TALVIVAARA SOTKAMO OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVIVAARA SOTKAMO OY"

Transkriptio

1 JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU WWE TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

2

3 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa V Jätejakeiden tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT 2 3 KOKONAISPITOISUUDET Kokonaispitoisuuksien vertailu VNa 214/2007 ohjearvoihin Kokonaispitoisuuksien vertailu kaatopaikkanormeihin (VNa 202/2006) 8 4 LIUKOISUUDET 11 5 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS 16 6 VIITTEET 18 Liitteet Liite 1 Liite 2 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, kokonaispitoisuudet Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, liukoisuudet Pöyry Finland Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi, maaperäpalvelut Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti

4

5 1 1 JOHDANTO Yleistä Talvivaaran kaivoksen ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaivoksella ja metallitehtaalla syntyvien jätejakeiden koostumusta ja liukoisuusominaisuuksia tulee tarkkailla. Tuotannossa syntyvät pääjätejakeet ja niiden valtioneuvoston asetuksen 179/2012 ( Valtioneuvoston asetus jätteistä mukainen luokittelu on seuraava: Läjitettävä sivukivi ja ylijäämämaa Liuotuksen jäännösmineraalit = 2.vaiheen liuotuksen kiviaines * Metallitehtaalta muodostuvat mineraalijätteet * Kipsi- ja välineutralointisakka metallimineraalien louhinnassa syntyvät jätteet * muut metallimineraalien fysikaalisessa ja kemiallisessa käsittelyssä syntyvät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita * ei-rautametallien hydrometallurgisissa prosesseissa syntyvät muut jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita ei-rautametallien hydrometallurgisissa prosesseissa syntyvät muut jätteet, joita ei ole mainittu muualla Luettelossa tähdellä (*) merkittyihin nimikkeisiin kuuluvat jätteet ovat vaarallisia jätteitä, jollei jätelain 7 :n tai 112 :n nojalla yksittäistapauksessa toisin päätetä. Tässä raportissa käsitellään kipsi- ja välineutralointisakkojen tarkkailun tulokset vuodelta Tarkkailu on alkanut vuoden 2010 kesäkuussa. Jätejakeiden tarkkailuohjelma on laadittu pääosin vuonna 2006 ja sen laadinnassa on sovellettu valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaista kaatopaikkakelpoisuuden testausmenettelyä siltä osin kuin se Talvivaaran tyyppiseen kaivostoimintaan soveltuu (Pöyry Environment Oy 2008). Tuotantoprosessi Tuotantoprosessissa syntyvien jätteiden laatuun vaikuttavat jalostettavan malmin ja sivukiven laatu sekä tuotantoprosessessit ja siinä käytettävät yhdisteet, joten siitä lyhyesti seuraavassa. Alueen malmin (Ni-Cu-Co-Zn-mineralisaatiot/mustaliuske) päämineraalit ovat magneettikiisu (FeS), rikkikiisu (FeS2), kuparikiisu (CuFeS2), sinkkivälke (ZnS) ja pentlandiitti (Fe, Ni, Co)S. Nikkelin määrä malmissa on keskimäärin 0,22%, sinkin 0,50 % kuparin 0,13 % ja koboltin 0,02 %. Sulfidien määrä malmissa on yleensä %. Mustaliuske sisältää myös grafiittia. Helposti rapautuvista sulfidimineraaleista johtuen on happamien valumavesien muodostuminen mahdollista. Niiden muodostumiseen vaikuttavat sulfidimineraalien ja happamuutta neutraloivien mineraalien (esim. kalsiitti, dolomiitti) suhde. Louhittu (avolouhinta) malmi murskataan (noin 8 mm raekoko), agglomeroidaan (+rikkihappolisäys) ja kasataan noin kahdeksan metriä korkeiksi primäärikasoiksi liuotusta varten. Kun malmia on liuotettu noin puolitoista vuotta primäärikasalla, kasa puretaan ja malmi siirretään ja kasataan uudelleen sekundäärikasalle. Siellä liuotusta jatketaan, jotta metallit saadaan talteen myös primäärikasan huonosti liuenneista osista. Toi-

6 2 sen liuotusvaiheen jälkeen liuotettu malmi jää pysyvästi sekundäärikasoihin. Sekä liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. Metallien talteenottoprosessissa arvometallit saostetaan kemikaalien avulla kiertoliuoksesta. Jäännösliuos puhdistetaan ja palautetaan takaisin kasan kasteluun. Liuoksen puhdistuksen yhteydessä syntyvä kipsi- ja rautasakka johdetaan kipsisakka-altaaseen. Tuotteena saatavat metalliyhdisteet nikkeli-kobolttisulfidi seos, sinkkisulfidi ja kuparisulfidi, seos kuljetetaan jatkojalostusta varten Talvivaaran asiakkaiden jalostuslaitoksiin. Tärkeimpiä prosessissa tarvittavia kemikaaleja ovat rikkivety, joka tuotetaan paikan päällä elementtirikistä ja vedystä, kalkkikivi, poltettu kalkki ja lipeä. Metallien talteenottoprosessissa syntyy neutralointisakkaa sekä metallihydroksidi/kipsisakkaa. Neutralointisakka loppusijoitetaan suodatinkuivana sekundäärikasan pohjarakenteisiin ja jatkossa sivukivikasoihin. Muut hydroksidi/kipsisakat loppusijoitetaan siihen tarkoitukseen rakennettuun kipsisakka-altaaseen. ( 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT Jätejakeiden seuranta on aloitettu vuoden kesäkuussa Kuukausittaiset keräilynäytteet jätejakeista otetaan seuraavasti: 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vuonna 2012 näytteistä tehtiin jätejakeiden perusmäärityksiä taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Näytemäärän vähyyden vuoksi osasta näytteitä esimerkiksi kolonnikoetta ei tehty kaikilla kerroilla. Uraanin määritykset tehtiin myös kaikista näytteistä. Tarkkailua on toteutettu laajempana mitä tarkkailuohjelmassa on esitetty tekemällä rinnan sekä ravistelutestejä että kolonnikokeita. Päällekkäisillä testauksilla halutaan selvittää onko liukoisuuksissa suuria eroja em. testausmenetelmillä. Taulukko 1 Näytteenotto ja analysoinnit. Tunnus Kokonaispitoisuudet Ravistelutesti Kolonnikoe ANC (A) (B) (C) (D) Tammikuu 2012 x x x x x x x x x x (1 Helmikuu 2012 x x x x x x x x - - Maaliskuu 2012 x x x x x x x x - x (1 Huhtikuu x x - x x x (1 Toukokuu x x - x x - x x x (1 Kesäkuu x x - x x x (1 Heinäkuu 2012 x x x x x x x (1 Elokuu 2012 x x x x x x x - x x (1 Syyskuu x x x x x x (1 Lokakuu 2012 x x x x x x x (1 Marraskuu x - - x x (1 Joulukuu 2012 x - x x - x x (1 A. laaja-alkuaineanalyysi ICP-OES. B. 2-vaiheinen ravistelutesti SFS-EN C. läpivirtaus- eli kolonnitesti CN/TS D. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) CEN/TS ) Näytteen 653 luontainen ph oli <4. Haponneutralointikykyä ei ole, joten ANC:ä ei määritetty.

7 3 Alkuaineiden (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Co, V, Ba, Mo, Sb, Be, Fe, Mg, Ti, Al, B, Ca, K, Mn, Na, P, S, Sn, Se, Hg + U) kokonaispitoisuudet määritettiin ICP-OES menetelmällä. Lisäksi näytteistä määritettiin hehkutushäviö, kuiva-aine, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja ph. Liukoisuudet määritettiin 2-vaiheisella CEN-ravistelutestillä (SFS-EN ) ja läpivirtaustestillä eli kolonnikokeella (CN/TS 14405). Liukoisuudet tehdään tässä perusmääritysvaiheessa molemmilla menetelmillä myöhempää vastaavuustestausta varten. CEN-testi on yleensä aggressiivisempi testi kuin kolonnitesti, jossa uutto tapahtuu hitaasti tislatulla vedellä putkeen pakatun näytteen lävitse. Tästä johtuen CEN-testissä liukoisuudet ovat yleensä suuremmat kuin kolonnitestissä. Ravistelutestin ja kolonnikokeen suodoksista määritettiin As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Mo, Ni, Pb, Sb, Sn, Se, V, Zn, Hg, Cl, F, SO4, DOC, ph, SJK sekä U ja TDS. Talvivaaran keräilynäytteiden määritysten osalta ylimääräistä viivettä tulosten valmistumista ajatellen aiheuttaa näytteiden suuri kosteuspitoisuus (60-85%). Jotta ravistelutestit pystyttäisiin tekemään kaksivaiheisena, tulee näytteet esikuivata (40 o C), johon menee paljon aikaa, minkä jälkeen vasta päästään tekemään näytteiden esikäsittelyä (homogenisointi + ravistelutestit/kolonnikokeet). Haponneutralointikapasiteetti (ANC) määritettiin CEN/TS15364 standardin mukaisesti. ANC -arvot annetaan yhden ph yksikön välein riippuen näytteen luontaisesta ph arvosta välillä ph 12 4 yksikössä mg H+ / kg kuiva-ainetta. Eli jos näytteen luontainen ph arvo on < 4, niin standardin mukaisesti näytteellä ei ole ollenkaan ANC:tä. Analysoinnista on vastannut Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n laboratorio. Laboratorio on akkreditoitu laboratorio (T231). 3 KOKONAISPITOISUUDET 3.1 Kokonaispitoisuuksien vertailu VNa 214/2007 ohjearvoihin Keräilynäytteiden analyysitulosten koontitaulukot on esitetty liitteessä 1. Täydelliset tulokset on toimitettu aiemmin tulosten valmistuttua tilaajalle ja eri viranomaistahoille. Havaittuja kokonaispitoisuuksia on verrattu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin ohjearvoihin ja ongelmajäteraja-arvoihin (nykyään ns. vaarallinen jäte, VNa 179/2012). Vaaralliselle jätteelle ei ole annettu virallisia ohjearvoja, mutta jätteen luokittelua ongelmajätteeksi (Dalbo 2002) ja ympäristöministeriön ohjeen 2/2007 (Ympäristöministeriö 2007) liitteessä 14 olevia arvoja voidaan käyttää soveltuvin osin suunnittelun apuna. Keräilynäytteiden ns. pima-metalleista (VNa 214/2007) pitoisuudet olivat koholla lähinnä nikkelin osalta ja esineutralointisakassa myös sinkin sekä osin myös kuparin ja kadmiumin osalta. Seuraavassa on tuloksia tarkasteltu tarkemmin. Nikkelin pitoisuudet vaihtelivat vuonna 2012 loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä (kuva 1). Pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon 150 mg/kg. Ongelmajäteraja-arvo nikkelille on mg/kg (Ympäristöministeriö 2007), joten se ylittyy raudan sakeuttimen alitteessa huhtikuussa ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa heinäkuussa. Huhtikuun ja

8 4 heinäkuun arvot olivat selvästi poikkeavat myöskin koko tarkkailu huomioiden. Esineutralointisakassa nikkelipitoisuudet ovat olleet myös vuonna 2012 laskusuunnassa. Alueen maaperässä on luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Esimerkiksi valtakunnaallisen taustapitoisuusrekisterin mukaan metalliprovinssi 3 alueella moreenissa havaittu nikkelipitoisuuden maksimiarvo on 554 mg/kg. Arvo ylittää esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen mukaisen ylemmän ohjearvotason 150 mg/kg ( Kuva 1 Keräilynäytteiden nikkelipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Sinkkipitoisuudet vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä (kuva 2). Pitoisuudet ylittivät esineutralointisakassa ylemmän ohjearvon 400 mg/kg ja myös ongelmajäteraja-arvon 2500 mg/kg. Sinkkipitoisuus on esineutralointisakassa loppuvuonna kohonnut, mutta ei kuitenkaan vielä ylittänyt tarkkailun aloituskuukauden tasoa (kesäkuu 2010). Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa kohonneita pitoisuuksia havaittiin erityisesti heinä-elokuussa. Raudan sakeuttimen alitteessa ainoastaan huhtikuussa pitoisuus oli koholla (ylempi ohjearvo ylittyi). Kuva 2 Keräilynäytteiden sinkkipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka

9 Kadmiumpitoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa 5,9-200 mg/kg välillä. Kadmiumin ylempi ohjearvo 20 mg/kg ylittyy esineutralointisakassa toukokuuta ja heinäkuuta lukuun ottamatta, osaksi myös ongelmajäteraja-arvo 100 mg/kg ylittyy. Kadmiumin pitoisuuksissa oli myös v suurta vaihtelua. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa heinä-elokuussa ylempi ohjearvo ylittyy, muutoin pitoisuudet olivat 0,63-4,2 mg/kg välillä. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<0,3-3 mg/kg). Koboltin pitoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa 7,1-35 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 5,8-65 mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 3,6-63 mg/kg välillä. Pitoisuudet alittavat alemman ohjearvon 100 mg/kg. Kynnysarvon 20 mg/kg ylityksiä oli muutamissa näytteissä. Kuparipitoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa mg/kg välillä. Pitoisuudet ylittävät pääosin ylemmän ohjearvon 200 mg/kg, helmikuussa ja lokakuussa myös ongelmajäteraja-arvo 2500 mg/kg ylittyi. Pitoisuuksissa on myös aikaisemmin ollut suurta vaihtelua. Muissa jätejakeissa kuparipitoisuudet olivat alhaisia (<2-38 mg/kg) ja niissä alittui esimerkiksi kynnysarvotaso 100 mg/kg. Vanadiinin pitoisuudet vaihtelivat raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg välillä. Muissa jätejakeissa vanadiinipitoisuudet olivat edelleen hyvin pieniä (2,1-16 mg/kg). Raudan sakeuttimen alitteessa ylittyi kynnysarvo 100 mg/kg tammikuussa, alempi ohjearvotaso 150 mg/kg alittui. Vanadiinin pitoisuus oli vuonna 2012 selvästi alempi kuin vuonna 2011 (liite 1). Uraanin pitoisuudet vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa 1,1-12 mg/kg välillä (kuva 3). Uraanin pitoisuudet olivat loppuneutraloinnin ja raudan sakeuttimen alitteissa elo-joulukuussa selvästi alempia kuin alkuvuonna. Esineutralointisakan pitoisuudet olivat myös vuonna 2012 tasaisen matalia. Uraanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Aiemmin sovellettujen ns. SAMASE-ohje- ja raja-arvojen (Ympäristöministeriö 1994) perusteella pitoisuustaso ei ole korkea. Aiemmin teollisuusalueilla sovellettu raja-arvo uraanille oli 500 mg/kg ja asuinalueilla sovellettu ohjearvo oli 50 mg/kg. Mustaliuskeet, joihin Talvivaaran nikkelimalmin isäntäkivilaji kuuluu, sisältävät luonnostaan uraania. Tutkimusten mukaan Talvivaaran uraanipitoisuudet vaihtelevat yleensä välillä 0 30 ppm keskiarvon ollessa noin 20 ppm (mg/kg). ( Arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa uraanin mediaanipitoisuus on 2 mg/kg (Koljonen 1992). 5

10 6 Kuva 3 Keräilynäytteiden uraanipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Arseenin pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<3 mg/kg) lukuun ottamatta esineutralointisakan pieniä pitoisuuksia tammi-helmikuussa ja joulukuussa (3,4-5,3 mg/kg). Esimerkiksi kynnysarvo arseenille on 5 mg/kg ja alempi ohjearvo 50 mg/kg. Kromin pitoisuudet olivat edelleen pieniä. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuustaso oli hieman suurempi (14-32 mg/kg), mutta siinäkin kynnysarvotaso 100 mg/kg alittui. Elohopean pitoisuudet olivat myös vuonna 2012 kaikissa jätejakeissa alle analyysitarkkuusrajan (<0,04 mg/kg). Esimerkiksi kynnysarvo elohopealle on 0,5 mg/kg. Lyijyn pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<3 mg/kg). Enimmillään lyijyä havaittiin 4,5 mg/kg. Esimerkiksi kynnysarvotaso lyijylle on 60 mg/kg. Mangaanin pitoisuudet olivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä. Mangaanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa mangaanin mediaanipitoisuus on 500 mg/kg (Koljonen 1992). Mangaanipitoisuus oli selvästi koholla loppuneutraloinnin ja raudan sakeuttimien alitteissa, mutta niidenkin pitoisuuksissa on havaittavissa edelleen alenemistrendi lukuun ottamatta loppuneutraloinnin alitetta joulukuussa (kuva 4).

11 7 Kuva 4 Keräilynäytteiden mangaanipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Molybdeenin, antimonin, seleenin, tinan pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajojen. Rikkipitoisuus vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteen pitoisuuksissa havaittavissa edelleen lievää alentumista, muiden pitoisuudet olivat pääosin aikaisempien vuosien tasolla (kuva 5). Rikkipitoisuudelle ei ole pima-asetuksessa viitearvoja. Kallioperässä rikki esiintyy epätasaisesti jakautuneena, koska yleiset alkuaineet kuten pii ja alumiini eivät muodosta sulfideja ja koska silikaatit sisältävät rikkiä vähän. Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa rikin mediaanipitoisuus on 65 mg/kg (Koljonen 1992). Geologisissa tapahtumissa sulfidit erottuvat silikaateista omiksi muodostumikseen, joita hyödynnetään myös malmeina. Sulfidien määrä Talvivaaran malmissa on yleensä %. Rikki on ravinne ja se on rakenneosana mm. valkuaisaineissa. Kuva 5 Keräilynäytteiden rikkipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Kalsiumpitoisuudet olivat vastaavalla tasolla kuin rikkipitoisuudetkin eli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä. Kalsium

12 8 on hyvin yleinen alkuaine kallioperässä ja myös tärkeä ravinne. Kalsium on tärkeä neutralointikapasiteettia lisäävä alkuaine. Kuva 6 Keräilynäytteiden kalsiumpitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka 3.2 Kokonaispitoisuuksien vertailu kaatopaikkanormeihin (VNa 202/2006) Valtioneuvoston asetuksen 202/2006 liitteessä 2 määritellään asetuksen soveltamisessa noudatettavat periaatteet ja menettelyt jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arvioimiseksi sekä raja-arvot ja muut perusteet jätteiden hyväksymiseksi kulloisenkin luokituksen mukaiselle kaatopaikalle. Lisäksi määritellään arvioinnissa käytettävät näytteenotto- ja analyysimenetelmät. Liitteessä on esitetty mm. kelpoisuusperusteet jätteen sijoittamiselle pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopaikoille. Kokonaispitoisuuksien osalta pysyvän jätteen kaatopaikalle on orgaanisten aineiden kokonaispitoisuuksille asetettu raja-arvoja (BTEX, PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet, mineraaliöljy), mutta ei tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikoille. Kaikille on kuitenkin annettu viitearvo orgaanisen hiilen kokonaismäärälle (TOC). Asetetut vaatimukset ja tutkimustulokset ilmenevät taulukosta 2. Hehkutushäviön arvot vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 7,2-8,4 %, raudan sakeuttimen alitteessa 9,2-14,6 % ja esineutralointisakassa <0,5-3,9 % välillä. Hehkutushäviön avulla arvioidaan kuiva-aineen orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen määriä. Hehkutushäviölle on annettu viitearvo ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle. Tulosten perustella raudan sakeuttimen alitteessa viitearvo 10 % (= mg/kg) ylittyi pääosassa vuoden 2012 näytteitä. Orgaanisen hiilien kokonaismäärän (TOC) arvot vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <2-3 g/kg ja raudan sakeuttimen alitteessa 6-9 g/kg välillä. Esineutralointisakassa pitoisuus oli alle analyysitarkkuusrajan (<2 g/kg). TOC-pitoisuudet eivät ole korkeita. Esimerkiksi pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen TOCpitoisuuden viitearvo on 3 % (= 30 g/kg= mg/kg). Kaikkien jätejakeiden osalta alittuvat kaatopaikoille asetetut viitearvot.

13 9 Keräilynäytteiden ph-arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 8,4-9,3, raudan sakeuttimen alitteessa 5,9-7,2 ja esineutralointisakassa 4-5,4 välillä. Selvästi alhaisin ph on esineutralointisakassa. Siltä osin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettu viitearvo (ph 6) ei täyttynyt. ph-arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, ehkä lievää keskimääräisten arvojen kohoamista on havaittavissa (kuva 7). Taulukko 2 Kokonaispitoisuuksien vertailu kaatopaikkanormeihin (VNa 202/2006). Kaatopaikkanormit (VNa 202/2006) Hehkutushäviö (LOI) (1, % Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (1, mg/kg Pysyvän jätteen kaatopaikka ( Tavanomaisen jätteen kaatopaikka ( Ongelmajätteen kaatopaikka (3, Näytteet Kesä ,3 11,9 7, ,1 6 Heinä ,4 4, ,9 5,6 3,3 Syys ,3 11,2 2, ,7 5,6 3,3 Loka ,9 1, <1000 8,7 5,6 3,8 Marras ,6 2, ,7 5,8 4 Joulu ,7 9,5 1,7 <1000 <1000 <1000 8,6 6,1 3,9 Tammi ,6 8,4 3, <1000 8,8 6,6 4,1 Helmi2011 8,5 11, ,8 5,7 - Maalis ,5 11,4 4, ,9 5,5 4,2 Huhti ,2-2, <2000 9,2-2,9 Touko2011 8,9 11,1 7, <2000 8,9 7 4,1 Kesä2011 9,2-7, ,3-4,2 Heinä ,4 11,9 3, <2000 8,5 7,2 4 Elo ,2 12,8 2, <2000 9,6 6,4 4,1 Syys2011 1,8 11, <2000-6,6 4,5 Loka2011 7,6 10,8 4 < <2000 9,3 7,3 4,1 Marras2011 6,4 10,1 3,2 < <2000 9,3 7,3 4,3 Joulu2011 6,9 11,2 2,7 < <2000 8,7 6,1 4,2 Tammi2012 7,8 11,6 3, <2000 8,4 6,2 4 Helmi2012 7,4 11,7 2, <2000 8,6 6,2 5,4 Maalis2012 7,5 12,7 3,9 < <2000 8,6 6 4,1 Huhti ,6 3, <2000-5,9 4,1 Touko ,4 1, <2000-6,6 4,6 Kesä ,5 3, <2000-6,4 5,1 Heinä2012 7,4 11,4 2,3 < < ,4 4,1 Elo2012 8,4 9,4 1, <2000 9,2 7,2 4,1 Syys2012 8,3 10,4 0, <2000 9,3 6,8 4,3 Loka2012 7,2 9, < ,9 4,3 Marras2012-0,8 - - < ,3 Joulu2012 7,3-2,9 < <2000 9,3-4,4 1) On sovellettava joko hehkutushäviön tai orgaanisen hiilen (TOC) kokonaismäärän raja-arvoa. 2) Bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit (BTEX), polyklooratut bifenyylit (PCB), polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) ja mineraaliöljy (C10-C40) määritykset kuuluvat myös pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusperusteisiin. 3) Kelpoisuusperusteet tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen sijoittamisessa yhdessä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Vakaata reagoimatonta ongelmajätettä saa sijoittaa vain tavanomaisen katopaikan sellaiseen osaan, johon ei sijoiteta biohajoavaa jätettä. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) tulee tutkia ja arvioida tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle. 4) Nykyään ns. vaarallinen jäte (VNa 179/2012). ph

14 10 Kuva 7 Keräilynäytteiden ph-arvot = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Haponneutralointikapasiteetti Tarkkailuohjelman mukaan esineutralisointisakasta (653) tulee määrittää myös haponneutralisointikapasiteetti (ANC). Näytteiden esikokeiden mukaan luontainen ph oli lukuun ottamatta kesäkuuta ja marraskuuta < 4, joten standardin (* mukaisesti näytteillä ei ole lainkaan haponneutralisointikapasiteettia. Kesäkuussa ja marraskuussa esineutralisointisakan haponneutralisointikapasiteetti oli huono eli aines on herkkä phmuutoksille (puskurikapasiteetti on huono), kuva 8. *) CEN/TS (Characterization of waste Leaching behaviour tests Acid and base neutralization capacity test). Kuva 8 Esineutralointisakan (653) haponneutralointikapasiteetti.

15 11 Haponneutralisointikapasiteetille ei ole esitetty viitearvoja. Valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaan se on aina tutkittava ja arvioitava tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä. Selvitysten (Wahlström ym. 2009) mukaan pharvossa 5 neutralisointikapasiteetti on pieni, jos se on noin tasolla 0,2 mol H+/ kg. Jos vastaavasti ph-arvossa 5 neutralointikapasiteetti on noin 3 mol H+ /kg, ovat olosuhteet ph-muutosta vastaan hyvät. Kokonaispitoisuuksien perusteella hehkutushäviön arvot ylittävät raudan sakeuttimen alitteessa pääosin ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun viitearvon (10 %). Pysyvän ja tavanomaisen jätteen kaatopaikoille ei ole asetettu viitearvoa hehkutushäviölle. Esineutralointisakan ph-arvo ei täytä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettua viitearvoa. Esineutralointisakan haponneutralisointikapasiteetti on myös huono. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (646) ja raudan sakeuttimen alite (645) johdetaan kipsisakka-altaalle. Nauhasuotimelta tuleva esineutralointisakka (653) viedään sekundäärikasan pohjalle. 4 LIUKOISUUDET Keräilynäytteistä tehtiin läpivirtaustestejä eli kolonnikokeita (CEN/TS 14405:2004) sekä kaksivaiheisia ravistelutestejä (SFS-EN ). Yleensä ravistelutestissä saadaan suurempia liukoisuuksia. Laadunvalvontatutkimuksissa liukoisuudet määritetään ravistelutestillä, joka vaatii ajallisesti murto-osan läpivirtaustestiin verrattuna, jonka kesto noin 1 kk. Havaittuja liukoisia pitoisuuksia verrattiin valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaisiin pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoittamisesta annettuihin kelpoisuusperusteisiin. Liukoisuuskokeissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia lähinnä sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismääräin (TDS) osalta, esineutralointisakassa myös nikkelin, sinkin ja kadmiumin osalta. Monen metallin osalta (mm. As, Hg, Sb, Sn, Mo) liukoisuudet olivat kaikki / tai pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Seuraavassa liukoisuuksia on tarkasteltu tarkemmin. Oheisissa kuvissa on liukoisuudet esitetty ravistelutestin tuloksista, koska niistä on analysoinnit lähes joka kuukaudelta. Liitteessä 2 on esitetty molempien testin tulokset lukuarvoina. Kuukausittaiset analyysitodistukset ovat toimitettu eri osapuolille tulosten valmistuttua. Nikkelin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa mg/kg välillä (kuva 9). Liukoisuudet ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvon 10 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon 40 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat 0,17-7,54 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa alle analyysitarkkuusrajan. Kuvassa 10 on esitetty nikkelin liukoisuudet esineutralointisakasta molemmilla testeillä. Tuloksista nähdään että testitulokset ovat hyvin lähellä toisiaan, ravisteluliukoisuudet olivat kuitenkin hieman suurempia. Kaikki liukoisuustulokset huomioiden yleensä loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa ja esineutralointisakassa havaittiin ravistelutestissä pääosin lievästi pienempiä arvoja, mutta raudan sakeuttimen alitteessa puolestaan

16 12 hieman suurempia arvoja. Liitteenä 2 olevissa analyysitulosten yhteenvetotaulukoista ilmenee tulokset tarkemmin. Kuva 9 Nikkelin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kuva 10 Esineutralointisakan nikkelin liukoisuudet ravistelu ja kolonnikokeessa. Sinkin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa mg/kg välillä (kuva 11). Liukoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua ennekin. Liukoisuudet ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 50 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 200 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat <0,1-6,2 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <0,1-0,39 mg/kg.

17 13 Kuva 11 Sinkin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kadmiumin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa <0, mg/kg välillä (kuva 12). Liukoisuudet ylittivät pääosin tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvon 1 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon 5 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat <0,015-0,73 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa alle analyysitarkkuusrajan (<0,015 mg/kg). Kuva 12 Kadmiumin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kuparin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa <0,1-3,4 mg/kg välillä lukuun ottamatta tammikuun ja huhtikuun selvästi korkeampi arvoja ( mg/kg). Liukoisuudet ylittävät tammi- ja huhtikuussa tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusrajaarvon 50 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon 100 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat molemmissa näytteissä <0,1 mg/kg.

18 14 Sulfaatin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg välillä. Pitoisuudet ylittivät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa myös ongelmajätteenkaatopaikan raja-arvon mg/kg (kuva 13). Kuva 13 Sulfaatin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Liuenneiden aineiden kokonaismäärät (TDS) vaihtelivat esineutralointisakassa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg välillä (kuva 14). Raudan sakeuttimen alitteessa ylittyy ongelmajätteen kaatopaikan viitearvo mg/kg kaikissa kuukausinäytteissä (ravistelutesti) ja esineutralointisakassa vain huhtikuun näytteessä. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa alittuu tavanomaisen jätteen kaatopaikan viitearvon mg/kg, osin myös esineutralointisakassa. Kuva 14 TDS keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka

19 15 Liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet olivat esineutralointisakassa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteesssa 9,6-240 mg/kg välillä. Kaikkien liukoisuudet alittavat esimerkiksi pysyvän jätteen kaatopaikan viitearvon 500 mg/kg ja tavanomaisen jätteen kaatopaikan viitearvon 800 mg/kg. Fluoridin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa < 5-39,7 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa <5-13,2 mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteesssa <5-61 mg/kg välillä. Pysyvän jätteen kaatopaikalle asetettu viitearvo 10 mg/kg ylittyy etenkin esineutralointisakassa, mutta kaikissa näytteissä alittuvat esimerkiksi tavanomaisen jätteen kaatopaikan viitearvo 150 mg/kg. Kloridin liukoisuudet olivat esineutralointisakassa < 50 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteesssa 53,4-130 mg/kg välillä. Liukoisuudet alittivat kaikilta osin esimerkiksi pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetun viitearvon 800 mg/kg. Suodosten ph-arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (ravistelutesti) 8,6-9,5 välillä, raudan sakeuttimen alitteessa 6,5-7,3 välillä ja esineutralointisakassa 3,3-5,9 välillä. Suodosten ph-arvolle ei ole asetettu viitearvoa. Kokonaispitoisuusmääritysten yhteydessä tutkitut ph-arvot on esitetty jo aiemmin luvussa 3.2. Suodosten sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (ravistelutesti) ms/m, raudan sakeuttimen alitteessa ms/m ja esineutralointisakassa ms/m välillä. Sähkönjohtavuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Uraanin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa 0,042-5,7 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 0,26-2,1 mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 0,02-0,31 mg/kg välillä (kuva 15). Esineutralointisakan liukoisuuksissa on ollut tarkkailun aikana suuria vaihteluita. Myös raudan sakeuttimen alitteessa on ollut vaihteluita, mutta huhtikuun jälkeen arvot tasaantuneet. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa arvot ovat olleet koko seurannan ajan pieniä. Uraanin liukoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Kuva 15 Uraanin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka

20 16 Liukoisuuskokeiden perusteella jätejakeet eivät täytä esimerkiksi pysyvän jätteen eivätkä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettuja normeja. Osin ylittyvät myös ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut normit. Suurimmat metallien liukoisuudet havaittiin esineutralointisakassa, jossa sinkin, nikkelin ja osin kadmiumin liukoisuudet olivat koholla. Myös sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismäärä (TDS) oli koholla. Myös pharvo oli alhaisin eikä se täyttänyt esimerkiksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavalle ainekselle asetettua viitearvoa. Esineutralointisakka toimitetaan sekundäärikasan pohjalle. Raudan ja loppuneutraloinnin sakeuttimien alitteissa olivat koholla lähinnä sulfaattipitoisuudet ja liuenneiden aineiden kokonaismäärä (TDS). Raudan ja loppuneutraloinnin sakeuttimien alitteet toimitetaan kipsisakka-altaaseen. 5 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS Vuonna 2012 jätejakeiden seurantaa on toteutettu kuukausittaisista keräilynäytteistä (loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, raudan sakeuttimen alite, esineutralointisakka), joista on määritetty kokonaispitoisuuksia ja liukoisuusominaisuuksia. Kokonaispitoisuudet. Alkuaineiden kokonaispitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen lukuun ottamatta lähinnä sinkkiä, jonka pitoisuus esineutralointisakassa kohosi loppuvuonna, mutta ei kuitenkaan vielä ylittänyt tarkkailun aloituskuukauden tasoa (kesäkuu 2010). Nikkelipitoisuuksissa oli raudan ja loppuneutraloinnin alitteissa yksittäisiä kohonneita pitoisuuksia. Pääosin alkuaineiden kokonaispitoisuudet olivat aikaisemmalla tai osin alemmalla tasolla kuin aikaisemmin. Nikkelin kokonaispitoisuudet ylittivät kaikissa kuukausinäytteissä valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason (150 mg/kg), osin myös ongelmajätteen viitearvo (1000 mg/kg) ylittyi. Esineutralointisakassa sinkin ylempi ohjearvotaso (400 mg/kg) ylittyi, myös ongelmajätteen viitearvo (2500 mg/kg). Esineutralointisakassa havaittiin myös kohonneita kuparin ja kadmiumin pitoisuuksia (ylempi ohjearvotaso ja osin ongelmajätteen viitearvot ylittyivät). Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa sinkin ylempi ohjearvotaso ylittyi muutamassa näytteessä ja kahdessa myös kadmiumin. Kahdessa näytteessä ylittyi myös sinkin ongelmajäteraja-arvo. Uraanin pitoisuudet olivat loppuneutraloinnin ja raudan sakeuttimen alitteissa elojoulukuussa selvästi alempia kuin alkuvuonna, esineutralointisakassa pitoisuudet olivat myös vuonna 2012 tasaisen matalia. Uraanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Aiemmin sovellettujen ns. SAMASE-ohje- ja raja-arvojen (Ympäristöministeriö 1994) perusteella pitoisuustaso ei ole korkea. Hehkutushäviön arvot ylittivät raudan sakeuttimen alitteessa pääosin ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun viitearvon (10 %). Pysyvän ja tavanomaisen jätteen kaatopaikoille ei ole asetettu viitearvoa hehkutushäviölle. Esineutralointisakan ph-arvo ei täytä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettua viitearvoa. Esineutralointisakan haponneutralisointikapasiteetti (ANC) on myös huono. Liukoisuudet. Liukoisuuksissa ei ole vuonna 2012 tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Liukoisuudet olivat pääosin aikaisemmalla tasolla, osin oli havaittavissa myös alempia arvoja. Liukoisuuskokeiden perusteella esineutralointisakassa havaittiin kohonneita sinkin, nikkelin ja kadmiumin liukoisuuksia, myös sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismää-

21 17 rän (TDS) liukoisuudet olivat koholla. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa ja raudan sakeuttimen alitteessa vain sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismäärä (TDS) olivat koholla. Uraanin liukoisuuksissa on ollut suuria vaihteluita esineutralointisakassa, samoin raudan sakeuttimen alitteessa alkuvuonna. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa arvot ovat olleet koko seurannan ajan pieniä. Uraanin liukoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Liukoisuudet määritettiin osasta näytteitä sekä ravistelutestillä että läpivirtaustestillä (kolonnikoe). Liukoisuudet olivat pääosin samaa suuruusluokkaa, yleensä loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa ja esineutralointisakassa havaittiin ravistelutestissä pääosin lievästi pienempiä arvoja, mutta raudan sakeuttimen alitteessa puolestaan hieman suurempia arvoja. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite ja raudan sakeuttimen alite johdetaan kipsisakkaaltaalle ja esineutralointisakka läjitetään sekundäärikasan pohjalle. Liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. Jätejakeiden tarkkailuohjelma on laadittu pääosin vuonna 2006 ja sen laadinnassa on sovellettu valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaista kaatopaikkakelpoisuuden testausmenettelyä siltä osin kuin se Talvivaaran tyyppiseen kaivostoimintaan soveltuu. Verrattaessa liukoisuuksia esimerkiksi kaatopaikkanormeihin (202/2006) eivät jätejakeet täytä kaikilta osin pysyvän jätteen eivätkä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettuja normeja. Osin ylittyvät myös ongelmajätteen (nykyään ns. vaarallinen jäte) kaatopaikalle asetetut normit. Kaivannaisjätteisiin ei kuitenkaan suoraan sovelleta kaatopaikka-asetuksen mukaisia normeja vaan kaivostoiminnan sivutuotteisiin sovelletaan annettua kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskevaa direktiiviä (2006/21/EY) ja sen perusteella annettua asetusta kaivannaisjätteistä (379/2008) sekä em. asetuksen muuttamisesta (717/2009). Asetusta kaivannaisjätteistä (379/2008) sovelletaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon, kaivannaisjätteen jätealueen perustamiseen, hoitoon, käytöstä poistamiseen ja jälkihoitoon, kaivannaisjätteen hyödyntämiseen tyhjässä louhoksessa sekä kaivannaisjätteen jätehuollon tarkkailuun, valvontaan ja seurantaan. Jatkotoimenpiteet Jätejakeiden tarkkailua toteutetaan toukokuun 2013 loppuun saakka nykyiseen tapaan eli keräilynäytteet (loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, raudan sakeuttimen alite, esineutralointisakka) otetaan kuukausittain, mutta rinnakkaisia läpivirtaustestejä (kolonnikoe) tehdään vain kerran tänä aikana esimerkiksi huhtikuun näytteistä. Tämä on perusteltua, koska tarkkailutulosten perusteella 2-vaiheisella ravistelutestillä ja läpivirtaustestillä saadut tulokset ovat pääosin samaa suuruusluokkaa. Loppuvuoden (kesä-joulukuu) tarkkailusta tulee tarkempi esitys myöhemmin. Tarkkailun jatkosta päättää Kainuun ELY-keskus.

22 18 6 VIITTEET Dahlbo Helena Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi, arvioinnin perusteet ja menetelmät. Ympäristöopas 98. Suomen ympäristökeskus. Heikkinen Päivi M., Aatos Soile, Nikkarinen Maria ja Taipale Riikka Luonnonkivituotannon sivukiviin liittyvät ympäristövaikutukset ja ympäristökelpoisuuden testaaminen. S/49/0000/2007/ Geologian tutkimuskeskus. Itä- Suomen yksikkö. Kuopio. Geologian tutkimuskeskus, valtakunnallinen taustapitoisuusrekisteri ( Kauppila, P., Räisänen, M.L. ja Myllyoja, S Metallikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. Suomen ympäristö 29/2011. Suomen ympäristökeskus. Koljonen, T (toim.). Suomen geokemian atlas. Osa 2: Moreeni. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. Pöyry Environment Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. 9M607140, , täyd Talvivaara Projekti Oy. Reinikainen Jussi Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. Suomen ympäristökeskus. Räisänen, M.L., Nikkarinen, M., Lehto, O. ja Aatos, S Liukoisuustesti- ja heikkouuttomenetelmät kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden ympäristö- ja kaatopaikkakelpoisuuden määrittämisessä. Raportti S44/0000/1/2002. Geologian tutkimuskeskus, Kuopion yksikkö. Valtioneuvoston asetus (202/2006) kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Valtioneuvoston asetus (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Valtioneuvoston asetus (379/2008) kaivannaisjätteistä. Valtioneuvoston asetus (717/2009) kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Wahlström, M. ym ja Mroueh. U-M. ym Sivutuotteet maarakenteissa. Käyttökelpoisuuden osoittaminen. TEKES. Helsinki Wahlström Margareta, Laine-Ylijoki Jutta, Kaartinen Tommi, Hjelmar Ole och Bendz David Acid neutralization capacity of waste specification of requirement stated in landfill regulations. TemaNord 2009:580. Ympäristöministeriö Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa. Saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti; loppuraportti. Muistio 5/1994. Ympäristöministeriö Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007.

23 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista) 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja vaaralliselle jätteelle (ent. ongelmajäte) määrittämät arvot (Ympäristöministeriö 2007). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Aine/muuttuja Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Kynnysarvo , Alempi oa (50) 1 Ylempi oa (500) 1 Ongelmajäte ( Kesä 2010 <3 5 1, <2 <0, < < <2 < Heinä 2010 <3 7 0, <0, < < <2 < <10 46 Syys 2010 <3 10 <0, <0, < <1 <4 130 <2 < <10 - Loka 2010 <3 8 <0,3 4 <2 2 <0, < , <2 < <10 21 Marras 2010 <3 7 <1,5 7 4 <2 <0, < <4 <4 14 <2 < <20 - Joulu 2010 <3 7 <0,3 5 <2 2 <0, < < <20 63 Tammi 2011 <3 6,1 <0,3 3,5 <2 <2 <0, < ,6 2,9 7,6 11 <3 2, <20 - Helmi 2011 <3 7,6 <0,3 4,5 <2 2,1 <0, < ,1 1,8 6,1 8 <3 3, Maalis 2011 <3 7,7 <0,3 12 3,3 3 <0, < ,3 <1 <3 18 <3 4, Huhti 2011 <3 9 0,63 5,4 2,7 7,8 <0, < ,9 <1 7,5 19 <3 3, Touko2011 <3 6,2 1,1 9,3 <2 7,8 <0, < <1 <3 268 <3 6, Kesä2011 <3 3,3 1,5 12 <2 5,4 <0, < ,9 < <3 8, Heinä2011 <3 1,8 <0,3 12 <2 <2 <0, < ,3 < <3 2, <20 33 Elo2011 <3 3 0,61 16 <2 8 <0, < ,9 <1 <3 732 < <20 14 Loka2011 <3 4,2 0,67 9,5 5,1 <2 <0, < ,6 <3 <3 500 <3 4, Marras2011 <3 8,1 0,33 7 3,2 <2 <0, < ,2 <1 5,3 109 <3 2, <20 22,8 Joulu2011 <3 1,7 <0,3 4,2 3,2 <2 <0, <1 340 <3 <3 <3 25 <3 6, Tammi2012 <3 4,9 0, ,1 2,5 <0, <1 700 <3 <1 <3 460 < Helmi 2012 <3 10 0,83 3,6 5,4 2,9 <0, <1 290 <3 <3 <3 96 < Maalis2012 <3 7,7 1 5,4 3,1 2,3 <0, <1 470 <3 <3 <3 150 <3 3, <20 69 Huhti Touko Kesä Heinä2012 <3 < ,3 38 <0, < <3 <3 < <3 3, <20 77 Elo2012 <3 < <2 27 <0, < <3 <3 < <3 3, <20 19 Syys2012 <3 4,1 4,2 14 <2 4,9 <0, < ,5 <1 < <3 2, <20 14 Loka2012 <3 3,7 2, ,7 <0, < ,1 <3 <3 920 <3 3, Marras Joulu2012 <3 3,7 0,87 9,6 <2 <2 <0, <1 630 <3 <3 <3 150 <3 2, < ) Pima-asetuksessa 214/2007 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja. 2) Nykyään ns. vaarallinen jäte (Vna 179/2012). Vaarallisen jätteen virallisia raja-arvoja ei ole vielä annettu. Jätteen luokittelua ongelmajätteeksi (Dalbo 2002) ja ympäristöministeriön ohjeen 2/2007 liitteen 14 arvoja voidaan käyttää soveltuvin osin suunnittelun apuna. Ohessa on ympäristöministeriön ohjeen mukaiset viitearvot (Ympäristöministeriö 2007).

24

25 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista) 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja vaaralliselle jätteelle (ent. ongelmajäte) määrittämät arvot (Ympäristöministeriö 2007). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Aine/muuttuja Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Kynnysarvo , Alempi oa (50) 1 Ylempi oa (500) 1 Ongelmajäte ( Kesä 2010 <3,0 3 0, <2 <0, < <4 <4 37 < Heinä 2010 <3 2 0, <2 <0, < < < Syys 2010 <3 7 <0, <2 <0, < <1 <4 26 < Loka 2010 <3 5 <0, <2 <0, < <1 <4 14 < Marras 2010 <3 11 <0, <0, <1 660 <3 <4 <4 89 < Joulu 2010 <3 5 <0, <2 <0, < <1 <4 22 < Tammi 2011 <3 19 <0,3 3,4 22 2,1 <0, < <3 <3 11 < Helmi 2011 <3 8,7 <0,3 6,8 24 <2 <0, < ,7 <1 <3 14 < Maalis 2011 <3 3,5 <0, <2 <0, < ,9 <1 <3 20 < Touko2011 <3 15 <0, <2 <0, < <1 4,1 40 < Heinä2011 <3 6,5 <0, <2 <0, < ,8 < < Elo2011 <3 5,5 0, <2 <0, < ,5 <1 <3 75 < Syys2011 <3 7,4 <0,3 3,7 31 <2 <0, < <1 5,4 8,6 < Loka2011 <3 3,9 <0, <2 <0, <1 674 <3 <3 <3 31 < Marras2011 <3 4,4 <0,3 6,6 27 <2 <0, < ,2 <1 <3 7,7 < Joulu2011 <3 5,3 <0, <2 <0, <1 430 <3 <1 <3 29 < Tammi2012 <3 7 <0, <2 <0, <1 670 <3 <3 <3 28 < Helmi 2012 <3 6 0, ,7 <0, <1 540 <3 <1 <3 40 < Maalis2012 <3 7 0, <2 <0, < <3 <1 <3 35 < Huhti2012 <3 5, <0, < <3 <3 <3 670 < Touko2012 <3 6,3 <0,3 8,4 19 <2 <0, <1 420 <3 <1 <3 52 < Kesä2012 <3 6,4 <0,3 6,4 24 <2 <0, <1 310 <3 <1 <3 34 < Heinä2012 <3 3,6 <0,3 7,5 19 <2 <0, <1 360 <3 <1 <3 23 < Elo2012 <3 2 < ,8 <0, <1 610 <3 <1 <3 140 < Syys2012 <3 2,5 <0,3 5,8 20 <2 <0, <1 300 <3 <1 <3 21 < Loka2012 <3 2,5 0, <0, <1 720 <3 <3 <3 90 < Marras Joulu ) Pima-asetuksessa 214/2007 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja. 2) Nykyään ns. vaarallinen jäte (Vna 179/2012). Vaarallisen jätteen virallisia raja-arvoja ei ole vielä annettu. Jätteen luokittelua ongelmajätteeksi (Dalbo 2002) ja ympäristöministeriön ohjeen 2/2007 liitteessä 14 arvoja voidaan käyttää soveltuvin osin suunnittelun apuna. Ohessa on ympäristöministeriön ohjeen mukaiset viitearvot (Ympäristöministeriö 2007).

26

27 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista) 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja vaaralliselle jätteelle (ent. ongelmajäte) määrittämät arvot (Ympäristöministeriö 2007). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Aine/muuttuja Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Kynnysarvo , Alempi oa (50) 1 Ylempi oa (500) 1 Ongelmajäte ( Kesä 2010 < <2 630 <0, <1 970 <3 5 < <2 < ,9 Heinä 2010 <3 5 2,9 61 <2 12 <0, < <4 < < ,9 Syys 2010 <3 12 2, <0, < <3 <4 < < Loka 2010 <3 7 2,3 37 <2 11 <0, < <3 <4 < < Marras 2010 <3 31 4, <0, < <3 <4 < < Joulu 2010 <3 7 8, <0, <1 690 <3 <1 < < Tammi 2011 < ,7 29 2, , <1 280 <3 <3 < <3 3, <20 - Maalis 2011 <3 8, , <0, < ,5 <1 < <3 7, ,6 Huhti 2011 < ,3 156 <0, < ,2 <1 < <3 7, ,1 Touko2011 < , ,9 175 <0, < <1 < <3 5, Kesä2011 <3 5,8 10,6 24,7 2,5 95 <0, < ,8 <1 < <3 9, ,3 Heinä2011 < ,4 66 <0, <1 590 <3 <3 < <3 8, ,1 Elo2011 < ,5 7,4 3,3 61 <0, <1 227 <3 <3 < <3 6, ,8 Syys2011 <3 14 3,7 3,8 3,2 17 <0, <1 106 <3 <3 < <3 6, Loka2011 <3 7,4 13,4 10 2,8 74 <0, <1 330 <3 <3 < <3 5, ,1 Marras2011 <3 5,4 9,6 23 2,3 158 <0, <1 705 <3 <1 < <3 5, ,4 Joulu2011 3, ,2 46 <0, < <1 < <3 4, Tammi2012 3, , <0, < ,5 <1 < <3 2, ,3 Helmi2012 5,3 4, < <0, <1 230 <3 <1 < <3 2, Maalis2012 <3 7, ,1 410 <0, <1 470 <3 <1 < <3 3, ,7 Huhti2012 <3 8, <0, <1 430 <3 <3 < <3 2, ,7 Touko2012 <3 5,3 11,1 7,1 <2 87 <0, < <3 < <3 2, ,1 Kesä2012 <3 6, , <0, <1 440 <3 <3 < < ,7 Heinä2012 <3 3,3 5,9 7,8 <2 21 <0, <1 180 <3 <3 < < ,2 Elo2012 < ,8 <2 99 <0, <1 300 <3 <3 < <3 2, ,8 Syys2012 <3 2, <2 920 <0, <1 250 <3 <3 < <3 2, ,9 Loka2012 <3 3, < <0, < ,2 <3 < <3 2, ,4 Marras2012 <3 4, , <0, <1 200 <3 <1 < <3 2, ,1 Joulu2012 3, ,1 800 <0, <1 160 <3 <1 < <3 2, ,3 1) Pima-asetuksessa 214/2007 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja. 2) Nykyään ns. vaarallinen jäte (Vna 179/2012). Vaarallisen jätteen virallisia raja-arvoja ei ole vielä annettu. Jätteen luokittelua ongelmajätteeksi (Dalbo 2002) ja ympäristöministeriön ohjeen 2/2007 liitteen 14 arvoja voidaan käyttää soveltuvin osin suunnittelun apuna. Ohessa on ympäristöministeriön ohjeen mukaiset viitearvot (Ympäristöministeriö 2007).

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2013 16X170605 28.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa IX Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IX Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 27.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2011 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 211 16WWE993 27.3.212 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 211 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 211 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS

YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS LIITE 13b Vastaanottaja Yara Suomi Oy Lauri Kaitanen Uudenkaupungin tehtaat PL 5 23501 UUSIKAUPUNKI Päivämäärä 8.1.2016 Viite 1510005420/3-4 YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS YARA

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017

Lisätiedot

28/16/Aku (9)

28/16/Aku (9) VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 1 (9) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2015 VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 2 (9)

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. Päiväys Datum Nro Nr 25.2.2015 15-2587 UPM-KYMMENE OYJ KAIPOLA PEKKA A. RANTALA TEHTAANKATU 1 42220 KAIPOLA Tilaus (KVVY) Beställning 220554 Viite / Hänvisning UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015.

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015. Päiväys Datum Nro Nr TAMMERVOIMA OY MIKA PEKKINEN HYÖTYVOIMANKUJA 1 33680 TAMPERE 10.2.2016 16-134 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 16-1216 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 247547 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb 11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33

Lisätiedot

Vastaanottaja. Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi. Vuosiraportti Päivämäärä TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2017

Vastaanottaja. Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi. Vuosiraportti Päivämäärä TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2017 astaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi uosiraportti 2017 Päivämäärä 11.4.2018 TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU UONNA 2017 TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU UONNA 2017 Päivämäärä 11/04/2018

Lisätiedot

51/17/AKu (9)

51/17/AKu (9) 51/17/AKu 23.1.2017 1 (9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 51/17/AKu 23.1.2017 2 (9) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE 29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

36/18/AKu (7)

36/18/AKu (7) 36/18/AKu 22.1.2018 1 (7) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2017 36/18/AKu 22.1.2018 2 (7) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3.

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3. Päiväys Datum Nro Nr LAKEUDEN ETAPPI OY SATU ESTAKARI LASKUNMÄENTIE 15 60760 POJANLUOMA 5.2.2014 14-1067 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 14-1069 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 199390 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2014, OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2014, OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiraportti 2014 Päivämäärä 6.5.2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2014, OSA X: JÄTEJAKEIDEN

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010

Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010 Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010 Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelman mukaan tärinää mitataan vuosittain Pirttimäen alueella kertamittauksena.

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen

Lisätiedot

YARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN SA- KAN KAATOPAIKKAKELPOI- SUUS 2016

YARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN SA- KAN KAATOPAIKKAKELPOI- SUUS 2016 LIITE 13a Vastaanottaja Yara Suomi Oy Miika Tomma PL 5 23500 Uusikaupunki Päivämäärä 30.11.2016 Viite 1510029928/1 YARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN SA- KAN KAATOPAIKKAKELPOI- SUUS 2016 YARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

52/17/Aku (11)

52/17/Aku (11) 52/17/Aku 23.1.2017 1 (11) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 52/17/Aku 23.1.2017 2 (11) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi

Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi Betonimurskeen hyödyntäminen Maanrakentamisessa MARA005/16 Työmääärin: 330472 Inspecta KiraLab, 12.1.2017 1 / 1 Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie 281 71820 PÖLJÄ Näytteet

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE SELVITYS 35/14/AnM 18.2.2014 1(34) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Selvitys tuhkien ominaisuuksista ja haitallisuudesta ympäristölle SELVITYS

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2016

TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2016 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti 2016 Päivämäärä 18.5.2017 TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2016 TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2016 Päivämäärä

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA LAPIN VESITUTKIMUS OY i Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma TALVIVAARA

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA XI: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2015

TERRAFAME OY OSA XI: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti 2015 Päivämäärä 25.5.2016 TERRAFAME OY OSA XI: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 TERRAFAME OY OSA XI: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Päivämäärä

Lisätiedot

Svärdfeltin ampumarata

Svärdfeltin ampumarata SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi

Lisätiedot

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

27/16/AKu 28.1.2016 1 (8)

27/16/AKu 28.1.2016 1 (8) 27/16/AKu 28.1.2016 1 (8) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2015 27/16/AKu 28.1.2016 2 (8) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.

Lisätiedot

Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne

Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne 3462 Liite ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT JÄTTEET Tässä liitteessä määritellään asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet sekä niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden

Lisätiedot

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali

Lisätiedot

Kaatopaikalle sijoittaminen

Kaatopaikalle sijoittaminen Ekokemin ohje 2/06 Kaatopaikalle sijoittaminen Harkitusti, turvallisesti, pysyvästi Hyvä jätehuolto on terveellisen ja viihtyisän ympäristön edellytys. Jätteiden hyötykäyttö aineena ja energiana sekä turvallinen

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy

Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS 7.10.2016 Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy 1 TAUSTA Toivosen Sora Oy suunnittelee muualta tuotavan kalliokiviaineksen murskausta sekä

Lisätiedot

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND 113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS P843 PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 Finnsementti Oy Purettu sementtiterminaali, Pitkänmöljäntie 23, Oulu MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 1(6) Copyright Pöyry Finland

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/31 19.5.2009 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Timo Tarvainen, Jaana Jarva, Birgitta Backman, Samrit

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Nahkalinnankatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Nahkalinnankatu HAKIJA Asunto Oy Akaan Eemeli, c/o YIT Talonrakennus Oy Kihlmanninraitti 1E 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-150 osoitteessa Nahkalinnankatu 37830 VIIALA VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI. Maaston entisen kaatopaikan maaperän ja pohjaveden tarkentavat tutkimukset sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

KAJAANIN KAUPUNKI. Maaston entisen kaatopaikan maaperän ja pohjaveden tarkentavat tutkimukset sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi TUTKIMUSRAPORTTI 16X287996 20.10.2015 KAJAANIN KAUPUNKI Maaston entisen kaatopaikan maaperän ja pohjaveden tarkentavat tutkimukset sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Tutkimusraportti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI

KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI Vastaanottaja Kuopion kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 17.10.2014 KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus Päivämäärä 17/10/2014

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän

Lisätiedot

Vastaanottaja Naantalin kaupunki. Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti. Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI

Vastaanottaja Naantalin kaupunki. Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti. Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI Päivämäärä

Lisätiedot

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Kangasalan kunta Tampereen kaupunki ID 1 244 731 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 4.5.2015 TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN

Lisätiedot

Pilaantuneen maan kaatopaikkakelpoisuuden arviointi. Jan Österbacka

Pilaantuneen maan kaatopaikkakelpoisuuden arviointi. Jan Österbacka Pilaantuneen maan kaatopaikkakelpoisuuden arviointi Jan Österbacka Kaatopaikkaluokat Kaatopaikat on jaettu kolmeen pääluokkaan ja jätteen ominaisuudet ja kaatopaikkasijoituksessa syntyvät haitat ympäristölle

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN. Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT

JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN. Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT KOKOEKO Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus, Kuopio 03.10.2007 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lainsäädännöllistä taustaa Kelpoisuuden

Lisätiedot

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin

Lisätiedot

NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS

NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS Vastaanottaja Skanska Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti, Härmälänranta Päivämäärä 26.3.2013 Työnumero 82142844 NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS Tarkastus

Lisätiedot

MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU

MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Asiakirjatyyppi Ympäristöriskitarkastelu Päivämäärä Helmikuu 2014 Viite 1510005105-003 MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 16WWE0242 28.1.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu maa-alueilla 16WWE0242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,

Lisätiedot

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2 113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,

Lisätiedot