TALVIVAARA SOTKAMO OY

Transkriptio

1 POHJAVESI WWE TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 211 Osa IV b Pohjavesi

2

3 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 211 Osa IVb Pohjavesi 1 Sisältö 1 JOHDANTO Alueen hydrogeologiset olosuhteet Tarkkailutoimenpiteet 2 2 TALOUSVESIKAIVOJEN TULOKSET Fysikaalis-kemiallinen laatu Alkuaineet Vesipinnat 11 3 KALLIOPOHJAVEDEN TARKKAILUTULOKSET Fysikaalis-kemiallinen laatu Alkuaineet (metallit) Vesipinnat 16 4 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 17 5 VIITTEET 2 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot Tarkkailupistekartta, talousvesikaivot Tarkkailupistekartta, kalliopohjaveden laatu Tarkkailupistekartta, kalliopohjaveden korkeus Pöyry Finland Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi, osastopäällikkö, maaperäpalvelut Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

4

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Alueen hydrogeologiset olosuhteet Geologisilla olosuhteilla on vaikutusta pohjaveden laatuun, joten seuraavassa on lyhyt kuvaus alueen geologiasta (mm. ympäristölupa Nro 33/7/1, ). Talvivaaran alue sijoittuu Kainuun liuskejaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, jossa vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Mustaliuskeen päämineraaleina ovat hienorakeinen kvartsi, vaalea biotiitti, hyvin hienorakeinen grafiitti sekä rikki- ja magneettikiisu. Kiisujen kokonaismäärä on noin 8 2 %. Talvivaaran sulfidinen nikkelimalmi on mustaliusketta jossa nikkeliä on noin,25,27 %, kuparia,13,15 %, sinkkiä,52,56 % ja kobolttia,2 %. Malmin keskimääräinen rikkipitoisuus on 9,1 %. Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymissä sivukivilajit ovat mustaliuske, metakarbonaattikivi, kiilleliuske ja kvartsiitti. Sivukivenä oleva mustaliuske eroaa hyödynnettävästä mustaliuskeesta lähinnä alhaisemman nikkeli-, kupari-, sinkki- ja kobolttipitoisuuden perusteella. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Hankealueella pohjavedenpinta viettää pohjoiseen eli kohti Kolmisoppea ja vedet päätyvät lopulta pintavesiin Oulujoen vesistöalueella. Vedenjakaja on eteläisemmän Kuusilammen eteläpuolella, josta alkavat Vuokseen laskevat vesistöt. Vuonna 25 mitattiin louhosten alueella olevista malmikairausten rei istä pohjavedenkorkeuksia kahdessa vaiheessa. Eroa talven ja kevään mittausten välillä oli 49 cm eli suhteellisen vähän. Pohjavesi oli joissakin putkissa maanpinnan tasolla ja syvimmillään noin 8 m:n syvyydessä. Rinnealueilla pohjavesi virtaa kallion ja maan rajapinnassa. Kuusilammen ja Kolmisopen louhosten kuivatusvaikutuksen alue on arvion mukaan noin 9 13 metriä louhosten ympäristössä. Kuusilammen louhoksen kohdalla vaikutusalue on suhteellisen suljettu, sillä pohjavesien valumisalue rajautuu louhoksen itä- ja länsipuolella vain noin 1 2 metrin päähän louhoksen reunasta. Kallioperän isot ruhjevyöhykkeet ovat malmivyöhykkeen suuntaiset eivätkä ne johda kalliopohjavettä laajemmalta alueelta idästä tai lännestä. Kolmisopen ja Kuusilammen malmiesiintymien ja alueen muiden köyhempien mineralisaatioiden tiedetään vaikuttaneen alueen moreenin ja pohjaveden laatuun. Malmiesiintymien ulkopuolella pohjavesi on yleensä malmion metalleista vapaata. Kalliopohjavesi on mineralisaation kohdalla metallipitoista ja käyttökelvotonta. Mustaliuske sisältää sulfideja ja rapautuu sen vuoksi helposti. Rapautumisessa liukenee ympäristöön metalleja ja hapanta vettä. Ne voivat happamoittaa ympäristön pinta- ja pohjavesiä ja maaperää. Talvivaaran mustaliuskealueella on luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia pohjaja purovesissä sekä puro- ja järvisedimenteissä. Nämä pitoisuudet ovat paikoin korkeampia kuin koko maan mediaanipitoisuudet. Pitoisuudet ovat alhaisempia graniittisen ja kvartsiittisen kallioperän alueilla verrattuna mustaliuskealueisiin. Puolet talousvesikaivoista on porakaivoja (taulukko 1), joten kallioperän laadulla on vaikutusta veden laatuominaisuuksiin etenkin mustaliuskealueilla. Kallioperän mineraali- ja kivilajikoostumus kuvastuu myös maaperään ja sitä kautta myös pohjaveteen, mutta usein maaperän raekoko ja rakenneominaisuudet vaikuttavat enemmän pohjaveden laatuun kuin kivilaji- ja mineraalikoostumus.

6 1.2 Tarkkailutoimenpiteet 2 Talousvesikaivojen seuranta Kaivoksen toiminnan vaikutusten seurantaa maapohjaveden korkeuteen ja laatuun ei voida tehdä, koska kalliota verhoaa niin ohut maapeite, ettei vesikerrosta kaikin paikoin edes ole. Rakennettavien kohteiden pohjaveden seurantaa toteutetaan kallioporakaivoista, joiden määrä ja paikka on sovittu Kainuun ympäristökeskuksen kanssa (nyk. Kainuun ELY-keskus). Talousvesikaivojen ja tehdasalueen näytteenottopisteet (, P4) on esitetty taulukossa 1. Pisteiden sijainnit ilmenevät kartalla liitteessä 2 ja analysoitavat yhdisteet taulukosta 2. Vuonna 211 vesinäytteet otettiin pääosin maaliskuussa (21.3.) ja elokuussa (25.8.). Osasta kaivoja ei saatu maaliskuussa näytteitä, koska pumppu oli jäässä tai kaivo lumen alla. Maaliskuun kierroksen korvaavat näytteet otettiin toukokuun alussa (3.5.). Syyskuussa (7.9.) otettiin näytteet kahdesta kaivosta, jotka korvasivat puuttuneet elokuun kierroksen näytteet. Kaivojen vedenkorkeus mitattiin mahdollisuuksien mukaan näytteenoton yhteydessä. Tehdasalueen putki on ollut poikki keväästä 211. Näytteiden otosta ja analysoinnissa on vastannut Nablabs Oy. Taulukko 1 Kaivovesitarkkailun näytepisteet. Paikka Kallioperä Kaivotyyppi Koordinaatit Taattola kvartsiitti porakaivo Paavola mustaliuske kuilukaivo Malmiranta mustaliuske kuilukaivo Pirttimäki mustaliuske kuilukaivo Sorsala kiilleliuske kuilukaivo Lampila kiilleliuske kuilukaivo Myllyniemi kiilleliuske hetekaivo Tehdasalue arkeeinen porakaivo Valkealampi P4 arkeeinen porakaivo Pappila arkeeinen hetekaivo Hakoranta mustaliuske porakaivo Härkönen mustaliuske porakaivo Lahnasjärven mets.maja arkeeinen porakaivo Puoliväli arkeeinen porakaivo Taulukko 2 Kaivovesinäytteistä tehtävät määritykset O 2 Fe Se NO 3 Mn Sb NO 2 Cu Cr NH 4 Na Ca KMnO 4 Pb K sähkönjohtavuus Ni Mg sameus Cd Zn ph Hg V kovuus As Co CO 2 alkaliniteetti väri haju

7 Kalliopohjaveden seuranta Kalliopohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua seurataan Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla (KAI-26-Y-59, , ). Veden laatua seurattiin vuonna 211 seitsemässä kohteessa kaksi kertaa vuodessa (taulukko 3). Näytteenottopisteet sijaitsevat eri puolilla kaivosaluetta. Näytteet otettiin pääosin tammikuussa ( ) ja elokuussa ( ). Putki ja P3 olivat tammikuussa lumikasojen alla ja putki P8 oli kuiva. Korvaavat näytteet otettiin toukokuun alussa ( ). Putki P3 oli tuhoutunut kevään kierroksen jälkeen, joten siitä ei enää saatu elokuussa näytettä. Tehtaan havaintoputki on ollut kevään 211 näytteenottokerrasta alkaen poikki maan tasalta. Tehdasalueen piste on sama kuin edellä mainitussa talousvesikaivojen tarkkailussa. Tammikuun (toukokuun) näytteenottokerralla vesinäytteistä määritettiin ph, redox, sähkönjohtokyky, sameus, nikkeli, koboltti, sinkki, kupari, arseeni, alumiini, rauta ja mangaani. Elokuun kierroksella analysoitiin edellisten lisäksi happi, hapen kyllästysaste, nitraatti, sulfaatti, ammonium, KMnO4-luku, kalsium, magnesium, kalium, natrium, elohopea, kloridi, fluoridi ja uraani. Pinnan korkeutta tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa viidessä kohteessa, joista kolme on eri kohdetta kuin laadun seuranta. Pinnankorkeudet havainnoitiin vuonna 211 näytteenoton yhteydessä sekä erillisillä kierroksilla maaliskuussa (21.3.), kesäkuussa (22.6.), syyskuussa (27.9.) ja joulukuussa (13.12.). Maaliskuun kierroksella pinnankorkeuksia havainnointi ei onnistunut putkista P5, 1 ja 2, koska ne olivat jääneet lumikasojen alle. Näytteiden otosta, vesipintojen mittauksista ja analysoinneista on myös kallioporakaivojen osalta vastannut Nablabs Oy. Tarkkailupisteiden sijainti ilmenee liitteistä 3 ja 4. 3 Taulukko 3 Kalliopohjaveden tarkkailupisteet. Paikka Kallioperä Kaivotyyppi Koordinaatit Vesinäyte Vesipinta arkeeinen porakaivo x x P3 arkeeinen porakaivo x x P5 metadiabaasi porakaivo x x P6 mustaliuske porakaivo x x P7 arkeeinen porakaivo x x P8 arkeeinen porakaivo x x P9 arkeeinen porakaivo x x kvartsiitti porakaivo x 1 mustaliuske porakaivo x 2 mustaliuske porakaivo x 2 TALOUSVESIKAIVOJEN TULOKSET 2.1 Fysikaalis-kemiallinen laatu Analyysitulokset on toimitettu eri osapuolille tarkkailusuunnitelman mukaisesti heti niiden valmistuttua, joten niitä ei enää tässä raportissa esitetä. Kaikki vuoden 211 tulokset on kuitenkin esitetty kootusti liitteenä 1 olevissa taulukoissa, osa myös kuvina tekstin yhteydessä. Tässä käsitellään myös tehdasalueen pisteiden ja P4 tulokset, koska niitä

8 4 on seurattu yhtä kauan kuin talousvesikaivojakin. Tehdasalueen vedenlaatutiedot ilmenevät myös kallioporakaivojen vedenlaatuselvityksen yhteydestä. Vuonna 211 happipitoisuudet vaihtelivat välillä <,2-1,8 mg/l. Kevään kierroksella pitoisuudet olivat pääosin lievästi suuremmat kuin syksyn kierroksella. Vuoden 211 tulosten perusteella happipitoisuudet ovat osin lievästi laskusuunnassa, mutta vaihtelu on ollut osin myös voimakasta (kuva 1). Yhdessä tarkkailupisteessä (Härkönen) vesi oli edelleen hapetonta molemmilla näytteenottokierroksilla. Happipitoisuuksilla on vaikutusta myös veden muihin laatuominaisuuksiin. Kun pohjavesi on hapetonta, esiintyy typpi pääosin ammoniumtyppenä ja pohjaveden happitilanteen ollessa hyvä typpi esiintyy pääosin nitraattityppenä. Hapettomissa olosuhteissa rautaa ja mangaania liukenee maa-aineksesta veteen. Kallioperän laatu vaikuttaa maaperän rautapitoisuuteen ja sitä kautta myös pohjaveden pitoisuuksiin. Happipitoisuuteen vaikuttavat puolestaan hydrogeologiset olosuhteet (maaperän rakenne ja raekoostumus) sekä pohjaveteen liuenneiden aineiden koostumus (happea kuluttavat aineet, esim. orgaaninen aines, 2-arvoinen rauta). Em. perusteella happipitoisuuksissa on siten luonnonoloissakin suuria vaihteluita. mg/l Happi 14 Ta 12 1 Pa Ma La 8 My Pi 6 So Ha 4 Hä Pu Pap P4 Lah Kuva 1 Happipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Veden ph-arvot vaihtelivat välillä 4,6-8, (kuva 2). Alhaisin ph-arvo oli Pirttimäen kaivossa (mustaliuske). Arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen eikä koko tarkkailuaikana tehtyihin määrityksiin verrattuna. Pohjaveden happamuuden arvot riippuvat suuresti geologista tekijöistä. Suomessa ph:n mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 6,4, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,5 ja porakaivoissa 7,6 (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 461/2) mukainen pharvo tulisi olla välillä 6,5-9,5. Siihen verrattuna kevään kierroksella neljässä pisteessä ja syksyn kierroksella seitsemässä pisteessä em. normi ei täyttynyt. Sähkönjohtavuuden arvot olivat välillä 3,6-86,8 ms/m (kuva 3). Tehdasalueen pisteen arvot olivat molemmilla kierroksilla selvästi korkeimmat ja niissä havaittiin myös noususuuntaus. Muiden pisteiden arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan. Suomessa sähkönjohtavuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on

9 5 6,7 ms/m, moreenialueiden kuilukaivoissa 16,6 ms/m ja kallioporakivoissa 25,2 ms/m (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 461/2) mukaan sähkönjohtavuuden arvo saa olla enintään 25 ms/m. Siihen verrattuna myös tehdasalueen pisteen arvot ovat pieniä. Sähkönjohtavuuden arvo kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Arvon kohoaminen johtuu ihmistoiminnasta tai luonnonolosuhteista (reliktiset meriveden suolat rannikkoalueilla). Tiealueen läheisyydessä sijaitsevissa havaintokohteissa on huomioitava myös tiesuolauksen vaikutus. ph 9 Ta 8 7 Pa Ma La 6 My Pi 5 So Ha 4 Hä Pu Pap P4 Lah Kuva 2 ph-arvot tarkkailukaivoissa. ms/m Sähkönjohtavuus 9 8 Ta Pa Ma La My Pi 4 3 So Ha Hä 2 Pu Pap P4 Lah Kuva 3 Sähkönjohtavuuden arvot tarkkailukaivoissa.

10 6 Alkaliteetin arvot vaihtelivat välillä <,2-1,8 mmol/l. Suurin arvo oli Taattolan porakaivossa. Talousveden alkaliteetille ei ole asetettu viitearvoa. Suomessa alkaliteetin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on,3 mmol/l, moreenialueiden kuilukaivoissa,76 mmol/l ja porakaivoissa 1,7 mmol/l (Backman ym. 1999). Liian matala alkaliteetin arvo eli alle,6 mmol/l johtaa metallisten materiaalien syöpymiseen (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto 2). Alkaliteetti kuvaa veden puskurikykyä hapon lisäystä vastaan. Alkaliteetin arvot riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta, esim. kalkkiköyhillä alueilla on alkaliteetti alhainen. Väriluvun arvot olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<5 mg/l Pt). Analyysitarkkuusrajan ylittäneitä pitoisuuksia (5-35 mg/l Pt) havaittiin kuudessa tarkkailupisteessä kevään kierroksella ja seitsemässä pisteessä syksyn kierroksella. Veden väri johtuu yleisesti värillisistä orgaanisista yhdisteistä kuten humushapoista. Myös metallit, kuten rauta ja mangaani, aiheuttavat veden väriluvun kasvua. Väriluvulla ei ole suoraa yhteyttä talousveden terveydellisiin vaikutuksiin. Veden väri liittyy talousveden laatusuuosituksiin ja sen edellytetään olevan käyttäjien hyväksyttävissä eikä siinä saa olla epätavallisia muutoksia. Sameusarvot vaihtelivat välillä <,25 34 (FTU). Korkeimmat arvot havaittiin Härkösen ja Hakorannan kaivossa. Sameusarvolla ei sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Veden sameus liittyy talousveden laatusuuosituksiin ja sen edellytetään olevan käyttäjien hyväksymä eikä siinä saa olla epätavallisia muutoksia. Esimerkiksi aikaisemman talousvesiasetuksen (STM 74/1994) mukainen vaatimustaso sameudelle oli < 4 (FTU). Sameus johtuu usein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä. Veden kovuusarvot vaihtelivat välillä,17 1,51 mmol/l. Veden kovuudelle ei ole asetettu viitearvoa. Suomessa kokonaiskovuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on,2 mmol/l eli vesi on yleensä hyvin pehmeää (Backman ym. 1999). Veden kovuus aiheutuu siihen liuenneista lähinnä kalsium- ja magnesiumsuoloista. Siten kovuuden arvot korreloivat kalsium- ja magnesiumpitoisuuksien kanssa ja riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta. Ammoniumtyppipitoisuudet vaihtelivat välillä <7-4 µg/l lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä elokuun kierroksella, jossa pitoisuus oli 36 µg/l. Myöskään pisteen arvo ei ole korkea. Esimerkiksi talousveden laatusuositusten mukaan ammoniumtypen tavoitteellinen enimmäisarvo on 5 µg/l. Nitriittityppipitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajan (<7 µg/l) lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä, jossa pitoisuus oli syksyn kierroksella 2 µg/l ja pistettä P4, jossa pitoisuus oli keväällä 7 µg/l ja syksyllä 63 µg/l. Pisteen pitoisuus ylittää lievästi talousvesinormin 15 µg/l. Nitraattityppipitoisuudet olivat osassa tarkkailupisteistä koholla (kuva 4). Suurin pitoisuus havaittiin Myllyniemen kaivossa kevään kierroksella, 14 µg/l. Syksyllä pitoisuus oli alentunut ollen 33 µg/l. Tehdasalueen pisteessä pitoisuudet ovat alentuneet ja olivat vuonna 211 pieniä (71 µg/l ja 4 µg/l). Tasaisen kohonneita pitoisuuksia havaittiin edelleen Lahnasjärven metsästysmajan ja Puolivälin kaivoissa. Myös Pappilan kaivoissa on havaittu kohonneita pitoisuuksia. Pääosassa kiinteistöjen kaivoista pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan verrattuna. Lampilan kaivoissa pitoisuus oli syksyllä alempi ja Malmirannan ja Pappilan kaivoissa puolestaan korkeampi kuin alkuvuodesta. Tehdasalueen aiemmin kohonneet typpipitoisuudet johtuivat rakennusaineena käytetystä louheesta, jossa oli typpeä räjähdysainejäämänä. Nyt typpiyhdisteet ovat pääosin huuhtoutuneet pois.

11 7 Talousvesinormi nitraattitypelle on 11 µg/l, joten se ylittyy Myllyniemen kaivossa alkuvuoden kierroksella. µg/l Nitraatti, NO Ta Pa 3 Ma La 25 My 2 Pi So 15 1 Ha Hä Pu Pap P4 Lah Kuva 4 Nitraattityppipitoisuudet tarkkailukaivoissa. KMnO 4 -luvun (kaliumpermanganaatin kulutus) arvot olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<4 mg/l). Suurimmat arvot havaittiin Myllyniemen kaivossa (18 mg/l) ja Lampilan kaivossa (14 ja 13 mg/l) sekä tehdasalueen pisteessä (17 ja 15 mg/l). Talousveden COD Mn -luvun tulisi olla < 5 mg/l. Hapettuvuus (COD Mn ) saadaan jakamalla permanganaatin kulutus luvulla 3,95. Sen mukaisesti raja-arvo alittuu kaikissa näytteissä. Suomessa KMnO4-luvun mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 3,6 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,6 mg/l ja kallioporakivoissa 3,2 mg/l (Backman ym. 1999). Kemiallinen hapenkulutus (KMnO 4 -luku, COD Mn ) kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä (esim. humusaineet ja 2-arvoinen rauta). Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat <7-48 mg/l välillä. Suomessa hiilidioksidin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 2 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 4 mg/l ja kallioporakivoissa 15 mg/l (Backman ym. 1999). Hiilidioksidia tulee pohjaveteen biologisissa prosesseissa (orgaanisen aineksen hajoaminen, kasvien juuristohengitys) ja myös sadeveden mukana. Talousveden hiilidioksidipitoisuudelle ei ole viitearvoa. 2.2 Alkuaineet Nikkelipitoisuudet olivat aikaisemmalla tasolla lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä, jossa havaittiin edelleen selvää kohoamista (kuva 5). Paavolan, Myllynimen ja Pirttimäen sekä Hakorannan kaivoissa syksyn kierroksella havaittiin myös lievästi koholla olevia pitoisuuksia. Talousvesikaivojen pitoisuuksissa ei kuitenkaan ole tapahtunut muutoksia aikaisempaan. Talousvesinormi nikkelille on 2 µg/l (STM 461/2), joten esimerkiksi siihen verrattuna osa pitoisuuksista on koholla. Pohjaveden nikkelipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 2 µg/l ja maksimipitoisuus 89 µg/l (Johansson ja Kujansuu 25). Suomessa nikkelin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on,5 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 1,4 µg/l ja porakaivoissa,4 µg/l (Backman ym.

12 8 1999). Kohonneet pitoisuudet talousvesikaivojen alueilla johtuu alueen kallioperän laadusta. Pisteen arvon selvä kohoaminen johtuu tehdasalueen toiminnoista. Lisäksi on huomioitava että putki on ollut poikki maan tasalta keväästä alkaen, joten putkeen on voinut päästä valumavesiä, joilla voi olla vaikutusta veden laatuun. µg/l Nikkeli 8 7 Ta Pa 6 Ma La 5 My 4 Pi So 3 2 Ha Hä Pu Pap P4 Lah Kuva 5 Nikkelipitoisuudet tarkkailukaivoissa. µg/l Sinkki 3 Ta 25 Pa Ma 2 La My 15 Pi So 1 Ha Hä 5 Pu Pap P4 Lah Kuva 6 Sinkkipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Pohjaveden sinkkipitoisuus vaihteli välillä <1-132 µg/l. Tehdasalueen pisteessä pitoisuus on jatkanut kohoamistaan (kuva 6). Muilta osin ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan. Hakorannan ja Pirttimäen kaivossa oli myös vuonna 211

13 9 enempi vaihtelua kuin muissa. Pohjaveden sinkkipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois- Suomessa 2 µg/l ja maksimipitoisuus 128 µg/l (Johansson ja Kujansuu 25). Suomessa sinkin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 4,8 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 19,2 µg/l ja porakaivoissa 18,7 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden sinkkipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoa. Aikaisemman asetuksen (STM74/1994) mukainen raja-arvo sinkille oli 3 µg/l (STM 461/2), joten siihen verrattuna myös pisteen pitoisuus alitti em. arvon. Todettakoon että sinkki on myös tarpeellinen hivenaine kasveille, eliöille ja ihmiselle. Kuparipitoisuudet olivat pääosin välillä <1-76,5 µg/l lukuun ottamatta Pirttimäen kaivoa, jossa pitoisuus oli syksyn kierroksella 169 µg/l. Vuonna 21 Pirttimäen kaivossa havaittiin vielä korkeampi pitoisuus (12 µg/l). Pohjaveden kuparipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 4 µg/l ja maksimipitoisuus 85 µg/l (Johansson ja Kujansuu 25). Suomessa kuparin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on,82 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 3,3 µg/l ja porakaivoissa 4,7 µg/l (Backman ym. 1999). Talousvesinormi kuparille on 2 µg/l (STM 461/2), joten siihen verrattuna korkeinkin havaittu pitoisuus (169 µg/l) alittaa talousvesinormin. Koboltin pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<3 µg/l). Enimmillään pitoisuus oli 3,6 µg/l (Tehdasalue ). Talousveden kobolttipitoisuudelle ei ole annettu viitearvoa. Kadmiumia havaittiin tehdasalueen pisteessä kevään kierroksella 2,63 µg/l ja elokuun kierroksella 5 µg/l. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajan (<2 µg/l). Talousvesinormi kadmiumille on 5 µg/l. Rautapitoisuudet olivat osassa pisteissä koholla. Suurimmat pitoisuudet (82 µg/l) on havaittu edelleen Härkösen kaivossa (mustaliuske), mutta siinäkin pitoisuustaso on edelleen laskenut (kuva 7). Kaivo ei ole talousvesikäytössä. Myös Pirttimäen ja tehdasalueen pisteessä havaittiin kevään kierroksella lievästi kohonnut pitoisuus. Talousveden laatusuositusten mukaan raudan tavoitteellinen enimmäisarvo on 2 µg/l, joten siihen verrattaessa alkuvuoden kierroksella kolmessa pisteessä ja syksyn kierroksella kahdessa pisteessä normi ei täyttynyt. Kohonneet pitoisuudet johtuvat pääosin geologisista tekijöistä.

14 1 µg/l Rauta Ta Pa Ma La My Pi So Ha 6 Hä Pu Pap P4 Lah Kuva 7 Rautapitoisuudet tarkkailukaivoissa. Mangaanipitoisuudet vaihtelivat <5-173 µg/l välillä lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä, jossa pitoisuudet olivat selvästi korkeampia; 358 µg/l ja 16 µg/l. Tehdasalueen pisteessä mangaanipitoisuus on myös edelleen kohonnut, muilta osin pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen verrattaessa (kuva 8). Talousveden laatusuositusten mukaan mangaanin tavoitteellinen enimmäisarvo on 5 µg/l, joten siihen verrattaessa sekä alkuvuoden että syksyn kierroksella osassa tarkkailupisteitä normi ei täyttynyt. µg/l Mangaani 12 Ta 1 Pa Ma 8 La My 6 Pi So 4 Ha Hä Pu 2 Pap P Lah Kuva 8 Mangaanipitoisuudet tarkkailukaivoissa.

15 11 Pohjaveden kalsiumpitoisuus vaihteli µg/l, magnesiumpitoisuus µg/l, kaliumpitoisuus µg/l ja natriumpitoisuus µg/l välillä. Pitoisuudet ovat osaksi korkeampia kuin Suomen pohjaveden mediaanipitoisuudet (liite 1). Talousveden kalsium, magnesium ja kaliumpitoisuuksille ei ole asetettu viitearvoja, natriumpitoisuuden tavoitteellinen enimmäisarvo on 2 µg/l. Em. aineet ovat elintoiminnoille tärkeitä kivennäisaineita. Antimonin, arseenin, elohopean, kromin, lyijyn, seleenin ja vanadiinin pitoisuudet olivat analyysitarkkuusrajat alittavia. Uraanin määritys ei kuulu talousvesikaivojen tarkkailuohjelmaan. Kalliopohjaveden seurantaan uraanin määritys puolestaan kuuluu. Niiden tulokset on käsitelty luvussa 3. Talousvesikaivostakin on vuonna 21 määritetty kahdella kierroksella uraanipitoisuudet ja ne on raportoitu vuoden 21 yhteenvedossa. Tehdasalueen piste kuuluu molempiin tarkkailuihin, joten siitä on pitoisuudet myös vuodelta Vesipinnat Vesipintoja ei ole voitu mitata näytteenoton yhteydessä kuin viidestä kaivosta, koska kaivot ovat pääosin porakaivoja tai se on muuten ollut mahdotonta. Vesipintahavainnot on esitetty kuvassa 9. Tehdasalueen kaivossa vesipinta on selvästi syvimmällä maanpinnasta. Vesipintojen vaihtelu on pääosin ollut suurta. Syy suureen vesipintojen vaihteluun on normaaleissa vuodenaikaisvaihteluissa ja kaivoista tapahtuvissa vedenotoissa. Kaivostoiminnan vaikutukset kaivojen vesipintoihin eivät ole mahdollisia, koska esim. Kolmisopen läheisyydessä sijaitsevan Malmirannan kaivon läheisyydessä ei ole vielä toimintaa. Paavolan kaivo sijaitsee kaivosalueen itäpuolella, jonne Kuusilammen avolouhoksesta on matkaa noin 2,5 km, joten avolouhoksen vaikutus ei ole myöskään mahdollista. Kaivosalueen vesipintoja on tarkasteltu myös kallioporakaivojen tulosten yhteydessä (luku 3). Vesipinnat m, mp:sta Pa Ma La My Pap -8-9 Kuva 9 Vesipinnat kaivoissa kaivon kannesta tai yläreunasta mitattuna.

16 12 3 KALLIOPOHJAVEDEN TARKKAILUTULOKSET 3.1 Fysikaalis-kemiallinen laatu Analyysitulokset on toimitettu eri osapuolille niiden valmistuttua, joten niitä ei enää tässä raportissa esitetä. Kaikki tulokset on kuitenkin esitetty kootusti liitteenä 1 olevissa taulukoissa, osa myös kuvina tekstin yhteydessä. Liitteen taulukoista ilmenee myös kallioperän laatu kunkin pisteen alueella. Pisteet sijaitsevat arkeeisen kallioperän alueella lukuun ottamatta pisteitä P5 ja P6, joista edellinen sijaitsee metadiabaasin ja jälkimmäinen mustaliuskeen alueella. Kallioporakaivojen veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5, 8,1 (kuva 1). Vesi oli selvästi emäksisen puolella pisteessä P6. Happaminta vesi oli pisteessä P9. Suomessa ph:n mediaaniarvo porakaivoissa on 7,6 (Backman ym. 1999). Sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat 5,47 38,8 ms/m välillä lukuun ottamatta pistettä, jossa arvot (max. 95,8 ms/m) ovat jatkaneet kohoamistaan (kuva 1). Lievää kohoamista on havaittavissa myös pisteessä P7. Piste P7 sijaitsee primääriliuotuskasan länsipuolella. Esimerkiksi talousvesinormi (laatusuositus) sähkönjohtavuudelle on 25 ms/m, joten siihen verrattuna pisteen arvo ei ole vielä korkea. Suomessa sähkönjohtavuuden mediaaniarvo porakaivoissa on 25,2 ms/m (Backman ym. 1999). Kloridipitoisuudet olivat 1,1 5,1 mg/l välillä. Arvot ovat alhaisia. Esimerkiksi talousvesinormi (laatusuositus) kloridille on 25 mg/l. Suomessa kloridin mediaaniarvo on porakaivoissa 8,8 mg/l (Backman ym. 1999). Sulfaattipitoisuudet olivat 4-48 mg/l välillä (kuva 1). Suurin pitoisuus oli tehdasalueen pisteessä, muissa pisteissä pitoisuudet olivat selvästi alempia. Pisteessä pitoisuus on kohonnut selvästi aikaisemmasta vuodesta, pisteessä P7 lievemmin. Muissa pisteissä muutokset ovat vähäisempiä. Talousvesinormi (laatusuositus) sulfaatille on 25 mg/l, joten siihen verrattuna pisteen arvo ylittää talousvesinormin, muilta osin talousvesinormi alittuu. Suomessa sulfaatin mediaaniarvo porakaivoissa on 15,6 mg/l (Backman ym. 1999). Nitraattityppipitoisuus on ollut aiemmin selvästi koholla tehdasalueen pisteessä, mutta vuonna 211 arvo oli edelleen alentunut (kuva 1). Pisteessä P6 arvo oli kohonnut, myös pisteessä P7, mutta siinä se ei ylittänyt aikaisempaa tasoa. Ammoniumtyppipitoisuudet vaihtelivat µg/l välillä. Suurin arvo oli pisteessä P7 (kuva 1). Talousvesinormi nitraattitypelle on 11 µg/l ja ammoniumtypelle 5 µg/l. Siten nitraattitypen osalta talousvesinormi alittuu, mutta ammoniumtypen osalta arvo ylittyy pisteissä P7. Typen olomuodon määrää happipitoisuus. Hapettomissa olosuhteissa typpi on pääosin ammoniummuodossa. Suomessa nitraatin (NO 3 ) mediaaniarvo porakaivoissa on 2 µg/l (Backman ym. 1999). Happipitoisuudet vaihtelivat <,2-8,1 mg/l välillä. Paras happitilanne oli pisteessä P9 ja huonoin (hapeton) tilanne oli pisteessä P7. Vuoden 21 elokuuhun verrattaessa pisteen P9 happitilanne oli parantunut (2 mg/l ->8,1 mg/l) ja pisteessä P6 huonontunut (8,9 mg/l -> 4,4 mg/l). Muilta osin muutokset olivat pienempiä. Hapetus-pelkistys-potentiaali eli redox-potentiaali vaihteli mv välillä (kuva 1). Redox-potentiaali oli alhaisin pisteessä P3 (putki P3 tuhoutunut kesällä, ei tulosta elokuulta). Pääosin redox-potentiaali oli alhaisempi elokuun kierroksella lukuun otta-

17 13 matta pistettä P9, jossa se oli selvästi korkeampi. Redox-potentiaali kuvaa hapetus- ja pelkistyskykyä. Mitä korkeampi arvo on, sitä hapettavammat olosuhteet. Vastaavasti negatiiviset arvot kertovat pelkistävistä olosuhteista. Sameusarvot vaihtelivat,79 42 FTU välillä. Suurin arvo oli pisteessä P7 molemmilla kierroksella. Sameus johtuu usein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä. Todennäköinen aiheuttaja on rauta. Kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) arvot olivat <1-3,8 mg/l välillä lukuun ottamatta pistettä P9, jossa arvo oli 22 mg/l. Esimerkiksi talousvesinormi (laatusuositus) CODMn-arvolle on 5 mg/l, joten se ylittyy pisteessä P9. Fluoridiarvot vaihtelivat,22 1, mg/l välillä. Korkeimmat arvot olivat pisteissä, P5 ja P7. Talousvesinormi fluoridille on 1,5 mg/l. Suomessa fluoridin mediaaniarvo porakaivoissa on,5 mg/l (Backman ym. 1999). ph Sähkönjohtavuus P3 P5 P6 P7 P8 P9 ms/m P3 P5 P6 P7 P8 P Nitraattityppi Ammoniumtyppi µg/l P3 P5 P6 P7 P8 P9 µg/l P3 P5 P6 P7 P8 P9 Sulfaatti Redox-potentiaali mg/l P3 P5 P6 P7 P8 P9 mv P3 P5 P6 P7 P8 P Kuva 1 Fysikaalis-kemiallisia laatuominaisuuksia kallioporakaivoissa.

18 Alkuaineet (metallit) Alumiinipitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajojen lukuun ottamatta pisteitä ja P9. Pisteessä arvot olivat molemmilla kierroksilla 596 µg/l ja pisteessä P9 97 µg/l ja 64 µg/l. Esimerkiksi talousvesinormi (laatusuositus) alumiinille on 2 µg/l, joten se ylittyy pisteessä molemmilla kierroksilla ja pisteen P9 osalta elokuun kierroksella. Suomessa alumiinin mediaaniarvo porakaivoissa on 3 µg/l (Backman ym. 1999). Nikkelipitoisuudet olivat pääosin alhaisia lukuun ottamatta pistettä, jossa molemmilla kierroksilla havaittiin kohonnut pitoisuus (kuva 11). Lievemmin pitoisuudet olivat koholla pisteissä P7 ja P9 (elokuu). Talousvesinormi nikkelille on 2 µg/l, joten se pääosin ylittyi em. pisteissä. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat alhaisia. Suomessa nikkelin mediaaniarvo porakaivoissa on,4 µg/l (Backman ym. 1999). Nikkeli Sinkki µg/l Rauta Mangaani µg/l P3 P5 P6 P7 P8 P9 Kalsium Uraani 6 2,5 5 2 µg/l P3 P5 P6 P7 P8 P9 1,5 1, P3 P5 P6 P7 P8 P9 µg/l P3 P5 P6 P7 P8 P9 µg/l P3 P5 P6 P7 P8 P9 µg/l P3 P5 P6 P7 P8 P9 Kuva 11 Alkuaineiden pitoisuuksia kallioporakaivoissa.

19 15 Sinkkipitoisuus oli pisteessä koholla etenkin elokuun kierroksella (kuva 11). Myös pisteessä P9 pitoisuus oli kohonnut aikaisemmasta elokuun kierroksella. Sinkkipitoisuudelle ei ole viitearvoja. Pitoisuus on kuitenkin alhainen verrattuna esimerkiksi aikaisempaa talousvesinormiin (3 µg/l). Suomessa sinkin mediaaniarvo porakaivoissa on 18,7 µg/l (Backman ym. 1999). Rautapitoisuudet olivat pisteissä P3 ja P7 edelleen omalla, selvästi muita korkeammalla tasollaan (kuva 11). Mangaanin osalta pitoisuus on pisteessä edelleen kohonnut molemmilla kierroksilla. Muissa pisteissä muutokset ovat olleet vähäisiä. Raudan osalta talousvesinormi (laatusuositus) 2 µg/l ylittyy tammikuun kierroksella neljässä pisteessä ja elokuun kierroksella kahdessa pisteessä. Mangaanin osalta talousvesinormi (laatusuositus) ylittyy molemmilla kierroksilla kaikissa pisteissä lukuun ottamatta pistettä P6. Suomessa raudan mediaaniarvo porakaivoissa on 5 µg/l ja mangaanin 33,2 µg/l (Backman ym. 1999). Arseenin ja elohopean pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajojen. Kobolttipitoisuudet olivat <3-33,1 µg/l ja kuparipitoisuudet <1-17,7 µg/l välillä. Koboltille ei ole annettu viitearvoa, kuparin talousvesinormi on 2 µg/l. Suomessa koboltin mediaaniarvo porakaivoissa on,5µg/l ja kuparin 4,7 µg/l (Backman ym. 1999). Natriumpitoisuus vaihteli välillä lukuun ottamatta pistettä, jossa pitoisuus oli selvästi korkeampi, 66 6 µg/l. Talousvesinormi (laatusuositus) natriumille on 2 µg/l, joten se alittuu kaikissa näytteissä. Suomessa natriumin mediaaniarvo porakaivoissa on 163 µg/l (Backman ym. 1999). Kaliumpitoisuudet olivat välillä µg/l. Suurin pitoisuus oli pisteessä P5. Kalsiumpitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l ja magnesiumpitoisuudet µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat pisteessä. Esimerkiksi talousvesiasetuksessa ei ole annettu viitearvoja em. alkuaineille. Suomessa kaliumin mediaaniarvo porakaivoissa on 25 µg/l, kalsiumin 25 µg/l ja magnesiumin 56 µg/l (Backman ym. 1999). Uraanipitoisuudet vaihtelivat,1 1,96 µg/l välillä. Pisteessä P6 pitoisuus on kohonnut aikaisemmasta vuodesta, muissa pisteissä arvot olivat aikaisemmalla tasolla (kuva 11). Pitoisuudet ovat pieniä. Suomessa ei ole raja-arvoa uraanin enimmäispitoisuudelle juomavedessä. Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeellinen raja-arvo juomaveden uraanipitoisuudelle on 15 µg/l. Suomessa uraanin mediaaniarvo porakaivoissa on 1,4 µg/l (Backman ym. 1999). Uraani on kallioperässä (erityisesti graniitissa) oleva radioaktiivinen alkuaine. Luonnon uraani on pääosin matala-aktiivista isotooppia U-238. Suomen kallioperän uraanipitoisuus vaihtelee paljon. Alueet, joissa uraanipitoisuus on suuri, sijaitsevat pääosin Etelä- Suomessa Salpausselän vyöhykkeellä ja Uudellamaalla. Uraani liukenee kallioperästä pohjaveteen. Suomen pehmeä hiilidioksidi- ja bikarbonaattipitoinen pohjavesi edistää uraanin liukenevuutta. Uraania on erityisesti porakaivovedessä, kun porattu reikä läpäisee uraanirikkaita kerroksia. Tavanomainen juomaveden uraanipitoisuus on alle 1 µg/l. Sen sijaan paikkakunnilla, joiden kallioperässä on runsaasti uraania, porakaivoveden uraanipitoisuus vaihtelee tasolla 1-7 µg/l. Suurimmat todetut uraanipitoisuudet ovat olleet µg/l. (

20 Vesipinnat Pinnan korkeutta tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa viidessä kohteessa, joista kolme on eri kohdetta kuin laadun seuranta. Vesipintahavaintoja vuodelta 211 on yhteensä kymmenestä pohjavesiputkesta. Niiden tulokset on esitetty taulukossa 4. Putkille mitattiin korkeudet vuoden 211 helmi-maaliskuun vaihteessa. Taulukossa 4 on esitetty myös havaintopisteiden korkeustiedot. Kahden putken (, 1) osalta korkeudet ovat vielä tarkistamatta. Vesipinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan. Vesipintojen vaihteluissa on kuitenkin eroja. Pisteessä P5 vesipintojen vaihteluväli oli vuonna 211 noin 1,2 m ja putkessa P6 noin 1,8 m. Pisteessä 2 vesi on paineellista (ei vesipinnan vaihtelua), samoin ilmeisesti pisteessä (vesipinnan vaihtelu 3 cm). Putki P6 on siirretty vuoden 21 syksyllä nykyiseen paikkaansa, joka sijaitsee aikaisemmasta noin 23 m luoteeseen. Putki P6 sijaitsee sekundäärivaiheen liuotusalueen pohjoispuolella. Putki P3 oli tuhoutunut toukokuun 211 mittauskierroksen jälkeen. Vesipintojen perusteella kalliopohjaveden virtaussuunta on primäärikasojen alueella lounaan suuntaan, Kuusilammen louhoksella idän suuntaan ja sekundäärivaiheen liuotusalueen itä-koillispuolella luoteen suuntaan. Taulukko 4 Kalliopohjaveden korkeudet 211 (N6). Pvm. P3 P5 P6 P7 P8 P9 1 2 N6 222,47 212,86 24,9 211,68 21,57 217,11 222,29 237,22 236,2 212, ,75 24,38 26,77 218, ,98 236, ,42 21,61 239,1 213,81 232,4 212, ,5 25,78 236,7 232,4 212, ,27 239,95 25,88 28,12 214,21 219, ,3 25,66 236,7 232,5 212, ,1 24,88 236,7 232,35 212,41 Pp= putken pää (korko tarkistettava) Mp= maanpinta Kk= kaivon kansi Kp=kallion pinta

21 17 Kalliopohjaveden korkeus 245, m N6 24, 235, 23, 225, 22, 215, 21, 25, 2, P3 P5 P6 P7 P8 P Kuva 12 Kalliopohjaveden korkeuksia vuonna YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Vuoden 211 tarkkailutulosten perusteella pohjaveden pitoisuudet olivat pääosin aikaisempien vuosien tasolla lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä, jossa mm. sulfaatin, mangaanin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat selvästi kohonneet. Tehdasalueen havaintoputki on ollut kevään 211 näytteenottokerrasta alkaen poikki maan tasalta, joten tehdasalueen sulamis- ja valumavedet ovat voineet vaikuttaa veden laatuun. Kaivosalueen ulkopuolisissa tarkkailupisteissä ei ole havaittavissa kaivostoiminnan vaikutuksia. Seuraavassa on tarkasteltu tuloksia tarkemmin. Fysikaalis-kemiallisista parametrit. Suurin nitraattityppipitoisuus havaittiin Myllyniemen kaivossa kevään kierroksella (14 µg/l). Tehdasalueen pisteessä pitoisuudet ovat alentuneet ja olivat vuonna 211 pieniä (71 µg/l ja 4 µg/l). Tasaisen kohonneita pitoisuuksia havaittiin edelleen Lahnasjärven metsästysmajan ja Puolivälin kaivoissa. Tehdasalueen aiemmin kohonneet typpipitoisuudet johtuivat rakennusaineena käytetystä louheesta, jossa oli typpeä räjähdysainejäämänä. Nyt typpiyhdisteet ovat huuhtoutuneet vähemmäksi. Talousvesinormi nitraattitypelle on 11 µg/l, joten se ylittyi Myllyniemen kaivossa alkuvuoden kierroksella. Typpi oli pääosin nitraattimuodossa. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat pieniä. Pisteen nitriittityppipitoisuus ylitti lievästi talousvesinormin 15 µg/l. Pohjaveden yleistä laatua kuvaavan sähkönjohtavuuden arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä, jossa arvot kohosivat myös vuonna 211. Arvot eivät kuitenkaan vielä ole korkeita, sillä korkeinkin arvo (max. 86,8 ms/m) alittaa esimerkiksi talousvesinormin 25 ms/m. Sulfaattipitoisuus on kohonnut tehdasalueen pisteessä, myös primääriliuotusalueen länsipuolen pisteessä P7 oli sulfaattipitoisuudessa havaittavissa lievää kohoamista. Muissa pisteissä muutokset olivat vähäisempiä (Huom! Sulfaatti määritetty vain kallio-

22 18 pohjavedestä). Talousvesinormi sulfaatille on 25 mg/l, joten pisteen arvo ylitti esimerkiksi talousvesinormin. Veden ph-arvoissa (ph 4,6-8,1) ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Talousveden laatusuositusten (STM 461/2) mukainen ph-arvo tulisi olla välillä 6,5-9,5. Siihen verrattuna kevään kierroksella neljässä pisteessä ja syksyn kierroksella seitsemässä pisteessä normi ei täyttynyt. Pohjaveden happamuuden arvot riippuvat suuresti paikallisista geologista tekijöistä. Metallien osalta muutokset aikaisempaan vuoteen olivat merkittäviä lähinnä tehdasalueen pisteen osalta. Nikkelin talousvesinormi 2 µg/l ylittyi tehdasalueen pisteen lisäksi pisteissä P7 ja P9 sekä osassa talousvesikaivoja. Talousvesikaivojen pitoisuuksissa ei kuitenkaan ole tapahtunut muutoksia aikaisempaan. Tehdasalueen pisteessä sinkkipitoisuus oli enimmillään 132 µg/l. Talousveden sinkkipitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Aikaisemman asetuksen (STM74/1994) mukainen raja-arvo sinkille oli 3 µg/l (STM 461/2), joten siihen verrattuna myös pisteen pitoisuus alitti em. arvon. Mangaanipitoisuus oli tehdasalueen pisteessä enimmillään 16 µg/l. Pisteessä mangaanipitoisuus on edelleen kohonnut, muilta osin pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen verrattaessa. Talousvesinormi (laatusuositus) mangaanille on 5 µg/l, joten osassa tarkkailupisteitä normi ei täyttynyt. Rautapitoisuudet olivat pisteissä P3 ja P7 edelleen omalla, selvästi muita korkeammalla tasollaan ( µg/l). Pisteet sijaitsevat primääriliuotuskasan länsi- ja luoteispuolella. Talousvesikaivoissa pitoisuudet ovat laskeneet tai pysyneet ennallaan. Raudan talousvesinormi (laatusuositus) 2 µg/l ylittyy useissa pisteissä. Kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet talousvesikaivoissa johtuvat paikallista geologista tekijöistä (esim. vedessä huono happitilanne). Uraanipitoisuudet määritettiin vuonna 211 vain kalliopohjavesitarkkailun yhteydessä. Pitoisuudet olivat alhaisia (,1 1,96 µg/l). Korkein pitoisuus oli pisteessä P6. Suomessa ei ole viitearvoa uraanin enimmäispitoisuudelle juomavedessä. Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeellinen raja-arvo juomaveden uraanipitoisuudelle on 15 µg/l. Esimerkiksi Suomessa paikkakunnilla, joiden kallioperässä on runsaasti uraania, porakaivoveden uraanipitoisuus vaihtelee tasolla 1 7 µg/l. Vesipintojen korkeutta tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa viidessä kohteessa. Lisäksi vesipintoja havainnoidaan näytteenoton yhteydessä niistä talousvesikaivoista, joista se on mahdollista. Vesipinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan. Jatkotoimenpiteet Pohjavesitarkkailua tulee jatkaa nykyisen ohjelman mukaisesti seuraavassa esitetyin muutoksin: - sulfaatin määritys lisätään talousvesikaivojen analyysiohjelmaan - As, Sb, Hg, Cr, Pb, Se; määritykset voitaisiin poistaa ohjelmasta.

23 19 Perusteena sulfaatin lisääminen ohjelmaan on rikin ja sen yhdisteiden keskeinen asema prosessissa. Esim. ko. metallien poistaminen ohjelmasta olisi perusteltua, koska niiden pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä/alle analyysitarkkuusrajojen eikä niitä alueen kiviaineksessa esiinny korkeina pitoisuuksina. Tuhoutunut putki P3 tulee korjata samoin tehdasalueen katkennut ja avonainen putki kunnostaa. Lisäksi tarkkailuputket tulisi suojata/merkitä että ne löytyisivät myös talvella eivätkä jäisi lumikasojen alle.

24 2 5 VIITTEET Backman, B. Lahermo, P., Väisänen, U., Paukola, T., Juntunen, R., Karhu, J., Pullinen, A., Rainio, H. ja Tanskanen, H Geologian ja ihmisen toiminnan vaikutus pohjaveteen. Seurantatutkimuksen tulokset vuosilta Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. Johansson, P. & Kujansuu, R. 25 (toim.). Pohjois-Suomen maaperä. Maaperäkarttojen 1:4 selitys. Geologian tutkimuskeskus. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R Suomen Geokemian Atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Lahermo, P.,Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R.,Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P.,Väisänen, U. & Suomela, P. 22. Tuhat kaivoa - Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna Summary: One thousand wells the physical-chemical quality of Finnish well waters in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti Geological Survey. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 2. Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2. Suomen kuntaliitto.

25 Talvivaara Sotkamo Oy Pohjavesitarkkailu 211, kalliopohjavesi ja talousvesikaivot Analyysitulokset Nab Labs Oy Pvm. Kallioperän Kaivo- Redox Happi ph Sähkönj. Alkaliteetti Väri Sameus Kovuus NH4-N NO2-N NO3-N CODMn KMnO4-luku CO2 Fluoridi Kloridi SO4 Näytetunnus: laatu tyyppi mv mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt FTU mmol/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l STM 461/ ,5-9, (<15)** (<4)** (12)** - 1, Lähteet ja lähdekaivot* 6,4 7,3 <5 1,2 1 3,6 2,9 2,1 7,6 Moreeni, kuilukaivot* 6,5 16,8,76 1 3,2 29 6,6 4,15 4,9 14,3 Porakaivot* 7,6 7,8 1,7 <5 4,2 2 3,2 15,5 8,8 15, Arkeeinen porakaivo 17 5,3 81,6, P3 Arkeeinen porakaivo -11 6,3 34, P5 Metadiabaasi porakaivo 123 6,7 38, P6 Mustaliuske porakaivo 176 8,1 28,4 1, P7 Arkeeinen porakaivo 66 6,4 27, P8 Arkeeinen porakaivo 195 6,6 12,42, P9 Arkeeinen porakaivo 125 5,8 8, Arkeeinen porakaivo ,4 95,8 2, , , P3 (putki hävinnyt) Arkeeinen porakaivo P5 Metadiabaasi porakaivo 19 2,5 7 31,2 17, < 1, < 4 1 1, P6 Mustaliuske porakaivo 12 4,4 7,7 26,2, ,2 8,7,41 2, P7 Arkeeinen porakaivo 25 <,2 6,2 36, ,3 5,1 1 1, P8 Arkeeinen porakaivo 125 2,3 6,7 11,52 1, ,4 5,5,23 1, P9 Arkeeinen porakaivo 265 8,1 5 5,47 9,97 37 < ,22 1, Taattola Kvartsiitti porakaivo 7,6 7,2 21,6 1,8 < 5,33,87 < 7 < 7 8 < Paavola Mustaliuske kuilukaivo 1,4 6,6 8,4,27 < 5 <,25,25 4 < 7 44 < Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 7,5 6,5 7,61,43 5,28,27 17 < , Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 8,5 6,7 14,14,74 8,32,57 31 < Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 7,8 6,1 11,42,17 2,77,36 23 < Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo 9,5 4,6 6,5 <,2 8 2,7,23 23 < 7 8 < Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 3,7 8 18,6 1,6 < 5 <,25,77 < 7 < 7 16 < Hakoranta Mustaliuske porakaivo 7,1 7 2,7, ,77 11 < 7 32 < Härkönen Mustaliuske porakaivo <,2 6,6 19,9, ,44 36 < 7 < 22 5, Puoliväli Arkeeinen porakaivo 7,3 6,5 14,3,62 < 5 <,25,45 8 < 7 93 < Tehdasalue Arkeeinen porakaivo 1,5 5,4 54,2,11 < 5 2,7 1,51 3 < Pappila Arkeeinen hetekaivo 1,8 6,2 3,63,16 < 5 <,25,17 12 < 7 27 < Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 1,7 6,7 16 1,2 < 5 <,25, , Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 9,8 6,8 7,6,35 < 5 <,25,17 12 < 7 97 < Taattola Kvartsiitti porakaivo 8,5 7,1 18,94 1,4 <5 <,25,93 <7 < 7 16 < Paavola Mustaliuske kuilukaivo 8,8 5,8 7,25,18 < 5,43,26 <7 < 7 66 < Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 5 6,1 8,17,45 5,29,29 12 < , Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 5,7 6,4 13,43,91 15,4,48 12 < Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 3,6 6,3 15,88, ,1,66 19 < Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo 9 4,8 9,6 <,2 35 7,1,29 26 <7 22 < Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 5,3 7,9 18,21 1,5 <5 <,25,77 <7 <7 2 <4 < Hakoranta Mustaliuske porakaivo,4 6,7 17,77, ,59 3 <7 <22 < Härkönen Mustaliuske porakaivo <,2 6,5 2,7, ,51 32 <7 31 4, Puoliväli Arkeeinen porakaivo 6,3 6,5 13,84,57 <5 <,25,43 1 <7 87 < Tehdasalue Arkeeinen porakaivo 4,1 5,3 86,8,7 8,56, Pappila Arkeeinen hetekaivo 7,2 6,1 5,49,24 <5 <,25,17 <7 <7 65 < Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 1 6,7 16,72 1,3 <5,45,52 < , Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 8,4 6,7 7,37,33 <5 <,25,21 <7 <7 97 <4 9 *) Backman ym. 1999, **) Aikaisemman talousvesiasetuksen 74/1994 mukainen viitearvo.

26 Talvivaara Sotkamo Oy Pohjavesitarkkailu 211, kalliopohjavesi ja talousvesikaivot Analyysitulokset Nab Labs Oy Pvm. Kallioperän Kaivo- Al Sb As Hg Cd K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe Se Zn V U Näytetunnus: laatu tyyppi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 461/ (3)** - - Lähteet ja lähdekaivot* 21,2,3,13,3 1 61,9,3, ,8 29,5 <3 <,5 4,8,2,16 Moreeni, kuilukaivot* 8,8,5,26, ,18,33 3,3, ,5 6 1,4 6 <,5 19,2,31 1,1 Porakaivot* 3,3,79 <, ,5 <,2 4,7, ,7 163,4 5 <,5 18,7,19 1, Arkeeinen porakaivo 596 <1 16,1 < < P3 Arkeeinen porakaivo <25 <1 <3 < ,9 165 < P5 Metadiabaasi porakaivo <25 <1 1,1 <1 17 <5 48 < P6 Mustaliuske porakaivo <25 <1 <3 <1 24,2 <5 4 < P7 Arkeeinen porakaivo <25 <1 3,43 < , P8 Arkeeinen porakaivo <25 <1 <3 <1 8 13, , P9 Arkeeinen porakaivo 97 <1 <3 11,1 97,5 5, , Arkeeinen porakaivo 596 <1 <, ,1 14, , P3 (putki hävinnyt) Arkeeinen porakaivo P5 Metadiabaasi porakaivo <25 <1 <, ,6 < <5 <3 2, P6 Mustaliuske porakaivo <25 <1 <, <3 < <5 <3 1 1, P7 Arkeeinen porakaivo <25 <1 <, ,25 < , , P8 Arkeeinen porakaivo <25 <1 <, <3 < ,16 4 1, P9 Arkeeinen porakaivo 64 <1 <, ,75 17, , , Taattola Kvartsiitti porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 41,2 < , ,7 82,3 <8 33,8 < Paavola Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < ,3 21 4,8 46,6 <8 135 < Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 9,6 < ,2 195 <5 29,5 <8 15,8 < Lampila Kiilleliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 3,4 < , ,6 31 <8 2,9 < Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo <15 <1 <1 < ,1 <1 16,3 < ,9 61,3 <8 281 < Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 17,4 < , ,8 389 <8 298 < Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 <1 362 <5 264 <5 24,2 <8 <1 < Hakoranta Mustaliuske porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 18,4 < <15 <8 71 < Härkönen Mustaliuske porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 11 < <5 82 <8 32,5 < Puoliväli Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 45,4 <1 693 <5 56 <5 <15 <8 28,3 < Tehdasalue Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 2, ,2 <1 <1 < <8 694 < Pappila Arkeeinen hetekaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 <1 116 <5 144 <5 <15 <8 <1 < Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 17,8 < ,2 46,1 <8 45,8 < Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 <1 295 <5 48 <5 41,4 <8 11,3 < Taattola Kvartsiitti porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 76,5 <1 224 <5 225 <5 62 <8 54 < Paavola Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < ,8 33 <8 133 < Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 15,7 < ,8 45 <8 3,6 < Lampila Kiilleliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < ,6 37 <8 28,4 < Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo <15 <1 <1 < <1 16,1 < ,8 16 <8 165 < Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 169 < ,8 12 <8 47 < Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 <1 37 <5 258 < 5 39 <8 <1 < Hakoranta Mustaliuske porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < ,3 15 <8 74,3 < Härkönen Mustaliuske porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < < <8 36,5 < Puoliväli Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 68,8 <1 724 <5 547 < 5 <15 <8 63,4 < Tehdasalue Arkeeinen porakaivo <15 <1 < ,6 <1 23,5 < <8 132 < Pappila Arkeeinen hetekaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < < 5 <15 <8 <1 < Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 < <5 24 <8 3,3 < Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo <15 <1 <1 < <3 <1 <1 <1 299 <5 532 < 5 4,6 <8 1,5 <6 *) Backman ym. 1999, **) Aikaisemman talousvesiasetuksen 74/1994 mukainen viitearvo. Huom! Uraaninäytteet on otettu toukokuun kierroksella

27 Veikko Härkönen iirin osp Kaiv a raja inj tol Pa Malmiranta Kolmisopen avolouhos Sorsala Sivukiven läjityslue Lampila 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Myllyniemi Taattola Hakoranta Paavola Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Tehdasalue Tehdasalue Pappila Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Valkealampi Pirttimäki Sivukiven läjitysalue Puoliväli 1. vaiheen liuotusalue Lahnasjärvi Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Liite 2. Tarkkailtavat kaivot 1:5

28 Liite 3 1 m

29 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) 2 iiri sp ivo Ka aja nr P6 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö P5 Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue 1 Sivukiven läjitysalue 1. vaiheen liuotusalue Liite 4 1:2