Taitorakenteet, miten 14,7 miljardin euron kansallista omaisuutta vaalitaan

Transkriptio

1 Taitorakenteet, miten 14,7 miljardin euron kansallista omaisuutta vaalitaan Inspectan Tietopäivät Kaapelitehdas Olli-Pekka Aalto

2 Luomme puitteet Uudenmaan asukkaiden hyvälle elämälle edistämällä yritysten elinvoimaisuutta ja työllisyyttä, huolehtimalla luonnosta ja ympäristöstä sekä kehittämällä toimivaa ja turvallista liikennettä. Teemme työtämme yhdessä yhdistysten, järjestöjen, yritysten, laitosten, virastojen, kuntien, ministeriöiden ja maakuntien liittojen kanssa.

3 Tavoitteemme on: Parantaa Itämeren tilaa Nostaa työllisyysastetta Kehittää vuorovaikutusta ja yhteistyötä kansalaisten kanssa Ohjata yrityksiä kestävään kasvuun Varmistaa toimivat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Luoda hiilineutraali metropoli

4 ELYä ohjaavat ministeriöt ELYä ohjaavat myös Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto Maaseutuvirasto Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sisäasiainministeriö Elintarviketurvallisuusvirasto Tukes turvallisuus ja kemikaalivirasto

5 Uudenmaan ELYn organisaatio Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Petri Knaapinen Liikenne- ja infrastruktuuri: ylijohtaja Rita Piirainen Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Satu Pääkkönen TEtoimisto Strategiapäällikkö Vesa Lipponen Hallintojohtaja Janne Kesälahti Ylijohtaja Rita Piirainen

6 Liikenne ja infrastruktuuri

7 Tehtävämme on taata toimivat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Liikennejärjestelmän toimivuus. Tiestön liikennöitävyys ja kunto Maantieverkon ylläpito ja kehittäminen Julkisen liikenteen järjestäminen Maankäytön ja liikenteen yhteen sovittaminen Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuus Elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukeminen Liikenteen lupa-asiat

8 Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta-alue Kanta-Häme ja Päijät-Häme Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Uusimaa Elinkeinot, työvoima ja osaaminen Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat Maahanmuutto Liikenne ja infrastruktuuri Maahanmuutto Maahanmuutto

9 Kuka olen? Siltainsinööri Olli-Pekka Aalto Uudenmaan ELY-keskus Diplomi-Insinööri Tampereen Teknillinen Yliopisto 2009, rakennustekniikka Johtamisen erikoisammattitutkinto SLK-Instituutti 2015 Nykyisessä tehtävässä vuodesta 2011 saakka, tätä ennen siltasuunnittelijana konsulttitoimistossa Tiiminvetäjä, yli 3000 maantiesillan hallinnointi, sillankorjausten rahoituksen ohjelmointi ja budjetointi, asiantuntijapalveluiden hankinta ja rakennuttaminen Siltojen ja muiden taitorakenteiden tarkastusten ja korjaussuunnitelmien teettäminen Sillantarkastajan ja rakennuttajan pätevyydet Olli-Pekka Aalto 9

10 Mitä ovat taitorakenteet Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin perustuvat suunnitelmat ja joiden rakenteellinen vaurioituminen suunnittelu- tai rakennusvirheen seurauksena saattaa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai liikennejärjestelmälle ja/tai merkittäviä korjauskustannuksia rakenteelle tai sen välittömälle ympäristölle Liikennejärjestelmän taitorakenteita ovat siis esimerkiksi sillat, tukimuurit, tunnelit, kiinteät merimerkit, uittojohteet, laiturit, sulut ja kanavarakenteet, liikenneväylän päälle rakennetut rakennukset yms. Tässä esityksessä pääpaino on liikenneinfran taitorakenteissa, aihetta voi toki soveltaa myös muihin infran taitorakenteisiin (ehkä myös kiinteistöihin) Olli-Pekka Aalto 10

11 Olli-Pekka Aalto 11

12 Kuinka paljon Suomessa on erilaisia taitorakenteita ja kuka ne omistaa Valtion liikenneympäristön taitorakenteet ovat Liikenneviraston omistuksessa ELY-keskuksen isännöivät maanteitä ja niiden taitorakenteita Lisäksi kunnilla, teollisuudella ja yksityisteiden hoitokunnilla on omistuksessaan taitorakenteita Kokonaiskuvaa kaikkien taitorakenteiden arvosta ei ole, mutta Liikennevirasto on arvioinut omien silta, tunneli ja kanavarakenteiden arvon Olli-Pekka Aalto 12

13 Olli-Pekka Aalto 13

14 Taitorakenteiden arvo Tiesiltojen jälleenhankinta-arvoksi on laskettu noin 8,5 miljardia euroa. Tiesiltojen nykyarvo on noin 3,1 miljardia euroa, eli noin viidesosa Suomen koko tieverkon arvosta Rautatiesiltojen jälleenhankinta-arvoksi on laskettu noin 2,1 miljardia euroa. Rautatiesiltojen nykyarvo on noin 0,25 miljardia euroa, eli noin 5 % Suomen koko rautatieverkon arvosta /46/. Tieverkon muiden taitorakenteiden jälleenhankinta-arvoiksi on arvioitu tietunnelien osalta noin 0,3 miljardia euroa, rautatietunnelien osalta noin 0,7 miljardia euroa ja rautatierumpujen osalta noin 0,5 miljardia euroa. Sulkujen ja muiden kanavarakenteiden jälleenhankinta-arvo on noin 2,0 miljardia euroa ja laitureiden noin 0,2 miljardia euroa. Majakoiden, reuna- ja tutkamerkkien sekä linjamerkkien yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo on noin 0,4 miljardia euroa. Olli-Pekka Aalto 14

15 Taitorakenteiden hallintajärjestelmät Liikenneviraston taitorakenteiden tiedot tullaan tulevaisuudessa tallentamaan yhteen tietojärjestelmään, Taitorakennerekisteriin. Tällä hetkellä taitorakenteiden tiedot on tallennettu osittain Liikenneviraston Siltarekisteriin ja osittain erillisiin tietojärjestelmiin. Nykyiseen siltarekisteriin on tallennettu tie- ja rautatiesillat, maanteihin liittyvät laituri-sekä lauttapaikkatiedot, tietunnelit, yhdysaluslaiturit, rautatietunnelit, rautatierummut sekä merkittävä osa merimerkeistä ja kanavarakenteista. Liikenneviraston tietojärjestelmiin on tallennettu merenkulun turvalaitteiden tiedot (VATU= Turvalaiterekisteri ja Reimari= väylänhoidon tietojärjestelmä), sulkukanaviin liittyviä tietoja (VÄRE= Väylärekisteri ja Lockl= kanavien liikennehuolto- ja viankorjaus seurantasovellus) sekä johteisiin liittyviä tietoja (KARE= Kartoitusrekisteri). Taitorakenteiden ja niiden rekisteritietojen inventoinnissa käytetään erillisiä rakennekohtaisia inventointiohjeita. Inventointiohjeissa on esitetty kattavasti eri rakennetyyppien ja rakenneosien nimeäminen sekä määrittelyt, päämittojen määritelmät, vauriokirjausten tyypit jne. Kyseisiä asioita on esitetty myös erillisissä tarkastuskäsikirjoissa sekä ohjeissa. Olli-Pekka Aalto 15

16 Taitorakenteiden hallintajärjestelmät Taitorakennerekisteri tulee tehostamaan rakenteiden hallintaa Eri rakenteet saadaan saman järjestelmän alle jolloin ne ovat samalla viivalla keskenään eli voidaan nykyistä objektiivisemmin arvioida kannattaako korjata siltoja vai majakoita Tilaajalla on mahdollisuus tehokkaammin ylläpidossa hyödyntää markkinoilla olevia tekniikoita, esimerkiksi 5D tietomalleja ja rakenteiden monitorointia Riittää, että ylläpidetään yhtä järjestelmää Olli-Pekka Aalto 16

17 Olli-Pekka Aalto 17

18 Siltojen korjaamistarve Olli-Pekka Aalto 18

19 Olli-Pekka Aalto 19

20 Toteutuneet sillankorjaukset Olli-Pekka Aalto 20

21 Olli-Pekka Aalto 21

22 Tarkastustoiminnan periaatteet Taitorakenteiden tarkastustoiminnan tarkoitus on antaa selkeä ja riittävän luotettava kuva taitorakenteiden kunnosta korvaus- ja laajennusinvestointien ohjelmointia varten sekä taitorakenteiden kuntotilan seuraamiseksi. Taitorakenteiden tarkastustoiminta jakaantuu erityyppisiin tarkastuksiin, joita suoritetaan rakenteen koko käyttöiän ajan. Tarkastustoiminnan on oltava kokonaisuutena suunniteltua, oikein ajoitettua ja riittävän laatutason täyttävää, jotta siitä saadaan riittävä hyöty rakenteen käyttökustannusten optimoimiseksi. Tarkastajat ovat käyneet rakennusalan peruskoulutuksensa lisäksi Liikenneviraston tarkastajakoulutuksen ja siihen liittyvän kokeen. Olli-Pekka Aalto 22

23 Olli-Pekka Aalto 23

24 Tarkastustoiminnan tarkoitus Taitorakenteiden tarkastustoiminnan tarkoituksena on: 1. rakenteellisen turvallisuuden ja palvelutason seuraaminen niin, että rakenteissa olevat näitä vaarantavat vauriot tai muodonmuutokset havaitaan riittävän ajoissa, 2. vaurioiden rekisteröinti niin, että tarvittavat korjaukset voidaan tehdä oikeaan aikaan ja oikein mitoitettuna, 3. rakenneosien kunnon ja muodonmuutosten seuraaminen niin, että vaurioiden kehittymisestä voidaan tehdä oikeat johtopaatokset, 4. rakenneosien toimivuuden seuraaminen niin, että niistä saadaan kokemukseen perustuvaa tietoa suunnittelijoille ja rakentajille huomioon otettavaksi, 5. kuormitusolosuhteiden muutosten seuraaminen niin, että sillan kantavuudesta on oikea käsitys kuljetuksia suunniteltaessa ja valvottaessa, 6. rakenteen kunnossapidon seuraaminen ja sen laadunvarmistaminen. Olli-Pekka Aalto 24

25 Erilaisia tarkastuksia eri tarkoituksiin Tarkastuksista saadaan arvokasta tietoa rakenteiden kunnosta. Tarkastukset tuottavat tietoa mm. eri-ikäisten, erityyppisten ja eri olosuhteissa olevien rakenteiden kunnosta ja sen kehittymisestä. Erilaisten tarkastusten avulla saadaan eritasoista tietoa rakenteen kunnonhallinnan tueksi, jolloin voidaan hallitusti kohdentaa rakenteelle korjaustoimenpiteitä siten, että rakenteen liikenne- ja henkilöturvallisuus sekä kantavuus pysyvät sille määritetyllä tasolla. Taitorakenteiden osalta rakenteen käytönaikaiset tarkastustyypit jaotellaan seuraavasti: - vastaanottotarkastus (VOT) - vuositarkastus (VT) - yleistarkastus (YT) - laajennettu yleistarkastus (LYT) - erikoistarkastus (ET) - tehostettu tarkkailu (TT), monitorointi Olli-Pekka Aalto 25

26 Olli-Pekka Aalto 26

27 Erilaisia tarkastuksia eri tarkoituksiin 1. Vastaanottotarkastus käynnistää rakenteen tarkastustoiminnan. Vastaanottotarkastuksessa kerätään tarkastustoiminnan lähtöasiakirjat. Niiden perusteella rakenteen perustiedot päivitetään Taitorakennerekisteriin ja määrätään ensimmäisen yleistarkastuksen ajankohta. 2. Vuositarkastuksessa tehdään havainnot rakenneosien kunnosta ja tarkastetaan hoidon taso. Vuositarkastuksessa havaitut vauriot saatetaan tilaajan tietoon vuositarkastuslomakkeella. Pahat vauriot siirretään tarkastettavaksi yleistarkastuksessa tai tutkittavaksi erikoistarkastuksessa. 3. Yleistarkastus on pohjana seuraavalle tarkastukselle ja toimenpiteiden ohjelmoinnille. Yleistarkastuksessa havaittujen vakavien vaurioiden perusteella rakenne voidaan asettaa tehostettuun tarkkailuun tai sille suositellaan erikoistarkastusta. Suurille vesistösilloille ja terässilloille tehdään aika ajoin laajennettu yleistarkastus. 4. Erikoistarkastus suoritetaan kun rakenteen kunnosta on tarpeen saada silmämääräistä tutkimusta tarkempaa tietoa. Erikoistarkastus tehdään, kun vuosi- tai yleistarkastuksen perusteella on syytä selvittää rakenteessa näkyvien vaurioiden syntymekanismia tarkemmin, selvittää rakenteen vaurioitumisaste syvemmältä, tarkentaa rakenteen kuntoarviota tai kun vaurioita on niin paljon, että rakenteen peruskorjaus alkaa olla ajankohtainen. Tarkastuksista saadaan lähtötiedot korjaussuunnittelua varten Olli-Pekka Aalto 27

28 Olli-Pekka Aalto 28

29 Olli-Pekka Aalto 29

30 Olli-Pekka Aalto 30

31 Nousevia trendejä BIM mallinnetun taitorakenteen tarkastaminen tietomallia hyödyntäen Ainetta rikkomattomat menetelmät Rakenteiden seuranta etänä verkon kautta (monitorointi, Raksakamera) Taitorakennerekisterin myötä tilaaja saa paremmat valmiudet hyödyntää uusia tekniikoita täyspainoisesti Pienoishelikopterin hyödyntäminen vaikeasti saavutettavissa olevien kohteiden tarkastamisessa Olli-Pekka Aalto 31

32 Lisätietoa & kirjallisuutta Esityksen pitäjältä saa vapaasti kysyä lisätietoja myös esityksen jälkeen: Rakennetun omaisuuden tila 2015 ROTI 2015 RIL Sillat (päivitetyn version tekemistä ollaan aloittamassa) Liikenneviraston ohje Taitorakenteiden tarkastusohje Olli-Pekka Aalto 32

33 Hot topic 1 Tietopäivät event 2.9. Tämä esitys kuultiin osana Inspectan 40v-juhlavuoden kunniaksi järjestettyä historiamme suurinta tieto-seminaaria , johon yhdistyi myös sertifiointiasiakkaiden perinteinen asiakaspäivä. Tilaisuuden teema oli ajankohtainen ja julkisuudessakin paljon keskustelua herättänyt kiinteistöjen, infran ja rakentamisen laatu. Aihetta käsiteltiin teknisistä, taloudellisista ja juridisista näkökulmista. Seminaaripuhujat nostivat esille julkiseen ja yksityiseen johtamiseen, rakentamiseen ja teknisen laadun parantamiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Lisätietoa 1 Inpectasta: