osakokonaisuus Projektipäällikkö Leila Mukkala

Transkriptio

1 SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Vanhusneuvosto Projektipäällikkö Leila Mukkala

2 SenioriKaste hanke Hanke toimiipohjois Suomen alueella: Kokkola hallinnoi. Mukana Oulunkaari, Kainuu ja Pohjois Pohjanmaa sekä Lappi Projektipäällikkö kehittäjäsosiaalityöntekijä Muistikoordinaattori Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä PTH yksiköt ja kaikki kunnat Toimintalinja 1. Kotona asumisen tukeminen Toimintalinja 2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminenolistaminen Toimintalinja 3. Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen vanhuspalveluissa

3 SenioriKaste hankkeen tavoitteet Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Alueellinen lli muistikoordinaattorimalli/ tt i muistipolku joka vakiinnutetaan osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden l toimintaa i Huomioidaan saamenkieleen ja - kulttuuriin liittyvät tarpeet muistisairaan sa hoidossa ossa Ikäosaamiskeskus Rovaniemelle mm. osaaminen ja etäkonsultointipalvelut Alueellinen vanhussuunnitelma

4 Ikäihmisten palvelujen kehittäminen Kaste ohjelma ja hankkeet Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen Kastekehittämisohjelman yhtenä tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantaminen oikeaan aikaan annetuilla, tarpeenmukaisilla palveluilla Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen, ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä Kaste ohjelmaa toteuttavat kehittämishankkeet mm. SenioriKaste

5 Kansallinen muistiohjelma Varaudutaan muistisairaiden ihmisten määrän kasvuun, sillä etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste Muistiohjelma sisältää neljä kivijalkaa: aivoterveys elämänmittaisena asiana asenteet muistisairauksia kohtaan hyvä elämänlaatu oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen t k ja palveluiden l tuella sekä tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen Kuntien tulisi yhteistyössä eri toimijoiden, myös vahvan kolmannen sektorin kanssa, konkretisoida muistiohjelman kivijalat osaksi omaa muistityötään Huomioidaan SenioriKaste hankkeessa

6 Uusi sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuollon ll lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta turvaa yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia i i edistävät toimenpiteet i edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa parantaa yhteistyötä y

7 Ikääntymispoliittinen strategia Toteuttavat käytännössä kunnat, jotka järjestävät ikäihmisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut Tavoitteena on, että kaikilla kunnilla on ikääntymispoliittinen strategia määritellään, miten kunnassa edistetään ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja miten eri toimijoiden vastuut jaetaan hyväksytään kunnanvaltuustossa ja ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa noudatetaan sen linjauksia kuntayhtymien yhteiset ja muut alueelliset suunnitelmat SenioriKaste hankkeessa laaditaan alueellinen ll vanhussuunnitelma yhdessä kuntien johtajien kanssa

8 Sosiaali ja terveyspalveluiden kehittäminen Laatusuositus ja vanhuspalvelulaki Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Julkaisuja 2013:11) tukee vanhuspalvelulain toimeenpanoa Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 Lain tavoite tarjota parempia palveluja halvemmalla Vähemmän laitoshoitoa ja enemmän kodinomaista palveluasumista ja kotona asumista

9 THL:n aluekierros Rovaniemellä 11/2014 THL selvitti, miten paljon eri kunnissa on Laitospalveluja Palveluasumista Säännöllistä ja intensiivistä kotihoitoa Kotihoidon henkilöstöä Omaishoitoa sekä Akuuttia sairaalahoitoa Palvelurakenteen vaihtelut suuria Asioita vaan tehdään eri tavalla, ei yhteyttä esim. sairastavuuteen 75 v. täyttäneiden ympärivuorokautista hoitoa pitää vähentää prosenttia Kotona asuvien määrä nostaa 92 prosenttiin

10 Lukumäärä: LAPPI Muonio Pello Kolari Salla Posio Inari Pelkosenniemi Rovaniemi Sodankylä Enontekiö Ranua Savukoski ki Kemijärvi Kittilä Utsjoki LAPPI: Säännöllisen kotihoidon piirissä vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneistä) ttä tä) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 7,4 9,0 9,8 10,3 10,4 11,3 11,4 11,7 12,3 13,0 13,7 13,8 14,1 15,3 16,7 21,11 Lähde: THL, Sotkanet

11 LÄNSI POHJA: Säännöllisen kotihoidon piirissä vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneistä) ttä tä) Lukumäärä: 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 678 LÄNSI-POHJA 10,7 142 Kemi 6,1 36 Simo 10,2 85 Keminmaa 12,3 64 Tervola 13,7 240 Tornio 13,7 111 Ylitornio 15,3

12 LAPPI: Omaishoidon tuen asiakkaat vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneistä) Lukumäärä: 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 758 LAPPI 67 6,7 4 Pelkosenniemi 3,3 25 Posio 5,2 67 Kemijärvi 56 5,6 12 Muonio 5,6 261 Rovaniemi 5,7 38 Pello 65 6,5 39 Kittilä 6,6 9 Savukoski 6,7 29 Kolari 77 7, Sodankylä 7,9 Inari 8,2 41 Ranua 94 9, Salla 10,3 Enontekiö 13,7 19 Utsjoki 14,3 Lähde: THL, Sotkanet

13 LÄNSI POHJA: Omaishoidon tuen asiakkaat vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneistä) 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 308 LÄNSI-POHJA 4,9 93 Kemi 4,0 19 Tervola 4,1 89 Tornio 5,1 37 Keminmaa 5,3 39 Ylitornio 54 5,4 31 Simo 8,8 Lähde: THL, Sotkanet

14 Lukumäärä yhteensä (tehostettu ; laitoshoito): LAPPI: Ympärivuorokautisessa hoidossa olleet vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneistä) Lähde: THL, Sotkanet (800; 316) 436 (354; 82) 26 (19; 7) 64 (51; 13) 64 (50; 14) 108 (69; 39) 72 (45; 27) 39 (13; 26) 50 (31; 19) 26 (20; 6) 75 (47; 28) 8 (0; 8) LAPPI Rovaniemi Kolari Inari Posio Kemijärvi Salla Pello Ranua Savukoski Kittilä Utsjoki Muonio 7,1 2,8 7,7 1,8 5 1,9 8,3 2,1 2,9 5,7 3,2 6,7 40 4,0 2,2 4,4 7,1 4,4 44 4,4 8 4,8 0 6,0 30 (14; 16) 6,5 24 (0; 24) 68 (68; -) 18 (18; -) Enontekiö Sodankylä Pelkosenniemi 74 7,4 7,4 Tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus 10,4 14,3 14,8 14,6 Valtakunnallinen tavoite vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevista Valtakunnallinen tavoite tehostetussa palveluasumisessa olevista

15 LÄNSI POHJA: Ympärivuorokautisessa hoidossa olleet vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneistä) ttä tä) Lukumäärä yhteensä (tehostettu ; laitoshoito): Tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus (468; 155) LÄNSI-POHJA 2,4 7,4 221 (197; 24) Kemi 1,0 8,4 83 (73; 10) Ylitornio 1, (44; 12) Keminmaa 17 1,7 6,4 41 (29; 12) Simo 3,4 8,2 177 (111; 66) Tornio 3,8 63 6,3 45 (14; 31) Tervola 3 6,6 Lähde: THL, Sotkanet Valtakunnallinen tavoite vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevista Valtakunnallinen tavoite tehostetussa palveluasumisessa olevista

16 Strategiat konkreettinen käytännön työväline kehittämiseen THL selvitti kuntien vanhuspalvelustrategiat miten selkeästi palvelurakennetavoitteita oli asetettu miten oli huomioitu kuntoutumisen edistäminen ja kotona asuminen ja miten ikääntyvää arvostettiin Niillä kunnilla, joilla palvelurakenteen l muutos oli jo pitkällä, oli konkreettinen, tavoitteellinen ja vastuutettu strategia Kunnilla, joilla oli vielä paljon laitospalveluja, l l oli puolestaan passiivisempia ja organisaatiolähtöisempiä strategioita

17 Vauramo Talouselämä 2013

18 Palvelurakennemuutosta hidastavat THL:n selvityksiä Palvelurakennemuutosta jarruttavat monet tekijät, kuten historian painolasti, asenteet sekä yhteistyön y ja integraation haasteet Kun laitoksia on aikoinaan rakennettu paljon, on niitä vaikea purkaa ajatellaan että laitoshoitoa tarvitaan Yhteistyön ja integraation haasteita sekä alueellisella että organisaatioiden tasolla. Miten esimerkiksi rakentaa alueellisesti yhtenäisiä käytäntöjä? Tai kun sosiaali- ja terveystoimet yhdistetään, miten ratkaistaan niiden väliset ristiriidat? Kotihoidon kehittymättömyys

19 Asiakas keskiöön mutta miten? Palvelujärjestelmämme lujärj lmämm lisääntyvä monimuotoisuus, isuus erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen välinen raja ja työntekijöiden vaihtuvuus hankaloittavat hyvän kokonaishoidon toteutumista Onnistunut muutoksen johtaminen vaatii johtajilta uudenlaista otetta, huomio organisaatioiden ja resurssien sijaan siihen, että asiakas tulee autetuksi t oma elämänhallinta ä lli ja vastuu Asiakas keskiöön, ja omaiset mukaan palveluiden toteutukseen, hoitopolkuja sujuvoitettava, SenioriKaste hankkeessa vanhusneuvostot, kehittäjäasiakkaat mukaan kehittämistyöhön

20 Hoito ja palveluketjut yleisesti hyväksyttyjä toimintaohjeita Tukee oikeudenmukaisuuden k i d ja tasa-arvon toteutumista hoitoon pääsyssä ja helpottaa toimintaa esimerkiksi henkilöstön vaihtuessa Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja muidenkin n osapuolien tehtävät ja työnjako selkiytyy Hoitoketjun syvin olemus on vastuun otto asiakkaan/potilaan hoidon järjestämisestä Hoitoketjut määrittelevät potilaan hoitoon osallistuvien i avainhenkilöiden tehtävät ät Hoitoketjutyö on moniammatillista

21 Taso 3 Taso 2 PROSESSIT MUODOSTAVAT HIERARKIAN Muistisairaan hoidon ja palvelun kehittämisen tasoja sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Erikoissairaanhoito / Ikäosaamiskeskus Erityisasiantuntemus Terveyskeskusalueiden muistiprosessit muistipoliklinikoilla: ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen, seuranta ja hoito, Työterveyshuolto Ikäihmisten neuvola Lääkärin muistivastaanotto Muistihoitaja / muistikoordinaattorin palvelut Taso 1 Vanhuspalvelut / sosiaalipalvelut toteuttavat yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa muistisairaiden hoitoa ja palvelukokonaisuutta

22 Miten asiakkaat pärjäävät arjessa Julkisen terveydenhuollon uutena tavoitteena asiakkaan pärjääminen arjessa = hoitointerventioiden aiheuttama myönteinen muutos ihmisen luottamuksessa omaan pärjäämiseensä äjää ä kun arkikokemukset ja vaikutukset otetaan hoitoketjujen tj j rinnalle, tapahtuu tavoiteasettelu tt ja johtaminen pärjäämispohjalta Terveyden uusi määritelmä Terveys = arjessa pärjäämistä Lähde: Holmberg Marttila THL pth yksiköiden verkostotapaaminen 2014

23 Muistisairaan alueellisen palveluprosessimallin vaiheet: nykytila analyysit yy analyysit Ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Diagnoosi, hoito ja palvelusuunnitelma Ennaltaehkäisevä työ Seuranta ja Eteneminen ja muutoksiin sen reagointi edellyttämät muutokset Saattohoito Vanhusneuvostot: asiakasosallisuus ja vaikuttaminen, i kl kolmas sektori Johtajat: rakenteet, resurssit ja alueellinen vanhussuunnitelma Ikäosaamiskeskus: gerontologinen osaaminen, asiantuntijapalvelut Kuntoutus: toimintakyky ja arjessa selviytyminen Sosiaalityö: gerontologinen sosiaalityö Valmennukset, työkokoukset ja seminaarit: käynnissä muistihoitajat, muistikoordinaattorit, muistilääkärit = tk lääkärit, muistitiimit, ym. ammattilaiset selvitykset nykytilasta, yy tavoitetilanteen hahmottaminen, työ ja tehtäväjakojen sekä vastuiden määrittely Kevät/kesä 2015 Kesä/syksy 2015 Syksy/talvi 2015 Talvi 15/ kevät 16 Kevät/kesä2016