Talouspoliittinen valiokunta

Transkriptio

1 Mietintö 1 (5) Talouspoliittinen valiokunta Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Esitykset Suomalaisen metalliteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa. Metallityöväen liitto on omassa teollisuuspoliittisessa ohjelmassaan linjannut sellaisia teollisuuspoliittisia toimia, joilla metalliteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa parannetaan. Yhtenä keskeisenä toimintaedellytyksiin vaikuttavana tekijänä on energian ja erityisesti sähköenergian saatavuuden turvaaminen kilpailukykyiseen hintaan. Jo tehdyillä poliittisilla päätöksillä energiapolitiikkaa on viety oikeaan suuntaan, kahdelle uudelle ydinvoimayksikölle on annettu luvat, bioenergian käyttöä tuettu ja tuulivoimalle säädetty syöttötariffi. Uusiutuvien ja vähän saastuttavien energiantuotantomuotojen kehittämiseen tarvitaan vielä lisää tutkimus- ja kehittämispanostuksia, jotta energian riittävyys varmistetaan ja kansainvälisiä sitoumuksia noudatetaan. Uusiutuvien energiantuotantotapojen kehittämisellä pitää pyrkiä myös luomaan tuotteita, joita voidaan valmistaa Suomessa ja viedä muihin maihin. Perusenergian tuottaminen on strateginen kysymys Suomelle. Tarvittaessa valtion on myös omistuksellisilla järjestelyillä varmistettava riittävä energian saatavuus. Suomen teollisuuden toimintaedellytyksiin vaikuttaa merkittävästi EU:n valmistelussa oleva rikkidirektiivi, joka koskee merenkulussa käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuksia. Direktiivin tiukennetut vaatimukset koskevat esityksen mukaan Itämerta, eteläistä Pohjanmerta ja Englannin kanaalia. Jos direktiivi toteutetaan esitetyssä muodossa, tulee sen koskea kaikkia EU:n vesialueita eikä sitä saa saattaa Suomalaisen metalliteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa. Metallityöväen liitto on omassa teollisuuspoliittisessa ohjelmassaan linjannut sellaisia teollisuuspoliittisia toimia, joilla metalliteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa parannetaan. Yhtenä keskeisenä toimintaedellytyksiin vaikuttavana tekijänä on energian ja erityisesti sähköenergian saatavuus kilpailukykyiseen hintaan myös tulevaisuudessa. Jo tehdyillä poliittisilla päätöksillä energiapolitiikkaa on viety oikeaan suuntaan, kahdelle uudelle ydinvoimayksikölle on annettu luvat, bioenergian käyttöä tuettu ja tuulivoimalle säädetty syöttötariffi. Uusiutuvien ja vähän saastuttavien energiantuotantomuotojen kehittämiseen tarvitaan vielä lisää tutkimus- ja kehittämispanostuksia, jotta energian riittävyys varmistetaan ja kansainvälisiä sitoumuksia noudatetaan. Uusiutuvien energiantuotantotapojen kehittämisellä pitää pyrkiä myös luomaan tuotteita, joita voidaan valmistaa Suomessa ja viedä muihin maihin. Perusenergian tuottaminen on strateginen kysymys Suomelle. Tarvittaessa valtion on myös omistuksellisilla järjestelyillä varmistettava riittävä energian saatavuus. Suomen teollisuuden toimintaedellytyksiin vaikuttaa merkittävästi EU:n valmistelussa oleva rikkidirektiivi, joka koskee merenkulussa käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuksia. Direktiivin tiukennetut vaatimukset koskevat esityksen mukaan Itämerta, eteläistä Pohjanmerta ja Englannin kanaalia. Jos direktiivi toteutetaan esitetyssä muodossa, tulee sen koskea kaikkia EU:n vesialueita eikä sitä saa saattaa

2 Mietintö 2 (5) voimaan niin nopeasti, että tekninen kehitys ei ole ehtinyt löytää taloudellisesti hyväksyttäviä ratkaisuja. Jos direktiivi kuitenkin saatetaan ehdotuksen mukaisena voimaan, tulee EU:n korvata kyseeseen tuleville jäsenvaltioille täysimääräisesti tiukemmista polttoainevaatimuksista merikuljetuksiin aiheutuvat lisäkustannukset. Valtio tukee monella tavalla yritysten toimintaa sekä tutkimusta ja kehittämistä. Pääsääntönä yritysten tukemisessa tulee olla, että tuilla pyritään luomaan uutta tuotantoa, joka työllistää ihmisiä Suomessa. Keskeinen väline tulee olla sellaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuva tuki, johon yritykset panostavat myös omia varojaan. Vanhaa kilpailukyvytöntä tuotantoa ei pidä tuella pyrkiä pitämään pystyssä. Tukien väärinkäyttö on estettävä riittävällä valvonnalla. Tarvittaessa tuet on perittävä takaisin, jos yritys ei noudata tuen ehtoja. Liitto tukee harmaan talouden vastaisia ponnisteluita ja toimii yhteistyössä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sen kitkemiseksi. Harmaan talouden vastainen toiminta vaatii lisää taloudellisia ja henkilöresursseja, mutta myös lainsäädännöllisiä toimia. Julkisen vallan panostuksia harmaan talouden toimintaan voi pitää investointeina, joiden tuotto ylittää kustannukset. Valtio on merkittävä omistaja useissa metalliteollisuuden ja muiden alojen yrityksissä. Valtionomistus tulee säilyttää sellaisissa yrityksissä, joissa valtiolla on lähinnä sijoittajaintressi. Sen sijaan strategisissa yrityksissä (mm. Fortum, Neste, Gasum, Fingrid, Solidium, Finnair, VR, Patria ja Rahapaja) valtion tulee säilyttää ehdoton enemmistö ja siten päätäntävalta. Valtion tulee pyrkiä edistämään kasvavan kaivosalan kotimaista omistajuutta. Lisäksi tulee perustaa kotimainen kaivosrahasto, joka on riittävän suuri ja riskinottokykyinen pystyäkseen rahoittamaan ja käynnistämään uusia kaivoshankkeita. Liitto tukee ympäristöystävällistä ja henkilöstön kannalta turvallista teollisuuden toimintaa. Suomalaisella metalliteollisuudella on suuret mahdollisuudet energia-, ilmasto- ja ympäristöteknologian kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Uusilla tuotteilla voidaan saada aikaan merkittävää Suomessa tapahtuvaa valmistustoimintaa voimaan niin nopeasti, että tekninen kehitys ei ole ehtinyt löytää taloudellisesti hyväksyttäviä ratkaisuja. Jos direktiivi kuitenkin saatetaan ehdotuksen mukaisena voimaan, tulee EU:n korvata kyseeseen tuleville jäsenvaltioille täysimääräisesti tiukemmista polttoainevaatimuksista merikuljetuksiin aiheutuvat lisäkustannukset. Valtio tukee monella tavalla yritysten toimintaa sekä tutkimusta ja kehittämistä. Pääsääntönä yritysten tukemisessa tulee olla, että tuilla pyritään luomaan uutta tuotantoa, joka työllistää ihmisiä Suomessa. Keskeinen väline tulee olla sellaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuva tuki, johon yritykset panostavat myös omia varojaan. Vanhaa kilpailukyvytöntä tuotantoa ei pidä tuella pyrkiä pitämään pystyssä. Tukien väärinkäyttö on estettävä riittävällä valvonnalla. Tarvittaessa tuet on perittävä takaisin, jos yritys ei noudata tuen ehtoja. Liitto tukee harmaan talouden vastaisia ponnisteluita ja toimii yhteistyössä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sen kitkemiseksi. Harmaan talouden vastainen toiminta vaatii lisää taloudellisia ja henkilöresursseja, mutta myös lainsäädännöllisiä toimia. Julkisen vallan panostuksia harmaan talouden toimintaan voi pitää investointeina, joiden tuotto ylittää kustannukset. Verottajan tulee muuttaa henkilökohtaisen veronumerotunnisteen käytön tulkintaa siten, että se kattaa kaikki alat, joilla käytetään laajasti ulkopuolista työvoimaa. Valtio on merkittävä omistaja useissa metalliteollisuuden ja muiden alojen yrityksissä. Valtionomistus tulee säilyttää sellaisissa yrityksissä, joissa valtiolla on lähinnä sijoittajaintressi. Sen sijaan strategisissa yrityksissä (mm. Fortum, Neste, Gasum, Fingrid, Solidium, Finnair, VR, Patria ja Rahapaja) valtion tulee säilyttää ehdoton enemmistö ja siten päätäntävalta. Valtion tulee pyrkiä edistämään kasvavan kaivosalan kotimaista omistajuutta. Lisäksi tulee perustaa kotimainen kaivosrahasto, joka on riittävän suuri ja riskinottokykyinen pystyäkseen rahoittamaan ja käynnistämään uusia kaivoshankkeita. Liitto tukee ympäristöystävällistä ja henkilöstön kannalta turvallista teollisuuden toimintaa. Suomalaisella metalliteollisuudella on suuret mahdollisuudet energia-,

3 Mietintö 3 (5) ja vientiä, mikä luo uusia työpaikkoja ja turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen. Yritysten tulee toiminnassaan noudattaa suomalaista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Tämä edellyttää, että yrittäjät tuntevat lainsäädännön ja työehtosopimukset. Vastuu riittävästä tietämyksestä on yrittäjillä itsellään. Työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen tulee tarjota yrittäjille koulutusta laeista ja työehtosopimuksista. ilmasto- ja ympäristöteknologian kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Uusilla tuotteilla voidaan saada aikaan merkittävää Suomessa tapahtuvaa valmistustoimintaa ja vientiä, mikä luo uusia työpaikkoja ja turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen. Yritysten tulee toiminnassaan noudattaa suomalaista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Tämä edellyttää, että yrittäjät tuntevat lainsäädännön ja työehtosopimukset. Vastuu riittävästä tietämyksestä on yrittäjillä itsellään. Työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen tulee tarjota yrittäjille koulutusta laeista ja työehtosopimuksista. Talous- ja veropolitiikka Esitykset Liiton tavoitteena on jäsentensä taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen. Liitto seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti EU:n ja Suomen talous- ja veropoliittiseen kehitykseen. Talous- ja veropoliittiset linjaukset tehdään jäsenten asemaa tukevasta näkökulmasta. Liitto toimii yhteistyössä muiden ammattiliittojen ja ammatillisten yhteisjärjestöjen kanssa talous- ja veropolitiikassa. Verotusta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Verotuksella tulee kerätä riittävästi varoja yhteiskunnan eri toimintojen ja hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi. Hyvinvointipalveluiden ylläpitäminen ja rahoittaminen on viime vuosien kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden kriisin ja useiden EU:n jäsenmaiden julkisen sektorin vajeista sekä Suomen väestön ikääntymisestä johtuvien ongelmien vuoksi hyvin vaikeaa tulevina vuosina. Suomessakin valtio on ajautunut tilanteeseen, jossa tulot eivät riitä kattamaan menoja eikä ongelma ole nopeasti helpottumassa. Liiton tavoitteena on jäsentensä taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen. Liitto seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti EU:n ja Suomen talous- ja veropoliittiseen kehitykseen. Talous- ja veropoliittiset linjaukset tehdään jäsenten asemaa tukevasta näkökulmasta. Liitto toimii yhteistyössä muiden ammattiliittojen ja ammatillisten yhteisjärjestöjen kanssa talous- ja veropolitiikassa. Verotusta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Verotuksella tulee kerätä riittävästi varoja yhteiskunnan eri toimintojen ja hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi. Hyvinvointipalveluiden ylläpitäminen ja rahoittaminen on viime vuosien kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden kriisin ja useiden EU:n jäsenmaiden julkisen sektorin vajeista sekä Suomen väestön ikääntymisestä johtuvien ongelmien vuoksi hyvin vaikeaa tulevina vuosina. Suomessakin valtio on ajautunut tilanteeseen, jossa tulot eivät riitä kattamaan menoja eikä ongelma ole nopeasti helpottumassa.

4 Mietintö 4 (5) Veroja joudutaan kiristämään ja menoja leikkaamaan lähivuosina, jotta valtio ei ajaudu velkaantumiskierteeseen. Verojen kiristäminen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että verotuksen kiristäminen täytyy toteuttaa veronmaksukyvyn mukaisesti ja eri tulolajeja tulee kohdella yhdenmukaisesti. Tuloverotuksen kiristäminen tulee siten toteuttaa veroprogressiota kiristämällä. Lisäksi osinkojen ja muiden pääomatulojen verotus tulee saattaa samalle tasolle kuin palkkatulojen verotus. Progression kiristämisellä ei verotuloja pystytä riittävästi lisäämään, vaan tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Veropohjaa tulee laajentaa poistamalla tai pienentämällä erilaisia verovähennyksiä. Varallisuusvero tulee palauttaa ja tehdä se progressiiviseksi. Veroja joudutaan kiristämään ja menoja leikkaamaan lähivuosina, jotta valtio ei ajaudu velkaantumiskierteeseen. Verojen kiristäminen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että verotuksen kiristäminen täytyy toteuttaa veronmaksukyvyn mukaisesti ja eri tulolajeja tulee kohdella yhdenmukaisesti. Tuloverotuksen kiristäminen tulee siten toteuttaa veroprogressiota kiristämällä. Lisäksi osinkojen ja muiden pääomatulojen verotus tulee saattaa samalle tasolle kuin palkkatulojen verotus. Progression kiristämisellä ei verotuloja pystytä riittävästi lisäämään, vaan tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Veropohjaa tulee laajentaa. poistamalla tai pienentämällä erilaisia verovähennyksiä. Varallisuusvero tulee palauttaa ja tehdä se progressiiviseksi. Tutkimustoiminta Esitykset Sopimusalojen edunvalvonnan ja sopimustavoitteiden asettamisen kannalta on tärkeää, että liiton tutkimusyksikkö tekee erilaisia selvityksiä ja kyselyitä ajankohtaisista jäseniä koskevista asioista. Autoalan työaikatutkimus tuottaa tärkeää tietoa edunvalvontaa ja sopimusneuvotteluita varten. Luottamushenkilöiden toimikauden jälkeisen kouluttamisen seuranta ei tällä hetkellä ole mahdollista, koska rekistereihin ei jää tietoa luottamustehtävistä luopuvista henkilöistä. Tällaisen tiedon kerääminen edellyttää, että rekisteriohjelmaa muutetaan. Selvitetään, onko ohjelman muuttaminen mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Tutkimusyksikön ei ole mahdollista toteuttaa eläkerahastojen tilaa ja kuluja koskevaa tutkimusta, koska riittävän yksityiskohtaisia tietoja eläkeyhtiöiden kuluista ei ole saatavilla. Tutkimusyksikkö seuraa ja raportoi säännöllisesti metalliteollisuuden tuotannon, työllisyyden, työttömyyden, palkkojen, yritysten määrän ja muiden keskeisten Sopimusalojen edunvalvonnan ja sopimustavoitteiden asettamisen kannalta on tärkeää, että liiton tutkimusyksikkö tekee erilaisia selvityksiä ja kyselyitä ajankohtaisista jäseniä koskevista asioista. Tutkimusyksikkö tekee tarvittavia työaikatutkimuksia liiton sopimusaloilta, jotka tuottavat tärkeää tietoa edunvalvontaa ja sopimusneuvotteluita varten. Luottamushenkilöiden toimikauden jälkeisen kouluttamisen seuranta ei tällä hetkellä ole mahdollista, koska rekistereihin ei jää tietoa luottamustehtävistä luopuvista henkilöistä. Tällaisen tiedon kerääminen edellyttää, että rekisteriohjelmaa muutetaan. Selvitetään, onko ohjelman muuttaminen mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Tutkimusyksikön ei ole mahdollista toteuttaa eläkerahastojen tilaa ja kuluja koskevaa tutkimusta, koska riittävän yksityiskohtaisia tietoja eläkeyhtiöiden kuluista ei ole saatavilla. Tutkimusyksikkö seuraa ja raportoi säännöllisesti metalliteollisuuden tuotannon,

5 Mietintö 5 (5) muuttujien kehityksestä valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Aloitteessa esitetyn työpaikkojen menetyksiä suhteessa työvoimaan koskevan selvityksen tekeminen on mahdotonta, koska sellaista käsitettä kuin metalliteollisuuden työvoima ei voida määritellä. Sopimusalojen edunvalvonnan kannalta on tärkeää, että liiton tutkimusyksikkö seuraa sopimusalojen kehitystä ja raportoi siitä säännöllisesti. työllisyyden, työttömyyden, palkkojen, yritysten määrän ja muiden keskeisten muuttujien kehityksestä valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Aloitteessa esitetyn työpaikkojen menetyksiä suhteessa työvoimaan koskevan selvityksen tekeminen on mahdotonta, koska sellaista käsitettä kuin metalliteollisuuden työvoima ei voida määritellä. Sopimusalojen edunvalvonnan kannalta on tärkeää, että liiton tutkimusyksikkö seuraa sopimusalojen kehitystä ja raportoi siitä säännöllisesti.