Edunvalvonta on joukkuelaji 22. LIITTOKOKOUS TYÖTTÖMYYSKASSAN EDUSTAJISTO
|
|
- Tapio Paavo Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Edunvalvonta on joukkuelaji liittokokouksen ja työttömyyskassan edustajiston päätökset 22. LIITTOKOKOUS TYÖTTÖMYYSKASSAN EDUSTAJISTO
2 Metallityöväen Liiton 22. liittokokous Metallityöväen Työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous Liittokokouksen ja työttömyyskassan edustajiston kokouksen päätökset Metallityöväen Liitto ry Metallityöväen Työttömyyskassa
3 Sisällysluettelo Edunvalvonta Työehtosopimustoiminta Sopimus- ja neuvottelujärjestelmä Työpalkat ja palkkapolitiikka Työaika Työsuhdeturva Luottamushenkilöt Sosiaaliset määräykset Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat päätökset Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka Työsuojelu Lakisääteinen sosiaaliturva Työttömyysturva Tutkimustoiminta ja talouspolitiikka Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Talous- ja veropolitiikka Tutkimustoiminta Kansainvälinen toiminta Solidaarisuustoiminta ja kansainvälisen toiminnan resurssit Kansainväliset yhteydet ja edunvalvonta Kansainvälinen konserniyhteistyö Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan tukeminen...35 Painopaikka Eura Print Oy, 2016 ISBN Järjestötoiminta Alue- ja seuturyhmätoiminta Ammattiosastojen järjestöllinen tila ja rakenne Järjestäminen, jäsenhankinta ja kampanjointi Markkinointi Jäsenrekisteri Nuorisotoiminta Työmarkkinatiedotus ja oppilaitosyhteistyö Ruotsinkielinen toiminta - svenskspråkig verksamhet Kulttuuritoiminta Lomatoiminta Veteraanitoiminta Muut järjestötoimintaa koskevat päätökset...54 Edunvalvontaa tukevat toiminnot Koulutustoiminta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Koulutussopimus Alueellinen ja paikallinen koulutus
4 6.4 Murikka-opisto Koulutusperiaatteet Tiedotustoiminta Ahjo Verkkosivut ja muu sähköinen viestintä Muu tiedotustoiminta Liiton talous ja hallinto...64 Liiton talous Jäsenmaksut Jäsenedut Avustukset ja korvaukset Muut taloutta koskevat päätökset...67 Liiton hallinto Voimavaroja keskustoimistoon ja aluetoimistoihin Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Liittoyhteistyö Uusi keskusjärjestö Muut hallintoa koskevat päätökset...77 Sääntömuutokset Liiton säännöt Aluejärjestön säännöt Ammattiosaston säännöt Työhuonekunnan säännöt...90 Henkilövalinnat...91 Liittohallitus...91 Liittovaltuusto...92 Liiton keskeiset linjaukset s euraavalle liittokokouskaudelle...95 Metallityöväen Työttömyyskassa 13 Metallityöväen Työttömyyskassa Työttömyyskassan jäsenmaksu Työttömyyskassan toiminta Työttömyyskassojen yhdistyminen Työttömyyskassan sääntömuutokset Henkilövalinnat Kassan hallitus Kassan valtuusto Edunvalvonta 1 Työehtosopimustoiminta 1.1 Sopimus- ja neuvottelujärjestelmä 1, 5, 6,7, 8, 12, 17, 19, 21, 23, 24, 28, 40, 41, 49, 54, 56, 57, 58, 59, 66, 72, 77, 81, 82, 84, 88, 97, 99, 101, 117, 121, 122, 135, 146, 147, 148, 169, 195, 200, 201, 205, 213, 214, 221, 227, 256, 268, 272, 275, 287, 299, 307, 309, 313, 332, 334, 338, 346, 357, 363, 376, 424 Esitykset Esityksissä korostuvat työmarkkinaratkaisujen pituus, työehtosopimusten yleissitovuus, selkeys ja tulkintaoikeudet, sopimusten käytettävyys ja valvonta, paikallinen sopiminen, vuokratyövoiman käyttö, nollasopimusten kielto ja reaaliansioiden kasvattaminen. Kolmikantaisesta neuvottelujärjestelmästä ei pidä luopua. Sopimusratkaisuissa täytyy olla perälauta. Lakko-oikeuden ja yleissitovuuden säilyminen on turvattava, sopimusmääräyksiä täsmennettävä ja selvennettävä sekä työntekijöiden tulkintaoikeutta parannettava. Ulkopuolisen työvoiman käytölle pitää asettaa täsmälliset pelisäännöt ja vuokratyövoimaa täytyy voida käyttää vain rajatun ajan. Vuokratyöntekijöiden työehtoja on parannettava, käyttäjäyrityksen täytyy kantaa vastuu heidän työehdoistaan ja -oloistaan. Luottamusmiehillä on oltava käytännön oikeudet ja mahdollisuus valvoa vuokratun työvoiman työehtoja. Keskeisten työehtojen tulee olla vastaavat kuin tilaajayrityksen työntekijöillä. Paikallisesti sovittavien asioiden määrää ei pidä lisätä nykyisestä työ ehtosopimuksessa ja sopimuksiin edellytetään selkeitä pelisääntöjä sekä perälautamallia. Paikalliset sopimukset on tehtävä aina kirjallisesti. Paikallisia sopimuksia ei pidä voida tehdä työpaikoilla, joissa ei ole valittu pääluottamusmiestä. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on oltava molempien sopijapuolten koulutus aiheesta. 4 5
5 Työehtosopimuksiin on lisättävä määräykset hallintoedustuksesta. Hal lintoedustuksen osalta määräykset on vietävä työehtosopimuksiin. Pääluottamusmiehen on oltava paikalla uusia työsopimuksia tehtäessä. Muutosturvaa on edelleen kehitettävä. Kaivosalalle on perustettava oma työehtosopimusneuvottelukunta ja säilytettävä neuvotteluoikeus. Kaivospiirin alueella täytyy noudattaa Malmikaivosten työehtosopimusta. Peltialan sopimus on saatava samanlaiseksi kuin pääalan sopimus. Jalometallialan on säilyttävä omana sopimusalana. Auto- ja konealojen sopimuksiin esitetään korjauksia. Muilla sopimusaloilla on huomioitava pääalan sopimukseen tulevat muutokset. 1.2 Työpalkat ja palkkapolitiikka ja aluejärjestöt 1, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 17, 19, 21, 23, 29, 40, 41, 45, 49, 52, 54, 55, 57, 58, 59, 66, 72, 74, 77, 81, 82, 84, 90, 91, 97, 99, 101, 102, 103, 105, 110, 116, 117, 122, 127, 128, 146, 147, 148, 155, 168, 169, 172, 175, 191, 195, 200, 205, 213, 214, 221, 235, 242, 254, 255, 256, 268, 270, 272, 274, 275, 287, 294, 299, 307, 309, 312, 313, 318, 329, 332, 334, 337, 338, 340, 346, 357, 363, 366, 368, 376, 377, 381, 419, 424, Varsinais-Suomi Satakunnan aluejärjestö Esitykset Työtaisteluoikeus ja yleissitovuus on säilytettävä. Kolmikantainen sopiminen täytyy säilyttää yhtenä vaihtoehtona sopimusratkaisuja tehtäessä. Palkkapolitiikan tavoitteena on turvata metalliteollisuuden työntekijöiden Liitto jatkaa työelämän laadullisten uudistusten kehittämistä, tavoitteena kilpailukykyinen ja positiivinen palkkakehitys alan tuottavuus huomioiden eri sopimusalojen ja ammatti-, ikä ja kansallisuusryhmien sekä sukupuolten sekä kohottaa metallialan työn arvostusta. Palkkaperusteita on korotettava tasavertainen kohtelu. Liitto huomioi eri sopimusalojen erityispiirteet, sekä yleiskorotusta enemmän. Yleiskorotukset on toteutettava kaikille senttimääräisesti yhtä suurina. Ei paikallisesti sovittavia työpaikkakohtaisia eriä. toimintaympäristön muutokset sopimusalojen työehtosopimuksista neuvoteltaessa. Työ ehtosopimuksissa täytyy sopia ns. perälauta. Paikallinen sopiminen on osa työehtosopimusjärjestelmää. Työehtosopimuksen pakottavien määräysten on oltava sopimisen perälautana. Paikallinen tokset edellyttävät palkkarakenteen ylläpitoa ja kehittämistä eri palkkaustavat Liiton eri sopimusalojen tuotannon rakenteiden ja työn sisällölliset muu- sopimus on aina tehtävä kirjallisesti, ellei toisin sovita. Paikallisen sopimisen huomioiden. Vaativuuden mittausjärjestelmien tulee mitata töiden erityispiirteitä niin, että samapalkkaisuus ja töiden samanarvoisuus toteutuu. edellytys ovat kehittyvä ja toimiva neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmä sekä ammattiosaston roolin vahvistaminen. Tasavertaisten sopimismahdollisuuksien turvaamiseksi sopimusosapuolet järjestävät Henkilökohtaista palkanosuutta kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota sen määritysperusteisiin, käyttöön ja prosentuaaliseen tasoon. koulutusta ja ohjausta työehtosopimuksen oikeaan soveltamiseen. Henkilökohtaisen palkanosuuden korotuksen tulee näkyä myös aikapalkkakehityksessä. Tuotannon kansainvälistyminen, verkostoituminen, erilainen alihankinta ja vuokratyövoiman käyttö sekä lisääntyvät työsopimukset, joissa ei ole määritelty minimityöaikaa, vaikeuttavat työehtosopimusten ja työlainsäädännön Palvelusvuosilisän ansaintaperiaatteessa täytyy huomioida työsuhteiden monimuotoisuuden ja keston kehitys. Palvelusvuosilisän ansaintaedellytyksiä noudattamisen valvontaa. Vaikutetaan siihen, että viranomaisvalvontaa on kehitettävä niin työsuhteen alku- kuin loppupäästä. lisätään siten, että väärinkäytökset voidaan estää. Liitto ohjaa voimavaroja Työntekijöiden ikään, työuraan ja kouluttautumiseen liittyvät tilanteet kansainväliseen edunvalvontaan. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen on voitava tarkistaa, että alihankkijoiden ja vuokratyöntekijöiden pitää huomioida työehtosopimusten palkkamääräyksistä neuvoteltaessa. työehdot ovat lain ja sopimuksen mukaisia. Palvelusvuosi- ja muita lisiä on voitava muuttaa palkallisiksi vapaiksi työntekijän näin halutessa. Työntekijöiden mahdollisuutta osallistua yritysten hallintoon täytyy lisätä ja heidän toimintaedellytyksiään edelleen kehittää. Vuorotyö- ja muita erillisiä lisiä ja korvauksia on kehitettävä ja korotettava. Vuorotyötä tekevien arkipyhäkorvauksissa täytyy huomioida kaikki työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät. Arkipyhäkorvausten maksuedellytyksiä pitää kehittää. Itsenäisyyspäivän palkan määräytyminen on saatava arkipyhäsäännösten piiriin. 6 7
6 Työskentelymääräyksiä tehdasalueen ulkopuolella on selkeytettävä ja parannettava. Päivärahan ja matkakorvausten maksamisen edellytyksiä on kehitettävä. Määräaikaisissa työsuhteissa lomakorvauksen osuutta pitää korottaa. Liiton tavoitteena on yhtenäisen palkkakehityksen takaava yleiskorotus, jolla turvataan reaaliansioiden nousu ja ostovoiman paraneminen. Sopimusratkaisujen pääpaino on solidaarisessa palkkapolitiikassa ja metallialan työn arvostuksen lisäämisessä. Sopimusratkaisuissa on otettava huomioon yritysten tuottavuutta parantavat toimet, joilla voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä ja tätä kautta turvata metallialan työntekijöiden työllisyys ja vakaa ansiokehitys. Tuottavuuden kohottaminen pitää tehdä työntekijöiden asemaa ja työehtoja heikentämättä. Palkkapolitiikan täytyy turvata oikeudenmukaiset ja kilpailukykyiset palkat, jotta alalle hakeutuu koulutettuja ammattitaitoisia työntekijöitä. Tuottavuuden kasvu ja inflaatio tulee huomioida palkkapolitiikassa. Palkkarakenteen käyttöä ja kehittämistä jatketaan. Palkkarakennetta kehitetään vastaamaan muuttuneita työoloja ja tehtäviä. Palkkaustapoja ja menetelmiä kehitetään niin, että ne ovat kilpailukykyisiä ja kannustavia eri sopimusalat huomioiden. Palvelusvuosilisäjärjestelmää kehitetään edelleen niin, että se huomioi yhä paremmin työntekijöiden tarpeet sekä työelämän monimuotoisuuden ja työsuhteiden keston. Erillisiä lisiä ja korvauksia koskevia sopimusmääräyksiä kehitetään muun muassa tasoa parantaen. Työnohjaajien ja työnopastajien ansiokehitys täytyy turvata. Matkatyöhön liittyviä sopimusmääräyksiä parannetaan. 1.3 Työaika 1, 5, 7, 8, 10, 11, 12, 17, 19, 21, 41, 49, 52, 56, 57, 58, 59, 66, 72, 77, 81, 87, 97, 99, 101, 111, 122, 128, 135, 141, 146, 147, 148, 167, 168, 169, 195, 200, 213, 214, 235, 256, 268, 271, 272, 275, 287, 299, 309, 312, 313, 318, 338, 340, 344, 363, 366, 368 Esitykset Vuosityöaikaa täytyy lyhentää vuosilomajärjestelyin. Samoin vuorokautista työaikaa. Ylitöiden lakisääteistä enimmäismäärää on rajoitettava sekä eri vuorotyömallien työaikoja lyhennettävä. Työtuntijärjestelmää muutettaessa noudatettavaa ilmoitusaikaa pidennettävä. Työnantajan mahdollisuutta määrätä lauantai työpäiväksi halutaan rajoittaa. Työajan tasaamista ja työaikajärjestelyjä koskevissa esityksissä pääpaino on työajantasaamisjärjestelmän kehittämisessä sellaiseen suuntaan, että vapaiden pitämisen osalta työntekijällä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa vapaan ajankohtaan. Päivä- ja kaksivuorotyössä työajan lyhennyskorvaus on maksettava aina vapaan pitämisen yhteydessä. Liitto seuraa työajan kehitystä Suomen keskeisten kilpailijamaiden suhteen ja jatkaa aktiivista toimintaa pitääkseen Suomen metalliteollisuuden työajan kilpailukykyisenä Suomen keskeisten kilpailijamaiden kanssa. Säännöllistä viikoittaista työaikaa ei tule pidentää. Liiton tulee asettaa pitkän aikavälin tavoitteeksi kokonaisvuosityöajan lyhentäminen. Vuosilomiin ja vapaisiin liittyviä sopimusmääräyksiä täytyy parantaa tavoitteena vuosiloman pidentäminen ansiotasoa laskematta. Työn kuormittavuus ja ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksaminen tulee huomioida työajan pituutta määriteltäessä. 8 9
7 Työaikajärjestelmiä on kehitettävä niin, että niissä otetaan tasapuolisesti huomioon niin työntekijöiden kuin tuotannonkin tarpeet. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää vuorotyöjärjestelmiin liittyvien sopimusmääräysten parantamisessa. Työajan tasaamisjärjestelmää täytyy edelleen kehittää. Tasaamislisien maksaminen on kohdistettava vapaan pitämisen yhteyteen. Ylitöiden vuosittaista lakisääteistä enimmäismäärää on pienennettävä. 1.4 Työsuhdeturva 13, 49, 57, 58, 59, 66, 84, 99, 103, 195, 200, 208, 256, 268, 272, 318, 338, 357, 424 Esitykset Irtisanomisaikoja pitää pidentää sekä irtisanomiskorvausten tasoa korottaa. Työvoiman vähentämisjärjestykseen halutaan selkeämmät pykälät ja niiden pitäisi olla määräävässä muodossa. Muutosturvaa on edelleen kehitettävä sekä Suomen työsuhdeturvaa nostettava kilpailijamaiden tasolle sekä EU-tasolle. Esityksissä korostetaan työantajaa antamaan irtisanotulle työntekijälle aina selvitys työsuhteen päätymisen syistä sekä perusteet niihin. Työnantajaa velvoitetaan osallistumaan irtisanotun työntekijän uudelleenkoulutukseen pitkäjänteisen suunnitelman mukaan. Lomautetuille kuin irtisanotuille esitetään oikeutta käyttää työterveyspalveluita työnantajan kustannuksella koko lomautuksen ajan sekä irtisanotuille vielä kolme kuukautta työsuhteen päätymisen jälkeen. Lomautusten keskeyttämiseen halutaan tiukemmat rajoitukset työehtosopimukseen. Lomautuksen keskeyttämiseen liittyviä sopimusmääräyksiä esitetään selkeytettävän. Määräaikaisten työsuhdeturvaa on parannettava niin, että jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteenlaskettuna kaksi vuotta, niin hänen työsuhteensa katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Esitetään, että määräaikaista työsopimusta voi uusia vain kerran ja tämän jälkeen työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Vuokratyövoiman työsuhdeturvaa halutaan parantaa ja käyttöä rajata vain tuotannon huippujen tasaamiseen. Vuokratyöntekijöiden käyttöä on rajattava tilaajayrityksessä 3 6 kuukauteen, minkä jälkeen vuokratyöntekijät siirtyvät tilaajayrityksen vakituisiksi työntekijöiksi. Vuokratyöntekijöiden työsuhdeetujen pitää olla samaa tasoa kuin tilaajayrityksen palveluksessa olevien
8 Liitto toimii aktiivisesti muutosturvan kehittämiseksi niin, että sen avulla voidaan turvata jäsenten uudelleen työllistyminen mahdollisimman nopeasti koulutuksen sekä muiden tukitoimien avulla. Taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanotuille työntekijöille työnantajan täytyy kustantaa uudelleenkoulutus. Liitto toimii aktiivisesti irtisanomismenettelyyn ja irtisanomisperusteisiin sekä lomautuksiin liittyvän sopimustoiminnan ja lainsäädännön määräysten selkeyttämiseksi, täsmentämiseksi ja parantamiseksi. Liitto edistää toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden käyttöä. Määräaikaisten työsuhteiden perusteita on selkeytettävä. Liitto toimii aktiivisesti vaikuttamalla lainsäädäntöön sekä sopimuksiin niin, että saamme työterveyspalveluiden käytön toistaiseksi lomautetulle sekä irtisanotuille työntekijöille työvelvoitteen päättymisen jälkeen vähintään henkilön irtisanomisajan pituiseksi ajaksi. Vuokratyövoiman käyttöön liittyviä sopimusmääräyksiä täytyy edelleen kehittää. 1.5 Luottamushenkilöt 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13, 17, 19, 21, 23, 28, 29, 41, 49, 52, 55, 56, 57, 58, 59, 66, 70, 72, 74, 77, 81, 84, 99, 101, 103, 109, 111, 117, 118, 122, 128, 135, 146, 147, 148, 169, 179, 195, 200, 210, 213, 214, 227, 235, 254, 255, 256, 268, 272, 275, 287, 299, 307, 309, 313, 329, 332, 338, 340, 346, 366, 368, 424 Esitykset Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiota on kehitettävä niin, että ne vastaavat sekä pienten ja keskisuurten että suurten yritysten tarpeita, ottaen huomioon myös työpaikalla toimivat vuokratyöntekijät ja aliurakoitsijat. Luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuksia ja toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa. Luottamustoimissa toimivien henkilöiden ajankäyttöä ja korvauksia laskettaessa tulee vuokratyöntekijöiden ja alihankkijoiden määrä ehdottomasti ottaa huomioon. Luottamushenkilöiden keskinäistä ja henkilöstön yhteistoimintaa on parannettava konsernimuotoisissa yrityksissä. Luottamusmiehille on saatava osittainen työstä vapautus myös pieniin yrityksiin. Keskisuurissa yrityksissä on oltava kokonaan työstä vapautettu pääluottamusmies. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiossa toimivien henkilöiden työsuhdeturvaa, ajankäyttöä ja kuukausikorvauksia koskevia sopimusmääräyksiä pitää parantaa ja yhtenäistää. Työsuojeluorganisaatiossa toimivien henkilöiden asema on otettava huomioon työehtosopimuksessa. Luottamusmiehillä oltava velvollisuus kouluttautua ja heidän tiedonsaantioikeuksiaan on laajennettava. Luottamustehtävissä olevien jaksamisen eteen tehtäviä toimia on vahvistettava. Yritysten hallintoelimiin valittujen työntekijöiden edustajien toimintaedellytyksiä täytyy vahvistaa. Ennen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämistä asia pitää käsitellä liiton ja työnantajapuolen välillä tai oikeusteitse. Luottamustehtävän päättymisen jälkeistä jälkisuojaa on pidennettävä
9 Luottamustehtävissä toimivien henkilöiden ansiokehityksen tulee nykyistä paremmin seurata yrityksen muiden työntekijöiden ansiokehitystä. Ammattiosaston toimihenkilöiden neuvottelu- ja liikkumisoikeus ammattiosastoon kuuluvien työntekijöiden työpaikoilla on toteutettava. Ammattiosastojen on voitava valita edustaja, joka osallistuu neuvotteluihin ja paikallisten sopimusten tekemiseen erityisesti niillä pienillä työpaikoilla, joilla ei ole luottamusmiestä. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation kehittäminen on yksi työehtosopimustoiminnan pysyvistä painopisteistä. Luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia on yhtenäistettävä ja kehitettävä sekä parannettava sopimus- ja lakiteitse. Erityistä huomiota tulee kiinnittää luottamushenkilöiden jaksamiseen, ajankäyttöön, ansiokehitykseen, irtisanomissuojaan, koulutukseen ja tiedonsaantiin sekä mahdollisuuksiin toimia yrityksen hallinnossa. Ulkopuolisen työvoiman lisääntyneen käytön vaikutukset on huomioitava luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia parannettaessa. Ammattiosaston roolia luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation tukena vahvistetaan. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiota ja -järjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin nykyisiä yritys- ja konsernirakenteita. 1.6 Sosiaaliset määräykset ja aluejärjestöt 1, 5, 6, 7, 8, 17, 21, 23, 29, 41, 43, 49, 52, 56, 57, 58, 59, 63, 66, 70, 72, 74, 77, 81, 84, 91, 97, 99, 101, 102, 103, 110, 111, 117, 118, 122, 134, 135, 146, 147, 148, 149, 169, 175, 179, 186, 191, 195, 197, 200, 208, 210, 213, 214, 221, 235, 254, 255, 268, 272, 274, 275, 287, 294, 299, 309, 312, 318, 329, 334, 338, 340, 345, 346, 366, 376, 381, 424, Varsinais-Suomi Satakunnan aluejärjestö, Häme Pirkanmaan aluejärjestö Esitykset Palkalliseen poissaoloon oikeuttavaa hoidettavan lapsen ikärajaa on nostettava ja poissaoloaikaa pidennettävä. Kotona olevan vanhemman joutuessa sairaalahoitoon työssä käyvällä vanhemmalla on oltava oikeus jäädä hoitamaan lasta ja saada siitä sairausajan palkkaa. Mikäli työntekijän lapsi sairastuu silloin, kun toinen vanhemmista on yövuorossa, on toisella oikeus jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta ansioitaan menettämättä. Korvauksen edellytyksenä ei saa olla lapsen sairaus. Omailmoituskäytäntöä on sovellettava myös sairaan lapsen hoitoon. Lasten neuvolatarkastukset on saatava palkallisiksi. Vammaisen lapsen äkillisestä sairaudesta johtuvan poissaolon on oltava palkallista iästä riippumatta. Korvaavaan työhön määräämisen täytyy aina perustua työterveyslääkärin arvioon ja työntekijän vapaaehtoisuuteen. Korvaavasta työstä on tehtävä työpaikalla sopimus työnantajan ja työntekijöiden edustajan kanssa. Työntekijällä on oikeus saada palkallista tilapäistä vapaata lähiomaisen äkillisesti sairastuessa hoidon järjestämiseksi tai omaisen hoitamiseksi sekä lähiomaisen kuoleman johdosta. Korvaus lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta maksetaan kuten sairausajan palkka. Jos työsuhde on kestänyt alle kuusi kuukautta, ensimmäinen poissaolopäivä on karenssipäivä. Lakiin tai työehtosopimuksiin on saatava määräykset ikääntyneelle ja osin työkykynsä menettäneelle, tai sen uhan alla olevalle, oikeudesta tehdä kevyempiä työtehtäviä työpaikan sisäisen työjärjestelyn mahdollisuuksien rajoissa. Samalla on sopimuksilla varmistettava em. tapauksissa palkkatason säilyminen
10 Lääkärin määräämät fysikaaliset hoidot on saatava lakisääteisesti työnantajan kustantamiksi. Sairausajan karenssi on poistettava alle kuuden kuukauden työsuhteista. Omailmoituskäytäntö sairauslomatapauksissa on kirjattava työehtoso pi - mukseen. Työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta on pidennettävä ja tekstiä muutettava niin, että sairausajan palkkaa koskevan korvausjakson pituus muutetaan työpäiviksi kalenteriajanjakson sijaan. 55 vuotta täyttäneille, työsuhteessa oleville on saatava vuotuinen lääkärintarkastus työnantajan kustannuksella. Jos hammassairaudesta johtuvat toimenpiteet aiheuttavat työtekijän työkyvyttömyyden, niin näistä tapauksista on saatava parempi kirjaus työehto sopimukseen. Hampaiden hoidon pitää kuulua työterveyshuoltoon. Synnytyksessä mukana olevien isien synnytyspäivä palkalliseksi. Keskeytyvää tai keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän työntekijän pitää saada osittainen hoitovapaa halutessaan siten, ettei vuorokautista työaikaa tarvitse yövuorossa lyhentää. Näin kertyneet tunnit täytyy halutessaan voida kompensoida muissa vuoroissa. Isyysvapaa kokonaan palkalliseksi. Äitiysloman palkkaa 65 päivää. Ikääntyville työntekijöille seniorivapaat. Kaikki lääkärin toteamat hoidot ja sairauslomat sairausajan palkanmaksun piiriin. Vuokratyöntekijöiden pitää kuulua tilaajayrityksen työterveyspalvelujen piiriin. Tyky- ja hyvinvointia edistävä toiminta pitää saada osaksi työehtosopimusta. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä tasa-arvoisen työelämän kehittäminen on liiton keskeinen tehtävä. Jäsenten perhepoliittisten oikeuksien parantaminen on välttämätöntä. Isyysvapaa on saatava kokonaisuudessaan palkalliseksi ja äitiysvapaan palkanmaksujaksoa pidennettävä. Korvaavan työn käyttöön liittyvää ohjeistusta kehitetään siihen suuntaan, että työntekijän oma mielipide tulee huomioitua paremmin ennen korvaavan työn aloittamista. Tilaajayrityksen työnantajan vastuuta vuokratyöntekijöiden työterveyshuollon järjestämisessä lisätään. Työnantajan korvausvelvollisuutta sairaan lapsen hoidosta on edelleen laajennettava lapsen ikä, erilaiset perhetilanteet ja työaikamuodot huomioon ottaen. Sairausajan sopimusmääräyksiä täytyy parantaa. Työntekijän ja hänen lapsensa lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa on riitettävä työntekijän oma ilmoitus. Työntekijän ikä ja erilaiset perhetilanteet pitää huomioida työ kyvyttömyyttä ja lääkärintarkastuksia koskevia sopimusmääräyksiä kehitettäessä
11 1.7 Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat päätökset 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 13, 17, 19, 21, 23, 29, 41, 43, 49, 52, 56, 57, 58, 59, 63, 66, 70, 72, 75, 77, 81, 84, 87, 90, 91, 97, 99, 101, 103, 109, 111, 116, 117, 122, 127, 128, 135, 146, 147, 148, 167, 169, 175, 179, 190, 195, 197, 200, 205, 208, 213, 214, 221, 235, 242, 255, 256, 268, 272, 275, 287, 289, 299, 302, 307, 309, 312, 313, 316, 318, 334, 335, 338, 340, 344, 345, 366, 368, 369, 376, 377, 419, 424 Esitykset Metalliliiton on ryhdyttävä toimenpiteisiin kanneoikeuden saamiseksi. Tilaajavastuulain mukaista tilaajan vastuuta on selkeytettävä. Lakien ja työehtosopimusten noudattamisen valvontaa täytyy lisätä sekä niiden rikkomisesta seuraavia sanktioita kiristää. Työsuhteen päättämiskorvauksia on nostettava sekä luottamushenkilöiden työsuhteiden päättämistä vaikeutettava. Työnantajan tulkintaetuoikeus on poistettava. Vuosilomaa täytyy pidentää ja sen ansaintaa helpottaa ansiotasoa laskematta. Lomarahan määrää ja lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa lomakorvausta korotettava. Ryhmähenkivakuutuksen ehtoja parannettava lapsettomien avoparien osalta. Muutosturvaa täytyy parantaa. Työnantajan velvoitteita työsuhteen alkaessa sekä päättyessä täsmennettävä ja laajennettava. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia yhteistoimintaneuvotteluissa lisättävä. Työehtosopimusten yleissitovuus on säilytettävä. Työnantajan on noudatettava vain yhtä työehtosopimusta. Työehtosopimuksia ei saa heikentää. Työsuhdeturvaa on parannettava, erityisesti henkilöstön edustajien osalta. Työsuhteisiin vähintään 18 tunnin viikkotyöaika. Vuosilomaan liittyviä sopimusmääräyksiä sekä lainsäädäntöä täytyy kehittää. Liitto toimii aktiivisesti kanneoikeuden saamiseksi ammattiliitoille. Harmaaseen talouteen menetetään vuosittain merkittäviä summia. Tilaajavastuulaki ei nykymuodossaan ole riittävän tehokas ohjaamaan epärehellisesti toimivien yritysten toimintaa lain ja sopimusten edellyttämälle tasolle. Tilaajavastuulakia on kehitettävä niin, että sillä pystytään nykyistä paremmin valvomaan tilaajan vastuuta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä ja lain rikkomisesta on langetettava selvästi nykyistä suuremmat sanktiot. Valvontaviranomaisten resurssit täytyy jatkossa turvata. Työlainsäädäntöä on työsopimuksien osalta muutettava niin, että työnantajat eivät voi tehdä työntekijöille niin sanottuja 0-tuntisopimuksia. Työsopimuksessa on määriteltävä arvio todellisesta työajasta, jonka tulee olla vähintään 18 tuntia viikossa. Ryhmähenkivakuutuksen ehtoja on parannettava etenkin lapsettomien avoparien kohdalla
12 2 Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka 2.1 Työsuojelu 7, 8, 11, 21, 23, 41, 49, 57, 66, 77, 84, 87, 128, 146, 175, 195, 200, 214, 272, 299, 309, 313, 329, 338, 366, 376, 424 Esitykset Seniorivapaita ja ikääntyviä työntekijöitä tukevat ohjelmat pakolliseksi työpaikoille. Erityisesti yli 55-vuotiaille mahdollisuus erimittaisiin palkallisiin vapaisiin, kevennettyihin työaikoihin ja työtehtäviin työuran keventämiseksi. Työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäälliköiden koulutukset pakollisiksi. Työsuojeluvaltuutetun oikeuksia on lisättävä yhteisellä työpaikalla. Yhteistoiminnan ja vastuiden selkeyttäminen työpaikoilla. Työntekijöiden kuntoutukseen ja työhyvinvointiin liittyvät kustannukset kokonaan työnantajan kustannettavaksi. Työterveyshuollon lakisääteistä tasoa kehitettävä ja laajennettava mm. sairaanhoidon, määräaikaistarkastusten, ASA-rekisterin, vuorotyön aiheuttamien haittojen ja samalla työpaikalla työskentelevien osalta. Työterveyshuoltopalvelut samantasoisina kaikille työpaikan työntekijöille. Yötyöstä voi kieltäytyä terveydellisistä syistä. Pakkasrajat ulkotöihin. Kaivoksiin pakollinen kommunikointijärjestelmä. Työntekijälle on turvattava mahdollisuus tilapäisiin työaikajärjestelyihin mm. vuorotyön osalta perhetilanteen niin vaatiessa. Lainsäädäntöön on vaikutettava rangaistuksien, korvauksien, yksintyöskentelyn sekä HTP-arvojen osalta. Työpaikan läheisyyteen on järjestettävä meluton, pölytön ja vedoton taukopaikka. Liiton on otettava työn kehittäminen eri muodoissa ammattiyhdistysliikkeen toiminnan yhdeksi kärkihankkeeksi. Liittojen perustettava kaikille sopimusaloille työhyvinvointityöryhmät, ja työhyvinvointisuunnitelmat pakollisiksi jokaiselle työpaikalle. Työsuojelu- ja työturvallisuushankintoihin oma budjetti. Työnantajan hankittava ja kustannettava riittävä määrä suojaimia ja vastattava niihin liittyvistä kustannuksista. Työn tilaajan on vastattava vuokratyöntekijöiden suojainten hankinnasta. Terveellinen, turvallinen työympäristö ja työviihtyvyys ovat keskeinen osa työelämän laadullista toimintaa. Metallityöväen Liitto on aktiivinen toimija työympäristöasioiden edistämisessä kaikilla tasoilla. Ennaltaehkäisyyn panostaminen ja eri-ikäisten sekä eri elämäntilanteissa olevien huomioiminen sekä yhteistyö takaavat henkilöstön hyvinvoinnin ja sitä kautta myös tuottavuuden parantumisen. Keväällä 2016 aloitetaan uusi työhyvinvointihanke nimeltään Työkaari kantaa. Hanke on teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen koko työuran aikana ja sitä kautta työurien eheytyminen ja piteneminen. Hankkeelle on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tukea. Tarkoituksena on edesauttaa työpaikkoja huomioimaan kaikenikäiset työntekijät pidempien työurien saavuttamiseksi. Liitto vaikuttaa eri yhteistyötahojen kanssa työturvallisuutta, -terveyttä ja -hyvinvointia koskevien säädösten, sopimusten ja ohjeiden valmisteluun. Työhygieenisiä raja-arvoja on kiristettävä ja lainsäädäntörikkomuksien osalta rangaistuksia kovennettava. Työterveyshuollon tasoa on parannettava ja saatavuus on turvattava koko maassa ja samantasoiset palvelut kuuluvat kaikille työpaikan työntekijöille. Työntekijän kuntoutustarpeen arvioinnissa on otettava käyttöön kokonaisvaltainen näkökulma, jolla estetään sairastuminen ja ennenaikainen työkyvyn menettäminen koko työsuhteen ajalla. Puutteellinen osaaminen vaikeuttaa työpaikkojen työsuojelutyötä ja sen kehittämistä. Erityisesti työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön sekä muun työsuojeluhenkilöstön osaamista ja yhteistoiminnan vahvistamista täytyy tukea sopimuksin, lakiteitse ja koulutuksen saatavuutta parantamalla. Liitto vaikuttaa edelleen SAK:n kautta niin, että yksintyöskentelystä tehdään selkeämpi ja tiukempi asetus tai ministeriön ohjeet, joilla määritellään tarkemmin turvallisuuteen liittyvät järjestelyt. Työpaikalla vaarat ja riskit tulee tunnistaa ja arvioida kattavasti. Työnantajan on kustannuksellaan hankittava ja huollettava tarvittavat suojavälineet ja -vaatetus niitä tarvitseville työn tarpeen edellyttämällä tavalla. Samalla työn välittömässä yhteydessä on oltava tarvittavat henkilöstö- ja sosiaalitilat
13 2.2 Lakisääteinen sosiaaliturva 1, 5, 7, 8, 10, 40, 49, 58, 59, 70, 84, 200, 201, 213, 221, 272, 275, 287, 302, 309, 338, 352, 424 Esitykset On toimittava yhdessä SAK:n kanssa siten, että työntekijän ostovoima säilyy myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen. On aloitettava neuvottelut alakohtaisesta järjestelmästä, jossa 58 vuotta täyttänyt työntekijä pääsisi osa-aikaeläkkeelle siten, että työnantaja maksaisi 80 % osa- aikaeläkkeellä olevan palkasta. Vuorotyöläisellä, joka on tehnyt yli 25 vuotta jatkuvaa tai keskeytyvää kolmivuorotyötä, täytyy olla halutessaan mahdollisuus jäädä vuotiaana eläkkeelle. Elinaikakerroin poistetaan eläkkeiden laskennasta. Eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi työeläkeindeksi palautetaan ns. puoliväli-indeksiksi ja eläkeindeksin palkkapainotteisuutta lisätään. Työkyvyttömyyseläkeläiselle korvattava täysimääräisesti työeläkeindeksin heikentämisestä aiheutuneet menetykset. Lisäeläkkeitä ei saa rahoittaa eläkejärjestelmästä, ja niitä sekä muita yrityksissä tehtäviä ns. sopimusetuja esitetään lakkautettaviksi. Työeläkkeissä on otettava käyttöön eläkekatto. Työntekijän eläkeikää esitetään alennettavaksi ja eläkeiän korottaminen pitää torjua. Liiton on ryhdyttävä aktiivisesti ajamaan vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista sekä toimittava niin, että sosiaaliturvan heikennykset torjutaan. Liiton hallinnon ja henkilöstön täytyy omaksua aktiivinen rooli ja laatia malli perustuloksi edunvalvontaa heikentämättä. Liiton pitää parantaa työntekijän mahdollisuuksia jäädä osa-aikalisälle. Sosiaaliturvaa on pyrittävä parantamaan, eikä sosiaaliturvan heikennyksiä pidä hyväksyä. Vuorotteluvapaan korvaus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasolle. Lisäksi saannin edellytyksiä ja vuorotteluvapaan käyttöä on helpotettava. Uusi työntekijän eläkelaki tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Laki on kolmikantaisesti valmisteltu. Työeläkejärjestelmää täytyy jatkossakin kehittää kolmikantaisesti oikeudenmukaisen karttuman, nykyisen rahoituspohjan ja kertyneiden eläkkeiden turvaamiseksi. Metalliliitto edellyttää, että uuden työeläkelain mukaiset työuraeläke ja osittainen vanhuuseläke ovat todellisia vaihtoehtoja pitkän ja raskaan työuran tehneille työntekijöille. Työeläkeuudistuksessa sovittiin, että elinaikakertoimen vaikutusta tuleviin työeläkkeisiin tarkastetaan seuraavan kerran 2020-luvun lopulla. Työkyvyttömyyseläkeläisten asemaa parantavia muutoksia tehtiin sekä vuoden 2005 eläkeuudistuksessa että tulevassa eläkeuudistuksessa. Elinaikakerroin ei vaikuta enää ns. tulevan ajan eläkkeessä, ja jatkossa tuleva aika pitenee (kerryttää eläkettä) pitempään eläkeiän noustessa. Eläkekaton asettaminen edellyttäisi, että yhteiskunnassa löytyisi yhteinen ja yhteisesti hyväksytty näkemys. Tällöin eläke ei enää suhteutuisi työuran aikaisiin ansioihin, ja nykyisen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet kattavuudesta ja kannustavuudesta muuttuisivat. Eläkekatto lisäisi todennäköisesti yksityisiä lisäeläkejärjestelmiä. Eläketulot rinnastetaan palkkatuloihin, ja tulonjakoa tasataan progressiivisella verotuksella. Verotus on kattava tulotasauksen keino. Työkyvyttömyyseläkkeelle ajautumisen ehkäisemiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on kehitettävä ja parannettava työolosuhteita. Työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla on lisättävä, ja työntekijän ikä ja työkyky on otettava huomioon yksilöllisillä työ- ja työaikajärjestelyillä. Tätä työtä liitto tekee teknologiateollisuuden muiden liittojen kanssa työpaikoilla mm. keväällä käynnistyneessä Työkaari kantaa -hankkeessa. Metallityöt ovat raskaita ja korkean tapaturma- ja ammattitautiriskin töitä. On välttämätöntä kehittää kuntoutusmuotoja työntekijöille maan hallituksen lakkauttamien (TYK ja Aslak) tilalle. Metalliliitto pyrkii vaikuttamaan SAK:n kautta työeläkeindeksin oikeudenmukaisuuden selvittämiseksi. Vuorotteluvapaan alkuperäinen tarkoitus oli tukea työntekijöiden työssä jaksamista ja samalla tarjota työttömille töitä. Tämä tarkoitus on nyt hämärtynyt, kun maan hallitus teki vuorotteluvapaan heikennykset vastoin ay-liikkeen tahtoa. Metallityöväen Liitto pyrkii vaikuttamaan muiden liittojen kanssa siihen, että vuorotteluvapaan heikennykset peruttaisiin
14 Sosiaali- ja eläketurvan kehittämistä liitto tekee yhdessä muiden ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen kanssa. Merkittävimmät ovat vanhempainvapaaseen kaavaillut uudistukset ja eläkejärjestelmän kehittäminen. Hallitusohjelman mukaista perusetutulokokeilua ja sen mahdollisia vaikutuksia työntekijöiden etuuksiin liitto seuraa tarkasti, mutta ei tuota itse omaa mallia. Suomen hallitus on kovalla kädellä koskenut työntekijän sosiaaliturvaan yksipuolisilla päätöksillään. Työntekijä maksaa jatkossa enemmän sosiaaliturvastaan verojen lisäksi. Metallityöväen Liitto edellyttää, että nämä maksujen muutokset ja korotukset perutaan, kompensoidaan tai korvataan muuten työntekijöille. 2.3 Työttömyysturva 1, 5, 17, 28, 40, 41, 49, 52, 57, 58, 59, 72, 80, 103, 116, 118, 121, 128, 146, 195, 200, 210, 214, 255, 268, 272, 274, 275, 287, 289, 309, 338, 366 Esitykset Omavastuuaika on poistettava kokonaan. Työnantajan irtisanoessa tai lomauttaessa omavastuuaika siirretään työnantajan maksettavaksi. Omavastuuaika on pidätettävä vain kerran kalenterivuodessa. Omavastuuajan kerryttävä 12 viikon aikana. Soviteltu päiväraha poistettava alle kaksi viikkoa kestävästä työstä ja työttömyyspäiviltä maksettava päiväraha täytenä. Opiskelu tai työvoimapoliittinen koulutus ei saa lyhentää ansiosidonnaisen päivärahan kokonaiskestoaikaa. Työttömyysturvalla kouluttautumiseen saatava parempi ansiotaso. Työvoimapoliittisen koulutuksen työharjoittelun väärinkäyttö on estettävä. Työssäkäyntialueen rajamääräyksiä on muutettava inhimillisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Työssäkäyntialuetta pitää lyhentää 50 kilometrin säteelle asuinpaikasta ja aikaraja poistaa. Lisäpäiväoikeus palautettava 58 vuotta täyttäneelle. Perusturvan oltava vastikkeetonta ja ilman aikarajoituksia ja lisäksi oltava mahdollisuus kieltäytyä näennäisistä töistä ilman sanktiota. Työttömälle tarjotun työn on täytettävä normaalit työsuhteen ehdot. Valtion työllistämistukityö palautettava. Rangaistuskarensseja täytyy lyhentää. Työstä pitää olla oikeus kieltäytyä ilman karenssia, jos työ ei vastaa ammattitaitoa tai sijaitse kotipaikkakunnalla tai jos palkka on pienempi kuin ansiopäiväraha. Vuokratyötä tai nollasopimusta ei pidä katsoa työtarjoukseksi
15 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan perustaa on vahvistettava uusia työpaikkoja luovalla teollisuus- ja työllisyyspolitiikalla. Yhteiskunnan on järjestettävä työtä tai koulutusta niille työntekijöille, joille ei ole tarjota työtä vapailta työmarkkinoilta. Näin estetään syrjäytyminen ja työttömille avataan mahdollisuus päästä takaisin työelämään. Samalla paranevat edellytykset sekä perusettä ansiopäivärahan tason nostamiselle. Työttömyysturvalakiin on työmarkkinajärjestöjen toimesta neuvoteltu useita parannuksia vuosina raamisopimuksessa, työurasopimuksessa ja työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Lomakorvauksen jaksottaminen poistui, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työssäolo- ja jäsenyysehto lyheni 26 viikkoon. Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisesta maksettavaa korotettua ansio-osaa korotettiin. Lyhytaikaisen ja osa-aikatyön vastaanottamista kannustettiin sovitellun päivärahan suojaosalla, joka on 300 euroa kuukaudessa. Metallityöväen Liitto ei hyväksy ansiosidonnaisen päivärahan heikennyksiä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta maksettavia etuuksia on parannettava siten, että työttömän on kannattavampaa opiskella työttömyyden aikana ja hankkia paremmat edellytykset työllistymiselle. Työttömälle tarjotusta työstä on oltava oikeus kieltäytyä, jos työ ei täytä työehtosopimuksessa määriteltyjä ehtoja, sijaitse kotipaikkakunnalla tai kohtuullisen tavoitettavuuden päässä. 0-tuntisopimusta ei pidä katsoa sellaiseksi työtarjoukseksi, josta työtön ei voi kieltäytyä. Pitkäaikaistyöttömän työllistymistä on tuettava valtion tukitoimilla. Mahdollisuus päästä työttömyysturvan lisäpäiville on säilytettävä. Työurasopimuksessa sovittiin 60 vuotta täyttäneille suunnatuista tukitoimista, joilla turvataan ansioturvan mukainen toimeentulo vanhuuseläkkeen alkamiseen asti. Ammattiliittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen kautta hoidettu ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä on säilytettävä. Lainsäädäntöä on yksinkertaistettava ja kehitettävä kolmikantaisen valmistelun pohjalta. 3 Tutkimustoiminta ja talouspolitiikka 3.1 Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka ja aluejärjestöt 1, 5, 49, 57, 66, 77, 91, 102, 200, 255, 268, 270, 287, 299, 318, Varsinais- Suomi Satakunnan aluejärjestö Esitykset Sähköntuotannossa Suomen on turvattava kilpailijamaita alhaisempi energian hinta, valtion on panostettava perusenergian saantiin ja kehitettävä vähän saastuttavia energiatuotantotapoja. Valtion yritystukea saavilta yrityksiltä peritään tuet takaisin, jos ne siirtävät toimintansa ulkomaille ja irtisanovat työntekijänsä Suomessa. Valtion on vähintään säilytettävä tai mahdollisesti lisättävä omistusoikeuttaan valtioenemmistöisissä yhtiöissä. Henkilöstön hallintoedustus on ensisijaisesti järjestettävä osakeyhtiöiden hallituksessa. Harmaan talouden torjuntaan saatava lisäresursseja lisäämällä talous- ja henkilöresursseja sekä valvontaa. Sote-uudistuksessa on huomioitava, etteivät maakuntavaltuustot jaa mm. työllisyys- ja investointirahoja eriarvoisesti. Liiton täytyy vaikuttaa eduskuntaan ja hallitukseen, jotta näin ei pääse käymään. Liiton on ajettava Suomen vientiä tukevia ja taloutta elvyttäviä toimia, joilla turvataan investoinnit ja kysyntä. Liiton pitää ajaa asumis- ja elinkulut kattavaa kansalaispalkkaa, joka yksinkertaistaa tukijärjestelmää. Kansalaispalkka myönnettävä kaikille ilman velvoitteita. Tuonti- ja vientiliikenteen kannattavuus on turvattava pitämällä satamien väyläliikennemaksut kohtuullisina. Omavaraisen sähkön saatavuus on turvattava kilpailukykyiseen hintaan. Uusiutuviin ja vähän saastuttaviin omavaraisiin tuotantotapoihin on edelleen panostettava kansainvälisiä sopimuksia noudattaen. Valtion on myös omistuksellisilla järjestelyillä varmistettava riittävä energiansaatavuus tarvittaessa
16 Yritystukien väärinkäyttö on estettävä yksiselitteisillä ja velvoittavilla myöntöehdoilla ja valvonnalla. Väärinkäytöstapauksissa tuet tulee periä takaisin. Valtionomistus täytyy säilyttää etenkin niissä yrityksissä, joissa valtiolla on lähinnä sijoittajaintressi. Kehitystä ja kilpailukykyä tukevissa strategisissa yrityksissä on säilytettävä ehdoton enemmistö. Valtion on edistettävä kasvualojen kotimaista omistajuutta. Hallintoedustuslailla on velvoitettava kaikki yritykset, myös osakeyhtiöt, henkilöstöedustuksen järjestämiseen strategisella tasolla eli yhtiön hallituksessa. Maan hallituksen on varattava harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan riittävät resurssit viranomaisille ja tutkijoille, joille tulee taata myös nykyistä parempi tiedonsaanti. Veronumero on otettava käyttöön kaikilla toimialoilla. Sote-uudistuksen riskinä on, että maakuntavaltuustojen ja -hallinnon vallan lisääntymisen myötä työllisyys- ja investointirahat jaetaan aluepoliittisen tasapuolisuuden perusteella. Kansallinen etu on, että parhaimmat hankkeet rahoitetaan liiketaloudellisten perustein. Vientiteollisuuden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä edistetään työntekijän asemaa heikentämättä. Suhdannepolitiikassa edistetään elvytystä huonoina aikoina. Teollisuuspolitiikka ja aktiivinen suhdannepolitiikka parantavat jäsenten taloudellista asemaa. Ansiotyön tekemisen on oltava aina kannattavaa. Nykyinen täydentävä tukijärjestelmä täytyy korvata paremmalla mallilla, joka kannustaa työntekoon, on selkeä ja kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti. Valtion on huolehdittava väylämaksujen säilyttämisestä oikeudenmukaisesti ja kohtuutasolla, jottei tavaroiden tuonnille ja viennille koidu haittoja. Väylien ylläpito täytyy saada katettua maksuilla. 3.2 Talous- ja veropolitiikka 2, 5, 8, 49, 77, 146, 148, 200, 227, 357, 369 Esitykset Työmatkakulujen verovähennysjärjestelmä on säilytettävä sekä niiden omavastuuosuus pidettävä nykyisellään tai täysimääräisesti verovähennettävinä. Sairaskuluille täysimääräinen verovähennysoikeus. Työttömyysetuuksien työtuloja ja eläketuloja korkeampaan verotukseen on puututtava. Palkka- ja pääomatulojen verotusta on yhtenäistettävä siten, että pääomatuloista maksetaan progressiivisesti. Verotuksen painopistettä ei saa siirtää enempää välilliseen verotukseen vaan sitä on alennettava. Veropohjaa täytyy vahvistaa lisäämällä henkilö- ja talousresursseja harmaan talouden torjuntaan sekä estämällä veronkiertoa ja verokikkailua lainsäädännöllä. Tutkijoiden ja valvojien on saatava paremmat oikeudet yritysten tietoihin pääsemiseen. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja on kohtuullistettava vallitsevan työttömyystilanteen mukaan sekä maksuja alennettava niiden työnantajien kohdalla, joiden investoinnit ovat luoneet uusia työpaikkoja. Kansainvälisesti verotusta on harmonisoitava EU:ssa siten, ettei yritysverotus vääristä sisämarkkina-alueen kilpailua. On tehtävä veroparatiisien vastaista veropolitiikkaa ja lainsäädäntöä. Verohelpotuksia ja muita tukia saaneiden yritysten työntekijöiden muutosturva yrityksen maksettavaksi niissä tapauksissa, kun tuotanto siirretään ulkomaille. Verotuksella täytyy kerätä riittävästi varoja yhteiskunnan eri toimintojen ja hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi. Talouden heikkoa tilaa ei saa kohentaa veronkiristyksin tai menoleikkauksin. Työmatkakulujen verovähennysoikeus on säilytettävä. Sairauskulujen täysimääräinen verovähennysoikeus taas on ongelmallista. Verovähennysoikeuden laajennus supistaisi valtion verotuloja. Hyötyjät olisivat suurituloisimpia
17 Palkkatulon keveämpää verotusta ei pidä täysin purkaa, sillä se kannustaa työntekoon. Palkka- ja pääomatulojen verotusta tulisi yhdenmukaistaa. Progressiivinen pääomaverotus sekä varallisuusveron palauttaminen ovat kannatettavia. Painopistettä ei pidä siirtää enempää kulutushyödykkeiden verotukseen. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja on nostettu korkean työttömyyden aikana. Maksujen suuri tasovaihtelu mm. kiihdyttää suhdannevaihteluja. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen investoinneilla työllisyyttä lisänneille työnantajille on toivottavaa. Tuloverojen lisääminen on toteutettava veroprogressiota kiristämällä ja tiivistämällä veropohjaa. Harmaan talouden ja veroparatiisien torjuntaan on saatava lisäresursseja, ja lainsäädäntöä on uudistettava veronkierron ja verokikkailun kitkemiseksi. Verotusta täytyy yhtenäistää EU:n sisällä siten, ettei yritysverotus vääristä sisämarkkina-alueen kilpailua. Verohelpotuksien ja yritystukien on tuettava työllisyyttä. Yritykset on velvoitettava joko palauttamaan tuet tai osallistumaan vahvemmin muutosturvaan, jos tuotanto siirretään ulkomaille nopeasti tukien maksamisen jälkeen. 3.3 Tutkimustoiminta 5, 7, 49, 84, 117, 235, 255, 275, 424 Esitykset On tutkittava 6-tuntisen työpäivän vaikutukset työn tuottavuuteen, työntekijöiden terveyteen ja palkkatasoon sekä toteutettava tätä koskeva työaikakokeilu. Autoalan oma toimiala- ja suhdannekatsaus tehtävä jatkossakin. Lisäksi on toteutettava koko autoalaa koskeva työaikatutkimus. Eläkeyhtiöiden tilasta ja niiden kuluista eli siitä, miten paljon eläkeyhtiöiden varoja hukkuu muuhun kuin lakisääteisiin eläkkeisiin, on tehtävä selvitys. Tutkimusosaston täytyy ylläpitää aluekohtaisia palkkatilastoja ja tuottaa tutkittuun tietoon pohjautuvaa ajankohtaista materiaalia jäsenistölle. Tutkimusosaston on reagoitava vahvemmin metallialan muutostilanteisiin ja oltava valmis auttamaan työpaikkoja ja ammattiosastoja. Tutkimusyksikkö selvittää, onko tutkimus työajan lyhentämisestä 6-tuntiseksi toteutettavissa. Autoalan toimiala- ja suhdannekatsauksen tekemistä jatketaan. Alan työaikatutkimuksen osalta selvitetään, onko se mahdollista toteuttaa uudelleen. Tutkimusyksikön ei ole mahdollista toteuttaa eläkerahastoja koskevaa selvitystä, koska ei ole saatavilla riittäviä tietoja eläkeyhtiöiden kuluista. Yksikkö seuraa ja raportoi metalliteollisuuden tuotannon, työllisyyden, työttömyyden, palkkojen, työajan, yritysten määrän ja muiden muuttujien kehityksestä liiton valtuustolle kahdesti vuodessa. Esitetty aluekohtaisten palkkatilastojen tuottaminen on mahdotonta, koska työnantajapuolelta ei ole saatavissa kattavia alueellisia palkkatilastoja. Myöskään luottamusmiehiltä kerätyt tiedot eivät ole kattavia. Tutkimusyksikkö seuraa aktiivisesti sopimusalojen edunvalvonnan kehitystä ja raportoi siitä ajantasaisesti ja säännöllisesti. Yhteistyötä liiton viestinnän kanssa on tehostettu tiedon jakamiseksi. Metallialan kriisi- ja muutostilanteisiin reagoidaan ja kehitetään niiden hoitamista koskevia toimintatapoja ja ohjeistusta. Työpaikkoja ja ammattiosastoja tuetaan näissä hankalissa tilanteissa entistä aktiivisemmin
18 4 Kansainvälinen toiminta 4.1 Solidaarisuustoiminta ja kansainvälisen toiminnan resurssit 57, 271 Esitykset Liiton on varattava yksi prosentti nettojäsenmaksutulostaan kansainväliseen solidaarisuustyöhön. Liiton on panostettava kansainväliseen toimintaan pitäen resurssit vähintään nykyisellä tasolla ja tuettava kestävää kehitystä globaaleissa tuotantoketjuissa. Liitto varaa yhden prosentin (1 %) nettojäsenmaksutulostaan solidaarisuustoimintaan myös tulevalla liittokokouskaudella ja toteuttaa solidaarisuushankkeita yhteistyössä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASKin) ja IndustriAll global -federaation kanssa. Liiton kansainvälisen toiminnan resurssit ja niiden kohdentaminen määritellään vuosittain niissä puitteissa, jotka liittokokous liiton resurssien käytöstä päättää. Kestävää kehitystä edistämme etenkin valvomalla monikansallisten yhtiöiden ja niiden alihankkijoiden toimintaa globaalisti, Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) työelämän perusoikeuksien toteutumiseksi, elämiseen riittävän palkan ja tasa-arvon edistämiseksi tuotantoketjuissa. Edellä mainitut asiat toteutetaan esimerkiksi kansainvälisillä puitesopimuksilla ja monikansallisten yhtiöiden sisälle muodostettavilla ylikansallisilla ay-verkostoilla. 4.2 Kansainväliset yhteydet ja edunvalvonta 49 Esitykset Liiton tulee tiedottaa EU:n ay-toiminnasta ja yhteyshenkilöistä sekä lisätä ay-lobbausta EU:ssa. Liitto yhdessä muiden suomalaisten ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen kanssa pyrkii toteuttamaan aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan unionin sisällä. Liiton kansainvälisen yksikön kautta saadaan tietoa EU-maiden ja etenkin niiden teollisuusliittojen toiminnasta ja yhteyshenkilöistä
19 4.3 Kansainvälinen konserniyhteistyö 49 Esitykset Liiton tulee tiedottaa yritystason EWC-toiminnasta sekä osallistua EWCtoiminnan kehittämiseen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Liitto koordinoi EWC-toimintaa ja -koulutusta yhteistyössä Teollisuuden palkansaajien kanssa sekä järjestää liiton omille jäsenille suunnattua EWCkoulutusta. Ammattiosastoille ja yritysten EWC-edustajille tarjotaan osasto-/ yrityskohtaista koulutusta tarpeen ja resurssien mukaan. Liitto vaatii työnantajia noudattamaan tiedottamis- ja kuulemisvelvoitetta yritysten toimista EWC-edustajilleen ennen toimien toteuttamista. 4.4 Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan tukeminen 1, 49, 271 Esitykset Liiton on kehitettävä ammattiosastojen toimintaa kansainvälisemmäksi sekä tuettava taloudellisesti ammattiosastojen kv. toimintaa etenkin nuorten ayaktiivien kehittämiseksi. Liiton tulee panostaa myös tiedottamiseen ja yhteistyöhön valtakunnallisella tasolla aktivoidakseen jäsenistöä enemmän. Liitto avustaa ammattiosastoja kansainvälisten yhteyksien luomisessa ja kehittämisessä sekä järjestää kansainvälisyyskoulutusta. Liitto kehottaa ammattiosastoja valitsemaan kansainvälisestä toiminnasta vastaavan toimihenkilön. Ammattiosastoille tarjotaan räätälöityä koulutusta kysynnän mukaan ja parannetaan tiedottamista saatavilla olevasta koulutuksesta. Kansainvälisiä vastaavia ja aktiiveja kannustetaan osallistumaan myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin järjestämiin tapahtumiin, koulutuksiin ja opintomatkoille. Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan kustannuksista vastaavat osastot pääsääntöisesti itse. Kansainvälisen yhteistyön tuloksista ja kansainvälisistä ay-kampanjoista tiedotetaan liiton viestintäkanavissa
Yhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotMietintö 1 (7) päätökseksi
Mietintö 1 (7) Työympäristö- ja työsuojeluasiain valiokunta Työsuojelu Esitykset 2.1.1 2.1.72 Liittotoimikunnan esitys liittokokouksen päätökseksi Tuloksellinen työsuojelutoiminta edellyttää hyvää yhteistyötä,
LisätiedotAjankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus
LisätiedotTalouspoliittinen valiokunta
Mietintö 1 (5) Talouspoliittinen valiokunta Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Esitykset 3.1.1 3.1.23 Suomalaisen metalliteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa.
LisätiedotYLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko
LisätiedotTyöllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013
Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotMuutosturvainfo PIONR
Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla
LisätiedotEK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä
EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,
LisätiedotPUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen
LisätiedotOsapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen
LisätiedotKilpailukykysopimus Neuvottelutulos
Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus
LisätiedotAlkusanat. Helsingissä
MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää
LisätiedotSAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle
SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton
LisätiedotNeuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos
29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!
LisätiedotTeknologiatellisuuden työkaarimalli
Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät
LisätiedotTyöehtosopimus eli TES
TYÖEHTOSOPIMUS Luennon sisältö Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut Työehtosopimus vs. työsopimus vs. työlainsäädäntö Työehtosopimus ja paikallinen sopiminen Työehtosopimus
LisätiedotLiittokokouksen ja työttömyyskassan edustajiston kokouksen päätökset
Metallityöväen Liiton 21. liittokokous Metallityöväen Työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous Liittokokouksen ja työttömyyskassan edustajiston kokouksen päätökset Metallityöväen Liitto ry Metallityöväen
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa
Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...
LisätiedotTy T öurasopimus 2012 22.3.2012
Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus
LisätiedotTyöttömyysturvan muutokset 2017
Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden
LisätiedotTyösopimuslain muutokset voimaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Työsopimuslain muutokset voimaan 1.1.2017 Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa TSL 1:3a Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä TSL 3 :n 2 momentissa tarkoitettua
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa
Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...
LisätiedotPalkkojen tarkistaminen syksy
Palkkojen tarkistaminen syksy 2010 28.9.2010 1 Sisältö 1. Palkkaratkaisun tausta ja tavoitteet 2. Tuottavuus - Tie menestykseen 3. Yrityskohtainen palkkaratkaisu 4. Muut asiat Isyysvapaa Muutosturva 28.9.2010
LisätiedotPuusepänteollisuuden TES
Puusepänteollisuuden TES 2018-2020 1 Työehtosopimuksen 2018-2020 keskeinen sisältö Työehtosopimus on voimassa 1.2.2018-31.1.2020 Työehtosopimus sisältää palkantarkistukset sekä vuodelle 2018 että vuodelle
LisätiedotOTA TALTEEN! päätökset. ja henkilövalinnat. Metallityöväen Liiton 22. liittokokous Metallityöväen Työttömyyskassan edustajiston kokous
OTA TALTEEN! päätökset ja henkilövalinnat Metallityöväen Liiton 22. liittokokous Metallityöväen Työttömyyskassan edustajiston kokous päätökset ja henkilövalinnat Metallityöväen Liiton 22. liittokokous
LisätiedotPalkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.
JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan
LisätiedotYhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista
Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista -Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden tes -Tietotekniikan palvelualan tes -Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden tes
LisätiedotKuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari
Kuuden euron työkokeilu Infotilaisuus RT-RL 9.2.2017 Tapio Kari Kuuden euron työkokeilua koskevat määräykset koskevat kaikkia RT-RL sopimusaloja Kaikille Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton työehtosopimusaloille
LisätiedotTYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä
TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut
LisätiedotAvaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus neuvottelutulos
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2018-2020 neuvottelutulos 13.2.2018 JHL:n edustajisto/hallitus 15.2.2018 Riitta Rautiainen Tätä työehtosopimusta sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen
LisätiedotYhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista
Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista -Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden tes -Tietotekniikan palvelualan tes -Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden tes
LisätiedotKT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet
KT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat laatineet tämän yhteisen yleiskirjeen paikallisesta sopimisesta
LisätiedotTyömarkkinoiden pelikenttä
Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö
LisätiedotYhteistoimintalainsäädännön uudistaminen
Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti
LisätiedotPalvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki
NEUVOTTELUTULOS YLEISSOPIMUKSEN PALTA -JYTY UUDISTAMINEN Aika 30.1.2018 Paikka Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki Läsnä PALTA ry JYTY ry. Hanne Salonen Päivi Salin 1. Sopimuskausi
Lisätiedot1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto
Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)
LisätiedotTyöntekijän vakuutukset
Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä
LisätiedotTietotekniikan palvelualan TES vs. laki
Tietotekniikan palvelualan TES vs. laki Palkat Minimipalkkalakia ei ole! Tehtäväryhmän ja vaativuuden mukaiset vähimmäispalkat. 2 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia
LisätiedotTOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon
LisätiedotTyömarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?
Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen
LisätiedotSopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta vuosille 2018 ja 2019
1 Pöytäkirja Asia Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta vuosille 2018 ja 2019 Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten
LisätiedotAika: Asia: Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma koululaisille vuonna 2017
1 PÖYTÄKIRJA Aika: 10.2.2017 Asia: Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma koululaisille vuonna 2017 Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry haluavat omalta osaltaan tukea
LisätiedotTEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi
LisätiedotPäätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain
LisätiedotKUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN
KUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN TYÖNANTAJA MUUTOKSET KUNNASTA KUNTAAN KUNTAYHTYMÄSTÄ KUNTAAN KUNNASTA KUNTAYHTYMÄÄN KUNNASTA LIIKELAITOKSEEN KUNNASTA OSAKEYHTIÖÖN
LisätiedotYksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015
14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ
LisätiedotKursivoidut (punaisella olevat) tekstit ovat Sähköliiton neuvottelijoiden kirjauksia sovittelun aikaisista keskusteluista.
15.12.2017 Valtakunnansovittelijan toimistolla 7.11.2017 saavutettu ratkaisu koostuu sovintoehdotuksesta sekä sitä täydentävästä Sähköliiton, Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisestä sopimuksesta.
Lisätiedot^&^uo[^. ^i^)os ZjTJ. 2.^/p tl/o /J. <s>tf- (^. +^:
^&^uo[^. ^i^)os ZjTJ. 2.^/p tl/o /J. tf- ^~< (^. +^: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018.2019 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ''. Valtakunnansovittelija Minna Helteen 20. 1. 2018 antaman sovintoesityksen
LisätiedotPUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden
LisätiedotTyölainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos
Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien
LisätiedotKansainvälisten asiain valiokunta
Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä
LisätiedotSAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen
Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä
LisätiedotAllekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU
Allekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU 2(6) Palkat A. Palkkojen tarkistaminen Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus Vuosi 2017 Neuvottelut palkkaratkaisusta
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotTERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.
10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan
LisätiedotTyöstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK
Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä
LisätiedotVuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella
Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen
Lisätiedot1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen
LisätiedotLuottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet
Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus
LisätiedotTyöntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas
Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas Mikko Ahtola Jari Lahtinen Paavo Mattila Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 Sisältö Johdanto... 9 1 Työehtosopimusten yleiset määräykset...
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotMuistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN
14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan
LisätiedotTyöllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko
Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on
LisätiedotLIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY AMMATTILIITTO PRO RY JRu, RJ, HH 17.9.2014 LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA Työtuomioistuimen tuomio TT2014:116 koskien Teknologiateollisuuden
LisätiedotYhteistoimintamenettely
Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään
LisätiedotTyönantajan omavastuu työttömyysturvassa
Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan
LisätiedotTyöntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä
Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä 3.5.2017 Markus Sädevirta Specialist Counsel, OTT Työnhakijasta kerättävät tiedot Tarpeellisuusvaatimus: Työnantaja
LisätiedotLukijalle 9. 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET 11 Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat 11 Paikallinen sopiminen 13
Sisältö Lukijalle 9 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET 11 Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat 11 Paikallinen sopiminen 13 2 TYÖAIKA 15 Työajan määritelmä 15 Säännöllinen työaika 16 Säännöllinen
LisätiedotKUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos
KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos 8.2.2018 JHL:n edustajisto 15.2.2018 Hannu Moilanen/Marja Lehtonen KUNNALLINEN TUNTIPALKKAISTEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS Sopimuksen
LisätiedotPia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin
Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2014 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 9 1 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotSisältö 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET TYÖAIKA Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat Paikallinen sopiminen...
Sisältö 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET... 11 Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat... 11 Paikallinen sopiminen... 13 2 TYÖAIKA... 15 Työajan määritelmä... 15 Säännöllinen työaika... 16 Säännöllinen
LisätiedotMUUTOSTURVA 5.4.2012 1
MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään
LisätiedotKESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.
KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu
LisätiedotLuottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)
Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia
LisätiedotMauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT
Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Talentum Helsinki 2011 6., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja Mauri Saarinen Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1440-4 Kariston Kirjapaino
LisätiedotTyöttömyysturva. Esko Salo
Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet
LisätiedotTeknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen pääkohdat
Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen pääkohdat Yleistä Tällä sopimuskierroksella ei ollut suuria rahoja jaossa, mutta neuvotteluissa sovittiin ehkä merkittävimmät muutokset
LisätiedotSAK vaatii työsopimusten naamioinnin lopettamista
JULKAISUSARJA 3 /2019 Työtä ilman turvaa SAK vaatii työsopimusten naamioinnin lopettamista Yhä useamman työntekijän työsopimus naamioidaan muuksi sopimusmuodoksi, kuten toimeksiannoksi ilman työsuhdetta.
LisätiedotMUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä
LisätiedotVENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 13.1.2011 Paikka Läsnä Eteläranta 10, Helsinki Veneteollisuuden Työnantajat ry Timo Sarparanta Puu- ja erityisalojen
LisätiedotYRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,
LisätiedotKUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018 2019 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen 2 Yleiskorotukset Tämä työehtosopimus (TTES)
LisätiedotSairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen jäsenkirje 6/2011
Sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen jäsenkirje 6/2011 Sisältö 1. Uusi työehtosopimus - Palkankorotukset 1.4.2012 - Palkankorotukset 1.5.2013 2. Muuta ajankohtaista - Ensihoidon muutokset - Järjestäytymisessä
LisätiedotOsallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5
AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus
LisätiedotLäsnätyön juridiikka
Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotTyöelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus
Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014
LisätiedotSuomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta.
30.9.2016 1 OHJEET VUOSITYÖAJAN PIDENTÄMISEKSI Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta. Vuosityöajan
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotSuunnittelu- ja konsulttiala
Suunnittelu- ja konsulttiala Palkankorotushistoria vuodesta 1990 alkaen Koonnut: Sirkku Pohja, 2018 2 Sisällysluettelo SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAISET PALKANKOROTUKSET 2017 2020...
LisätiedotHENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT
HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua
LisätiedotLiittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi
Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen
LisätiedotKorvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole
LisätiedotTyöelämän juridiset pelisäännöt
Työelämän juridiset pelisäännöt 7.11.2017 Heidi Tupamäki lakimies Työsuhde Työsuhde on sopimussuhde jossa työntekijä sitoutuu sopimuksella - tekemään henkilökohtaisesti työtä - työnantajan lukuun - tämän
LisätiedotKeskusjärjestösopimusten irtisanomisten vaikutukset JHL:n sopimusaloilla
Keskusjärjestösopimusten irtisanomisten vaikutukset JHL:n sopimusaloilla Neuvottelupäällikkö Mari Keturi EK:n ilmoitus 15.2.2017 EK luopuu nykyisistä keskusjärjestösopimuksista. EK:n sääntömuutoksen seurauksena
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014
Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta
LisätiedotMAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja
LisätiedotKiky yksityissektorin työehtosopimuksissa
Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen
LisätiedotLUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT
LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole
Lisätiedot