Koivuhovinlaakso. 55. kaupunginosa, Sepänkylä Korttelit 55041, 55042, ja osa korttelia Asemakaava ja asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (13) Asianumero 460/ /2012 Aluenumero Koivuhovinlaakso 55. kaupunginosa, Sepänkylä Korttelit 55041, 55042, ja osa korttelia Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Selostus, joka koskee 17. päivänä kesäkuuta 2013 päivättyä ja 21. päivänä lokakuuta 2013 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sepänkylässä, Koivuhovin seisakkeen läheisyydessä molemmin radan puolin rajoittuen osittain Espoon ja Kauniaisten rajaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Koivuhovinlaakson asemakaava ja asemakaavan muutos korvaa vireille kuulutetun Ymmerstan asemakaavan muutoksen. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Antti Uusitupa etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan ja muutoksen sisältö Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (ASEMAKAAVAN) TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (ASEMAKAAVAN) KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Asemakaavaratkaisun suhde yleiskaavaan Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Muut merkittävät vaikutukset ASEMAKAAVARATKAISUN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 12

3 3 (13) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Liite 3 Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Liite 4 Katukartta Liite 5 Havainnekuva Liite 6 Ote tärinä- ja meluselvityksestä ( ) Liite 7 Ote tärinä ja meluselvityksestä ( ) Liite 8 Ote meluselvityksestä ( ) Liite 9 Ote meluselvityksestä ( ) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Aineistoon kuuluu asemakaava ja asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, ajantasa-asemakaava sekä havainnekuva Alueesta ja sen ympäristöstä tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia Espoon Ymmersta, tärinä- ja meluselvitys. Finnish Consulting Group Espoon Koivuhovinlaakso, meluselvitys, raportti V2, FCG Suunnitelu ja tekniikka Oy Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042, Sito Oy

4 4 (13) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Helsinki Turku-radan varressa Koivuhovin seisakkeen läheisyydessä rajoittuen Kauniaisten rajaan, asuinkortteleihin, liikuntahallin tonttiin sekä katu- ja viheralueisiin. Suunnittelualueella on kaksi toteutumatonta kaupan tarkoituksiin osoitettua korttelia. Myös radan yli suunniteltu silta on toteutumaton. Ympäristön luonne vaihtelee kerrostalokortteleista pienimittakaavaisiin pientaloalueisiin ja puistoista liikenneväyliin. Noin puolen kilometrin päässä suunnittelualueesta etelään kulkee Turunväylä. Alueen maastonmuodot vaihtelevat metsäisten mäkien ja tasaisempien, usein rakennettujen, osien välillä. Ympäristöä voimakkaasti jakava tekijä on itä-länsisuuntainen rantarata. 1.2 Asemakaavan ja muutoksen sisältö Keskeisin muutos on radan varressa olevien liikekortteleiden ja osoittaminen asuinkäyttöön. Korttelin tontilla 7 muutos koskee siltavarauksen poistamista. Toteutumaton siltayhteys radan yli korvataan eritasoristeykseksi osoitetulla alikulkuvarauksella hieman eri kohdassa. Ullanmäentien toteutumaton jatke osoitetaan suojaviheralueeksi. Läntisessä uudiskaavaosassa parannetaan liityntäpysäköinnin toteutusmahdollisuuksia. 1.3 Suunnittelun vaiheet Koivuhovinlaakson asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä lehtikuulutuksella Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi valmisteluaineiston nähtäville Valmisteluaineisto nähtävillä Nähtävilläoloaikana saatiin 7 lausuntoa tai kannanottoa. Mielipiteitä ei jätetty. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Toimiva aluerakenne (ohjelmakohta 4.2), Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3) sekä Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) Maakuntakaava Uudellamaalla on voimassa useita vahvistettuja maakuntakaavoja: Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava ja Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös ). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää vuonna 2006 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa sellaisten teemojen osalta, joista aiheutuu merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihekaavan vuonna 2010 ja kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kaavasta

5 5 (13) jätettiin vahvistamatta Östersundomin alue, jonka suunnittelu jatkuu. Tämän alueen osalta ovat voimassa aiemmin vahvistetut maakuntakaavat. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa esitetään paikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan joulukuussa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on käynnistymässä loppuvuodesta Kaava valmistellaan koko Uudenmaan 26 kunnan alueelle. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava ja alueen lähiympäristössä Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I. Kaava-alueen ympäristössä Kauniaisten puolella ei ole voimassaolevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Otteet yleiskaavoista on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Asemakaava Suunnittelualuella voimassa olevat asemakaavat ja asemakaavan muutokset ovat Ymmerstan asemakaava (160100), joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä sekä osalla rautatiealueesta (LR) asemakaavan muutos, Ymmersta (160101), joka on saanut lainvoiman Ote ajantasa-asemakaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Muut suunnitelmat ja päätökset Muita huomioitavia suunnitelmia ovat Espoon kaupunkirata välillä Leppävaara Espoon keskus sekä Kauniaisten kaupungin suunnitelmat Koivuhovin aseman läheisyydessä. Suunnittelualueen vieressä Kauniaisten puolella, Koivuhovin seisakkeen ympäristössä, on vireillä Koivu-hovin asemakaava ja asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on luoda suh-teellisen tiivistä asuinrakentamista nykyään väljästi rakentuneelle aseman-seudulle. Koivuhovin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos on hyväk-sytty Kauniaisten kaupunginvaltuustossa Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Espoon kaupunkirata on hanke, joka tarkoittaa kahden lisäraiteen rakentamista noin kymmenen kilometrin matkalle Leppävaaran ja Espoon keskuksen

6 6 (13) välille. Kaupunkirata tukee radanvarren maankäytön tiivistymistä. Kaupunkiradan Leppävaara-Espoon keskus arvioitu valmistumisvuosi on Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Ehdotus on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on osa Sepänkylän kaupunginosaa, Espoon ja Kauniaisten rajalla, molemmin puolin rataa. Alue rajoittuu eteläreunaltaan Ymmerstan asuinalueeseen sekä idästä Paul Olssonin puistoon ja liikuntahalliin. Nykytilassa suunnittelualue ja sen lähiympäristö on pääosin väljästi rakennettua Maanomistus Suunnittelualueella on Espoon kaupungin, Kauniaisten kaupungin, valtion sekä yksityisten maanomistajien maita Rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristössä maankäyttö jakautuu pääosin asuin-, virkistys- ja liikennetoimintoihin. Sekä Espoon että Kauniaisten alueilla on toteutumattomia asemakaavoitettuja alueita Koivuhovin aseman läheisyydessä. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Ymmerstan alue, johon suunnittelualue rajautuu, on lähin tiivis asuinkeskittymä. Noin puolitoista kilometriä itään on Kauniaisten keskus, jossa myös lähimmät merkittävät palvelut sijaitsevat. Ymmerstan alueella on palveluita vain vähäisesti koulua ja liikuntahallia lukuun ottamatta. Yhdyskuntarakenne Koivuhovin aseman ympäristö on keskeisestä sijainnistaan huolimatta väljästi rakentunutta. Espoon ja Kauniaisten välinen raja jakaa aseman ympäristön maastossa vaikeasti hahmotettavalla tavalla. Kaupunkikuva Alueen kaupunkikuva vaihtelee Ymmerstan tiiviiden kerrostalokortteleiden, ympäröivien pientaloalueiden sekä radan varren rakentumattomien osien välillä. Merkittävä osa alueen rakennuskannasta on toteutettu 1990-luvun loppupuolella tai sen jälkeen, mutta ympäristön kaupunkikuvassa on myös paljon ajallista kerroksellisuutta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue sijaitsee valtatie 1:n eli Turunväylän läheisyydessä Tuomarilansolmun eritasoliittymän itäpuolella. Turunväylän keskimääräinen arkivuorokausiliikenne kaava-alueen kohdalla oli syksyllä 2012 noin ajon./vrk. Turunväylän liittymästä kaava-alueelle johtaa alueellinen kokoojakatu Ullanmäentie, joka kuuluu osittain myös kaava-alueeseen. Ajantasaisessa asemakaavassa on varaus jatkaa Ullanmäentietä koilliseen junaradan vartta pitkin, mutta katu on toteutunut ainoastaan Ristihaantien liittymään asti. Lännessä Ullanmäentie jatkuu Tuomarilantienä Turunväylän alitse kohti Tuomarilaa ja Espoon keskusta. Ullanmäentieltä on myös yhteydet Kauniaisiin kaava-alueen länsipuolella sijaitsevan Bredanportti-kadun sekä Ristihaantien kautta. Kaavaalueen pohjoisosassa sijaitsee tonttikatu Koivuhovintie, joka Kauniaisten puolella liittyy Bredantiehen.

7 7 (13) Nykytilanteessa Ullanmäentien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on Bredanportin liittymän kohdalla noin 3600 ajon./vrk ja Ristihaantien liittymän kohdalla noin 800 ajon./vrk. Kevytliikenne Ullanmäentien molemmin puolin kulkee yhdistetyt jalankulku- ja pyöräilyväylät. Kaava-alueen itäosassa rata-alueella kulkee epävirallinen sorapintainen kevyen liikenteen reitti. Ajantasaisessa asemakaavassa on esitetty Ullanmäentien ja junaradan ylittävä kevyen liikenteen silta, joka ei ole toteutunut. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueelle muodostuu liikennettä Ullanmäentien ja Ristihaantien varren asuin-, koulu- ja urheilurakennusten kortteleista. Ullanmäentieltä on myös ajoyhteys suunnittelualueen itäosassa sijaitseville viljelypalstoille ja koirapuistoon. Korttelien paikoitus on toteutettu tonteilla. Lisäksi alueella on osoitettu yleistä pysäköintiä Ullanmäentien molemmin puolin pysäköintitaskuissa sekä Koivuhovin aseman liityntäpysäköintiä Ullanmäentien ja Bredanportin välisen liittymän viereisellä kaavoittamattomalla alueella. Asemakaavassa on lisäksi LPalue Ullanmäentien pohjoispuolella KU-korttelin kohdalla, mutta pysäköintialue ei ole toteutunut. Julkinen liikenne Kaava-alue sijaitsee Koivuhovin juna-aseman vieressä. Asemalta liikennöivät pääkaupunkiseudun lähijunat Leppävaaran/Helsingin sekä Kauklahden/Kirkkonummen suuntiin. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat radan pohjoispuolella Kauniaisten Bredantiellä, jossa liikennöivät linjat 51 (Leppävaara Kuurinniitty) ja 212 (Elienlinauki Kauniainen). Palvelut Koulua, liikuntahallia ja pitseriaa lukuun ottamatta alueella on hyvin vähän palveluita. Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on toteutettu kunnallistekniikka Luonnonolosuhteet Suunnittelualueen ympäristössä on tiiviisti rakennettujen alueiden lisäksi puistoalueita sekä väljästi rakennettujen asuinalueiden laajoja piha-alueita. Merkittäviä luontoarvoja alueella ei tunneta Suojelukohteet Ei suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä on raideliikenteen melu ja tärinä.

8 8 (13) 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (ASEMAKAAVAN) TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Yleisenä tavoitteena on täydentää Koivuhovin aseman ympäristön kaupunkirakennetta tukeutuen nykyiseen infraan. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on lisätä asunto- ja palvelutarjontaa alueella. Asemakaavan muutoksen mitoituksen lähtökohtaisena tavoitteena on osoittaa alueelle sama määrä rakennusoikeutta kuin aiemmassa käyttötarkoituksessa. Ympäristön laadun suhteen näkyvä sijainti radan varressa huomioidaan. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Valmisteluaineistosta ei saatu kirjallisia mielipiteitä, mutta lähialueen asukkaat ovat olleet valmistelijaan yhteydessä ja tiedustelleet suunnitelmista lähinnä koskien hankkeen aikataulua. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (ASEMAKAAVAN) KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Lähtökohta asemakaavan muutokselle on liiketiloiksi osoitetun korttelin toteutumattomuus. Myös radan pohjoispuolella oleva kortteli on toteutumaton. Asemakaavan muutoksen myötä korttelit osoitetaan asuinkäyttöön. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 7,7 ha Kokonaiskerrosala on kem 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0, Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) AK-korttelialueet koostuvat korttelin tontista 7 sekä korttelista Rakennusoikeutta yhteensä kem 2, kerrosluku VI VII(2/3). Asuinrakennusten korttelialue (A) Kortteli osoitetaan asuinrakennusten korttelialueeksi 1500 kem 2 rakennusoikeudella ja kerrosluvulla III. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Osa korttelin autopaikoista osoitetaan LPA-alueelle. Muut alueet Rautatiealue (LR) Alueen läpi kulkee Helsinki-Turku-rata, joka on osoitettu LR-alueeksi. Yleinen pysäköintialue (LP) Koivuhovin seisakkeen liityntäpysäköintialuetta varten osoitetaan yleinen pysäköintialue. Suojaviheralue (EV) Rautatien melualueelle osoitetaan suojaviheralueet. katualue Suunnittelualueeseen kuuluu myös osia Koivuhovintien ja Ullanmäentien katualueista.

9 9 (13) Liikenne Ajoneuvoliikenne Ullanmäentien toteutumaton osuus rata-alueen varresta poistetaan ja katu osoitetaan päättymään Ristihaantien liittymän itäpuolella KU-korttelin kohdalla. kadun jatkeeksi EV-alueelle osoitetaan ajoyhteys viljelypalstoille ja koirapuistoon. Muuten ajoneuvoliikenteen yhteydet säilyvät kaavamuutoksen seurauksena entisellään. Ullanmäentien liikennemäärän arvioidaan olevan vuonna 2030 noin 1200 ajon./vrk kaava-alueen kohdalla. Kevytliikenne Ullanmäentien ja rautatien ylittävän kevyen liikenteen sillan varaus poistetaan asemakaavasta, ja se korvataan radan alittavalla alikululla, joka yhdistää Ullanmäentien varren jalankulku- ja pyöräilyväylät Koivuhovintielle ja edelleen Bredantielle. Lisäksi junaradan molemmin puolin on esitetty radan suuntaiset kevyen liikenteen yhteydet, joista radan pohjoispuolinen reitti toimii myös pyöräilyn laatukäytävänä. Olemassaolevat kevyen liikenteen yhteydet säilyvät. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen liikenne lisääntyy lisääntyvän maankäytön myötä. Korttelien paikoitus toteutetaan tonteilla, ja lisäksi AK-korttelille osoitetaan pysäköintiä LPA-korttelissa Ullanmäentien varren pysäköintitaskut säilytetään. Koivuhovin aseman kaavoittamaton liityntäpysäköintialue merkitään kaavassa LP-alueeksi. Pysäköintialue laajenee siten, että se sijaitsee osittain Kauniaisten kaupungin alueella ja pysäköintipaikkoja on noin 110. Liityntäpysäköinnin yhteyteen lisätään myös pyöräpysäköintiä noin 200 polkupyörälle. EV-alueelle viljelypalstojen ja koirapuiston yhteyteen lisätään tilavaraus pysäköintipaikoille. Julkinen liikenne Kaavan toteutus ei sisällä muutoksia julkisen liikenteen järjestelyihin. Kaupunkiradan ratasuunnittelu välillä Leppävaara Kauklahti on käynnissä, ja kaupunkiradan valmistuessa myös Koivuhovin aseman järjestelyt paranevat Palvelut Asuinkerrostalojen kortteliin osoitetaan vähintään 250 kerrosneliömetrin liiketila, johon voi sijoittua palvelutoimintaa Yhdyskuntatekninen huolto Alueen toteutus tukeutuu nykyiseen kunnallistekniikkaan. Nyt osoitettavaan paikkaan toteutettava rautatien alitus edellyttänee kuivatusta pumppaamalla Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperä alueella vaihtelee avokallioista savialueisiin. Valtaosa korttelialueista on moreenia, jonka päällä on alle kolmen metrin kerros savea tai silttiä. Korttelialueilla rakennettavuus on pääosin luokkaa 2, jonka lisäksi on rakennettavuudeltaan luokkien 3A, 3B ja 4 mukaisia alueita. Maaperän pilaantumisesta alueen aikaisemman käytön seurauksena ei ole ilmennyt tietoa. Tiedossa on kuitenkin, että suunnittelualueen pohjoispuolella on toiminut kasvihuone(ita) Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukainen luonnonympäristö on pääasiassa rautatien melualueen suojaviheraluetta (EV).

10 10 (13) 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita. 4.5 Asemakaavaratkaisun suhde yleiskaavaan Suunnitelmat noudattavat Espoon eteläosien yleiskaavassa alueelle osoitettuja toimintoja. 4.6 Ympäristön häiriötekijät Keskeisin häiriötekijä alueella on raideliikenteen aiheuttama melu ja tärinä sekä rautatien estevaikutus. Myös alueen eteläpuolella kulkeva Turunväylä on häiriötekijä. Raideliikenteen keskimelutaso ylittää ulko-oleskelualueiden ohjearvot radan eteläpuolisessa asuinkorttelissa ilman melunsuojausta. Sijoittamalla vähintään 3,5 metriä korkea melueste radan ja asuinrakennusten väliin asuinkortteliin muodostuu riittävä melukatve. Sisätiloissa saavutetaan ohjearvojen mukaiset melutasot julkisivujen 30 db:n ääneneristävyydellä. Radan pohjoispuolisessa asuinkorttelissa ulko-oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten muodostamaan melukatveeseen. Lisäksi asuinrakennusten radan puoleisen julkisivun ääneneristävyyden tulee olla vähintään 35 db, jolloin yksittäisestä ohittavasta junasta aiheutuva maksimimelutaso asuinrakennuksen sisällä on alle 45 db. 4.7 Nimistö Nimistöstä vastaa kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistönsuunnittelu. Kaavaalueelle on merkitty joitakin uusia nimiä sekä alueen nykyinen nimistö. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne tiivistyy Koivuhovin aseman ympäristössä. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan muutos parantaa alueen jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä. Junaradan alittava alikulku muodostaa yhteyden Ullanmäentieltä radan pohjoispuolelle ja radan varren reitit parantavat itä-länsisuuntaisia yhteyksiä. Koivuhovin aseman liityntäpysäköinnin kehittäminen palvelee joukkoliikenteen käyttöä. Asemakaavan mukainen rakentaminen edellyttää nykyisten viemäri- ja vesijohtolinjojen siirtoja. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Toteutumattomien liikekortteleiden kohdilla metsä korvautuu rakentamisella. Keskeisin maisemallinen vaikutus on rakennetummaksi muuttuva vaikutelma ohi kulkevasta junasta katsoen. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Korttelin toteutus mahdollistaa pienen kaupan palveluiden saatavuuden Ymmerstan alueella. Kasvava asukasmäärä lisää palvelujen kysyntää alueella. Liityntäpysäköinnin laajentaminen parantaa Koivuhovin aseman käytettävyyttä. Radan alittava tunneli parantaa jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä. Asemakaavan toteutuksen myötä radan melu- ja tärinävaikutuksen alueelle sijoittuu uutta asuinrakentamista. Melun ja tärinän vaikutuksia sekä niiltä suojautumista on selvitetty melu- ja tärinäselvityksin, joista on koottu otteita selostuksen liitteisiin (liitteet 6-9). Asemakaavamääräyksin osoitetaan tarvittavat toimenpiteet melu- ja tärinähaittojen vähentämiseksi.

11 11 (13) 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Katujen, ulkoilureittien, tunnelin, vesi- ja viemäriverkoston ym. rakentaminen ja muutostyöt aiheuttavat kustannuksia, joskin rakentamisessa voidaan tukeutua oleviin yhdyskuntateknisiin järjestelmiin. 5.6 Muut merkittävät vaikutukset Rakentaminen radan varteen luo meluesteen rautatien aiheuttamaa liikennemelua vastaan. 6 ASEMAKAAVARATKAISUN TOTEUTUS Luonnos korttelin toteutuksesta: Arkkitehdit Soini & Horto Oy 6.1 Rakentamisaikataulu Korttelin rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti, kun kaava on tullut lainvoimaiseksi, tarvittavista johtosiirroista ym. on sovittu ja rakennuslupa saatu. Korttelin osalta ei vielä ole suunnitelmia. Liityntäpysäköintialueen laajentamisen suunnittelu on käynnissä. Radan alittava tunneli toteutunee kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä 2020-luvulla. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Alueen toteutusta ohjataan kaavamerkinnöin ja -määräyksin. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa Espoon rakennusvalvontakeskus. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Hanke on tullut vireille nimellä Ymmersta, asemakaavan muutos, alue Myöhemmin suunnittelualuetta laajennettiin koskemaan Koivuhovin aseman liityntäpysäköintialueen laajentamista, mistä johtuen kaavahanke kuulutettiin vireille nimellä Koivuhovinlaakso, asemakaava ja asemakaavan muutos, alue Vireilletulo Koivuhovinlaakso on tullut vireille lehtikuulutuksella Sopimukset Maankäyttösopimusneuvotteluista vastaa Espoon kaupungin tonttiyksikkö.

12 12 (13) 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu nähtäville samaan aikaan vireilletulokuulutuksen kanssa Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta on valmisteltu yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden sekä maanomistajien kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Antti Uusitupa sekä suunnitteluinsinööri Salla Karvinen (liikenne). Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Ehdotusvaiheessa valmisteltu ratkaisu perustuu valmisteluaineistoon ja sen jälkeen tarkentuneisiin tietoihin. Korttelin osalta valmistelussa on hyödynnetty Arkkitehdit Soini & Horto Oy:n laatimia luonnossuunnitelmia korttelin toteutuksesta. Ehdotusvaiheessa saatava palaute huomioidaan ja suunnitelmia tarkennetaan tarvittaessa ennen hyväksymiskäsittelyä. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Ajankohta Käsittelytieto Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmisteluaineisto nähtäville kaupunkisuunnittelupäällikön hyväksymänä Valmisteluaineisto nähtävillä Nähtävilläoloaikana ei jätetty kirjallisia mielipiteitä Ksl

13 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Antti Uusitupa arkkitehti Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelupäällikkö