Pankkisektorin sääntely ja valvonta. Jyri Helenius / Finanssivalvonta Helsingin yliopisto, Taloudelliset termit tutuksi
|
|
- Joel Kähkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pankkisektorin sääntely ja valvonta Jyri Helenius / Finanssivalvonta Helsingin yliopisto, Taloudelliset termit tutuksi Jyri Helenius
2 Näkemys Rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta ovat muutostilassa Euroopassa. Tiukentuva sääntely ja muuttuva valvonta ovat vakuutusmaksuja kriisejä vastaan. Kustannukset tulevat nopeasti, hyödyt - jotka ovat kustannuksia suuremmat - tulevat pitkän ajan kuluessa Jyri Helenius 1
3 1. Sääntely ja valvonta Jyri Helenius 2
4 Mitä on sääntely Finanssivalvonnan näkökulmasta? Sääntely Sääntely on valvontatoiminnan ohella toinen ydintoiminnoistamme. Se käsittää oman sääntelymme lisäksi osallistumisen finanssimarkkinoiden lainsäädännön valmisteluun kotimaassa ja EU:ssa. Myös lausuntojen antaminen lainsäädäntöhankkeissa on osa sääntelytoimintaa. Korostamme omassa sääntelyssämme sääntelyn selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Sääntelymme välineenä on määräys- ja ohjekokoelma, jossa on julkaistu Finanssivalvonnan oikeudellisesti velvoittavat määräykset ja suositusluonteiset ohjeet. Otamme kokoelmassa myös huomioon Euroopan pankkiviranomaisen (EBA), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antamat ohjeet ja suositukset. Annamme lisäksi tarvittaessa suositusluonteisia kannanottoja yksittäisistä kysymyksistä. Tässä osiossa on esillä oman sääntelymme lisäksi finanssimarkkinoita koskevaa kansallista ja EU-lainsäädäntöä, EBAn, EIOPAn ja ESMAn antamia ohjeita ja suosituksia sekä muita kansainvälisiä suosituksia. Kuvaamme myös keskeisiä sääntelyn valmisteluhankkeita. Jyri Helenius 3
5 Mitä on valvonta? Valvonta Valvontamme haasteena on tunnistaa markkinoiden ja valvottavien ongelmat mahdollisimman aikaisin, jotta niihin voitaisiin reagoida ja ryhtyä tarvittaviin toimiin nopeasti ja uskottavasti. Viranomaisvalvonta täydentää valvottavan itsensä ja markkinoiden harjoittamaa valvontaa. Valvottavalla on aina ensisijainen vastuu omasta toiminnastaan. Viranomaisvalvonnan tavoitteena on osaltaan varmistaa, että valvottavaa johdetaan ammattitaitoisesti ja että valvottavalla on riittävät riskienhallintajärjestelmät sekä eettiset ja ammatillisesti tasokkaat liiketoimintaperiaatteet ja -käytännöt. Valvontaamme ohjaavat Finanssivalvontaa koskeva lainsäädäntö, valvontastrategia sekä valvottavista ja niiden toimintaympäristöstä kerättävä tieto. Jyri Helenius 4
6 Tarvitaan turvaverkko pankkien kaatumisen estämiseksi ja kaatumisen vaikutusten minimoimiseksi Pitää olla julkisen vallan turvaverkko (sääntely, valvonta, talletussuoja ) ongelmien varalle Julkinen turvaverkko pienentää pankkien ongelmien ja pankkikriisin kustannuksia, jotka kohdistuvat pääasiassa ulkopuolisiin Miten esim. pientallettaja tai sijoittaja voisi oikeasti monitoroida ison liikepankin riskejä? There are two principal areas of concern in relation to bank collapse The first is the prospect of contagion the collapse of one bank leading to the collapse of others with the possibility of damage occurring to the whole financial industry. This, in turn, might have very serious consequences for the real economy. Contagion might arise to the extent that a failure of one bank causes a loss of confidence in banking in general. The second concern with regard to possible bank collapse relates to consumer protection. Further, most people who take part in financial transactions have very little knowledge of either the products or the processes of the system. (oppikirjasta Howells & Bain 4. painos 2008) Jyri Helenius 5
7 turvaverkolla on hintansa Rahoitusalan turvaverkko lisää helposti haitallista valikoitumista ja moraalikatoa rahoitusalalla Pankilla on insentiivi ottaa suurempaa riskiä, kun tiedetään että turvaverkko pelastaa pankin, eli veronmaksaja maksaa pelastamisen Implisiittinen julkinen tuki, Heads I win, tails the taxpayer loses Tallettajilla ja luotottajilla ei insentiiviä tarkkailla pankkia tai muuta rahoitusalan yritystä, jos luotetaan siiten että julkinen valta tarvittaessa pelastaa Sääntelyllä ja sääntelyn muutoksilla on aina myös sivuvaikutuksia (unintended consequences) esim. markkinarakenteisiin, kilpailuun ja käyttäytymiseen rahoitustoiminnassa Sääntelystä ja sen muutoksista on aina kustannuksia, jotka joku maksaa. Yhteiskunnan tasolla kustannuksia pitää verrata saavutettaviin hyötyihin. Jyri Helenius 6
8 Miten riskejä valvotaan? Yksi keskeisimmistä valvontatehtävistämme on varmistaa, etteivät valvottavat ota niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa vakavaraisuudelle. Tehtävä on kaksijakoinen: toisaalta on arvioitava valvottavien ottamat riskit ja toisaalta mitattava sen vakavaraisuutta eli riskinkantokykyä. Valvottavien riskinottoa valvotaan kolmella eri tavalla: Määrällisiä eli mitattavia riskejä seurataan säännöllisesti tapahtuvalla raportoinnilla sekä valvottavien omilla riskiraporteilla. Näillä seurataan mm. luottoja markkinariskiä. Laadullisia riskejä valvotaan tarkastuksilla. Laadullisia riskejä ovat mm. operatiivinen riski ja hallinnon luotettavuus. Valvonta kohdistuu johdon toimintaan, riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan riittävyyteen sekä operatiivisten järjestelmien ja toimintaprosessia tasoon. Yksittäiset instituutiot kohtaavat myös riskejä, joita ympäristön muutokset synnyttävät. Näiden muutosten vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden vakauteen seuraamme ja arvioimme yhteistyössä Suomen Pankin kanssa. Riskinotto suhteutetaan valvottavan riskinkantokykyyn. Jyri Helenius 7
9 2. Sääntelyn muutokset, yleistä Jyri Helenius 8
10 Globaalit sääntelyuudistukset vaikuttavat eurooppalaiseen finanssisääntelyyn ja valvontaan G20/FSB Kv-yhteistyön lisääminen Järjestelmäriskit Vakavaraisuus Riskienhallinta Kriisinhallinta Baselin komitea Pankkien vakavaraisuus ja likviditeetti (Basel III) Kriisinhallinta EU Valvontarakenteiden uudistus Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (CRR/CRDIV, Solvenssi II) Arvopaperisääntely Kriisinhallinta (BRRD) Suomi EU-sääntelyn käyttöönotto EU:n valvontajärjestelmään osallistuminen IMF, OECD, BIS, akateeminen maailma, jne. Sääntely on Euroopan Unionin tasoista Jyri Helenius 9
11 Mittavat sääntelyuudistukset laitettiin liikkeelle finanssikriisin jälkimainingeissa Pankkirakenteiden muuttaminen AIFM (Alternative Investment Fund Managers Directive) Pankkivero Vakavaraisuus ja likviditeetti Pankkiunioni Kriisinhallinta Talletussuoja Solvenssi II vakuutusyhtiöille Tilinpäätösnormit (IFRS International Financial Reporting Standards) Corporate governance MiFID 2, MiFIR (Markets in Financial Instruments) EMIR (European Market Infrastructure Regulation) Jyri Helenius 10
12 Tiukentuvat vaatimukset pankeille Finanssikriisin opetukset Basel III / CRD IV sääntely Riittämätön tappiosietokyky Likviditeettiriskien riittämätön hallinta Liiallinen velkavivun käyttö Korkeammat pääomavaatimukset ja lisäpuskurit Uudet likviditeettivaatimukset Vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) käyttöönotto Sääntelyn myötäsyklisyys Mm. vastasykliset pääomavaatimukset Virheelliset riskinoton kannustimet, riskienhallinnan heikkoudet Palkitsemisen sääntely, riskienhallinnan ja hyvän hallinnon tiukemmat vaatimukset Vähäinen huomio systeemiriskeille Vastapuoliriskien rajoittaminen Rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittävien pankkien tehostettu valvonta (G- SII, O-SII) Jyri Helenius 11
13 3. Pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntely kriisin jälkeen Jyri Helenius 12
14 Vakavaraisuuden periaate on yksinkertainen Pankin riskipainotetut saamiset: eri menetelmillä lasketut riskit eri riskilajeista (luotto-, markkina-, ja operatiiviset riskit) Näitä vastaan on oltava omaa pääomaa vähintään lain määräämä minimi Jyri Helenius 13
15 mutta käytännössä vakavaraisuusvaatimus koostuu Suomessakin monesta eri osasta Pankkikohtainen lisäpääomavaatimus (ns. Pilari 2) 0,0 % - 2,0 % O-SII puskuri (CET 1) 0,0 % - 2,5 % Muuttuva lisäpääomavaatimus (ns. vastayklinen puskuri) (CET 1) Harkinnan varaiset erät Pilari 2: pankkikohtaiset syyt O-SII: Other Systemically Important Institution, muu systeemisesti tärkeä instituutio, perusteet luottolaitoslaista (HUOM: Suomessa ei ns. G-SII vaatimuksia täyttäviä pankkeja, G-SII:lle vielä oma vakavaraisuusvaatimus) 2,5 % Kiinteä lisäpääomavaatimus (puskuri) (CET 1) 2 % Tier 2 pääomaa 1,5 % Muita ensisijaisa omia varoja (AT 1) 4,5 % Ydin omia varoja (CET 1) Vähimmäispääoma vaatimus 8 % Vähintään 10,5 % CET 1= ydinpääoma Core Equity Tier 1 = parhaimmanlaatuinen pääoma AT = Additional Tier 1 Muu ensisijainen oma pääoma Jyri Helenius 14
16 Case: Kotitalouksien velkaantuneisuus Suomessa Jyri Helenius 15
17 Likviditeettiriskin uudet määrälliset vaatimukset Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR): lyhytaikainen maksuvalmiusriski Pankeilla oltava likvidejä varoja kestämään 30 päivän likviditeettistressitilanne (lyhytaikaisten velkaerien voimakas ulosvirtaus) ilman ulkoista rahoitusta Likvidien varojen joukko on suppea: oltava hyvälaatuisia ja helposti käteiseksi muutettavia varoja, kuten keskuspankkireservit, valtioiden jvk:t, korkealaatuiset katetut (covered bonds) ja yritysjoukkovelkakirjat tietyin edellytyksin Sitovaksi 2015 (60 %:sti, täysimääräinen 2019) Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR): pidemmän tähtäimen likviditeetti ja rakenteellinen rahoitusriski Pankeilla oltava nykyistä enemmän pitkäaikaista (yli 1 v) rahoitusta Estetään liiallinen riippuvuus lyhytaikaisesta markkinarahoituksesta Sovelletaan 2018 alkaen Jyri Helenius 16
18 Pankilla oltava bail-in kelpoista tasetta MREL= leikkauskelpoisten omien varojen ja velkojen vähimmäismäärä Minimum requirement of eligible liabilities Varmistetaan sijoittajien ja velkojien ensisijainen vastuu Pyrkimyksenä estää veronmaksajien tarvetta tukea pankkeja EUn toimeenpano FSB:n globaalista G-SIB standardista TLAC Total Loss Absorbing Capacity, koskee vain 30 globaalisti suurinta pankkia MREL-vaade perustuu pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin (BRRD) Kriisinratkaisuviranomainen määrää MREL-vaatimuksen Vaatimus kaikille EU pankeille ja suurimmille sijoituspalveluyrityksille Asetetaan yhtiökohtaisesti vuosittain Jyri Helenius 17
19 Kriisiviranomaisen valtuudet MREL:n ja sijoittajavastuun toteuttamisen osalta Kriisiä ennakoivana toimena asetetaan MREL-vähimmäisvaatimus Arvioidaan mahdollisen kaatumisen vaikutukset rahoitusvakaudelle Huomioidaan kriisilaitoksen liiketoimintamalli, rahoitusmalli ja riskiprofiili Kriisin ratkaisussa veloista tehdään uutta pääomaa Leikataan etuoikeusjärjestyksessä aloittaen osakepääomasta Vakavaraisuus palautetaan kriisinratkaisussa leikkauksilla ja muilla toimenpiteillä Muuntamisten jälkeen pääoma palautetaan toimiluvan edellyttämälle tasolle Yhteisen resoluutiorahaston (SRF) käytön vaatimuksena vähintään 8 % taseesta on oltava leikattuna Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jyri Helenius 18
20 Pääomaksi muunnettavat erät Nollaus ja muunnot tehdään seuraavassa etuoikeusjärjestyksessä 1. Ydinpääoma (CET 1) 2. Ensisijainen lisäpääoma (AT 1) 3. Toissijainen pääoma (T 2) 4. Muut leikkauskelpoiset velat - sis. talletuksia ja velkakirjoja Kohta 1. Ydinpääoma (CET1) nollataan Tehtävä täysin ennen kuin uutta ydinpääomaa muunnetaan muista eristä Kohta 2. Tämän jälkeen leikataan AT 1 instrumentit Voidaan muuntaa CET1:een jos AT1:sta on riittävästi Kohta 3. Seuraavaksi toissijaisen pääoman (T2) instrumentit Voidaan muuntaa CET1:een jos T2:sta on riittävästi Kohta 4. Valtaosa uudesta pääomasta tulee velkaeristä Tämä tarkennetaan tarkemmin seuraavassa kalvossa Salainen Jyri Helenius 19
21 3.1 Leikkauskelpoiset erät Kokonaan MRELkelpoisia Osittain MREL-kelpoisia Ei MREL-kelpoisia Oma pääoma (CET 1 ja AT 1) Talletukset Velkakirjat (muut kuin T2) Johdannaiset Toissijainen pääoma (T 2) Verovelat (Tase-erä Muut velat epäselvä) Varaukset OK: ei talletussuojan alla xxxxja >1v maturiteetti Ei: julkisyhteisöiltä OK: ryhmän sisäiset >1v xxxxtalletukset OK: Vakuudettomat xxxxlainat ja >1v xxxxmaturiteetti OK: Perpetuaalit (call 1-5 vuotta) Ei: covered bonds Jyri Helenius 20
22 Bail-inin toteutuksessa oltava tarkkana Novo Bancon 5 lainaa siirrettiin vuodenvaihteessa resoluutioviranomaisen päätöksellä roskapankkiin (BES) Resoluutiopäätöksen tartuntavaikutus Novo Bancon Resoluutio Jyri Helenius 21
23 Tärkeitä näkökohtia Basel III:een Nyt menossa siirtyvävaihe eri maissa, täysimääräisesti voimaan 2019 (joitain siirtymäaikoja jopa 2022 asti) Vakavaraisuusvaatimusten rinnalle tulossa vaatimus omavaraisuusasteelle leverage ratio (alustavasti 3 %), eli omaa pääomaa oltava minimissään riskipainottamattomasta taseesta tuon verran Maa- ja pankkikohtaisia eroja vakavaraisuusvaatimuksissa Devil is in the details, esimerkki: mitä riskipainoja sovelletaan ja mihin perustuen - asunto- ja kiinteistöluototuksessa eri maissa ja pankeissa? Eri sääntelymuutosten yhteisvaikutus? Jyri Helenius 22
24 4. Vaikutusarvioita sääntelyn muutoksista Jyri Helenius 23
25 Valtiontuet finanssikriisissä Parlamenttien hyväksymän valtiontuen määrä EU:ssa (10/ /2011) Lähde: Euroopan komissio (2011a). Käytetyn valtiontuen määrä (10/ /2010) mrd. (13 % EU:n BKT:stä) (409 mrd. pääomittamiseen ja taseen tukemiseen sekä mrd. takauksiin ja muihin maksuvalmiutta lisääviin toimiin) Keskuspankkien ylimääräiset toimet maksuvalmiuden tukemiseksi Yli mrd. euron arvosta lainoja eurojärjestelmältä euroalueen pankeille rahapoliittisin operaatioin Jyri Helenius 24
26 Kansantalouden taso: Miten vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen vaikuttaa luotonannon marginaaleihin ja talouden kasvuun? Lähde: IMF Working Paper, WP/12/233 Elliot, Salloy & Santos: Assessing the Cost of Financial Regulation Jyri Helenius 25
27 Kummassa parempi pitkän aikavälin kasvu? Ennen sääntelyn kiristymistä Sääntelyn kiristymisen jälkeen Jyri Helenius 26
28 Yksittäisen pankin taso: Monia eri sopeutumiskeinoja sääntelyn aiheuttamiin kustannusten nousuun IMF erottaa julkaisuissaan kahdeksan eri keinoa, joilla pankki voi vaikuttaa sääntelyn aiheuttamaan kustannusten nousuun: 1. Absorbing the costs by lowering returns to shareholders 2. Reducing funding costs 3. Reducing expenses 4. Decreasing the expected credit losses 5. Limiting the regulatory impacts through technical means 6. Rationing credit 7. Raising prices for credit 8. Restructuring businesses Lopullinen kustannusten läpimeno vaikuttaa luototuksen hintaan ja saatavuuteen, mutta ei 100 % suoraviivaisesti, kilpailutilanne vaikuttaa oleellisesti Keskeinen kysymys 1: miten pankki asettaa pääoman tuottotavoitteen ja mitkä ovat pääoman kustannukset Keskeinen kysymys 2: miten pankin liiketoimintamalli muuttuu sääntelyn seurauksena Keskeinen kysymys 3: mitkä ovat vaikutukset asiakkaisiin Jyri Helenius 27
29 Pankin strateginen kolmio : vakavaraisuustavoite ratkaistaan yhdessä muiden tärkeiden päätösten kanssa Vakavaraisuus & puskurit tappioiden varalle Kannattavuus Liiketoiminnan kasvu Jyri Helenius 28
30 5. Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä ja yhteinen valvontamekanismi Jyri Helenius 29
31 Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä Jyri Helenius 30
32 Miksi yhteinen pankkivalvonta? Finanssikriisi nosti esiin tarpeen yhtenäistää valvontaa eri maissa Pankkien ongelmat leviävät helposti maasta toiseen Kansallinen valvonta ei ollut riittävää monikansallisille pankeille Finanssikriisien kustannukset voivat olla kestämättömiä yksittäiselle maalle Vakautta uhkaaviin riskeihin puututtava ennakoivasti Jyri Helenius 11 31
33 Euroalueen yhteinen pankkivalvonta pankkiunionin ensimmäinen osa Pankkiunioni Yhteinen pankkivalvontamekanismi (Single Supervisory Mechanism, SSM) Kansalliset pankkivalvojat Euroopan keskuspankki (EKP:n pankkivalvonta) Eurooppalainen kriisinratkaisujärjestelmä (Single Resolution Mechanism, SRM) Talletussuojien yhdenmukaistaminen Jyri Helenius 12 32
34 Euroalueen yhteisen pankkivalvonnan ja eri viranomaisten vastuut EKP:n neuvosto Päätösten vahvistaminen Yhteinen pankkivalvontamekanismi (SSM) Valvontaneuvosto EKP Euromaiden pankkivalvojat SSM:n ei-euromaiden pankkivalvojat 1 Valvonnan linjaukset ja päätökset EKP:n pankkivalvontaorganisaatio Kansalliset valvontaviranomaiset: yhteistyö SSM:ssä Merkittävien pankkien valvontaan osallistuminen Tiedonkeruu ja analyysi Yhteiset valvontaryhmät EKP:n pankkivalvontaorganisaatio SSM-maiden pankkivalvojat Merkittävien pankkien jatkuva valvonta Päätösten valmistelu Kansallisten valvontaviranomaisten muut, omalle vastuulle jäävät tehtävät Pääasiallinen vastuu muiden kuin merkittävien pankkien valvonnasta Vakuutussektorin valvonta Markkina- ja menettelytapavalvonta, myös kaikkien pankkien osalta 1) Jos mukana yhteisessä valvonnassa Jyri Helenius 13 33
35 Valvontaneuvosto (Supervisory Board) Valvonnan linjaukset ja suunnitelmat Yksittäisiä luottolaitoksia koskevien päätösten käsittely Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (EKP:sta) Kokoonpano Kansallisten valvojien edustajat, nyt 19 henkilöä Jos keskuspankki ei ole valvoja, sen edustaja voi osallistua valvontaneuvoston kokouksiin (ilman äänivaltaa) Lisäksi 4 edustajaa EKP:sta Ääni per jäsen -periaate valvontakysymyksissä Valvontaneuvosto valitsee keskuudestaan ohjauskomitean (Steering Committee) Jyri Helenius 14 34
36 Valvonnan organisointi EKP:ssa EKP:n neuvosto Päätösten vahvistaminen Valvontaneuvosto (Supervisory Board) Puheenjohtaja Danièle Nouy DG Micro Prudential Supervision I Stefan Walter Merkittävät pankit (n. 30) DG Micro Prudential Supervision II Ramôn Quintana Merkittävät pankit (n. 90) DG Micro Prudential Supervision III Jukka Vesala Epäsuorassa valvonnassa olevat pankit (n ) DG Micro Prudential Supervision IV Korbinian Ibel Kaikkia pankkeja koskevat yhteiset valvontatehtävät Secretariat Division Pedro Gustavo Teixeira Valvontaneuvoston työn tukeminen Jyri Helenius 15 35
37 Yhteinen valvontaryhmä (Joint Supervisory Team, JST) toteuttaa suurten luottolaitosten jatkuvaa valvontaa Suuret luottolaitokset (SI, Significant Institution) EKP:n suorassa valvonnassa Suomesta tällä hetkellä Nordea Pankki Suomi, OP Ryhmä, Danske Bank Oyj, Kuntarahoitus Valvontaryhmä koostuu EKP:n ja kansallisen valvojan asiantuntijoista EKP ohjaa valvontaryhmien työtä, myös kansallisten valvojien henkilöstöä JST:n koostumukseen vaikuttaa pankin liiketoiminnan laajuus ja monimuotoisuus N. 75 % kansallisen valvojan henkilöstöä Valvontaryhmän päätehtävät: Valvontasuunnitelman laadinta vuodeksi kerrallaan Jatkuva valvonta, mm. riskien sekä pääomien / likviditeetin riittävyyden säännöllinen arviointi Toimii pankin kontaktipintana valvontaan, hakemusasioiden tms. käsittely Jyri Helenius 36
38 Yhteisen valvontaryhmän kokoonpano JSTkoordinaattori (EKP) Kansallinen JST-koordinaattori Asiantuntijatiimit Luottoriski Markkinariski Likviditeettiriski Operatiiviset riskit Taloudellinen asema ja liiketoimintamalli Luotettava hallinto Jyri Helenius 37
39 Merkittävien luottolaitosten tarkastukset EKP:n johdolla Tarkastussuunnitelmat valmistellaan yhteistyössä EKP:n ja kansallisten valvojien kesken Päätökset valvontaneuvostossa Myös ad hoc tarkastukset mahdollisia EKP nimittää tarkastusten vetäjät Voivat olla myös omasta kansallisesta valvojasta, muista kansallisista valvojista tai EKP:sta Tarkastusryhmien jäsenet kansallisista valvojista ja EKP:sta Voivat olla myös muiden maiden kansallisista valvojista Jyri Helenius 38
40 Pienten luottolaitosten valvonta EKP vastaa epäsuorasti pienten luottolaitosten valvonnasta (muut kuin merkittävät luottolaitokset) Yhteiset valvontaperiaatteet ja sekä arviointi- ja analyysimenetelmät Pienten luottolaitosten seuranta kansallisten valvojien raportoimien tietojen perusteella Kansallisten valvojien ohjeistaminen ja seuranta Finanssivalvonnalla keskeinen vastuu pienten luottolaitosten valvonnasta Valvonnassa käytetään yhteisiä SSM:n periaatteita ja menetelmiä Finanssivalvonta toimittaa EKP:lle tietoja vakavaraisuudesta, tuloskehityksestä ja riskeistä Finanssivalvonta raportoi EKP:lle valvontatoimenpiteistä EKP voi ottaa suoraan valvontaansa myös pienen luottolaitoksen Jyri Helenius 39
41 EKP:n toimivalta kaikille luottolaitoksille Toimilupien myöntäminen ja niiden peruuttaminen Sanktiovaltuudet EKP:n makrovakausvälineiden käyttö Kansallista vastuuta täydentävä rooli vakavaraisuusdirektiivin ja - asetuksen mukaisten välineiden käytössä Lausunto kansallisten viranomaisten päätöksiin, jonka kuultuaan kansallinen viranomainen tekee päätöksen Mahdollisuus kiristää makrovakausvälineen käyttöä Kansallisilla viranomaisilla ensisijainen vastuu Jyri Helenius 40
42 Luottolaitosten kriisitilanteiden hallinta pankkiunionissa EKP Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (suuret luottolaitokset) Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (suuret luottolaitokset) Yhteinen SSM-ohjeistus kriisitilanteiden varalta Yhteistyö Euroopan yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa Kansalliset valvojat Osallistuvat EKP-yhteistyössä suurten luottolaitosten kriisivarautumiseen ja toimenpiteiden valmisteluun Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (pienet luottolaitokset) Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (pienet luottolaitokset) Yhteistyö kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa Kriisinratkaisuviranomaiset Kriisinratkaisurahastot Euroopan yhteinen kriisinratkaisuviranomainen: suurten luottolaitosten kriisinratkaisu Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset: pienten luottolaitosten kriisinratkaisu Euroopan yhteinen kriisinratkaisurahasto: kriisinratkaisun kustannukset kattaminen luottolaitoksilta kerätyillä varoilla Jyri Helenius 17 41
43 Euroalueen yhteisen valvonnan hyötyjä? SSM on tuonut esille eroja euromaiden luottolaitosten valvonnassa ja kansallisessa sääntelyssä Kansalliset valvontakäytännöt ovat erilaisia, myös kansallinen sääntely esim. vakavaraisuussääntelyn siirtymäsäännökset eroavat toisistaan Luottolaitoksilta edellytetty ydinpääoma ei ole tasalaatuista Sisäisten mallien hyväksymiskriteerit eivät ole olleet yhtenäisiä Mitä SSM on tehnyt ja voi tehdä näille asioille? Luottolaitokset samalle viivalle pääomien määrän ja laadun suhteen Kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa Pankkivalvonta tasalaatuiseksi: sekä EKP:n suorassa valvonnassa olevat merkittävät luottolaitokset (SI) että kansallisen valvontavastuun piirissä olevat luottolaitokset (LSI) Luottolaitosten tasavertainen kohtelu: sama prosessi, samat selvitykset, samat vaatimukset Kilpailuetu vakavaraisille, hyvin johdetuille ja laadukkaasti valvotuille luottolaitoksillle Jyri Helenius 42
44 Kiitos! Jyri Helenius 43
Rahoitusmarkkinoiden ja erityisesti pankkien sääntely ja valvonta
Rahoitusmarkkinoiden ja erityisesti pankkien sääntely ja valvonta Jyri Helenius / Finanssivalvonta 16.1.2017 Helsingin yliopisto, Taloudelliset termit tutuksi Näkemys Tiukentuva sääntely ja muuttuva valvonta
LisätiedotEurooppalainen valvonnan vaikuttaja
Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 2015 Miksi Finanssivalvonta on olemassa? Finanssivalvonta työskentelee sen puolesta, että asiakkaat
LisätiedotEuroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa?
Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa? Studia monetaria, Suomen Pankin rahamuseo 29.4.2014 Johtaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 29.4.2014 Eurooppalaisen
LisätiedotMakrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?
Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä
LisätiedotFinanssiala uuteen sääntely-ympäristöön
Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN
LisätiedotEurooppalainen finanssivalvonta
Eurooppalainen finanssivalvonta Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.1.2012 EU:n valvontajärjestelmän tavoitteet 1. Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen
LisätiedotPankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014.
Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014 Julkinen 1 Pankit välttämättömiä Pankeilla on erityinen rooli yhteiskunnassa,
LisätiedotRahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.
Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän
LisätiedotPankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön
Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni
LisätiedotMiten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu
19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden
LisätiedotNordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja
Johtokunnan jäsen Marja Nykänen Suomen Pankki Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja 19.9.2017 1 Nordean siirtyminen Suomeen Nordean mahdolliseen tuloon varauduttu
LisätiedotRIITTÄÄKÖ SOLVENSSI II? Esko Kivisaari
RIITTÄÄKÖ SOLVENSSI II? Esko Kivisaari 24.11.2014 1 2 SUOMESSA KÄYTTÖÖN TULEVAT VALTUUDET LISÄPÄÄOMAPUSKURIEN ASETTAMISEEN ESIMERKKI VAIKUTUKSISTA CET 1 -KOKONAISPÄÄOMATAVOITETASOON Suomalaisten pankkien
LisätiedotFinanssikriisistä pankkiunioniin
Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi
LisätiedotBasel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia
Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Rakli sijoittajapäivä 5.9.2011 Basel III vakavaraisuusuudistus Tavoitteena vakaampi ja luotettavampi pankkijärjestelmä Taustalla kolme vuotta
LisätiedotFinanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen
Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen
LisätiedotValvottavien taloudellinen tila ja riskit
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 4.4.2014 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 4.4.2014 Agenda Euroopan finanssisektorin riskit Suomen finanssisektorin
LisätiedotPankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki
Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä
LisätiedotOnko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen
Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä
LisätiedotKuka hyötyy pankkiunionista? Pentti Hakkarainen Studia Monetaria, Rahamuseo
Kuka hyötyy pankkiunionista? Pentti Hakkarainen Studia Monetaria, Rahamuseo 8.4.2014 1 Pankit välttämättömiä Pankeilla on erityinen rooli yhteiskunnassa, mutta toisaalta haavoittuva liiketoimintamalli;
LisätiedotTalouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni
Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni Pentti Hakkarainen Luento Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 18.9.2014 Julkinen Esityksen sisältö Suomen ja euroalueen taloustilanne ja näkymät
LisätiedotTalouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni
Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni Itä-Suomen OP-liittojen syysliittopäivät Vierumäellä Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Julkinen Esityksen sisältö Suomen ja euroalueen taloustilanne ja
LisätiedotJärjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline
Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline 24.10.2017 Rahoitusmarkkinaosasto Uudistuksen tausta Baselin pankkivalvontakomitean suositukset vuonna 2010 pankkien vakavaraisuus- ja
LisätiedotBasel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin
Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin Esitys tilaisuudessa "Euroopan velkakriisi oikeudellisen sääntelyn mahdollisuudet" 5.10.2011 Esa Jokivuolle/Aalto yliopisto Sisältö Mistä Basel III -uudistuksessa
LisätiedotOnko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki
Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen Studia monetaria 31.1.2012 Esa Jokivuolle/Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Mistä nykyisessä sääntelyuudistuksessa
LisätiedotKriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla
Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu
LisätiedotKuntarahoitus lyhyesti
1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus
LisätiedotRahoitusoikeus, luento 2. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki
Rahoitusoikeus, luento 2 Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki 27.2.2019 Kurssin toteutustapa - Ei läsnäolopakkoa luennoilla osallistumatta luentokuulustelu kuitenkin hyvin vaikea läpäistä. - Omien
LisätiedotRahoitusoikeus, luento 2. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki
Rahoitusoikeus, luento 2 Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki 1.3.2018 Kurssin toteutustapa - Ei läsnäolopakkoa luennoilla osallistumatta luentokuulustelu kuitenkin hyvin vaikea läpäistä. - Omien
LisätiedotPankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki
Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä
LisätiedotPankkien häiriönsietokyvyn parantaminen II Kriisinratkaisua koskevat ehdotukset
Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen II Kriisinratkaisua koskevat ehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta U 17/20167vp 24.2.2016 Jaakko Weuro ja Katri Aho Rahoitusmarkkinaosasto Pankkiunionin syventäminen
LisätiedotRahoitusoikeus, luento 3. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki
Rahoitusoikeus, luento 3 Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki 4.3.2019 Luentosarjan rakenne - Pankkitoiminta ja sääntelyn ideat - Luottolaitoslainsäädännön keskeisasiat vakavaraisuussääntely riskienhallinta
Lisätiedot4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS
1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,
LisätiedotMakrovakauspäätökset. Lehdistötilaisuus klo 15. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority
Makrovakauspäätökset Lehdistötilaisuus 29.6.2018 klo 15 Teemat Makrovakausvalvonta ja makrovakausvälineet Systeemisesti merkittävien luottolaitosten puskurit ja järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnan
LisätiedotFinanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä
Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä
LisätiedotPankkiregulaatio muutoksessa
Pankkiregulaatio muutoksessa Jukka Vesala, apulaisjohtaja 8.3.2010 8.3.2010 Jukka Vesala Teemat Mitä puutteita finanssikriisi toi esille? Mitä uudistuksia tulossa? Kohdistuvatko uudistukset oikein? Mitkä
LisätiedotPankkien häiriönsietokyvyn parantaminen I (U 16/2017 vp) Virva Walo Eduskunnan talousvaliokunta
Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen I (U 16/2017 vp) 22.2.2017 Virva Walo Eduskunnan talousvaliokunta Ehdotukset vakavaraisuusasetuksen ja luottolaitosdirektiivin muutoksiksi Komissio antoi ehdotuksensa
LisätiedotYhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely E43/2017 vp
Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely E43/2017 vp Kesäkuu 2017 Pankki- ja rahoitusyksikkö Rahoitusmarkkinaosasto Pankkiunionin syventäminen ECOFIN 17.6.2016: Further steps will
LisätiedotUudet eurooppalaiset finanssivalvojat
Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat Miksi? Mikä muuttuu? Sisältö Miksi EU:n finanssivalvonnan järjestelmä uudistettiin? EU:n uusi valvontajärjestelmä: tavoitteet ja rakenne uusien elimien asema, tehtävät
LisätiedotPankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä
BLOGI Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä 9. 1 2. 2 0 1 5 B L O G I S a m i P y y k ö n e n Vuosia on keskusteltu siitä, että sijoittajavastuun toteutuminen
LisätiedotKansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.
Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat
LisätiedotHallintomaksulain muutoksen merkitys ja RVV:n toiminta. Talousvaliokunta
Hallintomaksulain muutoksen merkitys ja RVV:n toiminta Talousvaliokunta 27.10.2016 RVV yhtyy HE:n lähtökohtaan hallintomaksukertymän enimmäismäärästä RVV käynnisti toimintansa kesällä 2015. Virasto on
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013
LisätiedotRahoitusoikeus, luento 1. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki
Rahoitusoikeus, luento 1 Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki 26.2.2018 Kurssin anti - KTM:n perustiedot pankkialan oikeussäännöistä ja oikeudellisista käytännöistä. 2 Kurssin toteutustapa - Ei
LisätiedotPeriaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämiseksi (O-SII) ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi
1 (6) Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämiseksi (O-SII) ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä
LisätiedotPANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV )
PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV ) TAUSTA Vuoden 2008 finanssikriisi (Lehman Brothers, AIG jne.) -> vahva poliittinen tahtotila etenkin USA:ssa ja UK:ssa: Ei enää
LisätiedotYrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen
Yrityskauppa-ilta Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Maailman talouskasvu Nordea Marketsin ennusteet 5% 4,7% 4% 3% 2% 1,9% 2,4% 1,8% 1,6% 2,2% 2,1% 1,6% 1,7% 2,4% 1% 0% -1% 0,8% 0,4% 0,2% -0,5% -0,3% 2010
LisätiedotRiskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen
LisätiedotValtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta
Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n
LisätiedotKeskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi, Tampere 3.9.2018 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotPankkisääntely ja asuntomarkkinat
Johtokunnan jäsen Marja Nykänen Suomen Pankki Pankkisääntely ja asuntomarkkinat Asuntosijoittaja 2017 -tapahtuma, Helsinki, 12.10.2017 12.10.2017 1 Puheenvuoron aiheet Miksi pankkisääntelyä tarvitaan?
LisätiedotKANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 1 MILLOIN EKP RYHTYY VALVOMAAN PANKKEJA? EKP:n pankkivalvontavastuu alkaa 4.11.2014. Yhteisen pankkivalvontamekanismin perustamista
Lisätiedot10067/17 vpy/elv/si 1 DGG 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten väliset asiat: 2015/0270 (COD) 2016/0360 (COD) 2016/0361 (COD) 2016/0362 (COD) 2016/0363 (COD) 2016/0364 (COD) 10067/17 EF 117
LisätiedotPilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio
Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0270 (COD) 10460/16 EF 199 ECOFIN 636 CODEC 919 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotValvontaympäristö muuttuu -
Valvontaympäristö muuttuu - Muuttuuko valvonta? Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön syysseminaari Jukka Vesala Finanssikriisi mullistanut valvontaympäristön Sääntely ja valvonta osaksi kriisinratkaisua
LisätiedotEuro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012
Euro & talous 2/212 Rahoitusjärjestelmän vakaus 212 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 8.5.212 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Teemat 1) Suomen rahoitusjärjestelmän vakaustilanne
LisätiedotKattavan arvion tulokset
Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion
LisätiedotAjankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen
Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen Kuopion alueen kauppakamari ja Itä-Suomen hallinto-oikeus 21.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Maailmantalouden tila ja
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta
Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta Jyväskylän yliopisto 10.2.2010 Apulaisjohtaja Jukka Vesala 10.2.2010 Jukka Vesala Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset II. Kriisin taustatekijät:
LisätiedotFinanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen
Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen Anneli Tuominen Eduskunnan talousvaliokunta 10.9.2009 Teemat Finanssisektorin tilanne Suomessa Sääntelyn muutostarpeet Valvonnan tehostaminen
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 3/2013
Määräykset ja ohjeet 3/2013 Asiakasvalitusten käsittely Dnro FIVA 15/01.00/2012 Antopäivä 6.3.2013 Voimaantulopäivä 18.3.2013 Muutospäivä: 1.1.2015 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 3/2013
Määräykset ja ohjeet 3/2013 Asiakasvalitusten käsittely Dnro FIVA 16/01.00/2018 Antopäivä 6.3.2013 Voimaantulopäivä 18.3.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 09 183 51 faksi 09 183 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotVakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko
Vakavaraisuus meillä ja muualla 26.9.2017 Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @seija_lehtonen Vakavaraisuus meillä Yksityisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2016, mrd. euroa Työeläkemaksut ja valtionosuudet
LisätiedotFI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)
1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan
Lisätiedot1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:
TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotSeuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :
TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 6/2014
Määräykset ja ohjeet 6/2014 Raportointi varainhankintasuunnitelmista Dnro FIVA12/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 30.6.2015 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotRahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa
Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia
LisätiedotPeriaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten (O-SII) määrittämiseksi ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi
(6) Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten (O-SII) määrittämiseksi ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävillä
Lisätiedotoption käyttöön otto
CRR 6(4) Likviditeettiriski CRR 11(3) Likviditeettiriski CRR 8 Likviditeettiriski Option kuvaus Optio olla soveltamatta asetuksen kuudennen osan (maksuvalmius) velvoittta sijoituspalveluyrityksiin Optio
LisätiedotEuroopan unionin uusi kriisinratkaisumekanismi
Kansantaloudellinen aikakauskirja 114. vsk. 4/2018 Euroopan unionin uusi kriisinratkaisumekanismi ja finanssikriisi Timo Löyttyniemi Vuoden 2008 finanssikriisistä on kulunut 10 vuotta. Täten on paikallaan
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden sääntely. Piia-Noora Kauppi
Rahoitusmarkkinoiden sääntely Piia-Noora Kauppi 28.11.2016 Mikä on FK ja keitä se edustaa? KANNAN- MUODOSTUS- VERKOSTO 500 henkilöä FINANSSIALAN KESKUSLIITTO 55 työntekijää Rakennamme finanssialalle kannattavaa
Lisätiedot3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS
1 (5) 3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vuoden 2005 alusta lähtien yritykset, joiden liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit
LisätiedotFinanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus
Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 19.5.2017 Johtaja Anneli Tuominen Esityksen sisältö Euroopan ja Suomen finanssisektorin tila ja riskit Finanssivalvonnan toiminnan painopisteitä
LisätiedotVuoden 2019 ennakolliset vakausmaksut yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (SRF) Usein kysyttyjä kysymyksiä
Vuoden 2019 ennakolliset vakausmaksut yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (SRF) Usein kysyttyjä kysymyksiä Yleistä tietoa laskentamenetelmästä 1. Miksi edustamaani laitokseen sovellettu laskentamenetelmä
LisätiedotEIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä
EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä
LisätiedotTIEDONANTO. Erovalmistelut eivät kosketa ainoastaan EU:ta ja kansallisia viranomaisia vaan myös yksityisiä tahoja.
EUROOPAN KOMISSIO RAHOITUSVAKAUDEN, RAHOITUSPALVELUJEN JA PÄÄOMAMARKKINAUNIONIN PÄÄOSASTO Bryssel, 8. helmikuuta 2018 TIEDONANTO YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN ERO EUROOPAN UNIONISTA JA PANKKI- JA MAKSUPALVELUJA
LisätiedotSisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys
Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys 3 Esipuhe Tämä on Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) kolmas vuosikertomus. EJRK on
LisätiedotOhjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014
EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen
LisätiedotECB-PUBLIC. EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 2 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusmarkkinoiden kriisinratkaisusta (CON/2014/31)
FI ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 2 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusmarkkinoiden kriisinratkaisusta (CON/2014/31) Johdanto ja oikeusperusta Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti
LisätiedotValvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010 Lehdistötilaisuus 22.9.2010 22.9.2010 Finanssivalvonta Esitysten aiheet Finanssisektorin tila Eurooppalaisen finanssivalvonnan uusi rakenne Kansainvälisen
LisätiedotPankkisektorin sääntelyn uudistaminen finanssikriisin valossa
Pankkisektorin sääntelyn uudistaminen finanssikriisin valossa Taloustieteellinen yhdistys, 21.10.2010 Jukka Vesala 21.10.2010 Jukka Vesala Agenda Mitä puutteita finanssikriisi toi esille 1. Vakavaraisuuspääoman
LisätiedotFinanssivalvonnasta. Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista Erja Rautanen
Finanssivalvonnasta Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista 11.5.2011 Finanssivalvonta (Fiva) Aloitti toimintansa 1.1.2009 Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistyttyä Hallinnollisesti
LisätiedotFinanssivalvonnan lehdistötilaisuus Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority
Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 19.3.2018 Tervetuloa Finanssivalvontaan Ohjelma: Makrovakauspäätös enimmäisluototussuhteesta Taloyhtiölainat Kulutusluottojen teema-arvio Nordean kotipaikka Euroopan
LisätiedotValvottavien taloudellinen tila ja riskit
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä
LisätiedotBusiness definitions Nordea Mortgage Bank Plc
Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Return on equity Net profit for the year excluding non-controlling interests as a percentage of average equity for the year. Average equity including net profit
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 5/2016
Määräykset ja ohjeet 5/2016 Tuotehallintamenettely Dnro FIVA 7/01.00/2016 Antopäivä 24.5.2016 Voimaantulopäivä 5.9.2016 Muutospäivä 30.8.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotKyproksen talouden sopeutusohjelma
Kyproksen talouden sopeutusohjelma Prosessin eteneminen Euroryhmän neuvottelutulokset 16.3, 19.3. ja 25.3. Dokumentaation valmistelu (komissio, EKP, troikka) Euroryhmä 12.4. dokumentaation hyväksyminen
LisätiedotOP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015
OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 Sisällysluettelo 1. OP Ryhmä 2. Tulos 3. Vuosineljännes 4. Vakavaraisuus 5. Tase 6. Luotot ja asiakasvarat 7. Asiakkaat, omistaja-asiakkaat ym 8. 5-vuotistarkastelu
LisätiedotVakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn tilannekatsaus. XBRL Suomi, 25.3.2013
Vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn tilannekatsaus XBRL Suomi, 25.3.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 25.3.2013 Pankkisektorin viranomaisraportointi murroksessa
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS
Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).
LisätiedotRiskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari Apulaisjohtaja Jukka Vesala 0 Finanssikriisin osoittamia ongelmia riskienhallinnassa
LisätiedotFinanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus
Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 16.6.2016 Apulaisjohtaja Marja Nykänen Sisältö Euroopan ja Suomen finanssisektorin tila ja riskit Finanssivalvonnan toiminnan painopisteitä
LisätiedotVakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies
Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan
LisätiedotVUODEN 2018 ENNAKOLLISET VAKAUSMAKSUT YHTEISEEN KRIISINRATKAISURAHASTOON (SRF)
VUODEN 2018 ENNAKOLLISET VAKAUSMAKSUT YHTEISEEN KRIISINRATKAISURAHASTOON (SRF) KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA Yleistä tietoa laskentamenetelmästä 1. Miksi edustamaani laitokseen sovellettu laskentamenetelmä
LisätiedotVakavaraisuus meillä ja muualla
Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 22.9.2016 Jouni Herkama Lakimies Työeläkevakuuttajat TELA ry Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan
LisätiedotBasel III -uudistus parantaa pankkien riskinkantokykyä
Basel III -uudistus parantaa pankkien riskinkantokykyä 12.10.2010 Baselin pankkivalvontakomitean valmisteleman laajan kokonaisuudistuksen tavoite on korjata finanssikriisin paljastamia vakavia puutteita
LisätiedotBasel III. Vaikutukset talouteen ja pankkeihin. 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus
Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus Sisältö Mistä Basel III -uudistuksessa on kyse? Vaikutukset luotonantoon ja reaalitalouteen Vaikutukset pankkien
Lisätiedot