Hallintomaksulain muutoksen merkitys ja RVV:n toiminta. Talousvaliokunta

Transkriptio

1 Hallintomaksulain muutoksen merkitys ja RVV:n toiminta Talousvaliokunta

2 RVV yhtyy HE:n lähtökohtaan hallintomaksukertymän enimmäismäärästä RVV käynnisti toimintansa kesällä Virasto on osa valtion budjettitaloutta, mutta toiminta rahoitetaan kokonaan toimialan maksamilla hallintomaksuilla. RVV:n perustamishankkeessa arvioitiin, että hallintomaksuina olisi tarpeen kerätä noin 3 miljoonaa euroa, joka kattaisi viraston tehtävistä johtuvat toimintamenot ja noin 15 htv:n palkkakustannukset. Vuonna 2015 RVV:n budjetti oli noin 1,1 milj. euroa ja vuonna 2016 noin 1,9 milj. euroa. Arvion mukaan budjetti on vuonna 2017 noin 2,9 milj. euroa ja vuonna 2018 noin 3 milj. euroa. Viraston henkilöstövoimavarat nyt 13 htv, lähivuosien tarve 14 hvt. Perustamisvaiheen jälkeen budjetin arvioidaan pienenevän

3 RVV kannattaa HE:ssa esitettäviä muutoksia Esitetyt muutokset ovat välttämättömiä RVV rahoituspohjan ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ehdotuksella korjataan nykyisessä lainsäädännössä oleva puute, jonka mukaan merkittäviltä sivuliikkeiltä ei peritä lainkaan hallintomaksuja. Esitetyt muut muutokset maksukertoimissa ja perusmaksuissa ovat perusteltuja ja vastaavat nykyistä tarkemmin virastolle aiheutuvaa työmäärää. RVV:n perustamisvaihe huomioon ottaen tässä vaiheessa ei ole mahdollista kattavampaan uudelleenarviointiin. RVV:n vastuualue on mahdollisesti laajentumassa uusiin toimijoihin ja osa-alueisiin

4 HE:n vaikutus hallintomaksujen jakaantumiseen Toteutuneet maksut 2015 Euroa SI-pankit LSI-pankit Maksut uusilla kertoimilla (epävirallinen laskelma) Euroa SI-pankit LSI-pankit Sivuliikkeet Sijoituspalveluyritykset Luottolaitokset Sijoituspalveluyritykset Luottolaitokset

5 Uusien kriisinratkaisuviranomaisten perustamisen tausta ja tavoitteet Ennen Valtion tuki kriisipankeille merkittävä. Vuosina EU:n jäsenmaat ottivat käyttöön noin miljardin euron edestä erimuotoista pankkitukea eli noin 13 prosenttia EU:n BKT:sta. Pankkeja pelastettu veronmaksajien varoilla. EU:ssa yli 450 miljardia euroa. Pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys vahvistui yhä finanssikriisin aikana. Kotivaltion taloudellinen tilanne vaikuttaa pankkien rahoituskustannuksiin. Jälkeen Pankkisektori sisäistää mahdollisen kriisitilanteen kustannukset. Implisiittinen valtiontuki poistuu. Markkinakuri paranee moraalikadon pienentyessä. Rahoituskustannukset heijastavat paremmin luottolaitoksen riskiä. Ennustettavuus paranee

6 Miten uudella kriisinratkaisusääntelyllä minimoidaan julkisten varojen käyttö pankkikriiseissä? Uudet kriisinratkaisuviranomaiset ja euroalueen yhteinen kriisinratkaisumekanismi yhteisen pankkivalvonnan rinnalle. Kriisinratkaisuvalmiuden parantaminen etukäteen laadittavilla suunnitelmilla yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi. Viranomaisille merkittävät valtuudet ongelmiin ajautuneen pankin nopeaan uudelleenjärjestelyyn. Viranomaisista koostuvien kriisinratkaisukollegioiden perustaminen euroalueen rajat ylittävien konsernien kriisinratkaisun suunnitteluun. Tappioiden kattamiseen varat omistajilta ja sijoittajilta pakollisella velkojen alaskirjaus- ja/tai konvertointimenettelyllä (sijoittajanvastuu = bail-in). Etukäteen asetettavalla ns. MREL-vaateella varmistetaan, että kaikilla laitoksilla on riittävä määrä varoja ja velkoja sijoittajanvastuun tehokkaaseen toteuttamiseen. Kriisinratkaisun lisärahoitus vakausmaksuina kartutettavasta yhteisestä kriisinratkaisurahastosta

7 Valvojat ja uudet kriisinratkaisuviranomaiset yhteistyössä kriisien ennaltaehkäisyssä Valmistelevat ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet Kynnys: laitos rikkoo tai on todennäköisesti rikkomassa lakisääteisiä vaatimuksia Varhaisen vaiheen toimenpiteet Kynnys: laitos on kaatumassa tai todennäköisesti kaatumassa Kriisinratkaisu Pankit Elvytyssuunnitelmien laadinta (EKP tai Finanssivalvonta hyväksyy) SRB tai Rahoitusvakausvirasto Kriisinratkaisusuunnitelmien laadinta MREL- vaatimus SRF-rahaston kerryttäminen EKP tai Finanssivalvonta Elvytyssuunnitelmien mukaiset toimet Laajennetut raportointi- ja julkistamisvaatimukset Strategian ja oikeudellisen rakenteen muuttaminen Johdon vaihtaminen Asiamiehen asettaminen SRB tai Rahoitusvakausvirasto Välineet: liiketoiminnan myynti siltapankki omaisuudenhoitoyhtiö bail-in SRF-rahaston varojen käyttö tarvittaessa

8 RVV:n vastuualueen EU-sääntelykehikko on mittava 700 EU- sääntelyn laajuus, (varovainen) arvio sivumääristä tason sääntely SRM asetus ja BRRD 2-tason sääntely komission delegoidut asetukset (n. 10 kpl) 2,5 -tason sääntely - komission täytäntöönpanoasetukset (EBA RTS/ITS n. 30 kpl) EBA:n ohjeet (n. 15 kpl) SRB manuaalit Voimassa Tulossa voimaan

9 RVV:lla on rooli pankkiunionin kahdessa pilarissa Yhteinen euroalueen pankkivalvonta (SSM) EKP valvontaviranomaisena 18 maata/n.120 pankkia/85 % pankkisektorin taseesta Euroalueen ulkopuolisilla mailla mahdollisuus liittyä Käyttöön Pankkiunioni Yhteinen euroalueen kriisinhallinta (SRM) SRB toimivaltainen viranomainen SI- laitoksille + rajat ylittäville konserneille Yhteinen pankkiunionialueen kriisinratkaisurahasto Voimaan Yhteinen sääntökirja (single rulebook) Vakavaraisuusasetus ja -direktiivi (CRR/CRDIV) Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (BRRD) Talletussuojadirektiivi (DGSD) Yhteinen talletussuoja (EDIS) Komission ehdotus yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän ja rahaston perustamisesta Voimaan kolmessa vaiheessa (201X-202X?) SRB hallinnoi, mutta kansalliset järjestelmät keräävät rahat ja hoitavat maksatukset. = RVV toimivaltainen kansallinen viranomainen Suomessa

10 RVV:n tehtävät YLIJOHTAJA RVV neuvottelukunta (RVV, Fiva, SP ja VM edustus) EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) Hallinnollisten asioiden hoito Kriisinratkaisun suunnittelu Kriisinratkaisun toteuttaminen Talletussuojajärjestelmän ylläpito Rahoitusvakausrahaston hallinnointi Hallitus / sijoituspolitiikka Talletussuojarahasto Kriisinratkaisurahasto

11 Kriisinratkaisusuunnitelmien tarkoitus on varmistaa laitosten purettavuus ja toiminnan nopea uudelleen järjestäminen Pankin elvytyssuunnitelma Konkurssi vs. kriisihallinto - yksinkertaistetut velvoitteet Päätökset (MREL ja purettavuuden esteet) Strateginen liiketoimintaanalyysi Kriisinratkaisustrategia ja sen toimivuus eri skenaarioissa Kriisinratkaisusuunnitelmat laaditaan ja päivitetään vuosittain Jatkuvuuden ja purettavuuden arviointi

12 RVV tekee kriisinratkaisusuunnittelutyötä kolmella toimintamallilla SI- pankit, ylin emo Suomessa - EKP:n suorassa valvonnassa olevat (SI-) luottolaitokset, joilla ylin emoyritys Suomessa - SRB:lla vastuu suunnitelman laadinnasta ja suunnittelun yhteydessä tehtävistä päätöksistä. - Valmistelu yhteistyössä RVV:n (ja muiden mahdollisten kansallisten viranomaisten) kanssa tehdään Internal Resolution Teamin (IRT) piirissä LSI -pankit - Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevat (LSI-) luottolaitokset - RVV vastaa suunnitelmien laadinnasta ja suunnittelun yhteydessä tehtävistä päätöksistä - SRB:n ohjeistus RVV toimittaa yhteenvedon suunnitelmasta ja päätöksistä SRB:lle SI pankit, ylin emo ei SSM alueella - Tytärluottolaitokset, joilla ylin emoyritys pankkiunionin ulkopuolella - Valmistelu ja päätökset tehdään kriisinratkaisukollegiossa yhteispäätösmenettelyllä. RVV toimii kollegion jäsenenä (LSI pankit) tai tarkkailijana (SI- pankit). Tarvittaessa yhteisymmärrys EBA:n sovittelumenettelyssä. - Merkittävien sivuliikkeiden osalta RVV on kollegion jäsen (ilman päätösvaltaa)

13 SRB:n toiminnan organisointi

14 RVV vaikuttaa SRB:n täysistunnossa, komiteoissa ja työryhmissä SRB:n toiminta 2016: Viralliset kriisinratkaisusuunnitelmat direktiivin mukaisesti ml. MRELpäätökset lähes kaikille SI-pankeille (90 %). Tiedonkeruut laitoksilta. Yhteisen kriisinratkaisurahaston (SRF) toiminnan järjestäminen, vakausmaksujen kerääminen ja sijoituspolitiikka. Kriisinratkaisuvalmiuksien parantaminen. Yhteistyön tukeminen ja osaamisen kehittäminen yhdessä kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kanssa. SRB organisaationa (henkilöstöä vuoden lopussa noin 250). RVV:n tärkeää vaikuttaa yhteisen kriisinratkaisukulttuurin rakentamiseen

15 RVV kerää suomalaisten luottolaitosten vakausmaksut ja siirtää ne SRF:ään SRF:n tavoitetaso 1% euroalueen pankkien korvattavista talletuksista saavutetaan vuoteen 2024 mennessä. Noin kahdeksasosa kerrytetään vuosittain. Tähän mennessä 10,7 miljardia kerätty SRF:ään. Vuonna 2016 suomalaisten luottolaitosten vakausmaksut nousivat (76,3 111,6 miljoonaan euroon)

16 Uudessa lainsäädännössä vastuu talletussuojajärjestelmästä siirrettiin RVV:lle Vahvuudet Talletussuojarahastoa alettiin kerryttää vuonna 1998 Finanssialan Keskusliitossa (koko vuoden 2014 lopussa oli runsas miljardi euroa eli 1,4% korvattavista talletuksista). Vuonna 2015 alettiin kerryttää uutta talletussuojarahastoa, jonka tavoitetaso 0,8% korvattavista talletuksista (n. 600 miljoonaa euroa) saavutetaan vuonna Käytännössä tapahtuu siirtämällä varoja asteittain vanhasta talletussuojarahastosta uuteen rahastoon. Maksuja kerätty nyt yhteensä noin 120 miljoonaa euroa. Kehittämiskohteet Ei konekielistä tiedonkeruuta eikä tarvittavaa tietojärjestelmäkokonaisuutta korvausten maksatukseen. Korvausten maksuaika lyhenee seitsemään työpäivään, ja sille luodaan edellytykset RVV:n käynnistämällä maksatusjärjestelmähankkeella. Yhteistyösopimukset muiden maiden kanssa sivuliikkeitä koskevien korvausten maksamiseen

17

18 KIITOS!