PÄIVÄKOTIYRITTÄJIEN KOKEMUKSIA PÄIVÄKODIN PERUSTAMISESTA JA SEN JOHTAMISESTA
|
|
- Teija Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PÄIVÄKOTIYRITTÄJIEN KOKEMUKSIA PÄIVÄKODIN PERUSTAMISESTA JA SEN JOHTAMISESTA Minna Auvinen - Mira Pesola Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Auvinen, Minna & Pesola, Mira. Päiväkotiyrittäjien kokemuksia päiväkodin perustamisesta ja sen johtamisesta. Helsinki, kevät 2006, 57 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää millaista on olla päiväkotiyrittäjä, ja minkälaisia onnistumisia ja haasteita päiväkotiyrittäjä kohtaa työssään. Tässä opinnäytetyössä päiväkotiyrittäjyyttä tarkastellaan juuri päiväkotiyrittäjien näkökulmasta ja pääpaino onkin päiväkotiyrittäjien omissa kokemuksissa. Päiväkotiyrittäjän tulee kyetä yhdistämään sellaisia osa-alueita kuin yrittäjyys, päiväkodin johtajuus, mahdollisesti lastentarhanopettajuus sekä naiseus. Tämä opinnäytetyö pyrkiikin kartoittamaan miten päiväkotiyrittäjä onnistuu yhdistämään nämä erilaiset osa-alueet ilman että hän uupuu suuren työmäärän alle. Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu teemahaastatteluihin, jotka toteutettiin kuudessa eri päiväkodissa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Haastateltavat olivat naisia, jotka olivat perustaneet yritysmuotoisen päiväkodin ja jotka johtivat kyseistä päiväkotia. Teoreettisina viitekehyksinä tutkimuksessa on käytetty hoivayrittäjyyttä, naisyrittäjyyttä sekä johtamisen näkökulmia. Analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Tutkimuksesta selviää, että päiväkotiyrittäjät kohtaavat monenlaisia onnistumisia sekä haasteita. Etenkin taloudelliset kysymykset nousivat esiin päiväkotiyrittäjän kohtaamista vaikeuksista. Eri osa-alueiden yhdistäminen ei ole päiväkotiyrittäjien mielestä myöskään mutkatonta, mutta mahdollista mikäli työtehtävät osataan organisoida tehokkaasti. Eri osa-alueet teetättävät paljon työtä, mutta päiväkotiyrittäjät eivät kokeneet itseään kovin uupuneiksi. Jaksamista edesauttaa päiväkotiyrittäjän luonteenlaatu, kyky sietää epävarmuutta, hyvä terveys sekä tarpeeksi pitkien lomien pitäminen. Tutkimus osoittaa, että päiväkotiyrittäjyys voi olla hyvä työllistymisvaihtoehto sellaisille sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisille, joilla on näkemystä siitä, miten he haluavat toteuttaa lasten päivähoitoa, ja jotka eivät stressaannu helposti. Tulevaisuudessa on myös mahdollista, että sosiaalipalveluita yksityistetään lisää ja päiväkotiyrittäjyys voi olla todellinen vaihtoehto päivähoidossa toimiville ammattilaisille. Asiasanat: päiväkotiyrittäjyys; naisyrittäjyys; hoivayrittäjyys; johtaminen; kvalitatiivinen tutkimus
3 ABSTRACT Auvinen, Minna & Pesola, Mira. Daycare entrepreneurship: experiences of establishing and managing a private daycare center. Helsinki, Spring 2006, 57 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki unit, Degree Programme in Social Services. This thesis focused on experiences of women entrepreneurs who had established a private daycare center. This thesis aims to provide information about the joys and challenges a care entrepreneur faces. Furthermore, one of the main focuses in this thesis was to investigate how these women entrepreneurs had managed to combine several different roles, such as an entrepreneur, a manager, a kindergarten teacher and possibly a mother and a wife. The core of this study was a qualitative research conducted within the capital area in Finland. The sample group consisted of seven different care entrepreneurs who had established private daycare centers in Helsinki, Espoo and Vantaa. The data was collected with theme interviews. The collected qualitative data was analysed mainly by using qualitative content analysis. After the analysis stage one of the main results of this study was that respondents were quite content with their choice of being a care entrepreneur although they had faced many challenges. The results indicated that care entrepreneurs dealt with great stress at times. But in contrast they had also more freedom and means to fulfil their visions on raising children than they would in communal daycare centers. Therefore it is possible that many more enthusiastic daycare professionals may find care entrepreneurship as a tempting opportunity in the future as privatisation within social services becomes more common. Keywords: care entrepreneurship, children s daycare, qualitative research
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YRITTÄJYYS SOSIAALIALALLA Taustaa yksityisten palveluiden tuottamiselle sosiaalialalla Hoivayrittäjyys Hoivayrittäjäksi ryhtymisen motiivit Hoivayrittäjän kohtaamat haasteet Hyvän hoivayrityksen ominaisuuksia ja sen yhteistyöverkostot Päiväkoti hoivayrityksenä Naisyrittäjyys Naisyrittäjyyden erityispiirteitä Naisyrittäjyys Suomessa Naisyrittäjät sosiaalialalla ja päiväkotimaailmassa KATSAUS YKSITYISIIN PÄIVÄKOTEIHIN Yksityiset päiväkodit Suomessa Yksityiset päiväkodit Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla PÄIVÄKOTIYRITTÄJYYS JA JOHTAMINEN Johtamisen tyylit Johtajuus päiväkotimaailmassa Päiväkodin johtajan kohtaamat erityiset haasteet yhdistettynä yrittäjyyteen Visiojohtamisen merkitys päiväkotiyrittäjyydessä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä ja tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen vaiheet Tutkimuksen kohdejoukko Tutkimusaineiston keruu Aineiston analyysi...29
5 6 TUTKIMUKSEN TULOKSET Päiväkotiyrittäjien lähtökohdat Päiväkotiyrittäjyyden parhaat ja vaikeimmat puolet Eri roolien yhdistäminen Ajankäytön hallinta Naiseus ja äitiys yhdistettynä päiväkotiyrittäjyyteen Päiväkotiyrittäjä johtajana Päiväkotiyrittäjän työaika ja jaksaminen Lisäkoulutuksen ja tuen tarve Yhteistyötahot ja kunnan suhtautuminen yritysmuotoiseen päiväkotiin Talouteen liittyvät kysymykset Päiväkotiyrittäjäksi ryhtymisen kannattavuus ja mitä tekisi toisin Tulevaisuuden näkymät POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten luotettavuuden arviointi ja eettiset kysymykset Tulosten tarkastelua ja johtopäätökset...50 LÄHTEET...54 LIITTEET...57 Liite 1. Saatekirje...58 Liite 2. Teemahaastattelurunko...59
6 1 JOHDANTO Tutkimuksemme käsittelee naisyrittäjyyttä sosiaalialalla ja etenkin päiväkotimaailmassa. Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää uuden päiväkodin perustaneiden naisten kokemuksia yrittäjyydestä ja johtajuudesta. Aiheen opinnäytetyöhömme saimme siitä, että olemme kiinnostuneita itse itsemme työllistämisestä tulevaisuudessa eli yrittäjäksi ryhtymisestä. Yksityinen päiväkoti olisi nimenomaan se sosiaalipalveluja tuottava yksikkö, jonka haluaisimme perustaa. Siksi tämä tutkimus käsitteleekin juuri päiväkotimaailmaa, vaikka yrittäjien kokemukset voivat olla hyvinkin samanlaisia sosiaalihuollon eri sektoreilla ja jopa eri toimialoilla. Näin ollen tutkimuksemme tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää muissakin konteksteissa kuin päiväkotimaailmassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaista on olla yrittäjä päiväkotimaailmassa. Sosiaalihuolto on perinteisesti ollut julkisen sektorin järjestämää ja yrittäjyys sosiaalihuollon piirissä onkin vielä suhteellisen uusi, joskin nykyisin jo kasvava, ilmiö. Aihetta ei ole tutkittu vielä kattavasti ja siksi tutkimuksemme on tarpeellinen. Sen lisäksi, että tutkimuksemme voi antaa kokonaiskuvaa yrittäjän kohtaamista iloista ja haasteista päiväkotimaailmassa, voi tutkimuksemme tarjota realistista tietoa hoivayrittäjyydestä kiinnostuneille ammattilaisille. Yksi päiväkotiyrittäjän kohtaama haaste on varmasti monen eri roolin yhteensovittaminen. Päiväkodin perustaneet henkilöt kun toimivat usein päiväkodissaan johtajan tehtävissä ja mahdollisesti myös kasvatusalan ammattilaisena päiväkodin lapsiryhmässä. Lisäksi yrittäjän arki jo itsessään sisältää usein uupumisen riskin, joten eri roolien onnistunut yhdistäminen on yksi jaksamista edesauttava tekijä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaankin päiväkotiyrittäjän arkea ja etenkin hänen jaksamistaan monien roolien ristipaineessa. Tämän tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat liittyvät sellaisiin teemoihin kuin hoivayrittäjyys, naisyrittäjyys sekä johtaminen. Näitä teoreettisia näkökulmia on käsitelty ennen kaikkea yksilön kannalta, koska tutkimuksemme käsittelee päiväkotiyrittäjyyttä nimenomaan yrittäjän näkökulmasta. Tutkimuksemme alueellisina kohteina ovat Espoo, Helsinki ja Vantaa. Toteutimme laadullisen tutkimuksemme empiirisen osan haastattelemalla kyseisissä kunnissa toimivia päiväkotiyrittäjiä, jotka olivat perustaneet yritysmuotoisen päiväkodin yksin tai jonkun kanssa, ja jotka toimivat perustamassaan päiväkodissa johtotehtävissä.
7 7 2 YRITTÄJYYS SOSIAALIALALLA 2.1 Taustaa yksityisten palveluiden tuottamiselle sosiaalialalla Sosiaalialalla yrittäjyys on vielä varsin tuore ilmiö, sillä kunnat ovat perinteisesti järjestäneet sosiaalipalveluiden tarjonnan asukkailleen. Sellaiset yhteiskunnalliset muutokset kuin kustannustehokkuus ovat kuitenkin avanneet uusia mahdollisuuksia yksityisten palveluiden tuottamiselle sosiaalialalla. Lisäksi eräät poliittis-hallinnolliset muutokset ovat edistäneet yksityisten palveluiden tuottamista sosiaalialalla. Tällaisia keskeisiä muutoksia ovat vuonna 1995 voimaan astunut uusi kuntalaki, joka lisäsi kuntien itsemääräämisoikeutta, sekä vuoden 1993 valtionosuusuudistus. Vaikka kunnilla onkin edelleen vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta asukkailleen, ovat nämä uudistukset mahdollistaneet kuntien vetäytymisen monipoliasemasta sosiaalipalvelujen tuottajana. Kunnat voivatkin ostaa nykyään palveluja myös yksityisiltä palveluntuottajilta, joita ovat erilaiset järjestöt, osuuskunnat sekä yritykset. (Andersson & Kainlauri 2001, 1; Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 9.) Yksityisten sosiaalipalveluiden merkitys kunnallisten palvelujen rinnalla onkin kasvanut selvästi 1990-luvun puolivälistä lähtien. Yritysten ja järjestöjen ylläpitämien toimipaikkojen määrä lähes nelinkertaistui vuosina Vuonna 1990 yksityisiä toimintayksiköitä sosiaalialalla oli noin 750, kun vuonna 2001 niitä oli jo lähes Viime vuosina eniten ovat lisääntyneet erilaiset asumispalvelut, kotipalvelut, lasten- ja nuorten laitos- ja perhehoito sekä lasten päivähoito. (Kauppinen & Niskanen 2003, ) Suurin osa yksityisistä toimintayksiköistä myy palveluita kunnille joko ostopalvelusopimusten perusteella tai maksusitoumuksella (Stakes 2004). 2.2 Hoivayrittäjyys Yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavan yrityksen yhteydessä törmää väistämättä käsitteeseen hoivayrittäjyys. Hoivayrittäjyys voidaan määritellä yritystoiminnaksi, joka kuuluu sosiaali- ja terveysalalle ja käsittää eri ikä- ja väestöryhmien hoivan, huolenpidon ja hoidon. Lasten päivähoito voi siis olla myös yksi hoivayrittäjyyden muoto. (Rissanen &
8 8 Sinkkonen 2004a, 6.) Hoivayrittäjyys on yksityisten sosiaalipalveluiden tapaan vielä melko uusi, 1990-luvun aikana syntynyt ilmiö. Hoivayrittäjyyttä on tutkittu yritysmuotoisten hoivapalveluiden nopeasta kasvusta huolimatta toistaiseksi melko vähän. Tutkimuksissa on tähän asti tarkasteltu hoivayrittäjyyttä lähinnä uutena yrittämisen muotona sekä kuntien merkitystä yritysten palveluiden ostajina. (Andersson & Kainlauri 2001, 5.) Hoivayrittäjyyden uutuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa kertoo myös se, että sosiaalialan yksityisestä toiminnasta ylipäätään on saatavissa tilastoja vasta 1990-luvun puolivälistä alkaen. Hoivayrittäjyyden tutkiminen ja arviointi on kuitenkin hyvin tärkeää jo siitä syystä, että suomalainen yhteiskunta ja sen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat voimakkaassa murroksessa. (Rissanen & Sinkkonen 2004a, 6 7.) Hoivayritysten tuottamat palvelut voivatkin täydentää kuntien tarjoamia palveluja. Monesti kuntien tarjoamat palvelut ovat sidottuja esimerkiksi tiettyihin toimintamalleihin ja suuriin järjestelmiin. Hoivayrittäjyydessä keskeistä onkin tuottaa asiakaslähtöisiä palveluita, mikä merkitsee paikallisten ja yksilöllisten ratkaisujen korostumista sekä suurten järjestelmien purkautumista. (Andersson & Kainlauri 2001, 8 9) Hoivayrittäjäksi ryhtymisen motiivit Hoivayrittäjyyteen liittyvissä tutkimuksissa on selvitetty jonkin verran syitä yrittäjäksi ryhtymiseen hoiva-alalla. Tutkimuksista on käynyt ilmi, että hyvin monella hoiva-alan yrittäjällä on ollut kunnallinen tai yksityinen työpaikka, kun hän on päättänyt aloittaa oman yrityksen ja vaihtoehtoisen palvelun tuotannon. Jotkut ovat aloittaneet yrityksen työttömyyden tai sen uhan vuoksi. (Andersson & Kainlauri 2001, 5; Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 44.) Syitä yritystoiminnan aloittamiseen on monia, mutta usein tutkimuksissa esille tulleita motiiveja hoivayrityksen perustamiseen ovat muun muassa halu tarjota asiakaslähtöisiä ja joustavia palveluja sekä halu irrottautua organisaatiolähtöisestä työn tekemisen tavasta mielekkäämpään työtapaan (Andersson & Kainlauri 2001, 5). Esimerkiksi monet sosiaali- ja terveysalan yrittäjät ovat olleet töissä kunnallisella sektorilla ennen yrittäjäksi alkamistaan, ja he ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä julkisen sektorin tapaan tuottaa palveluita. Nämä yrittäjät ovat halunneet tarjota laadukkaampaa palvelua kuin julkinen sektori on kyennyt tarjoamaan. (Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, ) Myös sellaiset seikat kuin luovuuden ja oman itsen monipuolinen toteuttaminen työssä, itsenäisyys ja halu kokeilla jotain uutta ovat olleet mo-
9 9 nen sosiaali- ja terveysalan yrittäjän motiiveja yritystoiminnan aloittamiseen (Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 35) Hoivayrittäjän kohtaamat haasteet Vaikka hoiva-alan yrittäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä elinkeinoonsa, ei yrittäminen ole helppoa. Hoiva-alan yrittäjät ovat kokeneet tutkimusten mukaan ongelmalliseksi esimerkiksi neuvonnan ja tuen puutteen. Yrittäjän arki on usein raskasta myös sellaisten seikkojen vuoksi kuin pitkät työpäivät, yksinäisyys sekä taloudellinen epävarmuus. Hoiva-alan yrittäjät toisaalta kuitenkin ymmärtävät, että yrittämiseen liittyvät tietyt riskit. Monet hoiva-alan yrittäjät ovat kuitenkin onnistuneet tekemään pitkiäkin ostopalvelusopimuksia kuntien kanssa, mitkä ovat luoneet monille yrittäjille turvallisuuden tunnetta. Hoiva-alan yrittäjät ovat tutkimuksiin liittyneissä haastatteluissa tuoneet esiin myös työn henkisen ja ruumiillisen raskauden kuormittavuuden. Huolestuttavaa onkin esimerkiksi Virpi Lemposen (1999) tekemän tutkimuksen tulos, jossa kaikki hänen tutkimustaan varten haastatellut hyvinvointialan yrittäjät tuntuivat olevan hyvin uupuneita työhönsä. (Andersson & Kainlauri 2001, 6 7.) Hyvän hoivayrityksen ominaisuuksia ja sen yhteistyöverkostot Hoiva-alan yrityksen menestymiseen tarvitaan monenlaisia asioita. Keskeisessä asemassa on tietenkin itse yrittäjä. Hänellä tulee olla sopiva persoona, ammattikoulutus sekä työkokemus. Pelkästään yrittäjän ammattitaito ja oikea asenne eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan myös liikeidean täytyy olla toimiva. Yrityksen pyörittämiseen tarvitaan myös taloushallinnollisia taitoja, kuten kustannustietoisuuden sekä palvelujen kysynnän ymmärrystä ja hallintaa. Hoiva-alan yrityksessä työntekijät ovat myös todella merkittävässä asemassa, koska hoivayrittäjyys liittyy aina ihmisten parissa työskentelyyn ja asiakkaiden kohtaamiseen. Menestyvässä ja laadukkaassa hoiva-alan yrityksessä työntekijät ovatkin ammattitaitoisia, motivoituneita ja päteviä. Luonnollisesti myös työyhteisön hyvä ilmapiiri ja myönteinen asenne ovat vahvuuksia hoivayrittäjyydessä. Menestyvällä hoivayrittäjällä on yleensä myös hyvät suhteet kuntaan, ja muutenkin yhteistyö muiden
10 10 yrittäjien kanssa toimii. (Andersson & Kainlauri 2001, 33; Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 67.) Vaikka yhteistyön tekeminen ja verkostoituminen ovatkin usein menestyvän hoivayrityksen ominaisuuksia, eivät kaikki hoivayrittäjät valitettavasti koe voivansa verkostoitua tarpeeksi tehokkaasti. Verkostoitumisen toimimisesta yrittäjien kesken onkin tutkimuksissa tullut ilmi kahdensuuntaisia näkemyksiä: jotkut yrittäjät kokevat yhteistyön yrittäjien kesken vireäksi ja toiset taas kaipaavat lisää verkostoja ja yrittäjäkontakteja (Andersson & Kainlauri 2001, 5). Ne yrittäjät, jotka ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöverkostoihinsa, ovat maininneet esimerkiksi seuraavanlaisia verkostoja: asiakkaat ja heidän omaisensa, yrittäjän oma perhe ja läheiset, kunnat, toiset yrittäjät, järjestöt, seurakunnat, poliisi ja lääninhallitus. Tutkimuksissa yrittäjät ovat kuvanneet yhteistyön toteutumisen esteiksi ajan puutteen, yrittäjien keskinäisen kilpailun ja kateuden sekä yritysten erilaisuuden. Joillain hoivayrittäjillä on ollut myös kunnan kanssa yhteistyöongelmia. Nämä ongelmat ovat liittyneet useimmiten viranomaisten vaihtuvuuteen sekä kielteisiin asenteisiin yrityksiä kohtaan. (emt., 8). Mielenkiintoista onkin pohtia miksi verkostoituminen ei ylipäätään työmuotona toimi useinkaan niin tehokkaasti kuin olisi suotavaa. Verkostotyötä pidetään sosiaali- ja terveysalalla itsestäänselvyytenä, mutta verkostomainen ajattelutapa ei ole kuitenkaan välttämättä vakiintunut eikä siten ilmene työkäytännöissä. (Kivilaakso 2005, 255.) Arnkil, Erikson ja Arnkil (2000, 222) toteavat myös, että toimiva verkosto ei synny vain saattamalla eri tahot yhteen. Verkoston eri jäsenten pitää olla sitoutuneita toimimaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja käydä keskenään jatkuvaa dialogia. Vaikka hoivayrittäjillä onkin selvästi erilaisia yhteistyötahoja, ei dialogi valitettavasti toteudu aina parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyön tekeminen olisi kuitenkin tärkeää, sillä se helpottaisi hoivayrittäjien toimintaa ja ennen kaikkea parantaisi asiakkaiden mahdollisuuksia saada mahdollisimman hyvää hoitoa ja palvelua Päiväkoti hoivayrityksenä Yritysmuotoisiin päiväkoteihin pätevät monet samat seikat kuin muihinkin hoiva-alan yrityksiin. Päiväkotiyrittäjät ovat perustelleet uuden päiväkodin perustamista esimerkik-
11 11 si halulla monipuolistaa päivähoitoa, lisätä palveluja riittämättömien julkisten palvelujen rinnalle sekä tarjota yrittäjänä laadukasta päivähoitoa lapsille (Sinkkonen & Kosola 2004, 42). Päiväkotiyrittäjät ovat tutkimuksissa kuvanneet toimintansa tavoitteeksi etenkin perheiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Yritysmuotoiset päiväkodit ovat yleensä myös erikoistuneet pedagogisesti, esimerkiksi kielikylpyyn, ilmaisutaitoon, kädentaitoihin tai luonnossa toimimiseen. Päiväkotiyrittäjät ovatkin kuvanneet päiväkotiaan esimerkiksi uudistajaksi ja tienraivaajaksi ja toisaalta jotkut ovat kertoneet halustaan tarjota erityisosaamista uusin urin. (Andersson & Kainlauri 2001, 37). Jotkut päiväkotiyrittäjät ovat perustaneet yksityisen päiväkodin, koska työskentely kunnallisen päivähoidon parissa on ollut epävarmaa ja esimerkiksi pätkätyöläisyyden ja määräaikaisuuden sävyttämää (Sinkkonen & Kosola 2004, 41). Toisaalta taloudelliset syyt yritystoiminnan aloittamiseen ovat olleet hyvin vähäisiä päiväkotiyrittäjien keskuudessa. Päiväkotiyrittäjät eivät siis tutkimusten mukaan ole tavoitelleet parempaa toimeentuloa perustamalla päiväkodin, vaan he ovat ennen kaikkea halunneet tehdä työtä ihmisten parissa omalla tavallaan ja kehittää omaa työtään. (Sinkkonen & Kosola 2004, 43.) Tilastojen mukaan yli puolet sosiaalialan yrittäjistä saakin heikomman toimeentulon yrittäjänä, kuin mitä he saisivat julkisen sektorin palveluksessa samalla alalla (Kovalainen, Simonen & Österberg 1996, 71). 2.3 Naisyrittäjyys Yrittäjyyttä sosiaalialalla voi tarkastella myös naisyrittäjyyden näkökulmasta, koska palveluyrittäjyys etenkin hoiva-alalla on perinteisesti ollut naisten toimialaa (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005). Noin 90 % sosiaalialan palveluyrityksistä onkin naisten omistamia (Työvoima- ja elinkeinokeskus 2005). Vastaavasti myös päivähoidon piirissä työvoima on hyvin naisvaltaista ja siten myös päiväkotiyrittäjät ovat pääosin naisia. Tämä kävi ilmi myös Teija Kosolan (2001, 57) päiväkotiyrittäjyyttä koskevasta tutkimuksesta, jossa kaikki tutkimukseen osallistuneet yrittäjät olivat naisia. Naisten yrittäjyys sosiaalialalla on toki lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta edelleenkään moni sosiaalialan ammattilainen ei näe yrittämistä itselleen sopivana vaihtoehtona. Tämä voi johtua osittain naisyrittäjien kohtaamista erityisistä haasteista, jotka vai-
12 12 kuttavat yrittäjänä toimimiseen. Toisaalta naisyrittäjyyteen liittyy usein myös sellaisia piirteitä, jotka voivat olla voimavaroja hoivayrittäjyyden saralla Naisyrittäjyyden erityispiirteitä Yrittäjänaisten keskusliitto ry, joka on yksityisten naisyrittäjien sitoutumaton valtakunnallinen etujärjestö, teetätti Taloustutkimuksella vuonna 1999 jäsentutkimuksen. Kyseisessä tutkimuksessa selvitettiin muun muassa naisyrittäjien kohtaamia haasteita, yritystoiminnan esteitä, syitä yrittäjäksi ryhtymiseen sekä tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksen mukaan yksi keskeisin naisyrittäjien kohtaama ongelma on ristiriita perheenäidin ja yrittäjän roolien välillä. Naisyrittäjillä työn ja perheen yhteensovittaminen on usein vielä haasteellisempaa kuin miesyrittäjillä, koska naiset esimerkiksi joutuvat ottamaan äitiyslomaa perheenlisäyksen tullessa ajankohtaiseksi. Yrittäjänaisten keskusliiton teetättämän tutkimuksen mukaan 24 % tutkimukseen osallistuneista naisyrittäjistä piti vain 1-5 viikkoa äitiyslomaa. Vastaajista 23 % piti 6 10 viikkoa äitiyslomaa ja 39 % vastaajista piti äitiyslomaa viikkoa. Yli 30 viikkoa äitiyslomaa piti ainoastaan 8 % vastaajista. (Yrittäjänaisten keskusliitto ry 2005.) Ylipäätään lapset tuntuvat työelämän ajattelutavassa olevan tänäkin päivänä pääasiassa naisten lapsia, sillä naiset käyttävät pääosan perhevapaista ja naisten työpaikat ovat luoneet mekanismeja, joilla tähän sopeudutaan. Miesten työpaikoilla kysymys pidemmälle perhevapaalle jäämisestä aiheuttaa edelleenkin usein torjuntaa tai hämmennystä. (Salmi 2004, 4 5.) Suomalaiset naiset kantavat muutenkin tyypillisesti kaksoistaakkaa eli tekevät kokopäiväisen ansiotyön lisäksi valtaosan kotitöistä ja lastenhoidosta. (Salmi 2004, 6; Aaltio-Marjosola 2001, ). Lieneekin selvää, että naisille perhe-elämän ja yrittäjyyden yhteen liittäminen on hyvin haasteellista. Yrittäjänaisten keskusliiton teetättämän jäsentutkimuksen mukaan vuonna 1997 osa naisyrittäjistä ilmoitti ongelmakseen myös sen, ettei naisten kykyihin uskota ja esimerkiksi rahoitusta on voinut olla vaikeaa saada. Jotkut naisyrittäjät ovat maininneet ongelmakseen kannustuksen ja kontaktien puuttumisen. (Yrittäjänaisten keskusliitto ry 2005.) Joskus väitetäänkin, että naiset eivät osaa verkostua yhtä tehokkaasti kuin miehet (Aaltio-Marjosola 2001, 103). Ainakin joidenkin naisyrittäjien kohdalla tämä näyttäisikin tutkimusten valossa pitävän paikkansa. Lisäksi Rissanen & Sinkkonen (2004b, 22)
13 13 mainitsevat naisten verkostojen ongelmaksi sen, että ne muodostuvat yleensä ystävistä ja sukulaisista eivätkä niinkään yrityksen kannalta tärkeistä kontakteista. Verkostoituminen olisi kuitenkin yrittäjille todella tärkeää, jotta he voivat vaihtaa kokemuksiaan, oppia niistä ja kehittyä (Aaltio-Marjosola 2001, 106). Naisyrittäjiin voidaan liittää myös samanlaisia piirteitä kuin naisjohtajiin, koska naisyrittäjät toimivat yleensä perustamassaan yrityksessä myös johtotehtävissä. Naiset johtajina poikkeavat miehistä joidenkin tutkimusten valossa siten, että naiset luovat yhteisön ilmapiirin sellaiseksi, että alaiset kokevat itsensä tärkeiksi ja osallistuvat enemmän. Naiset johtavat usein vuorovaikutteisesti eivätkä niinkään perusta johtamistapaansa muodollisiin auktoriteetteihin. Joidenkin tutkimusten mukaan naisilla on myös johtajina miehiä enemmän joustavuutta ja naisten kyky olla empaattinen on miehiä korkeampi. Naissukupuoli voikin olla voimavara hoiva-alan yritystoiminnan parissa (Aaltio- Marjosola 2001, 136, 196.) Hoivayrittäjä tarvitsee varmasti kykyä olla empaattinen ja vuorovaikutukseltaan avoin menestyäkseen, ja monella naisella onkin näitä tärkeitä luonteenpiirteitä Naisyrittäjyys Suomessa Tällä hetkellä Suomessa naisyrittäjien osuus koko yrittäjäkannasta on 33,3 prosenttia. Vaikka tämä prosentuaalinen osuus onkin korkea EU-tasolla tarkasteltuna, naisten osuutta yrittäjäkannasta halutaan kasvattaa. Suomen valtio on pyrkinyt tukemaan naisten yrittäjyyttä esimerkiksi tarjoamalla yrittäjäkoulutusta ja taloudellista tukea. Valtion omistuksessa oleva erityisrahoitusyhtiö Finnvera esimerkiksi tarjoaa naisyrittäjälainoja yrityksille, joissa nainen on johtajana tai jossa naiset ovat enemmistöosakkaina. Naisyrittäjyyden edistämisen ajankohtaisuus ilmenee muun muassa siitä, että toukokuussa 2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti yrittäjyyden politiikkaohjelmaan liittyen työryhmän, joka käsittelee naisyrittäjyyden edistämistä. Vuosina on tarkoituksena toteuttaa Kansallinen Naisyrittäjyyden Edistämishanke, jonka tavoitteena on nostaa naisyrittäjäkanta 40:een prosenttiin. Naisyrittäjyyden edistämisellä nähdään olevan vaikutuksia työllisyyden parantamiseen sekä tasa-arvon kehittymiseen sekä alueellisesti että sukupuolten välillä. (Finnvera 2005; Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.) Naisyrittäjyyttä tukemaan on perustettu myös esimerkiksi Naisyrittäjyyskeskus ry, joka
14 14 tukee aloittelevia sekä jo toiminnassa olevia naisyrittäjiä. Naisyrittäjyyskeskus järjestää muun muassa mentorointitoimintaa, infotilaisuuksia sekä yrittäjäkursseja (Naisyrittäjyyskeskus ry 2005) Naisyrittäjät sosiaalialalla ja päiväkotimaailmassa Naisten on perinteisesti ajateltu vieroksuvan yrittäjyyttä ja edellä mainittujen tilastollisten tietojen valossa tämä näyttääkin olevan totta. Naiset ovat keskimäärin miehiä varovaisempia esimerkiksi ottamaan taloudellisia riskejä (Yrittäjänaisten keskusliitto ry 2005; Kovalainen & Simonen 1996, 37 38). Useimpien naisyrittäjien koulutus ja ammattitaito ovat joltain muulta alalta kuin yritystoiminnasta (Rissanen & Sinkkonen 2004b, 22). Tämä pätee myös sosiaalialan ammattilaisiin, joiden koulutus ohjaa harvoin yrittäjyyteen, kustannuslaskentaan ja budjettisuunnitteluun tai markkinointiin ja kilpailuun (Kovalainen & Simonen 1996, 37). Täten yrittäjyys saattaa tuntua monelle sosiaalialan ammattilaiselle vieraalta ajatukselta. Mutta juuri tästä syystä valtion toteuttamat naisyrittäjyyden edistämishankkeet ovat tärkeitä, ja esimerkiksi juuri yrittäjyyskurssit voivat rohkaista sosiaalialan ammattilaisia perustamaan oman yrityksen. Naisten harjoittaman yritystoiminnan tilastoinnissa on vielä paljon kehitettävää (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005). Yrittäjien tilastoinnista käytetyt toimialajaottelut eivät esimerkiksi anna riittävässä määrin tietoja naisyrittäjien osuudesta uusilla, kasvavilla toimialoilla. Yksi näistä uusista kasvavista toimialoista on juuri perinteisesti naisvaltainen hoiva-ala, jonka uskotaan jatkossa kasvattavan merkitystään elinkeinona. Kauppaja teollisuusministeriön vuonna 2001 antaman tiedotteen mukaan sosiaalipalvelujen tulevaisuus elinkeinoalana näyttääkin valoisalta. (Työvoima- ja elinkeinokeskus 2005.)
15 15 3 KATSAUS YKSITYISIIN PÄIVÄKOTEIHIN 3.1 Yksityiset päiväkodit Suomessa Yksityiset päiväkodit ovat melko uusi ilmiö Suomessa. Tästä kertoo esimerkiksi se tosiasia, että yksityisistä päiväkodeista on saatavissa tilastotietoja vasta vuodesta 1994 lähtien, mutta päiväkoteja ei silloin vielä kuitenkaan erotettu omistuspohjan mukaan yritysten ja kolmannen sektorin päiväkoteihin. Yksityisten päiväkotien tilastointi, jossa erotetaan yritysmuotoiset ja kolmannen sektorin päiväkodit, aloitettiin vasta vuonna (Sinkkonen & Kosola 2004, 27.) Päiväkotiyrittäjyys yleistyi 1990-luvulla useasta eri syystä. Taloudellisia tekijöitä ovat erityisesti 1990-luvun alku- ja keskivaiheilla kuntia kohdanneet taloudelliset vaikeudet, jotka heikensivät kuntien mahdollisuuksia rahoittaa päivähoitoa. Kunnissa toteutettiin monenlaisia säästötoimenpiteitä ja kunnallista päivähoitoa supistettiin muun muassa siten, että useita kunnallisia päiväkoteja suljettiin. Esimerkiksi vuosina kunnat lakkauttivat päivähoitopaikkaa, uusia virkoja ei perustettu eikä määräaikaisia työntekijöitä vakinaistettu. Päivähoitopaikkojen kysyntä alkoi kuitenkin taas kasvaa nopeasti vuosina muutamissa runsasväkisissä nuorten asukkaiden muuttokunnissa, kun pienten lasten vanhemmat olivatkin yhä enemmän palkkatyössä yksityisellä sektorilla. Kuntien talous ei kuitenkaan kohentunut vastaavaan tahtiin ja siten ne olivat kyvyttömiä tyydyttämään äkkiä kasvanutta päivähoidon kysyntää. (Sinkkonen & Kosola 2004, 38.) Tämä tietenkin loi tarvetta yksityisten palvelujen tuottamiseen, ja yksityisiä päiväkoteja alettiin perustamaan vastaukseksi kysynnän tarpeisiin. Yksityinen päivähoito on yleistynyt myös lakimuutosten seurauksena. Kuntalain ja valtionosuuslain muutokset ovat osaltaan lisänneet kuntien mahdollisuuksia ostaa palveluja yksityisiltä sosiaalipalvelujen tuottajilta. Mutta myös vuonna 1993 muutettu lasten päivähoitolaki velvoitti kunnat järjestämään alle kolmevuotiaille lapsille päivähoitopaikan. Vuonna 1996 sama oikeus laajennettiin koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Lisäksi vuonna 1997 alettiin maksamaan yksityisen lastenhoidon tukea, jonka seurauksena yksityisten ja julkisten palvelujen hintaerot pienenivät. Tämä mahdollisti yhä useam-
16 16 malle perheelle yksityisten lasten päivähoitopalveluiden käyttämisen. (Sinkkonen & Kosola 2004, ) Vuonna 2003 Suomessa toimi 595 yksityistä päiväkotia. Näistä 235 päiväkotia toimi yritysmuotoisena, 354:llä päiväkodilla oli järjestö takanaan ja kuudella päiväkodilla oli muu järjestäjätaho. Yksityisistä päiväkodeista 71 % myi osan tai kaikki palvelunsa kunnille, ja 29 %:lla yksityisistä päiväkodeista ei ollut ollenkaan ostopalvelusopimusta kunnan kanssa (Kauppinen 2005). Tämä osoittaa, että myös työnantajat ja kotitaloudet ostavat jonkin verran yksityistä päivähoitoa (Kauppinen & Niskanen 2003, 22). Yksityistä päivähoitoa käyttävät kotitaloudet voivat kuitenkin saada valtakunnallista yksityisen hoidon tukea Kansaneläkelaitokselta sekä kuntalisiä, jotka kattavat osan yksityisestä päivähoidosta aiheutuvista päivähoitomaksuista (Sinkkonen & Kosola 2004, 37). Tilastokeskuksen (2005) mukaan kunnallisia päiväkoteja oli Suomessa vuonna 2003 yhteensä kappaletta eli yksityisten päiväkotien osuus kaikista Suomen päiväkodeista oli 19,7 %. Yksityisiä päiväkoteja on perustettu eniten Uudenmaan läänissä sekä maan suurimmissa kaupungeissa (Kovalainen & Simonen 1996, 13).
17 Yksityiset päiväkodit Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Vuoden 2005 alussa Espoossa toimi 126 kunnallista päiväkotia ja 98 yksityistä päiväkotia (Tossavainen 2005). Helsingissä toimi 285 kunnallista ja 101 yksityistä päiväkotia (Helsingin kaupunki 2005). Vantaalla taas toimi 120 kunnallista päiväkotia ja 21 yksityistä päiväkotia (Asikainen 2005). Kaiken kaikkiaan Espoon, Helsingin ja Vantaan päiväkodeista 29,3 % on yksityisiä (ks. Taulukko 1). Taulukko 1. Espoon, Helsingin ja Vantaan päiväkodit vuonna 2005 kunnalliset päiväkodit ostopalvelu päiväkodit yksityiset päiväkodit, joilla ei sopimusta kunnan kanssa yhteensä ostopalvelu- ja muiden yksityisten päiväkotien osuus kaikista päiväkodeista Espoo ,8 % Helsinki ,2 % Vantaa ,9 % Yhteensä ,3 %
18 18 4 PÄIVÄKOTIYRITTÄJYYS JA JOHTAMINEN Yrittäjyyteen liittyy lähes aina myös johtamisen käsite. Yrittäjyys ja johtaminen kulkevat pitkälti käsi kädessä jo siitä syystä, että yrittäjä tarvitsee monia johtajalle ominaisia piirteitä. Suurin osa päiväkotiyrittäjistä toimii myös itse päiväkodissaan johtajana, joten heillä on sekä yrittäjän että johtajan rooli. Virtasen (1999, 67) määritelmän mukaan johtaminen käsitteellä tarkoitetaan johtajan toimenpiteitä, joiden avulla hän saa johtamansa organisaation ja sen jäsenet toimimaan päämäärien edellyttämään suuntaan. Johtamisessa yhtenä tehtävänä on päätösten tekeminen ja muutoksen aikaansaaminen. Toisaalta johtajuuteen kuuluu myös huolehtiminen jo saavutetun hyvän toimintatason ylläpitämisestä. (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999, 118.) Johtaminen on ennen kaikkea vuorovaikutusta johtajan ja alaisen välillä. Johtamistyöhön kuuluukin toimenpiteitä, joilla johtaja luo edellytykset henkilöstön työssä onnistumiselle ja jaksamiselle. Tällaisia edellytyksiä ovat selkeät tavoitteet, toimiva työnjako sekä päätöksenteko. Näiden lisäksi johtamistyöhön kuuluu myös työyhteisön sekä ulkoisen toimintaympäristön välisen vuorovaikutuksen turvaaminen. (Virtanen 1999, 67; Suomen Kuntaliitto & Työturvallisuuskeskus 1996, 20.) Hyvä johtaja onkin kiinnostunut sekä toiminnan tuloksista että henkilöstön hyvinvoinnista. Toimivassa työyhteisössä johtaja on usein ominaisuuksiltaan vuorovaikutteinen, osallistuva sekä työntekijöitä tukeva ja kannustava. Hän myös luottaa ihmisiin, tiedottaa aktiivisesti sekä innostaa työntekijöitä kehittämään itseään ja työtään. Hyvä johtaja pyrkii myös selvittämään työntekijöiden väliset ongelmat yhdessä keskustellen sekä antamaan työntekijöille palautetta rakentavasti. (Nakari & Valtee 1995, 30.) 4.1 Johtamisen tyylit Johtamista voidaan toteuttaa erilaisilla tyyleillä. Yleisimmin johtamistyylit jaetaan karkeasti demokraattiseen ja autoritaariseen johtamiseen. Tasa-arvoisuutta suosivasta johtajuustyylistä käytetään termiä demokraattinen johtajuus. Tällöin johtaja haluaa edistää ryhmän sisäistä yhtenäisyyttä, työskentelymotivaatiota ja työtehokkuutta. Demokraattisessa johtamisessa enemmistö on aina oikeassa ja työntekijät saavat osallistua päätöksentekoon. (Hujala ym. 1999, 119.) Toisaalta demokraattisen johtamisen heikkoutena
19 19 voi olla päätösten tekemisen hitaus ja työntekijöiden tehoton osallistuminen (Hokkanen, Skyttä & Strömberg 1996, 122). Autoritaarinen johtamistyyli taas korostaa selvästi hierarkkisuutta johtamisessa. Autoritaarisesti johdettu työ voi olla tuloksellista, mutta ryhmän sisäinen yhteistyö on usein heikkoa. Vaikka autoritaarisessa johtamisilmastossa ryhmä voi saada määrällisesti paljon aikaan, on demokraattisen ryhmän aikaansaannosten todettu olevan paljon laadukkaampaa ja omaperäisempää. (Hujala ym. 1999, 119.) Päivähoidon johtajuuden on havaittu olevan usein demokraattisen ja autoritaarisen johtamistyylin yhdistelmä. Päiväkodin työntekijöistä osa odottaa autoritaarista ja voimakasta johtamistapaa, kun taas osa odottaa vapaampaa ja sallivampaa yksilöllisen toiminnan toteutumista. Johtamistyyli päivittäisjohtamisessa riippuu kulloisenkin hetken tilanteesta ja toimintaympäristöstä. (Hujala ym. 1999, 120.) Demokraattinen ja autoritaarinen johtaminen ovat käsitteinä olleet keskeisiä johtajuusteorioissa jo pitkään, ja vaikka ne edelleenkin ovat ajankohtaisia, voi johtajuutta tarkastella myös toisenlaisista näkökulmista. Yksi tämän päivän keskeinen johtamiskäsite on valmentava johtaminen. Siinä esimies pyrkii kehittämään alaisensa suoritusta siinä tehtävässä missä kyseinen henkilö on. Valmentamisen keskeinen osa on hyvin sujuvien asioiden ja etenkin huonosti sujuvien asioiden yhteinen pohdiskelu. Pohdinnassa pyritään kaivamaan niitä piileviä ja näkyviä voimavaroja joita henkilöllä on, ja saamaan ne mukaan työsuoritukseen. (Juuti & Vuorela 2002, 16.) Esimies voikin käynnistää prosesseja, joissa organisaation jäsenet yhdessä aistivat, miten ympäristö ja asiakastarpeet muuttuvat. Esimies voi myös viestiä oman näkemyksensä niistä muutoksista, joita on havainnut. Yhdessä voidaan pohtia, mitä tehdään, jotta toiminta edelleen vastaa uusiin, muuttuneisiin haasteisiin. Johtaminen voidaankin nähdä yhteisenä tuotteena, jonka tulokset ovat myös yhteisiä. Hyvä johtaminen näkyy ihmisten välisenä yhteistyönä ja hyvinä työtuloksina. Hyvää yhteistyötä ei voida saavuttaa, ellei toiminnan perustaa ole rakennettu yhdessä ja jollei työskentelyprosessi perustu jatkuvaan yhteiseen keskusteluun.(emt., 32, 88.)
20 Johtajuus päiväkotimaailmassa Päiväkodin johtajan työ on hyvin moniulotteista ja päiväkodin johtajalta edellytetään varsin laaja-alaista kasvatusorganisaation johtamisen asiantuntemusta. Päiväkodin johtajan tehtäviin kuuluu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen johtaminen. Muita keskeisiä tehtäväalueita ovat palveluorganisaation johtaminen, työorganisaatioiden johtaminen, osaamisen johtaminen sekä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon asiantuntijana toimiminen. Usein päiväkodin johtaja hoitaa yhden päiväkodin johtajan tehtävät joko lapsiryhmätyöskentelystä vapautettuna hallinnollisena johtajana tai yhdistäen lapsiryhmätyön ja johtajuuden. (Lastentarhanopettajaliitto ry 2004, 21, 30.) Kokoavasti voidaan todeta, että päiväkodin johtajalla on kokonaisvaltainen vastuu kaikesta päiväkodin toiminnasta. Virtanen (1999, 67) toteaa myös, että päiväkodin johtajuus on jopa laajempi kokonaisuus kuin muiden johtajien, koska päiväkodin johtamiseen liittyy myös pedagogisen johtamisen näkökulman. Eri päiväkodeissa voi ilmetä hyvinkin erilaisia organisaatiokulttuureita ja johtamistyylejä, mutta päiväkodin johtaja on yleensä vastuussa ainakin seuraavista johtamisen osa-alueista: päivittäisjohtaminen, hallinnollinen johtaminen sekä pedagoginen johtaminen. Päiväkodin johtajan toistuvasti suorittamaa johtamista, esimerkiksi päivittäistä arkityötä, kutsutaan päivittäisjohtamiseksi. Päivittäisjohtaminen on konkreettista toimintaa, kuten palaverien pitoa ja henkilöstöneuvotteluja. Päivittäisjohtaminen on myös ihmisten hyvinvointiin ja heidän tukemiseensa suuntautuvaa toimintaa, esimerkiksi sellaisten konkreettisten toimenpiteiden kuten keskustelujen ja suunnittelukokousten järjestämistä. Päiväkodin johtaja on vastuussa myös henkilöstön ammatillisen osaamisen tukemisesta ja kehittämisestä ylipäänsä. (Työturvallisuuskeskus 2001, 86; Lastentarhanopettajaliitto ry 2004, 21.) Toinen päiväkodin johtajan työnkuvaan kuuluva johtamisen osa-alue on hallinnollinen johtaminen. Hallintotyöhön kuuluu esimerkiksi päiväkodin toiminnan tarkastelu osana koko sosiaali- ja terveystoimen organisaatiota tai kuntaorganisaatiota. Päiväkodin johtaja onkin jatkuvassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveystoimen edustajien kanssa. Päiväkodin johtaja osallistuu esimerkiksi kunnan muiden viranomaistahojen kanssa järjestettäviin yhteisiin kokouksiin. Myös tilastointi sekä toiminnan arvioiva dokumentoin-
NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.
NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotPerhekoti Touhukallio Oy
Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotHyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä
Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä
LisätiedotKeinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.
Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotTuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä
ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena
LisätiedotJohtaminen laadun tuottajana
Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotAmmattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto
Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito
Lisätiedot10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014
1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotPedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä
Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotJulkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla
Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotHENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotSosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?
Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotEsimiehestä kaikki irti?
Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu
LisätiedotJohtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt
Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta
LisätiedotKuntajohtajien työhyvinvointi 2018
Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotSosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus
Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Talentian selvitys 2017 Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja sopivasti haastavaa. Työ on sovitettavissa yksityiselämään työmatkan ja -ajan, palkkauksen ja kuormittuvuuden
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotJOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius
JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.
LisätiedotNuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi
Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty
LisätiedotAkateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?
Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotMatka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa
Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotPotilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus
Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa
LisätiedotPorvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut
Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta
LisätiedotKysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1
Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29
LisätiedotEnnakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen
Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotTulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa
Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta
LisätiedotMitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa
Asia 3. Mitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa A. Kolme tärkeää tutkimusraporttia: A1. Stenvall, Jari & Majoinen, Kaija & Syväjärvi,
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotNuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet
Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet Global Entrepreneurship Monitor (2003-2016) Osuus suomalaisista, joka arvioi perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa 20% 8% 5% 7% 6% 6% 7% 7% 9% 8% 8% 7%
LisätiedotAsiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012
Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut
LisätiedotTunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010
Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotSeinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö
Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotMinkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?
Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotLUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä
LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotVarhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa
Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa Kirsti Karila Tay Päivi Kupila Tay 15.11.2010 Työsuojelurahaston rahoittama hanke Tutkimuksen lähtökohdat
LisätiedotFSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
Lisätiedot