Kuntarahoitus lyhyesti

Transkriptio

1 1

2 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus konserni muodostuu emoyhtiö Kuntarahoitus Oyj:stä ja tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:stä Taseella mitaten Kuntarahoitus on yksi Suomen suurimmista luottolaitoksista, toiminnalla KTK:n takaus, Finanssivalvonta valvova viranomainen Ylivoimaisesti suurin omassa segmentissään Suomen ainoa kuntasektorin palvelemiseen erikoistunut luottolaitos Luottoluokitus AAA - paras mahdollinen

3 Vuosi 2012 lyhyesti Liiketoiminta kasvoi edelleen vuonna 2012 sekä antolainauksen että varainhankinnan osalta. Konsernin liikevoitto oli 138,6 miljoonaa euroa (2011: 65,3 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 112 %. Antolainauskanta kasvoi 15 prosenttia miljoonaan euroon. Uusia luottoja nostettiin miljoonaa euroa. Varainhankintaa tehtiin vuoden 2012 aikana miljoonaa euroa. Sijoitusten kokonaismäärä vuoden 2012 lopussa oli miljoonaa euroa. 3

4 Sääntelyä joka suunnalta EU-asetukset EU-direktiivit Baselin pankkivalvontakomit ean suositukset ESMAn/EBA:n delegoidut asetukset ESMAn/EBA:n standardit ja ohjeet IFRS Kotimaiset lait ja asetukset Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin määräykset ja ohjeet 4

5 Rahoitusmarkkinoihin vaikuttavat sääntelyhankkeet Basel III / CRR, CRD IV Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusuudistus (ml. leverage ratio, joka Kuntarahoitukselle paketin ongelmallisin kohta) Voimaantulo asteittain Aikataulu viivästynyt alkuperäisestä (2013), EU-parlamentin hyväksynyt Kuntarahoituksen osalta leverage ratio vaatimuksen lopullinen sisältö ratkennee vasta vuonna EMIR (EU) / Dodd Frank (US) OTC-johdannaisten keskusvastapuoliselvitys, raportointi ja riskienhallinta Voimaantulo , käytännössä vaiheittain EU-asetus ja joukko toimeenpanostandardeja/ -ohjeita, joista osa vielä julkistamatta Merkittävät operatiiviset haasteet, vaikutukset markkinoille epäselvät FATCA USA:n verosääntely, joka pyrkii estämään verojen kiertämisen ulkomaisten tilien kautta => Johtaa koko finanssisektorin raportointivaatimuksiin USA:lle, ellei valtioiden välisiä sopimuksia Voimaantulo 2014 Suomi neuvottelee valtiosopimusta USA:n kanssa. MiFIR / MiFID Markkinapaikkarakennetta ja sijoittajan suojaa koskevan kehyksen päivittäminen Sähköisen kaupankäynnin vaatimukset (ml. OTC) Corporate Governance, valvontamekanismit Voimaantulo: 2014? Pankkivalvonta Komission ehdotus pankkivalvonnan osittaisesta keskittämisestä EKP:lle Yli 30 miljardia tase tai muuten merkittäväksi arvioitu Voimaantulo: 2014? Eri valvojien rooli, kustannukset? Transaktiovero Osakkeet ja jvk-lainat 0,1 %, johdannaiset 0,01% Alueellinen ulottuvuus auki. Kustannusvaikutukset Kuntarahoitukselle merkittävät, jos ulottuu Kuntarahoituksen kaupankäyntiin Voimaantulo: ? Käsittely: 11 jäsenmaata valmistelee (ei Suomi) Pankkivero ja rajat ylittävä kriisinhallinta Suomessa vero , tämän jälkeen EU-sääntelyn edellyttämä kriisinhallintarahasto 0,125 % talletuspankkien riskipainotetuista saamisista Komission ehdotus kriisinhallinnasta sisältää lisäksi ehdotukset toimenpiteistä, joilla pankkien toimintaan voidaan puuttua.

6 Rahoitusmarkkinoihin vaikuttavat sääntelyhankkeet Julkiset hankinnat / direktiivin uudistus Komissio esittänyt, että poikkeus julkisten hankintojen prosessista koskisi vain ns. MiFID-instrumentteja (ei esim. luotot) Parlamentti vastustanut muutosta (nykyinen poikkeus jätettävä ennalleen) CRA 3 Luottoluokittajia koskevan sääntelyn uudistus Voimaantulo: 2014? Tilintarkastusasetus ja direktiivi Tilintarkastajia koskevat riippumattomuus- ja rotaatiovaatimukset Voimaantulo? Käsittely: Komissio antanut ehdotuksen 11/2011 Muut sääntelyhankkeet 6 Markkinoiden väärinkäyttödirektiivin muutos Avoimuusdirektiivin muutos Arvopaperikeskukset ja selvitystoiminta-asetus Varjopankkitoiminta Rahanpesudirektiivin uudistus Oikeudellinen tunniste finanssitoimijoille Paketoidut vähittäissijoitustuotteet (PRIPS-asetus) Talletussuojadirektiivin muutos Sijoittajien korvausrahastodirektiivin muutos Asuntoluottodirektiivi Riskipääomarahastoja koskeva asetus Sijoitusrahastodirektiivin muutos Arvopaperienhallinnan oikeusvarmuusdirektiivi Corporate Governance Sulkeva nettoutus johdannaisten osalta Peruspankkipalvelujen saatavuus SEPAn jatkosääntely Finanssikonglomeraattien sääntely Sääntelyhankkeiden määrä valtava, vaikutukset voivat olla arvaamattomia; pienten toimijoiden mahdollisuus selvitä Kustannusten merkittävä nousu Markkinoiden muutokset (kustannusten nousu?) Keskittymäriski

7 Pankkisääntelyn muutoshankkeet finanssikriisin myötä Riittämätön tappionkattamiskyky omien varojen määrän ja laadun parantaminen Likviditeettiriskien hallinta ja valvonta riittämätöntä kvantitatiivisia vaatimuksia Pääomapuskureiden niukkuus, liiallinen velkavipu vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), pääomapuskurit Virheelliset riskinoton kannustimet, riskienhallinnan heikkoudet, sääntelyn katvealueet palkitsemisen sääntely, riskienhallinnan tiukemmat vaatimukset Vähäinen huomio systeemiriskeille vastapuoliriskien rajoittaminen Puutteita viranomaisyhteistyössä Uusi eurooppalainen valvontajärjestelmä Toteutus EU-tasolla vakavaraisuusdirektiivin (CRD) eri aikatauluissa etenevillä muutoksilla ja Baselin pankkivalvontakomitean sääntelyllä (Basel III paketti) 7

8 Pankkisääntelyn muutoshankkeet finanssikriisin myötä CRR / CRD IV / Basel III kiristää pääomavaatimuksia Vähimmäisvakavaraisuus (8 %) (nyt 4 %) Pääomapuskurit (0 2,5 %) Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio 3 %?) Pääomien laatuvaatimukset Likviditeettipuskurit Lyhyt (30 päivää = LCR) ja pitkä (1 vuosi = NSFR) likviditeettivaatimus Corporate governance Riskienhallinta, palkitseminen 8

9 Omat varat nyt ja tulevaisuudessa Omien varojen rakenne Ensisijaiset omat varat (Tier 1) Rajoituksettomat ensisijaiset omat varat Rajoituksenalaiset ensisijaiset omat varat Vähennykset Toissijaiset omat varat (Tier 2) Ylemmät toissijaiset omat varat Alemmat toissijaiset omat varat Vähennykset (käyvän arvon rahasto) Muut omat varat (Tier 3) 9 Lähinnä osakepääomaa ja voittovaroja Mahdollisuudet käyttää pääomalaina- tai muita instrumentteja rajalliset Jaottelu alempiin ja ylempiin poistuu Tier 2 pääoman merkitys vähäinen, koska suurin osa pääomavaatimuksista lasketaan suhteessa Tier 1 -varoihin Poistuu

10 Minimipääomavaatimukset jatkossa Normaali tilanne Capital Conservation Buffer (2,5 %) Tier 1 Capital (6 %), josta Common Equity (4,5 %) Häiriötilanne Countercyclical Capital Buffer (0-2,5 %) Capital Conservation Buffer (2,5 %) Lisäksi Leverage Ratio (3 %?) Tier 1 Capital (6 %) Laskettuna riskipainotetuista saatavista Laskettuna kaikista saatavista ilman riskipainojen huomiointia Kaikille pääomavaatimuksille siirtymäajat jaksolla

11 Basel III:n vaikutukset pankkien liiketoimintaan Pankkien rahoituskustannukset nousevat ja kannattavuus alenee etenkin uusien likviditeettisääntöjen ja pitkäaikaista rahoitusta koskevan sääntelyn vuoksi Lisäksi eurooppalaisilla pankeilla ja valtioilla suuria jälleenrahoitustarpeita > rahoituskustannuksissa nousupainetta Pohjoismaiset pankit voivat edelleen joissain määrin kasvattaa covered bond -rahoitusta, mikä puolestaan alentaa kustannuksia Pankkiluottojen marginaalit voivat nousta ja luotonantohalukkuus vähentyä Vaikuttaa erityisesti pk-sektorin rahoitukseen, joka on riippuvainen pankkiluotoista Vähäriskinen luototus muuttuu pankeille vähemmän houkuttelevaksi ja asuntoluottojen marginaalit voivat nousta Vaikutukset voivat olla suhteellisen suuria pohjoismaissa Yritykset rahoittavat toimintaansa aikaisempaa enemmän pääomamarkkinoilta 11

12 Leverage ratio (artikla 482, CRR) Komission annettava mennessä selvitys Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen leverage ration vaikutuksesta ja toimivuudesta. Selvitykseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus, jossa ehdotetaan riittävän monien velkaantuneisuusasteen tasojen käyttöönottoa erilaisia liiketoimintamalleja soveltavien laitosten noudatettavaksi. Selvityksessä on analysoitava pienentääkö laitoksia koskevan velkaantuneisuusastevaatimuksen käyttöönotto tehokkaasti ylivelkaantumisriskiä kyseisten laitosten osalta, ja jos pienentää, olisiko velkaantuneisuusasteen tason oltava kaikille laitoksille sama vai olisiko se määriteltävä riskiprofiilin ja liiketoimintamallin sekä laitosten koon mukaan ja mitä lisäkalibrointeja tai millainen siirtymäkausi tätä varten tarvittaisiin. Selvityksessä on huomioitava vaikutus seuraaviin: rahoitusmarkkinat yleisesti ja takaisinostotransaktioiden, johdannaisten ja katettujen joukkovelkakirjalainojen markkinat erityisesti; laitosten kyky sietää ulkoisia häiriötekijöitä; laitosten liiketoimintamallit ja taseen rakenteet; erityisesti vähäisen riskin liiketoiminta-alueilla, kuten julkisten kehityspankkien edistämisluotoissa, kunnille myönnettävissä lainoissa, asuinkiinteistöjen rahoituksessa ja muilla vähäisen riskin aloilla, joita säännellään kansallisella lainsäädännöllä; vastuiden siirtäminen yksiköihin, joihin vakavaraisuusvalvontaa ei sovelleta; rahoitusmarkkinoiden innovointi, erityisesti luototusta hyödyntävien instrumenttien kehittäminen; laitosten riskinottokäyttäytyminen; selvitys- ja säilytystoiminta sekä keskusvastapuolena toimiminen; velkaantuneisuusasteen pääoman määrän ja vastuiden kokonaismäärän syklisyys; pankkien antolainaus, erityisesti antolainaus pienille ja keskisuurille yrityksille, paikallisviranomaisille, aluehallinnoille, julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille sekä ulkomaankaupan rahoitukseen, virallisiin vientiluottovakuutusjärjestelmiin kuuluva luototus mukaan lukien; 12 Municipality Finance, Confidential

13 Antolainakannan kehitys

14 Vastaanotetut tarjouspyynnöt