Turvallisuutta kaikkien parhaaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallisuutta kaikkien parhaaksi"

Transkriptio

1 Turvallisuutta kaikkien parhaaksi Toimintamalli työpaikkaväkivallan ehkäisyyn ja kohtaamiseen

2 Sisällys 4 Toimintamallin lähtökohdat ja tavoitteet 4 Lainsäädännölliset perusteet 4 Toimintamallin tarkoitus 6 Tavoitetaso 7 Työpaikkaväkivalta tutkimusten valossa 7 Työpaikkaväkivalta terveydenhuollossa 7 Työpaikkaväkivalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 8 Työpaikkaväkivallan ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet 8 Riskienhallinta 8 Vastuutahot 9 Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut 10 Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset 10 Turvallisuusperehdytys 11 Turvallisuuskoulutus 12 Työpaikkaväkivaltaan liittyviä rikosnimikkeitä 12 Henkilön terveyteen ja henkeen kohdistuvat rikokset 13 Uhkaamiseen ja pakottamiseen liittyvät rikokset 13 Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen 13 Salakuuntelu ja salakatselu 14 Seksuaalinen häirintä 14 Telehäirintä ja kotirauhan rikkominen 14 Toimitiloihin ja omaisuuteen kohdistuvat (rikoslain alaiset) rikokset 15 Järjestyslakiin liittyvät rikkomukset ja säännösten rikkomukset 2

3 16 Työntekijän juridiset oikeudet ja vastuut 16 Työntekijöiden yleiset velvollisuudet 16 Jokamiehen kiinniotto-oikeus 17 Hätävarjelu 17 Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi 17 Vartijan ja vahtimestarin oikeudet 18 Tutkintapyynnön/rikosilmoituksen tekeminen 20 Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa 20 Palkkaetuudet väkivaltatilanteissa 21 Väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoittamismenettely 21 Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta 21 Ilmoitus työtapaturmasta 21 Vartiointiliikkeen tapahtumailmoitus 22 Työpaikkaväkivallan uhrien auttaminen 22 Jälkihoidon periaatteet 22 Jälkihoidon järjestäminen 23 Väkivalta- ja uhkatilanteiden seurantajärjestelmä 23 Tilastointi ja raportointi 23 Arviointi ja johtopäätösten teko Työpaikkaväkivallan ennaltaehkäisy kuuluu jokaiselle. 24 Väkivaltatilanteisiin liittyvät toimintaohjeet 24 Väkivaltatilanteen ennakointi 25 Väkivaltaisen henkilön kohtaaminen 26 Laiton uhkaus 28 Aseellinen uhkaus tai ryöstö 29 Puhelimitse tehty pommiuhkaus 30 Panttivankitilanne 31 Suositeltava kirjallisuus 32 Liitteet 3

4 Toimintamallin lähtökohdat ja tavoitteet Lainsäädännölliset perusteet Työturvallisuuslain (738/02) 27 mukaan työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivalta ja sen uhka ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Käytännössä tämä tarkoittaa rakenteellisten seikkojen huomioonottamista sekä riittävien hälytys- ja avunsaantijärjestelmien luomista ja kulunvalvonnan ja vartioinnin tehostamista. Laki velvoittaa lisäksi työnantajan laatimaan menettelytapaohjeet väkivaltatilanteiden ennakointia, ehkäisyä ja hallintaa varten. Työturvallisuuslaki (738/02) velvoittaa työntekijää ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä osaamisensa ja mahdollisuuksiensa mukaan poistamaan havaitsemansa haitta. Lisäksi laki edellyttää, että työntekijän on oman turvallisuutensa lisäksi huomioitava myös muiden turvallisuus. Pelastuslain (468/03) mukaan rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos tai muu yhteisö on velvollinen varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Laki ja asetus velvoittavat em. tahoja laatimaan kirjallisen pelastussuunnitelman vaaratilanteiden varalta (Ptl 9 ; Pta 10, 11 ). Työterveyshuoltolain (1383/01) mukaan työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi ottaen huomioon mm. väkivaltavaara. Työterveyshuollon tehtäviksi on säädetty lisäksi toimenpide-ehdotusten tekeminen sekä niiden toteutumisen seuranta. Rikoslaki (578/95), järjestyslaki (612/03) ja pakkokeinolaki (615/02) sisältävät keskeiset henkilöturvallisuuteen liittyvät säädökset. Toimintamallin tarkoitus Tämän toimintamallin tarkoituksena on määrittää yleiset koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä koskevat toimintalinjat, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä työpaikkaväkivaltaa ja lisätä työturvallisuutta. Toimintamalli koskee koko HUS:n henkilöstöä. Tämä toimintamalli koskee ensisijaisesti henkilöturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Henkisen väkivallan ja työpaikkahäirinnän osalta noudatetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaohjetta työpaikkahäirinnän varalle, joka on tämän toimintamallin liitteenä. Tämän toimintamallin lisäksi noudatetaan paikallisesti tai alueellisesti sovittuja toimintaohjeita sekä rakennuskohtaisia turvallisuus/pelastussuunnitelmia. 4

5 Tavoitteena on rauhallinen ja turvallinen hoito- ja työympäristö. Jokaisella on oikeus häiriöttömään terveydenhuoltoon. 5

6 Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan kaikkia niitä tilanteita, joissa henkilöä on uhkailtu tai pahoinpidelty hänen työhönsä liittyvissä oloissa siten, että hänen turvallisuutensa, terveytensä tai hyvinvointinsa on vaarantunut suoraan tai epäsuorasti. (Di Martino, V. ym. 2003, EU:n komission teettämä selvitys työväkivallasta) Tavoitetaso Tavoitteen saavuttaminen merkitsee sitä, että väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä kenenkään taholta jokainen henkilö hoidetaan vuorollaan etuuksia ei myönnetä metelöimisestä, uhkailusta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt voidaan poistaa tiloista lääkärin suorittaman välittömän hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen poistumasta kieltäytyvät henkilöt luovutetaan viranomaisille fyysisen väkivallan käyttämisestä tehdään aina tutkintapyyntö poliisille työtoveria ei jätetä yksin uhkaaviin tilanteisiin häirintään ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi. Tavoitetaso kuvaa työpaikkaväkivallan nollatoleranssia. On tärkeää, että tavoitetaso ja siihen liittyvät ohjeet ovat kaikkien tiedossa ja että niitä myös noudatetaan. Aggressiiviseen käytökseen on puututtava, vaikka aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö ei pystyisikään sairautensa vuoksi täysin kontrolloimaan käytöstään. 6

7 Työpaikkaväkivalta tutkimusten valossa Työpaikkaväkivaltaa esiintyy vuorovaikutustilanteissa henkilöstön kesken, työntekijän ja asiakkaan välillä tai työntekijän ja esim. vierailijan kesken. Väkivaltaan sisältyy sanallista, fyysistä ja psyykkistä pelottelua ja uhkailua. Vaikka väkivallasta ei aiheutuisikaan suoranaisia fyysisiä vammoja, seuraa siitä useinmiten pelkoa, ahdistusta ja stressiä. Työpaikkaväkivalta on tahallista ja tarkoituksellista ja usein se liittyy tilanteisiin, joissa työntekijä yrittää saada aikaan jonkin muutoksen esim. asiakkaan toiminnassa. Työpaikkaväkivalta terveydenhuollossa Tutkimukset Suomessa ja muualla osoittavat, että työpaikkaväkivalta on kasvava ilmiö terveydenhuollossa. Työntekijät joutuvat tekemään työtään turvattomiksi koetuissa olosuhteissa. Vakavia vammoja ja jopa kuolemaan johtaneita väkivaltatilanteita on jo ollut. Sen lisäksi, että väkivallan uhka koskettaa terveydenhuoltoalan työntekijöitä, se myös lisää turvattomuuden tunnetta asiakkaissa ja potilaissa. On selvää, että hoitoympäristö ja siellä vallitsevat työolosuhteet on järjestettävä niin turvalliseksi, kuin inhimillisesti katsoen on mahdollista. Tämä merkitsee rakenteellisten ja teknisten turvallisuusratkaisujen lisäksi työntekijöiden perehdyttämistä ja kouluttamista väkivaltatilanteiden varalta, vartioinnin lisäämistä, toimivan jälkihoidon järjestämistä sekä systemaattisen seuranta- ja palautejärjestelmän luomista. Huslaisista 5 6 % on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaiden taholta usein tai erittäin usein. Työpaikkaväkivalta HUS:ssa HUS:ssa väkivaltatilanteita on tilastoitu systemaattisesti vuodesta 2002 alkaen. Seitsemän vuoden seurantajakson aikana ( ) väkivaltatilanteita on ilmoitettu kpl/vuosi. Näistä noin joka neljännessä syntyy fyysisen väkivallan käyttämisen seurauksena eriasteisia vammoja työntekijöille. Noin puolessa väkivaltatilanteissa esiintyy yksinomaan henkistä väkivaltaa ilman fyysistä kontaktia. Ylivoimaisesti suurin osa tekijöistä oli potilaita tai asiakkaita, mutta myös omaisten ja saattajien kanssa väkivaltatilanteita esiintyi. Erityisen ongelmallisia näyttävät olevan päivystysvastaanotot ja -osastot sekä psykiatrista hoitoa antavat yksiköt, joskin alueelliset erot ovat suuria. HUS-yhtymän työolobarometrikyselyssä väkivallan uhkaa on seurattu jo vuoden 2000 muutostutkimuksesta alkaen. Fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaiden taholta on kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana usein tai erittäin usein koko HUS:n osalta 5 6 % vastaajista. Alueellinen vaihtelu on suurta (0 9 %). 7

8 Työpaikkaväkivallan ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet Riskienhallinta Riskienhallinnalla pyritään kaikissa olosuhteissa turvaamaan ne toiminnalliset edellytykset, jotka tarvitaan HUS:n toteuttaessa perustehtäväänsä. Tämä edellyttää, että käytettävissä on riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä ja vaaroista organisaatiossa on ajantasaiset ja toimivat suunnitelmat ja varautumisjärjestelyt organisaatiossa on riittävät vahinkojen, uhkien ja riskien käsittelyjärjestelmät. Jokaisella on oikeus tehdä työtä turvallisesti. Varautuminen pohjautuu ongelmia tai vahinkoja aiheuttavien uhkien ja riskien kartoitukseen sekä analysointiin ja riskeiltä suojautumiskeinojen selvittämiseen. Asianmukainen turvallisuustaso saavutetaan määrittämällä ja tunnistamalla sekä sisäiset että ulkoiset riskit. Varautumisella ja riskienhallinnalla pyritään ennaltaehkäisemään vaara- ja kriisitilanteiden syntymistä, minimoimaan vahinkoja ja huolehtimaan toiminnan jatkumisesta, jälkivahinkojen torjunnasta sekä tarvittavista suojaamistoimista. Lisätietoja HUS:n riskienhallinnasta sekä varautumis- ja valmiusjärjestelmistä antavat riskienhallintapäällikkö sekä tietoturvallisuus- ja valmiuspäällikkö. Pitkäjänteinen työpaikkaväkivallan ehkäisy edellyttää muun turvallisuustoiminnan tavoin positiivista asennoitumista turvallisuusasioita ja niiden kehittämistä kohtaan. Hyvä turvallisuuskulttuuri syntyy sekä johdon että työntekijöiden aidosta sitoutumisesta turvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Optimaalinen turvallisuustaso on osa organisaation tuottamien palvelujen laatua ja näkyy ulospäin työntekijöistään ja asiakkaistaan välittävänä imagona. Väkivallan ehkäisy vaatii jatkuvaa tilanteen arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskien vähentämisestä kuuluu jokaiselle työpisteessä työskentelevälle. Vastuutahot Jokainen työntekijä huolehtii osaltaan siitä, että käyttäytyy asiallisesti ja kunnioittavasti potilaita/asiakkaita sekä työtovereitaan kohtaan ei omalla käyttäytymisellään tarkoituksellisesti provosoi väkivaltaista käytöstä ei ota tarpeettomia riskejä ei jätä työtoveria yksin tuntee ja noudattaa työpaikan turvallisuusmääräyksiä ja menettelyohjeita osaa käyttää olemassa olevaa turvallisuustekniikkaa ilmoittaa häiriötilanteista esimiehelle ja työtovereille. 8

9 Työyksikön esimies vastaa siitä, että työntekijät perehdytetään turvallisuustekniikan käyttöön ja menettelyohjeisiin tila- ja kalusteratkaisuissa huomioidaan turvallisuus työntekijät osallistuvat säännöllisesti turvallisuuskoulutukseen yksikössä olevat turvallisuusohjeet ovat tarkoituksenmukaiset ja ajan tasalla häiriötilanteet käsitellään välittömästi. Sairaanhoitoalueiden, tulosyksiköiden ja liikelaitosten sekä yhtiöiden johto vastaa siitä, että turvallisuusriskit kartoitetaan säännöllisesti ja henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan jatkuvasti riskianalyysin pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi väkivalta- ja uhkatilanteita seurataan systemaattisesti turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti alueella on toimiva jälkihoitojärjestelmä. HUS-konsernihallinto vastaa siitä, että yleiset menettelyohjeet työpaikkaväkivallan ehkäisystä ja kohtaamisesta on laadittu lain ja säädösten edellyttämällä tavalla menettelyohjeita noudatetaan ja toimintamallin tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti. Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut Palvelutyöpisteitä suunniteltaessa työpaikkaväkivallan ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisia henkilöstön ja potilaiden turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa: asiakaspalvelupisteen sijainti ja näkyvyys tilojen eriyttäminen käyttötarkoituksen mukaan tilojen mitoitus ja toimivuus opasteet, kulkureitit ja pakoreitit kalustuksen valinta ja sijoittelu valaistus ulko- ja sisätiloissa aula- ja odotustilojen yleinen siisteys ja viihtyisyys. Jokaisella on velvollisuus tehdä työtä turvallisesti. Rakenteellista turvallisuutta täydennetään erilaisilla teknisillä turvallisuusratkaisuilla, kuten kulunvalvonta-, kameravalvonta- ja hälytysjärjestelmillä. Työtilojen haltija sekä turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä aina kun rakennetaan uusia tiloja tai muutetaan jo olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta. Uudisrakennus- ja perusparannushankkeet Turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö osallistuu aina uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden valmisteluun. Hankesuunnitelmiin on liitettävä yhdessä em. asiantuntijatahojen kanssa laadittu turvallisuusselvitys, joka sisältää yksityiskohtaisen, riskien arviointiin perustuvan suunnitelman hankkeessa toteutettavista turvallisuusjärjestelmistä ja -järjestelyistä. 9

10 Muut hankkeet Rakenteellisten ja toiminnallisten muutoshankkeiden suunnitteluvaiheessa hankkeista vastuussa olevat henkilöt ovat yhteydessä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstöön turvallisuusriskien arviointia ja mahdollista kirjallisen turvallisuusselvityksen laadintaa varten. Turvallisuusriskien arvioinnissa huomiota kiinnitetään mm. tilasuunnitteluun, logistiikkaan, turvajärjestelmiin ja muihin henkilöturvallisuuteen liittyviin asioihin. Riskien arvioinnin tai turvallisuusselvityksen edellyttämät toimenpiteet Riskien arvioinnin, turvallisuusselvityksen tai muun selvityksen perusteella esiin nousseet turvallisuusongelmat käsitellään ko. johtoryhmissä ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä tehdään aikataulutettu suunnitelma. Suunnitelman laadintaan osallistuu turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö. Erityisen kiireellisinä voidaan pitää toimenpiteitä, joiden avulla olennaisesti ehkäistään työntekijöille aiheutuvaa tai jo aiheutunutta välitöntä vaaraa. Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset Jokaisessa yksikössä on aina oltava työvuorossa henkilö, joka on perehtynyt käytössä oleviin turvajärjestelmiin ja toimintaohjeisiin. Pelastuslainsäädäntö velvoittaa laitoksia laatimaan suunnitelman omatoimisesta varautumisesta vaaratilanteissa (turvallisuus- ja pelastussuunnitelma). Lisäksi HUS:ssa jokainen työyksikkö laatii oman turvallisuussuunnitelman, jossa arvioidaan yksikön paloturvallisuus- ja henkilöturvallisuusriskit, esitetään keinot riskien ehkäisemiseksi sekä kuvataan tarvittavat toimenpiteet riskien toteutuessa. Lisätietoja ja ohjeita turvallisuussuunnitelman laatimisiin voi kysyä HUS-Kiinteistöjen turvapalveluista. Turvallisuusperehdytys Jokaisessa yksikössä tulee olla kirjallinen perehdytysohjelma, joka sisältää turvallisuusjärjestelmiin, menettelytapoihin ja turvallisuusohjeisiin perehdyttämisen. Jokainen vakinaiseen tai yli kolmen (3) kuukauden työsuhteeseen tuleva työntekijä perehdytetään ohjelman mukaisesti. Työntekijä seuraa perehdytyksen etenemistä perehdytysohjelmasta ja merkitsee päivämäärällä ja nimikirjaimillaan käsitellyt asiat perehdytysohjelmaan. Lyhytaikaiset sijaiset (alle 3 kuukautta) perehdytetään yksikössä olevien hälytys- ja turvajärjestelmien käyttöön. Lisäksi lyhytaikaisille sijaisille selvitetään poikkeavien tilanteiden varalta laaditut menettelytapaohjeet. Työyksikön esimies vastaa perehdytyksestä. Lyhytaikaiset sijaiset (alle 1 viikko) ja keikkalaiset perehdytetään ennen työvuoroon tuloa yksikössä olevien hälytys- ja turvajärjestelmien käyttöön. Työyksikössä tulee olla em. asioista kirjallinen ohje. Työyksikön esimies vastaa perehdytyksestä. Työyksikön esimies vastaa lisäksi siitä, että yksikössä on kaikissa vuoroissa paikalla työntekijä, joka on perehdytetty kirjallisen perehdytysohjelman mukaisesti turvallisuusasioihin. Sairaanhoitoalueella, tulosyksikössä ja liikelaitoksissa sekä yhtiöissä järjestettävissä yleisissä perehdytystilaisuuksissa käsitellään yleisiä turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyviä asioita, kuten käytössä olevaa turvallisuustekniikkaa, kulunvalvontaa ja häiriöiden ilmoituskäytäntöä. HUS:ssa on käytössä työntekijän minimiperehdytyslista, joka löytyy intrasta ja HUS Plussasta. 10

11 Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua turvallisuuskoulutuksiin. Turvallisuuskoulutus Sairaanhoitoalueella, tulosyksikössä ja liikelaitoksissa sekä yhtiöissä on järjestettävä säännöllisesti paloturvallisuus-, henkilöturvallisuus-, tietoturvallisuusja työsuojelukoulutusta. Paloturvallisuuskoulutus sisältää teoriaosuuden lisäksi sammutusharjoituksia. Turvallisuuskoulutukset sisältävät mm. opastusta sairaanhoitoalueen, tulosyksikön, liikelaitoksen, yhtiön ja kiinteistön rakenteellisista ja teknisistä turvallisuusjärjestelmistä, väkivallan hallinnasta ja kohtaamisesta sekä häiriöiden ilmoittamiskäytännöistä. 11

12 Työpaikkaväkivaltaan liittyviä rikosnimikkeitä Seuraavassa on kuvattu tyypillisimpiä rikoksia, joita terveydenhuollon piirissä saattaa esiintyä. Salassapitomääräyksiä noudattaen lähtökohtana on, että kaikista rikoksista tai rikosepäilyistä ilmoitetaan poliisille. Yhteiskunta on tiivistänyt otettaan väkivaltarikoksissa, Tämä näkyy ensisijaisesti niin, että pääosa väkivaltarikoksista on virallisen syyttäjän alaisia rikoksia. Tämä merkitsee sitä, että syyttäjä asiasta tiedon saatuaan toimittaa syyteharkinnan, vaikka asianomistaja luopuisi vaateistaan. Syyttäjä voi tehdä syyttämättä jättämispäätöksen tai jatkaa asian ajamista oikeuskäsittelyyn syyteharkinnan perusteella. Asianomistajarikoksia ovat vain lievä pahoinpitely ja ilkivalta, laiton uhkaus, pakottaminen sekä julkisen rauhan rikkomiseen liittyvät asiat. Asianomistajarikosten kohdalla tutkinta etenee vain, jos asianomistaja (uhri) vaatii tekijälle rangaistusta. Tutkinnan lähtökohtana on aina rikoksen saattaminen poliisin tietoon joko rikosilmoituksella tai erillisellä tutkintapyynnöllä. Lisätietoja saa HUS-Kiinteistöjen turvapalveluista ja poliisin verkkosivuilta. Henkilön terveyteen ja henkeen kohdistuvat rikokset Henkilön terveyteen ja henkeen kohdistuvista rikoksista säädetään rikoslaissa. A. Pahoinpitelyrikokset Pahoinpitelyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö tekee toiselle henkilölle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa hänet tiedottomaan tai vastaavaan tilaan. Mikäli pahoinpitelyn seurauksena syntyy vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, tai jos teko on erityisen raaka tai julma, tai teossa käytetään ampuma- tai teräasetta, rikosnimikkeenä voi olla törkeä pahoinpitely. On huomattava, että näiden molempien yrityskin on rangaistava teko. Rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kahden vuoden vankeustuomioon. Teot ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Jos teon kokonaisuuden vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, kyseessä on lievä pahoinpitely, josta tuomitaan sakkorangaistus. Henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi kohdistettu lievä pahoinpitely muuttuu vuoden 2011 alusta alkaen yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi kuten myös lähisuhdeväkivalta. B. Henkirikokset Henkirikoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö tappaa toisen henkilön. Rikosnimikkeitä ovat tappo, murha (raakuus, vakaa harkinta tai virkamieheen kohdistuva) ja surma (lieventävät asiakokonaisuudet). Kaikkien näiden yrityksetkin ovat rangaistavia tekoja. Rangaistukset vaihtelevat rikosnimikkeittäin neljästä vuodesta vankeutta elinkautiseen vankeustuomioon. Teot ovat virallisen syyttäjän alaisia rikoksia. 12

13 C. Tuottamusrikokset Tuottamusrikoksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö huolimattomuuttaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toisen henkilön kuoleman, vamman tai hengen tai terveyden vaaran. Rikosnimikkeitä ovat kuolemantuottamus ja törkeä kuolemantuottamus, vammantuottamus ja törkeä vammantuottamus, tappeluun osallistuminen, vaaran aiheuttaminen, heitteillepano sekä pelastustoimen laiminlyönti. Rangaistukset vaihtelevat rikosnimikkeittäin sakosta enintään kuuden vuoden vankeustuomioon. Teot ovat virallisen syyttäjän alaisia rikoksia. Uhkaamiseen ja pakottamiseen liittyvät rikokset Uhkaukset ja pakottamiset on rikoslaissa luokiteltu asianomistajarikoksiksi, vaikka niiden kohteeksi joutuneet henkilöt tuntevat yleensä vastaavia tai voimakkaampia pelkotiloja, kuin perinteisen pahoinpitelyn uhan yhteydessä. Rikosnimikkeitä ovat laiton uhkaus sekä pakottaminen. Laittoman uhkauksen tunnusmerkkinä on aseella tai muulla rikoksella uhkaaminen siten, että uhatulla on perusteltu syy pelätä oman tai toisen henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Pakottamisella tarkoitetaan sitä, että joku oikeudettomasti väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin. Rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kahden vuoden vankeustuomioon. Kts. sivu 26. Laiton uhkaus. Yhteistyöllä teknisiä ja rakenteellisia ratkaisuja turvallisuuden parantamiseksi. Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen Terveydenhuollossa virkamiehellä tarkoitetaan vain viranhaltijaa tai julkista valtaa käyttävää henkilöä. Työsuhteessa oleva työntekijä ei näin ollen ole virkamies. Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen merkitsee tilannetta, jossa joku henkilö väkivaltaa käyttäen tai sillä uhkaamalla saa virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen. Rangaistus vaihtelee neljän kuukauden vankeustuomiosta enintään neljän vuoden vankeustuomioon. Teko on virallisen syyttäjän alainen. Salakuuntelu ja salakatselu Salakuuntelulla tarkoitetaan sitä, että joku oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa keskustelua tai puhetta kotirauhan suojaamassa paikassa tai muussa paikassa, jossa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan. Rangaistus vaihtelee sakosta enintään yhden vuoden vankeustuomioon. Teko on asianomistajarikos. Myös salakuuntelun yritys tai valmistelu (esim. laitteen asennus) on rangaistavaa. 13

14 Salakatselulla tarkoitetaan sitä, että joku oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa paikassa, pukeutumistilassa, wc-tiloissa tai muussa vastaavassa paikassa taikka yleisöltä suljetussa tilassa olevaa henkilöä (esim sairaalan hoitotilat). Rangaistus vaihtelee sakosta enintään yhden vuoden vankeustuomioon. Teko on asianomistajarikos. Myös salakatselun yritys tai valmistelu (esim. laitteen asennus) on rangaistavaa. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/04) säätelee tarkoin työpaikalla toteutettavaa kameravalvontaa. Kameravalvonta on sallittua tiloissa oleskelevien turvallisuuden varmistamiseksi, omaisuuden suojaamiseksi, tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvomiseksi sekä näitä vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi. Kameravalvontaa ei saa käyttää yksittäisten työntekijöiden tarkkailuun eikä sitä saa asentaa pukeutumistiloihin, wc-tiloihin, henkilöstötiloihin eikä työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuun työhuoneeseen. Kameravalvonnasta on ilmoitettava näkyvästi niissä tiloissa, missä sitä toteutetaan. Seksuaalinen häirintä Seksuaalinen häirintä on kielletty tasa-arvolaissa (1986/609). Työnantajan tulee huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu työelämässä seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi. Jos seksuaalinen häirintä sisältää fyysisen koskemattomuuden tahallisen loukkauksen, asiassa voidaan soveltaa myös rikoslain pahoinpitely- tai siveellisyysrikoksia taikka työsyrjintärikosta koskevia säännöksiä. Telehäirintä ja kotirauhan rikkominen Telehäirinnällä tarkoitetaan vastaanottajaa häiritseviä, kiusaavia tai pelottavia toistuvia soittoja, tekstiviestejä ja/tai sähköpostiviestejä taikka sähköisten viestimien välityksellä levitettyjä perättömiä tai salassa pidettäviä tietoja ko henkilöstä. Telehäirintä ei ole lainsäädännössä omana nimikkeenään, vaan sen kieltävät säännökset sisältyvät rikoslaissa mm ilkivaltaan, kotirauhan rikkomiseen ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Lisäksi työturvallisuuslaissa, työsopimuslaissa ja tasa-arvolaissa on säännökset häirinnän kieltämisestä työpaikoilla. Kotirauhan rikkomisesta on kysymys, kun joku oikeudettomasti tunkeutuu, jää, menee salaa tai kätkeytyy toisen kotiin tai rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla häiritseviä puheluita tai vastaavalla tavalla. Rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kahden vuoden vankeustuomioon (törkeä kotirauhan rikkominen). Kotirauhan rikkominen ja törkeä kotirauhan rikkominen ovat asianomistajarikoksia. Toimitiloihin ja omaisuuteen kohdistuvat (rikoslain alaiset) rikokset Toimitiloihin liittyvät, väkivaltaan verrattavat rikokset ovat varsin kirjava joukko rikosnimikkeitä. Tavanomaisimpia rikoksia ovat: A. Ilkivalta Ilkivallan tunnusmerkkejä ovat metelöinti tai vastaavan häiriön aiheuttaminen virantoimituksen yhteydessä muualla kuin yleisellä paikalla tai sairaalan yleisöltä suljetuissa tiloissa sekä toistuvat, häiritsevät soitot ja turhien hälytysten tekeminen. Rangaistuksena ilkivallasta tuomitaan sakkoon. Teko on asianomistajarikos. 14

15 B. Julkisrauhan rikkominen Julkisrauhan rikkomisella tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö oikeudettomasti tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen sairaalan tiloihin tai kätkeytyy tai jää niihin noudattamatta poistumiskäskyä. Rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kuuden kuukauden vankeustuomioon. Teko on asianomistajarikos. C. Törkeä julkisrauhan rikkominen Törkeä julkisrauhan rikkominen täyttyy, kun kohtaan B liittyy jokin ase tai jos tekijän ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta. Rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kahden vuoden vankeustuomioon. Teko on virallisen syyttäjän alainen rikos. D. Tuhotyö Tuhotyöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö sytyttää tulipalon, räjäyttää jotakin tai saa aikaan vedentulvan tai vastaavan luonnontilan muun mullistuksen, joka aiheuttaa yleistä hengen tai terveyden vaaraa tai siitä on yleistä huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa. Teko on törkeä (törkeä tuhotyö), jos se aiheuttaa vakavaa vaaraa tai vahinkoa suurelle ihmismäärälle tai yhteiskunnallisesti tärkeälle toiminnolle. Myös yritys on rangaistava. Rangaistus vaihtelee neljän kuukauden vankeustuomiosta enintään kymmenen vuoden vankeustuomioon. Teko on virallisen syyttäjän alainen rikos. Järjestyslakiin liittyvät rikkomukset ja säännösten rikkomukset Järjestyslain (612/03) mukaan sairaaloiden yleisölle avoimet tilat ovat yleisiä paikkoja, joissa tapahtuvista järjestyslain vastaisista toiminnoista tavallisimpia ovat: A. Järjestysrikkomukset Järjestysrikkomuksilla tarkoitetaan metelöintiä, toistuvia uhkaavia eleitä ja hyökkääviä liikkeitä, suullisia uhkailuja, pelkoa herättävää uhkaavaa käyttäytymistä, esineiden heittelyä sekä päihdyttävien aineiden nauttimista yleisellä paikalla. Tietoisesta tai tahallisesta toiminnasta aiheutuva rangaistus on rikesakko tai sakkorangaistus, joita ei voi muuntaa vankeusrangaistukseksi. B. Kielletyt esineet ja aineet Vaarallisia esineitä koskevat säädökset kieltävät nyrkkirautojen, stilettien, heittotähtien sekä muuksi esineeksi naamioitujen teräaseiden samoin kuin sähkölamauttimien ja -patukoiden, jousipatukoiden sekä tarkkuussinkojen ja -linkojen valmistuksen, maahantuonnin, kaupan ja hallussapidon. Hallussapidon osalta rangaistus vaihtelee sakosta enintään yhden vuoden vankeustuomioon. Valmistuksen, maahantuonnin ja kaupan osalta myös yritys on rangaistava. C. Toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapito Toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapitoa koskevat säädökset kieltävät mm. teräaseiden, rikottujen lasiesineiden, patukoiden, ketjujen, vaijereiden, ilma- ja jousiaseiden, replikoiden, ritsojen, pesäpallomailojen tai vastaavien lyömiseen soveltuvien esineiden sekä toisen vakavaan vahingoittamiseen tai lamauttamiseen soveltuvien aineiden perusteettoman hallussapidon yleisellä paikalla. Rangaistukset vaihtelevat rikesakosta enintään kuuden kuukauden vankeustuomioon. 15

16 Työntekijän juridiset oikeudet ja vastuut Työntekijöiden yleiset velvollisuudet Työntekijää sitoo potilasasioissa erityinen salassapitovelvollisuus, joka kumoutuu vain erikseen lainsäädännössä määrätyissä tapauksissa. Työntekijöillä on rikoslain (15 luku, 10) mukainen velvollisuus ilmoittaa poliisille mm. seuraavista hankkeilla olevista törkeistä rikoksista: henkirikokset raiskaukset törkeä pahoinpitely törkeä ryöstö panttivangin ottaminen. Uhrilla on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä. Jos työntekijä ei anna ajoissa, kun rikos olisi vielä estettävissä, siitä tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa ja rikos tai rikoksen yritys tapahtuu, voidaan työntekijä tuomita törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työntekijöillä on lastensuojelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa sosiaaliviranomaisille ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Työntekijällä on velvollisuus oikeuden määräämänä todistaa rikoksissa, joista voi seurata yli kuuden (6) vuoden pituinen vankeusrangaistus. Muissa tapauksissa tietoa pyytävän viranomaisen on ilmoitettava lakisääteinen perusta tiedon saannille tietoa pyydettäessä. Usein on syytä tarkistaa asia vielä esimieheltä ennen tietojen luovuttamista. Kaikissa muissa tapauksissa salassapitovelvollisuus ja potilaan lain nojalla nauttima tietosuoja (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 653/00) on kumottavissa ainoastaan asianomistajan toimesta. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan sairaalassa tai sairaanhoitoon liittyvässä asiayhteydessä tekemää rikosta koskevan tutkintapyynnön voi tehdä ainoastaan uhrin asemassa oleva työntekijä (=asianomistaja) tai hänen laillinen edustajansa. Uhrin asemassa olevalla työntekijällä on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä. Muiden henkilöiden tekemien rikosten osalta ei ole rajoittavia tekijöitä, mutta potilaan saattajien ja omaisten kohdalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että potilaan tietosuojaa ei rikota. Jokamiehen kiinniotto-oikeus Työntekijällä on oikeus ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä (pakkokeinolaki 450/87 1 ) 16

17 Pakkokeinolain mukaisen rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, mikäli kyseessä on teko, josta saattaa seurata vankeutta tai joka on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä luvaton käyttö tai lievä vahingonteko. Jos kiinniotettu tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolusteltavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin. Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille huomioiden kuitenkin sivulla 16 selvitetyt potilaan tietosuojasta johtuvat rajoitukset. Kiinniotto-oikeutta EI ole, jos rikkomus on järjestyslain mukainen järjestysrikkomus, josta seuraamuksena on sakkorangaistus (mm. metelöinti, pelkoa herättävä uhkaava käyttäytyminen, esineiden heittely, päihdyttävien aineiden nauttiminen jne., kts. tarkemmin sivu 15). Myöskään ilkivallan tekijän osalta henkilökohtaista kiinniotto-oikeutta ei ole. Järjestysrikkomuksissa ja ilkivallassa paikalle kutsutaan vartija, mikäli henkilö ei kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää tai uhkaa aiheuttavaa käyttäytymistään. Tarvittaessa on pyydettävä paikalle virkamiesaseman omaava henkilö (esim. lääkäri). Lääkäri voi määrätä henkilön siirrettäväksi yleisötiloista pois esim. tutkimushuoneeseen. Mikäli metelöinti/häiriköinti edelleen jatkuu, paikalle pyydetään poliisi ja tehdään tutkintapyyntö ilkivallasta. Hätävarjelu Rikoslain mukaan jokainen on oikeutettu ns. hätävarjeluun, jolla tarkoitetaan joko itseen tai toista kohtaan uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tehtäviä puolustustoimenpiteitä. Voimakeinojen on oltava mahdollisimman vähäisiä ja oikeassa suhteessa kohdistuvaan uhkaan. Torjuntatoimet on lopetettava välittömästi hyökkäyksen pysähdyttyä. Hätävarjelun liioittelusta ei kuitenkaan tuomita, mikäli olosuhteet olivat sellaiset, ettei hätävarjelun tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista ottaen huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys. Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi Työntekijällä ei ole oikeutta tarkastaa tai takavarikoida toisen henkilön tavaroita tai omaisuutta ilman asianomaisen lupaa. Takavarikko-oikeus koskee vain poliisiviranomaista. Työntekijä voi potilaan/asiakkaan luvalla tarkastaa ja/tai ottaa säilytykseen hänen omaisuuttaan, mutta omaisuus on palautettava potilaan/asiakkaan niin vaatiessa ja aina hoitosuhteen päättyessä. Mikäli asiakkaalta tavataan järjestyslaissa tai muussa laissa kielletyiksi tai vaarallisiksi luokiteltuja esineitä tai aineita, ne otetaan potilaan luvalla säilytykseen. Laissa kiellettyjä aineita tai esineitä ei luovuteta takaisin potilaalle/asiakkaalle. Turvallisuusvastaava tai vartiointihenkilöstö sopii menettelytavoista edelleen poliisin kanssa. Jos potilas ei suostu luovuttamaan em. aineita tai esineitä, paikalle kutsutaan vartija sekä tarvittaessa poliisi, joka voi takavarikoida kielletyt aineet tai esineet. Vartijan ja vahtimestarin oikeudet Vartijan oikeudet määritellään laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista 282/02. Vartijalla on lainsäädännössä erikseen määritellyt oikeudet, mikäli hän on ulkopuolisen/yksityisen vartioimisliikkeen palveluksessa. Vahtimestarit ovat työsuhteessa HUS:iin ja heidän oikeutensa määräytyvät jokamiehen oikeuksien perusteella. 1. Ulkopuolisen vartioimisliikkeen palveluksessa olevan vartijan oikeudet Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos henkilö ei noudata 17

18 vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta. Vartijalla on myös oikeus poistaa henkilö, jos on ilmeistä, ettei henkilöllä ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan. Vartijalla on vartiointitehtävää suorittaessaan jokamiehen kiinniotto-oikeus (kts. sivu 16). Kiinnioton yhteydessä vartijalle on erikseen säädetty oikeus tarkastaa kiinniotettu ja hänen tavaransa vaarallisten esineiden ja aineiden vaaran torjumiseksi. Vartijalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet ja aineet. Ne on viipymättä luovutettava poliisille. Vartijalla on oikeus poistamisen, kiinnioton ja turvallisuustarkastuksen suorittamisen yhteydessä käyttää vastarintaa kohdatessaan tarpeellisia voimakeinoja. Vartijalla on säädetyn koulutuksen jälkeen oikeus kantaa voimankäyttövälineitä toimeksiantajan ja vartiointiliikkeen vastaavan hoitajan sopimissa tapauksissa. 2. Vahtimestarien oikeudet Vahtimestarien oikeudet ovat ainoastaan jokamiehen oikeuksia. Vahtimestarilla on valvontatehtävää suorittaessaan jokamiehen kiinniotto-oikeus (kts. sivu 16). Vahtimestarilla ei ole oikeutta suorittaa turvallisuustarkastuksia. Konserni voi antaa vahtimestareille erikseen määritellyt, rajatut oikeudet voimankäyttövälineisiin. He eivät kuitenkaan saa lain mukaan kantaa teleskooppipatukkaa. Tutkintapyyntö suositellaan tehtäväksi aina, kun on kyseessä vakava fyysinen väkivalta tai vakava uhkaus. Tutkintapyynnön/rikosilmoituksen tekeminen Asianomistajarikoksissa (mm. laiton uhkaus, lievä pahoinpitely) rikosilmoituksen/ tutkintapyynnön tekee rikoksen kohteeksi joutunut työntekijä henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa. Kts. sivu 26. Laiton uhkaus. Yleisen syyttäjän alaisissa rikoksissa (törkeät rikokset) rikosilmoituksen/tutkintapyynnön voi tehdä myös rikoksen silminnäkijä. Mikäli rikoksen tekijäksi epäilty on potilas, hänen henkilötietojaan ei saa ilmoituksen yhteydessä ilmaista kukaan muu kuin rikoksen kohteeksi joutunut henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa. Kiinteistön omaisuuteen tai itse kiinteistöön kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön/rikosilmoituksen tekee kiinteistöpäällikkö. Työyksikön omaisuuteen kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön/rikosilmoituksen tekee työyksikön lähiesimies tai päättävä esimies. Järjestyslain mukaisista rikkomuksista pääosa on sellaisia, joissa ei voida selkeästi osoittaa asianomistajaa (esim. metelöinti). Mikäli häiriön aiheuttaja on ulkopuolinen, esim. saattaja tai omainen, henkilöä kehotetaan lopettamaan häiritsevä käyttäytyminen ja/tai poistumaan sairaalan alueelta. Mikäli hän ei tottele kehotusta, paikalle pyydetään ensisijaisesti vartija. Jos vartija ei ole saatavilla, asiasta ilmoitetaan poliisille. Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen. Mikäli häiriön aiheuttaja on asiakas, häntä kehotetaan lopettamaan häiritsevä käyttäytyminen. Mikäli hän ei tottele kehotusta, paikalle kutsutaan vartija ja tarvittaessa virkamiesaseman omaava henkilö (esim. lääkäri), joka voi määrätä asiakkaan siirtämisestä pois sairaalan yleisistä tiloista esim. tutkimushuoneeseen. Mikäli asiakas ei edelleenkään kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää käyttäytymistään, paikalle voidaan kutsua poliisi ja tehdä tutkintapyyntö ilkivallasta/laittomasta uhkauksesta. Tutkintapyynnön tekee tilanteessa mukana ollut henkilö, johon uhka on kohdistu- 18

19 nut tai joka asemallaan edustaa sitä kohdetta, johon ilkivalta on kohdistunut. Kaikista tutkintapyynnöistä ja/tai rikosilmoituksista ilmoitetaan sairaanhoitoalueen/ tulosyksikön/liikelaitoksen/yhtiön turvallisuusvastaavalle tai -päällikölle ja työsuojelupäällikölle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri antaa tarvittaessa työtehtävissä rikoksen kohteeksi joutuneelle uhrin asemassa olevalle työntekijälle/viranhaltijalle hallintolain 8 :n mukaista neuvontaa. Esitutkinnan tai oikeudenkäynnin osuessa työvuoron kanssa päällekkäin osallistuminen em. toimiin luetaan työajaksi. Tämä koskee niin todistajan asemassa kuin uhrin/asianomistajan asemassa olevaa työntekijää/viranhaltijaa. Työajalla tapahtuva todistajalausunnon antaminen ei oikeuta todistajapalkkion perimistä oikeusistuimelta. 19

20 Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa Lakisääteinen tapaturmavakuutus on aina ensisijainen ja korvaa työssä tapahtuneet vahingot myös väkivaltavammat. Tapaturmavakuutuslain (608/48) 2. luvun 14 :n perusteella korvataan sairaanhoito mukaan lukien tarvittavat proteesit, apuvälineet ja kuntoutus, ansionmenetys sairaanhoidon osalta, päiväraha, haittaraha, elinkorko ja omaisille suoritettava eläke sekä hautausapu. Tapaturmakorvauksia voidaan alentaa tai evätä, jos turvallisuusmääräyksiä ei ole noudatettu, jos työntekijä on itse syyllistynyt rikokseen tai jos hän on ollut päihtynyt tai aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudellaan (tapaturmavakuutuslaki 608/48 1. luku 5 ). Rikoksella aiheutettu vahinko tai vamma korvataan vahingonkorvauslain (412/74) perusteella silloin, kun vahinko ei ole sattunut työ- tai virkatehtävissä. Vahingonkorvauslain nojalla rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot täysimääräisenä vahingon kärsineelle. (Vahingonkorvauslaki 412/74 2 luku 1 3 ). Vahingonkorvauslain mukainen korvaus edellyttää rikosilmoituksen teke mistä ja uhrin ilmaisemaa korvausvaatimusta. Korvauksien suuruudesta päättää tuomioistuin. Vahingonkorvausta voidaan myös maksaa valtion varoista, mutta korvaus on toissijainen ja siitä vähennetään kaikki uhrin aiemmin saamat tai tulevat korvaukset esim. vakuutusyhtiöltä tai rikoksen tekijältä. Valtionkonttorista korvausta maksetaan yleensä vain, jos sitä on vaadittu rikoksen tekijältä oikeudessa. Mikäli teon tekijää ei ole saatu kiinni tai rikos on jäänyt selvittämättä, korvausta voi hakea Valtionkonttorista ilmankin tuomioistuimen päätöstä. Valtionkonttorilla on myös oikeus poiketa tuomioistuimen määräämistä korvauksista erityisesti, kun on kyseessä korvaukset kivusta ja särystä, henkisestä kärsimyksestä tai pysyvästä haitasta. Työssä tapahtuneissa väkivaltakuolemissa edunsaajat saavat kuolintapakorvauksena työntekijöiden ryhmähenkivakuutusta vastaavan kertakorvauksen. Edunsaajina ovat vainajan puoliso sekä hänen alaikäiset lapsensa. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat vainajan ikä sekä alaikäisten huollettavien lasten lukumäärä. Palkkaetuudet väkivaltatilanteissa Jos työkyvyttömyys johtuu virka/työtehtävissä tapahtuneesta tapaturmavakuutuslainsäädännössä tarkoitetusta väkivallasta, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada täysi palkka enintään 120 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajan. Lisäksi harkinnan mukaan voidaan maksaa kaksi kolmasosaa palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajan. (KVTES , V luku 3 1 mom.) Työntekijä voi joutua maksamaan ennakkoon maksettua palkkaa takaisin työnantajalle, mikäli työkyvyttömyydestä ei tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella makseta korvausta lainkaan tai sitä ei makseta täysimääräisenä. Työntekijä on näin ollen velvollinen maksamaan ennakon tai sairausajan palkan ylittävän osan takaisin. (KVTES V luku 3 mom.) Jos työkyvyttömyys johtuu rikoksella aiheutetusta henkilövahingosta, joka ei ole tapahtunut virka/työtehtävissä, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausloma-ajalta palkkaa. Turvatakseen omat oikeutensa työntekijän on käynnistettävä rikosprosessi ja haettava korvauksia oikeusteitse tekijältä tai valtion varoista. Lääkärisopimuksen ja teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden kohdalla noudatetaan em. KVTES:n mukaisia määräyksiä. 20

21 Väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoittamismenettely Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään aina kirjallinen tapahtumaraportti, joka lähetetään tiedoksi/toimenpiteitä varten esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle sekä turvallisuushenkilöstölle ja tarvittaessa esim työsuojelupäällikölle, työterveyshuoltoon sekä päättävälle esimiehelle. Jos tilanteesta tehdään ilmoitus poliisille, ilmoitetaan asiasta aina myös turvallisuushenkilöstölle ja työsuojelupäällikölle (kts. sivu 19). Ilmoitus työtapaturmasta Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään lisäksi ilmoitus työtapaturmasta, mikäli tilanteeseen liittyi fyysistä väkivaltaa. Työtapaturmien menettelyohjeet ovat HUS-intranetissa työsuojelun sivuilla. Vakavasta työtapaturmasta (sairausloma yli 30 päivää) esimies ilmoittaa heti työsuojelupäällikölle, joka ilmoittaa tapahtuneesta edelleen työsuojeluviranomaiselle (Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, p ). Esimies voi myös itse ilmoittaa tapahtuneesta työsuojeluviranomaiselle, jos työsuojelupäällikköä ei tavoiteta. Kuolemaan tai vaikeanlaatuiseen vammaan johtanut tapaturma tulee aina ilmoittaa poliisille (p. 112). Jokaisesta väkivalta- ja uhkatilanteesta on täytettävä tapahtumaraportti. Vartiointiliikkeen tapahtumailmoitus Vartija tekee vartioimistehtävissä havaituista toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista tapahtumailmoituksen. Tapahtumailmoituksesta toimitetaan kopio tapahtumakohteen lähiesimiehelle. 21

22 Työpaikkaväkivallan uhrien auttaminen Jälkihoidon periaatteet Jälkihoidolla tarkoitetaan tapaturman ja väkivalta- tai kriisitilanteen jälkeen tapahtuvaa kokemusten, aistimusten ja reaktioiden yksityiskohtaista käsittelyä. Jälkihoito voi olla muodoltaan psykologista defusingia, jonka tavoitteena on nopeasti purkaa tilanteen aiheuttamat välittömät reaktiot; tai psykologista debriefingia, jonka tavoitteena on psyykkisten reaktioiden työstäminen, reaktioiden normalisointi ja sosiaalisen tuen käynnistäminen. Työntekijällä on oikeus saada apua henkisesti ahdistavan tai pelottavan työssä sattuneen kokemuksen käsittelemiseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä henkilöstön jälkihoidon toteuttamisesta vastaa työterveyshuolto. Esimiehen tehtävänä on arvioida ja selvittää jälkihoidon tarve. Esimies konsultoi asiassa työterveyshuollon psykologia tai työterveyshoitajaa. Jälkihoito tulee aina järjestää työntekijöiden sitä toivoessa. Aloite jälkihoidosta voi tulla myös työsuojelusta tai turvallisuushenkilöstöltä. Jälkihoidon muoto arvioidaan tapauskohtaisesti. Kohderyhmänä on yksi tai useampi henkilö, osa työyhteisöä tai koko työyhteisö. Jälkihoitoon voi osallistua myös sellainen työyhteisön jäsen, joka ei ollut läsnä varsinaisessa tapahtumassa, mutta jota tapahtuma välillisesti koskettaa. Jälkihoidon järjestäminen Jälkihoidon järjestämiseksi esimies ottaa yhteyttä mahdollisimman pian työterveyshuollon psykologiin tai työterveyshoitajaan. Kunkin yksikön työterveyshuollosta vastaavien henkilöiden yhteystiedot löytyvät HUS:n intranetin sivuilta henkilöstöasioiden kansiosta. Sellaisina aikoina, jolloin oman työterveyshuollon palveluja ei ole saatavilla (esim. päivystysaika, työterveyshuollon loma-ajat), selvitetään mahdollisuuksia päivystyspalvelujen saamisesta esim. seuraavilta tahoilta: SOS-keskuksen kriisipuhelin, p (ma pe 9 6, la 15 6, su 15 22) SOS-auto, p (ympäri vuorokauden) kunnan kriisikeskus tai sosiaalipäivystys. 22

23 Jälkihoitoistunto pyritään pitämään 1 3 vuorokauden kuluessa tapahtuneesta. Jälkihoitoon osallistuminen luetaan työajaksi. Istunnon vetäjänä toimii työterveyshuollon psykologi ja/tai työterveyshoitaja. Seurannasta ja mahdollisesta jatkohoidosta sovitaan tapauskohtaisesti jälkihoitoon osallistuneiden kanssa. Ryhmäistuntona aloitettu jälkihoito voi myös jatkua yksilöllisenä jatkohoitona. Suuronnettomuustilanteissa toimitaan HUS:n ja kiinteistön valmiussuunnitelmien jälkihoito-ohjeiden mukaan. Väkivalta- ja uhkatilanteiden seurantajärjestelmä Tilastointi ja raportointi Jokaisen tulosyksikön/sairaanhoitoalueen/liikelaitoksen/yhtiön työsuojeluhenkilöstö tekee säännöllisesti tapahtumaraporteista seurantatilaston, joka lähetetään tiedoksi alueen johdolle, ao. yksiköiden esimiehille sekä HUS:n riskienhallintapäällikölle. HUS:n työsuojelujaosto kokoaa vuosittain seurantatilastojen pohjalta koko HUS:a koskevan yhteenvetotilaston, joka viedään tiedoksi HUS:n henkilöstötoimikunnalle. Arviointi ja johtopäätösten teko Tilastojen pohjalta tulosyksiköissä/sairaanhoitoalueilla/liikelaitoksissa/yhtiöissä työsuojeluhenkilöstö tekee yhteistoimintajärjestelmän mukaisessa järjestyksessä esityksiä ja ehdotuksia henkilöturvallisuuden parantamiseksi paikallisesti tämän toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Koko HUS:a koskevat henkilöturvallisuutta parantavat esitykset valmistellaan HUS:n työsuojelujaostossa. 23

24 Väkivaltatilanteisiin liittyvät toimintaohjeet Väkivaltatilanteen ennakointi Väkivaltariskien arviointi Ennalta väkivaltaiseksi tiedetty potilas/asiakas: Hoitava lääkäri, hoitohenkilökunta ja turvallisuushenkilöstö arvioivat yhdessä väkivaltariskin ja sopivat tapauskohtaisesti toimintalinjat. Potilaaseen/asiakkaaseen kohdistuva uhka: Turvallisuushenkilöstö yhdessä viranomaisten kanssa arvioivat väkivaltariskin työyksiköstä saadun informaation perusteella ja sopivat tapauskohtaisesti toimintalinjat. Yleinen ennakointi Kertaa säännöllisesti työyksikön säännöt ja ohjeet. Osallistu säännöllisesti sairaalassa järjestettävään turvallisuuskoulutukseen. Asennoidu oikein työvuoroosi. Opettele ennalta käyttämään työyksikössä käytössä olevia hälytinjärjestelmiä, varmista niiden toimivuus säännöllisesti sekä aina ennen uhkaavaksi tiedetyn asiakkaan kohtaamista. Pidä hälytin aina saatavilla! Opettele ulkoa vartijan ja poliisin numerot tai pidä ne välittömästi saatavilla. Tutustu aina uuden potilaan historiaan. Älä mene yksin uhkaavaan tilanteeseen, ilmoita havaitsemistasi uhkista ja epäkohdista. Älä tapaa yksin aiemmin uhkaavasti käyttäytynyttä asiakasta. Ota työtoveri mukaan tai soita tarvittaessa paikalle vartija, vahtimestari tai poliisi p Varmista aina, että työtoverisi tietävät, missä olet. Älä lukitse työhuoneen ovea tavatessasi asiakasta. Säilytä malttisi, älä provosoi omalla käytökselläsi väkivaltaista käytöstä. Älä koskaan sekaannu asiakkaiden tai muiden henkilöiden välisiin uhka/väkivaltatilanteisiin yksin, kutsu paikalle työtovereita ja vartija sekä tarvittaessa poliisi. Älä pidä työpöydällä sellaisia tavaroita, joilla sinua voidaan vahingoittaa (sakset, muut terävät instrumentit, kynät, painavat kirjat tai muut painavat esineet jne.). Älä pidä asusteissasi näkyvillä sellaisia tavaroita, joilla sinua voidaan vahingoittaa (sakset, kynät, kaulassa riippuvat avaimet, korut jne.). Varmista pakomahdollisuus: sijoitu tilassa niin, että pääset tarvittaessa poistumaan esteettä käytävällä seiso pituussuuntaan päin, älä seinää vasten seiso hieman sivuttain asiakkaaseen nähden huolehdi, että takanasi on tilaa istu, jos asiakas istuu; nouse rauhallisesti seisomaan, jos asiakaskin nousee kulje aina hieman asiakkaan takana, älä rinnalla tai edellä säilytä turvaväli (noin 1,5 2 m), jos se on mahdollista älä käännä selkääsi aiemmin uhkaavasti käyttäytyneelle asiakkaalle. 24

25 Väkivaltaisen henkilön kohtaaminen HÄLYTÄ Kiinnitä ympäristön huomio jollakin tavalla tilanteeseen. Hälytä apua heti kun se on mahdollista. Hälytä mieluummin jo ennakolta, turha hälytys on aina parempi vaihtoehto kuin mahdollinen henkilövahinko. Hälyttäessäsi turvallisuushenkilöstöä ilmoita: tarkat osoitetiedot (kiinteistö, osasto, huoneen nro) ja oma nimesi realistinen kuvaus tapahtuneesta tai mahdollisesta uhkasta tarvittavat tiedot uhkan aiheuttajasta (lukumäärä, sukupuoli, ikä, taudit ja sairaudet, historia, onko hallussa aseeksi soveltuvia esineitä jne.) toivottu toimenpide. HUOM! Älä katkaise puhelua ennen kuin olet saanut siihen luvan! RAUHOITA Rauhoita ensin itsesi syvään hengittämällä. Puhu rauhallisesti, selkeästi, tyynnyttävällä äänellä. Käytä mahdollisimman lyhyitä lauseita. Älä ryhdy väittelemään, kuuntele ja myötäile uhkaajan puhetta. Älä vähättele tai nolaa uhkaajaa, anna kunniallinen perääntymismahdollisuus. Pidä asentosi rentona ja kätesi näkyvillä. Älä tuijota, mutta älä myöskään vältä katsekontaktia. Toimi niin, että pystyt havainnoimaan ja ennakoimaan uhkaajan käyttäytymisen muutokset. Yritä saada uhkaaja istumaan alas ja keskustelemaan asiasta. HUOM! Uhkatilanteessa yksi työntekijöistä huolehtii puhumisesta ja muut turvaavat tilannetta ja seuraavat sivummalla! Älä koskaan aliarvioi arvaamattomasti tai uhkaavasti käyttäytyvää! TURVAA ITSESI JA MUUT UHATTUNA OLEVAT Älä yritä taltuttaa uhkaajaa yksin. Peräänny ja pakene heti, kun se on mahdollista. Yritä säilyttää muutaman metrin turvaväli. Yritä pitää pöytä tai jokin muu este itsesi ja uhkaajan välissä. Käske ulkopuolisten poistua heti kauemmas. Uhkaajan tullessa kohti, älä käännä hänelle selkääsi, vaan liiku sivuittaisliikkeellä pois hyökkäyslinjalta, pyrkien kohti lähintä poistumisreittiä. Jos uhkaaja lähestyy edelleen sinua, yritä hidastaa hänen etenemistään siirtämällä väliin huonekaluja tai muita esteitä tai heittämällä jotakin häntä kohti. HUOM! Kun olet päässyt irti, pakene! 25

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN. ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja kohtaamisen hallitsemiseksi HUS:ssa

TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN. ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja kohtaamisen hallitsemiseksi HUS:ssa TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja kohtaamisen hallitsemiseksi HUS:ssa HUS:n työsuojelujaosto asetti kokouksessaan 18.12.2002 määräaikaisen

Lisätiedot

Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ

Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ Tilanne yllättää tutustu näihin ohjeisiin huolella ja tiedät miten toimia. Tieto antaa varmuutta ja auttaa ehkäisemään vaara- ja uhkatilanteiden toteutumista.

Lisätiedot

PÄIVITYS 2014 LUONNOS

PÄIVITYS 2014 LUONNOS 1 TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN TORJUNTAAN Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisy ja hallinta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä PÄIVITYS 2014 LUONNOS 2 1 TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITE...

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA. Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan

HEINÄVEDEN KUNTA. Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan HEINÄVEDEN KUNTA Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Sisältö 1. TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. LAINSÄÄDÄNNÖLLISET

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry

Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry 26.3.2018 K.O 1 Kotimaa 12.08.2017 12:41 Ensihoitajien kohtaama seksuaalinen häirintä yleistä UUTINEN 13.02.2018 Ensihoitajat:

Lisätiedot

RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA

RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA Ensihoitopalvelualan opintopäivät, 11.2.2019 Jenna Uusitalo OTT-koulutettava, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Hoitajan ja potilaan lainsäädäntö Potilaalla on

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. sellaisina kuin ne ovat, 27 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 42 luvun 1 laissa 343/1939, ja

Laki. rikoslain muuttamisesta. sellaisina kuin ne ovat, 27 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 42 luvun 1 laissa 343/1939, ja EV 56/2000 vp - HE 184/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevien rangaistussäännösten uudistamiseksi Eduskunnalle on vuoden 1999 valtiopäivillä

Lisätiedot

Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö kattavaa - kyse asenteista 1. Tasa-arvolaki 2. Työturvallisuuslaki 3. Rikoslaki

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

ASIAKASVÄKIVALLAN KIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

ASIAKASVÄKIVALLAN KIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI LEENA HUHTAMÄKI PERTTI RINTA-NIKKOLA NIKKOLA PENTTI VIITASAARI ASIAKASVÄKIVALLAN KIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ASIAKASVÄKIVALLAN

Lisätiedot

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Yleinen toimintamalli Työpaikan turvallisuus turvallisuusohjeita työnantajan muistilista uhkaavaan tilanteeseen varustautuminen hankalan tilanteen tunnistaminen vaarallisen

Lisätiedot

Kyhallitus 19.1.2012 13 VÄKIVALTATILANTEIDEN EHKÄISYN JA HALLINNAN MENETTELYTAPAOHJEET

Kyhallitus 19.1.2012 13 VÄKIVALTATILANTEIDEN EHKÄISYN JA HALLINNAN MENETTELYTAPAOHJEET Kyhallitus 19.1.2012 13 VÄKIVALTATILANTEIDEN EHKÄISYN JA HALLINNAN MENETTELYTAPAOHJEET Sisältö: 1. Lainsäädännölliset perusteet 1 2. Menettelytapaohjeiden tarkoitus ja perusteet 1 3. Työpaikkaväkivallan

Lisätiedot

Ensihoitopalveluala ja työturvallisuus - Miten Tehy auttaa

Ensihoitopalveluala ja työturvallisuus - Miten Tehy auttaa Ensihoitopalveluala ja työturvallisuus - Miten Tehy auttaa Ensihoitopalvelualan opintopäivä 11.2.2019 Tero Peltonen lakimies, Tehy ry 1 Ensihoitopalveluala ja työturvallisuus - Miten Tehy auttaa Työturvallisuusosaaminen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Kirjaaminen tai päätös Kirjataan (LL 26 a, Ilmoitetaan alaikäisen opiskelijan huoltajalle. 1 mom.). ja ryhmänohjaajalle. Rehtori tekee päätöksen

Kirjaaminen tai päätös Kirjataan (LL 26 a, Ilmoitetaan alaikäisen opiskelijan huoltajalle. 1 mom.). ja ryhmänohjaajalle. Rehtori tekee päätöksen Liite Askolan lukion suunnitelmaan kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä toimintatavoista: Menettelytavat rike- ja häiriötilanteessa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis-

Lisätiedot

Väkivallan uhka. Väkivallan uhka

Väkivallan uhka. Väkivallan uhka Väkivallan uhka Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan joutumista fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi työssä. Se voi ilmetä uhkaavana käytöksenä, ahdisteluna ja pelotteluna tai fyysisenä väkivaltana,

Lisätiedot

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866 1 (6) 16.1.2018 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 31.12.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866 PAHOINPITELY 629 LAITON UHKAUS 239 VARKAUS 216 NÄPISTYS 157 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

Väkivallan uhka työpaikoilla hallintaan

Väkivallan uhka työpaikoilla hallintaan Väkivallan uhka työpaikoilla hallintaan Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaseminaari 13.-14.6.2019 Turku Sh, tth, TtM, Väitöskirjatutkija JOHANNA PULKKINEN @pulkk1ska 6/17/2019 2 Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Lisätiedot

Väkivallan uhkaa hallittava

Väkivallan uhkaa hallittava Väkivallan uhkaa hallittava Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelulautakunnan koulutustilaisuus 22.5.2019 Jyväskylä TtM, tarkastaja

Lisätiedot

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Perustuslain 10 Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen

Lisätiedot

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1 (5) 11.10.2017 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 30.9.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1377 PAHOINPITELY 453 LAITON UHKAUS 187 VARKAUS 180 NÄPISTYS 112 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEIDEN ENNAKOINTI JA HALLINTA

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEIDEN ENNAKOINTI JA HALLINTA 1 UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEIDEN ENNAKOINTI JA HALLINTA 3.5.2019 2 1 UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEIDEN ENNAKOINTI JA HALLINTA... 4 TOIMINTAMALLI... 4 1.1 Toimintamallin tarkoitus... 4 1.2 Toimintamallin tavoite...

Lisätiedot

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 930

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 930 1 (5) 2.7.2018 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 30.6.2018 ROOLI/NIMIKE ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 930 PAHOINPITELY 272 LAITON UHKAUS 106 VARKAUS 101 LIEVÄ PAHOINPITELY 65 NÄPISTYS 59

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Työpaikkaväkivaltatilanteiden ehkäisy ja käsittely

SIILINJÄRVEN KUNTA. Työpaikkaväkivaltatilanteiden ehkäisy ja käsittely SIILINJÄRVEN KUNTA Työpaikkaväkivaltatilanteiden ehkäisy ja käsittely Johtoryhmä 13.4.2015 Yhteistyötoimikunta 29.4.2015 Kunnanhallitus 18.5.2015 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Väkivalta- ja uhkatilanteiden

Lisätiedot

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1 (5) 11.7.2017 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 30.6.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 858 PAHOINPITELY 300 LAITON UHKAUS 104 VARKAUS 101 NÄPISTYS 66 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi 11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä

Lisätiedot

Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko?

Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko? Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko? Ensihoitopalvelualan opintopäivät 11.2.2019 12.2.2019 Anna Kukka Työympäristöasiantuntija Tehy 1 Kokemuksia kentältä Liittyvät tavallisesti potilaisiin tai vieläkin

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 22.1.2015 Kankaanpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 26.1.2015 1 Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Lisätiedot

Rikos-/vahingonkorvausvastuut työnantajan, esimiehen ja väkivallan uhrin näkökulmasta

Rikos-/vahingonkorvausvastuut työnantajan, esimiehen ja väkivallan uhrin näkökulmasta Rikos-/vahingonkorvausvastuut työnantajan, esimiehen ja väkivallan uhrin näkökulmasta Työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Tero Peltonen lakimies, Tehy ry 1 Väkivallan aiheuttamat tapaturmat Kaikilla

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä

Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)

Lisätiedot

Joroisten Kunta Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan

Joroisten Kunta Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan Joroisten Kunta Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan Yhteistyötoimikunta 26.2.2016 Kunnanhallitus XX.X.2016 SISÄLLYS 1. TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. LAINSÄÄDÄNNÖLLISET PERUSTEET 3.

Lisätiedot

OHJE VÄKIVALLAN UHAN HALLINTAAN

OHJE VÄKIVALLAN UHAN HALLINTAAN Sääntökokoelma B 15 XII - 2004 Ykn 29.11.2004 OHJE VÄKIVALLAN UHAN HALLINTAAN SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ. s. 2 2. KEITÄ TYÖVÄKIVALTA UHKAA?. s. 2 3. VÄKIVALTARISKIEN HALLINTA... s. 2 3.1. Työympäristön

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Turvattomuus työelämässä, väkivalta

Turvattomuus työelämässä, väkivalta Turvattomuus työelämässä, väkivalta 2.9.2019 2. 9. 2 0 1 9 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa Kyselyyn vastasi yhteensä

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Työturvallisuutta perehdyttämällä Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien

Lisätiedot

Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Käsitteitä Epäasiallisena kohteluna voidaan pitää kaikkea sellaista kielteistä käyttäytymistä työpaikalla,

Lisätiedot

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Turvallisuusmessut 2012, Tampere Timo Suurnäkki Työväkivallalla tarkoitetaan asiakkaiden

Lisätiedot

ASIAKASVÄKIVALLAN HALLINTAMALLI

ASIAKASVÄKIVALLAN HALLINTAMALLI KOUVOLAN KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALLAN HALLINTAMALLI Tiedotussuunnitelma: Johdon hyväksyntä, yhteistyöryhmä, henkilöstölautakunta, työsuojelutoimikunta Tiedotus esimiehet ja työntekijät Tiedotus lehdessä

Lisätiedot

ÄLÄ RIKO HOITAJAASI - TYÖSUOJELUN TEEMASEMINAARI

ÄLÄ RIKO HOITAJAASI - TYÖSUOJELUN TEEMASEMINAARI ÄLÄ RIKO HOITAJAASI - TYÖSUOJELUN TEEMASEMINAARI 29.10.2018 Case-esimerkki: Uhkaavat tilanteet ensihoidon alalla Mika Länsisola, Ensihoitaja, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Luottamusmies Tehy Ry:n ja Suomen

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tietosuojaseloste Seloste henkilötietojen käsittelystä ja rekisteröidyn oikeuksista EU:n yleinen tietosuoja-asetus (679/2016)

Tietosuojaseloste Seloste henkilötietojen käsittelystä ja rekisteröidyn oikeuksista EU:n yleinen tietosuoja-asetus (679/2016) Tietosuojaseloste Seloste henkilötietojen käsittelystä ja rekisteröidyn oikeuksista EU:n yleinen tietosuoja-asetus (679/2016) Palvelun / rekisterin nimi: Liperin kunnan kiinteistöjen tallentava kamera-

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Valvonta ja pakkokeinot. Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.

Valvonta ja pakkokeinot. Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9. Valvonta ja pakkokeinot Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.2017 MRL 24 luku Pakkokeinot ja seuraamukset Rakennustyön keskeyttäminen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 1 282 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2010-1722 Esityslistan asia TJA/7 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä

Lisätiedot

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat 3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Asiallinen käytös sallittu. Työympäristöseminaari

Asiallinen käytös sallittu. Työympäristöseminaari Asiallinen käytös sallittu Työympäristöseminaari 28.5.2019 1 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työturvallisuuslaissa Työntekijän pitää välttää sellaista epäasiallista kohtelua ja häirintää, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan

Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan Hyvinvointia työstä 24.1.2015 Virpi Fagerström 1 Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan Educa-messut 24.1.2015 Ei kiusaamiselle! Tulevaisuuden työkaluja ja oppimisympäristöjä. Luentotila

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Laki rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 1 luvun 7 :n 3 momentti, 34 luvun 6 :n 1 momentti sekä 34 a luvun 1 :n 1 momentti, 2, 3 :n 1 momentti, 4 :n 1

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä

Lisätiedot

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa * *Mitkä tekijät voivat vaarantaa työpisteesi turvallisuuden: *Palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät tekijät *Aggressiivisen asiakkaan käytös *Työkoneen tai laitteen käyttö (teollisuus) *Huono ergonomia

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

KURINPITO KUULEMINEN ILMOITUS KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! Kyllä. Hallinnollinen päätös.

KURINPITO KUULEMINEN ILMOITUS KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! Kyllä. Hallinnollinen päätös. 1 (5) KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. Huoltajalle. Kyllä. Opettaja/ rehtori. Opettajalla ja rehtorilla yksin tai yhdessä

Lisätiedot

HENKILÖ- TURVALLISUUS JOHDANTO

HENKILÖ- TURVALLISUUS JOHDANTO JOHDANTO Henkilöturvallisuudella tarkoitetaan organisaation henkilöstön työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kohdistuvien riskien hallintaa. Henkilöitä koskeva yritysturvallisuuden käsitemaailma jakautuu

Lisätiedot

Aggressiivisen potilaan kohtaaminen

Aggressiivisen potilaan kohtaaminen Aggressiivisen potilaan kohtaaminen Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 13.10 Mielenterveyshoitaja Heikki Lehtilä HOITAJIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Lisääntynyt kaikilla mittareilla: Kunta-alan

Lisätiedot

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Liite kunnanhallituksen 14.02.2012 pöytäkirjaan 52 sivu 98 KERIMÄKI Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Työsuojelutoimikunta 12.12.2011 16 KERIMÄEN KUNTA

Lisätiedot

TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINTA. Lapinlahden kunnan työpaikoilla

TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINTA. Lapinlahden kunnan työpaikoilla LAPINLAHDEN KUNTA 12.02.2016 TYÖSUOJELU TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINTA Lapinlahden kunnan työpaikoilla Tällä työpaikalla häirintää ja epäasiallista kohtelua hallitaan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin. Matti Airaksinen, rikoskomisario

Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin. Matti Airaksinen, rikoskomisario Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin Matti Airaksinen, rikoskomisario Esityksen rakenne ja aloittaminen Poliisin roolista ja toimenkuvasta Lähisuhdeväkivallasta poliisin silmin Todisteluun liittyviä asioita

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.

Lisätiedot

HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU

HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU HKJAO 27.2.2018 19 Liite 1 LAPINLAHDEN KUNTA Päivitetty 5.2.2018 TYÖSUOJELU HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU Terveydelle haitallista häirintää ja epäasiallista kohtelua hallitaan Lapinlahden kunnan työpaikoilla

Lisätiedot

SALON KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS. Dnro 1814/01.04.01.02.00/2015

SALON KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS. Dnro 1814/01.04.01.02.00/2015 Dnro 1814/01.04.01.02.00/2015 SALON KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS Laatijat: Työsuojelupäällikkö Jarmo Parkkinen, työsuojeluvaltuutettu Päivi Virtanen-Telaranta työsuojeluvaltuutettu Hannu Rautiainen,

Lisätiedot

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä

Lisätiedot