NRO Allegro-juna toi konduktööreille uudet työasut ja -toverit. s.16

Transkriptio

1 NRO Allegro-juna toi konduktööreille uudet työasut ja -toverit. s.16

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen (ti to) osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot rautatielainen@rautl.fi 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Uusi ja vanha kohtaavat Ilmalassa 12 Alibudjetointi syynä rautateiden ongelmiin 13 JaaEi 14 VR aloittaa junakaluston kunnossapidon yt-neuvottelut 15 VR Trackin yt-neuvotteluissa torjuttiin irtisanomiset 16 Työttömyyskassa tiedottaa 17 Allegro toi konduktööreille uudet työtoverit 22 Radan varrelta 24 Tino Sokka suoritti ensimmäisenä kunnossapidon ammattitutkinnon 26 Vaimoväen osasto kertoo naisista rautateiden palveluksessa 28 Rautatieläisten Liiton nimenmuutos ja liittyminen JHL:ään 29 Osastot toimivat 31 Työttömien kuntolomat 32 Ristikko ISTOCKPHOTO Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen rautatielainen@rautl.fi Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Liittojohtajat: Alibudjetointi syynä raideliikenteen ongelmiin. s. 12 MAARIT UUSIKUMPU Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 5,00 Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Ilmalan varikko uuden ja vanhan saumakohdassa. Metro- ja raitiotieliikenteen korjaamoväki tutustui Ilmalan varikkoon. s Rautatieläinen

3 Vähemmän tehostamista, enemmän työniloa ISTOCKPHOTO VR:n henkilöstön työhyvinvointi on tuoreen henkilöstötutkimuksen valossa huonossa hapessa. Vuonna 2010 jopa kolmannes VR:n työntekijöistä kärsi heikosta työtyytyväisyydestä. Muutokset edellisvuoden vastaavaan tutkimukseen ovat niin suuria, että ne kertovat henkilökunnan tyytymättömyyden voimakkaasta kasvusta. Heikoin tulos on rautatielogistiikassa, jossa henkilöstön sitoutumista kuvaava trim-indeksi laski 29:stä 7:ään. Trim-indeksin vaihteluväli on nollasta sataan. Logistiikan lisäksi indeksi putosi rajusti myös matkustajaliikenteessä, junaliikennöinnissä, talousyksikössä ja Corenetissa. Yhdessäkään suurimmista yksiköistä ei indeksi näytä ylöspäin eli työhyvinvoinnin paranemista. Rautatieväen tyytymättömyys henkilöstöpolitiikkaan purkautui voimakkaasti puolitoista vuotta sitten päivän kestävällä mielenilmauksella, joka oli suunnattu valtionyhtiöiden omistajaohjausta ja henkilöstöpolitiikan kovenemista vastaan. Työntekijät kokivat, että heitä ei enää kuunnella vaan työnantaja on siirtynyt hyvistä vanhoista käytännöistä sanelupolitiikkaan. Nyt protesti kanavoituu henkilöstötutkimuksessa. Tulos ei kuitenkaan yllätä. VR:n tehostamis- ja muutoskaruselli on pyörinyt vinhasti muutosohjelmineen ja yt-neuvotteluineen. Työntekijät ovat lisäksi saaneet kärsiä talviliikenteen ongelmista ja negatiivisesta julkisuudesta. Tulos on silti mielenkiintoinen, koska samaan aikaan VR:llä ja Varmalla on sopimus työhyvinvoinnin edistämisestä vuosina Ainakaan vielä tämä yhteistyö ei ole tuottanut tulosta. Kyselyyn vastasi 54 % henkilöstöstä eli 6500 työntekijää, mutta millaisesta sitoutumisen ja turhautumisen asteesta kertoo se, että noin 5500 työntekijää viittasi kintaalla koko kyselylle. Vai, ovatko he ne VR:ään tyytyväiset vai pitäisikö olla huolissaan tästä evvk-joukosta. VR:llä on edessään kova urakka työntekijöiden luottamuksen ja sitoutumisen parantamiseksi puhumattakaan työnilosta. Kun tiedetään, Työhyvinvointi puhuttaa. Ihmiset jak - savat työssä pitempään, jos työ, työ tahti ja elpyminen ovat tasapainossa. että työhyvinvoinnilla on yhteys yrityksen tulokseen, olisiko kokonaistaloudellisesti järkevämpää jatkaa linjalla vähemmän tehostamista, enemmän sitoutuneita työntekijöitä ja työniloa. Maarit Uusikumpu päätoimittaja KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Ilmoita eläkkeelle jäämisestä jäsenrekisteriin tai osastosi jäsenasiain hoitajalle. Vapaajäsenyyden myöntää liiton hallitus. Liiton jäsenedut säilyvät lukuun ottamatta matkustajavakuutusta ja vapaa-ajan tapaturmavakuutusta. JOS PALKANMAKSUSI KESKEYTYY sairauden, opiskelun, perhevapaan, ase- tai siviilipalvelun tai muun syyn vuoksi, etkä saa myöskään työttömyyskassan etuutta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen. Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, jolta et saa palkkatuloa. Kun palkanmaksu jälleen alkaa, on hyvä tarkistaa, että liiton jäsenmaksu on peritty palkasta. Jäsenrekisterin puhelin arkisin klo Jäsenrekisterin sähköpostiosoite on jasenpalaute@rautl.fi Vuoden 2011 jäsenkortit ja kalenterit on lähetetty jäsenille viime vuoden puolella. Jos et ole saanut omaasi postissa, ota yhteyttä jäsenpalveluun. Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu ISTOCKPHOTO Työhyvinvoinnin perusasiat tutuiksi TTK:n hallitus on hyväksynyt Työhyvinvointikortin kehitystyön työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajien esityksen mukaisesti. Korttia hallinnoi TTK, kuten Ahtelan työelämäryhmässä sovittiin. Kortin pilottikoulutus käynnistyy keväällä ja avoin koulutus syksyllä 2011, kertoo kortin valmistelutyöryhmän sihteeri, TTK:n asiantuntija Pirkko Mäkinen. Koulutus toimii hyvänä alkuna työhyvinvoinnin kehittämiselle työpaikalla, ja koulutusmateriaaliin tulee myös työkirja oman työpaikan jatkokehitystarpeen arviointia varten, sanoo Mäkinen. Työhyvinvointikortin voi suorittaa päivän työhyvinvointikorttikoulutuksessa, johon sisältyy tentti keskeisestä oppisisällöstä. Työhyvinvointikorttikoulutuksen tavoitteena on aikaansaada työhyvinvointia edistäviä prosesseja työpaikalla ja parantaa eri toimijoiden yhteistyötä. Koulutus keskittyy työhyvinvoinnin perusasioihin sekä eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin työhyvinvoinnin edistämisessä. Koulutus on avoin kaikille organisaatioiden edustajille. Sitä järjestetään niin työpaikkakohtaisena kuin avoimena koulutuksena. Kortilla ei ole voimassaoloaikaa, mutta koulutus suositellaan uusittavaksi viiden vuoden välein. Työhyvinvointikortin kouluttajaorganisaatioina toimivat TTK ja sen sopimat yhteistyökumppanit. TTK kouluttaa työhyvinvointikorttikouluttajat, valvoo koulutusoikeuksia ja tuottaa yhteisesti käytettävän koulutusmateriaalin. Työhyvinvointikorttikoulutukselle on vahvistettu TTK:n hallituksessa yhteinen sisältö. Perusteemat ovat päivään johdattelevat työhyvinvoinnin erilaiset näkökulmat, työhyvinvointi johtamisessa, työyhteisön toiminta sekä terveys ja työkyky. Työhyvinvointia tarkastellaan koulutuksessa työhyvinvointi-käsitteen, työyhteisön ja työntekijöiden tarpeiden ja voimavarojen sekä lainsäädännön ja tuottavuuden näkökulmasta. Työhyvinvointi johtamisessa -teema käsittää turvallisen ja terveellisen työn ja työympäristön, osaamisen sekä työhyvinvoinnin huomioon ottamisen strategisessa ja päivittäisessä johtamisessa. Työyhteisön toiminta -teema sisältää yhteistyön, osallistumisen, työkäyttäytymisen sekä toimintamallit ristiriita- ja epäasiallisen kohtelun tilanteissa. Terveys, työkyky sekä puheeksi ottamisen ja varhaisen tuen käytännöt muodostavat päivän neljännen kokonaisuuden. 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu Palvelualojen työnantajat tiivistivät rivinsä Vuoden 2011 alusta Suomeen syntyi uusi työnantajaliitto Palvelualojen työnantajat PALTA. Liitto kokoaa palvelualan yritystä yhteen ja samaan EK:n jäsenliittoon. Jäsenyritykset työllistävät lähes henkilöä ja sen piirissä on 140 työehtosopimusta. Paltan voimanaiset Riitta Varpe (vas.) ja Riitta Tiuraniemi MAARIT UUSIKUMPU PALTAn hallituksen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemen mukaan liittojen yhdistyminen PALTAksi ei lyhyellä tähtäimellä vaikuta työehtosopimusrakenteisiin tai neuvottelusuhteisiin. PALTAsta tulee EK:n toiseksi suurin jäsenliitto yritysten henkilöstömäärällä mitattuna. Uusi liitto yhdistää Erityispalvelujen Työnantajaliiton, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat, Palvelualojen Toimialaliiton sekä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn. PALTAn suurimmat jäsenyritykset ja -yhteisöt ovat Itella, VR, Finnair, Kela, TeliaSonera, YLE, Elisa ja Securitas. Liiton päätoimialat tässä vaiheessa ovat logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. PALTAn tavoitteena on järjestörakenteen tehostaminen, palvelualan osaamisen kokoaminen samaan liittoon ja työrauhan turvaaminen. Työehtosopimustoiminnan lisäksi se tarjoaa työ- ja sosiaalilainsäädännön asiantuntijapalvelut. Liitto tuottaa myös koulutusta ja asianajopalveluja, työmarkkina- ja elinkeinopoliittista edunvalvontaa, viestintää sekä laatii tilastoja, ennusteita ja analyyseja. PALTAn hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi ja varapuheenjohtajiksi VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro sekä Faba Oskin toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku. PALTAn toimitusjohtajana aloittaa 1. maaliskuuta tekniikan lisensiaatti, emba Riitta Varpe, joka siirtyy tehtävään Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtajan tehtävästä. PALTAn työmarkkinajohtajaksi, toimitusjohtajan varahenkilöksi ja varatoimitusjohtajaksi on nimitetty varatuomari Harri Hietala, joka aiemmin toimi Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn toimitusjohtajana. Rautatieläinen

6 Painavasana Lomautukset vaihtoehto irtisanomisille Raide- ja erityisesti junaliikenteen ongelmat ovat nousseet vahvasti julkisuuteen kahden perättäisen talven liikennöinnin ongelmien vuoksi. Talviongelmat ovat vain jäävuoren huippu, joka paljastaa näkyviin paljon syvemmän ongelman suomalaisen rataverkon kunnon rapistumisesta. Ratainvestointien taso on vuosikauden ollut täysin riittämätön. Ratamme routivat vuosi vuodelta enemmän ja tästä keväästä on tulossa kaikkien aikojen routakevät. Routavaurioratojen määrä tullee nousemaan yli tuhannen kilometrin. Vastaava luku länsinaapurissamme Ruotsissa on noin kymmenen kilometriä. Tulevien eduskuntavaalien läheisyys sekä talven lumivaikeudet vaikuttavat lisäksi sähköistävästi VR:n ympärillä käytävään keskusteluun. Liikenneministeri Anu Vehviläinen vaatikin VR:ltä ja liikennevirastolta selvitystä talviliikennöinnin ongelmista. Vaikka kyseessä olikin profiilin korotus, on hyvä, että ennen eduskuntavaaleja rautatieaiheita pidetään esillä. Riittämättömät ratarahat ovat suurin ja perimmäinen syy VR Track Oy:n lomautuksille. Lyhyellä tähtäimellä kyse on tietenkin myös hävityistä kunnossapitokilpailuista. Tilanne on kuitenkin sellainen, että mikäli rahoitus pysyy kroonisen alhaalla, ei radalla riitä pian töitä valtionyhtiölle tai yksityisille yrityksille. VR Track Oy:n yt-neuvotteluissa oli yllä mainitusta syystä esillä pelkästään huonoja vaihtoehtoja. Tuloksena syntyi kompromissi, jossa työnantaja perui aiemman ajatuksensa suorista irtisanomisista, jotka olisivat koskeneet noin 125 henkilötyövuotta. Samaan aikaan tuplamäärälle henkilöitä olisivat astuneet voimaan lomautukset, todennäköisesti ilman sen kummempaa muutosturvaa. Tuloksena on kuitenkin paketti, joka pitää sisällään suurimman osan muutospoolin palveluista, vielä jonkin verran täydennettynä. Huonoa paketissa on 125 htv:n toistaiseksi voimassa olevat ja 255 htv:n määräaikaiset lomautukset. Ratkaisulla kyetään saattamaan väkeämme kuitenkin uudelle rakentamiskaudelle. Tilanne on silti haastava, sillä mikäli ratarahoitusta ei lisätä, on työkanta heikkoa myös jatkossa. Hävityille kunnossapidon alueille ei niin ikään ole helposti luvassa uutta työtä, joten avautuvia työpaikkoja kannattaa talon sisällä seurata. Yt-neuvotteluissa sovittiin myös siitä, että siirroille lähteville annettaisiin etuoikeus omalle paikkakunnalle paluusta, kun siellä jälleen riittää radan töitä. Kaiken lisäksi on muistettava, ettei rata ole suinkaan ainoa paikka, jossa tuulee. VR Transpoint Oy:ssä junatoimistojen saneerauksen seuraukset realisoituvat kuluvana keväänä. Vuoden takaisissa neuvotteluissa saavutettiin niissäkin kompromissi; maassa on tulevaisuudessa työnantajan suunnitteleman kolmen sijaan neljätoista Osallistumalla vääntöön neuvottelupöydässä saadaan aikaan useimmiten jäsenistömme kannalta parempi tulos kuin marssimalla ulos. Järjestöllisten toimien aika on silloin, jos aitoa neuvotteluprosessia ei saada aikaan. ohjauspistettä. Varikko- ja konepajatoiminnoissa Dynamo-hanke puolestaan etenee. Saneerauksestahan siinäkin on kysymys. Silti on niin, että osallistumalla vääntöön neuvottelupöydässä saadaan aikaan useimmiten jäsenistömme kannalta parempi tulos kuin marssimalla ulos. Järjestöllisten toimien aika on silloin, jos aitoa neuvotteluprosessia ei saada aikaan. Tämäkin valmius on siis pidettävä olemassa. Se oli myös aidosti vaihtoehto, kun radan yt-tilanteesta liiton hallituksessa keskusteltiin. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 Uusi ja vanha kohtaavat Ilmalassa Helsingin Raidetyöntekijät JHL:n ammattiyhdistysaktiivit vierailivat VR:n Ilmalan varikolla Rautatieläisten Liiton osasto 25:n kutsumana. Ilmalan varikko ja ratapiha ovat Suomen rautateiden hermokeskus, ja vierailu osui keskelle kuuminta talviliikennekeskustelua. Kielteisestä mediajulkisuudesta huolimatta varikko sai metro- ja ratikkaväeltä varauksetonta ihailua. Rautatieläisten osasto 25:n puheenjohtaja Jyrki Fahsltröm esitteli metro- ja ratikkaväelle Ilmalan varikon uutta tulokasta, Allegro-junaa. Muhkeat mestat, valtava alue. Meidän metrovarikkomme on vain pienoismuoto tästä. Mutta mihin kaikki työntekijät ovat kadonneet? ihmetteli sähköasentaja Jukka Stenberg metron teknisestä valvomosta. Kaikki varikolla päivän mittaan käyvät tuhat työntekijää eivät ole töissä samaan aikaan, koska varikolla tehdään vuorotöitä, osasto 25:n puheenjohtaja Jyrki Fahlström selosti tutustumiskierroksella. Silmiinpistävää täällä on, että vanha ja uusi kohtaa niin hallissa kuin junissakin, Stenberg mietti. Rautatieläinen

8 HKL:n raidetyöntekijöiden vierailua isännöi Rautatieläisten osasto 25. Pääluottamusmies Reijo Myllylä ja metron huoltomiesten luottamusmies Timo Saarinen varikkokierroksella. Varikon varapällikkö Aulis Juoperi kertoi llmalan varikon laajennuksesta. Havainto on oikea, sillä Ilmalan varikko on ollut muutoksen kourissa lähes koko 2000-luvun. Vuonna 2003 käynnistyi hanke Ilmalan varikko Sillä tavoitellaan ei sen vähempää tai enempää kuin tehdä Ilmalasta Euroopan paras junavarikko. Tavoitteen eteen on jo tehty paljon, mutta vielä on paljon tekemättä. Raidekapasiteettia lisää Varikon varapäällikkö Aulis Juoperi kertoi vieraille varikon laajennuksesta, jonka päätavoitteena on raidekapasiteetin lisääminen ja hallitilan kasvattaminen. Varikkoalueelle on rakennettu yhtä aikaa käyttövalmiushuoltoraiteistoa ja Pendolino-hallia. Ilmalan varikkoalueen ongelmana on maapohja, joka painuu alas luvun lopulla rakennettua raiteistoa on nyt peruskorjattu, pölkyt ja kiskot on uusittu ja rakennettu uutta maapohjaa. Lisäksi on rakennettu uusia raiteitakin. Varikolle on tulossa myös uusi tandem-sorvi. Koko Ilmalan aluetta hallinnoidaan nyt yhdestä ja samasta pai- 8 Rautatieläinen

9 kasta, kun uusi turva- ja asetinlaite korvaa kolme aiempaa asetinlaitetta. Ennen varikkoalueelle saattoi marssia kuka vain, mutta nyt VR on aidannut alueen ja asentanut kulunvalvontaportit. Kulunvalvontajärjestelmä otetaan käyttöön maaliskuussa. Juoperi kertoo jännittävänsä, riittävätkö rahat viedä hanke loppuun asti. Rautatieinvestoinnit ovat pitkiä projekteja. Varikon laajennus maksaa 170 miljoonaa euroa, josta Liikennevirasto maksaa 110 ja VR 60 miljoonaa euroa. Liikennevirasto omistaa maapohjan ja raiteet, mutta VR-Yhtymä rakennukset ja vuokrasopimukset. VR:n vastuut ratapihasta lop- Varikon uutta tekniikka ovat nostotunkit, joilla koko juna voidaan nostaa ilmaan. Rautatieläinen

10 Pääluottamusmies Jouni Korkalainen (vas.) Ilmalan varikolta esittelee HKL:n raidetyöntekijöille tutun näköistä kapistusta, virrottimen hiiltä. puvat alueen rakennusten seiniin, Juoperi selitti. Stenberg hämmästeli, että VR on ulkoistanut kiinteistöpalvelut. Luulisi, että näin arvokkaasta omaisuudesta pidettäisiin huolta viimeisen päälle. Epäilen, että ulkopuolinen ei hoida niin hyvin kuin oma väki. Olen huomannut, että ulkopuolinenkin kyllä tekee, mutta omat saavat viimeistellä. Vanha kalusto kovilla Vaikka Liikennevirasto on varautunut tänä vuonna talveen viime talvea paremmin, niin ongelmia on silti riittänyt. Vierailijat olivat korrekteja eivätkä käyneet retostelemaan metroliikenteen täsmällisyydellä vaan tyytyivät kysymään syitä talviliikenneongelmiin. Juoperi näkee siihen monia syitä, kuten vaihteet, vuorojen lisääminen ja vanha kalusto. Lähijunat Sm1 ja Sm2 ovat jo 40 vuotta vanhoja ja toimivat tasavirtakoneella. Niissä on maavuotoja paljon ja niiden eristyksiä on vaikea kuivattaa. Niihin myös tarttuu lumi helpommin ja niiden taitto-ovet keräävät lunta. Oviviat ovat niissä yleisiä, mutta uusi Sm5 eli Flirt-juna pärjää talvella niitä paremmin, Juoperi kertoi. Juoperin mukaan tähän asti talviliikenteestä on selvitty helppojen talvien vuoksi, mutta nyt kovat talvet ovat osoittaneet kaluston heikkoudet. Aikataulu uusittiin kymmenen vuotta sitten ja vuoroja lisättiin tuntuvasti. Kalusto on ollut siksi entistä kovemmassa käytössä. Viime talven kokemusten perusteella juniin on vaihdettu uusia suodattimia, jotka estävät kaikkein hienojakoisimman lumen pääsyn rakenteisiin. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Ilmalan varikkoalue 60 hehtaaria raiteisto 60 kilometriä 260 vaihdetta huollon piirissä 130 lähiliikennejunaa 650 henkilövaunua 100 veturia 18 pendolino-junaa alueella työskentelee päivittäin yli 1000 työntekijää 10 Rautatieläinen

11 Suomessa on alle kolme miljoonaa työntekijää. Se on vähemmän kuin promille maailman työvoimasta. Työntekijät ovat tälle maalle todella niukka, mutta ratkaisevan tärkeä voimavara. Eikö heistä pitäisi huolehtia kaikin mahdollisin tavoin? Minkä puolesta sinä äänestät? Rautatieläinen

12 Liittojohtajat: Alibudjetointi syynä rautateiden ongelmiin Veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Elonen ja Rautatieläisten Liiton (tuleva Raideliikenneammattilaisten yhteisjärjestö JHL) puheenjohtaja Vesa Mauriala pitivät lehdistötilaisuuden tammikuun lopulla rautateiden ongelmista tänä ja viime talvena. Tilaisuuden idea oli kertoa henkilökunnan näkökulma myöhästymisiin, VR:n henkilökuntapolitiikkaan, tehostamistavoitteisiin, rautatieliikenteen määrärahojen vähäisyyteen ja muihin seikkoihin, jotka vaikuttavat rautatieliikenteen toimivuuteen. Elonen kertoi myöhässäkulun vaikutuksesta henkilökunnan ja kuljettajien jaksamiseen ja arkeen. Kun juna on riittävästi myöhässä, menee uusiksi koko päivän kaikki suunnitelmat sekä vapaa-ajalla että työssä. Kalustokierto ja henkilökunnan käyttö on suunniteltu niin tiukaksi, että jo 10 minuutin myöhästyminen muuttaa koko paletin toisenlaiseksi. Väljyyttä ei aikataulutuksessa ole tälläkään puolella. Henkilökuntapolitiikan linjaukset ovat silti edelleen vähentäminen ja tehokkuuden lisääminen. Mauriala valotti ratarahoituksen synkkää tilaa. Valtion rautateiden yhtiöittämisestä alkaen on rautateiden rahoitukseen käytetty johdonmukaisesti liian vähän rahaa. Tänä vuonna rahoitus on ennätyksellisen alhainen: olemassa olevan rataverkon peruskorjauksiin ja kehittämiseen on varattu vain 47 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maurialan mukaan määrärahoista on vähennetty yli puolet, vaikka viime vuonna oli routavaurioita jo yli 850 kilometrillä. Tämän vuoden luku olisi nousemassa yli tuhanteen kilometriin. Ratarahoituksen tarve on nykyisen rataverkoston ylläpitämiseen noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin siihen on budjetoitu vuosittain. Jos raideliikenne halutaan sujuvammaksi, tulee siihen sijoittaa vielä enem- Vesa Mauriala Risto Elonen Veturimiesten liiton ja Rautatieläisten Liiton puheenjohtajat pitivät tiedotustilaisuuden rautateiden ongelmista. 12 Rautatieläinen

13 Jaaei män. Alibudjetointi on suurin syy liikenteen ongelmiin. Rahoitusvajeen vuoksi asiat yritetään nyt hoitaa halvimmalla mahdollisella keinolla. Mauriala röykytti myös halvimman tarjouksen politiikkaa. Pohjois-Suomessa Liikennevirasto on kilpailuttanut raiteiden kunnossapidon halvimman tarjouksen mukaisesti sillä seurauksella, että yrityksen valmiuksia hoitaa talven vaatimia töitä ei ole tarkastettu. Lumenpoisto on tullut ilmeisesti yllätyksenä eikä kunnossapitoyrityksenä toimivalla Destialla ole ollut kalustoa aurata raiteita. Maurialan mukaan Liikennevirasto onkin joutunut ostamaan erikseen lumenpoistopalvelua VR:ltä, kun se ei ole osannut kilpailutuksessa edellyttää sitä kunnossapitoyritykseltä. Liittopuheenjohtajat pitivät viranomaisten päätöksentekoa poukkoilevana, josta hyvä esimerkki on rautatieliikenteen ostomäärärahojen vähentäminen. Määrärahojen puutteen vuoksi VR joutui vähentämään työmatkalaisille tärkeitä Z-junia Helsingin ja Lahden välillä. Tämä leikkaus jouduttiin tekemään siksi, että pohjanmaan radan perusparannusta pystyttäisiin jatkamaan, alibudjetoituna tosin edelleen. Liittopuheenjohtajat nostivat rautateiden uudishankkeista ykköseksi pohjanmaanradan välityskyvyn parantamisen. Seuraavana ovat vuorossa Helsingin päärautatieaseman asetinlaitteen uusiminen ja Pisara-rata, joilla ratkottaisiin raideliikenteen pullonkaulailmiötä. Suunnitelmat ja rahoitus hankkeille tulisi päättää jo nyt, sillä rautateiden uudistustyö on hidasta. Esimerkiksi joulukuussa aloittaneen Allegro-junan liikennöintiä Pietariin alettiin suunnitella jo 15 vuotta sitten. Teksti ja kuvat: Maria Mälkki Resurssipula rautateiden ongelmien taustalla Kulunut hallituskausi on ollut ongelmien aikaa etenkin rautatieliikenteessä. Talvi ja sen mukanaan tuomat vaikeudet ovat yllättäneet melkein joka vuosi. Junaliikenteen tökkiminen on vaikeuttanut ihmisten liikkumista niin työ- kuin vapaaajankin asioissa. Syyt niskoilleen on saanut VR ja erityisesti sen henkilökunta, joka on yrittänyt venyä tilanteessa parhaansa mukaan. Välillä on menty jaksamisen osalta aivan äärirajoilla. On aivan selvää, että tämä ja edellinen talvi ovat olleet katastrofaalisia esimerkkejä siitä, miten asioita ei pitäisi hoitaa. Valitettavasti liikenneministeri Vehviläinen on herännyt ongelmiin liian myöhään. Ministeri tuli alkuvuodesta ryminällä julkisuuteen vaatien selvityksiä Liikennevirastolta ja VR:ltä liikenteen takkuamisen syistä. Jos ministeri pyytää omalta hallinnonalaltaan selvityksiä siitä, mikä siellä on mennyt pieleen, niin tilanne on tietenkin mielenkiintoinen. Koko soppa kertoo siitä, että pallo on aika pahasti kadoksissa tällä hetkellä. Tempausta voidaan arvioida lähinnä vaalitaktiseksi, sillä ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään ja niiden ratkaisemiseksi ei ole nähty tarvittavia toimenpiteitä. Oppositiolle ja itse asiassa koko eduskunnalle tilanne on ollut selvä jo pitkään. Eduskunta on ilmoittanut yksimielisesti hallitukselle, että raideliikenteen osalta käytössä on liian vähän resursseja ja henkilöstöä. Myös liikenne- ja viestintävaliokunta on monta kertaa tuonut esille nämä samat tarpeet. Haasteet on tunnistettu puheenvuoroissa oikealta vasemmalle. Rataverkosto uhkaa rapautua yhä pahemmin. Lisäksi tarvittaisiin uusia hankkeita, kuten Helsin- gin rautatieaseman painetta purkava Pisara-rata, jotta raideliikenteen pullonkaulat voitaisiin purkaa. Olen aiemmin todennut, että lisäkapasiteettia radoille on vaikea enää löytää, jos junia ei opeteta hyppäämään. VR:ssä käytiin tammikuussa yt-neuvotteluja tilanteessa, joka on ainutlaatuinen suomalaisessa historiassa. Ratojen kunnossapitoon ja uusien hankkeiden käynnistämiseen tarvittaisiin työvoiman lisäystä supistusten sijaan. Panostukset eivät ole kuitenkaan vastanneet tarpeita enää pitkään aikaan ja ratarahoituskuoppa on johtanut siihen, ettei ratatöitä ole ollut mahdollista käynnistää riittävästi. Huhtikuun vaaleissa valittavan uuden hallituksen tärkein tehtävä liikennepuolella on ottaa niskalenkki raideliikenteen ongelmista. Mikäli jatkossa on tarkoitus harrastaa tehokasta teollisuus- ja työllistämispolitiikkaa, on panostettava huomattavasti enemmän liikenteen toimivuuteen. Uusi suunta vaatii pitkäjänteistä sitoutumista liikenteen perusrahoituksen kasvattamiseen ja uusien hankkeiden käynnistämiseen. Nykyisellä vuosittaisiin budjettikehyksiin sidotulla politiikalla rahoituksesta päädytään kiistelemään joka vuosi erikseen. Reikiä rahoituksessa ei paikata purukumilla. Kuluneet neljä vuotta ovat osoittaneet, että näin toimimalla ei saada mitään muuta kuin epävarmuutta ja tuhoa aikaan. Martti Korhonen kansanedustaja (vas) liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Rautatieläinen

14 Edunvalvonta MAARIT UUSIKUMPU KARI VILJAKAINEN Helsingin Ilmalan varikolla työt jatkuvat ennallaan. Pääluottamusmies Pekka Haimakainen ei pidä järkevinä VR:n suunnitelmia lakkauttaa ydintoiminnat Joensuun varikolta. VR aloittaa junakaluston kunnossapidon yt-neuvottelut VR Group aloittaa helmikuussa yt-neuvottelut junakaluston kunnossapidossa. Tavoitteena on säästää noin 20 miljoonaa euroa vuodessa nk. Dynamo-hankkeella, jossa uudistetaan kunnossapitoverkkoa ja tehostetaan toimintoja. Jatkossa huolto keskitetään nykyistä isompiin yksiköihin ja niin, että kalusto huolletaan lähellä pääliikennevirtoja. Kunnossapidossa työskentelee yhteensä työntekijää, ja heistä 300 on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Henkilöstömuutoksissa VR lupaa pyrkivänsä hyödyntämään samaan aikaan tapahtuvaa runsasta eläköitymistä. VR:n mukaan vielä ei tiedetä, seuraako tästä irtisanomisia. Yt-neuvottelut alkavat ensimmäisenä Joensuun varikolla. VR:n tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen viimeistään 7.toukokuuta. Neuvottelujen piirissä on 36 työntekijää ja neuvotteluissa käsitellään Joensuun varikon muuttuvaa roolia ja muutoksen henkilöstövaikutuksia. Toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden loppuun mennessä. Joensuun varikon pääluottamusmies Pekka Haimakainen pitää VR:n suunnitelmia lakkauttaa ydintoiminta Joensuun varikolta järkyttävinä ja typerinä. Joensuun varikko on pärjännyt taloudellisesti ja laadullisesti erittäin hyvin kaikilla mittareilla mitattuna, mutta tälle ei näytetä antavan mitään arvoa. Itse asiassa muut voisivat ottaa meistä oppia. Haimakainen on huolissaan työntekijöiden puolesta. Joensuun lähistöllä ei ole korvaavia työpaikkoja, jossa tätä tieto-taitoa voisi hyödyntää. Kyllä se tarkoittaa lähtöä töihin muille paikkakunnille. Haimakainen epäilee myös suunnitelmien talousvaikutuksia. Joensuussa korjataan ja huolletaan kiskobusseja, dieselvetureita ja rautatievaunuja, joiden käyttöalue on Itä-Suomi. Jos tämän junakaluston korjaus ja huolto lakkautetaan Joensuusta, ja kalusto huolletaan kauempana, kuluu korjaukseen ja huoltoon nykyistä enemmän aikaa ja rahaa. Muissa kunnossapidon yksiköissä neuvottelut alkavat joko tämän tai ensi vuoden aikana. Yt-neuvottelut käydään työnantajan ja henkilöstöä edustavien järjestöjen välillä. Henkilöstövaikutukset tarkentuvat hankkeen edetessä. VR:n mukaan kunnossapidon kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa VR-konsernin kilpailukykyä tehostamalla kaluston kunnossapitoa ja parantamalla sen luotettavuutta. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun asti painottuen vuosiin Näkyvimmät toimenpiteet kohdistuvat kunnossapidon toimipisteverkostoon, joka järjestetään uudelleen. Samalla toimipisteisiin ja niiden laitteisiin investoidaan. Ouluun rakennetaan uusi matkustajajunien huoltohalli ja keskitetään nykyisten töiden lisäksi valtaosa sinisten vaunujen ja InterCity-vaunujen huolloista. Pieksämäki keskittyy ratakoneisiin sekä kiskobusseihin. Turun on määrä keskittyä Pendolino-junien huoltoon ja Tampereen tavarajuniin ja dieselvetureihin. Joensuu huolehtii Itä-Suomen junien pikahuollosta. Helsingissä, Hyvinkäällä ja Kouvolassa työt jatkuvat ennallaan. Toiminnan tehostumista ja laadun paranemista haetaan huoltoverkoston uudistamisen lisäksi optimoimalla huolto-ohjelmia sekä kehittämällä kunnossapidon suunnittelua ja ohjausta. Lisäksi huomiota kiinnitetään asiakasyhteistyöhön, vaihto-osatuotantoon ja johtamiseen. Yksi painopisteistä on henkilökunnan osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen. Maarit Uusikumpu 14 Rautatieläinen

15 Edunvalvonta VR Trackin yt-neuvotteluissa torjuttiin irtisanomiset Rautatieläisten Liiton ja VR Track Oy:n yt-neuvotteluissa onnistuttiin torjumaan välittömät irtisanomiset, mutta liki 400 työntekijää odottaa pakkoloma. Yhtiö lomauttaa määräaikaisesti enintään 255 ja toistaiseksi enintään 125 henkilöä. Määräaikaisuus määräytyy yksilöllisesti muun muassa pitämättömien vapaiden ja yrityksen työkannan perusteella. Liiton mukaan työnantaja olisi alun perin sisällyttänyt päätökseensä yli sadan hengen irtisanomiset, jotka olisivat koskeneet lähinnä Itä-Suomea VR:n hävittyä siellä kunnossapitokilpailutuksia. Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala pitää keskeisenä syynä työkannan vähenemiseen täysin puutteellista ratarahoitusta. Kunnossapitoon tarvittaisiin vuosittain 100 miljoonaa euroa lisärahaa. Valtiovalta on laiminlyönyt sekä ratojen perusrahoituksen että uusien rataosuuksien rakentamiseen tähtäävän rahoituksen, Mauriala toteaa. Mauriala pitää oleellisena sitä, että irtisanomisten välttämisen ohella neuvotteluissa saatiin lomautetuille sovituksi varsin mittava muutosturvapaketti. Ratamäärärahojen vähyys on johtanut siihen, ettei ratatöitä yksinkertaisesti ole riittävästi. Lomautukset ja niitä tukeva muutosturvapaketti ovat suoria irtisanomisia parempi vaihtoehto. Vaikka päätös oli raskas, se oli näissä olosuhteissa tehtävä. Osa lomautuksista uhkaa kuitenkin muuttua irtisanomisiksi puolen vuoden kuluttua, mikäli valtiolta ei tule merkittäviä tilauksia. Mauriala perääkin nyt lisärahoitusta ratahankkeisiin ja ratojen perusparannukseen. Lisärahoituksella voidaan välttyä irtisanomisilta ja taata työllisyyttä pahimman ajan yli. VR Trackin lomautukset kohdistuvat radanrakentamisen, kunnossapidon ja sähkön liiketoimintojen henkilöstöön. Ytneuvottelut johtuivat VR Trackin hävityistä kunnossapitourakoista, kunnossapitomarkkinoiden voimakkaasta kiristymisestä sekä ratamarkkinoiden hiljentymisestä. Irtisanomisuhka leijuu kuitenkin ilmassa, sillä jos työkannassa ei tapahdu merkittävää parannusta, VR Track on ilmoittanut irtisanovansa toistaiseksi lomautettuja ilman uusia yt-neuvotteluja. Tukea lomautetuille Työnantaja on luvannut lieventää lomautusten vaikutuksia. VR Track aikoo järjestää muun muassa ammatillista koulutusta ja tukea henkilöstöä uuden työpaikan löytämisessä. Sopeuttamistoimien kohteeksi joutunut henkilöstö ei kuitenkaan siirry muutospooliin eikä heillä ole oikeutta poolin irtisanomispakettiin. He voivat kuitenkin hyödyntää monia poolin palveluja. Lomautetut voivat mm. osallistua työvoimaviranomaisten kanssa järjestettäviin muutosturvainfoihin ja hyödyntää poolin työnhakupisteitä eri puolilla Suomea. He saavat myös viikoittain tiedot VR:n avoimista työpaikoista. Lomautusjaksojen aikana järjestetään mahdollisimman paljon ammatillisen pätevyyden ylläpitoon suunnattua koulutusta. Lisäksi lomautetulla on lomautuksen aikana oikeus tehostettuihin työterveyshuollon palveluihin ja oikeus käyttää VR:n vapaalippua. Esimiehet antavat lomautusilmoitukset vähintään 14 päivää ennen lomautusten alkamista. Rautatieläinen

16 Edunvalvonta Työttömyyskassa tiedottaa LOMAUTUKSET Lomautetun tai irtisanotun Rautatieläisten Liitto ry:n jäsenen on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti omaan työ- ja elinkeinotoimistoon. VR ei käytä ns. ryhmälomautusmenettelyä, eli ei toimita työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) listoja lomautettavista. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle hakijaa koskevan sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Tämän perusteella työttömyyskassa tekee päätöksen työttömyyspäivärahan maksamisesta. Työnhaku on pidettävä voimassa TE-toimiston määräämällä tavalla. Lomautusilmoitus on otettava mukaan TE-toimistoon ilmoittauduttaessa. Päiväraha on haettava työttömyyskassasta kolmen kuukauden kuluessa. Täytä kaikki päivärahahakemuksen kohdat ja tarvittavat liitteet huolellisesti. Näin nopeutat hakemuksesi käsittelyä. Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen. Ensimmäisen hakemuksen liitteineen voit lähettää kahden viikon työttömyyden jälkeen, jatkossa ansiopäivärahaa haetaan aina 4 kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta jälkikäteen. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Kassa huomioi korvauksettomat päivät. Ensimmäisestä hakemuksesta otetaan 7 arkipäivän pituinen omavastuuaika, ennen kuin maksatus voidaan aloittaa. Hakujakson viimeinen päivä on sunnuntai. Jos teet työtä lomautuksen aikana, täytä hakemukseen työpäivät ja tehdyt työtunnit, sekä toimita palkkatiedot kassalle hakemaltasi ajalta. Hakemuslomakkeen saat TE-toimistosta tai internetistä Ensimmäinen hakemus on lähetettävä Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassaan (Kaisaniemenkatu 10, Helsinki) allekirjoitettuna postitse. Jatkohakemuksen voi täyttää ja lähettää myös internetissä, kirjautumalla palveluun henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla työttömyyskassan internetsivujen kautta ( Hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan seuraavat liitteet: alkuperäinen palkkatodistus työnantajalta 34 työssäoloviikolta välittömästi ennen lomautusta. kopio lomautusilmoituksesta työttömyyskassa saa verotustiedot suoraan verottajalta, mutta jos sinulla on portaikkoverokortti tai sosiaali- tai muuta etuutta varten haettu muutosverokortti, liitä se alkuperäisenä hakemukseen! päätös tai maksukuitti, jos saat esim. eläkettä, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, kotihoidon tukea tai muuta etuutta talonkirjanote, jos haet lapsikorotusta avio- tai avopuolisosi lapsista palkkatodistus osa-aikatyön palkasta tai muista tuloista Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Toimisto on avoinna arkisin klo fax Posti- ja käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 10, HELSINKI kassanhoitaja Paula Seppälä p kassanhoitaja Sari Meling p kassanhoitaja Mirva Tuomi p kassanjohtaja Kari Kallio p etunimi.sukunimi@iau.fi Lisätietoja: Radan luottamusmiesorganisaatiosta sopimus Rautatieläisten Liitto ja VR Yhtymä ovat päässet sopimukseen ratapuolen luottamusmiesjärjestelmästä. Tarkoituksena on ollut luoda järjestelmä, joka vastaa mahdollisimman hyvin VR Trackin organisaatiota. Sopimuksen mukaan tehtäviin nimetään yhtiöluottamusmies, liiketoimintaluottamusmiehiä ja pää- ja työpaikkaluottamusmiehiä. Yhtiöluottamusmiehen tehtävänä on koordinoida liiketoimintayksiköiden luottamusmiestoimintaa ja edustaa palkkaliitteen kolmen soveltamisalan piirissä olevia VR Trackin työntekijöitä. Liiketoimintaluottamusmiehet ovat yrityskohtaisia, ja heidän osaltaan luottamusmiesjärjestelmää tarkistetaan viimeistään vuoden 2016 alussa. Pääluottamusmiehet ja luottamusmiesten toimikausi on neljä vuotta ja nyt sovittu toimikausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Liiketoimintaluottamusmiehet ja yhtiöluottamusmiehen nimeää liiton hallitus. Pää- ja työpaikkaluottamusmiehet valitaan kevään 2011 aikana. Rautatieläisten Liiton hallitus on nimesi VR Trackin liiketoimintaluottamusmiesten tehtäviin seuraavat henkilöt: Radan rakentaminen: Raimo Salow Kunnossapito: Jarmo Nyberg Sähkö: Pentti Suhonen Maa- ja sillanrakentaminen, kansainväliset toiminnot, suunnittelu ja pitkän linjan työn johtajien erityiskysymykset: Pertti Varpenius Materiaalit: Hannu Hämäläinen Edellä mainituista liiketoimintaluottamusmiehistä yhtiöluottamusmieheksi nimettiin Pentti Suhonen. 16 Rautatieläinen

17 Allegro toi konduktööreille uudet työtoverit Joulukuun 12. päivä vietettiin historiallisia hetkiä, kun uudet Allegro-junat alkoivat kulkea Pietarin ja Helsingin väliä. Tapahtuman kunniaksi järjestettiin valtiollisen tason avajaiset, ja neitsytmatka Pietariin taittui juhlajunatunnelmissa. Mukana vauhdissa olivat presidentti Tarja Halonen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin, kutsuvieraita ja tietysti konduktöörit. Allegro toi suomalaiskonduktööreille vauhdin, uusien työasujen ja uudenkarhean pinnan lisäksi venäläiset konduktöörit työtovereiksi. Lisäksi konduktöörit saavat opetella uudet toimintamallit raja- ja tullimuodollisuuksiin, jotka hoidetaan yhdessä Venäjän ja Suomen raja- ja tullimiesten kanssa. Matka-asiakirjat tarkistetaan junassa matkan aikana, ja erityisen tarkkana pitää olla Pietarista Helsinkiin matkustavien asiakirjojen kanssa. Paluumatkalla konduktöörit ovat vastuussa siitä, että Rautatieläisten Liiton hallitus testasi Allegroa tammikuussa. Hallituksen jäsen Jouni Korkalainen ja Natasia Panasenko valuutan vaihdossa. Rautatieläinen

18 Meillä on jo Sibeliusjunan ajoilta perinteenä vahva yhdessä tekemisen meininki. Konduktöörit Roman Severjanov (vas.) ja Jorma Koivisto kertovat yhteistyön sujuvan. Ari-Pekka Korhonen on huo mannut, että Allegron kova vauhti on haasteellista tasapainolle. EU-maissa viisumivelvolliset eivät pääse ilman asianomaista viisumia Suomen puolelle. Huolimattomuus voi tulla kalliiksi VR:lle, ja siitä voi seurata jopa euron sanktiot liikennöitsijälle. Suomalainen Jorma Koivisto ja pietarilainen Roman Severjanov työskentelivät työpareina eräänä tammikuun perjantaina. Severjanov on insinööri ja entinen veturinkuljettaja, joka ajoi nopeita junia Pietarin ja Moskovan välillä, mutta Allegro houkutteli hänet vaihtamaan ammattia. Konduktöörien työtapoja ja yhteistyötä hiotaan koko ajan, sillä osa venäläisistä konduktööreistä ei ole ollut töissä aiemmin junissa. Kysyttäessä sekä Koivisto että Severjanov vakuuttelevat yhteistyön sujuvan. Normal, suomalaisen konduktöörin kanssa on mukava työskennellä ja yhteistyö sujuu hyvin kumminkin puolin, Severjanov toteaa. Yhteistyö venäläisten konduktöörien kanssa on kokonaisuutena alkanut todella hyvin. Se paranee ja kehittyy, kun saamme sovitettua yhteen kulttuurierot työtavoissa ja toimintamalleissa. Kuitenkin jo vuodenvaihteen sesonki ja ruuhkat hoidettiin kunnialla, Koivisto jatkaa. Hän uskoo, että suomalaiskonduktöörien jo yli sadan miestyövuoden kokemus idän liikenteestä on edesauttanut selviytymistä uudessa tilanteessa. Keväällä olemme varmasti valmiita kasvavaan junatarjontaan konduktöörityön osalta, koska meillä on jo Sibeliusjunan ajoilta perinteenä vahva yhdessä tekemisen meininki. Kielimuuri ei ainakaan ole esteenä hyvälle yhteistyölle, sillä suomalaiskonduktöörit osaavat puhua myös venäjää ja Severjanov taas aikoo opetella suomea. Erilaiset työajat Venäläisen ja suomalaisen konduktöörin työajat poikkeavat toisistaan. Severjanovin työrytmissä kolmea työpäivää seuraa kolme vapaapäivää ja hän työskentelee vain Allegrossa. Työpäivät ovat pitkiä, sillä työt alkavat aamukuudelta ja päättyvät illalla puoli kahdeksan. Suomalaiskonduktöörit työskentelevät kaikissa Suomen kaukojunissa. Koivisto pitää Allegron suomalaiskonduktöörien tilannetta hyvänä, Viimeistä eli neljättä Allegro-junaa viimeistellään Ilmalan varikolla. Allegrossa on pieni leik kinurkkaus perheen pienimpiä varten. 18 Rautatieläinen

19 Rautatieläinen

20 Katri Oksanen ja Sami Palsio Turusta saapuivat kulttuurinedistämismatkalta Pietarista. Lipuntarkistuksessa konduktöörit Jari Siitonen (vas.) ja Jorma Koivisto. koska Allegro-vuoroilla työskentelee liiton aktiiveja. Heidän avullaan olemme saaneet monia kansainväliseen liikenteeseen liittyviä palvelusuhteen ehtoja sovittua työnantajan kanssa rakentavassa hengessä. Nyt työn alla on Pietarin yövuoron jälkeisen vuoron jatkaminen apulaisvuorolla Pietariin, Konduktöörien työasuissa on uusi kuosi ja tilavat taskut. mikä olisi sekä meidän että työnantajan etu. Näin pienellä muutoksella saisimme kaksi vapaapäivää lisää jaksoon. Nykyisin meillä on keskimäärin työpäivää jaksossa. Normipäivämme alkaa kello 9:06 ja päättyy kello 18:25. Vanha tunnelma puuttuu Turkulaiset Katri Oksanen ja Sami Palsio palaavat Pietarista kulttuurin edistämismatkalta. He kävivät Pietarissa järjestelemässä Kuninkaantien muusikot barokkiorkesterin konserttia Pietariin. Konsertit on määrä pitää ensi syksynä Viipurissa ja Pietarissa. Oksanen kuvailee Venäjän reissuaan rankaksi. Matkassa oli ollut monenlaista säätöä venäläisen byrokratian kanssa. Onneksi Venäjä ei ollut Oksaselle vieras maa. Hän on opiskellut elokuvien ohjaamista Moskovassa ja asunut siellä kymmenen vuotta ja osaa siksi hyvin maan kieltä ja tapoja. Myös junat ovat tulleet tutuiksi niin Venäjällä kuin Suomessakin. Hän kiittelee matkan joutuisuutta pientä haikeutta äänessään. Nyt matka Turusta Pietariin hoituu samassa ajassa kuin ennen matka Helsingistä Pietariin. On tämä vauhti ja matkan nopeus hienoa, mutta vanhoissa junissa oli enemmän tunnelmaa ja sitä jään kaipaamaan. Moitteita heiltä saavat Allegron ravintolapalvelut ja lippujen hinnat. Junalla matkustaminen saisi olla nykyistä halvempaa ja ainakin osaan vuoroista olisi hyvä myydä erikoishinnoiteltuja lippuja. Yksi Allegron kummallisuuksista on ravintolavaunun sulkeminen ja tyhjentäminen asiakkaista Vainikkalan ja Viipurin välillä. Syynä moiseen operaatioon ovat tullisäädökset. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu 20 Rautatieläinen