PÄIVÄKOTIYRITTÄJIEN KOKEMUKSIA PÄIVÄKODIN PERUSTAMISESTA JA SEN JOHTAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIVÄKOTIYRITTÄJIEN KOKEMUKSIA PÄIVÄKODIN PERUSTAMISESTA JA SEN JOHTAMISESTA"

Transkriptio

1 PÄIVÄKOTIYRITTÄJIEN KOKEMUKSIA PÄIVÄKODIN PERUSTAMISESTA JA SEN JOHTAMISESTA Minna Auvinen - Mira Pesola Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Auvinen, Minna & Pesola, Mira. Päiväkotiyrittäjien kokemuksia päiväkodin perustamisesta ja sen johtamisesta. Helsinki, kevät 2006, 57 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää millaista on olla päiväkotiyrittäjä, ja minkälaisia onnistumisia ja haasteita päiväkotiyrittäjä kohtaa työssään. Tässä opinnäytetyössä päiväkotiyrittäjyyttä tarkastellaan juuri päiväkotiyrittäjien näkökulmasta ja pääpaino onkin päiväkotiyrittäjien omissa kokemuksissa. Päiväkotiyrittäjän tulee kyetä yhdistämään sellaisia osa-alueita kuin yrittäjyys, päiväkodin johtajuus, mahdollisesti lastentarhanopettajuus sekä naiseus. Tämä opinnäytetyö pyrkiikin kartoittamaan miten päiväkotiyrittäjä onnistuu yhdistämään nämä erilaiset osa-alueet ilman että hän uupuu suuren työmäärän alle. Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu teemahaastatteluihin, jotka toteutettiin kuudessa eri päiväkodissa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Haastateltavat olivat naisia, jotka olivat perustaneet yritysmuotoisen päiväkodin ja jotka johtivat kyseistä päiväkotia. Teoreettisina viitekehyksinä tutkimuksessa on käytetty hoivayrittäjyyttä, naisyrittäjyyttä sekä johtamisen näkökulmia. Analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Tutkimuksesta selviää, että päiväkotiyrittäjät kohtaavat monenlaisia onnistumisia sekä haasteita. Etenkin taloudelliset kysymykset nousivat esiin päiväkotiyrittäjän kohtaamista vaikeuksista. Eri osa-alueiden yhdistäminen ei ole päiväkotiyrittäjien mielestä myöskään mutkatonta, mutta mahdollista mikäli työtehtävät osataan organisoida tehokkaasti. Eri osa-alueet teetättävät paljon työtä, mutta päiväkotiyrittäjät eivät kokeneet itseään kovin uupuneiksi. Jaksamista edesauttaa päiväkotiyrittäjän luonteenlaatu, kyky sietää epävarmuutta, hyvä terveys sekä tarpeeksi pitkien lomien pitäminen. Tutkimus osoittaa, että päiväkotiyrittäjyys voi olla hyvä työllistymisvaihtoehto sellaisille sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisille, joilla on näkemystä siitä, miten he haluavat toteuttaa lasten päivähoitoa, ja jotka eivät stressaannu helposti. Tulevaisuudessa on myös mahdollista, että sosiaalipalveluita yksityistetään lisää ja päiväkotiyrittäjyys voi olla todellinen vaihtoehto päivähoidossa toimiville ammattilaisille. Asiasanat: päiväkotiyrittäjyys; naisyrittäjyys; hoivayrittäjyys; johtaminen; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Auvinen, Minna & Pesola, Mira. Daycare entrepreneurship: experiences of establishing and managing a private daycare center. Helsinki, Spring 2006, 57 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki unit, Degree Programme in Social Services. This thesis focused on experiences of women entrepreneurs who had established a private daycare center. This thesis aims to provide information about the joys and challenges a care entrepreneur faces. Furthermore, one of the main focuses in this thesis was to investigate how these women entrepreneurs had managed to combine several different roles, such as an entrepreneur, a manager, a kindergarten teacher and possibly a mother and a wife. The core of this study was a qualitative research conducted within the capital area in Finland. The sample group consisted of seven different care entrepreneurs who had established private daycare centers in Helsinki, Espoo and Vantaa. The data was collected with theme interviews. The collected qualitative data was analysed mainly by using qualitative content analysis. After the analysis stage one of the main results of this study was that respondents were quite content with their choice of being a care entrepreneur although they had faced many challenges. The results indicated that care entrepreneurs dealt with great stress at times. But in contrast they had also more freedom and means to fulfil their visions on raising children than they would in communal daycare centers. Therefore it is possible that many more enthusiastic daycare professionals may find care entrepreneurship as a tempting opportunity in the future as privatisation within social services becomes more common. Keywords: care entrepreneurship, children s daycare, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YRITTÄJYYS SOSIAALIALALLA Taustaa yksityisten palveluiden tuottamiselle sosiaalialalla Hoivayrittäjyys Hoivayrittäjäksi ryhtymisen motiivit Hoivayrittäjän kohtaamat haasteet Hyvän hoivayrityksen ominaisuuksia ja sen yhteistyöverkostot Päiväkoti hoivayrityksenä Naisyrittäjyys Naisyrittäjyyden erityispiirteitä Naisyrittäjyys Suomessa Naisyrittäjät sosiaalialalla ja päiväkotimaailmassa KATSAUS YKSITYISIIN PÄIVÄKOTEIHIN Yksityiset päiväkodit Suomessa Yksityiset päiväkodit Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla PÄIVÄKOTIYRITTÄJYYS JA JOHTAMINEN Johtamisen tyylit Johtajuus päiväkotimaailmassa Päiväkodin johtajan kohtaamat erityiset haasteet yhdistettynä yrittäjyyteen Visiojohtamisen merkitys päiväkotiyrittäjyydessä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä ja tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen vaiheet Tutkimuksen kohdejoukko Tutkimusaineiston keruu Aineiston analyysi...29

5 6 TUTKIMUKSEN TULOKSET Päiväkotiyrittäjien lähtökohdat Päiväkotiyrittäjyyden parhaat ja vaikeimmat puolet Eri roolien yhdistäminen Ajankäytön hallinta Naiseus ja äitiys yhdistettynä päiväkotiyrittäjyyteen Päiväkotiyrittäjä johtajana Päiväkotiyrittäjän työaika ja jaksaminen Lisäkoulutuksen ja tuen tarve Yhteistyötahot ja kunnan suhtautuminen yritysmuotoiseen päiväkotiin Talouteen liittyvät kysymykset Päiväkotiyrittäjäksi ryhtymisen kannattavuus ja mitä tekisi toisin Tulevaisuuden näkymät POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten luotettavuuden arviointi ja eettiset kysymykset Tulosten tarkastelua ja johtopäätökset...50 LÄHTEET...54 LIITTEET...57 Liite 1. Saatekirje...58 Liite 2. Teemahaastattelurunko...59

6 1 JOHDANTO Tutkimuksemme käsittelee naisyrittäjyyttä sosiaalialalla ja etenkin päiväkotimaailmassa. Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää uuden päiväkodin perustaneiden naisten kokemuksia yrittäjyydestä ja johtajuudesta. Aiheen opinnäytetyöhömme saimme siitä, että olemme kiinnostuneita itse itsemme työllistämisestä tulevaisuudessa eli yrittäjäksi ryhtymisestä. Yksityinen päiväkoti olisi nimenomaan se sosiaalipalveluja tuottava yksikkö, jonka haluaisimme perustaa. Siksi tämä tutkimus käsitteleekin juuri päiväkotimaailmaa, vaikka yrittäjien kokemukset voivat olla hyvinkin samanlaisia sosiaalihuollon eri sektoreilla ja jopa eri toimialoilla. Näin ollen tutkimuksemme tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää muissakin konteksteissa kuin päiväkotimaailmassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaista on olla yrittäjä päiväkotimaailmassa. Sosiaalihuolto on perinteisesti ollut julkisen sektorin järjestämää ja yrittäjyys sosiaalihuollon piirissä onkin vielä suhteellisen uusi, joskin nykyisin jo kasvava, ilmiö. Aihetta ei ole tutkittu vielä kattavasti ja siksi tutkimuksemme on tarpeellinen. Sen lisäksi, että tutkimuksemme voi antaa kokonaiskuvaa yrittäjän kohtaamista iloista ja haasteista päiväkotimaailmassa, voi tutkimuksemme tarjota realistista tietoa hoivayrittäjyydestä kiinnostuneille ammattilaisille. Yksi päiväkotiyrittäjän kohtaama haaste on varmasti monen eri roolin yhteensovittaminen. Päiväkodin perustaneet henkilöt kun toimivat usein päiväkodissaan johtajan tehtävissä ja mahdollisesti myös kasvatusalan ammattilaisena päiväkodin lapsiryhmässä. Lisäksi yrittäjän arki jo itsessään sisältää usein uupumisen riskin, joten eri roolien onnistunut yhdistäminen on yksi jaksamista edesauttava tekijä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaankin päiväkotiyrittäjän arkea ja etenkin hänen jaksamistaan monien roolien ristipaineessa. Tämän tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat liittyvät sellaisiin teemoihin kuin hoivayrittäjyys, naisyrittäjyys sekä johtaminen. Näitä teoreettisia näkökulmia on käsitelty ennen kaikkea yksilön kannalta, koska tutkimuksemme käsittelee päiväkotiyrittäjyyttä nimenomaan yrittäjän näkökulmasta. Tutkimuksemme alueellisina kohteina ovat Espoo, Helsinki ja Vantaa. Toteutimme laadullisen tutkimuksemme empiirisen osan haastattelemalla kyseisissä kunnissa toimivia päiväkotiyrittäjiä, jotka olivat perustaneet yritysmuotoisen päiväkodin yksin tai jonkun kanssa, ja jotka toimivat perustamassaan päiväkodissa johtotehtävissä.

7 7 2 YRITTÄJYYS SOSIAALIALALLA 2.1 Taustaa yksityisten palveluiden tuottamiselle sosiaalialalla Sosiaalialalla yrittäjyys on vielä varsin tuore ilmiö, sillä kunnat ovat perinteisesti järjestäneet sosiaalipalveluiden tarjonnan asukkailleen. Sellaiset yhteiskunnalliset muutokset kuin kustannustehokkuus ovat kuitenkin avanneet uusia mahdollisuuksia yksityisten palveluiden tuottamiselle sosiaalialalla. Lisäksi eräät poliittis-hallinnolliset muutokset ovat edistäneet yksityisten palveluiden tuottamista sosiaalialalla. Tällaisia keskeisiä muutoksia ovat vuonna 1995 voimaan astunut uusi kuntalaki, joka lisäsi kuntien itsemääräämisoikeutta, sekä vuoden 1993 valtionosuusuudistus. Vaikka kunnilla onkin edelleen vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta asukkailleen, ovat nämä uudistukset mahdollistaneet kuntien vetäytymisen monipoliasemasta sosiaalipalvelujen tuottajana. Kunnat voivatkin ostaa nykyään palveluja myös yksityisiltä palveluntuottajilta, joita ovat erilaiset järjestöt, osuuskunnat sekä yritykset. (Andersson & Kainlauri 2001, 1; Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 9.) Yksityisten sosiaalipalveluiden merkitys kunnallisten palvelujen rinnalla onkin kasvanut selvästi 1990-luvun puolivälistä lähtien. Yritysten ja järjestöjen ylläpitämien toimipaikkojen määrä lähes nelinkertaistui vuosina Vuonna 1990 yksityisiä toimintayksiköitä sosiaalialalla oli noin 750, kun vuonna 2001 niitä oli jo lähes Viime vuosina eniten ovat lisääntyneet erilaiset asumispalvelut, kotipalvelut, lasten- ja nuorten laitos- ja perhehoito sekä lasten päivähoito. (Kauppinen & Niskanen 2003, ) Suurin osa yksityisistä toimintayksiköistä myy palveluita kunnille joko ostopalvelusopimusten perusteella tai maksusitoumuksella (Stakes 2004). 2.2 Hoivayrittäjyys Yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavan yrityksen yhteydessä törmää väistämättä käsitteeseen hoivayrittäjyys. Hoivayrittäjyys voidaan määritellä yritystoiminnaksi, joka kuuluu sosiaali- ja terveysalalle ja käsittää eri ikä- ja väestöryhmien hoivan, huolenpidon ja hoidon. Lasten päivähoito voi siis olla myös yksi hoivayrittäjyyden muoto. (Rissanen &

8 8 Sinkkonen 2004a, 6.) Hoivayrittäjyys on yksityisten sosiaalipalveluiden tapaan vielä melko uusi, 1990-luvun aikana syntynyt ilmiö. Hoivayrittäjyyttä on tutkittu yritysmuotoisten hoivapalveluiden nopeasta kasvusta huolimatta toistaiseksi melko vähän. Tutkimuksissa on tähän asti tarkasteltu hoivayrittäjyyttä lähinnä uutena yrittämisen muotona sekä kuntien merkitystä yritysten palveluiden ostajina. (Andersson & Kainlauri 2001, 5.) Hoivayrittäjyyden uutuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa kertoo myös se, että sosiaalialan yksityisestä toiminnasta ylipäätään on saatavissa tilastoja vasta 1990-luvun puolivälistä alkaen. Hoivayrittäjyyden tutkiminen ja arviointi on kuitenkin hyvin tärkeää jo siitä syystä, että suomalainen yhteiskunta ja sen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat voimakkaassa murroksessa. (Rissanen & Sinkkonen 2004a, 6 7.) Hoivayritysten tuottamat palvelut voivatkin täydentää kuntien tarjoamia palveluja. Monesti kuntien tarjoamat palvelut ovat sidottuja esimerkiksi tiettyihin toimintamalleihin ja suuriin järjestelmiin. Hoivayrittäjyydessä keskeistä onkin tuottaa asiakaslähtöisiä palveluita, mikä merkitsee paikallisten ja yksilöllisten ratkaisujen korostumista sekä suurten järjestelmien purkautumista. (Andersson & Kainlauri 2001, 8 9) Hoivayrittäjäksi ryhtymisen motiivit Hoivayrittäjyyteen liittyvissä tutkimuksissa on selvitetty jonkin verran syitä yrittäjäksi ryhtymiseen hoiva-alalla. Tutkimuksista on käynyt ilmi, että hyvin monella hoiva-alan yrittäjällä on ollut kunnallinen tai yksityinen työpaikka, kun hän on päättänyt aloittaa oman yrityksen ja vaihtoehtoisen palvelun tuotannon. Jotkut ovat aloittaneet yrityksen työttömyyden tai sen uhan vuoksi. (Andersson & Kainlauri 2001, 5; Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 44.) Syitä yritystoiminnan aloittamiseen on monia, mutta usein tutkimuksissa esille tulleita motiiveja hoivayrityksen perustamiseen ovat muun muassa halu tarjota asiakaslähtöisiä ja joustavia palveluja sekä halu irrottautua organisaatiolähtöisestä työn tekemisen tavasta mielekkäämpään työtapaan (Andersson & Kainlauri 2001, 5). Esimerkiksi monet sosiaali- ja terveysalan yrittäjät ovat olleet töissä kunnallisella sektorilla ennen yrittäjäksi alkamistaan, ja he ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä julkisen sektorin tapaan tuottaa palveluita. Nämä yrittäjät ovat halunneet tarjota laadukkaampaa palvelua kuin julkinen sektori on kyennyt tarjoamaan. (Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, ) Myös sellaiset seikat kuin luovuuden ja oman itsen monipuolinen toteuttaminen työssä, itsenäisyys ja halu kokeilla jotain uutta ovat olleet mo-

9 9 nen sosiaali- ja terveysalan yrittäjän motiiveja yritystoiminnan aloittamiseen (Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 35) Hoivayrittäjän kohtaamat haasteet Vaikka hoiva-alan yrittäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä elinkeinoonsa, ei yrittäminen ole helppoa. Hoiva-alan yrittäjät ovat kokeneet tutkimusten mukaan ongelmalliseksi esimerkiksi neuvonnan ja tuen puutteen. Yrittäjän arki on usein raskasta myös sellaisten seikkojen vuoksi kuin pitkät työpäivät, yksinäisyys sekä taloudellinen epävarmuus. Hoiva-alan yrittäjät toisaalta kuitenkin ymmärtävät, että yrittämiseen liittyvät tietyt riskit. Monet hoiva-alan yrittäjät ovat kuitenkin onnistuneet tekemään pitkiäkin ostopalvelusopimuksia kuntien kanssa, mitkä ovat luoneet monille yrittäjille turvallisuuden tunnetta. Hoiva-alan yrittäjät ovat tutkimuksiin liittyneissä haastatteluissa tuoneet esiin myös työn henkisen ja ruumiillisen raskauden kuormittavuuden. Huolestuttavaa onkin esimerkiksi Virpi Lemposen (1999) tekemän tutkimuksen tulos, jossa kaikki hänen tutkimustaan varten haastatellut hyvinvointialan yrittäjät tuntuivat olevan hyvin uupuneita työhönsä. (Andersson & Kainlauri 2001, 6 7.) Hyvän hoivayrityksen ominaisuuksia ja sen yhteistyöverkostot Hoiva-alan yrityksen menestymiseen tarvitaan monenlaisia asioita. Keskeisessä asemassa on tietenkin itse yrittäjä. Hänellä tulee olla sopiva persoona, ammattikoulutus sekä työkokemus. Pelkästään yrittäjän ammattitaito ja oikea asenne eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan myös liikeidean täytyy olla toimiva. Yrityksen pyörittämiseen tarvitaan myös taloushallinnollisia taitoja, kuten kustannustietoisuuden sekä palvelujen kysynnän ymmärrystä ja hallintaa. Hoiva-alan yrityksessä työntekijät ovat myös todella merkittävässä asemassa, koska hoivayrittäjyys liittyy aina ihmisten parissa työskentelyyn ja asiakkaiden kohtaamiseen. Menestyvässä ja laadukkaassa hoiva-alan yrityksessä työntekijät ovatkin ammattitaitoisia, motivoituneita ja päteviä. Luonnollisesti myös työyhteisön hyvä ilmapiiri ja myönteinen asenne ovat vahvuuksia hoivayrittäjyydessä. Menestyvällä hoivayrittäjällä on yleensä myös hyvät suhteet kuntaan, ja muutenkin yhteistyö muiden

10 10 yrittäjien kanssa toimii. (Andersson & Kainlauri 2001, 33; Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 67.) Vaikka yhteistyön tekeminen ja verkostoituminen ovatkin usein menestyvän hoivayrityksen ominaisuuksia, eivät kaikki hoivayrittäjät valitettavasti koe voivansa verkostoitua tarpeeksi tehokkaasti. Verkostoitumisen toimimisesta yrittäjien kesken onkin tutkimuksissa tullut ilmi kahdensuuntaisia näkemyksiä: jotkut yrittäjät kokevat yhteistyön yrittäjien kesken vireäksi ja toiset taas kaipaavat lisää verkostoja ja yrittäjäkontakteja (Andersson & Kainlauri 2001, 5). Ne yrittäjät, jotka ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöverkostoihinsa, ovat maininneet esimerkiksi seuraavanlaisia verkostoja: asiakkaat ja heidän omaisensa, yrittäjän oma perhe ja läheiset, kunnat, toiset yrittäjät, järjestöt, seurakunnat, poliisi ja lääninhallitus. Tutkimuksissa yrittäjät ovat kuvanneet yhteistyön toteutumisen esteiksi ajan puutteen, yrittäjien keskinäisen kilpailun ja kateuden sekä yritysten erilaisuuden. Joillain hoivayrittäjillä on ollut myös kunnan kanssa yhteistyöongelmia. Nämä ongelmat ovat liittyneet useimmiten viranomaisten vaihtuvuuteen sekä kielteisiin asenteisiin yrityksiä kohtaan. (emt., 8). Mielenkiintoista onkin pohtia miksi verkostoituminen ei ylipäätään työmuotona toimi useinkaan niin tehokkaasti kuin olisi suotavaa. Verkostotyötä pidetään sosiaali- ja terveysalalla itsestäänselvyytenä, mutta verkostomainen ajattelutapa ei ole kuitenkaan välttämättä vakiintunut eikä siten ilmene työkäytännöissä. (Kivilaakso 2005, 255.) Arnkil, Erikson ja Arnkil (2000, 222) toteavat myös, että toimiva verkosto ei synny vain saattamalla eri tahot yhteen. Verkoston eri jäsenten pitää olla sitoutuneita toimimaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja käydä keskenään jatkuvaa dialogia. Vaikka hoivayrittäjillä onkin selvästi erilaisia yhteistyötahoja, ei dialogi valitettavasti toteudu aina parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyön tekeminen olisi kuitenkin tärkeää, sillä se helpottaisi hoivayrittäjien toimintaa ja ennen kaikkea parantaisi asiakkaiden mahdollisuuksia saada mahdollisimman hyvää hoitoa ja palvelua Päiväkoti hoivayrityksenä Yritysmuotoisiin päiväkoteihin pätevät monet samat seikat kuin muihinkin hoiva-alan yrityksiin. Päiväkotiyrittäjät ovat perustelleet uuden päiväkodin perustamista esimerkik-

11 11 si halulla monipuolistaa päivähoitoa, lisätä palveluja riittämättömien julkisten palvelujen rinnalle sekä tarjota yrittäjänä laadukasta päivähoitoa lapsille (Sinkkonen & Kosola 2004, 42). Päiväkotiyrittäjät ovat tutkimuksissa kuvanneet toimintansa tavoitteeksi etenkin perheiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Yritysmuotoiset päiväkodit ovat yleensä myös erikoistuneet pedagogisesti, esimerkiksi kielikylpyyn, ilmaisutaitoon, kädentaitoihin tai luonnossa toimimiseen. Päiväkotiyrittäjät ovatkin kuvanneet päiväkotiaan esimerkiksi uudistajaksi ja tienraivaajaksi ja toisaalta jotkut ovat kertoneet halustaan tarjota erityisosaamista uusin urin. (Andersson & Kainlauri 2001, 37). Jotkut päiväkotiyrittäjät ovat perustaneet yksityisen päiväkodin, koska työskentely kunnallisen päivähoidon parissa on ollut epävarmaa ja esimerkiksi pätkätyöläisyyden ja määräaikaisuuden sävyttämää (Sinkkonen & Kosola 2004, 41). Toisaalta taloudelliset syyt yritystoiminnan aloittamiseen ovat olleet hyvin vähäisiä päiväkotiyrittäjien keskuudessa. Päiväkotiyrittäjät eivät siis tutkimusten mukaan ole tavoitelleet parempaa toimeentuloa perustamalla päiväkodin, vaan he ovat ennen kaikkea halunneet tehdä työtä ihmisten parissa omalla tavallaan ja kehittää omaa työtään. (Sinkkonen & Kosola 2004, 43.) Tilastojen mukaan yli puolet sosiaalialan yrittäjistä saakin heikomman toimeentulon yrittäjänä, kuin mitä he saisivat julkisen sektorin palveluksessa samalla alalla (Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 71). 2.3 Naisyrittäjyys Yrittäjyyttä sosiaalialalla voi tarkastella myös naisyrittäjyyden näkökulmasta, koska palveluyrittäjyys etenkin hoiva-alalla on perinteisesti ollut naisten toimialaa (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005). Noin 90 % sosiaalialan palveluyrityksistä onkin naisten omistamia (Työvoima- ja elinkeinokeskus 2005). Vastaavasti myös päivähoidon piirissä työvoima on hyvin naisvaltaista ja siten myös päiväkotiyrittäjät ovat pääosin naisia. Tämä kävi ilmi myös Teija Kosolan (2001, 57) päiväkotiyrittäjyyttä koskevasta tutkimuksesta, jossa kaikki tutkimukseen osallistuneet yrittäjät olivat naisia. Naisten yrittäjyys sosiaalialalla on toki lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta edelleenkään moni sosiaalialan ammattilainen ei näe yrittämistä itselleen sopivana vaihtoehtona. Tämä voi johtua osittain naisyrittäjien kohtaamista erityisistä haasteista, jotka vai-

12 12 kuttavat yrittäjänä toimimiseen. Toisaalta naisyrittäjyyteen liittyy usein myös sellaisia piirteitä, jotka voivat olla voimavaroja hoivayrittäjyyden saralla Naisyrittäjyyden erityispiirteitä Yrittäjänaisten keskusliitto ry, joka on yksityisten naisyrittäjien sitoutumaton valtakunnallinen etujärjestö, teetätti Taloustutkimuksella vuonna 1999 jäsentutkimuksen. Kyseisessä tutkimuksessa selvitettiin muun muassa naisyrittäjien kohtaamia haasteita, yritystoiminnan esteitä, syitä yrittäjäksi ryhtymiseen sekä tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksen mukaan yksi keskeisin naisyrittäjien kohtaama ongelma on ristiriita perheenäidin ja yrittäjän roolien välillä. Naisyrittäjillä työn ja perheen yhteensovittaminen on usein vielä haasteellisempaa kuin miesyrittäjillä, koska naiset esimerkiksi joutuvat ottamaan äitiyslomaa perheenlisäyksen tullessa ajankohtaiseksi. Yrittäjänaisten keskusliiton teetättämän tutkimuksen mukaan 24 % tutkimukseen osallistuneista naisyrittäjistä piti vain 1-5 viikkoa äitiyslomaa. Vastaajista 23 % piti 6 10 viikkoa äitiyslomaa ja 39 % vastaajista piti äitiyslomaa viikkoa. Yli 30 viikkoa äitiyslomaa piti ainoastaan 8 % vastaajista. (Yrittäjänaisten keskusliitto ry 2005.) Ylipäätään lapset tuntuvat työelämän ajattelutavassa olevan tänäkin päivänä pääasiassa naisten lapsia, sillä naiset käyttävät pääosan perhevapaista ja naisten työpaikat ovat luoneet mekanismeja, joilla tähän sopeudutaan. Miesten työpaikoilla kysymys pidemmälle perhevapaalle jäämisestä aiheuttaa edelleenkin usein torjuntaa tai hämmennystä. (Salmi 2004, 4 5.) Suomalaiset naiset kantavat muutenkin tyypillisesti kaksoistaakkaa eli tekevät kokopäiväisen ansiotyön lisäksi valtaosan kotitöistä ja lastenhoidosta. (Salmi 2004, 6; Aaltio-Marjosola 2001, ). Lieneekin selvää, että naisille perhe-elämän ja yrittäjyyden yhteen liittäminen on hyvin haasteellista. Yrittäjänaisten keskusliiton teetättämän jäsentutkimuksen mukaan vuonna 1997 osa naisyrittäjistä ilmoitti ongelmakseen myös sen, ettei naisten kykyihin uskota ja esimerkiksi rahoitusta on voinut olla vaikeaa saada. Jotkut naisyrittäjät ovat maininneet ongelmakseen kannustuksen ja kontaktien puuttumisen. (Yrittäjänaisten keskusliitto ry 2005.) Joskus väitetäänkin, että naiset eivät osaa verkostua yhtä tehokkaasti kuin miehet (Aaltio-Marjosola 2001, 103). Ainakin joidenkin naisyrittäjien kohdalla tämä näyttäisikin tutkimusten valossa pitävän paikkansa. Lisäksi Rissanen & Sinkkonen (2004b, 22)

13 13 mainitsevat naisten verkostojen ongelmaksi sen, että ne muodostuvat yleensä ystävistä ja sukulaisista eivätkä niinkään yrityksen kannalta tärkeistä kontakteista. Verkostoituminen olisi kuitenkin yrittäjille todella tärkeää, jotta he voivat vaihtaa kokemuksiaan, oppia niistä ja kehittyä (Aaltio-Marjosola 2001, 106). Naisyrittäjiin voidaan liittää myös samanlaisia piirteitä kuin naisjohtajiin, koska naisyrittäjät toimivat yleensä perustamassaan yrityksessä myös johtotehtävissä. Naiset johtajina poikkeavat miehistä joidenkin tutkimusten valossa siten, että naiset luovat yhteisön ilmapiirin sellaiseksi, että alaiset kokevat itsensä tärkeiksi ja osallistuvat enemmän. Naiset johtavat usein vuorovaikutteisesti eivätkä niinkään perusta johtamistapaansa muodollisiin auktoriteetteihin. Joidenkin tutkimusten mukaan naisilla on myös johtajina miehiä enemmän joustavuutta ja naisten kyky olla empaattinen on miehiä korkeampi. Naissukupuoli voikin olla voimavara hoiva-alan yritystoiminnan parissa (Aaltio- Marjosola 2001, 136, 196.) Hoivayrittäjä tarvitsee varmasti kykyä olla empaattinen ja vuorovaikutukseltaan avoin menestyäkseen, ja monella naisella onkin näitä tärkeitä luonteenpiirteitä Naisyrittäjyys Suomessa Tällä hetkellä Suomessa naisyrittäjien osuus koko yrittäjäkannasta on 33,3 prosenttia. Vaikka tämä prosentuaalinen osuus onkin korkea EU-tasolla tarkasteltuna, naisten osuutta yrittäjäkannasta halutaan kasvattaa. Suomen valtio on pyrkinyt tukemaan naisten yrittäjyyttä esimerkiksi tarjoamalla yrittäjäkoulutusta ja taloudellista tukea. Valtion omistuksessa oleva erityisrahoitusyhtiö Finnvera esimerkiksi tarjoaa naisyrittäjälainoja yrityksille, joissa nainen on johtajana tai jossa naiset ovat enemmistöosakkaina. Naisyrittäjyyden edistämisen ajankohtaisuus ilmenee muun muassa siitä, että toukokuussa 2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti yrittäjyyden politiikkaohjelmaan liittyen työryhmän, joka käsittelee naisyrittäjyyden edistämistä. Vuosina on tarkoituksena toteuttaa Kansallinen Naisyrittäjyyden Edistämishanke, jonka tavoitteena on nostaa naisyrittäjäkanta 40:een prosenttiin. Naisyrittäjyyden edistämisellä nähdään olevan vaikutuksia työllisyyden parantamiseen sekä tasa-arvon kehittymiseen sekä alueellisesti että sukupuolten välillä. (Finnvera 2005; Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.) Naisyrittäjyyttä tukemaan on perustettu myös esimerkiksi Naisyrittäjyyskeskus ry, joka

14 14 tukee aloittelevia sekä jo toiminnassa olevia naisyrittäjiä. Naisyrittäjyyskeskus järjestää muun muassa mentorointitoimintaa, infotilaisuuksia sekä yrittäjäkursseja (Naisyrittäjyyskeskus ry 2005) Naisyrittäjät sosiaalialalla ja päiväkotimaailmassa Naisten on perinteisesti ajateltu vieroksuvan yrittäjyyttä ja edellä mainittujen tilastollisten tietojen valossa tämä näyttääkin olevan totta. Naiset ovat keskimäärin miehiä varovaisempia esimerkiksi ottamaan taloudellisia riskejä (Yrittäjänaisten keskusliitto ry 2005; Kovalainen & Simonen 1996, 37 38). Useimpien naisyrittäjien koulutus ja ammattitaito ovat joltain muulta alalta kuin yritystoiminnasta (Rissanen & Sinkkonen 2004b, 22). Tämä pätee myös sosiaalialan ammattilaisiin, joiden koulutus ohjaa harvoin yrittäjyyteen, kustannuslaskentaan ja budjettisuunnitteluun tai markkinointiin ja kilpailuun (Kovalainen & Simonen 1996, 37). Täten yrittäjyys saattaa tuntua monelle sosiaalialan ammattilaiselle vieraalta ajatukselta. Mutta juuri tästä syystä valtion toteuttamat naisyrittäjyyden edistämishankkeet ovat tärkeitä, ja esimerkiksi juuri yrittäjyyskurssit voivat rohkaista sosiaalialan ammattilaisia perustamaan oman yrityksen. Naisten harjoittaman yritystoiminnan tilastoinnissa on vielä paljon kehitettävää (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005). Yrittäjien tilastoinnista käytetyt toimialajaottelut eivät esimerkiksi anna riittävässä määrin tietoja naisyrittäjien osuudesta uusilla, kasvavilla toimialoilla. Yksi näistä uusista kasvavista toimialoista on juuri perinteisesti naisvaltainen hoiva-ala, jonka uskotaan jatkossa kasvattavan merkitystään elinkeinona. Kauppaja teollisuusministeriön vuonna 2001 antaman tiedotteen mukaan sosiaalipalvelujen tulevaisuus elinkeinoalana näyttääkin valoisalta. (Työvoima- ja elinkeinokeskus 2005.)

15 15 3 KATSAUS YKSITYISIIN PÄIVÄKOTEIHIN 3.1 Yksityiset päiväkodit Suomessa Yksityiset päiväkodit ovat melko uusi ilmiö Suomessa. Tästä kertoo esimerkiksi se tosiasia, että yksityisistä päiväkodeista on saatavissa tilastotietoja vasta vuodesta 1994 lähtien, mutta päiväkoteja ei silloin vielä kuitenkaan erotettu omistuspohjan mukaan yritysten ja kolmannen sektorin päiväkoteihin. Yksityisten päiväkotien tilastointi, jossa erotetaan yritysmuotoiset ja kolmannen sektorin päiväkodit, aloitettiin vasta vuonna (Sinkkonen & Kosola 2004, 27.) Päiväkotiyrittäjyys yleistyi 1990-luvulla useasta eri syystä. Taloudellisia tekijöitä ovat erityisesti 1990-luvun alku- ja keskivaiheilla kuntia kohdanneet taloudelliset vaikeudet, jotka heikensivät kuntien mahdollisuuksia rahoittaa päivähoitoa. Kunnissa toteutettiin monenlaisia säästötoimenpiteitä ja kunnallista päivähoitoa supistettiin muun muassa siten, että useita kunnallisia päiväkoteja suljettiin. Esimerkiksi vuosina kunnat lakkauttivat päivähoitopaikkaa, uusia virkoja ei perustettu eikä määräaikaisia työntekijöitä vakinaistettu. Päivähoitopaikkojen kysyntä alkoi kuitenkin taas kasvaa nopeasti vuosina muutamissa runsasväkisissä nuorten asukkaiden muuttokunnissa, kun pienten lasten vanhemmat olivatkin yhä enemmän palkkatyössä yksityisellä sektorilla. Kuntien talous ei kuitenkaan kohentunut vastaavaan tahtiin ja siten ne olivat kyvyttömiä tyydyttämään äkkiä kasvanutta päivähoidon kysyntää. (Sinkkonen & Kosola 2004, 38.) Tämä tietenkin loi tarvetta yksityisten palvelujen tuottamiseen, ja yksityisiä päiväkoteja alettiin perustamaan vastaukseksi kysynnän tarpeisiin. Yksityinen päivähoito on yleistynyt myös lakimuutosten seurauksena. Kuntalain ja valtionosuuslain muutokset ovat osaltaan lisänneet kuntien mahdollisuuksia ostaa palveluja yksityisiltä sosiaalipalvelujen tuottajilta. Mutta myös vuonna 1993 muutettu lasten päivähoitolaki velvoitti kunnat järjestämään alle kolmevuotiaille lapsille päivähoitopaikan. Vuonna 1996 sama oikeus laajennettiin koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Lisäksi vuonna 1997 alettiin maksamaan yksityisen lastenhoidon tukea, jonka seurauksena yksityisten ja julkisten palvelujen hintaerot pienenivät. Tämä mahdollisti yhä useam-

16 16 malle perheelle yksityisten lasten päivähoitopalveluiden käyttämisen. (Sinkkonen & Kosola 2004, ) Vuonna 2003 Suomessa toimi 595 yksityistä päiväkotia. Näistä 235 päiväkotia toimi yritysmuotoisena, 354:llä päiväkodilla oli järjestö takanaan ja kuudella päiväkodilla oli muu järjestäjätaho. Yksityisistä päiväkodeista 71 % myi osan tai kaikki palvelunsa kunnille, ja 29 %:lla yksityisistä päiväkodeista ei ollut ollenkaan ostopalvelusopimusta kunnan kanssa (Kauppinen 2005). Tämä osoittaa, että myös työnantajat ja kotitaloudet ostavat jonkin verran yksityistä päivähoitoa (Kauppinen & Niskanen 2003, 22). Yksityistä päivähoitoa käyttävät kotitaloudet voivat kuitenkin saada valtakunnallista yksityisen hoidon tukea Kansaneläkelaitokselta sekä kuntalisiä, jotka kattavat osan yksityisestä päivähoidosta aiheutuvista päivähoitomaksuista (Sinkkonen & Kosola 2004, 37). Tilastokeskuksen (2005) mukaan kunnallisia päiväkoteja oli Suomessa vuonna 2003 yhteensä kappaletta eli yksityisten päiväkotien osuus kaikista Suomen päiväkodeista oli 19,7 %. Yksityisiä päiväkoteja on perustettu eniten Uudenmaan läänissä sekä maan suurimmissa kaupungeissa (Kovalainen & Simonen 1996, 13).

17 Yksityiset päiväkodit Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Vuoden 2005 alussa Espoossa toimi 126 kunnallista päiväkotia ja 98 yksityistä päiväkotia (Tossavainen 2005). Helsingissä toimi 285 kunnallista ja 101 yksityistä päiväkotia (Helsingin kaupunki 2005). Vantaalla taas toimi 120 kunnallista päiväkotia ja 21 yksityistä päiväkotia (Asikainen 2005). Kaiken kaikkiaan Espoon, Helsingin ja Vantaan päiväkodeista 29,3 % on yksityisiä (ks. Taulukko 1). Taulukko 1. Espoon, Helsingin ja Vantaan päiväkodit vuonna 2005 kunnalliset päiväkodit ostopalvelu päiväkodit yksityiset päiväkodit, joilla ei sopimusta kunnan kanssa yhteensä ostopalvelu- ja muiden yksityisten päiväkotien osuus kaikista päiväkodeista Espoo ,8 % Helsinki ,2 % Vantaa ,9 % Yhteensä ,3 %

18 18 4 PÄIVÄKOTIYRITTÄJYYS JA JOHTAMINEN Yrittäjyyteen liittyy lähes aina myös johtamisen käsite. Yrittäjyys ja johtaminen kulkevat pitkälti käsi kädessä jo siitä syystä, että yrittäjä tarvitsee monia johtajalle ominaisia piirteitä. Suurin osa päiväkotiyrittäjistä toimii myös itse päiväkodissaan johtajana, joten heillä on sekä yrittäjän että johtajan rooli. Virtasen (1999, 67) määritelmän mukaan johtaminen käsitteellä tarkoitetaan johtajan toimenpiteitä, joiden avulla hän saa johtamansa organisaation ja sen jäsenet toimimaan päämäärien edellyttämään suuntaan. Johtamisessa yhtenä tehtävänä on päätösten tekeminen ja muutoksen aikaansaaminen. Toisaalta johtajuuteen kuuluu myös huolehtiminen jo saavutetun hyvän toimintatason ylläpitämisestä. (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999, 118.) Johtaminen on ennen kaikkea vuorovaikutusta johtajan ja alaisen välillä. Johtamistyöhön kuuluukin toimenpiteitä, joilla johtaja luo edellytykset henkilöstön työssä onnistumiselle ja jaksamiselle. Tällaisia edellytyksiä ovat selkeät tavoitteet, toimiva työnjako sekä päätöksenteko. Näiden lisäksi johtamistyöhön kuuluu myös työyhteisön sekä ulkoisen toimintaympäristön välisen vuorovaikutuksen turvaaminen. (Virtanen 1999, 67; Suomen Kuntaliitto & Työturvallisuuskeskus 1996, 20.) Hyvä johtaja onkin kiinnostunut sekä toiminnan tuloksista että henkilöstön hyvinvoinnista. Toimivassa työyhteisössä johtaja on usein ominaisuuksiltaan vuorovaikutteinen, osallistuva sekä työntekijöitä tukeva ja kannustava. Hän myös luottaa ihmisiin, tiedottaa aktiivisesti sekä innostaa työntekijöitä kehittämään itseään ja työtään. Hyvä johtaja pyrkii myös selvittämään työntekijöiden väliset ongelmat yhdessä keskustellen sekä antamaan työntekijöille palautetta rakentavasti. (Nakari & Valtee 1995, 30.) 4.1 Johtamisen tyylit Johtamista voidaan toteuttaa erilaisilla tyyleillä. Yleisimmin johtamistyylit jaetaan karkeasti demokraattiseen ja autoritaariseen johtamiseen. Tasa-arvoisuutta suosivasta johtajuustyylistä käytetään termiä demokraattinen johtajuus. Tällöin johtaja haluaa edistää ryhmän sisäistä yhtenäisyyttä, työskentelymotivaatiota ja työtehokkuutta. Demokraattisessa johtamisessa enemmistö on aina oikeassa ja työntekijät saavat osallistua päätöksentekoon. (Hujala ym. 1999, 119.) Toisaalta demokraattisen johtamisen heikkoutena

19 19 voi olla päätösten tekemisen hitaus ja työntekijöiden tehoton osallistuminen (Hokkanen, Skyttä & Strömberg 1996, 122). Autoritaarinen johtamistyyli taas korostaa selvästi hierarkkisuutta johtamisessa. Autoritaarisesti johdettu työ voi olla tuloksellista, mutta ryhmän sisäinen yhteistyö on usein heikkoa. Vaikka autoritaarisessa johtamisilmastossa ryhmä voi saada määrällisesti paljon aikaan, on demokraattisen ryhmän aikaansaannosten todettu olevan paljon laadukkaampaa ja omaperäisempää. (Hujala ym. 1999, 119.) Päivähoidon johtajuuden on havaittu olevan usein demokraattisen ja autoritaarisen johtamistyylin yhdistelmä. Päiväkodin työntekijöistä osa odottaa autoritaarista ja voimakasta johtamistapaa, kun taas osa odottaa vapaampaa ja sallivampaa yksilöllisen toiminnan toteutumista. Johtamistyyli päivittäisjohtamisessa riippuu kulloisenkin hetken tilanteesta ja toimintaympäristöstä. (Hujala ym. 1999, 120.) Demokraattinen ja autoritaarinen johtaminen ovat käsitteinä olleet keskeisiä johtajuusteorioissa jo pitkään, ja vaikka ne edelleenkin ovat ajankohtaisia, voi johtajuutta tarkastella myös toisenlaisista näkökulmista. Yksi tämän päivän keskeinen johtamiskäsite on valmentava johtaminen. Siinä esimies pyrkii kehittämään alaisensa suoritusta siinä tehtävässä missä kyseinen henkilö on. Valmentamisen keskeinen osa on hyvin sujuvien asioiden ja etenkin huonosti sujuvien asioiden yhteinen pohdiskelu. Pohdinnassa pyritään kaivamaan niitä piileviä ja näkyviä voimavaroja joita henkilöllä on, ja saamaan ne mukaan työsuoritukseen. (Juuti & Vuorela 2002, 16.) Esimies voikin käynnistää prosesseja, joissa organisaation jäsenet yhdessä aistivat, miten ympäristö ja asiakastarpeet muuttuvat. Esimies voi myös viestiä oman näkemyksensä niistä muutoksista, joita on havainnut. Yhdessä voidaan pohtia, mitä tehdään, jotta toiminta edelleen vastaa uusiin, muuttuneisiin haasteisiin. Johtaminen voidaankin nähdä yhteisenä tuotteena, jonka tulokset ovat myös yhteisiä. Hyvä johtaminen näkyy ihmisten välisenä yhteistyönä ja hyvinä työtuloksina. Hyvää yhteistyötä ei voida saavuttaa, ellei toiminnan perustaa ole rakennettu yhdessä ja jollei työskentelyprosessi perustu jatkuvaan yhteiseen keskusteluun.(emt., 32, 88.)

20 Johtajuus päiväkotimaailmassa Päiväkodin johtajan työ on hyvin moniulotteista ja päiväkodin johtajalta edellytetään varsin laaja-alaista kasvatusorganisaation johtamisen asiantuntemusta. Päiväkodin johtajan tehtäviin kuuluu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen johtaminen. Muita keskeisiä tehtäväalueita ovat palveluorganisaation johtaminen, työorganisaatioiden johtaminen, osaamisen johtaminen sekä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon asiantuntijana toimiminen. Usein päiväkodin johtaja hoitaa yhden päiväkodin johtajan tehtävät joko lapsiryhmätyöskentelystä vapautettuna hallinnollisena johtajana tai yhdistäen lapsiryhmätyön ja johtajuuden. (Lastentarhanopettajaliitto ry 2004, 21, 30.) Kokoavasti voidaan todeta, että päiväkodin johtajalla on kokonaisvaltainen vastuu kaikesta päiväkodin toiminnasta. Virtanen (1999, 67) toteaa myös, että päiväkodin johtajuus on jopa laajempi kokonaisuus kuin muiden johtajien, koska päiväkodin johtamiseen liittyy myös pedagogisen johtamisen näkökulman. Eri päiväkodeissa voi ilmetä hyvinkin erilaisia organisaatiokulttuureita ja johtamistyylejä, mutta päiväkodin johtaja on yleensä vastuussa ainakin seuraavista johtamisen osa-alueista: päivittäisjohtaminen, hallinnollinen johtaminen sekä pedagoginen johtaminen. Päiväkodin johtajan toistuvasti suorittamaa johtamista, esimerkiksi päivittäistä arkityötä, kutsutaan päivittäisjohtamiseksi. Päivittäisjohtaminen on konkreettista toimintaa, kuten palaverien pitoa ja henkilöstöneuvotteluja. Päivittäisjohtaminen on myös ihmisten hyvinvointiin ja heidän tukemiseensa suuntautuvaa toimintaa, esimerkiksi sellaisten konkreettisten toimenpiteiden kuten keskustelujen ja suunnittelukokousten järjestämistä. Päiväkodin johtaja on vastuussa myös henkilöstön ammatillisen osaamisen tukemisesta ja kehittämisestä ylipäänsä. (Työturvallisuuskeskus 2001, 86; Lastentarhanopettajaliitto ry 2004, 21.) Toinen päiväkodin johtajan työnkuvaan kuuluva johtamisen osa-alue on hallinnollinen johtaminen. Hallintotyöhön kuuluu esimerkiksi päiväkodin toiminnan tarkastelu osana koko sosiaali- ja terveystoimen organisaatiota tai kuntaorganisaatiota. Päiväkodin johtaja onkin jatkuvassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveystoimen edustajien kanssa. Päiväkodin johtaja osallistuu esimerkiksi kunnan muiden viranomaistahojen kanssa järjestettäviin yhteisiin kokouksiin. Myös tilastointi sekä toiminnan arvioiva dokumentoin-

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat 10.09.2015 Sivu 1 / 1 3801/05.10.01/2015 25 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli, puh.

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen

CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen 21.4.2016 2 21.4.2016 Palvelutuotannon periaatteet Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere 8.11.2016 Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Taustaa Orientaatioprojekti 2008-2014 Toinen vaihe 2014-2016. Suomesta projektissa mukana Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat

Lisätiedot