Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 604/ / Lausunnon antaminen Liikennevirastolle ratasuunnitelmasta (Espoon kaupunkirata välillä Leppävaara-Kauklahti) (KH-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Kivinen, puh Liisa Peltola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki antaa ratasuunnitelmasta, Espoon kaupunkirata välillä Leppävaara Kauklahti, seuraavan lausunnon: Espoon kaupunkiradan toteuttaminen mahdollistaa yhdyskuntarakenteen täysipainoisen kehittämisen erinomaisille saavutettavuusvyöhykkeille ja tukee nimenomaan maankäytön ja asumisen kasvua MAL-hengen mukaisesti. Hanke myös osaltaan vahvistaa koko metropolialueen kilpailukykyä ja tukee joukkoliikenteen käyttöä. Kaupunkiradan jatke tukee myös Espoon kaupungin tavoitteiden mukaisesti verkostomaisen ja raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen vahvistamista ja mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti parhaan tavan kehittää kaupunkia. Lausunnossaan kaupunki kiinnittää ratasuunnitelmassa huomiota erityisesti alla esitettäviin seikkoihin. Kehittämisalueet ja asemakaavojen mukaisuudesta Leppävaaran aseman pohjoispuolella maankäyttöä tullaan tehostamaan. Espoon kaupungin tavoitteena on että nykyistä maantasopysäköintiä korvataan pysäköintilaitoksella. Kaupunkiradan pohjoispuolella on vireillä Kilonkartanon asemakaava ja asemakaavan muutos (132600), jossa kaupunkirata ja sen rinnalle sijoittuva pyöräilyn laatureitti on huomioitu ratasuunnitelman mukaisesti. Kallioleikkauksen kohdalla tulee tutkia poikkileikkaus siten, että toimenpiteet eivät ulotu kortteliin AO-s istutettavalle tontinosalle. Kilonpuistonportin alikulkusillan kohdalle on tarvetta sijoittaa kaupunkirataa varten Kilon sähkönsyöttöasema, jolle voimassa olevassa asemakaavassa ei ole tilavarausta. Tähän liittyen Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa on nyt vireillä Kilonpuisto IA asemakaavan muutosehdotus, jossa liityntäpysäköintiin varattu Espoon kaupungin omistama LP-alue osoitetaan sähkönsyöttöaseman käyttöön.

2 Tekninen lautakunta Sivu 2 / 2 Ratasuunnitelman mukainen Lansantunneli (km ) poikkeaa sijainniltaan voimassa olevassa asemakaavassa alikululle osoitetusta ohjeellisesta sijainnista. Ratasuunnitelmassa esitetty sijainti on tarkoituksenmukainen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus puoltaa ratasuunnitelmassa osoitettua alikulun sijaintia ja sen edellyttämiä kevyen liikenteen järjestelyjä. Keran osayleiskaavan laatiminen on parhaillaan vireillä. Tavoitteena on kaupunkiradan myötä maankäytön tiivistäminen ja muuttaminen kerrostalovaltaiseksi asunto- ja toimistotyöpaikkojen alueeksi. Lainvoimaisen asemakaavan rata-alue on ratasuunnitelman mukainen. Maankäytön tulevia tarpeita varten asemakaavan muutoksessa Nihtisilta (130137) on myös varaus kevyen liikenteen eritason toteuttamista varten asemalaitureiden itäpuolella. Ratasuunnitelmassa esitetty Ratalaaksonportin alikulun sijainti poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus puoltaa esitettyä muutosta, sillä perusteella että ratasuunnitelman mukainen toteutus mahdollistaa raitille esteettömyyden kannalta paremman pystygeometrian. Espoon aseman kohdalla kaupunkiradan rakentamisessa on syytä varautua Asemakujan kohdalle myöhemmin mahdollisesti toteuttavan uuden kevyen liikenteen ylikulkusillan rakentamiseen km kohdalla. Kaupunginkallion ratatunnelin ja Kauklahden välinen rata-alue on asemakaavoittamaton. Kauklahden asema, pohjoisraide ja sen yhteydessä oleva asemalaituri sekä radan pohjoispuolella oleva liityntäpysäköintialue sijaitsevat asemakaavoittamattomalla alueella. Kauklahden aseman yhteyteen, radan eteläpuolelle esitetyn liityntäterminaalin ja sen liikenneyhteyksien toteuttaminen edellyttävät muutoksia voimassa oleviin asemakaavoihin. Nähtävillä ollut ratasuunnitelma on voimassa olevien asemakaavojen mukainen. Vähäisinä poikkeamina asemakaavasta voidaan katsoa olevan Lansantunnelin ja Ratalaaksonportin alikulkujen sijaintia koskevat poikkeamat. Asemakaavat muutetaan aikanaan koskemaan ratasuunnitelmassa esitettyä tarkennettua sijaintia. Ratasuunnitelman jatkosuunnittelu Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee varmistaa, että kaikille laitureille muodostuu esteettömyydeltään korkealaatuiset yhteydet. Lisäksi tulee liittää myös rakennussuunnitelma Keran aseman itäpuolen kevyen liikenteen eritason toteuttamista varten. Ratasuunnitelma on luonteeltaan yleispiirteinen, jonka tekniset ratkaisut tarkentuvat toteutussuunnittelussa. Jatkosuunnittelua tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.

3 Tekninen lautakunta Sivu 3 / 3 Vaikutukset ympäristölle Erityisesti Espoonjoen ylityksen kohdalla täytyy työnaikaiset vaikutukset hallita mm. työmaajärjestelyillä siten, ettei uuden kalliotunnelin louhinnalla tai ratasillan rakentamisella ole vaikutuksia Espoonjoen rantoihin tai veden laatuun. Koko ratasuunnitelman osalta huomiota tulisi kiinnittää kaikkiin mahdollisiin radan rakentamisvaiheessa aiheutuviin vesistövaikutuksiin. Espoon ympäristökeskus on tunnistanut useita ratajaksoja, joissa liitooravaa esiintyy radan molemmilla puolilla ja joilla se todennäköisesti pääsee liikkumaan rantaradan yli, mutta joissa kaupunkiradan rakentaminen ja erityisesti radan suoja-alueella kasvavien kookkaiden puiden kaataminen tulisi estämään ylityksen. Tällaisia jaksoja ovat Kilonkartano (n. km ), Kauniaisten aseman itäpuoli (n. km ), radan ja Turunväylän risteyskohta Kasavuoren eteläpuolella (n. km ), radan ja Kirkkojärventien risteyskohta (n. km ) sekä suunnitelman ympäristöselvityksessä tunnistettu Kaupunginkallion-Vadetin välinen kohta (n. km ). Edellä mainituilla ratajaksoilla tulee selvittää, mitkä ovat liito-oravien radan ylityksen kannalta olennaiset puut. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää millaisin edellytyksin puita voidaan säilyttää ja parantaa liito-oravien kulkureitistöä, esim. täydennysistuttamalla puita, myös 30 metrin suojaetäisyyttä lähempänä. Korvaukset ja toteuttaminen Espoon kaupunki osallistuu ratasuunnitelman toteuttamisesta aiheutuviin rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin myöhemmin erillisissä sopimusneuvotteluissa sovittavalla tavalla. Lisäksi Espoon kaupunki toteaa, että Kaupunkiradan toteuttamiseen tarvittavista tontinluovutuksista ja niihin liittyvistä korvauksista, jalankulkuja pyöräteiden kunnossapidon kustannuksista, sekä valaistuksen käyttö- ja kunnossapitokustannuksista tulee sopia myöhemmin tarkemmin erikseen tehtävillä sopimuksilla. Katu- ja erilliskohteiden osalta Espoon kaupunki päättää niiden toteutusaikataulusta myöhemmin. Laatureitin toteutumisen myötä radan varteen muodostuu pitkämatkaista pyöräilyä palveleva nopea yhteys Espoon keskuksesta aina Pasilaan asti. Yhteys on seudullisesti niin merkittävä, että se tulisi toteuttaa kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä ja rahoittaa kaupunkiradan tapaan Espoon, Kauniaisten ja Liikenneviraston yhteishankkeena. Laiturialueiden osalta on laadittu väyläarkkitehtuurisuunnitelma koskien mm. laiturikatosten muotoja ja väritystä. Espoon aseman osalta ei ole tehty tarkempaa suunnitelmaa. Kaupunki esittää Liikennevirastolle, että Espoon aseman katosten uusiminen tulisi toteuttaa viimeistään kaupunkiradan toteuttamisen yhteydessä koko kaupunkiradan laatutavoitteiden mukaiseksi.

4 Tekninen lautakunta Sivu 4 / 4 MAL-aiesopimus ja toteutuksen aikataulu Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen ( ) linjan mukaisesti seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut sovitetaan yhteen. Kaupunkiradan vyöhykkeellä on jo nykyisellään merkittävää asuin ja työpaikkarakentamista ja se tulee entisestään lisääntymään. Espoossa on käynnissä radan vaikutusalueella sekä asemakaavakohteita että osayleiskaavoitusta. Keran osayleiskaava-alueelle ollaan kaavoittamassa maankäyttöä n asukkaalle ja työpaikalle. Lisäksi muut asemanseudut tiivistyvät ja erityisesti Espoon keskusta kehitetään merkittävänä kaupunkikeskuksena. Espoossa priorisoidaan raideliikenteeseen kytkeytyvien kasvu- ja kehityskäytävien maankäyttöä voimakkaasti. Hankearvion herkkyystarkasteluissa junamatkojen kasvu tai radanvarren maankäytön nopea kasvu nostivat Espoon keskuksen vaihtoehdon selvästi kannattavaksi, parhaimmillaan H/K=1,12 (Leppävaara-Espoo), kun vastaava luku esimerkiksi Pisararadassa on H/K=0,58. Pisararadan hankearvioinnissa (11/2014) todetaan, että mikäli Espoon kaupunkirataa ei ole toteutettu Pisararadan käyttöönottoon mennessä, hankkeen hyödyt ovat n. 8 % perustasoa alhaisemmat, H/K=0,46. Tässä yhteydessä tulisi hankkeen suotuisia vaikutuksia ja arvonlisäystä tutkia muistakin näkökulmista kuin pelkästään hyötykustannussuhteeseen peilattuna, mm. pelkästään Espoon alueella kilometrin etäisyydellä kaupunkiradan asemista asukasmäärä voi kasvaa arviolta n uudella asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Kaupunkiradan toteutukseen liittyviä positiivisia vaikutuksia tähän maankäytön kasvumahdollisuuteen ja -nopeuteen ei ole sisällytetty hankearviointiin. Helsingin seudun liikennejärjestelmän HLJ 2015 suunnitelmassa Espoon kaupunkiradan kiireellisyysjärjestystä tulisi nostaa rakennettavaksi ennen Pisararataa, jotta molemmista hankkeista saadaan paras hyöty heti niiden valmistuttua. Käsittely Esittelijä korjasi selostustekstissä olevan radan yhteydessä rakennettavien Espoon erilliskohteiden kustannusarvioksi 35 M (ei 25 M ). Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 1 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet muistutuksiin 2 Kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanotto Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelmasta 3 Ympäristökeskuksen kannanotto Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelmaan

5 Tekninen lautakunta Sivu 5 / 5 Oheismateriaali Selostus - Muistutukset ratasuunnitelmasta Liikennevirasto on lähettänyt otsikossa mainitun ratasuunnitelman Espoon kaupungille lausuntoa varten. Ratasuunnitelma sisältää kaupunkiraiteiden suunnittelun siten, että kaksi lisäraidetta voidaan toteuttaa välille Leppävaara-Kauklahti ja osoittaa kaupunkiliikenteen käyttöön eteläisin raidepari. Ratasuunnitelma on laadittu Liikenneviraston, Espoon kaupungin ja Kauniaisten kaupungin kanssa yhteistyössä. Kaupungin lausunnossa otetaan kantaa ainoastaan ratasuunnitelman teknisiin ratkaisuihin ja lausunto tarvitaan suunnitelman hallinnolliseen hyväksymiseen Liikennevirastossa. Espoon kaupunki on saanut lisäaikaa lausunnon antamiselle asti. Hanke liittyy pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen. Nykyisin kaksiraiteisen Leppävaaran ja Kauklahden välisen osuuden rakentaminen neliraiteiseksi tekee mahdolliseksi erottaa lähi- ja kaukojunat omille raiteilleen Helsingin ja Kauklahden välillä. Kaksi etelän puoleisinta raidetta tulee pelkästään lähiliikenteen käyttöön, joka mahdollistaa Espoon lähijunien vuorovälin tihentämisen 10 minuuttiin. Tiheiden vuorovälien myötä liityntäliikenteen toimivuus paranee ja Espoosta länteen jatkavan junaliikenteen määrää voidaan lisätä. Pohjoisen puoleisia raiteita tulevat käyttämään kaukoliikenteen sekä Kauklahdesta länteen jatkavan lähiliikenteen junat. Espoon kaupunkirata -hankkeen tarkastelualueelle sijoittuu kuusi asemaa. Niistä Kilo, Kera, Tuomarila ja Kauklahti ovat Espoossa, Kauniaisten asema Kauniaisissa ja Koivuhovi Espoon ja Kauniaisten rajalla. Asemille on suunniteltu kaupunkiradan edellyttämät laiturimuutokset sekä liityntäpysäköintipaikat. Espoon ja Leppävaaran asemat ovat pääosin tämän tarkastelun ulkopuolella. Ratasuunnitelman yhteydessä on laadittu radan lisäksi suunnitelma myös pyöräilyn laatukäytävän toteuttamiseksi Leppävaarasta Espoon keskukseen asti. Tämä yhteys on jatkoa Leppävaaran kaupunkiradan yhteydessä Pasilasta Pitäjänmäen kautta Leppävaaraan rakennetulle pyörätieyhteydelle, joka on nyt vilkkaasti liikennöity seudullinen yhteys. Asemien ja lisäraiteiden lisäksi suunnitteluun on sisältynyt uusia siltoja ja nykyisten siltojen leventämisiä uusille raiteille, pohjanvahvistustoimenpiteet, uusi tunneli lisäraiteille Kaupunginkallioon, katujen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelu, väyläarkkitehtuurin suunnittelu, ympäristövaikutusten selvitys, turvallisuusselvitys, sähköradan suunnittelu ja radan turvalaitteiden suunnittelu. Uudet lisäraiteet sijoittuvat osittain nykyisten raiteiden pohjois- ja osittain eteläpuolelle. Useissa kohdissa myös nykyisten raiteiden linjaukset muuttuvat hieman ja ne joudutaan rakentamaan uudelleen. Rakentamisen kokonaiskestoksi on arvioitu n. 3-5 vuotta. Kaupunkiradan kustannusarvio on 238 milj. euroa. Kustannus jaetaan valtion ja kaupunkien kesken valtion toteutusohjelmassa myöhemmin sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Radan ohessa on suunniteltu Espoon kaupungin omia rakentamiskohteita, joiden aikataulu ja toteutus riippuvat radan rakentamisesta. Näiden kohteiden kustannusarvio on 35 milj. euroa. Leppävaara Espoon keskus

6 Tekninen lautakunta Sivu 6 / 6 välille suunnitellun radan suuntaisen pyöräilyn laatukäytävän kustannusarvio on 14 milj. euroa. Kustannusarviot on laadittu MAKUindeksin hintatasossa 137 (01/2014). Ratasuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä Espoossa välisen ajan. Nähtävillä olon aikana ratasuunnitelmasta tehtiin 3 muistutusta. Ratasuunnitelma oli ratalain mukaisesti nähtävillä myös Kauniaisissa välisen ajan. Yhdessä Kauniaisiin toimitetussa muistutuksessa käsiteltiin myös Espoon kaupungin asiaa. Muistutusten ja vastineiden lyhennelmät ovat liitemateriaalina. Lyhentämättömät muistutukset ovat oheisaineistona. Tekninen keskus on pyytänyt suunnitelmasta lausunnot kaupunkisuunnittelukeskukselta ja ympäristökeskukselta. Lausunnot ovat oheismateriaalina. Ratasuunnitelmasta on lisäksi pidetty sekä Espoossa että Kauniaisissa kaksi yleisötilaisuutta, joissa suunnitelmaa on esitelty julkisesti ja osallisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään sekä keskustella suunnittelijoiden ja kaupunkien ja Liikenneviraston edustajien kanssa. Ratasuunnitelman A3-raportti on nähtävillä osoitteessa: Tiedoksi

7 Tekninen lautakunta Sivu 7 / 7