Kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanotto Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelmasta välillä Leppävaara- Kauklahti

Transkriptio

1 Lausunto 1 (7) Liisa Peltola Katu- ja viherpalvelut Kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanotto Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelmasta välillä Leppävaara- Kauklahti Tekninen keskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelukeskukselta kannanottoa Liikenneviraston laatimasta Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelmasta välillä Leppävaara Kauklahti. Kaupunkisuunnittelukeskus edellyttää, että seuraavat asiat sisällytetään Liikennevirastolle annettavaan Espoon kaupungin lausuntoon. 1. Leppävaaran asema kmv Kaupunkiradan ja liityntäpysäköinnin rakennussuunnitelmissa tulee varautua siihen, että Leppävaaran aseman kohdalla maankäyttö kaupunkiradan ja Turuntien välisellä alueella tulee ajanoloon muuttumaan ja ratasuunnitelman mukainen maantasoinen liityntäpysäköintialue korvataan pysäköintilaitoksella. Kaupunkiradan rakennussuunnitelmaan tulee sisällyttää Leppävaaran aseman alikulusta pohjoiselle laiturille johtavan kulkuyhteyksien parantaminen. Kyseinen laituri on jatkossakin nopeiden paikallisjunien käytössä eikä kaupunkiradan rakentaminen vähennä sen käyttöä. Esteettömät yhteydet aseman alikulusta pohjoiselle laiturille ovat nyt puutteelliset ja laiturille johtava portaikko on muita asemalaitureita ahtaampi. Portaikon ahtaus, portaassa oleva lastenvaunuluiska ja talvisin kertyvä jää ja lumi aiheuttavat vaaraa matkustajille erityisesti iltaruuhkan aikaan, kun nopeista paikallisjunista poistuu Leppävaarassa paljon matkustajia, jotka pakkautuvat yhtä aikaa kapeisiin portaisiin. 2. Kilonkartano kmv Kaupunkiradan pohjoispuolella on vireillä Kilonkartanon asemakaava ja asemakaavan muutos (132600), jossa kaupunkirata ja sen rinnalle sijoittuva pyöräilyn laatukäytävä on huomioitu ratasuunnitelman ja laatukäytävän yleissuunnitelman mukaisesti. 3. Kilon asema kmv Ratasuunnitelma-asiakirjojen valmistumisen jälkeen on ilmennyt, että Kilonpuistonportin alikulkusillan kohdalle on tarvetta sijoittaa kaupunkirataa varten Kilon sähkönsyöttöasema, jolle voimassa olevassa asemakaavassa ei ole tilavarausta.

2 Lausunto 2 (7) Tähän liittyen Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa on nyt vireillä Kilonpuisto IA asemakaavan muutosehdotus, jossa liityntäpysäköintiin varattu Espoon kaupungin omistama LP-alue osoitetaan sähkönsyöttöaseman käyttöön. Samassa yhteydessä myös viereisen pysäköintialueen käyttötarkoitus muuttuu. Kaavamuutos menee maaliskuussa 2015 nähtäville ja sen jälkeen hyväksymiskäsittelyyn. Espoon kaupunki edellyttää että kaupunkiradan suunnittelussa otetaan nyt tehtävän asemakaavan muutoksen mukaisesti huomioon sekä sähkönsyöttöasema että muut maankäytön muutokset sekä niistä aiheutuvat tarkistustarpeet ratasuunnitelmassa esitettyyn henkilöautojen liityntäpysäköintiin. 4. Kilo kmv Ratasuunnitelman mukainen Lansantunneli (13+652) poikkeaa sijainniltaan voimassa olevassa asemakaavassa alikululle osoitetusta ohjeellisesta sijainnista. Ratasuunnitelmassa esitetty sijainti on tarkoituksenmukainen ja kaupunkisuunnittelukeskus puoltaa ratasuunnitelmassa osoitettua alikulun sijaintia ja sen edellyttämiä kevyen liikenteen järjestelyjä. 5. Kera kmv Aseman seudulla on parhaillaan vireillä Keran osayleiskaavan laatiminen. Tavoitteena on maankäytön tiivistäminen kaupunkiradan myötä ja alueen muuttaminen kerrostalovaltaiseksi asunto- ja toimistotyöpaikkojen alueeksi. Espoon kaupunki on laatinut ja vahvistanut keväällä 2014 asemakaavan muutoksen Nihtisilta (130137) kaupunkirataan liittyvän Kutojantien alikulkusillan (km ) toteuttamista varten. Lainvoimaisen asemakaavan rata-alue on nyt ratasuunnitelman mukainen. Maankäytön tulevia tarpeita varten tähän asemakaavan muutokseen sisältyy myös varaus kevyen liikenteen eritason toteuttamista varten asemalaitureiden itäpuolelle. Espoo edellyttää, että kaupunkiradan rakennussuunnitteluun tulee jatkossa liittää rakennussuunnitelma myös Keran aseman itäpuolen kevyen liikenteen alikulun toteuttamista varten. Alikulusta tulee olla radan molemmilta puolilta esteetön yhteys Keran asemalaiturille. Tehdas- ja varastotoimintojen poistuessa Keran teollisuuskiinteistöille johtavien nykyisten pistoraiteiden käyttötarve on poistumassa. Tästä syystä rata-aluetta tullaan Keran asemakaavoituksen myötä kaventamaan radan pohjoislaidassa kmv Ratasuunnitelmassa on luonnosteltu liityntäpysäköintiä varten sekä autopaikkoja että polkupyörien säilytystä. Esitetty paikkamäärä on Espoon tavoitteiden mukainen, mutta kaavoituksen tässä vaiheessa kaupunki ei sitoudu ratasuunnitelmassa esitettyihin pysäköintiratkaisuihin, vaan tulee määrittelemään auto- ja pyöräpysäköinnin sijainnin Keran alueen asemakaavoituksen ja kaupunkiradan rakennussuunnittelun yhteydessä.

3 Lausunto 3 (7) 6 Ymmersta kmv Ymmerstan alikulkusillan (asemakaavassa Koivuhovinportti) länsipuolella on tullut vuonna 2014 voimaan asemakaavan muutos (Koivuhovinlaakso, Ymmersta, ), jossa kaupunkiradan tilavaraus ja uusi alitus on huomioitu ratasuunnitelman mukaisesti. Samalla rataa ympäröivä maankäyttö on muuttunut asumispainotteiseksi. Kuva: Voimassa olevat asemakaavat 7 Koivuhovi kmv Ullanmäentien ja Bredanportin risteyksen kohdalla (kmv ) ratasuunnitelman rata-alue tulee tarkistaa lainvoimaisen Koivuhovinlaakso, Ymmersta asemakaavan mukaiseksi. Myös lunastuskartta kmv tulee km kohdalla tarkistaa niin, että se osa Espoon omistamasta määräalasta 3:12M602, joka lainvoimaisessa asemakaavassa on osoitettu rata-alueeksi, sisällytetään lunastuksen piiriin. Kuva: Ratasuunnitelma Bredanportin molemmille puolille suunniteltujen polkupyörien liityntäpysäköinnin sijaintia tulee tarkistaa niin, että pyörätien ja telineiden ja katosten väliin jää riittävästi lumitilaa. Lisäksi pyöräkatokset tulee sijoittaa niin, että näkemät Ullanmäentien ja Bredanportin

4 Lausunto 4 (7) liittymässä ovat riittäviä. 8 Tuomarila kmv Tuomarilan asemalaitureilla on nyt yli päivittäistä käyttäjää. Jatkossa käyttäjämäärä tullee maankäytön kehityksen ja kaupunkiradan myötä kasvamaan merkittävästi. Ratasuunnitelman laatimisen aikana maanomistus Tuomarilan asemarakennuksen ja sitä ympäröivällä lainvoimaisen asemakaavan rata-alueella ( LR), koskien kiinteistöä 3:81 ja määräalaa 3:81M501 sekä osaa kiinteistöstä 3:82 ja määräalasta 3:82M501 on muuttunut tavalla, joka edellyttää ratasuunnitelmaan sisältyvän lunastusalueen laajentamista asemarakennuksen länsipuolisella osalla kmv Kulku Tuomarilantien bussipysäkiltä ja aseman itäpuolella sijaitsevasta henkilöautojen liityntäpysäköinnistä nykyiselle idän suunnan laiturille ja asematunnelin kautta länsisuunnan laiturille ja tulevalle keskilaiturille on mahdollista vain asemarakennuksen länsipuolisen, nyt yksityiseen omistukseen siirtyneen rata-alueen kautta. Samoin aseman viereinen polkupyörien liityntäpysäköinti, jonka paikkamäärää on ratasuunnitelmassa tarkoitus merkittävästi kasvattaa, sijaitsee tällä yksityisomistukseen siirtyneellä alueella. Polkupyörien säilytykselle ei ole osoitettavissa korvaavaa paikkaa muualta Tuomarilan asemalaitureiden tuntumasta. Jotta joukkoliikenteen käyttäjien kulkuyhteydet oleville ja tuleville asemalaitureille ja laitureilta liityntäparkkiin voidaan turvata sekä vastuu aseman länsipuolisen rata-alueen kunnossapidosta ja mahdollisista henkilövahingoista yksiselitteisesti määrittää, Espoon kaupunki esittää että Liikennevirasto lunastaa pikaisesti omistukseensa aseman länsipuolisen osan tilasta 3:81 ja määräalasta 3:82M501 sekä tarkistaa ratasuunnitelmaan sisältyvää lunastuskarttaa kmv tältä osin. Kulomäenraitin kohdalla on voimassa Tuomarila III Kulovalkea asemakaavan muutos, Ratasuunnitelman mukainen rautatiealueen pohjoisraja ja lunastettavan rata-alueen rajaus tulee tarkistaa kmv voimassa olevan asemakaavan mukaiseksi.

5 Lausunto 5 (7) Kuva: Ratasuunnitelma 9 Tuomarila kmv Ratalaaksonportin alikulku Alueella on voimassa Tuomarila III, Tuomarila II, Kirkkojärvi II, Suviniitty IIA, asemakaavan muutos, Ratasuunnitelmassa esitetty Ratalaaksonportin sijainti poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta. Kaupunkisuunnittelukeskus puoltaa esitettyä muutosta. Ratasuunnitelman mukainen toteutus mahdollistaa raitille asemakaavaa paremman pystygeometrian, jolloin esteettömyys toteutuu paremmin. Kuva: Ratasuunnitelma 10. Espoon asema kmv Kaupunkiradan rakentamisessa on syytä varautua Asemakujan kohdalle myöhemmin toteuttavan uuden kevyen liikenteen ylikulkusillan rakentamiseen km kohdalla.

6 Lausunto 6 (7) Espoon aseman kohdalla kmv kaupunkiradan uudet lisäraiteet sijoittuvat nykyisten raiteiden eteläpuolelle, joten asemakaavojen lähtökohtana ollut varaustarve radan pohjoispuoleisille lisäraiteille on poistunut. Maankäytön kehittyessä Espoon kaupunki tulee kaventamaan rata-aluetta tältä osin. 11. Bensuls kmv Kaupunginkallion ratatunnelin ja Kauklahden välinen rata-alue on kaavoittamaton. Kaupunkisuunnittelukeskus esittää, että ratasuunnitelmassa radan etelälaitaan sijoittuvan huoltotien toteutuksessa varaudutaan Biströmin sillan ja Kauklahden välisellä osuudella huoltotien muuttamiseen pyörätieksi kun Biströmin kevyen liikenteen silta toteutetaan. 12. Kauklahden asema Kauklahden asema, pohjoisraide ja sen yhteydessä oleva asemalaituri sekä radan pohjoispuolella oleva liityntäpysäköintialue sijaitsevat asemakaavoittamattomalla alueella. Kauklahden aseman yhteyteen, radan eteläpuolelle esitetyn liityntäterminaalin ja sen liikenneyhteyksien toteuttaminen edellyttävät muutoksia voimassa oleviin asemakaavoihin. 13. Pyöräilyn laatukäytävä Espoon kaupunkiradan liikennekäytävään on kaupunkiradan ratasuunnitelman yhteydessä laadittu radan lisäksi suunnitelma myös pyöräilyn laatukäytävän toteuttamiseksi Leppävaarasta Espoon keskukseen asti. Tämä yhteys on jatkoa Leppävaaran kaupunkiradan yhteydessä Pasilasta Pitäjänmäen kautta Leppävaaraan rakennetulle pyörätieyhteydelle, joka on nyt vilkkaasti liikennöity seudullinen yhteys. Pyöräilyn laatukäytävän ja siihen liittyvien siltojen suunnittelun tulee olla kiinteä osa Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelua Kaupunkiradan ja laatureitin toteutumisen myötä radan varteen muodostuu pitkämatkaista pyöräilyä palveleva nopea yhteys Espoon keskuksesta aina Pasilaan asti. Yhteys on seudullisesti niin merkittävä, että se tulee toteuttaa kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä ja rahoittaa kaupunkiradan tapaan Espoon; Kauniaisten ja Liikenneviraston yhteishankkeena. 14. Maakuntakaavan viheryhteydet Uudenmaan maakuntakaavassa kaupunkiradan kanssa risteävänä on merkitty viheryhteystarve Tuomarilan ja Koivuhovin asemien välille. Tämä viheryhteystarve yhdistää Espoon keskuspuiston Kauniaisten Kasavuoreen ja sieltä edelleen kohti Oittaan ja Nuuksion laajempia viheralueita. Radan lisäksi Turunväylän nykyiset ja tulevat järjestelyt vaikuttavat kyseisen viheryhteystarpeen toteutumiseen. Virkistysyhteys on nykytilanteeseen verrattuna parantumassa Turunväylän yli suunnitellun Kuurin ylikulkukäytävän myötä. Yhteys radan ali Ymmerstasta Kasavuoren suuntaan toteutuu jatkossakin Bredanportin kautta. Viheryhteyden ekologista toimivuutta heikentävät jo nykytilassa sekä Turunväylä että

7 Lausunto 7 (7) Rantarata. Turunväylälle on tehty rakennussuunnitelma meluesteistä Tuomarilan ja Kehä II:n välille. Kaupunkiradan lisäraiteet ja ratakäytävän aitaaminen eivät ole tähän kokonaisuuteen nähden enää merkittävä heikennys. Jo nykyisellään ekologinen yhteys toimii lähinnä pieneläimille ja mahdollisesti liito-oraville. Pieneläimet, ketut yms. voivat todennäköisesti jatkossakin hyödyntää alikulkukäytäviä ja olevia ja radan poikki rakennettavia uusia hulevesiputkia yhteytenään yksittäisissä kapeikkopaikoissa. Hirvieläimille ainoa pohjois-eteläsuunnassa toimiva ekologinen yhteys sijoittuu Keskuspuistosta Kaupunginkallion kautta Nuuksioon. Lisäksi jäätalvina hirvieläimet kulkevat Espoonlahden yli Kirkkonummen suuntaan. Etelä-Espoosta on runsaasti havaintoja liito-oravista kolmen viimeisen vuoden ajalta. Turunväylän ja Rantaradan yhdessä muodostaman estevyöhykkeen yli on vain muutamia paikkoja, joista latvusyhteys saattaa olla mahdollinen. Kaupunginkallio on ainoa, jossa yhteys on nykyiselläänkin varmasti toimiva. Maakuntakaavan viheryhteystarpeen kohdalla kaupunkiradan km-välillä noin on nykyisin mahdollinen liito-oravan ylitysyhteys, joka tulee kaupunkiradan toteuteuksessa ottaa huomioon. Lisäraiteet eivät heikennä tämän ylitysyhteyden toimivuutta, jos meluesteiden ja laatureitin sijaintia tarkistetaan (arviolta metrin matkalla) niin, että puustoa säilyy riittävästi latvusyhteyttä varten. Lisäksi tulee istuttaa uutta puustoa Ullanmäentien ja tulevan meluesteen läheisyyteen, jotta voidaan parantaa latvusyhteyden toimivuutta tulevaisuudessa. Valmistelijat/lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh Petri Suominen, puh Tarja Pennanen puh Liisa Ikonen puh Lotta Kari-Pasonen puh Mikla Koivunen puh Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö torsti.hokkanen@espoo.fi Liitteet Tiedoksi - -