Sopimus Siuntion kunnan talouden tasapainottamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sopimus Siuntion kunnan talouden tasapainottamiseksi"

Transkriptio

1 KV / FGE Sopimus Siuntion kunnan talouden tasapainottamiseksi Audiator-Kehittämispalvelut Eero Laesterä

2 1. Johdanto...2 Aiemmat tasapainotushankkeet ja päätöksentekotilanne Kunnan talouden tilanne ja talouteen vaikuttavat taustatekijät Kriisikunnan kriteerit Tulojen ja menojen tasapaino Väestön muutos ja ikä Mitä asukasluvun kasvusta seuraa Kunnan palvelurakenteen kustannus suhteessa muihin kuntiin Palvelurakenteen kehitys Perusturvan palvelurakenne ja perusturvan tuottavuus LOST-kunnissa LOSTin mahdollisuus osallistua talouden tasapainottamiseen Siuntiossa? Tasapainotuksen tarve Tavoiteltava tasapaino, toimenpiteet ja ajanjakso Yleinen hallinto, yleiset keinot, prosessit Sivistys ja varhaiskasvatus Perusturva Tekninen YT-neuvottelut Rahoitus Tulokseen ja rahoitukseen vaikuttava omaisuuden myyminen Investoinnit Suunniteltujen toimenpiteiden riittävyys Konsultin saatesanat

3 2 1. JOHDANTO Siuntion kunnanhallitus kunnanvaltuuston vaatimuksesta latia talouden tasapainottamisasiakirjan, jossa tarkastellaan kunnan rakenteissa olevia mahdollisuuksia tasapainottaa talous ja esittää valtuustolle keinokokoelma, jonka avulla tasapaino olisi konkreettisesti aikaansaatavissa. Työn ohjaus tilattiin Audiator-Yhtiöihin kuuluvalta Suomen Kuntatarkastus Oy:ltä (Audiator- Kehittämispalvelut). Toimeksianto piti sisällään kunnan nykyisen taloudellisen aseman kuvaamisen vertailutietoineen ja ennusteen tulevasta kehityksestä vuoteen 2017 asti sekä talouden tasapainottamissuunnitelman kokoamisen pääsääntöisesti viranhaltijoiden tekemien esitysten pohjalta. Tasapainottamisohjelman pohjaksi kunnasta tehtiin analyysi Audiator Balance talousanalyysin avulla. Talousanalyysi sisältää taloutta ja konsernitasetta koskevan yleisanalyysin, hallinnonalakohtaisen yleisanalyysin sekä painelaskelman kunnan talouden tulevasta kehityksestä. Selvityksen aikataululliseksi tavoitteeksi asetettiin tasapainottamissuunnitelman valmistuminen huhtikuun alussa 2010 pidettävään kunnanvaltuuston kokoukseen. Keinovalikoimaan tavoitellaan selkeästi rahamääräisesti laskettavia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat talouteen nopeasti sekä hitaammin vaikuttavia kehittämistoimenpiteitä, jotka varmistavat kehityssuunnan muuttumisen. Pitkävaikutteisten keinojen toteuttaminen saattaa vaatia myös investointeja, joiden merkitys kuntaliitostilanteessa voi osoittautua turhaksi. Koska tiedossa on, että Siuntio on osallisena useissa kuntaliitosten esiselvityksissä ja osa poliittisista päättäjistä on asettanut tavoitteeksi liitoksen mahdollisuuden kuluneen valtuustokauden jälkeen, yritetään investointeja vaativien keinojen toteuttaminen rajata lähemmäksi valtuustokauden loppua. Keinovalikoimaa ei laajamittaista lomauttamista lukuun ottamatta rajattu. Perusturvan kokonaisuuden mahdollisuutta osallistua Siuntion kunnan talouden ja palvelurakenteen sopeuttamiseen ei voitu riittävällä tasolla selvittää. Siuntio kuuluu Lohjan kaupungin alaisuudessa toimivaan, isäntäkuntamalliperusteiseen perusturvaratkaisuun LOST, joka tässä vaiheessa ei pystynyt osallistumaan asiantuntijatyöhön. Asiantuntijatyössä olisi tarkasteltu koko alueen mahdollisuutta palvelurakenteen sopeuttamiseen (lisääminen ja supistaminen) ja tämän avulla talouden sopeuttamiseen. Siuntion kunta avannee keskustelun LOSTin kanssa uudelleen. Tasapainovaatimus tarkoitti ohjausryhmän asettamana sitä, että toimenpideohjelman aikana talous pitää saada sellaiseen tasapainoon, että kunta kattaa syntyneen alijäämän ja että kunta voi varmistua kyvystään järjestää palvelut itsenäisenä. Hankkeen ohjausryhmä nimettiin kahteen kertaan helmikuussa tapahtuneen kunnanhallituksen erottamisen vuoksi. Ensiksi ohjausryhmään kuuluivat Dahlqvist (varajäsen Karell), Nordström (varajäsen Laaksonen), Laakkonen (varajäsen Rahkola-Toivanen), Calin (varajäsen Penttinen), Keränen (varajäsen Oinonen), von Essen (varajäsen Westermarck), kunnanjohtaja Isotupa, hallintopäällikkö Sorvanto ja talouspäällikkö Tassberg. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rabbe Dahlqvist. Myöhemmin ohjausryhmään valittiin uudelleen ja siihen kuuluivat Thea Oinonen (varajäsen Tuula Savinainen), Rabbe Dahlqvist (varajäsen Ove Grundström), Marcus Nordström (varajäsen Elisa Calin), Merja Rahkola-Toivanen (varajä-

4 3 sen Petri Pesonen), Arto Penttinen (varajäsen Anna Paasikivi), Kristian von Essen (varajäsen Mikael Westermarck), kunnanjohtaja Isotupa, hallintopäällikkö Sorvanto ja talouspäällikkö Tassberg. Myös muutetun ohjausryhmän puheenjohtaja oli kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Henkilöstön edustajana oli Eva Nygård. Audiator Kehittämispalveluista asioita valmisteli Eero Laesterä. Ohjausryhmä on kokoontunut prosessin aikana 4 kertaa ja kokouksissa on käsitelty kunnan talouden tilaa, tunnuslukuja ja ennusteita sekä tulojen lisäys- ja menojen säästömahdollisuuksia. Konsultti haastatteli useita kunnan työntekijöitä. Työn toteuttamista heikensi se, että kunnan johtoryhmä toimii vt-johtoryhmänä ja että muuta operatiivista, johtoryhmästä seuraavaa johtoa ei juurikaan ollut käytettävissä. Työn tekemisen haastavuutta kuvaa hyvin se, että kunnan arkistointi on ollut epätyydyttävästi resursoitu ja että uudella talouspäälliköllä on useita menneestä johtuvia hoitamattomuuksia hoidettavanaan eikä talouden yleinen syöksy lainkaan helpota hänen työtään. Ohjausryhmä päätti kokouksessaan esittää talouden tasapainottamissuunnitelman hallituksen käsittelyyn ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Tämä Sopimus Siuntion kunnan talouden tasapainottamiseksi hyväksytään ehdollisena siten, että nyt hyväksyttävä tasapainotusohjelma koskee ainoastaan Siuntion kuntaa nykyisessä tilanteessa itsenäisenä. Mikäli kuntaliitosneuvottelujen käynnistyminen sitä edellyttää, kunnanhallitus valmistelee muutetun talouden tasapainotusohjelman kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi.

5 4 AIEMMAT TASAPAINOTUSHANKKEET JA PÄÄTÖKSENTEKOTILANNE Kunnalla on aiemmin 2000 luvulla ollut pyrkimyksenä saavuttaa tasapaino erityisten ohjelmien avulla, mutta ohjelmat eivät ole luottamushenkilöiden ja tilintarkastuksesta vastaavien mielestä toteutuneet riittävästi. Viimeisin tasapaino-ohjelma valmisteltiin vuoden 2009 lopulla, mutta valtuusto päätti laajentaa työtä nyt tehdyksi tasapainottamisohjelmaksi. Kunnan talous on ollut lähes koko 2000 luvun jatkuvassa tulo/meno tasapaino-ongelmassa, joka on osin alkanut oieta vuodesta 2008 alkaen aiemmin tehtyjen rakennemuutosten ansiosta. Lamasta huolimatta alkanut talouden oikaisuliike oli yllättävänkin hyvä. Kunta on myös tunnustellut mahdollisuutta kuntaliitokseen useilla eri liitoskombinaatioilla. Mahdolliset liitoshankkeet voivat tuoda omat haasteensa päätöksentekijöiden välille. Kunta on liittynyt ennen tasapainottamishanketta LOSTiin, Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alue perustuu isäntäkuntamalliin. Tämä muutti tasapainottamishankkeen luonnetta. LOST ja muut PARAS-hankkeeseen liittyvät erityisjärjestelyt sekä muut ylikunnalliset palvelut sementoivat hankalalla tavalla palvelurakenteen niin, että talousvaikeuksissa olevan kunnan on pystyttävä saneeraamaan taloutensa tasapainoon jäljelle jäävästä alle 40 %:sta palveluita. Nyt tavoitteena on saada aikaan toimenpideohjelma, joka hyväksytään kokonaisuudessaan ja jonka operatiivinen täytäntöönpano annetaan kunnanhallitukselle ilman, että valtuuston tarvitsee puuttua asiaan jälkikäteen. Toimeenpano tapahtuu toisaalta luonnollisesti valtuuston raamittaman toimenpidekokonaisuuden mukaisesti. Sopimuksen toteutumista valvoo tarkastuslautakunta. Asiakirjaa käytetään sitovana sopimuksena, kun kunta hakee vuonna 2010 valtionvarainministeriöltä harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Kunta sitoutuu viemään asiakirjaan kirjatut tasapainottamistoimenpiteet täytäntöön valtuustokaudella, joka päättyy Toimenpidekokonaisuus perustuu siihen, että jokaisen hallintokunnan menoja karsitaan osin juustohöyläämällä, mutta myös reaalisesti rakenteisiin ja palvelujen tarjonnan määrään ja laatuun puuttumalla. Siuntiossa, jossa palvelurakenteet vaikuttavat ohuilta ja jossa on jo tehty tasapainottamistyötä, on keskityttävä käynnistämään useita prosesseja, joiden avulla palvelurakenne muuttuu järkevämmäksi. Näistä prosesseista on vaikea arvioida sopeuttamiseen hyötyä euroissa, mutta hyödyt ovat ainakin muualla olleet hyvin merkittäviä. Poliittisten päättäjien on ymmärrettävä, että palvelurakennetta kehittävät prosessit vaativat resursseja. Jos operatiivinen johto osallistuu kehittämistyöhön, on hyväksyttävä viiveet arkisissa prosesseissa. Jos palvelurakenne näyttää olevan niukasti resursoitu, on pureuduttava erityisen tarkasti tukipalveluiden resursointiin ja prosesseihin. Kun tukipalvelut saatetaan yhteisen johdon alle ja niitä ohjataan jäsentyneesti, on usein ollut löydettävissä suuriakin sopeuttamista auttavia hyötyjä. Ohjausryhmän työlle asettamat reunaehdot Konsultti haastatteli ohjausryhmään kuuluvia poliittisia päättäjiä ja viranhaltijoita ennen työhön ryhtymistä ja kesken työn, ohjausryhmän kokoonpanon muututtua. Ohjausryhmän näkemys oli, että kunnan talous on saatavissa tasapainoon ja että tasapainotilaa tavoitellaan kuluvan ja tulevan

6 5 valtuustokauden aikana. Keinovalikoimasta rajattiin pois ainoastaan henkilökunnan yleinen lomautus ja veroprosentin nostaminen yli 21 prosentin. Näkemys kuntaliitoksesta vaihteli eniten: osa ohjausryhmää piti talouden tasapainottamisprosessia keinoja ehkäistä kuntaliitos; osa ohjausryhmästä piti kuntaliitosta todennäköisenä polkuna, mutta selkeää ymmärrystä liitossuunnista ja kombinaatioista ei ollut nostettavissa esille. 2. KUNNAN TALOUDEN TILANNE JA TALOUTEEN VAIKUTTAVAT TAUSTA- TEKIJÄT Kunnalle tehtiin vuoden 2010 talvella Balance Talousanalyysi, joka esitettiin olennaisilta osiltaan tasapainotustyön keskivaiheella valtuustolle. Työssä esiteltiin talouden tärkeimmät perusteet. Analyysistä voidaan nostaa esille kolme asiaa: väestöön, talouden tasapainoon, kunnan palvelurakenteen kustannuksiin ja tuottavuuteen liittyvät asiat Kriisikunnan kriteerit Taulukko 1. Kriisikunnan kriteerien täyttyminen Siuntiossa Siuntio Kumulat. yli/alijäämä 1000 euroa Yli/alijäämä euroa/asukas Alijäämä/ylijäämäkriteeri euroa/asukas Täyttyykö alijäämäkriteeri Ei täyty Ei täyty Alijäämä ei laukaise selvitysehtoa Vuosikate puhdistettuna harkinnanvaraisesta Ei täyty Ei täyty Ei täyty Veroprosentti 19,50 19,75 Oma veroprosentti./.. Maan keskimääräinen vero-% 1,05 1,20 Jos oma vero-% on 0,5% > keskim., ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Taseen alijäämä Täyttyy, jos taseessa on alijäämää Täyttyy Täyttyy Täyttyy Lainakanta euroa/asukas, oma Lainakanta, keskimäärin euroa/asukas Oma lainakanta eur/asukas / Keskim. lainakanta 2,19 2,03 Jos oma lainakanta/keskim. lainakanta >1,5, ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Omavaraisuus 24,91 24,79 Täyttyy, jos omavaraisuus on alle 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Suhteellinen velkaantuneisuus 79,98 72,82 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttävätkö muut kriteerit selvitysehdon? Muut kriteerit eivät täytä selvitysehtoa Valtionvarainministeriö on laatinut kaksiosaisen kriteeristön, jonka perusteella kunta joutuu erityiselle kriisikuntalistalle. Kriisikuntalistalle joutunut kunta laatii valtionvarainministeriön kuntaosaston asiantuntijoiden ja kriisikuntatyöryhmän puheenjohtajan kanssa esityksen, jonka avulla kunta pystyisi nousemaan pois kriisikuntien joukosta. Selkein tapa joutua kriisikunnaksi tapahtuu kumulatiivisen alijäämän avulla: jos kumulatiivinen alijäämä asukasta kohden on ensimmäisenä vuonna yli 500 euroa/asukas ja seuraavana vuonna yli 1000 euroa/asukas, kunta ajautuu väistämättä kriisikunnaksi. Toinen tapa joutua listalle on kuusiosaisen kriteeristön täyttyminen. Siuntio ei täytä suoraa alijäämäkriteeriä vuonna 2008 ja muiden kriteerien osalta kunta täyttää

7 6 viisi kuudesta. Vaikuttaa siltä, että Siuntion kriisiytyminen painottuu tasepohjaiseen kriisiin. Tämä johtunee siitä, että kunta on investoinut velkaantumalla, koska tulorahoitus (=vuosikate) ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen. Vaikka kunta joutuisi kriisikuntien listalle eikä saisi hyväksyttyä ministeriötä tyydyttävää selviytymisohjelmaa, ei kuntaa voida pakottaa mihinkään kohdennettuihin toimenpiteisiin, esimerkiksi pakkoliitokseen naapurikunnan kanssa. Tämän estää toisaalta sekin, että toisen kunnan ei ole pakko ottaa vastaan heikossa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa. Sekä nykyisenkaltaisen talouden tasapainottamisohjelman tekeminen että kriisikuntalistalta selviytyminen onkin ensisijassa sen varmistamista, että nykyiset päätöksentekijät eivät siirrä veronmaksua tuleville sukupolville varsinkin, kun tulevat sukupolvet tulevat olemaan vielä meitäkin suurempien haasteiden edessä. Ei ole moraalisesti oikein ylivelkaantua ja maksattaa suurta velkataakkaa tulevilla sukupolvilla. Velanottaminen on siirrettyä veronmaksua kuntataloudessa. Taulukko 2. Eräitä eriä Siuntion taseesta Siuntio Kuntanumero 755 Kunnan tase Pysyvät vastaavat Poistot./..Nettoinvestoinnit Pysyvät vastaavat /as Omavaraisuusaste % Vieras pääoma Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 Vieras pääoma /as Kumulat. Jäämät /as Nettovarallisuus Nettovarallisuus /as Lainakanta Sijoitukset Yllä olevaan taulukkoon on kerätty joitakin eriä Siuntion taseesta. Taseessa vastaaviin kirjataan yrityksen varat, vastattaviiin velat (vieras pääoma). Pysyviin vastaaviin kirjataan erät, joiden tarkoituksena on yrityksessä tuottaa voittoa usean vuoden päähän. Kunnassa erän avulla pystytään huolehtimaan siitä, että kunta pystyy järjestämään palvelut. Pysyvien vastaavien määrä on kasvanut koko tarkastelukauden, tämä johtuu tarpeesta tuottaa myös kuntaan muuttaville palveluita. Kunta on kuitenkin velkaantunut riittämättömästä vuosikatteesta johtuen, vieras pääoma on kasvanut lähes viisi miljoonaa euroa ja nettovarallisuus on vastaavasti alentunut lähes miljoona euroa. Vaikka kunta on pystynyt pitämään vuosikatteensa positiivisena se ei ole pystynyt ehkäisemään velkaantumista. Koska vuosikate on ollut riittämätön ja infrastruktuurista tulokseen kirjattavat poistot ovat väistämättä kasvaneet, on kunnan taseeseen alkanut kertyä kumulatiivista alijäämää. Poistojen ja nettoinvestointien suhde on ollut erityisesti 2005 ja 2006 mutta myös 2007 taloudenpidon kannalta raskas. Vastaavien ja vastattavien suhteen heikosta kehityksestä johtuen kunnan omavaraisuusaste on päässyt painumaan erittäin alhaiseksi. Velkaantuminen on tietyssä määrin perusteltua Siuntion tapaisessa kunnassa, minne muuttaa paljon uusia asukkaita. Velan avulla varmistetaan se, että kuntaan muuttavat ottavat osaa heitä varten (ja tulevia sukupolvia varten) investoitavan omaisuuden rahoittamiseen. Velkaantuminen ei saa kuitenkaan olla liian nopeaa ja suurta, koska suuri velka on riski erityisesti sen korkorasituksen vuoksi.

8 7 Keskeneräisen tilinpäätöksen perusteella vaikuttaa siltä, että vuoden 2009 aikana tase on alkanut oieta Tulojen ja menojen tasapaino Taulukko 3. Eräiden tulo- ja menoerien kehittyminen Siuntiossa Reaaliarvot Laskettu vuotuisten muutosten keskiarvoina Tarkasteluvuosi 2009 Laskettu muutosprosenttien keskihajontoina Siuntio KA 01->08 KH 01->08 KA 06->08 KH >09 Käyttötulot yhteensä 7,0 % 3,5 % 8,8 % 1,0 % 2,5 % Ktulot pl. vero%:n muutosta 6,5 % 2,9 % 8,7 % 1,4 % -0,1 % Toimintatulot 10,2 % 10,6 % 6,8 % 10,1 % -0,5 % Verotettava tulo (lask) 4,6 % 4,4 % 7,2 % 2,5 % 0,8 % Yhteisövero -4,8 % 28,8 % 5,4 % 12,8 % -17,8 % Kiinteistövero 8,5 % 10,5 % 7,6 % 4,3 % 8,4 % Valtionosuudet 29,0 % 46,2 % 18,4 % 6,2 % -2,7 % Käyttömenot 7,4 % 2,3 % 8,3 % 1,8 % 0,1 % Toimintamenot yhteensä 7,3 % 2,3 % 7,7 % 1,5 % 0,2 % Poistot 7,8 % 9,1 % 8,6 % 7,4 % 22,2 % Menojen 1%:n enemmyys tarkoittaa euroa 6,9 työntekijää Inflaatio ,8 % ,3 % ,5 % Inflaatio tammikuussa ,2 % Kuntien ongelmana yleisestikin on tulojen ja menojen epätasapaino ja epätasapainoinen keskinäinen kehitys. Jos tulot kasvavat jatkuvasti hitaammin kuin menot, kunta velkaantuu tai myy omaisuuttaan ja/tai purkaa rahavarojaan samalla taseen kumulatiivinen alijäämä pahimmillaan kasvaa. Siuntion kunnan käyttötulojen ja- menojen kasvun epätasapaino on ollut vuosien noin 0,4% vuodessa, muutos positiiviseen on alkanut vuosina , jolloin tulojen keskimääräinen kasvu on ylittänyt menojen keskimääräisen kasvun. Tilanne on muuttunut selvästi positiiviseksi vuonna 2009 tämä näkyy myös keskeneräisessä tilinpäätöksessä. Kunta on tehnyt viimeisen yhdeksän vuoden aikana käytännössä alijäämäisen tilinpäätöksen lähes joka vuosi (jos alijäämää mitataanohjeista poiketen vain vuosikatteen ja poistojen erotuksella). Joinakin vuosina tulojen ja menojen epätasapainoon ollut hyvin suuri (2002, 2005 ja 2006), onneksi vuosikate on ollut kaikkina vuosina positiivinen. Vuosikate on kattanut poistot ainoastaan vuosina 2004 ja useille muille kunnille vaikeana vuonna Tämä osoittaa sen, että investoinneista johtuva poistojen taso on ollut liian suuri positiivisillekin vuosikatteille Väestön muutos ja ikä Siuntio on yksi Suomen nopeimmin kasvaneita kuntia. Vuodesta 1997 Siuntio on kasvanut noin 38%. Siuntiota nopeammin on kasvanut vain 17 kuntaa. Kasvu on johtanut siihen, että kunnan väestö on yksi Suomen nuorimpia. Kunnan keski-ikä oli vuonna 2009 noin 36 vuotta kun koko maan keski-ikä oli 41 vuotta. Siuntio vanhenee lähes kolmella vuodella tultaessa vuoteen 2025, mutta muu maa vanhenee vieläkin enemmän, vuonna 2025 koko maan keski-ikä on lähes 48 vuotta. Lähes joka toinen vastaan kävelevä suomalainen on viisikymmenvuotias.

9 8 Siuntion ikärakenteesta johtuvat alhaiset terveydenhuoltomenot, samoin vanhusten palvelurakenne ei raskauta kunnan rahoituskykyä samalla tavalla kuin useissa muissa suomalaisissa kunnissa. Toisaalta myös valtionosuudet ovat tämän takia alhaiset koko maan tasoon nähden. Väestön kasvun hallitseminen vaatii suurta osaamista. Jos väestön kasvu tai alenema ylittävät 1,5 % vuodessa, on tilanteen hallinta vaativa tehtävä sekä poliittisesti että operatiivisesti. Kovan kasvun kunnassa on purettava ne rakenteet, joita ei tarvita. On koetettava keskittää palveluita harvoihin pisteisiin ja on osattava ennakoida - erityisesti strategisina pidettävät päätökset on osattava tehdä ja toimeenpanna riittävän ajoissa. Kasvukunnan tehtävää helpottaa se, että kuntaan muuttavat ovat nuoria lapsiperheitä. Tämän vuoksi palvelurakenteessa voidaan keskittyä lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseen ja kalliimman vanhusten palveluiden järjestäminen voidaan uskoa yhteistoiminta-alueelle. LOSTin hallinnossa olevien on oltava osaavia ja tarkkoja huolehtiessaan tämä palvelukerrostuman tehokasta tuotantoa. LOST pystyy palvelurakennetta ohjaamalla vaikuttamaan koko alueen kehitykseen. Taulukko 4. Siuntion kunnan asukasluvun ja väestön ikärakenteen kehitys Kunnan nimi: Siuntio KNO 755 Copyright Perlacon Oy Lähde: Tilastokeskus Kaikki Muutos 2009-> 2030 Siuntio Tot Osuus Osuus 2030 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista kaikista kaikista ,2 % 2,2 % %:ia %:ia %:ia Ikärakenne, kpl 0.6 vuotta ,6 % ,6 % 808 9,0 % ,7 % 1,2 % 6 - vuotta ,7 % ,5 % 127 1,4 % ,7 % 1,2 % Peruskoulu, v ,5 % ,0 % ,8 % ,7 % 2,4 % Lukio, ,7 % ,6 % 333 3,7 % ,7 % 2,2 % Työikä, v ,6 % ,8 % ,7 % ,2 % 1,4 % vuotiaat ,1 % ,4 % 869 9,7 % ,7 % 4,8 % vuotiaat ,3 % ,9 % 658 7,4 % ,1 % 10,7 % yli 84 -vuotiaat ,1 % ,9 % 241 2,7 % ,4 % 12,1 % Eläkeikä, yli 64 v ,6 % ,1 % ,8 % ,1 % 7,2 % Keskilukujen keskiarvo 36,3 36,4 yli 85 36,6 37,6 38,1 39, ,9 3,5 Taulukko 5. Siuntion kunnan väestön ikärakenne suhteessa keskimääräiseen suomalaiseen kuntaan Siuntio Tot.2009 Ero keskim Ero keskim. Asukasluku Ikärakenne, % Oma Koko maa KA. Oma Koko maa KA. 0.6 vuotta 10,6 % 7,7 % 177 9,6 % 7,6 % vuotta 1,7 % 1,1 % 37 1,5 % 1,1 % 33 Peruskoulu, v 14,5 % 11,6 % ,0 % 11,1 % 331 Lukio, ,7 % 3,7 % 0 3,6 % 3,2 % 32 Työikä, v 59,6 % 60,3 % ,8 % 53,5 % vuotiaat 7,1 % 8,9 % ,4 % 11,9 % vuotiaat 3,3 % 5,9 % ,9 % 9,3 % -210 yli 84 -vuotiaat 1,1 % 1,9 % -50 1,9 % 3,4 % -126 Eläkeikä, yli 64 v 11,6 % 16,7 % ,1 % 24,6 % -550 Keskilukujen keskiarvo 36,4 41,0 39,0 47,6

10 Mitä asukasluvun kasvusta seuraa Taulukko 6. Kuinka asukasluvun kasvu ja väestön ikärakenteen muutos tulee vaikuttamaan toimintojen rahantarpeeseen? Siuntio - Sjundeå Nettomenot Asukasluku/muutos ,7 % 2,1 % 1,6 % Yleishallinto ,7 % 2,1 % 1,6 % Muut palvelut ,7 % 2,1 % 1,6 % Esiopetus ,3 % 1,6 % 1,0 % Perusopetus ,0 % 2,5 % 1,5 % Lukio ,0 % 0,0 % 0,0 % Kansalaisopisto ,7 % 2,1 % 1,6 % Kirjasto ,7 % 2,1 % 1,6 % Liikunta ja ulkoilu ,7 % 2,1 % 1,6 % Nuorisotyö ,3 % 2,1 % 1,3 % Museot, teatterit jne ,7 % 2,1 % 1,6 % Yleinen kulttuuritoimi, menot ,7 % 2,1 % 1,6 % Sosiaalitoimen hallinto ,7 % 2,1 % 1,6 % Lasten päivähoito ,4 % 1,4 % 0,6 % Lasten ja nuorten laitoshuolto ,3 % 2,1 % 1,3 % Muut lasten ja perheiden palvelut ,3 % 2,1 % 1,3 % Vammaishuollon laitospalvelut ,7 % 2,1 % 1,6 % Muut vanhusten ja vamm ,0 % 4,2 % 3,6 % Vanhusten kotipalvelu ,0 % 4,2 % 3,6 % Muiden kotipalvelut ,9 % 1,7 % 1,3 % Toimeentulotuki ,7 % 2,1 % 1,6 % Terveydenhuolto ,1 % 2,8 % 2,3 % Perusterveydenhuolto ,1 % 2,8 % 2,3 % Hammaslääkäri ,1 % 2,8 % 2,3 % Erikoissairaanhoito ,1 % 2,8 % 2,3 % Vuodeosasto ,1 % 2,8 % 2,3 % Ympäristöterveydenhuolto ,7 % 2,1 % 1,6 % Yo. nettomenot yhteensä ,6 % 2,5 % 1,9 % Siuntiossa rahoitustarve tulee kasvamaan useista eri syistä: 1. kuntaan muuttavat asukkaat vaativat uusia palveluita ja vaikka osallistuvat näiden palveluiden rahoitukseen, rahoitus on kuitenkin noin kaksi vuotta myöhässä suhteessa alkaneeseen tarpeeseen; 2. kunta ikääntyy kuten muutkin kunnat, tästä seuraa kasvava paine vanhusväestön palveluntarjonnalle. 3. Lisäksi vanhusten siirryttyä eläkkeelle kunnan verotettava tulo vähenee noin kolmanneksella jokaista eläketuloille siirtyvää vanhusta kohden. 4. Lisäksi ihmisten pidentyvä ikä tulee kasvattamaan kunnan eläkemaksujen määrää. Ja lopuksi, 5. Jos eläkkeelle siirtyvän vanhuksen tilalle ei saada uutta työntekijää vähenee kunnan verotettava tulo kokonaan näiltä osiltaan. Yllä oleva laskelma kuvaa kasvavaa painetta nettomenoihin, jos väestö kasvaa ja ikääntyy Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti. Useissa vanhuspalveluissa tarvitaan kaavamaisesti laskien jopa 8%:n nettomenojen kasvutarvetta lähivuosina. Lasten ja nuorten sekä työikäisten palveluihin ei ole odotettavissa samanlaista painetta, joten kunnan nettomenojen kokonaiskasvutarve tullee olemaan jopa 3,6% vuodessa. Jos kunnan tulojen ja menojen rakenne on tällä hetkellä täysin optimaalinen ei sopeuttamisen mahdollisuutta ole ja tämä kasvuarvio tulee suoraan nykytilan päälle.

11 Kunnan palvelurakenteen kustannus suhteessa muihin kuntiin Alla olevasta taulukosta selviää Siuntion kunnan eri sektoreiden nettomenojen reaalinen kasvu suhteessa muihin sektoreihin Taulukon alaosaan on arvioitu myös verotettavan tulon ja valtionosuuksien kasvu. Jos sektori kasvaa jatkuvasti nopeammin kuin muut sektorit ja nopeammin kuin mitä verotettava tulo kasvaa, se syö muiden sektoreiden kasvuvoiman ja mahdollisuuden kehittyä ilman jatkuvaa veronkorotusta. Nousut on laskettu laskemalla ensin vuotuiset nousut ja ottamalla näistä keskiarvo. Pidemmällä aikajaksolla nopeimmin on kasvanut sivistys, terveydenhuolto, yleishallinto ja sosiaalitoimi. Muut palvelut (tekniset palvelut yms.) ovat kasvaneet yli 20 %, mutta toimitilojen ja vuokrauksen osuus vinouttaa sektorin. Sektoreista muilta kasvunmahdollisuutta ovat syöneet erityisesti sivistys ja terveydenhuolto. Sivistyksen keskikasvua vääristää se, että suomenkielinen yläaste on kotiutettu kuntaan laskentajakson aikana. Yksittäisistä palveluista on nostettava esille terveydenhuolto perusterveydenhuollon nousu on hyvin suuri, mutta tämä kompensoitunee hyvin maltillisesti kasvaneissa erikoisterveydenhuollon kustannuksissa. Koko palvelusektori kasvaa hieman liian nopeasti suhteessa verotettavaan tuloon, kunnan todelliseen omaan tulopohjaan nähden. Vuoden välissä valtionosuudet ovat harpanneet voimakkaasti ylöspäin, siksi valtionosuuksien kasvu näyttää olevan hyvin suuri. Valtionosuudet ovat kasvaneet hyppäyksenomaisesti myös vuosien 2006 ja 2007 taitteessa. Siuntion valtionosuusmuutokset voivat olla hyvinkin suuria siksi, että kunta on verotulon tasaajakunta. Luokittelu perustuu Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteeseen. Joidenkin kuntien tapa järjestää palveluita on erilainen kuin Siuntiossa, mutta taulukosta ja tulevista taulukoista selviää kehityksen suunta ja nopeus. Taulukko 7. Eri palvelusektoreiden reaalikasvu NETTOMENOT TOIMINNOITTAIN VUODEN 2008 RAHAN ARVOSSA Siuntio - Sjundeå /v /v /v /v. NETTOMENOT TOIMINNOITTAIN VUODEN 2008 RAHAN ARVOSSA (Väli) (nousujen ka.) (Väli) (nousujen ka.) Yleishallinto ,22 % 3,87 % 3,42 % 3,41 % Muut palvelut ,59 % 21,64 % 92,33 % 72,85 % Muista palveluista liikenneväylät ,67 % 13,14 % 18,98 % 17,91 % Muista palveluista palo ja pelastus ,82 % 4,36 % 5,70 % 5,55 % Muista palveluista toimitilat ja vuokraus ,90 % -531,94 % 128,20 % 89,50 % Sivistys ,86 % 9,31 % 9,43 % 10,44 % Esiopetus (opetustoimesta ja sosiaalitoimesta) ,53 % 25,28 % 41,79 % 37,81 % Perusopetus ,62 % 8,56 % 7,79 % 9,23 % Lukio ,67 % -25,20 % -50,00 % -74,54 % Sosiaalitoimi yhteensä ,24 % 3,72 % 7,53 % 7,33 % Lasten päivähoito ,64 % 3,61 % -2,55 % -2,12 % Lasten ja nuorten lastenhuolto ,86 % 18,32 % 2,65 % 3,34 % Muut lasten ja perheiden palvelut ,96 % -1,51 % -7,70 % -1,27 % Vanhusten laitospalvelut ,67 % -30,26 % Vammaishuollon laitospalvelut ,81 % 35,13 % 47,98 % 42,08 % Muut vanhusten ja vammaisten palvelut ,43 % 17,74 % 22,49 % 20,79 % Kotipalvelu ,39 % 14,44 % 24,35 % 24,30 % Terveydenhuolto yhteensä ,35 % 6,78 % -2,52 % -2,55 % Perusterveydenhuolto ,01 % 21,84 % -3,90 % -3,95 % Hammaslääkäri ,48 % 13,34 % 12,40 % 11,98 % Erikoissairaanhoito ,55 % 2,48 % -2,67 % -2,70 % Vuodeosaston oma toiminta ,87 % -11,25 % -11,91 %

12 11 Ympäristöterveydenhuolto ,78 % -338,58 % 3,86 % 4,15 % Kaikki yhteensä ,81 % 5,96 % 6,31 % 6,18 % Verotettava tulo ,17 % 3,85 % 4,13 % 4,06 % Valtionosuudet ,53 % 30,98 % 16,30 % 15,34 % Toimintakate ,83 % 6,69 % 5,10 % 4,98 % 2.6. Palvelurakenteen kehitys Palvelurakennetta tarkastellaan suhteessa Siuntioon itseensä ja suhteessa verrokkiryhmään, joka on +/- 20% Siuntion kunnan asukasluvusta. Luvut kuvaavat, kuinka paljon enemmän tai vähemmän Siuntio käyttää rahaa palveluiden järjestämiseen. Vertailu ei ota huomioon palveluiden järjestämistapaa tai palveluiden laatua. Oletuksena on, että palvelut järjestetään laadullisesti samanlaisina ja lakisääteisinä kaikissa kunnissa. Kunnan työntekijöiden määrä on ollut pieni suhteessa verrokkiin. Vuonna 2008 kunnan palveluksessa oli viiteryhmään nähden 29 työntekijää vähemmän. On tunnistettava, että kunnan työntekijöiden lukumäärään vaikuttaa kunnan tapa organisoida palvelunsa. Kunta voi periaatteessa järjestää palvelunsa minimiorganisaatiolla, joka lain mukaan täyttyy kunnanjohtajalla. Taulukko 8. Siuntion kunnan palveluksessa olevat työntekijät suhteessa verrokkiin Kunta Siuntio Rajausprosentti/Kuntia otoksessa kpl 20 % 63 kuntaa Vuosi Asukasluku Henkilökunnan määrä Siuntio Henkilökunnan määrä koko kunnassa kpl Henkilökunta/1000 asukasta Koko maa keskimäärin Viiteryhmä Erotus viiteryhmään työntekijää kpl Erotus koko maahan työntekijää kpl Seuraavasta taulukosta selviää sektoreittain, kuinka paljon tai vähän kunta käyttää rahaa verrokkiin nähden. Sen lisäksi, että tarkastellaan yleensä viimeistä saraketta, on hyvä tarkastella myös kehitystä. Siuntio on kuluttanut jatkuvasti enemmän rahaa verrokkiin nähden yleishallinnossa. Koska yleishallinto on kuitenkin organisaatiota henkilö henkilöltä tarkastellen pieni, vaikuttaa siltä, että yleishallintoon on kirjattu myös muuta kuin pelkästään yleishallintoon kuuluvia menoja. Vuonna 2008 myös muissa palveluissa (yleensä tekniseen sektoriin kuuluvat alat) resursointi ylittää verrokin. Muihin palveluihin on kirjattu kaikkien sektoreiden kiinteistökustannukset, mikä nostaa sektorin kustannuksia. Tämä käytäntö tullee oikenemaan sisäisten vuokrien käyttöönoton jälkeen. Kaikki muut sektorit käyttävät rahaa selvästi verrokkia vähemmän. Erityisesti sivistyksen vähäinen rahankulutus ihmetyttää erityisesti siksi, että kunnassa on paljon kouluikäisiä lapsia. Yksi vaikuttava tekijä on, että ruotsinkielinen yläasteopetus hoidetaan lähikuntien toimesta. Käytännössä tämä näkyy alempina toimintakuluina, mutta myös vastaavasti alempina valtionosuuksina.

13 12 Sama asia koskee lukio-opetusta molemmilla kielillä. Koko palvelujärjestelmä on noin 2,8 miljoonaa euroa halvempi kuin verrokissa. Kun asiaa tarkastellaan sektoreiden sisällä, voidaan havaita verrokkia suurempaa rahankulutusta vuonna 2008 vain seuraavissa palveluissa: - liikenneväylät ( euro) - toimitilan ja vuokrauspalvelut ( euroa) - esiopetus ( euroa, minkä osin selittää lasten suuri määrä suhteessa useisiin muihin verrokkikuntiin) - Sosiaalitoimen hallinto ( euroa), voi olla seurausta omasta tavasta resursoida sosiaalitoimen henkilökuntarakenne. - Lasten päivähoito ( euroa), peruste sama kuin esiopetuksessa. Perhepäivähoidon rahankulutus on vuonna 2008 pudonnut keskitason alapuolelle, mikä osoittanee kunnan perhepäivähoidossa tapahtuneen vielä suuremman vähennyksen kuin muissa kunnissa. - Lasten ja nuorten laitoshuolto ( euroa) Sopeuttamisen kannalta palvelurakenteen ohuus aikaansaa kiinnostavan haasteen: on mietittävä, onko palvelurakenteessa todella säästettävää menemättä lakisääteisyyden rajan alapuolelle vai onko ainoa tapa sopeuttaa lisätä kunnan tuloja erityisesti verorahoituksen avulla. Taulukko 9. Siuntion rahankulutussuhteessa verrokkiin toimialoittain Toimialat yhteensä (nettomenot euroa/asukas) Siuntio Yleishallinto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Siuntio Muut palvelut eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Siuntio Sivistys eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Siuntio Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Siuntio Terveydenhuolto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Siuntio Kaikki yhteensä eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden

14 13 Taulukko 10. Siuntion rahankulutus suhteessa verrokkiin toimialoittain tarkemmin jäsenneltynä Siuntio Yleishallinto Muut palvelut Muista palveluista liikenneväylät Muista palveluista toimitilat ja vuokrauspalvelut Muista palveluista vesihuolto Muista palveluista energiahuolto Sivistys Esiopetus Perusopetus Lukio Ammatillinen koulutus Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö Kirjasto Liikunta ja urheilu Nuorisotyö Museot, teatterit Yleinen kulttuuritoimi Sosiaali- ja terveys Sosiaalitoimen hallinto Lasten päivähoito Muu lasten päivähoito Lasten ja nuorten laitoshuolto Vanhusten laitoshuolto Vammaishuollon laitospalvelut Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Kotipalvelu Perusterveydenhuolto Hammaslääkäri Erikoissairaanhoito Vuodeosasto Ympäristöterveydenhuolto Yllä olevat taulukot kuvaavat, että Siuntion palvelurakenne ei ole kallis suhteessa verrokkiin. Vaikuttaakin siltä, että kunnan taloudenpidossa kyseessä on pikemminkin tulo-ongelma kuin liian suurten menojen ongelma. Alla oleviin tauluihin on kerätty viiden nopeasti kasvaneen, ikärakenteeltaan nuoren kunnan tulopohjaa, joiden avulla pyritään todentamaan esitetty väite. Kunnan omat tulot koostuvat toimintatuloista. Siuntion toimintatulot ovat pienet verrattuna suureen verrokkiryhmään ja koko maahan. Siuntion toimintatulot ovat noin 550 euroa/asukas, kun verrokissa toimintatulot olivat 930 euroa/asukas ja koko maassa yli euroa/asukas. Jos Siuntion toimintatulot olisivat verrokin tasolla, saisi kunta kerättyä yli 2,2 miljoonaa euroa enemmän tuloja. Koska kuntien mahdollisuudet tulojen keräämiseen ovat hyvin poikkeavia ja tulot voivat olla suhteessa menoihin (esimerkiksi vanhusten laitospaikat saattavat kerryttää myös suuremmat tulot, mutta suuret tulot ovat seurausta suurista menoista). Jos Siuntion toimintatuloja verrataan samantapaisiin kuntiin on havaittavissa, että toimintatulot ovat samalla tasolla kaikkien muiden kasvukuntien kanssa paitsi Limingan kanssa. Liminka kerää suurimmat maksutulot niin myynneistä, maksuista kuin muista toimintatuloistakin. Avustusten merkitys on kaikissa kunnissa melko vähäinen. Yhteenvetona voitaneen todeta, että Siuntion tapaisen kunnan mahdollisuus kerätä toimintatuloja on vähäinen ainoastaan myyntien merkitystä pitää pystyä korottamaan.

15 14 Taulukko 11. Siuntion tulot suhteessa neljään samalla tavalla kasvaneeseen kuntaan Toimintatulot Siuntio Liminka Masku Muurame Pornainen Myynnit Avustukset Siuntio Siuntio Liminka Liminka Masku Masku Muurame Muurame Pornainen Pornainen Maksut Muut toimintatulot Siuntio Siuntio Liminka Liminka Masku Masku Muurame Muurame Pornainen Pornainen Verorahoitus Kuntien yleensä suurin tuloerä koostuu kunnan verotuloista ja valtionosuuksista, näitä kutsutaan yhteisesti verorahoitukseksi. Siuntio kerää huomattavan pienet verotulot yrityskannasta johtuen yhteisöverosta, kiinteistövero on lähellä verrokkia ja maan keskiarvoa. Kunnan tuloveron määrä perustuu paljon veroprosenttiin ja verotulopohjaan, verotettavaan tuloon. Siuntion verotettava tulo asukasta kohden on suuri, yli 4000 euroa maan keskimääräistä ja verrokkia suurempi. Tämän pitäisi tarkoittaa myös suuria tuloverotuloja. Kunta kerääkin veroprosentillaan 19,75 noin 700 euroa enemmän tuloverotuloja kuin verrokki ja koko maan kunnat keskimäärin. Tämä tarkoittaa noin 4,2 miljoonan euron verotulon enemmyyttä suhteessa verrokkiin. Tilanne keikahtaa päälaelleen, kun verorahoituksen toinen puoli, valtionosuudet otetaan tarkasteluun. Kunta saa verrokkiin ja koko maahan nähden keskimäärin euroa/asukasta kohden vähemmän valtionosuutta, mikä tarkoittaa lähes seitsemää miljoonaa euroa kokonaiserotukseksi laskettuna. Koska verrokissa ja koko maassa on väestön ikärakenteeltaan hyvin epäedullisia kuntia on selvä, että Siuntion edullinen väestön ikärakenne tulouttaa myös alhaisemmat valtionosuudet. Valtionosuus on pieni, koska valtionosuuksiin oikeuttavat menot ovat pienet. Tämä ei ole kuitenkaan kunnan kannalta koko totuus: kunta joutuu hyvän verotettavan tulon kuntana tasaamaan muiden kuntien verotuloja ja sitä kautta valtionosuuksia. Alla olevista taulukoista on nähtävissä, että Siuntio tasaa valtionosuutta vuonna euroa asukasta kohden, mikä tarkoittaa lähes euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että suuri osa kunnan tulojen ja menojen rakenteellisesta epätasapainosta johtuu siitä, että kunnan tulot jäävät verotulojen tasauksesta johtuen pieniksi. Jos pidetään edes osin toteennäytettynä sitä, että kunnan menorakenne on melko virtaviivainen, niin verotulon tasaus tekee kunnan mahdollisuuden omin keinoin sopeuttaa tulot menoihin hyvinkin haasteelliseksi. Edellinen ei tarkoita sitä, etteikö Siuntionkin palvelurakenteessa voisi olla sopeutettavissa olevia sektoreita, mutta näyttää siltä, että suuri osa tasapainottomuutta perustuu kuntien yleiseen tulorakenteeseen.

16 15 Taulukko 12. Siuntion valtionosuudet suhteessa neljään samalla tavalla kasvaneeseen kuntaan Valtionosuudet eräissä kasvukunnissa eur/asukas Siuntio Masku Yleinen Yleinen Perusturva Perusturva Sivistys Sivistys Tasaus Tasaus Yhteensä Yhteensä Liminka Muurame Yleinen Yleinen Perusturva Perusturva Sivistys Sivistys Tasaus Tasaus Yhteensä Yhteensä Pornainen Yleinen Perusturva Sivistys Tasaus Yhteensä Tuottavuuden muutokset Yllä oli huomattavissa, että Siuntion palvelurakenne on melko virtaviivainen ainakin jos kunnan palvelurakennetta verrataan muihin kuntiin. Palveluiden sopeuttaminen on haastavaa menemättä lakisääteisen alapuolelle varsinkin, kun LOST rajoittaa saneerattavuuden hyvin rajatulle osalle kunnan palvelujen järjestämisvastuulla olevia toimintoja. Olennaista on, että lähes kaikilla kunnilla on havaittu ongelmia palveluiden järjestämisen tuottavuuden kehityksessä, väitetään tuottavuuden laskeneen. Jos siis kunta järjestää palvelut tehokkaasti suhteessa muihin kuntiin voidaan myös ajatella, että tällaisen kunnan tuottavuus olisi kuitenkin heikentynyt ja kunta olisi parhaiden, mutta kuitenkin hukkuvien uimareiden joukossa. Näin ollen palvelurakennetta voitaisiin sopeuttaa tehostamalla tuottavuutta esimerkiksi palveluita keskittämällä ja saamalla näin työntekijöitä tehokkaampaan käyttöön. Tuottavuuden muutosta pitää kehittää myös eri palvelusektoreissa risteävien tukipalveluiden avulla: tämän vuoksi on puututtava myös siivouksen, ruokahuollon, kiinteistöjen ja yleisten alueiden hoidon yms. palveluiden tuottavuuden muutoksiin. Alla olevassa taulukossa kuvataan kotipalveluiden tuottavuuden kasvua tai pikemminkin laskua. Kunnan kotipalveluiden piirissä on ollut vuonna palvelunsaajaa, vuonna 2008 määrä on alentunut 42:een. Samalla kuitenkin kotipalveluiden kuluttama euromäärä on kasvanut noin eurosta noin euroon. Palvelun saajaa kohden nettomenot ovat kasvaneet 4300 eurosta asukasta kohden yli euroon asukasta kohden. Näiden lukujen suhde kuvaa pidemmän jakson tuottavuuden laskua. Vaikka tuottavuustarkastelu olisi rajoitettu vuosien 2002 ja 2007 välille, olisi tuottavuus laskenut siltikin 23%. Tuottavuus taulukko on mahdollisimman yksinkertaistetusti toteutettu tapa tarkastella tuottavuuden muutosta kunnassa. Se ei siis pyrikään ottamaan huomioon kaikkia teoreettisen tieteellisyyden vaatimuksia tuottavuus käsitteen mittaamisessa. Tuottavuus -taulukkoa tarkastellessa selviää kuitenkin ainakin osin se, miksi julkisessa keskustelussa moititaan kuntaa kuntalaisten varojen tuhlailusta ja holtittomasta käytöstä. Ansio tästä mielipiteestä ei ole yksin kuntalaisten ja tiedotusvälineiden, sama on käynyt selväksi myös poliittisten päättäjien kanssa käydyissä kes-

17 16 kusteluissa. Taulukko osoittaa kuitenkin hyvin sen, että kunnan palvelurakenne on ehkä ollut jossain määrin löysä 2000 luvun alussa, mutta se on huomattavasti kiristynyt 2000 luvun aikana. Osin muutokseen tullee vaikuttamaan erityisesti yleisen hallinnon oikeavat kohdennukset ja sisäisten vuokrien vyöryttämien muille sektoreille. Tämä ei kuitenkaan poista sitä arviota, että kunta on varsinkin vuosikymmenen lopulla sopeuttanut palvelurakennetta tarpeeseen nähden ja tämä on kasvattanut myös palvelujen järjestämisen tuottavuutta. Taulukko 13. Esimerkki tuottavuuden muutoslaskelmasta; kotipalvelu Palveluja saaneita kotitalouksia kpl Kotipalvelu, menot Kotipalvelu, tulot Kotipalvelun nettomenot vuoden 2007 rahanarvossa Kotipalvelun nettomenot euroa/palveluasiakas Hallinnonalan nettomenot vuoden 2008 tuottavuudella Nettomenot X Nettomeno2008/Vuoden 200X nettomeno -58,4 % -57,8 % -49,5 % -46,2 % -49,6 % -26,5 % 0,0 % Alla olevassa taulukossa on kunnan eräiden muiden toimintojen nettomenojen muutokset korotettuna vuoden 2008 rahan arvoon. Harvan toiminnon nettomenot ovat tarkastelujaksolla alentuneet, mutta tuottavuuden laskut ovat huomattavan pienet. Vaikuttaa siltä, että kunta olisi sopeuttanut palvelurakennetta poikkeuksellisen hyvin ottamalla huomioon keskittämisen ja rakentamisen oikeaan aikaan. Usein tuottavuuden laskun huonona raja-arvona pidetään neljänneksen tuottavuuden laskua. Tämä tarkoittaisi konkreettisesti sitä, että samalla rahalla saisi vain kolme rengasta autoonsa, jos aiemmin olisi saatu täysi rengaskerta. Autolla etenemisen kannalta on itse asiassa samantekevää, vaikka renkaiden laatukin olisi kasvanut, kun kolmella renkaalla ei kuitenkaan pääse etenemään. Siuntion tuottavuuden muutokset ovat yleisen kokemuksen perusteella hyvin hämmentäviä. Koko tarkastelujaksolla Siuntiossa on vain harvoja sektoreita, joissa tuottavuus olisi kaavamaisesti laskien laskenut yli neljänneksen ja nämäkin näyttävät olevan kaikki sellaisia sektoreita, jotka siirtyvät LOSTin hoidettaviksi. Kunnan omaan järjestämisvastuuseen jääneistä palvelusektoreista huomattavan osan tuottavuus on jopa kasvanut, mikä on hyvin poikkeuksellista (suomalaisissa kunnissa). Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon tuottavuuden kasvu on poikkeuksellista. Taulukko 14. Tuottavuuden muutos eräillä palvelusektoreilla Kunta Siuntio - Sjundeå Yleishallinto -6,26 % -2,35 % -0,88 % -4,48 % -1,49 % -4,59 % 0,00 % Muut palvelut -22,48 % -36,11 % -73,37 % -56,70 % -63,03 % -51,73 % 0,00 % Opetustoimi -21,66 % -16,60 % -12,74 % -17,63 % -19,05 % 10,11 % 0,00 % Esiopetus -4,00 % -9,30 % -16,02 % 0,29 % -6,39 % 3,85 % 0,00 % Perusopetus -7,58 % 1,82 % -0,99 % -1,86 % 1,56 % 13,38 % 0,00 % Lasten päivähoito -5,53 % -6,50 % 0,08 % 0,20 % 10,93 % 11,01 % 0,00 % Päiväkotihoito 13,33 % 22,65 % 26,16 % 9,70 % 10,55 % -4,14 % 0,00 % Muu lasten päivähoito 79,44 % 63,77 % 80,27 % 100,46 % 33,09 % 41,36 % 0,00 % Lasten ja nuorten laitoshuolto 36,71 % -12,66 % 3,98 % 14,20 % 30,59 % 18,94 % 0,00 % Vammaishuolto -80,03 % -55,47 % -50,41 % -9,98 % -23,46 % -15,09 % 0,00 % Muut vanhusten ja vammaisten palvelut -51,16 % -46,29 % -16,35 % -23,67 % -27,40 % -22,12 % 0,00 % Kotipalvelu -58,40 % -57,81 % -49,45 % -46,24 % -49,57 % -26,49 % 0,00 % Perusterveydenhuolto -50,65 % -53,01 % -54,29 % -3,03 % 14,15 % 8,34 % 0,00 % Hammaslääkäri -42,65 % -45,89 % -38,25 % -37,32 % -15,66 % -15,14 % 0,00 % Erikoissairaanhoito 1,90 % 3,88 % 3,49 % 5,57 % 11,19 % 4,91 % 0,00 % Vuodeosaston oma toiminta -100,00 % -100,00 % -100,00 % 17,87 % 35,81 % 19,63 % 0,00 %

18 Perusturvan palvelurakenne ja perusturvan tuottavuus LOST-kunnissa Jotta Siuntion kunta voi arvioida LOSTin mahdollisuudet tuottaa järjestettäviä palveluita Siuntion omaa tuotantoa tehokkaammin, verrataan LOST-kuntia lyhyesti toisiinsa vain muutaman perusturvan sektorin avulla. Taulukko 15. LOST kuntien vertailu eräiden perusturvan toimintojen kesken Lohja Inkoo Karjalohja Sammatti Siuntio Lasten ja nuorten laitoshuolto Vanhusten laitoshuolto Kotipalvelu Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Perusterveydenhuolto Vuodeosasto (eur/as ja eur/hpvä) 179 & & & & & 402 Erikoissairaanhoito Asukaskohtaisiksi nettomenoiksi laskettuna voidaan huomata, että lasten ja nuorten laitoshuollon järjestäminen tulee selvästi kalliimmaksi Lohjalla, Siuntiossa ja Karjalohjalla sektori tulee seuraavaksi kalliimmaksi. Lasten ja nuorten laitoshuolto on käytännössä täysin tarveriippuvainen sektori, menoja voidaan vähentää oikeansuuntaisilla (yleensä osto)palveluilla. Kuntaviisikossa vanhuksen hoidetaan selvästi eniten laitoshuollossa Inkoossa ja Sammatissa, muissa kunnissa palvelut keskittyvät kotipalvelun avulla tuettuihin palveluihin ja vähemmän laitosintensiteettisiin palveluihin. Myös perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan hyvin samantapaisin kustannuksin eikä erikoissairaanhoidon keskinäisistä kustannuksistakaan ole löydettävissä suurta eroa. Lohja Inkoo Karjalohja Sammatti Siuntio Lasten ja nuorten laitoshuolto Vanhusten laitoshuolto Kotipalvelu Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Perusterveydenhuolto Vuodeosasto Erikoissairaanhoito Kun kuntia verrataan palvelurakenteen kustannuksiin suhteessa samankokoisiin kuntiin on havaittavissa, että erityisesti Lohjan tapa järjestää palvelut on kalliimpi kuin Lohjan verrokkikunnissa. Vastaavasti Siuntio ja Sammatti järjestävät palvelunsa huomattavan edullisesti omissa viiteryhmissään tarkasteltuna. Tuottavuuden muutos Lohja Inkoo Karjalohja Sammatti Siuntio Lasten ja nuorten laitoshuolto -44 % 36 % Kotipalvelu -57 % -70 % -58 % Muut vanhusten ja vammaisten palvelut -30 % -42 % -79 % -30 % -51 % Perusterveydenhuolto -33 % -27 % -47 % -21 % -50 % Erikoissairaanhoito -11 % -11 % -17 % 2 % 2 % 2.8. LOSTin mahdollisuus osallistua talouden tasapainottamiseen Siuntiossa? Useat kunnat ovat ajautuneet Siuntion tapaan tilanteeseen, missä kunta itsessään toimii alijäämäisesti ja talouden tasapainottaminen pitäisi hoitaa jäljelle jäävästä, noin kolmanneksesta kunnan menoja. Kuntayhtymä, isäntäkunta tms. yhteistoiminta-alueeseen perustuva organisaatio varsinkin niin itseohjautuvana kuin LOST vaikuttaa olevan, ei aktiivisesti osallistu talouden sopeuttamiseen. Kunnan yhteistoiminta-alueen hallintoon osallistuvat päätöksentekijät eivät hyvän hallintotavan vuoksi voi ottaa huomioon kuin yhteistoiminta-alueen edun. Kokonaisuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että yhteistoiminta-alue muistaisi sen, että PA- RAS-hanke on kaksitavoitteinen: toisaalta on varmistettava palveluiden järjestäminen, mutta yhtälailla on huolehdittava tuottavuuden kasvusta. Ilman yhteistoiminta-alueen aktiivista yhteistyötä peruskuntien kanssa tulee käymään ennen pitkää niin, että peruskuntien talouden edelleen

19 18 heikentyessä kasvaa negatiivinen riski kuntarakenteen alueellisesta tiivistymisestä, minkä seurauksena myös yhteistoiminta-alueen hallinto-organisaatio joutuu uudelleen tarkasteltavaksi. Kuntien palvelurakenne sementoituu pahimmillaan kaksi kertaa perusturvan osalta palvelurakenne sementoituu ensimmäisen kerran ja mahdollisen kuntarakenteen muutoksen vuoksi toisen kerran. LOST on rakentunut niin, että esimerkiksi yhden kunnan alueelta koituva kustannussäästö koituu kokonaisuuden hyväksi, ei esimerkiksi pelkästään terveyskeskuksen supistumistoimenpiteiden kohteeksi koituvan kunnan hyväksi. Vanhusten palvelurakenteen kehittämispotentiaali: STAKES on suositellut yli 75-vuotiaiden kuntalaisten hoitamista seuraavasti: - Pitkäaikainen laitoshoito 3% vanhuksista (vanhainkoti, terveyskeskuksen vuodeosasto) - Tehostettu palveluasuminen 5-6% vanhuksista - Omaishoidon tuki 5-6% vanhuksista - Säännöllinen kotihoito 13-14% vanhuksista. Tavoitteena on laitoshoitopaikkojen purkaminen ja siirtyminen tehostettuun palveluasumiseen ja mahdollisimman pitkään kotona hoidettavuuteen. Laitoshoitopaikkojen vähenemisestä seuraa, että hoitajia voidaan kohdentaa enemmän esimerkiksi kotipalveluun, minkä seurauksena kotona hoidettavien määrä voi kasvaa. Tämä edellyttää siirtymäjaksoa, koska laitoksessa olevia laitostuneita ja huonokuntoisia vanhuksia ei luonnollisestikaan voida kotiuttaa ja jättää hoitoa vaille. Tehostetun palveluasumisen edullisuus kunnalle ei perustu siihen, että hoitajia tarvittaisiin laitoshoitoisuutta vähemmän, vaan tiettyihin maksujärjestelyihin asiakkaan, kunnan ja KELAn välillä. Työ on jo käynnistynyt, mutta palvelurakenteen virtaviivaistuminen vie aikansa. Taulukko 16. LOST-kuntien vanhusten palvelurakenteen tarkastelu suhteessa STAKESin suositukseen (Vuoden 2008 tietojen perusteella (Sotkanet) Kunta Laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Omaishoito Kotihoito Karjalohja Suosituksessa Suosituksessa Lähes suosituksessa Suosituksessa Siuntio 6 paikkaa vähemmän Lisää paikkoja Lisää paikkoja Lisää paikkoja Lohja 10 paikkaa vähemmän Lisää paikkoja Lisää paikkoja Lisää paikkoja Inkoo 28 paikkaa vähemmän Lisää paikkoja Lisää paikkoja Lisää paikkoja Alueella näyttäisi olleen vuonna vanhuksen suuruinen laitospaikkojen muuttamisen tarve muuhun hoitoisuuteen. Jos nämä kaikki vanhukset siirtyisivät tehostettuun palveluasumiseen, kuukausisäästö olisi noin euroa; jos kotihoidon tuelle, kuukausisäästö olisi noin euroa ja jos omaishoidon tuelle, kuukausisäästö olisi noin euroa. Jos tämä säästö jyvitettäisiin kuntayhtymän sääntöjen perusteella Siuntiolle, säästyisi vanhustenhuollon uudelleen organisoinnista summa, joka vaihtelisi ja euron välillä vuodessa. Kun LOSTin tapainen yhteistoiminta-alue perustetaan, on henkilöstöllä lakisääteinen irtisanomissuoja. Usein erityisesti hallintorakenteen palvelukseen peruskunnista siirtyvien esimiesase-

20 19 massa olevien työntekijöitä sijoittelussa uuteen organisaatioon joudutaan käyttämään luovuutta. Varsinaista suorittavaa työtä tekevien määrä on usein lähtökohtaisesti mieluummin alimitoitettu kuin liiallinen, ja juuri suorittavaa työtä tekevien työvoiman varmistaminen onkin yksi keskeinen syy PARAS-hankkeen läpiviennissä taloudellisen tehokkuuden lisäämisen ohella. Jos LOSTin perustanta noudattaa edes suunnilleen samaa logiikkaa kuin useissa muissa aluemalleissa, siellä on alun perin päällekkäisiä virkoja ja toimia Lohjan organisaatiossa lienee päällekkäisyyttä jo Sammatin liitoksen seurauksena samalla kun organisaatio on muutenkin hyvin resursoitu. Karjalohjan sosiaalitoimen työntekijöissä on todennäköisesti paljon monikärkiohjuksia (työntekijöitä, jotka tekevät paljon monen eri osa-alueen työtä), Siuntiossa ja Inkoossa resursointi lienee jossakin lähempänä Karjalohjaa kuin Lohjaa. Usein kuntayhtymän tai isäntäkuntamallin perustamisesta seuraa, että kuntiin jää joku substanssiosaaja, joka osaa ostaa ja valvoa kunnan tarvitsemat palvelut, mutta esimerkiksi Siuntioon ei jäänyt ketään. Laskennan yksinkertaistamiseksi oletetaan, että päällekkäisiä esimiestason virkoja ja toimia olisi LOSTiin jäänyt kuusi. Arviossa ei oteta huomioon sitä, että yksikön suurennuttua hallintoon perustetaan usein lisää asiantuntijavirkoja. Jos oletus on oikeansuuntainen, olisi LOSTin purkautuva kustannusvaikutus 6* euroa/vuosi, euroa. Tästä Siuntion osuus 11% olisi noin euroa. LOST kokonaisuus voisi teoreettisesti ja todennäköisesti minimissään keventää Siuntion menorakennetta euroa vuodessa tarkastelujakson lopulla. Säästö voi konvertoitua tuottavuuden paranemisena (saman resurssi palkataan esimerkiksi hoitotyöhön) ja muutoksen vaikutus on havaittavissa vasta muutaman vuoden kuluessa. LOST palvelurakenteena on olennainen kunnan palveluiden järjestämisessä mutta myös selviytymisessä. Kunnan pitää saada yhteistoiminta-alueelta luotettava tieto palvelurakenteen kehityksestä ja vuotuisten menojen kertymisestä kunnalla ei ole mahdollisuutta arvioida omaa kehitystään ja omaa tarvettaan sopeuttaa palvelujen rahoitusjärjestelmäänsä ilman tätä tietoa. Kunnan on pystyttävä luottamaan omaan päätösvaltaansa jääneiden sektoreiden kehittämismahdollisuuksien arvioinnin ja toteuttamisen vuoksi siihen, että suuri kumppani on osaava ja pystyvä menojensa arvioinnissa. Jos kunta päättää toteuttaa esimerkiksi päivähoidossa mittavan ja tarpeellisen reformin luottaen kumppanin osaamiseen ja sen antamaan informaatioon ja tämä luottamus ei toteudukaan, kunta on mahdottoman tilanteen edessä.

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Porvoon palvelurakenteen kustannus HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

(-- ) ! 1  # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % !" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteet. Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija

Porvoon palvelurakenteet. Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija Porvoon palvelurakenteet Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen 26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN TASAPAINOTUSOHJELMA 2014-2017

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN TASAPAINOTUSOHJELMA 2014-2017 SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN TASAPAINOTUSOHJELMA 2014-2017 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4 KUNNAN TALOUDEN TILANNE JA TALOUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 5 KRIISIKUNNAN KRITEERIT JA NIIDEN TÄYTTYMINEN...

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Liite 3. tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Kaavio 1. Väkiluku UusiKunta kunnissa vuonna 2007 (henkilöä) Kaavio 2. Suhteellinen väestönkasvu 2000 2007, ennuste 2010 2030 (indeksi 2000=100)

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Meur 1 (5) FCG Konsultointi Oy 9.3.2015 Palvelutarpeen muutos kumpuaa väestörakenteen muutoksesta Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu koko Hämeenlinnan osalta kunnallisveron trendilaskelmaa sekä palveluiden

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Sopimus Toivakan kunnan talouden tasapainottamiseksi

Sopimus Toivakan kunnan talouden tasapainottamiseksi Ohjausryhmäkäsittely 23.9.2011, kunnanhallitus 3.10.2011 Sopimus Toivakan kunnan talouden tasapainottamiseksi Eero Laesterä Tuomas Hanhela Sisällys 1 Työn tavoite ja eteneminen päätöksentekoon... 1 2 Kunnan

Lisätiedot

Menot jaettava tehtäville 253-256 menolajille asiakaspalveluiden ostot kuntayhtymiltä.

Menot jaettava tehtäville 253-256 menolajille asiakaspalveluiden ostot kuntayhtymiltä. 1. Perusteet 1.1 - Kunta ostaa perusterveydenhoidon palvelut kuntayhtymältä (avohoito, vuodeosasto ja hammashoito). Miten kustannukset ilmoitetaan käyttötaloudessa (taulukko 01)? Menot jaettava tehtäville

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne Kunnanhallitus 102 20.06.2005 LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH 102 1. Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto nro 2/2012 27.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Kunnanvaltuusto nro 2/2012 27.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO nro 2/2012 SISÄLLYSLUETTELO KV 10 KV 11 KV 12 Kokouksen järjestäytyminen Talouden tasapainotusohjelman seuranta n työjärjestyksen mukainen luettelo valmistelussa olevista valtuutettujen tekemistä aloitteista

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys 15.1.214 Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Rautjärven kunta Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT JHTT-yhteisö

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017 Lehdistötiedote 5.11.2014 KUNNAN TALOUS UHKAA SYÖKSYÄ Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä kutakuinkin tasapainossa. Ennuste näyttää aika lähelle nollatulosta. Vuonna 2014 kunta siirtyy ylijäämäkaudesta

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tasapainottamisen hankaluus kuinka hallitusohjelma vaikuttaa kuntien talouden tasapainotukseen

Tasapainottamisen hankaluus kuinka hallitusohjelma vaikuttaa kuntien talouden tasapainotukseen Tasapainottamisen hankaluus kuinka hallitusohjelma vaikuttaa kuntien talouden tasapainotukseen Kuntamarkkinat 15.9.2011 12.50 13.15 HT Eero Laesterä Mikä tasapaino? Tuloslaskelmalähtöinen tulkintatyyppi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen KUNTALIITOS SAVONLINNA, PUUMALA, PUNKAHARJU JA KERIMÄKI TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen Toimintaa jatkavan kunnan avaavan taseen muodostamisessa noudatetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot