Talvivaara Sotkamo Oy

Transkriptio

1 16WWE Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 21 Osa IV c Pohjavedet

2

3 16WWE242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 21 Osa IVc Pohjavedet 1 Sisältö 1 JOHDANTO Alueen hydrogeologiset olosuhteet Tarkkailutoimenpiteet 2 2 TALOUSVESIKAIVOJEN TULOKSET Fysikaalis-kemiallinen laatu Alkuaineet Vesipinnat 11 3 KALLIOPOHJAVEDEN TARKKAILUTULOKSET Fysikaalis-kemiallinen laatu Alkuaineet (metallit) Vesipinnat 15 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 16 5 VIITTEET 17 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot Tarkkailupistekartta, talousvesikaivot Tarkkailupistekartta, kalliopohjaveden laatu Tarkkailupistekartta, kalliopohjaveden korkeus Pöyry Finland Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

4

5 16WWE JOHDANTO 1.1 Alueen hydrogeologiset olosuhteet Geologisilla olosuhteilla on vaikutusta alueen pohjaveden laatuun joten siitä lyhyesti seuraavassa (mm. ympäristölupa Nro 33/7/1, ). Talvivaaran alue sijoittuu Kainuun liuskejaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, jossa vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Mustaliuskeen päämineraaleina ovat hienorakeinen kvartsi, vaalea biotiitti, hyvin hienorakeinen grafiitti sekä rikki- ja magneettikiisu. Kiisujen kokonaismäärä on noin 8 2 %. Talvivaaran sulfidinen nikkelimalmi on mustaliusketta jossa nikkeliä on noin,25,27 %, kuparia,13,15 %, sinkkiä,52,56 % ja kobolttia,2 %. Malmin keskimääräinen rikkipitoisuus on 9,1 %. Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymissä sivukivilajit ovat mustaliuske, metakarbonaattikivi, kiilleliuske ja kvartsiitti. Sivukivenä oleva mustaliuske eroaa hyödynnettävästä mustaliuskeesta lähinnä alhaisemman nikkeli-, kupari-, sinkki- ja kobolttipitoisuuden perusteella. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Hankealueella pohjavedenpinta viettää pohjoiseen eli kohti Kolmisoppea ja vedet päätyvät lopulta pintavesiin Oulujoen vesistöalueella. Vedenjakaja on eteläisemmän Kuusilammen eteläpuolella, josta alkavat Vuokseen laskevat vesistöt. Vuonna 25 mitattiin louhosten alueella olevista malmikairausten rei istä pohjavedenkorkeuksia kahdessa vaiheessa. Eroa talven ja kevään mittausten välillä oli 49 cm eli suhteellisen vähän. Pohjavesi oli joissakin putkissa maanpinnan tasolla ja syvimmillään noin 8 m:n syvyydessä. Rinnealueilla pohjavesi virtaa kallion ja maan rajapinnassa. Kuusilammen ja Kolmisopen louhosten kuivatusvaikutuksen alue on arvion mukaan noin 9 13 metriä louhosten ympäristössä. Kuusilammen louhoksen kohdalla vaikutusalue on suhteellisen suljettu, sillä pohjavesien valumisalue rajautuu louhoksen itä- ja länsipuolella vain noin 1 2 metrin päähän louhoksen reunasta. Kallioperän isot ruhjevyöhykkeet ovat malmivyöhykkeen suuntaiset eivätkä ne johda kalliopohjavettä laajemmalta alueelta idästä tai lännestä. Kolmisopen ja Kuusilammen malmiesiintymien ja alueen muiden köyhempien mineralisaatioiden tiedetään vaikuttaneen alueen moreenin ja pohjaveden laatuun. Malmiesiintymien ulkopuolella pohjavesi on yleensä malmion metalleista vapaata. Kalliopohjavesi on mineralisaation kohdalla metallipitoista ja käyttökelvotonta. Mustaliuske sisältää sulfideja ja rapautuu sen vuoksi helposti. Rapautumisessa liukenee ympäristöön metalleja ja hapanta vettä. Ne voivat happamoittaa ympäristön pinta- ja pohjavesiä ja maaperää. Talvivaaran mustaliuskealueella kohonneita metallipitoisuuksia on pohja- ja purovesissä sekä puro- ja järvisedimenteissä. Nämä pitoisuudet ovat paikoin korkeampia kuin koko maan mediaanipitoisuudet. Pitoisuudet ovat alhaisempia ympäristön graniittisen ja kvartsiittisen kallioperän alueilla verrattuna mustaliuskealueisiin. Puolet talousvesikaivoista on porakaivoja (taulukko 1) joten kallioperän laadulla on vaikutusta veden laatuominaisuuksiin etenkin mustaliuskealueilla. Kallioperän mineraali- ja kivilajikoostumus kuvastuu myös maaperään ja sitä kautta myös pohjaveteen, mutta usein maaperän raekoko ja rakenneominaisuudet vaikuttavat enemmän pohjaveden laatuun kuin kivilaji- ja mineraalikoostumus.

6 16WWE Tarkkailutoimenpiteet 2 Talousvesikaivojen seuranta Kaivoksen toiminnan vaikutuksien seurantaa maapohjaveden korkeuteen ja laatuun rakennettavien kohteiden ympäristössä ei voida tehdä ohuen kalliota verhoavan maapeitteen vuoksi. Rakennettavien kohteiden pohjaveden seuranta toteutetaan kallioporakaivoista, joiden määrä ja paikka on sovittu Kainuun ympäristökeskuksen kanssa (nyk. Kainuun ELY-keskus). Talousvesikaivojen ja tehdasalueen näytteenottopisteet (P1, P4)on esitetty taulukossa 1 sekä kartalla liitteessä 2 ja analysoitavat aineet taulukossa 2. Kaivoista vesinäytteet otettiin vuonna 21 pääsääntöisesti maalis- ja huhtikuussa sekä elokuussa. Keväällä uraaninäytteet otettiin toukokuussa. Kaivojen vedenkorkeus mitataan mahdollisuuksien mukaan näytteenoton yhteydessä. Taulukko 1 Kaivotarkkailun näytepisteet. Paikka Kallioperä Kaivotyyppi Koordinaatit Taattola kvartsiitti porakaivo Paavola mustaliuske kuilukaivo Malmiranta mustaliuske kuilukaivo Pirttimäki mustaliuske kuilukaivo Sorsala kiilleliuske kuilukaivo Lampila kiilleliuske kuilukaivo Myllyniemi kiilleliuske hetekaivo Tehdasalue P1 arkeeinen porakaivo Valkealampi P4 arkeeinen porakaivo Pappila arkeeinen hetekaivo Hakoranta mustaliuske porakaivo Härkönen mustaliuske porakaivo Lahnasjärven mets.maja arkeeinen porakaivo Puoliväli arkeeinen porakaivo Taulukko 2 Kaivonäytteistä tehtävät määritykset O 2 Fe Se NO 3 Mn Sb NO 2 Cu Cr NH 4 Na Ca KMnO 4 Pb K sähkönjohtavuus Ni Mg sameus Cd Zn ph Hg V kovuus As Co CO 2 alkaliniteetti väri haju Kalliopohjaveden seuranta Kalliopohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua seurataan Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla (KAI-26-Y-59, , ). Veden laatua seurattiin vuonna 21 seitsemässä kohteessa kaksi kertaa vuodessa (taulukko 3). Näytteenottopisteet sijaitsevat eri puolilla kaivosaluetta. Näytteet otettiin pääosin tammikuussa ja elokuussa paitsi pisteestä P8 toukokuussa ja pisteestä P6 syyskuussa. Tehdasalueen piste P1 on sama kuin edellä mainitussa talousvesikaivojen tarkkailussa. Molemmilla näytteenottokerroilla määritettiin fysikaaliskemialliset vedenlaatuparametrit ja alkuaineiden pitoisuudet.

7 16WWE242 Pinnan korkeutta tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa viidessä kohteessa, joista kolme on eri kohdetta kuin laadun seuranta. Näytteiden otosta ja analysoinnissa on vastannut Nab Labs Oy. Tarkkailupisteiden sijainti ilmenee liitteistä 3 ja 4. 3 Taulukko 3 Kalliopohjaveden tarkkailupisteet. Paikka Kallioperä Kaivotyyppi Koordinaatit Vesinäyte Vesipinta P1 arkeeinen porakaivo x x P3 arkeeinen porakaivo x x P5 metadiabaasi porakaivo x x P6 mustaliuske porakaivo x x P7 arkeeinen porakaivo x x P8 arkeeinen porakaivo x x P9 arkeeinen porakaivo x x P1 kvartsiitti porakaivo x P11 mustaliuske porakaivo x P12 mustaliuske porakaivo x 2 TALOUSVESIKAIVOJEN TULOKSET 2.1 Fysikaalis-kemiallinen laatu Analyysitulokset on toimitettu eri osapuolille tarkkailusuunnitelman mukaisesti heti niiden valmistuttua, joten niitä ei enää tässä raportissa esitetä. Kaikki tulokset on kuitenkin esitetty kootusti liitteenä 1 olevissa taulukoissa, osa myös kuvina tekstin yhteydessä. Tässä käsitellään myös tehdasalueen pisteiden P1 ja P4 tulokset, koska niitä on seurattu yhtä kauan kuin talousvesikaivojakin. Tehdasalueen P1 vedenlaatutiedot ilmenevät myös kallioporakaivojen vedenlaatuselvityksen yhteydestä. Vuonna 21 veden happipitoisuudet vaihtelivat välillä <,2-1 mg/l (keskiarvo 5,7). Kevään kierroksella pitoisuudet olivat pääosin lievästi suuremmat kuin syksyn kierroksella. Vuoden 21 tulosten perusteella happipitoisuudet ovat pääosin lievästi laskusuunnassa, mutta osin on havaittavissa myös kohoamista (kuva 1). Esimerkiksi tehdasalueen pisteessä P1 on pitoisuus jatkanut laskuaan. Yhdessä tarkkailupisteessä (Härkönen) vesi oli edelleen hapetonta molemmilla näytteenottokierroksilla. Happipitoisuuksilla on vaikutusta myös veden muihin laatuominaisuuksiin. Kun pohjavesi on hapetonta, esiintyy typpi pääosin ammoniumtyppenä ja pohjaveden happitilanteen ollessa hyvä typpi esiintyy pääosin nitraattityppenä. Hapettomissa olosuhteissa rautaa ja mangaania liukenee maa-aineksesta veteen. Kallioperän laatu vaikuttaa maaperän rautapitoisuuteen ja sitä kautta pohjaveden pitoisuuksiin. Happipitoisuuteen vaikuttavat puolestaan hydrogeologiset olosuhteet (maaperän rakenne ja raekoostumus) sekä pohjaveteen liuenneiden aineiden koostumus (happea kuluttavat aineet, esim. orgaaninen aines, 2-arvoinen rauta). Em. perusteella happipitoisuuksissa on luonnonoloissakin suuria vaihteluita. Veden ph-arvot vaihtelivat välillä 4,2-8,2 (keskiarvo 6,6), kuva 2. Alhaisin ph-arvo oli Pirttimäen kaivossa (mustaliuske). Arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen, osin on havaittavissa lievää kohoamista. Luonnontilaisen pohjaveden ph-arvo on yleensä lievästi hapan (ph 6-7). Pohjaveden happamuuden arvot riippuvat suuresti geologista tekijöistä. Suomessa ph:n mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 6,2, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,2 ja porakaivoissa 7,2 (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 461/2) mukainen ph-arvo tulisi olla välillä 6,5-9,5. Siihen verrattuna kevään kierroksella kuudessa pisteessä ja syksyn kierroksella neljässä pisteessä normi ei täyttynyt.

8 16WWE242 4 mg/l Happi Ta Pa Ma La My Pi So Ha Hä Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 1. Happipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Sähkönjohtavuuden arvot olivat välillä 3,8-49,9 ms/m (keskiarvo 15,4 ms/m), kuva 3. Arvot eivät ole korkeita eikä niissä ollut merkittävää eroa eri kivilajialueella sijaitsevien kaivojen kesken. Arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä P1 jossa arvot ovat jatkaneet nousuaan. Myllyniemen kaivossa arvojen vaihtelu on ollut edelleen suurta. Suomessa sähkönjohtavuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 7 ms/m, moreenialueiden kuilukaivoissa 16,8 ms/m ja kallioporakivoissa 28 ms/m (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 461/2) mukaan sähkönjohtavuuden arvo saa olla enintään 25 ms/m. Siihen verrattuna arvot ovat pieniä. Sähkönjohtavuuden arvo kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Veden sähkönjohtavuuden arvon kohoaminen voi johtua ihmistoiminnasta tai luonnonolosuhteista (reliktiset meriveden suolat). Tiealueen läheisyydessä sijaitsevissa havaintokohteissa on huomioitava myös tiesuolauksen vaikutus. Alkaliteetin arvot vaihtelivat välillä <,2-2,1 mmol/l (keskiarvo,73 mmol/l). Suurin arvo oli Taattolan porakaivossa. Talousveden alkaliteetille ei ole asetettu raja-arvoa. Suomessa alkaliteetin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on,3 mmol/l, moreenialueiden kuilukaivoissa,76 mmol/l ja porakaivoissa 1,7 mmol/l (Backman ym. 1999). Liian matala alkaliteetin arvo eli alle,6 mmol/l johtaa metallisten materiaalien syöpymiseen (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto 21). Alkaliteetti kuvaa veden puskurikykyä hapon lisäystä vastaan. Alkaliteetin arvot riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta, esim. kalkkiköyhillä alueilla on alkaliteetti alhainen. Väriluvun arvot olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<1 mg/l Pt). Analyysitarkkuusrajan ylittäneitä pitoisuuksia (5-4 mg/l Pt) havaittiin viidessä tarkkailupisteessä kevään kierroksella ja kahdessa pisteessä syksyn kierroksella (Myllyniemi, Hakoranta). Veden väri johtuu yleisesti värillisistä orgaanisista yhdisteistä kuten humushapoista. Myös metallit, kuten rauta ja mangaani, aiheuttavat veden väriluvun kasvua. Monet raskasmetallit ja orgaaniset yhdisteet esiintyvät humushappoihin sitoutuneena. Väriluvulla ei ole suoraa yhteyttä talousveden terveydellisiin vaikutuksiin.

9 16WWE242 5 ph Ta Pa Ma La My Pi So Ha Hä Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 2. ph-arvot tarkkailukaivoissa. ms/m Sähkönjohtavuus Ta Pa Ma La My Pi So Ha Hä Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 3. Sähkönjohtavuuden arvot tarkkailukaivoissa. Sameusarvot vaihtelivat välillä <,25-81 (FTU). Korkeimmat arvot on havaittu Härkösen kaivossa. Sameusarvolla ei sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Veden sameus liittyy talousveden laatusuuosituksiin ja sen edellytetään olevan käyttäjien hyväksymä. Esimerkiksi aikaisemman talousvesiasetuksen (STM 74/1994) mukainen vaatimustaso sameudelle oli < 4 (FTU). Sameus johtuu usein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä. Todennäköinen aiheuttaja on rauta.

10 16WWE242 6 Veden kovuusarvot vaihtelivat välillä,16-1,64 mmol/l (keskiarvo,59 mmol/l). Veden kovuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Suomessa kokonaiskovuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on,2 mmol/l eli vesi on yleensä hyvin pehmeää (Backman ym. 1999).Veden kovuus aiheutuu siihen liuenneista lähinnä kalsium- ja magnesiumsuoloista. Siten kovuuden arvot korreloivat kalsium- ja magnesiumpitoisuuksien kanssa ja riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta. Ammoniumtyppipitoisuudet vaihtelivat välillä <7-27 µg/l. Suurimmat pitoisuudet havaittiin Myllyniemen kaivossa (14 µg/l) kevään kierroksella sekä ja tehtaan P1 kaivoissa syksyn kierroksella (27 µg/l). Pitoisuudet ovat pieniä. Esimerkiksi talousveden ammoniumtypen enimmäispitoisuuden raja-arvo on 5 µg/l (STM 461/2). Nitriittityppipitoisuudet olivat pääsääntöisesti alle analyysitarkkuusrajan (<7 µg/l) tai analyysitarkkuusrajan suuruiset lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä P1, jossa pitoisuus oli syksyn kierroksella 16 µg/l. Pitoisuus ylittää lievästi talousvesinormin 15 µg/l. Nitraattityppipitoisuudet olivat osassa tarkkailupisteistä koholla, kuva 4. Suurin pitoisuus havaittiin edelleen tehdasalueen pisteessä P1, jossa pitoisuus oli huhtikuussa 22 µg/l ja elokuussa 2 µg/l. Pitoisuudet olivat selvästi alentuneet edellisvuodesta. Pisteessä Valkealampi P4 pitoisuus oli myös alentunut; kevään kierroksella pitoisuus oli 14 µg/l ja syksyn kierroksella selvästi 25 µg/l. Kohonneita pitoisuuksia havaittiin Lahnasjärven metsästysmajan ja Puolivälin kaivoissa molemmilla kierroksilla ja Pappilan kaivossa syksyn kierroksella. Kiinteistöjen kaivojen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta Pappilan kaivon pitoisuuden kohoamista syksyn kierroksella. Kohonneet typpipitoisuudet tehdasalueella (P1) johtunevat rakennusaineena käytetystä louheesta, jossa on typpeä räjähdysainejäämänä. Kiinteistöjen kaivojen pitoisuudet eivät voi olla peräsin kaivostoiminnasta, vaan kohoaminen johtuu paikallisista tekijöistä. Talousvesinormi nitraattitypelle on 11 µg/l, joten se ylittyy pisteessä P1 molemmilla kierroksilla. Kiinteistöjen kaivoissa talousvesinormi ei ylittynyt. µg/l Nitraatti, NO Ta Pa Ma La My Pi So Ha Hä Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 4. Nitraattityppipitoisuudet tarkkailukaivoissa. KMnO 4 -luvun (kaliumpermanganaatin kulutus) arvot olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<4 mg/l). Suurimmat arvot havaittiin Myllyniemen kaivossa (2 ja 24 mg/l) ja Lampilan kaivossa kevään kierroksella (28 mg/l). Talousveden COD Mn -luvun tulisi olla < 5 mg/l. Hapettu-

11 16WWE242 7 vuus (COD Mn ) saadaan jakamalla permanganaatin kulutus luvulla 3,95. Siten raja-arvo ylittyy em. pisteissä. Suomessa KMnO4-luvun mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 3,6 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,6 mg/l ja kallioporakivoissa 3,2 mg/l (Backman ym. 1999). Kemiallinen hapenkulutus (KMnO 4 -luku, COD Mn ) kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä (esim. humusaineet ja 2-arvoinen rauta). Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat 2-54 mg/l välillä (keskiarvo 22 mg/l). Suomessa hiilidioksidin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 2 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 4 mg/l ja kallioporakivoissa 15 mg/l (Backman ym. 1999). Hiilidioksidia tulee pohjaveteen biologisissa prosesseissa (orgaanisen aineksen hajoaminen, kasvien juuristohengitys) ja myös sadeveden mukana. 2.2 Alkuaineet Nikkelipitoisuudet olivat aikaisemmalla tasolla lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä P1 ja P4, joissa havaittiin selvää kohoamista syksyn kierroksella, kuva 5. Pirttimäen kaivossa syksyn kierroksella havaittiin pitoisuuden kohoamista kevääseen verrattuna, mutta pitoisuus on lähellä vuoden 28 tasoa. Tehdasalueen pisteessä P1 pitoisuus oli syksyn kierroksella 26 µg/l ja pisteessä P4 282 µg/l sekä Pirttimäen kaivossa 17 µg/l. Myös Paavolan ja Myllyniemen kaivoissa havaittiin lievästi kohonneita nikkelipitoisuuksia (18-45,4 µg/l). Muissa pisteissä pitoisuudet olivat <5-11,7 µg/l välillä. Pohjaveden nikkelipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 2 µg/l ja maksimipitoisuus 89 µg/l (Johansson ja Kujansuu 25). Suomessa nikkelin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on,5 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 1,4 µg/l ja porakaivoissa,4 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden nikkelipitoisuus saa olla enintään 2 µg/l (STM 461/2), joten esimerkiksi siihen verrattuna osa pitoisuuksista on koholla. Kohonneet pitoisuudet aiheutuvat alueen kallioperän laadusta. Pohjaveden sinkkipitoisuus vaihteli pääosin välillä 7,9-392 µg/l lukuun ottamatta Pirttimäen kaivoa syksyllä, jossa pitoisuus oli selvästi aikaisemmasta poikkeava, 276 µg/l (kuva 6). Myös tehdasalueen pisteen P1 pitoisuus oli syksyn kierroksella kohonnut. Pohjaveden sinkkipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 2 µg/l ja maksimipitoisuus 128 µg/l (Johansson ja Kujansuu 25). Suomessa sinkin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 4,8 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 19,2 µg/l ja porakaivoissa 18,7 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden sinkkipitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Aikaisemman asetuksen (STM74/1994) mukainen raja-arvo sinkille oli 3 µg/l (STM 461/2), joten siihen verrattuna Pirttimäen kaivon pitoisuus alitti myös syksyn kierroksella em. arvon. Mainittakoon että sinkki on myös tarpeellinen hivenaine kasveille, eliöille ja ihmiselle.

12 16WWE242 8 µg/l Nikkeli Ta Pa Ma La My Pi So Ha Hä Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 5. Nikkelipitoisuudet tarkkailukaivoissa. µg/l Sinkki Ta Pa Ma La My Pi So Ha Hä Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 6. Sinkkipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Kuparipitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<1 µg/l). Ainoastaan Pirttimäen kaivossa pitoisuudet olivat selvästi korkeammat; kevään kerroksella 26 µg/l ja syksyn kierroksella 12 µg/l. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat välillä <1 79,8 µg/l. Muissa pisteissä ei havaita pitoisuuksissa vastaavaa kohoamista. Pohjaveden kuparipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 4 µg/l ja maksimipitoisuus 85 µg/l (Johansson ja Kujansuu 25). Suomessa kuparin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on,82 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 3,3 µg/l ja porakaivoissa 4,7 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden kuparipitoisuus saa olla

13 16WWE242 9 enintään 2 µg/l (STM 461/2), joten siihen verrattuna korkeinkin havaittu pitoisuus (12 µg/l) alittaa talousvesinormin. Koboltin pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<3 µg/l). Enimmillään pitoisuus oli 7,9 µg/l (Tehdasalue P1). Kadmiumia havaittiin Pirttimäen kaivossa huhtikuun kierroksella 2,8 µg/l ja elokuun kierroksella 5,22 µg/l. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajan (<2 µg/l). Talousvesinormi kadmiumille on 5 µg/l, joten se ylittyy syksyn kierroksella Pirttimäen kaivossa. Rautapitoisuudet olivat osassa pisteissä koholla. Suurin pitoisuus 127 µg/l havaittiin Härkösen kaivossa (mustaliuske) huhtikuun kierroksella, kuva 7. Kaivo ei ole talousvesikäytössä. Myös muissa kaivoissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia etenkin syksyn kierroksella (Paavola, Myllyniemi, Pirttimäki, Hakoranta, P4). Pirttimäen kaivossa pitoisuudet ovat kohonneet seurannan (28-21) aikana, Härkösen kaivossa alentuneet ja muissa pisteissä muutokset ovat olleet vähäisempiä. Talousveden rautapitoisuus saa olla enintään 2 µg/l, joten siihen verrattaessa kevään kierroksella kolmessa pisteessä ja syksyn kierroksella kuudessa pisteessä normi ei täyttynyt. Kohonneet pitoisuudet johtuvat pääosin geologisista tekijöistä. µg/l Rauta Ta Pa Ma La My Pi So Ha Hä Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 7. Rautapitoisuudet tarkkailukaivoissa. Mangaanipitoisuudet vaihtelivat pääosin välillä <5-52 µg/l välillä. Tehdasalueen pisteessä P1 pitoisuus oli syksyn kierroksella selvästi poikkeava (kuva 8). Muilta osin pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen verrattaessa. Talousveden mangaanipitoisuus saa olla enintään 5 µg/l, joten siihen verrattaessa sekä kevään että syksyn kierroksella kuudessa tarkkailupisteessä normi ei täyttynyt.

14 16WWE242 1 µg/l Mangaani Ta Pa Ma La My Pi So Ha Hä Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 8. Mngaanipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Pohjaveden kalsiumpitoisuus vaihteli µg/l, magnesiumpitoisuus µg/l, kaliumpitoisuus µg/l ja natriumpitoisuus µg/l välillä. Pitoisuudet ovat osaksi korkeampia kuin Suomen pohjaveden mediaanipitoisuudet (liite 1). Talousveden kalsium, magnesium ja kaliumpitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja, natriumpitoisuuden enimmäisraja-arvo on 2 µg/l. Em. aineet ovat elintoiminnoille tärkeitä kivennäisaineita. Antimonin, arseenin, elohopean, kromin, lyijyn, seleenin ja vanadiinin pitoisuudet olivat analyysitarkkuusrajat alittavia. Uraani Uraanipitoisuudet määritettiin vuonna 21 toukokuussa (24.5.) ja elokuussa ( ) otetuista näytteistä. Pitoisuudet olivat Puolivälin kaivossa 6,9 ja 9,7 µg/l ja Lahnasjärven metsästysmajan kaivossa 1,4 ja 11,8 µg/l. Muissa tarkkailupisteissä pitoisuudet olivat selvästi alempia. Esimerkiksi kaivosalueen pisteessä P1 pitoisuudet olivat,5 ja,7 µg/l ja pisteessä P4,1 ja 1,16 µg/l. Puolivälin ja Lahnaslammen metsästysmajan näytteiden pitoisuudet johtuvat alueen kallioperästä (pegmatiittigraniitti). Suomessa ei ole raja-arvoa uraanin enimmäispitoisuudelle juomavedessä. Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeellinen raja-arvo juomaveden uraanipitoisuudelle on 15 µg/l. Suomessa uraanin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on,16 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 1,1 µg/l ja porakaivoissa 1,4 µg/l (Backman ym. 1999). Uraani on kallioperässä (erityisesti graniitissa) oleva radioaktiivinen alkuaine. Luonnon uraani on pääosin matala-aktiivista isotooppia U-238. Suomen kallioperän uraanipitoisuus vaihtelee paljon. Alueet, joissa uraanipitoisuus on suuri, sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa Salpausselän vyöhykkeellä ja Uudellamaalla. Uraani liukenee kallioperästä pohjaveteen. Suomen pehmeä hiilidioksidi- ja bikarbonaattipitoinen pohjavesi edistää uraanin liukenevuutta. Uraania on erityisesti porakaivovedessä, kun porattu reikä läpäisee uraanirikkaita kerroksia. Tavanomainen juomaveden uraanipitoisuus on alle 1 µg/litra. Sen sijaan paikkakunnilla, joiden kallioperässä on

15 16WWE runsaasti uraania, porakaivoveden uraanipitoisuus vaihtelee tasolla 1-7 µg/l. Suurimmat todetut uraanipitoisuudet ovat µg/l. ( 2.3 Vesipinnat Vesipintoja ei ole voitu mitata näytteenoton yhteydessä kuin viidestä kaivosta, koska kaivot ovat pääosin porakaivoja tai se on muuten ollut mahdotonta. Vesinäytteet on otettu pääosin hanoista. Vesipintahavainnot on esitetty kuvassa 9. Malmirannan, Lampilan ja Paavolan kaivoissa vesipintojen vaihtelu on ollut suurta. Tehdasalueen P1 kaivossa vesipinta on selvästi syvimmällä maanpinnasta. Syy suureen vesipintojen vaihteluun on normaaleissa vuodenaikaisvaihteluissa ja kaivoista tapahtuvissa vedenotoissa. Malmirannassa on kuilukaivo. Kaivostoiminnan vaikutukset em. kaivojen vesipintoihin eivät ole mahdollisia, koska esim. Kolmisopen läheisyydessä sijaitsevan Malmirannan kaivon läheisyydessä ei ole vielä toimintaa. Paavolan kaivo sijaitsee kaivosalueen itäpuolella, jonne Kuusilammen avolouhoksesta on matkaa noin 2,5 km, joten avolouhoksen vaikutus ei ole myöskään mahdollista. Vesipinnat m, mp:sta Pa Ma La My P1 Pap Kuva 9. Vesipinnat kaivoissa kaivon kannesta tai yläreunasta mitattuna.

16 16WWE242 3 KALLIOPOHJAVEDEN TARKKAILUTULOKSET Fysikaalis-kemiallinen laatu Analyysitulokset on toimitettu eri osapuolille niiden valmistuttua, joten niitä ei enää tässä raportissa esitetä. Kaikki tulokset on kuitenkin esitetty kootusti liitteenä 1 olevissa taulukoissa, osa myös kuvina tekstin yhteydessä. Liitteen taulukoista ilmenee myös kallioperän laatu kunkin pisteen alueella. Pisteet sijaitsevat arkeeisen kallioperän alueella lukuun ottamatta pisteitä P5 ja P6, joista edellinen sijaitsee metadiabaasin ja jälkimmäinen mustaliuskeen alueella. Kallioporakaivojen veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,9-7,4 (kuva 1). Tammikuussa vesi oli pääosassa kaivoista lievästi happamampaa kuin elokuussa. Sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat 3,5-49,9 ms/m välillä. Tehdasalueen pisteessä P1 arvo oli selvästi suurin elokuun kierroksella. Muutoin arvot olivat suhteellisen matalia. Esimerkiksi talousvesinormi sähkönjohtavuudelle on 25 ms/m. Kloridipitoisuudet olivat,76-6,5 mg/l välillä. Arvot ovat alhaisia. Sulfaattipitoisuudet olivat 1,5-19 mg/l välillä (kuva 1). Suurin pitoisuus oli tehdasalueen pisteessä P1, muissa pisteissä pitoisuudet olivat selvästi alempia. Pitoisuudet olivat korkeampia elokuun kierroksella. Talousvesinormi sulfaatille on 25 mg/l, joten siihen verrattuna korkeinkin arvo alittaa em. normin. Nitraattityppipitoisuus oli selvästi koholla tehdasalueen pisteessä P1 molemmilla kierroksilla, mutta elokuussa kuitenkin selvästi alempi (kuva 1). Myös pisteessä P7 oli arvo koholla tammikuun kierroksella. Piste P7 sijaitsee primäärikasan länsipuolella. Ammoniumtyppipitoisuudet vaihtelivat µg/l välillä. Suurin arvo oli pisteessä P7 (kuva 1). Talousvesinormi nitraattitypelle on 11 µg/l ja ammoniumtypelle 5 µg/l. Siten nitraattitypen osalta talousvesinormi ylittyy pisteissä P1 ja pisteessä P7 tammikuussa. Typen olomuodon määrää happipitoisuus. Hapettomissa olosuhteissa typpi on pääosin ammoniummuodossa. Happipitoisuudet vaihtelivat <,2-8,9 mg/l välillä. Paras happitilanne oli pisteessä P6 elokuun kierroksella (kuva 1). Hapetus-pelkistys-potentiaali eli redox-potentiaali vaihteli 2-3 mv välillä. Pääosin redoxpotentiaali oli alhaisempi tammikuun kierroksella (taulukko 4). Taulukko 4. Redox-pontentiaali. Pvm. P1 P3 P5 P6 P7 P8 P Veden redox-pontentiaali ilmaisee, kuinka hapettavaa tai pelkistävää vesi on tunnettuun standardiin verrattuna. Käytännön mittaukset ovat osoittaneet että ph 7:ään korjatun Eh-potentiaalin laskiessa noin alle +23 mv:n pohjaveden rautapitoisuus alkaa kohota. Yleensä tämä raja alitetaan kun pohjavesi muuttuu hapettomaksi. Sameusarvot vaihtelivat <,25-21 FTU välillä. Suurin arvo oli pisteessä P7 elokuun kierroksella. Sameus johtuu usein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä. Todennäköinen aiheuttaja on rauta (luku 3.2). Kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) arvot olivat <1-5 mg/l välillä. Suurimmat arvot havaittiin pisteissä P6 ja P9 elokuun kierroksella. Esimerkiksi talousvesinormi on 5 mg/l. Fluoridiarvot vaihtelivat <,1-,33 mg/l välillä. Korkein pitoisuus oli pisteessä P5 tammikuun kierroksella. Talousvesinormi fluoridille on 1,5 mg/l.

17 16WWE ph Sähkönjohtavuus ms/m P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 Nitraattityppi Ammoniumtyppi µg/l µg/l P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 Sulfaatti Happi mg/l mg/l P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 Kuva 1. Fysikaalis-kemiallisia laatuominaisuuksia kallioporakaivoissa. 3.2 Alkuaineet (metallit) Nikkelipitoisuudet olivat alhaisia lukuun ottamatta pistettä P1 elokuun kerroksella (kuva 11). Pitoisuus ylitti esimerkiksi talousvesinormin 2 µg/l. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat alhaisia. Sinkkipitoisuus oli myös pisteessä P1 omaa luokkaansa, etenkin elokuun kierroksella (kuva 11). Pitoisuus on kuitenkin alhainen verrattuna esimerkiksi aikaisempaa talousvesinormiin (3 µg/l). Rautapitoisuus oli pisteessä P3 ja P7 koholla etenkin elokuun kierroksella (kuva 11). Muissa pisteissä pitoisuudet olivat selvästi alemmalla tasolla. Mangaanin osalta pitoisuudet olivat koholla pisteissä P1, P3, P5, P7 ja P8. Raudan osalta talousvesinormi 2 µg/l ylittyy kolmessa pisteessä ja mangaanin osalta kaikissa pisteissä lukuun ottamatta pistettä P6 syksyn kierroksella.

18 16WWE Nikkeli Sinkki µg/l µg/l P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 Rauta Mangaani µg/l µg/l P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 Kalsium Uraani 35,6 3,5 25,4 µg/l µg/l, ,2 5,1 P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 Kuva 11. Alkuaineiden pitoisuuksia kallioporakaivoissa. Arseenin, alumiinin, koboltin, kuparin ja elohopean pitoisuudet olivat pääosin tai kaikki (elohopea) olivat alle analyysitarkkuusrajojen ja pitoisuudet alittivat talousvesinormit. Kaliumpitoisuudet olivat välillä µg/l. Suurin pitoisuus oli pisteessä P5. Kalsiumpitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l ja magnesiumpitoisuudet µg/l. Esimerkiksi talousvesiasetuksessa ei ole annettu normeja em. alkuaineille. Natriumpitoisuus vaihteli µg/l välillä. Talousvesinormi natriumille on 2 µg/l joten se alittuu kaikissa näytteissä. Uraanipitoisuudet vaihtelivat <,1-,49 µg/l välillä. Elokuun kierroksella pitoisuudet olivat lievästi korkeammat kuin tammikuussa (kuva 11). Pitoisuudet ovat kuitenkin hyvin pieniä. Suomessa ei ole raja-arvoa uraanin enimmäispitoisuudelle juomavedessä. Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeellinen raja-arvo juomaveden uraanipitoisuudelle on 15 µg/l. Suomessa uraanin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on,16 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 1,1 µg/l ja porakaivoissa 1,4 µg/l (Backman ym. 1999).

19 16WWE Vesipinnat 15 Pinnan korkeutta tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa viidessä kohteessa, joista kolme on eri kohdetta kuin laadun seuranta. Vesipintahavaintoja vuodelta 21 on yhteensä kymmenestä pohjavesiputkesta. Niiden tulokset on esitetty taulukossa 5. Putkille mitattiin korkeudet vuoden 211 helmi-maaliskuun vaihteessa. Taulukossa 5 on esitetty myös havaintopisteiden korkeustiedot. Kahden putken osalta korkeudet vielä tarkistetaan lumen sulamisen jälkeen. Vesipinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 21 aikana. Pisteessä P12 vesi on paineellista, samoin ilmeisesti pisteessä P1. Pisteessä P6 on havaittavissa lievä vesipinnan lasku. Putki P6 oli huhtikuun kierroksen jälkeen eikä sitä voitu enää lukea kesäkuussa. Syyskuun ja marraskuun vesipinnat ovat uuden putken vesipintoja, joka sijaitsee aikaisemmasta putkesta noin 23 m luoteeseen. Putki P6 sijaitsee 2.vaiheen liuotusalueen pohjoispuolella. Vesipintojen perusteella kalliopohjaveden virtaussuunta on primäärikasojen alueella lounaan suuntaan, Kuusilammen louhoksella idän suuntaan ja 2. vaiheen liuotusalueen itä-koillispuolella luoteen suuntaan. Taulukko 5. Kalliopohjaveden korkeudet 21. Pvm. P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 P1 P11 P12 Kk/Mp/Kp 222,47 212,86 24,9 211,68 21,57 217,11 222,29 237,22 236,2 212, ,77 21,6 238,88 26,88 26,77 218, ,35 26,26 236,69 232,65 212, ,15 236,67 232,5 212, ,22 21,46 238,9 27,32 213,41 218, ,4 25,48 236,68 232,6 212, , 24,98 236,68 232,5 212,41 korko tarkistettava Mp= maanpinta Kk= kaivon kansi Kp=kallion pinta Kalliopohjaveden korkeus 245, m N6 24, 235, 23, 225, 22, 215, 21, 25, 2, P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 P1 P11 P12 Kuva 12. Kalliopohjaveden korkeuksia vuonna 21.

20 16WWE YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenvetona vuoden 21 tarkkailutuloksista voidaan todeta, että talousvesikaivojen vesinäytteiden pitoisuudet olivat pääosin aikaisempien vuosien (28-29) tasolla, mutta osin havaittiin myös muutoksia aikaisempaan verrattuna. Vuonna 21 toteutetun kalliopohjaveden näytteenoton tuloksissa ei havaittu merkittäviä pitoisuuksia. Suurimmat pitoisuudet havaittiin tehdasalueen pisteessä P1, joka on myös talousvesikaivojen mukaisessa seurannassa mukana. Seuraavassa yhteenvedossa on tarkasteltu tarkemmin vain talousvesikaivoseurannan tuloksia koska niistä on tarkkailutuloksia aikaisemmiltakin vuosilta. Fysikaalis-kemiallisista parametreista kohonneita pitoisuuksia havaittiin lähinnä typen osalta. Suurin pitoisuus havaittiin edelleen tehdasalueen pisteessä P1, jossa pitoisuus oli huhtikuussa 22 µg/l ja elokuussa 2 µg/l. Pitoisuudet olivat selvästi alentuneet edellisvuodesta. Pisteessä Valkealampi P4 pitoisuus oli myös alentunut. Kiinteistöjen kaivojen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta Pappilan kaivon pitoisuuden kohoamista syksyn kierroksella. Kohonneet typpipitoisuudet tehdasalueella (P1) johtunevat rakennusaineena käytetystä louheesta, jossa on typpeä räjähdysainejäämänä. Kiinteistöjen kaivojen pitoisuudet eivät voi olla peräsin kaivostoiminnasta, vaan kohoaminen johtuu paikallisista tekijöistä. Talousvesinormi nitraattitypelle on 11 µg/l, joten se ylittyy pisteessä P1 molemmilla kierroksilla. Kiinteistöjen kaivoissa talousvesinormi ei ylittynyt. Pohjaveden yleistä laatua kuvaavan sähkönjohtavuuden arvot (3,8-49,9 ms/m) eivät ole korkeita eikä niissä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä P1 jossa arvot ovat jatkaneet nousuaan. Verrattaessa fysikaalis-kemiallisia vedenlaatuparametreja talousvedelle (STM 461/2) annettuihin laatunormeihin havaitaan että nitriittitypen (15 µg/l) osalta talousvesinormi ylittyy tehdasalueen pisteessä P1 syksyn kierroksella ja nitraattitypen (11 µg/l) osalta tehdasalueen pisteessä P1 molemmilla kierroksilla. Talousvesinormin mukainen ph-arvo (6,5 9,5) ei täyty kevään kierroksella kuudessa pisteessä ja syksyn kierroksella neljässä. Kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli koholla parissa näytteessä kevään kierroksella ja yhdessä näytteessä keväällä. Metallien osalta suurimmat pitoisuudet havaittiin raudan ja mangaanin osalta, mutta yksittäisiä kohonneita pitoisuuksia havaittiin myös nikkelin, sinkin ja kuparin osalta. Suurin rautapitoisuus (127 µg/l) oli edelleen Härkösen kaivossa (mustaliuske). Myös osassa muista kaivoja havaittiin kohonneita pitoisuuksia etenkin syksyn kierroksella. Pirttimäen kaivossa pitoisuudet ovat kohonneet seurannan (28-21) aikana, Härkösen kaivossa alentuneet ja muissa pisteissä muutokset ovat olleet vähäisempiä. Tehdasalueen pisteessä P1 mangaanipitoisuus oli syksyn kierroksella selvästi poikkeava (253 µg/l). Nikkelipitoisuudet olivat aikaisemmalla tasolla lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä P1 ja P4 sekä Pirttimäen kaivoa, joissa havaittiin selvää kohoamista syksyn kierroksella. Kuparin osalta havaittiin kohonnut pitoisuus Pirttimäen kaivossa. Talousvesinormin ylityksiä oli useissa tarkkailupisteissä raudan, mangaanin ja nikkelin osalta sekä kadmiumin osalta yhdessä näytteessä (Pirttimäki). Uraanipitoisuudet olivat hyvin alhaisia (<,1-1,16 µg/l) lukuun ottamatta Puolivälin ja Lahnaslammen metsästysmajan kaivoja, joissa pitoisuudet olivat selvästi korkeammalla tasolla (6,9-11,8 µg/l). Korkeampi pitoisuustaso johtuu alueen kallioperän laadusta (pegmatiittigraniitti). Tehdasalueen pisteissä P1 ja P4 pitoisuudet olivat pieniä (,1-1,16 µg/l). Suomessa ei ole rajaarvoa uraanin enimmäispitoisuudelle juomavedessä. Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeellinen raja-arvo juomaveden uraanipitoisuudelle on 15 µg/l. Havaitut pitoisuudet eivät ole suuria, esimerkiksi Suomessa paikkakunnilla, joiden kallioperässä on runsaasti uraania, porakaivoveden uraanipitoisuus vaihtelee tasolla 1-7 µg/l.

21 16WWE Vesipintoja ei ole voitu mitata näytteenoton yhteydessä kuin viidestä kaivosta, koska kaivot ovat pääosin porakaivoja tai se on muuten ollut mahdotonta. Osassa kaivoista vesipintojen vaihtelu on ollut suurta. Syy suureen vesipintojen vaihteluun on normaaleissa vuodenaikaisvaihteluissa ja vedenotoissa. Kalliopohjaveden korkeutta tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa viidessä kohteessa. Vesipinnoissa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Jatkotoimenpiteet. Pohjavesitarkkailua jatketaan nykyisen ohjelman mukaisesti. 5 VIITTEET Backman, B. Lahermo, P., Väisänen, U., Paukola, T., Juntunen, R., Karhu, J., Pullinen, A., Rainio, H. ja Tanskanen, H Geologian ja ihmisen toiminnan vaikutus pohjaveteen. Seurantatutkimuksen tulokset vuosilta Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. Johansson, P. & Kujansuu, R. 25 (toim.). Pohjois-Suomen maaperä. Maaperäkarttojen 1:4 selitys. Geologian tutkimuskeskus. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R Suomen Geokemian Atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Lahermo, P.,Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R.,Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P.,Väisänen, U. & Suomela, P. 22. Tuhat kaivoa - Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna Summary: One thousand wells the physical-chemical quality of Finnish well waters in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti Geological Survey. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 2. Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2. Suomen kuntaliitto.

22 Talvivaara Sotkamo Oy Pohjavesitarkkailu 21, kalliopohjavesi ja talousvesikaivot Analyysitulokset Nab Labs Oy Pvm. Kallioperän Kaivo- Redox Happi ph Sähkönj. Alkaliteetti Väri Sameus Kovuus NH4-N NO2-N NO3-N CODMn KMnO4-luku Fluoridi Kloridi SO4 Näytetunnus: laatu tyyppi mv mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt FTU mmol/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l STM 461/2 6,5-9,5 25 (<15)** (<4)** (12)** 1, Lähteet ja lähdekaivot* 6,4 7,3 <5 1,2 1 3,6,9 2,1 7,6 Moreeni, kuilukaivot* 6,5 16,8,76 1 3,2 29 6,6,15 4,9 14,3 Porakaivot* 7,6 7,8 1,7 <5 4,2 2 3,2,5 8,8 15, P1 Arkeeinen porakaivo 2 5,9 6,3 18,1 <, ,1 4,3,18 5, P3 Arkeeinen porakaivo 86 <,2 6, <22 2,4 9,6,18 6, P5 Metadiabaasi porakaivo ,5 27,1 2, <1 <4,33 1, P6 Mustaliuske porakaivo ,4 6, <22 <1 <4,13 3, P7 Arkeeinen porakaivo 155 4,4 6,1 12,1 2, <1 <4,16 2, P8 Arkeeinen porakaivo - 1,8 6,5 1,9 1,4 48 <22 1,1 4,2,13,99 1, P9 Arkeeinen porakaivo 15 1,1 5,9 5, ,8 15,11 1 2, P1 Arkeeinen porakaivo 3 1,3 5,9 49,9, ,3 5,2,29 4, P3 Arkeeinen porakaivo 175 <,2 6,7 16, <22 4,1 16 <,1 4,5 5, P5 Metadiabaasi porakaivo 18,9 7,4 25, <1 <4,13, P6 Mustaliuske porakaivo 247 8,9 7,2 12, <,1, P7 Arkeeinen porakaivo 115 <,2 6,6 18, ,9 11 <,1 1, P8 Arkeeinen porakaivo 14,9 7,4 16, <4,12 4,1 4, P9 Arkeeinen porakaivo , <,1,48 6, Taattola Kvartsiitti porakaivo 5,7 7,1 27,6 2,1 < 5,49 1,23 < 7 < 7 13 < Paavola Mustaliuske kuilukaivo 1 6,4 8,7,25 < 5,78,27 36 < 7 36 < Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 7 6,1 5,7,31 1,45,2 1 < Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 1 6,6 8,3,43 3 1,4, Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 8,4 6,1 6,6,21 4 3,1,23 14 < Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo 4,7 4,3 13,2 <,2 < 5 5,9,27 61 < , Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 4 7,9 18,3 1,6 < 5 <,25,75 < 7 < 7 23 < Hakoranta Mustaliuske porakaivo 2,3 6,9 21,9, ,1,82 35 < 7 44 < Härkönen Mustaliuske porakaivo <,2 6,7 19,6, ,36 25 < 7 < 22 9, Puoliväli Arkeeinen porakaivo 6,8 6,4 13,9,59 < 5 <,25,46 8 < 7 89 < Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo 2,5 5,5 32,9,8 < ,2 13 < Pappila Arkeeinen hetekaivo 8,8 6,5 3,8,23 < 5 4,6,18 43 < 7 15 < Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo,9 6,6 15,2 1,1 < 5 1,2, , Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 8,2 6,6 7,1,32 < 5 <,25,16 < 7 < 7 97 < Taattola Kvartsiitti porakaivo 8,6 7,5 19,9 1,7 <5 <,25 1,1 <7 < 7 14 < Paavola Mustaliuske kuilukaivo 9,3 6, 6,4,12 < 5,38,25 18 < 7 49 < Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 4,8 6,8 6,7,4 <5 <,25,27 <7 < 7 66 < Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 7,3 7,3 13,3 1,1 <5 <,25,71 <7 < Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 6,1 7,1 19,2,92 2 2,1,84 8 < Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo 2,2 4,2 14,8 <,2 <5 3,4 1,14 14 <7 13 < Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 6 8,2 18,5 1,7 <5,26,83 <7 <7 2 < Hakoranta Mustaliuske porakaivo 1,2 7,2 16,5,57 5 5,5,67 13 <7 35 < Härkönen Mustaliuske porakaivo <,2 6,8 18,9,65 <5 47,54 23 <7 <22 < Puoliväli Arkeeinen porakaivo 6,8 7 13,6,63 <5 <,25,48 <7 <7 84 < Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo 1,3 5,9 49,9,13 <5,63 1, , Pappila Arkeeinen hetekaivo 6,8 6,2 6,7,34 <5 <,25,33 <7 <7 71 < Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 1,1 7,3 16 1,2 <5,27, < Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 7,8 7 7,3,36 <5 <,25,27 <7 <7 93 <4 *) Backman ym. 1999, **) Aikaisemman talousvesiasetuksen 74/1994 mukainen viitearvo.

23 Talvivaara Sotkamo Oy Pohjavesitarkkailu 21, kalliopohjavesi ja talousvesikaivot Analyysitulokset Nab Labs Oy Pvm. Kallioperän Kaivo- Al Sb As Hg Cd K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe Se Zn V U Näytetunnus: laatu tyyppi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 461/ (3)** - - Lähteet ja lähdekaivot* 21,2,3,13,3 1 61,9,3, ,8 29,5 <3 <,5 4,8,2,16 Moreeni, kuilukaivot* 8,8,5,26, ,18,33 3,3, ,5 6 1,4 6 <,5 19,2,31 1,1 Porakaivot* 3,3,79 <, ,5 <,2 4,7, ,7 163,4 5 <,5 18,7,19 1, P1 Arkeeinen porakaivo <25 <1 <, <3 < , P3 Arkeeinen porakaivo <25 <1 <, <3 < <5 26 <1, P5 Metadiabaasi porakaivo <25 <1 <, < <5 <15 12, P6 Mustaliuske porakaivo <25 <1 <, <3 < ,6 <15 <1, P7 Arkeeinen porakaivo <25 <1 <, <3 < ,5 699 <1, P8 Arkeeinen porakaivo 12,6,14 <, ,18 5, ,54 <3 7,9, P9 Arkeeinen porakaivo 67,1 <1 <, <3 < <5 48 <1, P1 Arkeeinen porakaivo 167 <1 <, ,5 < <3 377, P3 Arkeeinen porakaivo <25 <1 <, ,84 < <5 285 <1, P5 Metadiabaasi porakaivo <25 <1 <, ,83 < <5 61 <1, P6 Mustaliuske porakaivo 15 <1 <, <3 < ,8 122 <5 17 <1, P7 Arkeeinen porakaivo <25 <1 <, <3 < ,7 3 <1 <, P8 Arkeeinen porakaivo <5 <1 <, <3 < <5 1 <1, P9 Arkeeinen porakaivo 96,8 <1 <, <3 16, < ,9, Taattola Kvartsiitti porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 46,8 < , ,7 18 <8 34,2 <6, Paavola Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < , ,4 31,5 <8 146 <6, Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 < 1 < ,7 6 <8 33 <6, Lampila Kiilleliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 < 1 < ,7 57 <8 327 <6, Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo <15 <1 <1 < <3 <1 2 < <8 1 <6, Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 2, <3 <1 26 < ,7 252 <8 316 <6, Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 < 1 <1 38 5,2 287 < 5 29,2 <8 7,9 <6, Hakoranta Mustaliuske porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 14,2 < ,8 615 <5 561 <8 87,6 <6, Härkönen Mustaliuske porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 < 1 < < <8 26 <6 <, Puoliväli Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 44,2 <1 737 < < 5 < 15 <8 35,5 <6 6, Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 < 1 < ,6 147 <8 11 <6, Pappila Arkeeinen hetekaivo <15 <1 <1 < <3 <1 < 1 < < 5 2 <8 <1 <6, Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 < 1 < < 5 16 <8 <1 <6, Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 < 1 <1 286 < 5 51 < 5 <15 <8 <1 <6 1, Taattola Kvartsiitti porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 79,8 <1 217 <5 22 7,8 7,8 <8 6,2 <6, Paavola Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < , ,3 276 <8 136 <6, Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 12 < , ,6 15 <8 15,9 <6, Lampila Kiilleliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < , ,2 38,6 <8 32,7 <6, Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo <15 <1 <1 < ,4 <1 14,7 < <8 115 <6, Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 5, ,3 <1 12 < <8 276 <6, Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 <1 384 <5 274 < 5 15 <8 15,8 <6, Hakoranta Mustaliuske porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 22 < ,7 85 <8 69,5 <6, Härkönen Mustaliuske porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < < 5 64 <8 33,1 <6 <, Puoliväli Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 52,2 <1 691 <5 527 < 5 13,3 <8 48,1 <6 9, Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < ,9 <1 <1 < <8 392 <6, Pappila Arkeeinen hetekaivo <15 <1 <1 < <3 <1 14 < , < 5 16,3 <8 1,8 <6, Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < ,6 <8 3,8 <6 1, Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 <1 294 <5 514 < 5 4,6 <8 11,4 <6 11,8 *) Backman ym. 1999, **) Aikaisemman talousvesiasetuksen 74/1994 mukainen viitearvo. Huom! Uraaninäytteet on otettu toukokuun kierroksella

24 Veikko Härkönen iirin osp Kaiv a raja inj tol Pa Malmiranta Kolmisopen avolouhos Sorsala Sivukiven läjityslue Lampila 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Myllyniemi Taattola Hakoranta Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Tehdasalue Tehdasalue Pappila Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Valkealampi Pirttimäki Sivukiven läjitysalue Puoliväli 1. vaiheen liuotusalue Lahnasjärvi Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Liite 2. Tarkkailtavat kaivot 1:5

25 Liite 3 1 m

26 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) P12 iiri sp ivo Ka aja nr P6 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö P5 Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue P11 Sivukiven läjitysalue 1. vaiheen liuotusalue P1 Liite 4 1:2