Sopimus Siuntion kunnan talouden tasapainottamiseksi

Transkriptio

1 KV / FGE Sopimus Siuntion kunnan talouden tasapainottamiseksi Audiator-Kehittämispalvelut Eero Laesterä

2 1. Johdanto...2 Aiemmat tasapainotushankkeet ja päätöksentekotilanne Kunnan talouden tilanne ja talouteen vaikuttavat taustatekijät Kriisikunnan kriteerit Tulojen ja menojen tasapaino Väestön muutos ja ikä Mitä asukasluvun kasvusta seuraa Kunnan palvelurakenteen kustannus suhteessa muihin kuntiin Palvelurakenteen kehitys Perusturvan palvelurakenne ja perusturvan tuottavuus LOST-kunnissa LOSTin mahdollisuus osallistua talouden tasapainottamiseen Siuntiossa? Tasapainotuksen tarve Tavoiteltava tasapaino, toimenpiteet ja ajanjakso Yleinen hallinto, yleiset keinot, prosessit Sivistys ja varhaiskasvatus Perusturva Tekninen YT-neuvottelut Rahoitus Tulokseen ja rahoitukseen vaikuttava omaisuuden myyminen Investoinnit Suunniteltujen toimenpiteiden riittävyys Konsultin saatesanat

3 2 1. JOHDANTO Siuntion kunnanhallitus kunnanvaltuuston vaatimuksesta latia talouden tasapainottamisasiakirjan, jossa tarkastellaan kunnan rakenteissa olevia mahdollisuuksia tasapainottaa talous ja esittää valtuustolle keinokokoelma, jonka avulla tasapaino olisi konkreettisesti aikaansaatavissa. Työn ohjaus tilattiin Audiator-Yhtiöihin kuuluvalta Suomen Kuntatarkastus Oy:ltä (Audiator- Kehittämispalvelut). Toimeksianto piti sisällään kunnan nykyisen taloudellisen aseman kuvaamisen vertailutietoineen ja ennusteen tulevasta kehityksestä vuoteen 2017 asti sekä talouden tasapainottamissuunnitelman kokoamisen pääsääntöisesti viranhaltijoiden tekemien esitysten pohjalta. Tasapainottamisohjelman pohjaksi kunnasta tehtiin analyysi Audiator Balance talousanalyysin avulla. Talousanalyysi sisältää taloutta ja konsernitasetta koskevan yleisanalyysin, hallinnonalakohtaisen yleisanalyysin sekä painelaskelman kunnan talouden tulevasta kehityksestä. Selvityksen aikataululliseksi tavoitteeksi asetettiin tasapainottamissuunnitelman valmistuminen huhtikuun alussa 2010 pidettävään kunnanvaltuuston kokoukseen. Keinovalikoimaan tavoitellaan selkeästi rahamääräisesti laskettavia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat talouteen nopeasti sekä hitaammin vaikuttavia kehittämistoimenpiteitä, jotka varmistavat kehityssuunnan muuttumisen. Pitkävaikutteisten keinojen toteuttaminen saattaa vaatia myös investointeja, joiden merkitys kuntaliitostilanteessa voi osoittautua turhaksi. Koska tiedossa on, että Siuntio on osallisena useissa kuntaliitosten esiselvityksissä ja osa poliittisista päättäjistä on asettanut tavoitteeksi liitoksen mahdollisuuden kuluneen valtuustokauden jälkeen, yritetään investointeja vaativien keinojen toteuttaminen rajata lähemmäksi valtuustokauden loppua. Keinovalikoimaa ei laajamittaista lomauttamista lukuun ottamatta rajattu. Perusturvan kokonaisuuden mahdollisuutta osallistua Siuntion kunnan talouden ja palvelurakenteen sopeuttamiseen ei voitu riittävällä tasolla selvittää. Siuntio kuuluu Lohjan kaupungin alaisuudessa toimivaan, isäntäkuntamalliperusteiseen perusturvaratkaisuun LOST, joka tässä vaiheessa ei pystynyt osallistumaan asiantuntijatyöhön. Asiantuntijatyössä olisi tarkasteltu koko alueen mahdollisuutta palvelurakenteen sopeuttamiseen (lisääminen ja supistaminen) ja tämän avulla talouden sopeuttamiseen. Siuntion kunta avannee keskustelun LOSTin kanssa uudelleen. Tasapainovaatimus tarkoitti ohjausryhmän asettamana sitä, että toimenpideohjelman aikana talous pitää saada sellaiseen tasapainoon, että kunta kattaa syntyneen alijäämän ja että kunta voi varmistua kyvystään järjestää palvelut itsenäisenä. Hankkeen ohjausryhmä nimettiin kahteen kertaan helmikuussa tapahtuneen kunnanhallituksen erottamisen vuoksi. Ensiksi ohjausryhmään kuuluivat Dahlqvist (varajäsen Karell), Nordström (varajäsen Laaksonen), Laakkonen (varajäsen Rahkola-Toivanen), Calin (varajäsen Penttinen), Keränen (varajäsen Oinonen), von Essen (varajäsen Westermarck), kunnanjohtaja Isotupa, hallintopäällikkö Sorvanto ja talouspäällikkö Tassberg. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rabbe Dahlqvist. Myöhemmin ohjausryhmään valittiin uudelleen ja siihen kuuluivat Thea Oinonen (varajäsen Tuula Savinainen), Rabbe Dahlqvist (varajäsen Ove Grundström), Marcus Nordström (varajäsen Elisa Calin), Merja Rahkola-Toivanen (varajä-

4 3 sen Petri Pesonen), Arto Penttinen (varajäsen Anna Paasikivi), Kristian von Essen (varajäsen Mikael Westermarck), kunnanjohtaja Isotupa, hallintopäällikkö Sorvanto ja talouspäällikkö Tassberg. Myös muutetun ohjausryhmän puheenjohtaja oli kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Henkilöstön edustajana oli Eva Nygård. Audiator Kehittämispalveluista asioita valmisteli Eero Laesterä. Ohjausryhmä on kokoontunut prosessin aikana 4 kertaa ja kokouksissa on käsitelty kunnan talouden tilaa, tunnuslukuja ja ennusteita sekä tulojen lisäys- ja menojen säästömahdollisuuksia. Konsultti haastatteli useita kunnan työntekijöitä. Työn toteuttamista heikensi se, että kunnan johtoryhmä toimii vt-johtoryhmänä ja että muuta operatiivista, johtoryhmästä seuraavaa johtoa ei juurikaan ollut käytettävissä. Työn tekemisen haastavuutta kuvaa hyvin se, että kunnan arkistointi on ollut epätyydyttävästi resursoitu ja että uudella talouspäälliköllä on useita menneestä johtuvia hoitamattomuuksia hoidettavanaan eikä talouden yleinen syöksy lainkaan helpota hänen työtään. Ohjausryhmä päätti kokouksessaan esittää talouden tasapainottamissuunnitelman hallituksen käsittelyyn ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Tämä Sopimus Siuntion kunnan talouden tasapainottamiseksi hyväksytään ehdollisena siten, että nyt hyväksyttävä tasapainotusohjelma koskee ainoastaan Siuntion kuntaa nykyisessä tilanteessa itsenäisenä. Mikäli kuntaliitosneuvottelujen käynnistyminen sitä edellyttää, kunnanhallitus valmistelee muutetun talouden tasapainotusohjelman kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi.

5 4 AIEMMAT TASAPAINOTUSHANKKEET JA PÄÄTÖKSENTEKOTILANNE Kunnalla on aiemmin 2000 luvulla ollut pyrkimyksenä saavuttaa tasapaino erityisten ohjelmien avulla, mutta ohjelmat eivät ole luottamushenkilöiden ja tilintarkastuksesta vastaavien mielestä toteutuneet riittävästi. Viimeisin tasapaino-ohjelma valmisteltiin vuoden 2009 lopulla, mutta valtuusto päätti laajentaa työtä nyt tehdyksi tasapainottamisohjelmaksi. Kunnan talous on ollut lähes koko 2000 luvun jatkuvassa tulo/meno tasapaino-ongelmassa, joka on osin alkanut oieta vuodesta 2008 alkaen aiemmin tehtyjen rakennemuutosten ansiosta. Lamasta huolimatta alkanut talouden oikaisuliike oli yllättävänkin hyvä. Kunta on myös tunnustellut mahdollisuutta kuntaliitokseen useilla eri liitoskombinaatioilla. Mahdolliset liitoshankkeet voivat tuoda omat haasteensa päätöksentekijöiden välille. Kunta on liittynyt ennen tasapainottamishanketta LOSTiin, Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alue perustuu isäntäkuntamalliin. Tämä muutti tasapainottamishankkeen luonnetta. LOST ja muut PARAS-hankkeeseen liittyvät erityisjärjestelyt sekä muut ylikunnalliset palvelut sementoivat hankalalla tavalla palvelurakenteen niin, että talousvaikeuksissa olevan kunnan on pystyttävä saneeraamaan taloutensa tasapainoon jäljelle jäävästä alle 40 %:sta palveluita. Nyt tavoitteena on saada aikaan toimenpideohjelma, joka hyväksytään kokonaisuudessaan ja jonka operatiivinen täytäntöönpano annetaan kunnanhallitukselle ilman, että valtuuston tarvitsee puuttua asiaan jälkikäteen. Toimeenpano tapahtuu toisaalta luonnollisesti valtuuston raamittaman toimenpidekokonaisuuden mukaisesti. Sopimuksen toteutumista valvoo tarkastuslautakunta. Asiakirjaa käytetään sitovana sopimuksena, kun kunta hakee vuonna 2010 valtionvarainministeriöltä harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Kunta sitoutuu viemään asiakirjaan kirjatut tasapainottamistoimenpiteet täytäntöön valtuustokaudella, joka päättyy Toimenpidekokonaisuus perustuu siihen, että jokaisen hallintokunnan menoja karsitaan osin juustohöyläämällä, mutta myös reaalisesti rakenteisiin ja palvelujen tarjonnan määrään ja laatuun puuttumalla. Siuntiossa, jossa palvelurakenteet vaikuttavat ohuilta ja jossa on jo tehty tasapainottamistyötä, on keskityttävä käynnistämään useita prosesseja, joiden avulla palvelurakenne muuttuu järkevämmäksi. Näistä prosesseista on vaikea arvioida sopeuttamiseen hyötyä euroissa, mutta hyödyt ovat ainakin muualla olleet hyvin merkittäviä. Poliittisten päättäjien on ymmärrettävä, että palvelurakennetta kehittävät prosessit vaativat resursseja. Jos operatiivinen johto osallistuu kehittämistyöhön, on hyväksyttävä viiveet arkisissa prosesseissa. Jos palvelurakenne näyttää olevan niukasti resursoitu, on pureuduttava erityisen tarkasti tukipalveluiden resursointiin ja prosesseihin. Kun tukipalvelut saatetaan yhteisen johdon alle ja niitä ohjataan jäsentyneesti, on usein ollut löydettävissä suuriakin sopeuttamista auttavia hyötyjä. Ohjausryhmän työlle asettamat reunaehdot Konsultti haastatteli ohjausryhmään kuuluvia poliittisia päättäjiä ja viranhaltijoita ennen työhön ryhtymistä ja kesken työn, ohjausryhmän kokoonpanon muututtua. Ohjausryhmän näkemys oli, että kunnan talous on saatavissa tasapainoon ja että tasapainotilaa tavoitellaan kuluvan ja tulevan

6 5 valtuustokauden aikana. Keinovalikoimasta rajattiin pois ainoastaan henkilökunnan yleinen lomautus ja veroprosentin nostaminen yli 21 prosentin. Näkemys kuntaliitoksesta vaihteli eniten: osa ohjausryhmää piti talouden tasapainottamisprosessia keinoja ehkäistä kuntaliitos; osa ohjausryhmästä piti kuntaliitosta todennäköisenä polkuna, mutta selkeää ymmärrystä liitossuunnista ja kombinaatioista ei ollut nostettavissa esille. 2. KUNNAN TALOUDEN TILANNE JA TALOUTEEN VAIKUTTAVAT TAUSTA- TEKIJÄT Kunnalle tehtiin vuoden 2010 talvella Balance Talousanalyysi, joka esitettiin olennaisilta osiltaan tasapainotustyön keskivaiheella valtuustolle. Työssä esiteltiin talouden tärkeimmät perusteet. Analyysistä voidaan nostaa esille kolme asiaa: väestöön, talouden tasapainoon, kunnan palvelurakenteen kustannuksiin ja tuottavuuteen liittyvät asiat Kriisikunnan kriteerit Taulukko 1. Kriisikunnan kriteerien täyttyminen Siuntiossa Siuntio Kumulat. yli/alijäämä 1000 euroa Yli/alijäämä euroa/asukas Alijäämä/ylijäämäkriteeri euroa/asukas Täyttyykö alijäämäkriteeri Ei täyty Ei täyty Alijäämä ei laukaise selvitysehtoa Vuosikate puhdistettuna harkinnanvaraisesta Ei täyty Ei täyty Ei täyty Veroprosentti 19,50 19,75 Oma veroprosentti./.. Maan keskimääräinen vero-% 1,05 1,20 Jos oma vero-% on 0,5% > keskim., ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Taseen alijäämä Täyttyy, jos taseessa on alijäämää Täyttyy Täyttyy Täyttyy Lainakanta euroa/asukas, oma Lainakanta, keskimäärin euroa/asukas Oma lainakanta eur/asukas / Keskim. lainakanta 2,19 2,03 Jos oma lainakanta/keskim. lainakanta >1,5, ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Omavaraisuus 24,91 24,79 Täyttyy, jos omavaraisuus on alle 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Suhteellinen velkaantuneisuus 79,98 72,82 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttävätkö muut kriteerit selvitysehdon? Muut kriteerit eivät täytä selvitysehtoa Valtionvarainministeriö on laatinut kaksiosaisen kriteeristön, jonka perusteella kunta joutuu erityiselle kriisikuntalistalle. Kriisikuntalistalle joutunut kunta laatii valtionvarainministeriön kuntaosaston asiantuntijoiden ja kriisikuntatyöryhmän puheenjohtajan kanssa esityksen, jonka avulla kunta pystyisi nousemaan pois kriisikuntien joukosta. Selkein tapa joutua kriisikunnaksi tapahtuu kumulatiivisen alijäämän avulla: jos kumulatiivinen alijäämä asukasta kohden on ensimmäisenä vuonna yli 500 euroa/asukas ja seuraavana vuonna yli 1000 euroa/asukas, kunta ajautuu väistämättä kriisikunnaksi. Toinen tapa joutua listalle on kuusiosaisen kriteeristön täyttyminen. Siuntio ei täytä suoraa alijäämäkriteeriä vuonna 2008 ja muiden kriteerien osalta kunta täyttää

7 6 viisi kuudesta. Vaikuttaa siltä, että Siuntion kriisiytyminen painottuu tasepohjaiseen kriisiin. Tämä johtunee siitä, että kunta on investoinut velkaantumalla, koska tulorahoitus (=vuosikate) ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen. Vaikka kunta joutuisi kriisikuntien listalle eikä saisi hyväksyttyä ministeriötä tyydyttävää selviytymisohjelmaa, ei kuntaa voida pakottaa mihinkään kohdennettuihin toimenpiteisiin, esimerkiksi pakkoliitokseen naapurikunnan kanssa. Tämän estää toisaalta sekin, että toisen kunnan ei ole pakko ottaa vastaan heikossa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa. Sekä nykyisenkaltaisen talouden tasapainottamisohjelman tekeminen että kriisikuntalistalta selviytyminen onkin ensisijassa sen varmistamista, että nykyiset päätöksentekijät eivät siirrä veronmaksua tuleville sukupolville varsinkin, kun tulevat sukupolvet tulevat olemaan vielä meitäkin suurempien haasteiden edessä. Ei ole moraalisesti oikein ylivelkaantua ja maksattaa suurta velkataakkaa tulevilla sukupolvilla. Velanottaminen on siirrettyä veronmaksua kuntataloudessa. Taulukko 2. Eräitä eriä Siuntion taseesta Siuntio Kuntanumero 755 Kunnan tase Pysyvät vastaavat Poistot./..Nettoinvestoinnit Pysyvät vastaavat /as Omavaraisuusaste % Vieras pääoma Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 Vieras pääoma /as Kumulat. Jäämät /as Nettovarallisuus Nettovarallisuus /as Lainakanta Sijoitukset Yllä olevaan taulukkoon on kerätty joitakin eriä Siuntion taseesta. Taseessa vastaaviin kirjataan yrityksen varat, vastattaviiin velat (vieras pääoma). Pysyviin vastaaviin kirjataan erät, joiden tarkoituksena on yrityksessä tuottaa voittoa usean vuoden päähän. Kunnassa erän avulla pystytään huolehtimaan siitä, että kunta pystyy järjestämään palvelut. Pysyvien vastaavien määrä on kasvanut koko tarkastelukauden, tämä johtuu tarpeesta tuottaa myös kuntaan muuttaville palveluita. Kunta on kuitenkin velkaantunut riittämättömästä vuosikatteesta johtuen, vieras pääoma on kasvanut lähes viisi miljoonaa euroa ja nettovarallisuus on vastaavasti alentunut lähes miljoona euroa. Vaikka kunta on pystynyt pitämään vuosikatteensa positiivisena se ei ole pystynyt ehkäisemään velkaantumista. Koska vuosikate on ollut riittämätön ja infrastruktuurista tulokseen kirjattavat poistot ovat väistämättä kasvaneet, on kunnan taseeseen alkanut kertyä kumulatiivista alijäämää. Poistojen ja nettoinvestointien suhde on ollut erityisesti 2005 ja 2006 mutta myös 2007 taloudenpidon kannalta raskas. Vastaavien ja vastattavien suhteen heikosta kehityksestä johtuen kunnan omavaraisuusaste on päässyt painumaan erittäin alhaiseksi. Velkaantuminen on tietyssä määrin perusteltua Siuntion tapaisessa kunnassa, minne muuttaa paljon uusia asukkaita. Velan avulla varmistetaan se, että kuntaan muuttavat ottavat osaa heitä varten (ja tulevia sukupolvia varten) investoitavan omaisuuden rahoittamiseen. Velkaantuminen ei saa kuitenkaan olla liian nopeaa ja suurta, koska suuri velka on riski erityisesti sen korkorasituksen vuoksi.

8 7 Keskeneräisen tilinpäätöksen perusteella vaikuttaa siltä, että vuoden 2009 aikana tase on alkanut oieta Tulojen ja menojen tasapaino Taulukko 3. Eräiden tulo- ja menoerien kehittyminen Siuntiossa Reaaliarvot Laskettu vuotuisten muutosten keskiarvoina Tarkasteluvuosi 2009 Laskettu muutosprosenttien keskihajontoina Siuntio KA 01->08 KH 01->08 KA 06->08 KH >09 Käyttötulot yhteensä 7,0 % 3,5 % 8,8 % 1,0 % 2,5 % Ktulot pl. vero%:n muutosta 6,5 % 2,9 % 8,7 % 1,4 % -0,1 % Toimintatulot 10,2 % 10,6 % 6,8 % 10,1 % -0,5 % Verotettava tulo (lask) 4,6 % 4,4 % 7,2 % 2,5 % 0,8 % Yhteisövero -4,8 % 28,8 % 5,4 % 12,8 % -17,8 % Kiinteistövero 8,5 % 10,5 % 7,6 % 4,3 % 8,4 % Valtionosuudet 29,0 % 46,2 % 18,4 % 6,2 % -2,7 % Käyttömenot 7,4 % 2,3 % 8,3 % 1,8 % 0,1 % Toimintamenot yhteensä 7,3 % 2,3 % 7,7 % 1,5 % 0,2 % Poistot 7,8 % 9,1 % 8,6 % 7,4 % 22,2 % Menojen 1%:n enemmyys tarkoittaa euroa 6,9 työntekijää Inflaatio ,8 % ,3 % ,5 % Inflaatio tammikuussa ,2 % Kuntien ongelmana yleisestikin on tulojen ja menojen epätasapaino ja epätasapainoinen keskinäinen kehitys. Jos tulot kasvavat jatkuvasti hitaammin kuin menot, kunta velkaantuu tai myy omaisuuttaan ja/tai purkaa rahavarojaan samalla taseen kumulatiivinen alijäämä pahimmillaan kasvaa. Siuntion kunnan käyttötulojen ja- menojen kasvun epätasapaino on ollut vuosien noin 0,4% vuodessa, muutos positiiviseen on alkanut vuosina , jolloin tulojen keskimääräinen kasvu on ylittänyt menojen keskimääräisen kasvun. Tilanne on muuttunut selvästi positiiviseksi vuonna 2009 tämä näkyy myös keskeneräisessä tilinpäätöksessä. Kunta on tehnyt viimeisen yhdeksän vuoden aikana käytännössä alijäämäisen tilinpäätöksen lähes joka vuosi (jos alijäämää mitataanohjeista poiketen vain vuosikatteen ja poistojen erotuksella). Joinakin vuosina tulojen ja menojen epätasapainoon ollut hyvin suuri (2002, 2005 ja 2006), onneksi vuosikate on ollut kaikkina vuosina positiivinen. Vuosikate on kattanut poistot ainoastaan vuosina 2004 ja useille muille kunnille vaikeana vuonna Tämä osoittaa sen, että investoinneista johtuva poistojen taso on ollut liian suuri positiivisillekin vuosikatteille Väestön muutos ja ikä Siuntio on yksi Suomen nopeimmin kasvaneita kuntia. Vuodesta 1997 Siuntio on kasvanut noin 38%. Siuntiota nopeammin on kasvanut vain 17 kuntaa. Kasvu on johtanut siihen, että kunnan väestö on yksi Suomen nuorimpia. Kunnan keski-ikä oli vuonna 2009 noin 36 vuotta kun koko maan keski-ikä oli 41 vuotta. Siuntio vanhenee lähes kolmella vuodella tultaessa vuoteen 2025, mutta muu maa vanhenee vieläkin enemmän, vuonna 2025 koko maan keski-ikä on lähes 48 vuotta. Lähes joka toinen vastaan kävelevä suomalainen on viisikymmenvuotias.

9 8 Siuntion ikärakenteesta johtuvat alhaiset terveydenhuoltomenot, samoin vanhusten palvelurakenne ei raskauta kunnan rahoituskykyä samalla tavalla kuin useissa muissa suomalaisissa kunnissa. Toisaalta myös valtionosuudet ovat tämän takia alhaiset koko maan tasoon nähden. Väestön kasvun hallitseminen vaatii suurta osaamista. Jos väestön kasvu tai alenema ylittävät 1,5 % vuodessa, on tilanteen hallinta vaativa tehtävä sekä poliittisesti että operatiivisesti. Kovan kasvun kunnassa on purettava ne rakenteet, joita ei tarvita. On koetettava keskittää palveluita harvoihin pisteisiin ja on osattava ennakoida - erityisesti strategisina pidettävät päätökset on osattava tehdä ja toimeenpanna riittävän ajoissa. Kasvukunnan tehtävää helpottaa se, että kuntaan muuttavat ovat nuoria lapsiperheitä. Tämän vuoksi palvelurakenteessa voidaan keskittyä lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseen ja kalliimman vanhusten palveluiden järjestäminen voidaan uskoa yhteistoiminta-alueelle. LOSTin hallinnossa olevien on oltava osaavia ja tarkkoja huolehtiessaan tämä palvelukerrostuman tehokasta tuotantoa. LOST pystyy palvelurakennetta ohjaamalla vaikuttamaan koko alueen kehitykseen. Taulukko 4. Siuntion kunnan asukasluvun ja väestön ikärakenteen kehitys Kunnan nimi: Siuntio KNO 755 Copyright Perlacon Oy Lähde: Tilastokeskus Kaikki Muutos 2009-> 2030 Siuntio Tot Osuus Osuus 2030 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista kaikista kaikista ,2 % 2,2 % %:ia %:ia %:ia Ikärakenne, kpl 0.6 vuotta ,6 % ,6 % 808 9,0 % ,7 % 1,2 % 6 - vuotta ,7 % ,5 % 127 1,4 % ,7 % 1,2 % Peruskoulu, v ,5 % ,0 % ,8 % ,7 % 2,4 % Lukio, ,7 % ,6 % 333 3,7 % ,7 % 2,2 % Työikä, v ,6 % ,8 % ,7 % ,2 % 1,4 % vuotiaat ,1 % ,4 % 869 9,7 % ,7 % 4,8 % vuotiaat ,3 % ,9 % 658 7,4 % ,1 % 10,7 % yli 84 -vuotiaat ,1 % ,9 % 241 2,7 % ,4 % 12,1 % Eläkeikä, yli 64 v ,6 % ,1 % ,8 % ,1 % 7,2 % Keskilukujen keskiarvo 36,3 36,4 yli 85 36,6 37,6 38,1 39, ,9 3,5 Taulukko 5. Siuntion kunnan väestön ikärakenne suhteessa keskimääräiseen suomalaiseen kuntaan Siuntio Tot.2009 Ero keskim Ero keskim. Asukasluku Ikärakenne, % Oma Koko maa KA. Oma Koko maa KA. 0.6 vuotta 10,6 % 7,7 % 177 9,6 % 7,6 % vuotta 1,7 % 1,1 % 37 1,5 % 1,1 % 33 Peruskoulu, v 14,5 % 11,6 % ,0 % 11,1 % 331 Lukio, ,7 % 3,7 % 0 3,6 % 3,2 % 32 Työikä, v 59,6 % 60,3 % ,8 % 53,5 % vuotiaat 7,1 % 8,9 % ,4 % 11,9 % vuotiaat 3,3 % 5,9 % ,9 % 9,3 % -210 yli 84 -vuotiaat 1,1 % 1,9 % -50 1,9 % 3,4 % -126 Eläkeikä, yli 64 v 11,6 % 16,7 % ,1 % 24,6 % -550 Keskilukujen keskiarvo 36,4 41,0 39,0 47,6

10 Mitä asukasluvun kasvusta seuraa Taulukko 6. Kuinka asukasluvun kasvu ja väestön ikärakenteen muutos tulee vaikuttamaan toimintojen rahantarpeeseen? Siuntio - Sjundeå Nettomenot Asukasluku/muutos ,7 % 2,1 % 1,6 % Yleishallinto ,7 % 2,1 % 1,6 % Muut palvelut ,7 % 2,1 % 1,6 % Esiopetus ,3 % 1,6 % 1,0 % Perusopetus ,0 % 2,5 % 1,5 % Lukio ,0 % 0,0 % 0,0 % Kansalaisopisto ,7 % 2,1 % 1,6 % Kirjasto ,7 % 2,1 % 1,6 % Liikunta ja ulkoilu ,7 % 2,1 % 1,6 % Nuorisotyö ,3 % 2,1 % 1,3 % Museot, teatterit jne ,7 % 2,1 % 1,6 % Yleinen kulttuuritoimi, menot ,7 % 2,1 % 1,6 % Sosiaalitoimen hallinto ,7 % 2,1 % 1,6 % Lasten päivähoito ,4 % 1,4 % 0,6 % Lasten ja nuorten laitoshuolto ,3 % 2,1 % 1,3 % Muut lasten ja perheiden palvelut ,3 % 2,1 % 1,3 % Vammaishuollon laitospalvelut ,7 % 2,1 % 1,6 % Muut vanhusten ja vamm ,0 % 4,2 % 3,6 % Vanhusten kotipalvelu ,0 % 4,2 % 3,6 % Muiden kotipalvelut ,9 % 1,7 % 1,3 % Toimeentulotuki ,7 % 2,1 % 1,6 % Terveydenhuolto ,1 % 2,8 % 2,3 % Perusterveydenhuolto ,1 % 2,8 % 2,3 % Hammaslääkäri ,1 % 2,8 % 2,3 % Erikoissairaanhoito ,1 % 2,8 % 2,3 % Vuodeosasto ,1 % 2,8 % 2,3 % Ympäristöterveydenhuolto ,7 % 2,1 % 1,6 % Yo. nettomenot yhteensä ,6 % 2,5 % 1,9 % Siuntiossa rahoitustarve tulee kasvamaan useista eri syistä: 1. kuntaan muuttavat asukkaat vaativat uusia palveluita ja vaikka osallistuvat näiden palveluiden rahoitukseen, rahoitus on kuitenkin noin kaksi vuotta myöhässä suhteessa alkaneeseen tarpeeseen; 2. kunta ikääntyy kuten muutkin kunnat, tästä seuraa kasvava paine vanhusväestön palveluntarjonnalle. 3. Lisäksi vanhusten siirryttyä eläkkeelle kunnan verotettava tulo vähenee noin kolmanneksella jokaista eläketuloille siirtyvää vanhusta kohden. 4. Lisäksi ihmisten pidentyvä ikä tulee kasvattamaan kunnan eläkemaksujen määrää. Ja lopuksi, 5. Jos eläkkeelle siirtyvän vanhuksen tilalle ei saada uutta työntekijää vähenee kunnan verotettava tulo kokonaan näiltä osiltaan. Yllä oleva laskelma kuvaa kasvavaa painetta nettomenoihin, jos väestö kasvaa ja ikääntyy Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti. Useissa vanhuspalveluissa tarvitaan kaavamaisesti laskien jopa 8%:n nettomenojen kasvutarvetta lähivuosina. Lasten ja nuorten sekä työikäisten palveluihin ei ole odotettavissa samanlaista painetta, joten kunnan nettomenojen kokonaiskasvutarve tullee olemaan jopa 3,6% vuodessa. Jos kunnan tulojen ja menojen rakenne on tällä hetkellä täysin optimaalinen ei sopeuttamisen mahdollisuutta ole ja tämä kasvuarvio tulee suoraan nykytilan päälle.

11 Kunnan palvelurakenteen kustannus suhteessa muihin kuntiin Alla olevasta taulukosta selviää Siuntion kunnan eri sektoreiden nettomenojen reaalinen kasvu suhteessa muihin sektoreihin Taulukon alaosaan on arvioitu myös verotettavan tulon ja valtionosuuksien kasvu. Jos sektori kasvaa jatkuvasti nopeammin kuin muut sektorit ja nopeammin kuin mitä verotettava tulo kasvaa, se syö muiden sektoreiden kasvuvoiman ja mahdollisuuden kehittyä ilman jatkuvaa veronkorotusta. Nousut on laskettu laskemalla ensin vuotuiset nousut ja ottamalla näistä keskiarvo. Pidemmällä aikajaksolla nopeimmin on kasvanut sivistys, terveydenhuolto, yleishallinto ja sosiaalitoimi. Muut palvelut (tekniset palvelut yms.) ovat kasvaneet yli 20 %, mutta toimitilojen ja vuokrauksen osuus vinouttaa sektorin. Sektoreista muilta kasvunmahdollisuutta ovat syöneet erityisesti sivistys ja terveydenhuolto. Sivistyksen keskikasvua vääristää se, että suomenkielinen yläaste on kotiutettu kuntaan laskentajakson aikana. Yksittäisistä palveluista on nostettava esille terveydenhuolto perusterveydenhuollon nousu on hyvin suuri, mutta tämä kompensoitunee hyvin maltillisesti kasvaneissa erikoisterveydenhuollon kustannuksissa. Koko palvelusektori kasvaa hieman liian nopeasti suhteessa verotettavaan tuloon, kunnan todelliseen omaan tulopohjaan nähden. Vuoden välissä valtionosuudet ovat harpanneet voimakkaasti ylöspäin, siksi valtionosuuksien kasvu näyttää olevan hyvin suuri. Valtionosuudet ovat kasvaneet hyppäyksenomaisesti myös vuosien 2006 ja 2007 taitteessa. Siuntion valtionosuusmuutokset voivat olla hyvinkin suuria siksi, että kunta on verotulon tasaajakunta. Luokittelu perustuu Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteeseen. Joidenkin kuntien tapa järjestää palveluita on erilainen kuin Siuntiossa, mutta taulukosta ja tulevista taulukoista selviää kehityksen suunta ja nopeus. Taulukko 7. Eri palvelusektoreiden reaalikasvu NETTOMENOT TOIMINNOITTAIN VUODEN 2008 RAHAN ARVOSSA Siuntio - Sjundeå /v /v /v /v. NETTOMENOT TOIMINNOITTAIN VUODEN 2008 RAHAN ARVOSSA (Väli) (nousujen ka.) (Väli) (nousujen ka.) Yleishallinto ,22 % 3,87 % 3,42 % 3,41 % Muut palvelut ,59 % 21,64 % 92,33 % 72,85 % Muista palveluista liikenneväylät ,67 % 13,14 % 18,98 % 17,91 % Muista palveluista palo ja pelastus ,82 % 4,36 % 5,70 % 5,55 % Muista palveluista toimitilat ja vuokraus ,90 % -531,94 % 128,20 % 89,50 % Sivistys ,86 % 9,31 % 9,43 % 10,44 % Esiopetus (opetustoimesta ja sosiaalitoimesta) ,53 % 25,28 % 41,79 % 37,81 % Perusopetus ,62 % 8,56 % 7,79 % 9,23 % Lukio ,67 % -25,20 % -50,00 % -74,54 % Sosiaalitoimi yhteensä ,24 % 3,72 % 7,53 % 7,33 % Lasten päivähoito ,64 % 3,61 % -2,55 % -2,12 % Lasten ja nuorten lastenhuolto ,86 % 18,32 % 2,65 % 3,34 % Muut lasten ja perheiden palvelut ,96 % -1,51 % -7,70 % -1,27 % Vanhusten laitospalvelut ,67 % -30,26 % Vammaishuollon laitospalvelut ,81 % 35,13 % 47,98 % 42,08 % Muut vanhusten ja vammaisten palvelut ,43 % 17,74 % 22,49 % 20,79 % Kotipalvelu ,39 % 14,44 % 24,35 % 24,30 % Terveydenhuolto yhteensä ,35 % 6,78 % -2,52 % -2,55 % Perusterveydenhuolto ,01 % 21,84 % -3,90 % -3,95 % Hammaslääkäri ,48 % 13,34 % 12,40 % 11,98 % Erikoissairaanhoito ,55 % 2,48 % -2,67 % -2,70 % Vuodeosaston oma toiminta ,87 % -11,25 % -11,91 %

12 11 Ympäristöterveydenhuolto ,78 % -338,58 % 3,86 % 4,15 % Kaikki yhteensä ,81 % 5,96 % 6,31 % 6,18 % Verotettava tulo ,17 % 3,85 % 4,13 % 4,06 % Valtionosuudet ,53 % 30,98 % 16,30 % 15,34 % Toimintakate ,83 % 6,69 % 5,10 % 4,98 % 2.6. Palvelurakenteen kehitys Palvelurakennetta tarkastellaan suhteessa Siuntioon itseensä ja suhteessa verrokkiryhmään, joka on +/- 20% Siuntion kunnan asukasluvusta. Luvut kuvaavat, kuinka paljon enemmän tai vähemmän Siuntio käyttää rahaa palveluiden järjestämiseen. Vertailu ei ota huomioon palveluiden järjestämistapaa tai palveluiden laatua. Oletuksena on, että palvelut järjestetään laadullisesti samanlaisina ja lakisääteisinä kaikissa kunnissa. Kunnan työntekijöiden määrä on ollut pieni suhteessa verrokkiin. Vuonna 2008 kunnan palveluksessa oli viiteryhmään nähden 29 työntekijää vähemmän. On tunnistettava, että kunnan työntekijöiden lukumäärään vaikuttaa kunnan tapa organisoida palvelunsa. Kunta voi periaatteessa järjestää palvelunsa minimiorganisaatiolla, joka lain mukaan täyttyy kunnanjohtajalla. Taulukko 8. Siuntion kunnan palveluksessa olevat työntekijät suhteessa verrokkiin Kunta Siuntio Rajausprosentti/Kuntia otoksessa kpl 20 % 63 kuntaa Vuosi Asukasluku Henkilökunnan määrä Siuntio Henkilökunnan määrä koko kunnassa kpl Henkilökunta/1000 asukasta Koko maa keskimäärin Viiteryhmä Erotus viiteryhmään työntekijää kpl Erotus koko maahan työntekijää kpl Seuraavasta taulukosta selviää sektoreittain, kuinka paljon tai vähän kunta käyttää rahaa verrokkiin nähden. Sen lisäksi, että tarkastellaan yleensä viimeistä saraketta, on hyvä tarkastella myös kehitystä. Siuntio on kuluttanut jatkuvasti enemmän rahaa verrokkiin nähden yleishallinnossa. Koska yleishallinto on kuitenkin organisaatiota henkilö henkilöltä tarkastellen pieni, vaikuttaa siltä, että yleishallintoon on kirjattu myös muuta kuin pelkästään yleishallintoon kuuluvia menoja. Vuonna 2008 myös muissa palveluissa (yleensä tekniseen sektoriin kuuluvat alat) resursointi ylittää verrokin. Muihin palveluihin on kirjattu kaikkien sektoreiden kiinteistökustannukset, mikä nostaa sektorin kustannuksia. Tämä käytäntö tullee oikenemaan sisäisten vuokrien käyttöönoton jälkeen. Kaikki muut sektorit käyttävät rahaa selvästi verrokkia vähemmän. Erityisesti sivistyksen vähäinen rahankulutus ihmetyttää erityisesti siksi, että kunnassa on paljon kouluikäisiä lapsia. Yksi vaikuttava tekijä on, että ruotsinkielinen yläasteopetus hoidetaan lähikuntien toimesta. Käytännössä tämä näkyy alempina toimintakuluina, mutta myös vastaavasti alempina valtionosuuksina.

13 12 Sama asia koskee lukio-opetusta molemmilla kielillä. Koko palvelujärjestelmä on noin 2,8 miljoonaa euroa halvempi kuin verrokissa. Kun asiaa tarkastellaan sektoreiden sisällä, voidaan havaita verrokkia suurempaa rahankulutusta vuonna 2008 vain seuraavissa palveluissa: - liikenneväylät ( euro) - toimitilan ja vuokrauspalvelut ( euroa) - esiopetus ( euroa, minkä osin selittää lasten suuri määrä suhteessa useisiin muihin verrokkikuntiin) - Sosiaalitoimen hallinto ( euroa), voi olla seurausta omasta tavasta resursoida sosiaalitoimen henkilökuntarakenne. - Lasten päivähoito ( euroa), peruste sama kuin esiopetuksessa. Perhepäivähoidon rahankulutus on vuonna 2008 pudonnut keskitason alapuolelle, mikä osoittanee kunnan perhepäivähoidossa tapahtuneen vielä suuremman vähennyksen kuin muissa kunnissa. - Lasten ja nuorten laitoshuolto ( euroa) Sopeuttamisen kannalta palvelurakenteen ohuus aikaansaa kiinnostavan haasteen: on mietittävä, onko palvelurakenteessa todella säästettävää menemättä lakisääteisyyden rajan alapuolelle vai onko ainoa tapa sopeuttaa lisätä kunnan tuloja erityisesti verorahoituksen avulla. Taulukko 9. Siuntion rahankulutussuhteessa verrokkiin toimialoittain Toimialat yhteensä (nettomenot euroa/asukas) Siuntio Yleishallinto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Siuntio Muut palvelut eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Siuntio Sivistys eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Siuntio Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Siuntio Terveydenhuolto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Siuntio Kaikki yhteensä eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden

14 13 Taulukko 10. Siuntion rahankulutus suhteessa verrokkiin toimialoittain tarkemmin jäsenneltynä Siuntio Yleishallinto Muut palvelut Muista palveluista liikenneväylät Muista palveluista toimitilat ja vuokrauspalvelut Muista palveluista vesihuolto Muista palveluista energiahuolto Sivistys Esiopetus Perusopetus Lukio Ammatillinen koulutus Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö Kirjasto Liikunta ja urheilu Nuorisotyö Museot, teatterit Yleinen kulttuuritoimi Sosiaali- ja terveys Sosiaalitoimen hallinto Lasten päivähoito Muu lasten päivähoito Lasten ja nuorten laitoshuolto Vanhusten laitoshuolto Vammaishuollon laitospalvelut Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Kotipalvelu Perusterveydenhuolto Hammaslääkäri Erikoissairaanhoito Vuodeosasto Ympäristöterveydenhuolto Yllä olevat taulukot kuvaavat, että Siuntion palvelurakenne ei ole kallis suhteessa verrokkiin. Vaikuttaakin siltä, että kunnan taloudenpidossa kyseessä on pikemminkin tulo-ongelma kuin liian suurten menojen ongelma. Alla oleviin tauluihin on kerätty viiden nopeasti kasvaneen, ikärakenteeltaan nuoren kunnan tulopohjaa, joiden avulla pyritään todentamaan esitetty väite. Kunnan omat tulot koostuvat toimintatuloista. Siuntion toimintatulot ovat pienet verrattuna suureen verrokkiryhmään ja koko maahan. Siuntion toimintatulot ovat noin 550 euroa/asukas, kun verrokissa toimintatulot olivat 930 euroa/asukas ja koko maassa yli euroa/asukas. Jos Siuntion toimintatulot olisivat verrokin tasolla, saisi kunta kerättyä yli 2,2 miljoonaa euroa enemmän tuloja. Koska kuntien mahdollisuudet tulojen keräämiseen ovat hyvin poikkeavia ja tulot voivat olla suhteessa menoihin (esimerkiksi vanhusten laitospaikat saattavat kerryttää myös suuremmat tulot, mutta suuret tulot ovat seurausta suurista menoista). Jos Siuntion toimintatuloja verrataan samantapaisiin kuntiin on havaittavissa, että toimintatulot ovat samalla tasolla kaikkien muiden kasvukuntien kanssa paitsi Limingan kanssa. Liminka kerää suurimmat maksutulot niin myynneistä, maksuista kuin muista toimintatuloistakin. Avustusten merkitys on kaikissa kunnissa melko vähäinen. Yhteenvetona voitaneen todeta, että Siuntion tapaisen kunnan mahdollisuus kerätä toimintatuloja on vähäinen ainoastaan myyntien merkitystä pitää pystyä korottamaan.

15 14 Taulukko 11. Siuntion tulot suhteessa neljään samalla tavalla kasvaneeseen kuntaan Toimintatulot Siuntio Liminka Masku Muurame Pornainen Myynnit Avustukset Siuntio Siuntio Liminka Liminka Masku Masku Muurame Muurame Pornainen Pornainen Maksut Muut toimintatulot Siuntio Siuntio Liminka Liminka Masku Masku Muurame Muurame Pornainen Pornainen Verorahoitus Kuntien yleensä suurin tuloerä koostuu kunnan verotuloista ja valtionosuuksista, näitä kutsutaan yhteisesti verorahoitukseksi. Siuntio kerää huomattavan pienet verotulot yrityskannasta johtuen yhteisöverosta, kiinteistövero on lähellä verrokkia ja maan keskiarvoa. Kunnan tuloveron määrä perustuu paljon veroprosenttiin ja verotulopohjaan, verotettavaan tuloon. Siuntion verotettava tulo asukasta kohden on suuri, yli 4000 euroa maan keskimääräistä ja verrokkia suurempi. Tämän pitäisi tarkoittaa myös suuria tuloverotuloja. Kunta kerääkin veroprosentillaan 19,75 noin 700 euroa enemmän tuloverotuloja kuin verrokki ja koko maan kunnat keskimäärin. Tämä tarkoittaa noin 4,2 miljoonan euron verotulon enemmyyttä suhteessa verrokkiin. Tilanne keikahtaa päälaelleen, kun verorahoituksen toinen puoli, valtionosuudet otetaan tarkasteluun. Kunta saa verrokkiin ja koko maahan nähden keskimäärin euroa/asukasta kohden vähemmän valtionosuutta, mikä tarkoittaa lähes seitsemää miljoonaa euroa kokonaiserotukseksi laskettuna. Koska verrokissa ja koko maassa on väestön ikärakenteeltaan hyvin epäedullisia kuntia on selvä, että Siuntion edullinen väestön ikärakenne tulouttaa myös alhaisemmat valtionosuudet. Valtionosuus on pieni, koska valtionosuuksiin oikeuttavat menot ovat pienet. Tämä ei ole kuitenkaan kunnan kannalta koko totuus: kunta joutuu hyvän verotettavan tulon kuntana tasaamaan muiden kuntien verotuloja ja sitä kautta valtionosuuksia. Alla olevista taulukoista on nähtävissä, että Siuntio tasaa valtionosuutta vuonna euroa asukasta kohden, mikä tarkoittaa lähes euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että suuri osa kunnan tulojen ja menojen rakenteellisesta epätasapainosta johtuu siitä, että kunnan tulot jäävät verotulojen tasauksesta johtuen pieniksi. Jos pidetään edes osin toteennäytettynä sitä, että kunnan menorakenne on melko virtaviivainen, niin verotulon tasaus tekee kunnan mahdollisuuden omin keinoin sopeuttaa tulot menoihin hyvinkin haasteelliseksi. Edellinen ei tarkoita sitä, etteikö Siuntionkin palvelurakenteessa voisi olla sopeutettavissa olevia sektoreita, mutta näyttää siltä, että suuri osa tasapainottomuutta perustuu kuntien yleiseen tulorakenteeseen.

16 15 Taulukko 12. Siuntion valtionosuudet suhteessa neljään samalla tavalla kasvaneeseen kuntaan Valtionosuudet eräissä kasvukunnissa eur/asukas Siuntio Masku Yleinen Yleinen Perusturva Perusturva Sivistys Sivistys Tasaus Tasaus Yhteensä Yhteensä Liminka Muurame Yleinen Yleinen Perusturva Perusturva Sivistys Sivistys Tasaus Tasaus Yhteensä Yhteensä Pornainen Yleinen Perusturva Sivistys Tasaus Yhteensä Tuottavuuden muutokset Yllä oli huomattavissa, että Siuntion palvelurakenne on melko virtaviivainen ainakin jos kunnan palvelurakennetta verrataan muihin kuntiin. Palveluiden sopeuttaminen on haastavaa menemättä lakisääteisen alapuolelle varsinkin, kun LOST rajoittaa saneerattavuuden hyvin rajatulle osalle kunnan palvelujen järjestämisvastuulla olevia toimintoja. Olennaista on, että lähes kaikilla kunnilla on havaittu ongelmia palveluiden järjestämisen tuottavuuden kehityksessä, väitetään tuottavuuden laskeneen. Jos siis kunta järjestää palvelut tehokkaasti suhteessa muihin kuntiin voidaan myös ajatella, että tällaisen kunnan tuottavuus olisi kuitenkin heikentynyt ja kunta olisi parhaiden, mutta kuitenkin hukkuvien uimareiden joukossa. Näin ollen palvelurakennetta voitaisiin sopeuttaa tehostamalla tuottavuutta esimerkiksi palveluita keskittämällä ja saamalla näin työntekijöitä tehokkaampaan käyttöön. Tuottavuuden muutosta pitää kehittää myös eri palvelusektoreissa risteävien tukipalveluiden avulla: tämän vuoksi on puututtava myös siivouksen, ruokahuollon, kiinteistöjen ja yleisten alueiden hoidon yms. palveluiden tuottavuuden muutoksiin. Alla olevassa taulukossa kuvataan kotipalveluiden tuottavuuden kasvua tai pikemminkin laskua. Kunnan kotipalveluiden piirissä on ollut vuonna palvelunsaajaa, vuonna 2008 määrä on alentunut 42:een. Samalla kuitenkin kotipalveluiden kuluttama euromäärä on kasvanut noin eurosta noin euroon. Palvelun saajaa kohden nettomenot ovat kasvaneet 4300 eurosta asukasta kohden yli euroon asukasta kohden. Näiden lukujen suhde kuvaa pidemmän jakson tuottavuuden laskua. Vaikka tuottavuustarkastelu olisi rajoitettu vuosien 2002 ja 2007 välille, olisi tuottavuus laskenut siltikin 23%. Tuottavuus taulukko on mahdollisimman yksinkertaistetusti toteutettu tapa tarkastella tuottavuuden muutosta kunnassa. Se ei siis pyrikään ottamaan huomioon kaikkia teoreettisen tieteellisyyden vaatimuksia tuottavuus käsitteen mittaamisessa. Tuottavuus -taulukkoa tarkastellessa selviää kuitenkin ainakin osin se, miksi julkisessa keskustelussa moititaan kuntaa kuntalaisten varojen tuhlailusta ja holtittomasta käytöstä. Ansio tästä mielipiteestä ei ole yksin kuntalaisten ja tiedotusvälineiden, sama on käynyt selväksi myös poliittisten päättäjien kanssa käydyissä kes-

17 16 kusteluissa. Taulukko osoittaa kuitenkin hyvin sen, että kunnan palvelurakenne on ehkä ollut jossain määrin löysä 2000 luvun alussa, mutta se on huomattavasti kiristynyt 2000 luvun aikana. Osin muutokseen tullee vaikuttamaan erityisesti yleisen hallinnon oikeavat kohdennukset ja sisäisten vuokrien vyöryttämien muille sektoreille. Tämä ei kuitenkaan poista sitä arviota, että kunta on varsinkin vuosikymmenen lopulla sopeuttanut palvelurakennetta tarpeeseen nähden ja tämä on kasvattanut myös palvelujen järjestämisen tuottavuutta. Taulukko 13. Esimerkki tuottavuuden muutoslaskelmasta; kotipalvelu Palveluja saaneita kotitalouksia kpl Kotipalvelu, menot Kotipalvelu, tulot Kotipalvelun nettomenot vuoden 2007 rahanarvossa Kotipalvelun nettomenot euroa/palveluasiakas Hallinnonalan nettomenot vuoden 2008 tuottavuudella Nettomenot X Nettomeno2008/Vuoden 200X nettomeno -58,4 % -57,8 % -49,5 % -46,2 % -49,6 % -26,5 % 0,0 % Alla olevassa taulukossa on kunnan eräiden muiden toimintojen nettomenojen muutokset korotettuna vuoden 2008 rahan arvoon. Harvan toiminnon nettomenot ovat tarkastelujaksolla alentuneet, mutta tuottavuuden laskut ovat huomattavan pienet. Vaikuttaa siltä, että kunta olisi sopeuttanut palvelurakennetta poikkeuksellisen hyvin ottamalla huomioon keskittämisen ja rakentamisen oikeaan aikaan. Usein tuottavuuden laskun huonona raja-arvona pidetään neljänneksen tuottavuuden laskua. Tämä tarkoittaisi konkreettisesti sitä, että samalla rahalla saisi vain kolme rengasta autoonsa, jos aiemmin olisi saatu täysi rengaskerta. Autolla etenemisen kannalta on itse asiassa samantekevää, vaikka renkaiden laatukin olisi kasvanut, kun kolmella renkaalla ei kuitenkaan pääse etenemään. Siuntion tuottavuuden muutokset ovat yleisen kokemuksen perusteella hyvin hämmentäviä. Koko tarkastelujaksolla Siuntiossa on vain harvoja sektoreita, joissa tuottavuus olisi kaavamaisesti laskien laskenut yli neljänneksen ja nämäkin näyttävät olevan kaikki sellaisia sektoreita, jotka siirtyvät LOSTin hoidettaviksi. Kunnan omaan järjestämisvastuuseen jääneistä palvelusektoreista huomattavan osan tuottavuus on jopa kasvanut, mikä on hyvin poikkeuksellista (suomalaisissa kunnissa). Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon tuottavuuden kasvu on poikkeuksellista. Taulukko 14. Tuottavuuden muutos eräillä palvelusektoreilla Kunta Siuntio - Sjundeå Yleishallinto -6,26 % -2,35 % -0,88 % -4,48 % -1,49 % -4,59 % 0,00 % Muut palvelut -22,48 % -36,11 % -73,37 % -56,70 % -63,03 % -51,73 % 0,00 % Opetustoimi -21,66 % -16,60 % -12,74 % -17,63 % -19,05 % 10,11 % 0,00 % Esiopetus -4,00 % -9,30 % -16,02 % 0,29 % -6,39 % 3,85 % 0,00 % Perusopetus -7,58 % 1,82 % -0,99 % -1,86 % 1,56 % 13,38 % 0,00 % Lasten päivähoito -5,53 % -6,50 % 0,08 % 0,20 % 10,93 % 11,01 % 0,00 % Päiväkotihoito 13,33 % 22,65 % 26,16 % 9,70 % 10,55 % -4,14 % 0,00 % Muu lasten päivähoito 79,44 % 63,77 % 80,27 % 100,46 % 33,09 % 41,36 % 0,00 % Lasten ja nuorten laitoshuolto 36,71 % -12,66 % 3,98 % 14,20 % 30,59 % 18,94 % 0,00 % Vammaishuolto -80,03 % -55,47 % -50,41 % -9,98 % -23,46 % -15,09 % 0,00 % Muut vanhusten ja vammaisten palvelut -51,16 % -46,29 % -16,35 % -23,67 % -27,40 % -22,12 % 0,00 % Kotipalvelu -58,40 % -57,81 % -49,45 % -46,24 % -49,57 % -26,49 % 0,00 % Perusterveydenhuolto -50,65 % -53,01 % -54,29 % -3,03 % 14,15 % 8,34 % 0,00 % Hammaslääkäri -42,65 % -45,89 % -38,25 % -37,32 % -15,66 % -15,14 % 0,00 % Erikoissairaanhoito 1,90 % 3,88 % 3,49 % 5,57 % 11,19 % 4,91 % 0,00 % Vuodeosaston oma toiminta -100,00 % -100,00 % -100,00 % 17,87 % 35,81 % 19,63 % 0,00 %

18 Perusturvan palvelurakenne ja perusturvan tuottavuus LOST-kunnissa Jotta Siuntion kunta voi arvioida LOSTin mahdollisuudet tuottaa järjestettäviä palveluita Siuntion omaa tuotantoa tehokkaammin, verrataan LOST-kuntia lyhyesti toisiinsa vain muutaman perusturvan sektorin avulla. Taulukko 15. LOST kuntien vertailu eräiden perusturvan toimintojen kesken Lohja Inkoo Karjalohja Sammatti Siuntio Lasten ja nuorten laitoshuolto Vanhusten laitoshuolto Kotipalvelu Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Perusterveydenhuolto Vuodeosasto (eur/as ja eur/hpvä) 179 & & & & & 402 Erikoissairaanhoito Asukaskohtaisiksi nettomenoiksi laskettuna voidaan huomata, että lasten ja nuorten laitoshuollon järjestäminen tulee selvästi kalliimmaksi Lohjalla, Siuntiossa ja Karjalohjalla sektori tulee seuraavaksi kalliimmaksi. Lasten ja nuorten laitoshuolto on käytännössä täysin tarveriippuvainen sektori, menoja voidaan vähentää oikeansuuntaisilla (yleensä osto)palveluilla. Kuntaviisikossa vanhuksen hoidetaan selvästi eniten laitoshuollossa Inkoossa ja Sammatissa, muissa kunnissa palvelut keskittyvät kotipalvelun avulla tuettuihin palveluihin ja vähemmän laitosintensiteettisiin palveluihin. Myös perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan hyvin samantapaisin kustannuksin eikä erikoissairaanhoidon keskinäisistä kustannuksistakaan ole löydettävissä suurta eroa. Lohja Inkoo Karjalohja Sammatti Siuntio Lasten ja nuorten laitoshuolto Vanhusten laitoshuolto Kotipalvelu Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Perusterveydenhuolto Vuodeosasto Erikoissairaanhoito Kun kuntia verrataan palvelurakenteen kustannuksiin suhteessa samankokoisiin kuntiin on havaittavissa, että erityisesti Lohjan tapa järjestää palvelut on kalliimpi kuin Lohjan verrokkikunnissa. Vastaavasti Siuntio ja Sammatti järjestävät palvelunsa huomattavan edullisesti omissa viiteryhmissään tarkasteltuna. Tuottavuuden muutos Lohja Inkoo Karjalohja Sammatti Siuntio Lasten ja nuorten laitoshuolto -44 % 36 % Kotipalvelu -57 % -70 % -58 % Muut vanhusten ja vammaisten palvelut -30 % -42 % -79 % -30 % -51 % Perusterveydenhuolto -33 % -27 % -47 % -21 % -50 % Erikoissairaanhoito -11 % -11 % -17 % 2 % 2 % 2.8. LOSTin mahdollisuus osallistua talouden tasapainottamiseen Siuntiossa? Useat kunnat ovat ajautuneet Siuntion tapaan tilanteeseen, missä kunta itsessään toimii alijäämäisesti ja talouden tasapainottaminen pitäisi hoitaa jäljelle jäävästä, noin kolmanneksesta kunnan menoja. Kuntayhtymä, isäntäkunta tms. yhteistoiminta-alueeseen perustuva organisaatio varsinkin niin itseohjautuvana kuin LOST vaikuttaa olevan, ei aktiivisesti osallistu talouden sopeuttamiseen. Kunnan yhteistoiminta-alueen hallintoon osallistuvat päätöksentekijät eivät hyvän hallintotavan vuoksi voi ottaa huomioon kuin yhteistoiminta-alueen edun. Kokonaisuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että yhteistoiminta-alue muistaisi sen, että PA- RAS-hanke on kaksitavoitteinen: toisaalta on varmistettava palveluiden järjestäminen, mutta yhtälailla on huolehdittava tuottavuuden kasvusta. Ilman yhteistoiminta-alueen aktiivista yhteistyötä peruskuntien kanssa tulee käymään ennen pitkää niin, että peruskuntien talouden edelleen

19 18 heikentyessä kasvaa negatiivinen riski kuntarakenteen alueellisesta tiivistymisestä, minkä seurauksena myös yhteistoiminta-alueen hallinto-organisaatio joutuu uudelleen tarkasteltavaksi. Kuntien palvelurakenne sementoituu pahimmillaan kaksi kertaa perusturvan osalta palvelurakenne sementoituu ensimmäisen kerran ja mahdollisen kuntarakenteen muutoksen vuoksi toisen kerran. LOST on rakentunut niin, että esimerkiksi yhden kunnan alueelta koituva kustannussäästö koituu kokonaisuuden hyväksi, ei esimerkiksi pelkästään terveyskeskuksen supistumistoimenpiteiden kohteeksi koituvan kunnan hyväksi. Vanhusten palvelurakenteen kehittämispotentiaali: STAKES on suositellut yli 75-vuotiaiden kuntalaisten hoitamista seuraavasti: - Pitkäaikainen laitoshoito 3% vanhuksista (vanhainkoti, terveyskeskuksen vuodeosasto) - Tehostettu palveluasuminen 5-6% vanhuksista - Omaishoidon tuki 5-6% vanhuksista - Säännöllinen kotihoito 13-14% vanhuksista. Tavoitteena on laitoshoitopaikkojen purkaminen ja siirtyminen tehostettuun palveluasumiseen ja mahdollisimman pitkään kotona hoidettavuuteen. Laitoshoitopaikkojen vähenemisestä seuraa, että hoitajia voidaan kohdentaa enemmän esimerkiksi kotipalveluun, minkä seurauksena kotona hoidettavien määrä voi kasvaa. Tämä edellyttää siirtymäjaksoa, koska laitoksessa olevia laitostuneita ja huonokuntoisia vanhuksia ei luonnollisestikaan voida kotiuttaa ja jättää hoitoa vaille. Tehostetun palveluasumisen edullisuus kunnalle ei perustu siihen, että hoitajia tarvittaisiin laitoshoitoisuutta vähemmän, vaan tiettyihin maksujärjestelyihin asiakkaan, kunnan ja KELAn välillä. Työ on jo käynnistynyt, mutta palvelurakenteen virtaviivaistuminen vie aikansa. Taulukko 16. LOST-kuntien vanhusten palvelurakenteen tarkastelu suhteessa STAKESin suositukseen (Vuoden 2008 tietojen perusteella (Sotkanet) Kunta Laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Omaishoito Kotihoito Karjalohja Suosituksessa Suosituksessa Lähes suosituksessa Suosituksessa Siuntio 6 paikkaa vähemmän Lisää paikkoja Lisää paikkoja Lisää paikkoja Lohja 10 paikkaa vähemmän Lisää paikkoja Lisää paikkoja Lisää paikkoja Inkoo 28 paikkaa vähemmän Lisää paikkoja Lisää paikkoja Lisää paikkoja Alueella näyttäisi olleen vuonna vanhuksen suuruinen laitospaikkojen muuttamisen tarve muuhun hoitoisuuteen. Jos nämä kaikki vanhukset siirtyisivät tehostettuun palveluasumiseen, kuukausisäästö olisi noin euroa; jos kotihoidon tuelle, kuukausisäästö olisi noin euroa ja jos omaishoidon tuelle, kuukausisäästö olisi noin euroa. Jos tämä säästö jyvitettäisiin kuntayhtymän sääntöjen perusteella Siuntiolle, säästyisi vanhustenhuollon uudelleen organisoinnista summa, joka vaihtelisi ja euron välillä vuodessa. Kun LOSTin tapainen yhteistoiminta-alue perustetaan, on henkilöstöllä lakisääteinen irtisanomissuoja. Usein erityisesti hallintorakenteen palvelukseen peruskunnista siirtyvien esimiesase-

20 19 massa olevien työntekijöitä sijoittelussa uuteen organisaatioon joudutaan käyttämään luovuutta. Varsinaista suorittavaa työtä tekevien määrä on usein lähtökohtaisesti mieluummin alimitoitettu kuin liiallinen, ja juuri suorittavaa työtä tekevien työvoiman varmistaminen onkin yksi keskeinen syy PARAS-hankkeen läpiviennissä taloudellisen tehokkuuden lisäämisen ohella. Jos LOSTin perustanta noudattaa edes suunnilleen samaa logiikkaa kuin useissa muissa aluemalleissa, siellä on alun perin päällekkäisiä virkoja ja toimia Lohjan organisaatiossa lienee päällekkäisyyttä jo Sammatin liitoksen seurauksena samalla kun organisaatio on muutenkin hyvin resursoitu. Karjalohjan sosiaalitoimen työntekijöissä on todennäköisesti paljon monikärkiohjuksia (työntekijöitä, jotka tekevät paljon monen eri osa-alueen työtä), Siuntiossa ja Inkoossa resursointi lienee jossakin lähempänä Karjalohjaa kuin Lohjaa. Usein kuntayhtymän tai isäntäkuntamallin perustamisesta seuraa, että kuntiin jää joku substanssiosaaja, joka osaa ostaa ja valvoa kunnan tarvitsemat palvelut, mutta esimerkiksi Siuntioon ei jäänyt ketään. Laskennan yksinkertaistamiseksi oletetaan, että päällekkäisiä esimiestason virkoja ja toimia olisi LOSTiin jäänyt kuusi. Arviossa ei oteta huomioon sitä, että yksikön suurennuttua hallintoon perustetaan usein lisää asiantuntijavirkoja. Jos oletus on oikeansuuntainen, olisi LOSTin purkautuva kustannusvaikutus 6* euroa/vuosi, euroa. Tästä Siuntion osuus 11% olisi noin euroa. LOST kokonaisuus voisi teoreettisesti ja todennäköisesti minimissään keventää Siuntion menorakennetta euroa vuodessa tarkastelujakson lopulla. Säästö voi konvertoitua tuottavuuden paranemisena (saman resurssi palkataan esimerkiksi hoitotyöhön) ja muutoksen vaikutus on havaittavissa vasta muutaman vuoden kuluessa. LOST palvelurakenteena on olennainen kunnan palveluiden järjestämisessä mutta myös selviytymisessä. Kunnan pitää saada yhteistoiminta-alueelta luotettava tieto palvelurakenteen kehityksestä ja vuotuisten menojen kertymisestä kunnalla ei ole mahdollisuutta arvioida omaa kehitystään ja omaa tarvettaan sopeuttaa palvelujen rahoitusjärjestelmäänsä ilman tätä tietoa. Kunnan on pystyttävä luottamaan omaan päätösvaltaansa jääneiden sektoreiden kehittämismahdollisuuksien arvioinnin ja toteuttamisen vuoksi siihen, että suuri kumppani on osaava ja pystyvä menojensa arvioinnissa. Jos kunta päättää toteuttaa esimerkiksi päivähoidossa mittavan ja tarpeellisen reformin luottaen kumppanin osaamiseen ja sen antamaan informaatioon ja tämä luottamus ei toteudukaan, kunta on mahdottoman tilanteen edessä.