Hypermedian jatko-opintoseminaari luento Anu Suominen, TTY/Pori/Tuta

Transkriptio

1 1 VERKOSTODATA: MITTAAMINEN JA KERÄÄMINEN Hypermedian jatko-opintoseminaari luento - Anu Suominen, TTY/Pori/Tuta Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications.

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Verkostodatan mittaaminen Tasot Havainnointiyksikkö Mallinnusyksikkö Kaksi tärkeää ominaisuutta suhteiden kategorisoimiseksi Verkostodatan kerääminen Menetelmät Pitkittäistutkimus Oikeellisuus, validiteetti, reliabiliteetti ja mittavirhe Esimerkkitapauksia

3 3 MITTAAMINEN Sosiaalisten verkostoiden data eroaa standardista sosiaalisesta ja käyttäytymistieteiden datasta tietyin tavoin: tärkein ero: sosiaalisten verkostojen data muodostuu toimijajoukon välillä mitatuista yhdestä (tai useammasta) suhteesta vaikuttaa: mittaamiseen, kuten havainnointiyksikköön toimija, toimijapari, yhdysside tai tapahtuma mallinnusyksikköön toimija, dyad, triad, toimijoiden alijoukko, verkosto suhteiden määrittämiseen (kvantifikaatio) suunnattu vs. suuntaamaton (directional vs. nondirectional) Kaksiarvoinen (binäärinen) (dikotominen) vs. arvotettu

4 4 MITTAAMINEN eri tasoilla Sosiaalisen verkoston dataa voidaan tutkia eri tasoilla 1. yksittäinen toimija 2. toimijapari tai dyad 3. kolme toimijaa tai triadi 4. toimijoiden alijoukko 5. koko verkosto taso jolla verkostodataa tutkitaan on mallinnusyksikkö (modelling unit) sosiaalisen verkoston dataa kerätään usein kuitenkin eri tasolta kuin jolta sitä mallinnetaan

5 5 HAVAINNOINTIYKSIKKÖ (Unit of Observation) kokonaisuus, josta mittaukset tehdään: yksittäinen toimija, jolta saadaan tietoa sidoksista. myös dyad, jos mitataan suoraan siteitä toimijaparien välillä agressiotapauksia lapsiparien kesken leikkipaikalla kytkösverkoston tapauksessa usein tapahtuma (kuka osallistunut mihinkin tapahtumaan) suurin osa sosiaalisten verkostojen datasta kerätään tarkkailemalla, haastattelemalla tai kysymällä yksittäisiltä toimijoilta heidän sidoksistaan näihin toimijoihin tai joukon muihin toimijoihin

6 6 MALLINNUSYKSIKKÖ (Modelling unit) Samalla tavalla kuin sosiaalisen verkoston dataa voidaan tutkia eri tasoilla, voidaan sitä myös mallintaa eri tasoilla Mille tasolle malli tai verkoston ominaisuus soveltuu? Toiset verkosto-ominaisuuden kuuluvat näille tasoille: 1. Toimijoille esim. vaihtoehtojen määrä jonka yksittäinen toimija saa toisilta verkostossa 2. toimijapareille esim. yhden henkilön ystävikseen valitsemat henkilöt vastaako valittu henkilö tähän valintaan 3. triadeille 4. toimijoiden alijoukoille esim. onko tämä toimijoiden alijoukko verkostossa säännöllisessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa 5. verkostolle kokonaisuutena: osuus parhaillaan verkostossa olemassa oleville sidoksille/suhteille

7 7 MITTAAMINEN: (Relational Quantification) suhteiden mittaamisen ymmärtämiseksi sekä kuvattujen menetelmien kategorisoimiseksi on kaksi tärkeää ominaisuutta (1/2): Suunnattu suhde yhdestä toimijasta toiseen olevalla siteellä on lähtö- ja määräpaikka, ts. side on suuntautunut parin ensimmäisestä toimijasta parin toiseen toimijaan. Suuntaamaton suhde toimijaparin välillä olevalla siteellä ei ole suuntaa. Esim. viedyillä tavaroilla on lähtö- ja kohdemaa Esim. raja kahden maan välillä

8 8 MITTAAMINEN: (Relational Quantification) suhteiden mittaamisen ymmärtämiseksi sekä kuvattujen menetelmien kategorisoimiseksi on kaksi tärkeää ominaisuutta (2/2): Kaksiarvoisessa (Dicotomic) suhteessa toimijaparin välillä oleva side on joko olemassa tai sitä ei ole. O V 1 Arvotetussa suhteessa toimijaparin välillä olevan siteen arvo voi vaihdella. Esim. maa joko lähettää suurlähettilään toiseen maahan tai ei lähetä Esim. dollarin arvo niille tuotetuille tuotteille jotka viedään maasta toiseen.

9 9 DATAN KERÄÄMINEN Sosiaalisten verkostoiden dataa voidaan kerätä erilaisilla tekniikoilla: kyselylomakkeet, haastattelut, havainnointi, arkistotallenteilla, kokeilla, muilla tekniikoilla, kuten egokeskeinen, pieni maailma ja päiväkirjat kaikki nämä menetelmät pyrkivät mittaamaan suhteita toimijajoukossa monissa tutkimuksissa käytetään useaa menetelmää suhteiden tallentamiseksi sekä lisäksi toimijoiden attribuutti tiedon keräämiseksi yleisiä sosiaalisessa ja käyttäytymistieteiden toimenpiteissä

10 10 KERÄÄMINEN: Kyselylomakkeet yleisimmin käytetty menetelmä - erityisesti ihmisten ollessa toimijoina sisältävät kysymyksiä vastaajien suhteista toisiin toimijoihin käytettävimpiä kun toimijat ovat henkilöitä ja henkilöt pystyvät raportoimaan tutkittavista suhteista Esim. kenestä he pitävät, ketä kunnioittavat tai kenen puoleen kääntyä neuvoa saadakseen lisäksi jos tutkittavina toimijoina ovat kollektiivisia kokonaisuuksia, Esim. yritykset, mutta yksilöt ilmoittavat kollektiivisesti kollektiivisistä suhteista Esim. yrityksestä vastuussa olevat virkamiehet antavat tietoa siitä onko yritys antanut lahjoituksia ei-voittoa tavoitteleville instituutioille vai ei

11 11 KERÄÄMINEN: kyselylomakkeet kyselylomakkeissa voidaan käyttää kolmenlaisia kyselyformaatteja : 1. Luettelo (Roster) vs. Vapaavalintainen nimeäminen (Free Recall) 2. Määritellyt (Fixed) tai Vapaat vaihtoehdot (Free Choise) 3. Arvioinnit (Rating) vs. Täydellinen järjestäminen (Complete Ranking)

12 KYSELYLOMAKKEET: Luettelo vs. (Roster) Vapaavalintainen nimeäminen (Free Recall) 12 Billy, Jean Christensen, Lars Doe, John Jackson, Michael Meikäläinen, Maija Luotettu ystävä 5 x Tunnen hyvin 4 x Tuttava 3 Yhdistän nimen ja kasvot 2 En tunne Krackhardt & Stern (1988) yliopistoluokan jäsenten väliset ystävyyssuhteet: kaikki arvioivat ystävyyssuhteensa jokaisen jäsenen kanssa 5 pisteisellä asteikolla 1 x Joissain tapauksissa toimijajoukkoa ei tiedetä etukäteen, ei tutkijalla ole listaakaan => Näytteenotto tai listaustekniikoita Kaikille toimijoille täydellinen x LUETTELO kaikista toisista x toimijajoukon toimijoista vain jos tiedetään kaikki toimijajoukon jäsenet etukäteen Vastaajat saavat nimetä ne henkilöt joiden kanssa heillä on tietyn tyyppinen suhde Listaa lomakkeeseen ystävän nimi, ikä, luokka-aste ja kotiluokan nro sekä täytä seuraavat väittämissä olevat tyhjät kohdat Ylli ystävä, 16 v, 10 th grade, LK 107. Paras ystäväni X Junior High Schoolissa on Toiseksi paras ystäväni on Kahdeksanneksi paras ystäväni on Rapoport & Horvaht (1961) ystävyyssuhteita 2:ssa High Schoolissa: oppilaiden pyydettiin listaamaan parhaat ystävänsä ilman erillistä listaa

13 KYSELYLOMAKKEET: Määritellyt vs. (Fixed) Vapaat vaihtoehdot (Free Choise) 13 Coleman, Katz & Menzel (1957) tutkimuksissa lääkeinnovaatioiden leviämisestä lääkäreiden joukossa haastateltiin yhteisön kaikki lääkärit kysyen Nimeä kolme lääkäriä jokaiseen seuraavista kysymyksistä 1. Keiden puoleen useimmiten käännyt saadaksesi apua tai tietoa? Keiden kanssa keskustelet tapauksista useimmiten normaalin viikon aikana? Ketkä ovat ne kollegoidesi joukossa olevat ystävät, joita tapaat useimmiten sosiaalisissa tapahtumissa? Toimijoille ilmoitetaan maksimissaan montako muuta toimijaa kyselyyn tulee nimetä Omat ongelmat kaikki eivät täytä kaikkia kohtia Toimijoille ei anneta rajoituksia siitä montako nimeämistä he voivat tehdä Käyttäjäryhmäsi jäsenillä on tai ei ole? 1. Toimisto lähellä toisiaan 2. Kävivät samaa koulua yhtä aikaa 3. Jaettu konttori 4. Jaettu asunto tai ryhmäasunto 5. Olivat samassa koulussa yhtä aikaa 6. Olivat samalla akateemisella osastolla samaan aikaan Carley & Vendt (1988) ihmisten välisiä suhteita näkymättömässä (virtuaali) yliopistossa, ohjelmiston käyttäjistä useammassa yliopistossa

14 KYSELYLOMAKKEET: Arvioinnit vs. Täydellinen järjesteminen (Rating) (Complete Ranking) 14 Sekä arviointiasteikot että täydellinen järjestäminen ovat arvoitettuja suhteita vastausformaatit joissa vastaajat joko nimeävät henkilö tai eivät nimeä tuottavat dikotomiset suhteet joka tapauksessa kun vaihtoehdot on suunnattu vastaajasta henkilöön jotka he nimeävät on tuloksena suunnatut suhteet ARVIOINNIT toimijoita pyydetään arvioimaan tai järjestämään toiset toimijajoukon toimijat jokaiselle mitattavalle suhteelle mittaukset heijastavat suhteiden voimakkuuden intensiteettiä Arvioinnit vaativat jokaisen vastaajaan antamaan arvon tai arvion joka suhteelle Carley & Wendt (1988) dikotominen = suhde joko on tai ei ole Krackhardt & Stern (1988) arvoitettu = 5 mahdollista jokaiseen arvoa jokaiselle suhteelle

15 KYSELYLOMAKKEET: Arvioinnit vs. (Rating) Täydellinen järjesteminen (Complete Ranking) 15 TÄYDELLINEN JÄRJESTÄMINEN vaatii taas järjestämään (rankkaamaan) toisiin toimijoihin Bernard, Killworth & Sailer (1980) tutkivat 40 sosiaalitieteen tutkimustoimiston henkilöä raportoimaan kommunikointimääränsä jokaisen muun toimiston jäsenen kanssa korttipakka jossa on toisten osallistujien nimet järjestävät kortit suurimmasta pienimpään sen mukaan kuinka usein he keskustelivat toisten kanssa toimistossa normaalin työpäivän aikana Complete rankings tai complete ranking orders Yasmin MirjamIris

16 16 HAASTATTELU, HAVAINNOINTI, ARKISTOTALLENTEET HAASTATTELU Kasvotusten, puhelimitse Galaskiewitchz (1985) Minneapolis/St Paul kaupunkialueen suurimpien yritysten toimitusjohtajia - osallistuivat mieluummin haastatteluun HAVAINNOINTI Pienet ryhmät, kasvokkain Freeman, Freeman & Michaelson (1988, 1989) 54 lainelautailijan vuorovaikutusta eteläkalifornialaisella rannalla 31 peräkkäisenä päivänä, 2*0,5 h periodeina ARKISTOTALLENTEET mittauksia myös tutkimalla vuorovaikutuksesta syntyneitä tallenteita Burt (1975, 1983) sai tietoa yritystoimijoiden välisistä suhteista The NY Times lehden aiemmin julkaistuista kansista

17 17 MUUT Kognitiivinen sosiaalinen rakenne (Cognitive Social Structure) design jatke sosiometriselle datalle sisältäen toimijan käsitykset verkostosta mitataan hahmotettuja suhteita ei kysytä vastaajan omista suhteista, vaan pyydetään antamaan tietoa käsityksistään toisten toimijoiden verkosto suhteista vaihtuvuus pikaruokaravintoloiden henkilökunnassa: mitattiin käsityksiä ystävyyssuhteista ravintolan toisten työntekijöiden kanssa keräämällä tietoa paitsi henkilöiden omista ystävyyssuhteista, myös heidän käsityksistään toisten työparien ystävyyssuhteista # 4 # 3 # 2 RITAN YSTÄVÄT # 1 HENRYN YSTÄVÄT Koejärjestelyt (joissa verkostodata kerätään kontrolloiduissa tilanteissa) 1. voidaan valita toimijaryhmä ja tutkia heidän vuorovaikutustaan kontrolloiduissa koejärjestelyissä 2. paisi valitaan ryhmä, myös määrätään ketkä pareista saavat olla vuorovaikutuksessa keskenään, jolloin tallennetaan ainoastaan niiden parien kommunikoinnin taajuus ja sisältö joiden on lupa olla vuorovaikutuksessa

18 18 MUUT Ego-keskeinen keskeisen henkilön tai vastaajaan, joukon toisia joilla on suhteita egoon ja mitataan suhteita egosta toisiin ja suhteita toisten välillä Pieni maailma (Small world) tai käänteinen pieni maailma yritys määritellä kuinka monen toimijan päässä vastaaja on kohdeyksilöstä tuttavuussuhteiden perusteella kiinnostaa paitsi ketjujen pituudet, mutta myös ketjun välittäjätoimijoiden luonteenpiirteet Päiväkirja jatkuvaa päiväkirjaa ihmisistä joiden kanssa tekemisissä

19 19 PITKITTÄISTUTKIMUS DATAN KERUU AIKA Kuinka verkostosuhteet muuttuvat ajan kuluessa esim. ystävyys tai kommunikaatio Useat mittaukset yhdelle tai useammalle suhteelle kiintein aikaintervallein Kuinka stabiileita suhteet ovat ja josko suhteet koskaan saavuttavat tasapainotilan Kahdenlaisia TUTKIMUSKYSYMYKSIÄ 1. Kuinka prosessi on muuttunut ajan kuluessa? 2. Kuinka hyvin menneisyys tai prosessin historian avulla voidaan ennustaa tulevaa? Keruu millä tahansa em. keruumenetelmällä

20 OIKEELLISUUS, KELPOISUUS, LUOTETTAVUUS JA MITTAVIRHE 20 OIKEELLISUUS Accuracy Sosiometrinen data yleensä kerätään ihmisten raporteista omasta kanssakäymisestään toisten kanssa Perustuu muistiin suullisten raporttien käytön ja havainnoimalla ihmisten käytöstä saatujen tietojen välinen suhde on tärkeä Tiedonantajan oikeellisuus: Informant accuracy: ihmiset raportoivat 50 % väärin Organisaatiot toimijoina: tiedot kerätään yksilöiltä KELVOLLISUUS Validity Mittaus on validi, kun se oikeasti mittaa aiottua asiaa mittauskäsitteet harvoin testattu riittävän tiukasti Käsitekelvollisuus construct validity = kun konseptien mittaukset toimivat teoreettisten ennusteiden mukaisesti

21 21 LUOTETTAVUUS JA MITTAVIRHE LUOTETTAVUUS Reliability jos toistetuissa mittauksissa saadaan samat estimaatit muuttujalle Vertaamalla kahden ajanhetken mittauksia verkostodatalla on ongelmallista Siksi käytetään kolmea lähestymistapaa: 1. Testaus uudelleen testaus vertailuja 2. Vaihtelevien kysymysformaattien vertailua 3. Sosiometristen vaihtoehtojen vastavuoroisuutta Myös arviointeja eri tasoilla: yksilö vs. muutaman henkilön yhdistetyt vastaukset Parempia vastauksia: arvioimalla tai järjestämällä kuin määritellyillä vaihtoehdoilla, voimakkailla tai henkilökohtaisilla kysymyksilllä ja ryhmän kuin yksilön tuloksilla MITTAVIRHE Measurement error - ero oikean tuloksen tai käsitteen arvon ja havainnoidun arvon välillä

22 22 ESIMERKIT: Krackhardtin High-tech Johtajat Yksimoodinen verkosto: Toimijajoukko ihmisiä : 21 johtajaa Johtajien käsitykset koko verkostosta 3 erityyppistä suhdetta: 1. Epäviralliset neuvot 2. Ystävyys 3. Koko verkoston rakenne Kyselylomake, jossa nimilista, vapaa valinta 1. Keneltä kysyt neuvoa? 2. Ketkä ovat ystäviäsi? Organisaatiokaavio Kaikki suhteet kaksiarvoisia (dikotomisia) ja suunnattuja Mitattu yhtenä ajanhetkenä Neljä toimija-attribuuttia: ikä (vuosi), työuran pituus (vuosi), osasto (4 osastoa1 4 ) sekä asema organisaatioasteikolla (1= TJ; 2 = vtj, 3 = johtaja)

23 23 ESIMERKKI: Padgettin Firenzeläiset perheet Yksimoodinen verkosto: Toimijajoukko perheitä: 16 perhettä (116sta) 1400-luvun Firenzessä Italiassa 2 erityyppistä suhdetta monisuhteellinen verkostodata: 1. Avioliitto olemassa jos joku meni naimisiin toisen suvun jäsenen kanssa 2. Liikesuhteet olemassa jos annettu luottoa, lainaa, oli liikepartneri toisen suvun jäsenen kanssa Kerätty (ja valittu) historiatiedosta historiallisen tärkeytensä vuoksi kuinka Medicin perhe nousi hallitsemaan? suhteet kaksiarvoisia (dikotomisia), suuntaamattomia sekä transaktionaalisia Mitattu yhtenä ajanhetkenä Kolme toimija-attribuuttia: nettovarallisuus 1427, hallintopaikkojen määrä ja liike tai aviosuhteiden määrä koko 116 perheen verkostossa

24 ESIMERKKI: Freemanin Electronic Information Exchange System (EIES) -verkosto 24 Yksimoodinen verkosto: Toimijajoukko ihmisjoukko: 32 tutkijaa Tietokonekonferenssissa (tekivät tutkimuksen loppuun) Tietokone ja pääsy verkkoon lähettämään viestejä toisilleen (ennen nettiaikakautta) 2 suhdetta : 1. Viestit kaikki viestien vaihto tallennettiin: alkuperä ja vastaanottaja, päivä ja aika, viestin rivien määrä useiden kuukausien ajan 2. Tuttavuussuhteet - kerättiin kyselylomakkeella projektin alussa ja lopussa (Pitkittäinen data) Ketä ei tunne; kenestä on kuullut, muttei ole tavannut; kenet on tavannut, kuka on ystävä; kuka on läheinen ystävä Kaksi toimija-attribuuttia: ensisijainen tiedekuntakytkös sekä tutkijan viittauslukumäärä Social Science Citation Index

25 25 ESIMERKKI: Valtioiden vientitiedot Yksimoodinen verkosto: Toimijajoukko: maat (valitut 24) vuoden 1984 statistiikka Joka puolelta maapalloa, edustavat poliittisesti ja taloudellisesti mielenkiintoisia piirteitä 5 suhdetta - 4 taloudellista ja yksi poliittinen: 1. Ruuan ja eläinten maahantuonti 2. Raaka-aineiden (paitsi polttoaineen) tuonti 3. Mineraalipolttoaineiden tuonti 4. Perustuotettujen tuotteiden tuonti 5. Diplomaattinen vaihto Suhteet dikotomisia ja suunnattomia Neljä toimija-attribuuttia: ensimmäiset 2: väestönkasvumäärä 70 ja 81 sekä vuosittainen nettokasvu/capita 70 ja 81, toiset 2: toisenasteen koulujen aloitussuhde 80 ja energiankulutus/capita 80

26 26 ESIMERKKI: Galaskiewiczin TJ:t ja Klubien verkosto Kaksi-moodinen, kytkösverkosto: 1. Toimijajoukko ihmisiä: suurten yritysten, pankkien ja vakuutusyhtiöiden pääkonttoreiden 26 TJ:tä puolisoineen Minneapolis/St. Paul alueella Haastattelemalla TJ:tä Klubien ja hallitusten pöytäkirjoista 2. Toimijajoukko organisaatioita: koonti 15 klubin, kultttuurilautakunnan ja yritysjohtajien hallituksista joihin TJ:t kuuluvat Suhteet dikotomisia ja suunnattomia, data kytkentäistä ja edustaa jäsenyyttä Useita atribuutteja: 1. toimijajoukossa: toimijat voidaan kategorioida niiden yritysten luonteen mukaan joissa he ovat johtajina; 2. toimijajoukossa organisaatiot kategorisoidaan luonteensa mukaisesti

27 27 ESIMERKKI: Muuta dataa Fiktiiviset 6 tokaluokkalaista lasta Neljä suhdetta 3 yksimoodisia (6 lapsen joukossa) 1 kaksimoodinen (4 opettajaa) Yksi suhteista pitkittäinen ystävyyssuhteet kouluvuoden alussa ja lopussa Yksi kytkössuhde (osallistuminen juhliin)