Vanhuspalvelulain toimeenpano Hankkeen eteneminen ja saavutettavat tulokset Pohjois Suomessa Vanhustyön johtamisen näkökulmat ja jatkokehittäminen

Transkriptio

1 Vanhuspalvelulain toimeenpano Hankkeen eteneminen ja saavutettavat tulokset Pohjois Suomessa Vanhustyön johtamisen näkökulmat ja jatkokehittäminen Projektipäällikkö Leila Mukkala

2 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn jaitsenäisen suoriutumisen (1 ) tukemisesta sekä iäkkäiden terveyspalveluista mikä muuttuu? Laissa asioita it joita toteutetaan t t t jo kunnissa, mutta toiminnoissa i i on tehostamista > organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen Kehittämistöissä jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta, jatketaan siitä mihin ollaan jääty/päästy = arjen työ on jatkuvaa kehittämistyötä Kuntien välillä on eroja palvelurakenteissa, prosesseissa ja toimintakäytänteissä, moniammatillisen osaamisen/asiantuntijapalveluiden hyödyntämisessä > > miten erot saadaan tasaantumaan? Mitä uutta: vastuutyöntekijä ja toimintayksiköiden omavalvontasuunnitelmat alkaen. Odotusaikojen julkaisu alkaen. Kehittäjäasiakkuus Vaikutusten seurantaa ennen lain voimaantuloa ja sen jälkeen korostetaan 1)vaikutuksen ikääntyneiden palveluihin 2)vaikutukset ikääntyneen väestön toimintakykyyn ja koettuun palvelutarpeeseen 3)vanhuspalvelulain l l toimeenpanon kustannukset k

3 Vanhuspalvelulain eua toimeenpano o Käynnissä 8 toimeenpanoa tukevaa hanketta. Väli Suomen Ikäkaste hanke pilotoinnut 4 toimintamallia 1) Palvelutarpeen monipuolinen arviointi 2) Kunnan vastuutyöntekijä 3) Osallisuuden vahvistaminen hi i 4) Vanhusneuvostojen rooli Ikäihminen toimijana hanke Kunnat valinneet kehittämistehtävänsä: keskeistä tunnistaa kehitettävän kohteen nykytilanne, nykytila analyysi, > laatia toimintasuunnitelma, juurruttamissuunnitelma = rakenteiden ja prosessien muutos jne. Kaikkien sidosryhmien sitoutuminen välttämätöntä

4 Hankkeen ohjaus ja työmenetelmät Ohjaus: johtoryhmä ja ohjausryhmä, perusterveydenhuollon yksiköt, posken oma ikälakityöryhmä Kuntien / kuntayhtymien välinen yhteistyö: hyvien käytäntöjen ja kokemusten sekä tiedonjakamisen foorumi kehittäjätyöntekijöille + kunnan muille toimijoille (eri teemat jotka tukevat kehittämistä). 1) Lähtötilanne, 2) Työskentelyvaihe 3) Päätösvaihe > sosiaalikollegassa Kuntakierrokset: projektipäällikkö yksin ja geriatri Pirkko Jäntin työparina Kuntien yksilöohjaus ja tuki: kehittäjätyöntekijät Seminaarit: kehittäjätyöntekijöiden tapaamiset, khi kehittämistöiden i käsittely johtajien työpalaverit: alueellisesti kehittämistöiden tarkastelua

5 Hankkeen ohjaus ja työmenetelmät Kuntiin järjestettävät valmennuskoulutukset kehittämistöiden tueksi: 1) Kuntoutus ja kuntouttava työote (5x2/h): geriatri Pirkko Jäntti, gerontologisen sosiaalityön professori Marjaana Seppänen 2) Asiakaslähtöinen palveluohjauksen valmennussarja (5x2/h): eri luennoitsijat 3) Ravitsemusvalmennus : geriatri Jäntti, ravintovalmentaja Ruusala 4) Kuntoutus laitoksessa ja kotihoidossa : geriatri Jäntti, ft Maarit Kalmakoski, ft opisk. Maria Soudunsaari 5) Kuntouttavan työotteen kehittäminen vuodeosastolla ja kotihoidossa (4x1½): geriatri Jäntti, ft Kalmakoski, projektipäällikkö Mukkala 6) Muistisairaan i hoito : geriatri i Jäntti, muistihoitaja ih i Posiolta

6 Hankkeen eteneminen Kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä kehittämistyöt käynnissä: Muonio ja Kittilä päättäneet työnsä Ranua, Posio, Kemijärvi, Inari, Kittilä, Enontekiö, Kolari, Muonio, Pello jatkavat 5/2014 Utsjoki aloittanut 1/2014, Sodankylä ja Salla 12/2013 > 8 kk 50% Länsi Pohja, i P Rovaniemi, i Kuusamo, Kainuu ja Oulunkaari jatkavat 10/2014 Kuntien ja kuntayhtymien välisen yhteistyön kehittäminen tärkeää > valmiita toimintamalleja on jo olemassa, toisilta voi saada tukea, ajatusten ja kokemusten vaihtaminen on virkistävää

7 Kolme keskeistä k täkhittä kehittämistehtävää ithtäää 1) Kuntien on varauduttava nykyistä huolellisemmin väestön ikärakenteen muutokseen laatimalla vanhussuunnitelma, joka rakennuttava hyvälle tuntemukselle nykytilasta ja sisällössä, keskeisistä toimenpiteet mitä aiotaan tehdä : Lapista suunnitelman laativat 8 kuntaa + Oulunkaari > > alueellinen tehtävä 2) Vahvistettava iäkkäiden omaa ääntä ja osallisuutta vanhusneuvostossa = osallistuminen i varautumista t koskevan k suunnitelman tekemiseen ja laatupalautteen käsittelyyn > vanhusneuvoston roolia kehittävät Enontekiö, Kolari, Länsi Pohja, Posio, suunnitelman teossa mukana eri kunnissa > > alueellinen tehtävä 1) Varmistettava palvelujen laatu ja riittävyys oikea aikaisilla ja riittävillä palveluilla, laadukkaalla palveluohjauksella ja palvelutarpeen selvittämisellä: palveluohjausta kehittävät Länsi Pohja, Sodankylä + Oulunkaari ja muissa kunnissa joitakin palveluohjauksen osatekijöitä kehitteillä

8 Palveluohjauksen kehittäminen Neuvonta ja ohjaus: Oulunkaari, Länsi Pohja, Sodankylä (yhden numeron palvelu, omahoitopalvelut, Ikätupa sivusto, palveluopas) Palvelutarpeen l l selvittäminen/palveluohjaajan li i l l j tehtävä: hää hoito ja palvelusuunnitelmat, työvälineet (toimintakykymittarit, kriteerit), prosessien e kuvaukset, uauset, rakenteisiin ja tehtäväkuviin tä ä muutoksia : Oulunkaari ja Sodankylä (Hopasu:n laadintaprosessiin Rai toimintakykymittari) Vastuutyöntekijä: Oulunkaari ikhittää kehittää kuntakohtaiset k t palveluohjaajien l ji työja tehtäväkuvat sellaisiksi että hän on samalla vastuutyöntekijä (+muistikoordinaattori). Nykytila analyysi+swot+prosessikaaviot > yhteenveto johtopäätöksineen > kartta > toimintamalli > suunnitelma miten palveluohjaus toteutetaan (palvelutarpeen prosessin mallennus esitetään mahdollisuus kunnista osallistua) Palveluohjauksessa käytettävät työvälineet: Enontekiö(palvelumaksut, palveluopas, kriteerit), Pello (palvelutarpeen selvittämisen tueksi mittariston luominen Raisoftin pohjalta kotihoitoon, asumispalveluun ja omaishoitoon), Posio (palveluiden myöntämisen perusteet RAVA mittarilla ill kotihoitoon it ja asumispalveluyksikköön), l ikköö Salla (palveluopas) l

9 Ei tee palvelutarpeen arviointia/tekee arvioinnin, palvelu yhden numeron takaa, palveluoppaat, sähköiset areenat, yhteistyö eri toimijoihin ja palveluiden tuottajiin ( yhdistykset, järjestöt, vapaaehtoiset) ja niiden koordinointi i i a onta ja palvelut: henkilöiden yvinvoinnin ja edistäminen ja ohjauksen velutarpeiden unnistaminen Neuvo ohjausp iäkkäiden h sosiaalisen hy terveyden e neuvonnan keinoin. Palv ja riskien tu Tehtävät yhdistetty usein palveluohjaajalle Kunnan vastuutyöntekijän asema palveluohjauksen sisällöllisessä kokonaisuudessa Toimivat palvelutarpeen arvioinnin välineet ja menetelmät mm. palveluiden myöntämisen kriteerit, hops aloitetaan, päätökset, odotusaikojen julkaisu, yhteys asiantuntijoihin, perusteet vastuutyöntekijän nimeämiselle, kirjataan suunnitelmaan Hyvin suunniteltu/organisoitu yhden henkilön vastuulla Case Man nagement Palvelut arpeiden selvittä äminen. Oikea ai ikaisten ja riittävien palvelujen suunni ittelu ja käynnist täminen. Asiakasp prosessista huoleh htimine Keskeinen asiantuntija palveluohjauksessa ja sen kehittämisessä a siivinen uohjaus ino varmistaa henkilön Vastuutyöntekijän rooli edellyttää periaatekeskustelua kunnassa. Kuka hän on? Vastuutyöntekijällä voi olla kaksi tasoa kunnassa 1) iäkkään tukena 2) asiantuntijana palvelujärjestelmän kehittäjänä hoito/palvelu Intens palvelu Erityinen ke iäkkään tarvitsema h Palvelusuunnitelma on keskeinen instrumentti, siinä on todettu jos iäkäs tarvitsee vastuutyöntekijää ja määritelty mihin hän panostaa: laadun seuranta, yhteistyön koordinointi, tiedonkulku, jne. Eri tehtävä kuin palveluohjaajalla, ei saa olla korvaamassa palvelujärjestelmän normaalia toimintaa Julkiset, yksityiset, kolmas sektori fyysiset ja sähköiset palvelut: hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen Palveluohjaaja/asiakasohjaaja/ kotihoidon id ohjaaja j Sosiaali ja terveydenhuollon peruspalvelut Muut toimintakykyä ja hyvinvointia edistävät palvelut Sosiaalihuollon erityispalvelut, erikoissairaanhoito Kunnan vastuutyöntekijät (17 )

10 Palvelujen rakennemuutos (14 ): kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus / kustannukset Laki edellyttää että kunnat vähentävät laitoshoitoa ja parantavat avopalveluja > muutos käynnissä kunnissa > osastoilta pitkäaikaishoitoa ikä ik ih i vähennetään ää > yhä huonokuntoisempia vanhuksia hoidetaan kotona > kehittämistöissä näkyy että, Lisätään avopuolella hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja sekä kotiin annettavia palveluja Lisätään ää kotihoidossa id moniammatillisuutta illi (sairaanhoitajia/th:a jne.) ja vahvistetaan monitoimijuutta (yhteistyö, vapaaehtoiset, yhdistykset) Kehittämistyötä tulisi suunnata enemmän asiantuntijapalveluiden järjestämisen mahdollisuuksiin kunnissa mm. geriatrin palvelut STM 2014 Voutilainen

11 LAITOSHOITOA VÄHENNETTÄESSÄ ON ERITYISESTI KEHITETTÄVÄ MAHDOLLISIMMAN TERVEEN & TOIMINTAKYKYISEN IKÄÄNTYMISEN TURVAAVIA PALVELUJA ASUMISEN VAIHTOEHTOJA & ENNAKOINTIA KOTIIN ANNETTAVAN AVUN MÄÄRÄÄ & SISÄLTÖÄ KUNTOUTUSTA THL ja STM 2014

12 Kotihoidon ja palvelujen kehittäminen: Kotihoidon laadun ja turvallisuuden parantaminen henkilöstölisäyksillä/ muutoksilla k illä/ t k ill > kunnissa jo kotipalvelun l ja kotisairaanhoidon yhteistyötä vahvistettu esim. kotisairaanhoitajat toimivat kotihoidon tiimien vastaavina > kehittämistyötä toteuttaa hankkeessa Pello, Yhteistyön kehittäminen Kuusamossa suunnitelmissa i toimintamalli i t julkisen, järjestöjen ja vapaaehtoisen toimijan välille, Länsi Pohja, Inari, Kemijärvi, Enontekiö vahvistavat toimijoiden välistä yhteistyötä. Sodankylässä ja Oulukaarella henkilöstön osalta tehtävä ja toimintatapojen muutokset Hyvinvointia edistäviä palveluja (12 ) lisätään. Tavoitteena raskaampien palvelujen tarpeen siirtäminen ja kasvavien kustannusten hillintä: > > sh+th tekevät terveystarkastuksia, hyvinvointia tukevia kotikäyntejä jne. > kunnissa jo hyviä käytäntöjä (esim. Kolari) > kehittämistehtävää toteuttavat Inari, Kuusamo, Sodankylä. Etsivä vanhustyö Kuusamossa Päivätoimintaa järjestetään > kuntouttavaa päivätoimintaa kehittävät Salla, Inari, Oulunkaari Kerhotoiminta käynnistetään > > Enontekiö, Kemijärven Teematupa, Inarin Ikätupa kehitetään samalla yhteistyötä

13 Kotihoidon kehittäminen Optimoinnin edut: Työvuorosuunnittelun ja asiakkaiden tarvitseman palvelun yhteensovittaminen, välillinen ja välitön työ, aikakriittiset kk ja ei aikakriittiset kk ajat sekä työnjakajien tehtävät > kotihoitotyön tehostaminen jolla varmistetaan oikeat palvelut, oikeille asiakkaille, oikeaan aikaan > kustannusten hallinta, asiakkaat saavat parhaan mahdollisen palvelun käytettävissä olevalla henkilöstöllä, henkilöstön työhyvinvointi(kainuu) y Avuksi toiminnanohjausjärjestelmä > Kainuu ja Rovaniemi Mobiiliratkaisut helpottavat ja nopeuttavat työtä asiakkaan luona mm. kirjaukset tehdään asiakkaan kotona, ei toimistoilla

14 Palvelujen laatu Iäkkäälle henkilölle tarjottavien sosiaali ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito huolenpito Palvelujen laatu varmistetaan parantamalla rakenteita ja prosesseja RAKENTEET henkilöstön määrä 20 henkilöstön osaaminen 20 johtaminen 21 toimitilat 22 PROSESSIT Palvelujen tarpeen selvittäminen & niihin vastaaminen Palvelujen riittävyyden & laadun arviointi omavalvonta TULOKSET optimaalinen p terveys &toimintakyky käytössä laadukkaat palvelut niitä tarvitseville THL ja STM 2014

15 Palvelujen euje laadun varmistaminen Palvelujen riittävyyden ja laadun (6 ) arvioimiseksi on vuosittain kerättävä palautetta asiakkailta, omaisilta ja henkilöstöltä, vanhusneuvoston rooli on arvioida > asiakaspalautekyselyä y toimintayksiköihin kehitetään Enontekiöllä, Kolarissa, Länsi Pohjassa, Utsjoella, Posiolla Toimintayksiköiden omavalvontasuunnitelmia on toteutettava lukien. Valviran ohjeet tulossa, kehittämistyötä tekevät hankkeessa Kolari ja Posio Muut erinäiset säännökset Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta (25 ): Posio Odotusaikojen julkaiseminen (26 ): Posio

16 VANHUSTYÖN JOHTAMISEN NÄKÖKULMA MONIALAISESSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 1)STRATEGINEN JOHTAMINEN PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖTASOLLA LUOTAVA EDELLYTKSET PALVELUILLE: PALVELUOHJAUS, ENNALTAEHKÄISY JA KUNTOUTUS TOIMIVAT HOITO JA PALVELUKETJUT = KOKONAISVALTAINEN VANHUSTYÖN JOHTAMINEN LAADUN JA VAIKUTTAVUDEN JOHTAMINEN, MUUTOKSEN JOHTAMINEN, 2) TOIMINTAYKSIKÖIDEN LÄHIJOHTAMINEN / omavalvontasuunnitelmat Asiakkaiden elämänhallintaa tukevan monitoimijaisen palvelujärjestelmän johtaminen: sidosryhmät ja yhteistyö: kolmas sektori, yhdistykset, t järjestöt, j eri toimijat kunnassa, vapaaehtoiset, omaiset, omaishoito, perhehoito, oppilaitokset, palveluseteli Taloudellisuus ja tehokkuus: palvelurakenteen muutos, toimivat prosessit, teknologia, saumattomat palvelukokonaisuudet, tehostavat toimintaa mihin yhdistyy osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö > kustannusten hillintä Asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän kehittämisjohtaminen organisaatiossa: palvelurakenteen muutoksen johtaminen. Henkilöstövoimavarojen ja rakenteiden muutos. Optimointi, työvälineet ja menetelmät, prosessijohtaminen. Asiakastarpeiden tunnistaminen ja palveluiden kehittäminen, palvelujärjestelmän laadun, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden johtaminen Asiakkaat: omahoitopalvelut, ennaltaehkäisevä työ, toimintakykyisyys, hyvinvointi ja terveys, y,palvelujen laatu ja riittävyys turvattu > tyytyväisyys, elämänhallinta turvattu Iäkkäiden hyvä elämä Rakenteet ja prosessit: palveluketjut ja prosessit selkeät, yhteistyö, palveluohjauksellinen työote, t kuntouttava tt työote, t asiakaslähtöinen työote > toiminnat luonnollinen osa iäkkäiden arkea Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen johtamistyössä: palvelujen laadun ja riittävyyden arviointi asiakaspalautteiden avulla, asiakasosallisuus ja sen tukeminen toimintayksikön kehittämistyössä, omahoitopalvelut, teknologiset mahdollisuudet osallisuuden ja omatoimisuuden tukemisessa sekä terveyden edistämisessä Henkilöstö: perus ja täydennyskoulutukset kytkeytyvät osaksi arjen työtä, uusien ja hyvien käytäntöjen omaksuminen ja työskentelytapojen muutos, henkilöstö organisaation voimavara ja laadun mittari, kohdentuu oikein palvelurakenteessa > varmistaa laadukkaat palvelut Moniammatillinen johtaminen asiakaslähtöisissä prosesseissa: toimijakentän monipuolistuminen, moniammatilliset asiakasprosessit, saumattomat t palveluketjut, l t rakenteellinen ja yhteisöllinen työ, asiantuntijapalvelut, tavoitteellinen/suunnitemallinen osaamisen johtaminen