TALVIVAARA SOTKAMO OY

Transkriptio

1 POHJAVESI X X TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa VI Pohjavesi

2

3 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa VI Pohjavesi 1 Sisältö 1 JOHDANTO Alueen hydrogeologiset olosuhteet Tarkkailutoimenpiteet 3 2 TALOUSVESIKAIVOJEN TULOKSET Fysikaalis-kemiallinen laatu Alkuaineet (metallit) Vesipinnat talousvesikaivoissa 14 3 KALLIOPOHJAVEDEN TARKKAILUTULOKSET Fysikaalis-kemiallinen laatu Alkuaineet (metallit) Vesipinnat pohjavesiputkissa 23 4 YHTEENVETO 25 5 VIITTEET 27 Liitteet Liite 1 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot Liite 2 Tarkkailupistekartta, talousvesikaivot Liite 3 Tarkkailupistekartta, kalliopohjaveden laatu Liite 4 Tarkkailupistekartta, kalliopohjaveden korkeus Liite 5 Uudet tarkkailupisteet 2013 Pöyry Finland Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi, maaperäpalvelut Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi, maaperäpalvelut Pirkko Virta, FM ympäristötutkimus Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Vastuulauseke Työ on suoritettu pätevien ja kokeneiden asiantuntijoiden toimesta parasta ammatillista arviointikykyä käyttäen. Tämän raportin sisältö ja johtopäätökset perustuvat työn aikana saamiimme tutkimustietoihin ja muihin lähteisiin. Raportti ja Pöyry Finland Oy:n vastuu raportista noudattaa konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE Konsultin vastuu työstä Talvivaara Sotkamo Oy:lle on palkkion suuruinen. Pöyry Finland Oy ei vastaa raportissa esitettyjen tietojen käytöstä aiheutuvista tai käyttöön liittyvistä kolmannelle osapuolelle mahdollisista aiheutuvista vahingoista riippumatta siitä, onko kyseessä välitön tai välillinen vahinko tai kuinka vahinko on aiheutunut. Raportti on luottamuksellinen ja tehty Talvivaara Sotkamo Oy:lle.

4

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Alueen hydrogeologiset olosuhteet Geologisilla olosuhteilla on vaikutusta pohjaveden laatuun, joten seuraavassa on lyhyt kuvaus alueen geologiasta (mm. ympäristölupa Nro 33/07/1, ). Talvivaaran alue sijoittuu Kainuun liuskejaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, jossa vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Mustaliuskeen päämineraaleina ovat hienorakeinen kvartsi, vaalea biotiitti, hyvin hienorakeinen grafiitti sekä rikki- ja magneettikiisu. Kiisujen kokonaismäärä on noin 8 20 %. Talvivaaran sulfidinen nikkelimalmi on mustaliusketta, jossa nikkeliä on noin 0,25 0,27 %, kuparia 0,13 0,15 %, sinkkiä 0,52 0,56 % ja kobolttia 0,02 %. Malmin keskimääräinen rikkipitoisuus on 9,1 %. Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymissä sivukivilajit ovat mustaliuske, metakarbonaattikivi, kiilleliuske ja kvartsiitti. Sivukivenä oleva mustaliuske eroaa hyödynnettävästä mustaliuskeesta lähinnä alhaisemman nikkeli-, kupari-, sinkki- ja kobolttipitoisuuden perusteella. Kuvassa 1 on ote geologisesta kartasta. Kuva 1 Ote geologisesta yleiskartasta Talvivaaran alueelta (Loukola-Ruskeeniemi et al 1995). Karttapohjalla on esitetty myös osa tarkkailupisteistä likimäärin. Kaikki tarkkailupisteet on esitetty kuvassa 2 ja liitteissä 2-5. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Pintamaapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Hankealueella pohjavedenpinta viettää pohjoiseen eli kohti Kolmisoppea, ja vedet päätyvät lopulta pintavesiin Oulujoen vesistöalueella. Vedenjakaja on eteläisemmän Kuusilammen eteläpuolella, josta alkavat Vuokseen laskevat vesistöt.

6 2 Vuonna 2005 mitattiin louhosten alueella olevista malmikairausten rei istä pohjavedenkorkeuksia kahdessa vaiheessa. Eroa talven ja kevään mittausten välillä oli 0 49 cm eli suhteellisen vähän. Pohjavesi oli joissakin putkissa maanpinnan tasolla ja syvimmillään noin 8 m:n syvyydessä. Rinnealueilla pohjavesi virtaa kallion ja maan rajapinnassa. Kuusilammen ja Kolmisopen louhosten kuivatusvaikutuksen alue on arvion mukaan noin metriä louhosten ympäristössä. Kuusilammen louhoksen kohdalla vaikutusalue on suhteellisen suljettu, sillä pohjavesien valumisalue rajautuu louhoksen itä- ja länsipuolella vain noin metrin päähän louhoksen reunasta. Kallioperän isot ruhjevyöhykkeet ovat pääosin malmivyöhykkeen suuntaiset eivätkä ne johda kalliopohjavettä laajemmalta alueelta idästä tai lännestä. Kuvassa 2 on esitetty Geologian tutkimuskeskuksen tulkitsemat ruhjeet. Kuva 2 Ote tarkkailualueelta. Kuvassa on esitetty tulkitut ruhjeet (GTK). Kolmisopen ja Kuusilammen malmiesiintymien ja alueen muiden köyhempien mineralisaatioiden tiedetään vaikuttaneen alueen moreenin ja pohjaveden laatuun. Malmiesiintymien ulkopuolella pohjavesi on yleensä malmion metalleista vapaata. Kalliopohjavesi on mineralisaation kohdalla metallipitoista ja käyttökelvotonta. Mustaliuske sisältää sulfideja ja rapautuu sen vuoksi helposti. Rapautumisessa liukenee ympäristöön metalleja ja hapanta vettä. Ne voivat happamoittaa ympäristön pinta- ja pohjavesiä ja maaperää. Talvivaaran mustaliuskealueella on luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia pohjaja purovesissä sekä puro- ja järvisedimenteissä. Nämä pitoisuudet ovat paikoin korkeampia kuin koko maan mediaanipitoisuudet. Pitoisuudet ovat alhaisempia graniittisen ja kvartsiittisen kallioperän alueilla verrattuna mustaliuskealueisiin. Kallioperän laadulla on vaikutusta veden laatuominaisuuksiin etenkin mustaliuskealueilla. Kallioperän mineraali- ja kivilajikoostumus kuvastuu myös maaperään ja sitä kautta myös pohjaveteen, mutta usein maaperän raekoko ja rakenneominaisuudet vaikuttavat enemmän pohjaveden laatuun kuin kivilaji- ja mineraalikoostumus.

7 1.2 Tarkkailutoimenpiteet 3 Talousvesikaivojen seuranta Kaivoksen toiminnan vaikutusten seurantaa maapohjaveden korkeuteen ja laatuun ei voida tehdä, koska kalliota verhoaa niin ohut maapeite, ettei kallion päällä ole vesikerrosta lainkaan. Rakennettavien kohteiden pohjaveden seurantaa toteutetaan kallioporakaivoista, joiden määrä ja paikka on sovittu Kainuun ympäristökeskuksen kanssa (nyk. Kainuun ELY-keskus). Talousvesikaivojen ja tehdasalueen näytteenottopiste Valkeampi P4 on esitetty taulukossa 1. Pisteiden sijainnit ilmenevät liitteenä 2 olevalla kartalla ja analysoitavat yhdisteet taulukosta 2. Pirttimäen kiinteistö on siirtynyt kaivoksen omistukseen v eikä kaivo ole enää käytössä, joten siitä ei ole otettu enää näytteitä. Vuonna 2013 vesinäytteet otettiin ohjelman mukaan pääosin huhtikuun ja syyskuun alussa. Osasta kaivoja ei saatu näytteitä huhtikuussa (lumi/jää), jolloin korvaavat näytteet otettiin kesäkuussa. Kaivojen vedenkorkeus mitattiin mahdollisuuksien mukaan näytteenoton yhteydessä. Näytteiden otosta ja analysoinnissa on vastannut Nablabs Oy. Analyysitulosten yhteenvetotaulukot ilmenevät liitteestä 1. Taulukko 1 Kaivovesitarkkailun näytepisteet. Paikka Kallioperä Kaivotyyppi Koordinaatit Taattola kvartsiitti porakaivo Paavola mustaliuske kuilukaivo Malmiranta mustaliuske kuilukaivo Pirttimäki mustaliuske kuilukaivo Sorsala kiilleliuske kuilukaivo Lampila kiilleliuske kuilukaivo Myllyniemi kiilleliuske hetekaivo Valkealampi P4 arkeeinen porakaivo Pappila arkeeinen hetekaivo Hakoranta mustaliuske porakaivo Härkönen mustaliuske porakaivo Lahnasjärven mets.maja arkeeinen porakaivo Puoliväli arkeeinen porakaivo Taulukko 2 Kaivovesinäytteistä tehtävät määritykset. O 2 Fe Se NO 3 Mn Sb NO 2 Cu Cr NH 4 Na Ca KMnO 4 Pb K sähkönjohtavuus Ni Mg sameus Cd Zn ph Hg V kovuus As Co CO 2 U alkaliniteetti väri haju

8 Kalliopohjaveden seuranta ja tarkennettu seuranta Kalliopohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua seurataan Kainuun ELY-keskuksen (ent. Kainuun ympäristökeskus) hyväksymällä tavalla (KAI-2006-Y-59, , ). Lisäksi on vuonna 2013 aloitettu tarkennettu seuranta, johon sisältyy tammikuussa 2013 asennetut uudet putket (Dnro KAIELY/5/07.00/2010, ). Putket on asennettu kipsisakka-altaan pohjois- ja itäpuolelle sekä patoaltaiden alueelle (Kortelampi). Tarkennetussa seurannassa ovat mukana myös kipsisakka-altaan ja patoaltaiden lähellä olevat kaivot ja putket (Pappila, Valkealampi P4, P1, P7, P6, P3, P9). Kalliopohjaveden seurantapisteet ilmenevät taulukosta 3. Vuonna 2013 asennetut uudet putket ilmenevät taulukosta 4 ja niiden asennus ja sijaintitiedot liitteestä 5. Patoaltaiden lähellä olevat putket Korte1 ja Korte3 on asennettu sekä maaperän pohjavesikerrokseen että kallioperän pohjavesikerrokseen. Kallioputkiin ei maapohjavesi pääse kulkeutumaan. Taulukko 3 Kalliopohjaveden tarkkailupisteet. Paikka Kallioperä Kaivotyyppi Koordinaatit Vesinäyte Vesipinta P1 arkeeinen porakaivo x x P3 arkeeinen porakaivo x x P5 metadiabaasi porakaivo x x P6 mustaliuske porakaivo x x P7 arkeeinen porakaivo x x P8 arkeeinen porakaivo x x P9 arkeeinen porakaivo x x P10 kvartsiitti porakaivo x P11 mustaliuske porakaivo x P12 mustaliuske porakaivo x 4 Taulukko 4 Vuonna 2013 asennentut uudet pohjavesiputket. Paikka Kallioperä Koordinaatit, ETRS-TM35FIN Kipsi1 arkeeinen Kipsi2 arkeeinen Kipsi3 arkeeinen Korte1Kallio arkeeinen Korte1Maa arkeeinen Korte2Maa arkeeinen Korte3Maa arkeeinen Korte3kallio arkeeinen Kalliopohjaveden laatua seurattiin vuonna 2013 enimmillään kuudesta kalliopohjavesiputkesta (P1, P5, P6, P7, P8, P9). Näytteenotto toteutettiin tammikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa, heinä-elokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Putki P1 oli tammija maaliskuussa lumikasan alla, joten siitä ei saatu näytettä. Putki P3 on tuhoutunut kevään 2011 kierroksen jälkeen, joten siitä ei ole saatu enää näytteitä. Putki P9 oli hävinnyt kevään kierroksen jälkeen, jonka takia siitä ei ole näytteitä loppuvuodelta. Kalliopohjavedestä määritettiin tammikuun näytteenottokerralla ph, redox, sähkönjohtokyky, sameus, nikkeli, koboltti, sinkki, kupari, arseeni, alumiini, rauta ja mangaani. Elokuun kierroksella analysoitiin edellisten lisäksi happi, hapen kyllästysaste, nitraatti, sulfaatti, ammonium, KMnO4-luku, kalsium, magnesium, kalium, natrium, elohopea, kloridi, fluoridi ja uraani.

9 5 Tarkennetun seurannan pisteistä määritettiin laajimmillaan ph, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, happi, variluku, kokonaistyppi, ammonium, nitraatti, nitriitti, fosfori, rauta, mangaani, kovuus, alumiini, antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, seleeni, sinkki, uraani, vanadiini, kalium, kalsium, magnesium, fluoridi, kloridi, sulfaatti, rikki, sameus ja hiilidioksidi sekä redox -potentiaali. Pinnan korkeutta tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa kymmenessä kohteessa, joista kolme on eri kohdetta kuin laadun seuranta. Pinnankorkeudet havainnoitiin vuonna 2013 näytteenoton yhteydessä. Osalla mittauskierroista pinnankorkeuksia havainnointi ei onnistunut, koska ne olivat jääneet lumikasojen alle. Putki P3 on hävinnyt. Pinnakorkeudet havainnoitiin myös uusista vuonna 2013 asennetuista putkista. Näytteiden otosta, vesipintojen mittauksista ja analysoinneista on vastannut Nablabs Oy. Tarkkailupisteiden sijainti ilmenee liitteistä 3-5. Liitteestä 5 ilmenee myös uusien pohjavesiputkien asennustiedot. Tarkkailutulosten yhteenvetotaulukot ilmenevät liitteestä 1. 2 TALOUSVESIKAIVOJEN TULOKSET 2.1 Fysikaalis-kemiallinen laatu Analyysitulokset on toimitettu eri osapuolille tarkkailusuunnitelman mukaisesti heti niiden valmistuttua, joten niitä ei enää tässä raportissa esitetä. Kaikki vuoden 2013 tulokset on kuitenkin esitetty kootusti liitteenä 1 olevissa taulukoissa, osa myös kuvina tekstin yhteydessä. Tässä yhteydessä on käsitelty myös tarkennetun seurannan tulokset talousvesikaivojen osalta (Pappila, Valkealampi P4). Vuonna 2013 happipitoisuudet vaihtelivat välillä <0,2-9,9 mg/l. Kevään kierroksella pitoisuudet olivat pääosin lievästi suuremmat kuin syksyn kierroksella. Vuoden 2013 tulosten perusteella happipitoisuudet olivat pääosin aiemmalla tasolla, mutta vaihtelu on ollut osin myös voimakasta (kuva 3). Yhdessä talousvesikaivossa (Härkönen) vesi oli lähes hapetonta, ja myös pisteessä Valkealampi P4 happipitoisuus on ollut alhainen. Happipitoisuuksilla on vaikutusta myös veden muihin laatuominaisuuksiin. Kun pohjavesi on hapetonta kuten aiemminkin, esiintyy typpi pääosin ammoniumtyppenä, ja pohjaveden happitilanteen ollessa hyvä typpi esiintyy pääosin nitraattityppenä. Hapettomissa olosuhteissa rautaa ja mangaania liukenee maa-aineksesta veteen. Kallioperän laatu vaikuttaa maaperän rautapitoisuuteen ja sitä kautta myös pohjaveden pitoisuuksiin. Happipitoisuuteen vaikuttavat puolestaan hydrogeologiset olosuhteet (maaperän rakenne ja raekoostumus) sekä pohjaveteen liuenneiden aineiden koostumus (happea kuluttavat aineet, esim. orgaaninen aines, 2-arvoinen rauta). Em. perusteella happipitoisuuksissa on luonnonoloissakin suuria vaihteluita. Veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,8-8,0 (kuva 4). Alhaisin ph-arvo oli Pappilan kaivossa. Kaivojen ph-arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen eikä koko tarkkailuaikana tehtyihin määrityksiin verrattuna. Pohjaveden happamuuden arvot riippuvat suuresti geologista tekijöistä. Suomessa ph:n mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 6,4, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,5 ja porakaivoissa 7,6 (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 461/2000) mukainen ph-arvo tulisi olla välillä 6,5-9,5. Siihen verrattuna kevään kierroksella neljässä pisteessä ja syksyn kierroksella kolmessa pisteessä em. normi ei täyttynyt.

10 6 Kuva 3 Happipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Kuva 4 ph-arvot tarkkailukavoissa. Sähkönjohtavuuden arvot olivat välillä 3,4-22,3 ms/m (kuva 5). Arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan verrattuna. Suomessa sähkönjohtavuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 6,7 ms/m, moreenialueiden kuilukaivoissa 16,6 ms/m ja kallioporakivoissa 25,2 ms/m (Backman ym. 1999). Mm. talousveden laatusuositusten (STM 461/2000) mukaan sähkönjohtavuuden arvo saa olla enintään 250 ms/m. Siihen verrattuna arvot ovat alhaisia.

11 7 Sähkönjohtavuuden arvo kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Arvon kohoaminen johtuu ihmistoiminnasta tai luonnonolosuhteista (reliktiset meriveden suolat rannikkoalueilla). Tiealueen läheisyydessä sijaitsevissa havaintokohteissa on huomioitava myös tiesuolauksen vaikutus. Kuva 5 Sähkönjohtavuuden arvot tarkkailukaivoissa. Alkaliteetin arvot vaihtelivat välillä <0,02-2 mmol/l. Suurin arvo oli Taattolan porakaivossa. Talousveden alkaliteetille ei ole asetettu viitearvoa. Suomessa alkaliteetin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,3 mmol/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 0,76 mmol/l ja porakaivoissa 1,7 mmol/l (Backman ym. 1999). Liian matala alkaliteetin arvo eli alle 0,6 mmol/l johtaa metallisten materiaalien syöpymiseen (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto 2000). Alkaliteetti kuvaa veden puskurikykyä hapon lisäystä vastaan. Alkaliteetin arvot riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta, esim. kalkkiköyhillä alueilla alkaliteetti on alhainen. Väriluvun arvot vaihtelivat kaivoissa välillä <5-25 mg/l Pt. Veden väri johtuu yleisesti värillisistä orgaanisista yhdisteistä kuten humushapoista. Myös metallit, kuten rauta ja mangaani, aiheuttavat veden väriluvun kasvua. Väriluvulla ei ole suoraa yhteyttä talousveden terveydellisiin vaikutuksiin. Veden väri liittyy talousveden laatusuuosituksiin, ja sen edellytetään olevan käyttäjien hyväksyttävissä, eikä siinä saa olla epätavallisia muutoksia. Sameusarvot vaihtelivat kaivoissa välillä <0,25 70 (FTU). Korkeimmat arvot havaittiin Härkösen kaivossa. Sameusarvolla ei sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Veden sameus liittyy talousveden laatusuuosituksiin ja sen edellytetään olevan käyttäjien hyväksymä, eikä siinä saa olla epätavallisia muutoksia. Esimerkiksi aikaisemman talousvesiasetuksen (STM 74/1994) mukainen vaatimustaso sameudelle oli < 4 (FTU). Sameus johtuu usein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä. Veden kovuusarvot vaihtelivat kaivoissa välillä 0,1 3,8 mmol/l. Veden kovuudelle ei ole asetettu viitearvoa. Suomessa kokonaiskovuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,2 mmol/l eli vesi on yleensä hyvin pehmeää (Backman ym. 1999). Veden

12 8 kovuus aiheutuu siihen liuenneista lähinnä kalsium- ja magnesiumsuoloista. Siten kovuuden arvot korreloivat kalsium- ja magnesiumpitoisuuksien kanssa ja riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat kaivoissa välillä <7-160 µg/l. Arvot ovat alhaisia. Esimerkiksi talousveden laatusuositusten mukaan ammoniumtypen tavoitteellinen enimmäisarvo on 400 µg/l. Nitriittityppipitoisuudet olivat kaikki alle analyysitarkkuusrajan (<7 µg/l). Talousvesinormi nitriittitypelle on 150 µg/l. Nitraattityppipitoisuudet olivat osassa tarkkailupisteistä koholla kuten aikaisempina vuosina (kuva 6). Suurin pitoisuus, µg/l, havaittiin Lampilan kaivossa. Kohonneita pitoisuuksia havaittiin edelleen myös Myllyniemen, Paavolan, Lahnasjärven metsästysmajan ja Puolivälin kaivoissa. Pääosassa kiinteistöjen kaivoista pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan verrattuna. Talousvesinormi nitraattitypelle on µg/l, joten Lampilan kaivon arvo oli tasan sen suuruinen, mutta muilta osin talousvesinormi alittui. Kevään kierroksella määritettiin kaivoista myös kokonaistyppipitoisuus. Pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l. Typen kokonaispitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoa. Kuva 6 Nitraattityppipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat kaivoissa välillä <3-44 µg/l. Talousveden kokonaisfosforipitoisuudelle ei ole asetettu enimmäispitoisuuden raja-arvoa. Aikaisemman talousvesiasetuksen (74/1994) mukainen raja-arvo fosfaattifosforille oli 100 µg/l. Yleensä luonnon pohjavesien fosforipitoisuus on alhainen. Esimerkiksi Suomessa fosfaattifosforin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on <20 µg/l (Backman ym. 1999).

13 9 KMnO 4 -luvun (kaliumpermanganaatin kulutus) arvot olivat kaivoissa välillä <2-41 mg/l. Suurimmat arvot havaittiin Malmirannan, Myllyniemen, Lampilan ja Valkelampi P4 kaivoissa. Talousveden COD Mn -luvun tulisi olla < 5 mg/l. Hapettuvuus (COD Mn ) saadaan jakamalla permanganaatin kulutus luvulla 3,95. Sen mukaisesti raja-arvo osin ylittyi osassa kaivoja. Suomessa KMnO 4 -luvun mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 3,6 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,6 mg/l ja kallioporakivoissa 3,2 mg/l (Backman ym. 1999). Kemiallinen hapenkulutus (KMnO 4 -luku, COD Mn ) kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä (esim. humusaineet ja 2-arvoinen rauta). Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat kaivoissa välillä 2-33 mg/l. Suomessa hiilidioksidin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 20 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 40 mg/l ja kallioporakivoissa 15 mg/l (Backman ym. 1999). Hiilidioksidia tulee pohjaveteen biologisissa prosesseissa (orgaanisen aineksen hajoaminen, kasvien juuristohengitys) ja myös sadeveden mukana. Talousveden hiilidioksidipitoisuudelle ei ole annettu viitearvoa. Fluoridipitoisuudet vaihtelivat kaivoissa välillä <0,1-0,21 mg/l. Suomessa fluoridipitoisuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,09 mg/l (Backman ym. 1999). Talousveden laatuvaatimus fluoridille on 1,5 mg/l. Kloridipitoisuudet vaihtelivat kaivoissa välillä 0,37-39 mg/l. Suurin arvo oli Härkösen kaivossa. Suomessa kloridipitoisuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 2,1 mg/l (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositus kloridille on 250 mg/l. Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat kaivoissa välillä 2,3-22 mg/l. Suurin arvo oli Härkösen kaivossa. Suomessa sulfaattipitoisuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 7,6 mg/l (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositus sulfaatille on 250 mg/l. Hapetus-pelkistys-potentiaali eli redox-potentiaali vaihteli välillä mv. Redox-potentiaali on alhaisin Härkösen kaivossa ja korkein Sorsalan kaivossa. Redoxpotentiaali kuvaa hapetus- ja pelkistyskykyä. Mitä korkeampi arvo on, sitä hapettavammat olosuhteet. Vastaavasti negatiiviset arvot kertovat pelkistävistä olosuhteista. 2.2 Alkuaineet (metallit) Nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä <0,2-32 mg/l. Pitoisuudet olivat pääosin edellisvuosien tasolla (kuva 7). Paavolan ja Myllynimen kaivoissa havaittiin lievästi koholla olevia pitoisuuksia kuten aikaisempinakin vuosina. Talousvesinormi nikkelille on 20 µg/l (STM 461/2000), joka ylittyi vain Myllyniemen ja Paavolan kaivoissa. Pohjaveden nikkelipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 2 µg/l ja maksimipitoisuus 890 µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa nikkelin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,5 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 1,4 µg/l ja porakaivoissa 0,4 µg/l (Backman ym. 1999). Kohonneet pitoisuudet talousvesikaivojen alueilla johtuvat alueen kallioperän laadusta. Sinkkipitoisuudet vaihtelivat talousvesikaivoissa välillä 1,7-200 µg/l (kuva 8). Suurin pitoisuus oli Hakorannan kaivossa, mutta pitoisuus oli selvästi alempi kuin aikaisempina vuosina. Siinä on kuitenkin ollut suurta vaihtelua aikaisemminkin. Muilta osin ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan. Pohjaveden sinkkipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 20 µg/l ja maksimipitoisuus µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa sinkin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 4,8 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 19,2 µg/l ja porakaivoissa 18,7 µg/l (Backman ym.

14 ). Talousveden sinkkipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoa. Aikaisemman asetuksen (STM74/1994) mukainen raja-arvo sinkille oli 3000 µg/l (STM 461/2000), joten se alittui kaikilta osin. Kuva 7 Nikkelipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Kuva 8 Sinkkipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Kuparipitoisuudet vaihtelivat välillä 0,4-100 µg/l. Pohjaveden kuparipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 4 µg/l ja maksimipitoisuus 850 µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa kuparin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,82 µg/l,

15 11 moreenialueiden kuilukaivoissa 3,3 µg/l ja porakaivoissa 4,7 µg/l (Backman ym. 1999). Talousvesinormi kuparille on 2000 µg/l (STM 461/2000). Koboltin pitoisuudet olivat välillä <0,05-3,4 µg/l. Talousveden kobolttipitoisuudelle ei ole annettu viitearvoa. Pitoisuudet ovat pieniä. Kadmiumpitoisuudet olivat hyvin pieniä (<0,01-0,65 µg/l), talousvesinormin 5 µg/l alittavia. Rautapitoisuudet olivat osassa kaivoja koholla. Suurimmat pitoisuudet (19000 µg/l) havaittiin edelleen Härkösen kaivossa (mustaliuske). Pitoisuus on lievästi laskenut edellisvuodesta (kuva 9). Kaivo ei ole talousvesikäytössä. Myös Malmirannan ja Hakorannan kaivoissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia. Talousveden laatusuositusten mukaan raudan tavoitteellinen enimmäisarvo on 200 µg/l, joten siihen verrattaessa em. kaivoissa normi ei täyttynyt. Kohonneet pitoisuudet johtuvat pääosin geologisista tekijöistä. Kuva 9 Rautapitoisuudet tarkkailukaivoissa. Mangaanipitoisuudet olivat kaivoissa välillä <0,1-620 µg/l (kuva 10). Suurin pitoisuus havaittiin Valkealammen kaivossa P4, joskin syksyllä pitoisuus oli hieman alentunut. Malmirannan kaivossa pitoisuus oli hieman kohonnut. Talousveden laatusuositusten mukaan mangaanin tavoitteellinen enimmäisarvo on 50 µg/l, joten siihen verrattaessa sekä alkuvuoden että syksyn kierroksella osassa tarkkailupisteitä normi ei täyttynyt. Pohjaveden kalsiumpitoisuus vaihteli välillä µg/l, magnesiumpitoisuus µg/l, kaliumpitoisuus välillä µg/l ja natriumpitoisuus välillä µg/l. Pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (kuva 11). Pitoisuudet vastaavat pääosin Suomen pohjaveden mediaanipitoisuuksia (liite 1). Talousveden kalsium, magnesium ja kaliumpitoisuuksille ei ole asetettu viitearvoja. Natriumpitoisuuden tavoitteellinen enimmäisarvo µg/l alittui kaikkien näytteiden osalta. Em. aineet ovat elintoiminnoille tärkeitä kivennäisaineita.

16 12 Kuva 10 Mangaanipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Kuva 11 Kalsiumpitoisuudet tarkkailukaivoissa. Alumiinin pitoisuudet olivat välillä 0,9-260 µg/l. Talousvesinormi (laatusuositus) alumiinille on 200 µg/l. Se ylittyi vain Myllynimen kaivossa. Arseenin pitoisuudet olivat pääosin välillä <0,05-1,7 µg/l lukuun ottamatta syyskuussa Malmirannan kaivoa, jossa pitoisuus oli 15 µg/l. Talousvesinormi arseenille on 10 µg/l, joten se ylittyi em. kaivossa.

17 13 Antimonin, kromin, lyijyn, seleenin ja vanadiinin pitoisuudet olivat hyvin alhaisia; kaikkien osalta alittuivat talousvesinormit (liite 1). Elohopean pitoisuudet olivat kaikissa kaivoissa alle analyysitarkkuusrajan (<0,05 µg/l). Rikkipitoisuudet olivat välillä µg/l. Rikkipitoisuudelle ei ole viitearvoa. Uraanin määritys ei ole alun perin kuulunut talousvesikaivojen tarkkailuohjelmaan. Kalliopohjaveden seurantaan uraanin määritys puolestaan kuuluu. Niiden tulokset on käsitelty luvussa 3. Talousvesikaivoista on määritetty uraanipitoisuudet v. 2010, 2012 ja Uraanimittausten tulokset on esitetty kuvassa 12 ja vuoden 2013 tulokset lukuarvoina myös liitteessä 1. Kuva 12 Uraanipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Uraanipitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia. Puolivälin ja Lahnasjärven metsästysmajan kaivossa pitoisuudet ovat edelleen selvästi korkeammat kuin muissa kaivoissa (kuva 12). Puolivälin ja Lahnaslammen metsästysmajan näytteiden pitoisuudet johtuvat alueen kallioperästä (pegmatiittigraniitti). Suomessa ei ole raja-arvoa uraanin enimmäispitoisuudelle juomavedessä. Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeellinen rajaarvo juomaveden uraanipitoisuudelle on 30 µg/l. Suomessa uraanin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,16 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 0,22 µg/l ja porakaivoissa 1,4 µg/l (Backman ym. 1999). Uraani on kallioperässä (erityisesti graniitissa) oleva radioaktiivinen alkuaine. Luonnon uraani on pääosin matala-aktiivista isotooppia U-238. Suomen kallioperän uraanipitoisuus vaihtelee paljon. Alueet, joissa uraanipitoisuus on suuri, sijaitsevat pääosin Etelä- Suomessa Salpausselän vyöhykkeellä ja Uudellamaalla. Uraani liukenee kallioperästä pohjaveteen. Suomen pehmeä hiilidioksidi- ja bikarbonaattipitoinen pohjavesi edistää uraanin liukenevuutta. Uraania on erityisesti porakaivovedessä, kun porattu reikä läpäisee uraanirikkaita kerroksia.

18 14 Tavanomainen juomaveden uraanipitoisuus on alle 1 µg/litra. Sen sijaan paikkakunnilla, joiden kallioperässä on runsaasti uraania, porakaivoveden uraanipitoisuus vaihtelee tasolla µg/l. Suurimmat todetut uraanipitoisuudet ovat µg/l. ( 2.3 Vesipinnat talousvesikaivoissa Vesipintoja ei ole voitu mitata näytteenoton yhteydessä kuin viidestä kaivosta, koska kaivot ovat pääosin porakaivoja tai mittaus ei ole muutoin ollut mahdollista. Vesipintahavainnot on esitetty kuvassa 13. Vesipintojen vaihtelu on suurta etenkin Lampilan, Malmirannan ja Paavolan kuilukaivoissa. Lampilan ja Malmirannan kaivoissa ei ollut vettä huhtikuussa, mutta kesäkuussa jälleen oli. Maalis-huhtikuussa vesipinnat ovat luonnostaan alimmillaan. Syy suureen vesipintojen vaihteluun on normaaleissa vuodenaikaisvaihteluissa, paikallisissa geologisissa olosuhteissa ja kaivoista tapahtuvissa vedenotoissa. Kaivostoiminnan vaikutukset kaivojen vesipintoihin eivät ole mahdollisia, koska esim. Kolmisopen läheisyydessä sijaitsevan Malmirannan kaivon läheisyydessä ei ole vielä toimintaa. Paavolan kaivo sijaitsee kaivosalueen itäpuolella, jonne Kuusilammen avolouhoksesta on matkaa noin 2,5 km, joten avolouhoksen vaikutus ei ole myöskään mahdollista. Kaivosalueen vesipintoja on tarkasteltu myös kallioporakaivojen tulosten yhteydessä (luku 3). Kuva 13 Vesipinnat kaivoissa kaivon kannesta tai yläreunasta mitattuna.

19 15 3 KALLIOPOHJAVEDEN TARKKAILUTULOKSET 3.1 Fysikaalis-kemiallinen laatu Analyysitulokset on toimitettu eri osapuolille niiden valmistuttua, joten niitä ei enää tässä raportissa esitetä. Kaikki tulokset on kuitenkin esitetty kootusti liitteenä 1 olevissa taulukoissa, osa myös kuvina tekstin yhteydessä. Liitteen taulukoista ilmenee myös kallioperän laatu kunkin pisteen alueella. Tässä yhteydessä on käsitelty myös tarkennetun seurannan tulokset pohjavesiputkien osalta. Kallioporakaivojen veden ph-arvot vaihtelivat välillä 4,4 8 (kuva 14). Happaminta vesi oli tehdasalueen pisteessä P1, mutta marraskuussa myös pisteessä Korte3Maa pharvo oli pudonnut (6 -> 4,4). Vesi oli selvästi emäksisen puolella pisteessä P6 ja pisteessä Korte3Kallio. Muissa pisteissä ei ole havaittavissa selvää muutosta, vaikka vaihtelua oli eri mittauskertojen välillä. Suomessa ph:n mediaaniarvo porakaivoissa on 7,6 (Backman ym. 1999). Kuva 14 ph-arvot kalliokaivoissa ja uusissa pohjavesiputkissa. Sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat välillä 2-129,8 ms/m. Suurimmat arvot havaittiin tehdasalueen pisteessä P1 ja pisteessä P7, mutta marraskuussa myös Korte3Maa ja Korte2Maa pisteissä arvot kohosivat voimakkaasti. Pisteessä P8 arvot ovat edelleen kohonneet. Piste P7 ja P8 sijaitsevat primääriliuotuskasan lounaispuolella. Esimerkiksi talousvesinormi (laatusuositus) sähkönjohtavuudelle on 250 ms/m, joten siihen verrattuna arvot eivät ole vielä korkeita. Suomessa sähkönjohtavuuden mediaaniarvo porakaivoissa on 25,2 ms/m (Backman ym. 1999).

20 16 Alkaliteetin arvot vaihtelivat välillä <0,02-2,1 mmol/l. Suurin alkaliteetti oli pisteessä Kipsi2. Väriluvun arvot vaihtelivat välillä <5-225 mg/l Pt. Suurin arvo oli pisteessä P7. Kloridipitoisuudet olivat tasoa 0,28-12 mg/l. Suurin arvo oli pisteessä Korte3Kallio. Arvot ovat alhaisia. Esimerkiksi talousvesinormi (laatusuositus) kloridille on 250 mg/l. Suomessa kloridin mediaaniarvo on porakaivoissa 8,8 mg/l (Backman ym. 1999). Sulfaattipitoisuudet olivat välillä 0, mg/l (kuva 16). Suurin pitoisuus oli tehdasalueen pisteessä P1. Myös pisteessä P7 havaittiin kohonneita pitoisuuksia samoin pisteissä Korte2Maa ja Korte2Kallio marraskuussa. Esimerkiksi talousvesinormi (laatusuositus) sulfaatille on 250 mg/l, joten siihen verrattuna pisteiden P1, P7, Korte2Maa ja Korte3Kallio arvot ylittävät talousvesinormin, muilta osin talousvesinormi alittuu. Suomessa sulfaatin mediaaniarvo porakaivoissa on 15,6 mg/l (Backman ym. 1999). Kuva 15 Sähkönjohtavuuden arvot kalliokaivoissa ja uusissa pohjavesiputkissa. Nitraattityppipitoisuudet olivat vuonna 2013 välillä < µg/l. Pitoisuus oli korkein pisteessä P7. Tehdasalueen pisteessä P1, jossa aiemmin on havaittu korkein arvo, pitoisuudet ovat alentuneet (kuva 17). Muissa pisteissä muutokset olivat vähäisiä vuonna Talousvesinormi nitraattitypelle on µg/l eli se alittui. Nitriittityppipitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan. Vain pisteessä P1 havaittiin talousvesinormin 150 µg/l ylittäviä pitoisuuksia. Ammoniumtyppipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l lukuun ottamatta pistettä P7, jossa arvo oli enimmillään 1600 µg/l. Ammoniumtypen talousvesinormi 400 µg/l ylittyy vain pisteessä P7. Kokoanistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä < µg/l. Typen olomuodon määrää happipitoisuus. Hapettomissa olosuhteissa typpi on pääosin ammoniummuodossa. Suomessa nitraatin (NO 3 ) mediaaniarvo porakaivoissa on 200 µg/l, ammoniumille ja nitriitille ei ole viitearvoa (Backman ym. 1999).

21 17 Kuva 16 Sulfaattipitoisuudet kalliokaivoissa ja uusissa pohjavesiputkissa. Kuva 17 Nitraattipitoisuudet kalliokaivoissa ja uusissa pohjavesiputkissa. Happipitoisuudet vaihtelivat välillä <0,2-12,5 mg/l. Paras happitilanne oli pisteessä Korte1Maa ja edelleen huonoin (hapeton) pisteessä P7 (kuva 18).

22 18 Hapetus-pelkistys-potentiaali eli redox-potentiaali vaihteli välillä mv (kuva 19). Redox-potentiaali oli alhaisin pisteissä Kipsi2, Kipsi 3, Korte3Maa, Korte3Kallio ja P7. Pisteissä Korte3Maa, Korte3Kallio redox-potentiaali on pudonnut elokuun kierroksella, tätä ennen arvot olivat selvästi positiivisia. Redox-potentiaalin arvoissa oli myös vuonna 2013 suurta vaihtelua. Redox-potentiaali kuvaa hapetus- ja pelkistyskykyä. Mitä korkeampi arvo on, sitä hapettavammat olosuhteet. Vastaavasti negatiiviset arvot kertovat pelkistävistä olosuhteista. Kuva 18 Happipitoisuudet kalliokaivoissa ja uusissa pohjavesiputkissa. Kuva 18 Redox-potentiaali kalliokaivoissa ja uusissa pohjavesiputkissa.

23 19 Sameusarvot vaihtelivat välillä <0, FTU. Suurimmat arvot mitattiin uusista putkista maaliskuun kierroksella. Elokuussa arvot olivat tavanomaisella tasolla. Sameus johtuu usein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä. Todennäköinen syy maaliskuun selvästi korkeampiin pitoisuuksiin on putkessa todennäköisesti vielä asennuksen jäljiltä ollut hienoaines (putket asennettu tammikuussa). Kovuusarvot vaihtelivat välillä 0,06-7,32 mg/l. Suurimmat arvot mitattiin pisteestä P1, myös Korte2Maa ja Korte3Maa pisteissä marraskuussa arvot kohosivat. Veden kovuudelle ei ole asetettu viitearvoa. Suomessa kokonaiskovuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,2 mmol/l eli vesi on yleensä hyvin pehmeää (Backman ym. 1999). Veden kovuus aiheutuu siihen liuenneista lähinnä kalsium- ja magnesiumsuoloista. Siten kovuuden arvot korreloivat kalsium- ja magnesiumpitoisuuksien kanssa ja riippuvat siten suuresti maa- ja kallioperän laadusta. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat välillä <3-28 µg/l. Arvot ovat alhaisia. Talousveden kokonaisfosforipitoisuudelle ei ole asetettu enimmäispitoisuuden raja-arvoa. Aikaisemman talousvesiasetuksen (74/1994) mukainen raja-arvo fosfaattifosforille oli 100 µg/l. Yleensä luonnon pohjavesien fosforipitoisuus on alhainen. Esimerkiksi Suomessa fosfaattifosforin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on <20 µg/l (Backman ym. 1999). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) arvot olivat välillä <0,5-5,9 mg/l. Arvot ovat alhaisia. Vain pisteessä P1 ylittyy talousveden laatusuositus 5 mg/l. Kemiallinen hapenkulutus kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä (esim. humusaineet ja 2-arvoinen rauta). Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat välillä <1-130 mg/l. Suomessa hiilidioksidin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 20 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 40 mg/l ja kallioporakivoissa 15 mg/l (Backman ym. 1999). Hiilidioksidia tulee pohjaveteen biologisissa prosesseissa (orgaanisen aineksen hajoaminen, kasvien juuristohengitys) ja myös sadeveden mukana. Talousveden hiilidioksidipitoisuudelle ei ole annettu viitearvoa. Fluoridiarvot vaihtelivat välillä <0,1 1,2 mg/l. Korkein arvo havaittiin pisteessä Kipsi2. Talousvesinormi fluoridille on 1,5 mg/l. Suomessa fluoridin mediaaniarvo porakaivoissa on 0,5 mg/l (Backman ym. 1999). 3.2 Alkuaineet (metallit) Alumiinipitoisuudet olivat välillä 0, µg/l. Korkein pitoisuus havaittiin tehdasalueen pisteessä P1. Myös osassa uusia pisteitä (Kipsi3, Korte1Kallio, Korte2Maa, Korte3Maa) havaittiin kohonneita pitoisuuksia muutamilla näytteenottokerroilla (liite 1). Esimerkiksi talousvesinormi (laatusuositus) alumiinille on 200 µg/l, joten se ylittyi pisteissä P1 ja em. uusissa pisteissä. Suomessa alumiinin mediaaniarvo porakaivoissa on 3 µg/l (Backman ym. 1999). Nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 0, µg/l. Suurien pitoisuus oli edelleen pisteessä P1. Myös pisteessä P8 pitoisuudet olivat koholla ja edelleen kohonneet. Pisteessä Korte3Maa pitoisuus kohosi marraskuussa (kuva 19). Talousvesinormi nikkelille on 20 µg/l, joten se ylittyi P1 pisteen lisäksi pisteissä P7, P8 ja Korte3Maa. Suomessa nikkelin mediaaniarvo porakaivoissa on 0,4 µg/l (Backman ym. 1999).

24 20 Kuva 19 Nikkelipitoisuudet kalliokaivoissa ja uusissa pohjavesiputkissa. Kuva 20 Sinkkipitoisuudet kalliokaivoissa ja uusissa pohjavesiputkissa.

25 21 Sinkkipitoisuudet vaihtelivat välillä 2, µg/l (kuva 20). Pisteessä P1 pitoisuus oli edelleen korkein ja myös pisteessä P8 pitoisuus oli selvästi kohonnut loppuvuotta kohti. Sinkkipitoisuudelle ei ole viitearvoja nykyisessä talousvesiasetuksessa. Pisteen P1 pitoisuus (max µg/l) on koholla verrattuna esimerkiksi aikaisempaa talousvesinormiin (3000 µg/l). Luonnonvesien arvot ovat kuitenkin alempia. Esimerkiksi Suomessa sinkin mediaaniarvo porakaivoissa on 18,7 µg/l (Backman ym. 1999). Rautapitoisuudet vaihtelivat välillä < µg/l (kuva 21). Pisteessä P7 pitoisuudet olivat edelleen omalla, selvästi muita korkeammalla tasollaan. Mangaanipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l (kuva 22). Mangaanipitoisuus oli pisteessä P1 edelleen omalla selvästi korkeammalla tasollaan, mutta myös pisteessä Korte3Maa pitoisuus on jyrkästi kohonnut ja loivemmin pisteessä P8. Pisteessä P7 pitoisuus on puolestaan alentunut. Raudan talousvesinormi (laatusuositus) on 200 µg/l ja mangaanin 50 µg/l, joten ne ylittyvät useissa pisteissä. Suomessa raudan mediaaniarvo porakaivoissa on 50 µg/l ja mangaanin 33,2 µg/l (Backman ym. 1999). Kuten jo aiemmin on todettu vaikuttavat hapetus-pelkistys-olosuhteet raudan ja mangaanin pitoisuuksiin. Esimerkiksi pisteessä P7 vesi oli hapetonta ja redox-arvo oli negatiivinen, joten rautaa- ja mangaania liukenee pohjaveteen. Arseenin pitoisuudet olivat hyvin alhaiset, tasoa <0,05-2,2 µg/l ja elohopean pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajan (<0,05 µg/l). Kadmiumpitoisuudet olivat välillä <0,01-2 µg/l lukuun ottamatta pisteen P1 korkeampaa tasoa (max. 16 µg/l). Pisteen P1 ylittää talousvesinormin 5 µg/l (STM 461/2000). Kobolttipitoisuudet olivat välillä <0, µg/l, kuparipitoisuudet välillä 0,1-45 µg/l ja kromipitoisuudet välillä <0,2-8,4 µg/l. Koboltille ei ole annettu viitearvoa, kuparin talousvesinormi on 2000 µg/l ja kromin 50 µg/l. Suomessa koboltin mediaaniarvo porakaivoissa on 0,05µg/l, kuparin 4,7 µg/l ja kromin <0,02 µg/l (Backman ym. 1999). Antimonin pitoisuudet olivat 0,09-0,44 µg/l, lyijyn <0,05-0,94 µg/l, seleenin <0,2-3 µg/l ja vanadiinin <0,05-8,5 µg/l. Pitoisuudet ovat pieniä ja alittavat esim. talousvesinormit niiltä osin kun ne ovat olemassa (liite 1). Natriumpitoisuus vaihteli välillä µg/l. Suurin pitoisuus oli pisteessä P1. Kohonneita pitoisuuksia havaittiin myös pisteissä Korte2Maa, Korte3Maa ja Korte3Kallio lähinnä marraskuun näytteissä ( µg/l). Talousvesinormi (laatusuositus) natriumille on µg/l, joten se alittuu kaikissa näytteissä. Suomessa natriumin mediaaniarvo porakaivoissa on µg/l (Backman ym. 1999). Kaliumpitoisuudet olivat välillä µg/l. Suurin pitoisuus oli pisteessä Kipsi3 elokuussa. Kalsiumpitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l ja magnesiumpitoisuudet välillä µg/l. Suurimmat kalsiumpitoisuudet olivat pisteessä Korte2Maa marraskuussa ja magnesiumpitoisuudet olivat pisteessä Korte3Maa ja Korte3Kallio pisteissä huhtikuussa (liite 1). Myös pisteessä P1 havaittiin kohonneita pitoisuuksia. Esimerkiksi talousvesiasetuksessa ei ole annettu viitearvoja em. alkuaineille. Suomessa kaliumin mediaaniarvo porakaivoissa on 2500 µg/l, kalsiumin µg/l ja magnesiumin 5600 µg/l (Backman ym. 1999). Rikkipitoisuudet olivat välillä < µg/l. Suurin pitoisuus oli pisteessä P1. Myös pisteissä P7 ja P8 sekä marraskuussa myös pisteissä Korte2Maa ja Korte3Maa pitoisuudet olivat koholla. Rikkipitoisuudelle ei ole viitearvoa.

26 22 Kuva 21 Rautapitoisuudet kalliokaivoissa ja uusissa pohjavesiputkissa. Kuva 22 Mangaanipitoisuudet kalliokaivoissa ja uusissa pohjavesiputkissa.

27 23 Uraanipitoisuudet vaihtelivat välillä <0,01 8,8 µg/l. Selvästi suurin pitoisuus on ollut pisteessä Korte3Kallio, muissa pisteissä pitoisuudet ovat olleet alempia eikä niissä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (kuva 23). Pitoisuudet ovat myös pisteen Korte3Kallio osalta pieniä. Suomessa ei ole raja-arvoa uraanin enimmäispitoisuudelle juomavedessä. Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeellinen raja-arvo juomaveden uraanipitoisuudelle on 15 µg/l. Suomessa uraanin mediaaniarvo porakaivoissa on 1,4 µg/l (Backman ym. 1999). Yleistietoa uraanista on esitetty edellä kohdassa 2.2. Kuva 23 Uraanipitoisuudet kalliokaivoissa ja uusissa pohjavesiputkissa. 3.3 Vesipinnat pohjavesiputkissa Pohjaveden korkeushavainnot vuodelta 2013 on esitetty taulukossa 5 ja kuvissa 24 ja 25 vesipinnat on esitetty myös graafisesti. Pohjaveden korkeuserot (N60) ovat alueella suuria (kuvat 24, 25), mikä johtuu alueen geologisista ja morfologisista tekijöistä. Vanhoissa kallioputkissa vesipinta on syvimmällä maanpinnasta pisteiden P1 ja P6 alueilla. Vesipintojen vaihtelu oli pääosin 0-0,9 m, pisteessä P1 selvästi suurempi eli 1,9 m. Pisteessä P12 vesi on paineellista, ja siinä ei havaittu edelleenkään vesipinnan vaihtelua, myös pisteessä P10 vaihtelu on ollut hyvin vähäistä. Uusissa pisteissä vesipinta oli 1-3,8 m syvyydellä maanpinnasta (putken päästä) ja vaihtelu oli 0,4-1,7 m. Pisteissä, joissa toinen putki on asennettu kallioon ja toinen maapeitteeseen ei havaittu merkittäviä eroja pinnankorkeuksissa eikä niiden vaihteluissa. Vesipinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan. Lievää kohoamista on kuitenkin havaittavissa esimerkiksi pisteessä P8 marraskuussa. Pohjaveden korkeuteen vaikuttavat luonnollisesti sademäärien ja vuodenaikojen vaihtelut sekä paikalliset hydrogeologiset olosuhteet (mm. topgrafia, maaperän laatu).

28 24 Mittaussarja on vielä lyhyt ja osin hajanainen, joten sen perusteella normaali vuodenaikaisvaihtelun suuruus on epävarma. Vesipintojen perusteella kalliopohjaveden virtaussuunta on primäärikasojen alueella lounaan suuntaan, Kuusilammen louhoksen länsipuolella idän suuntaan ja sekundäärivaiheen liuotusalueen itä-koillispuolella luoteen suuntaan. Todennäköisesti kalliopohjaveden virtausta tapahtuu eniten ruhjeiden suuntaisesti eli louhosalueella pääosin eteläpohjoissuuntaan (kuva 2). Taulukko 5 Kalliopohjaveden korkeudet vuonna 2013 (N60). Pvm. P1 P3 P5 P6 P7 P8 P9 P10 P11 P12 Kipsi1 Kipsi2 Kipsi3 Korte1Ka Korte1Maa Korte2Maa Korte3Maa Korte3Ka Pp/Mp/Kp 226,98 212,86 240,90 211,68 210,57 217,11 222,29 237,22 236,20 212,41 217,76 218,46 212,51 205,09 204,76 197,86 197,33 197, ,90 205,35 207,34 213,96 220, ,23 207,26 219,85 215,01 214,98 208,56 201,65 201,26 195,84 194,76 195, ,53 238,61 205,19 207,34 214,01 219,85 214,88 214,76 208,47 201,53 201,17 195,86 194,72 194, ,10 205,83 236,75 232,08 212,41 215,26 214,91 208,61 201,69 201,64 195,84 195,6 195, ,68 214,96 213,96 208,21 200,83 200,46 195,12 194,83 194, ,83 239,02 205,00 214,26 214,82 213,66 208,47 200,81 200,32 195,19 194,68 194, ,23 205,16 236,72 232,02 212,41 214,7 214,57 208,46 201,04 201,03 195,74 195,72 195, ,44 205,88 208,01 214,75 232,45 212,41 215,59 215,2 208,65 201,83 201,77 195,97 196,37 195,74 max 220,44 239,23 205,88 208,01 214,75 220,29 236,75 232,45 212,41 215,59 215,20 208,65 201,83 201,77 195,97 196,37 195,74 min 218,53 238,61 205,00 207,26 213,96 219,85 236,72 232,02 212,41 214,70 213,66 208,21 200,81 200,32 195,12 194,68 194,45 max-min 1,91 0,62 0,88 0,75 0,79 0,44 0,03 0,43 0,00 0,89 1,54 0,44 1,02 1,45 0,85 1,69 1,29 Pp-max 6,54 1,67 5,80 2,56 2,36 2,00 0,47 3,75 0,00 2,17 3,26 3,86 3,26 2,99 1,89 0,96 1,67 Huom! Pp= putken pää, Mp= maanpinta, Kk= kaivon kansi, Kp= kallion pinta. Pisteen P11 osalta korkeus on epävarma. Pisteen P1 korkeus on muuttunut huomattavasti aiemmasta, alueella on tehty täyttöjä ja putkea jatkettu. Pisteen aikaisempi korkeus oli 222,47. Kuva 24 Kalliopohjaveden korkeuksia vuonna (vanhat putket). Pisteen P1 vesipinnat ovat myös vuoden 2013 osalta aiemman korkeustiedon mukaistet (Pp= 222,47, nykyään Pp= 226,98).

29 25 Kuva 25 Pohjaveden korkeuksia uusissa putkissa vuonna YHTEENVETO Vuonna 2013 pohjaveden normaalin tarkkailun lisäksi tehtiin kipsisakka-altaan vuotoon liittyen tehostettua seurantaa. Tarkennetussa seurannassa olivat mukana kipsisakkaaltaan ja patoaltaiden lähelle asennetut uudet putket (8 kpl) sekä näiden lähialueella olevat kaivot ja putket (Pappila, Valkealampi P4, P1, P7, P6, P3, P9). Talousvesikaivoissa pohjaveden pitoisuudet olivat pääosin aikaisemmalla tasolla. Muutamien komponenttien (mm. nitraatti, rauta, mangaani, nikkeli) osalta havaittiin kohonneita pitoisuuksia kuten aikuisempinakin vuosina. Pitoisuuksien kohoaminen johtuu paikallisista geologisista ym. tekijöistä, ei kaivostoiminnasta. Kalliopohjaveden vanhoissa seurantaputkissa havaittiin osin aikaisemmista vuosista kohonneita pitoisuuksia. Pohjaveden ainesmäärät olivat suurimmat tai laatu oli muista poikkeava tehdasalueen keskellä sijaitsevassa pisteessä P1 sekä primääriliuotuskasan länsipuolen pisteissä P7 ja P8. Tehdasalueen pisteessä P1 havaittiin kuten aikaisempinakin vuosina alhainen ph-arvo (ph 4,6) ja korkein sähkönjohtavuus sekä kohonneita sulfaatti-, nikkeli-, mangaani-, natrium- ja rikkipitoisuuksia. Primääriliuotuskasan länsipuolella pisteessä P8 mangaani-, nikkeli- ja sinkkipitoisuudet kohosivat etenkin marraskuun kierroksella. Kipsisakka-altaan vuodon (marraskuu 2012) tehostettuun seurantaan liittyvissä uusissa tarkkailuputkissa on osin havaittavissa tavanomaisesta poikkeavia laatumuutoksia etenkin marraskuun kierroksella. Kortelammen padon alapuolella pisteissä Korte2Maa ja Korte3Maa havaittiin selvä kohoaminen sähkönjohtavuuden arvossa sekä mangaani- ja sulfaattipitoisuudessa. Korkeita magnesiumpitoisuuksia havaittiin etenkin huhtikuussa pisteessä Korte3Kallio ja Korte3Maa. Pisteessä Korte3Maa havaittiin alhainen ph-arvo marraskuussa (ph 4,4). Talousvesikaivojen uraanipitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia. Puolivälin ja Lahnasjärven metsästysmajan kaivossa uraanipitoisuudet ovat edelleen selvästi korkeammat

30 26 kuin muissa kaivoissa (7,4-12 µg/l). Pohjavesiputkista pisteessä Korte3Kallio uraanipitoisuus oli selvästi korkeampi kuin muissa pisteissä, mutta siinäkin pitoisuus (8,8 µg/l) alitti esim. Lahnajärven metsästysmajan tason (max. 12 µg/l). Puolivälin ja Lahnaslammen metsästysmajan muita korkeammat pitoisuudet johtuvat alueen kallioperästä (pegmatiittigraniitti). Myös pisteen Korte3Kallio pitoisuus johtunee kallioperästä. Uraanipitoisuudet ovat pieniä. Suomessa ei ole raja-arvoa uraanin enimmäispitoisuudelle juomavedessä. Esimerkiksi maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeellinen raja-arvo juomaveden uraanipitoisuudelle on 30 µg/l. Paikkakunnilla, joiden kallioperässä on runsaasti uraania, porakaivoveden uraanipitoisuus vaihtelee tasolla µg/l. Pohjaveden korkeuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jatkotoimenpiteet Pohjavesitarkkailua tulee jatkaa uuden tarkkailusuunnitelman (Pöyry Finland Oy 2013, 16X179429, ) mukaisesti. Olemassa olevat vanhat kalliopohjavesitarkkailuputket uusitaan ja kalliopohjavesitarkkailupisteiden määrää lisätään Kainuun ELYkeskuksen vaatimusten mukaisesti.

31 27 5 VIITTEET Backman, B. Lahermo, P., Väisänen, U., Paukola, T., Juntunen, R., Karhu, J., Pullinen, A., Rainio, H. ja Tanskanen, H Geologian ja ihmisen toiminnan vaikutus pohjaveteen. Seurantatutkimuksen tulokset vuosilta Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. Hatva Tuomo, Lapinlampi Toivo ja Vienonen Sanna Kaivon paikka. Selvitykset ja tutkimukset kiinteistön kaivon paikan määrittämiseksi. Ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus. Johansson, P. & Kujansuu, R (toim.). Pohjois-Suomen maaperä. Maaperäkarttojen 1: selitys. Geologian tutkimuskeskus. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R Suomen Geokemian Atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Lahermo, P.,Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R.,Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P.,Väisänen, U. & Suomela, P Tuhat kaivoa - Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna Summary: One thousand wells the physical-chemical quality of Finnish well waters in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti Geological Survey. Loukola-Ruskeeniemi, K Origin of the Talvivaara black-shale-hosted Ni-Cu-Zn deposit, eastern Finland. In: Autio, S. (ed.) Geological Survey of Finland, Current Research Geological Survey of Finland. Special Paper 20, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Suomen kuntaliitto.

32 Talvivaara Sotkamo Oy Pohjavesitarkkailu 2013, talousvesikaivot Analyysitulokset Nab Labs Oy Pvm. Kallioperän Kaivo- Redox Happi ph Sähkönj. Alkaliteetti Väri Sameus Kovuus Kok.N NH4-N NO2-N NO3-N Kok.P CODMn KMnO4-luku CO2 Fluoridi Kloridi SO4 Näytetunnus: laatu tyyppi mv mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt FTU mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l STM 461/ ,5-9, (<15)** (<4)** (12)** - 1, Lähteet ja lähdekaivot* 6,4 6,7 0,3 <5 0, ,6 20 0,09 2,1 7,6 Moreeni, kuilukaivot* 6,5 16,6 0, , ,6 40 0,15 4,9 14,3 Porakaivot* 7,6 25,2 1,7 <5 0, ,2 15 0,5 8,8 15, Pappila Arkeeinen hetekaivo - 7,4 5,9 3,38 0,17 <5 <0,25 0, < <2 24 <0,1 0,89 3, Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 131 1,1 6,6 16,77 1,5 5 0,41 0, < ,15 6,8 2, Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 225,7 7 6,7 6,58 0,5 5 0,69 0, < <0,1 0,37 3, Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 179,1 7,5 6,8 14,6 0,91 5 0,32 0, < <0,1 2, Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 182,4 6,8 6,7 11,7 0, ,83 3, < <0,1 1, Taattola Kvartsiitti porakaivo 230 6,3 7,2 20,8 1,7 < 5 0,28 0, < 7 < < 3 < 2 11 < 0,1 0, Paavola Mustaliuske kuilukaivo 164 9,9 6,4 7,95 0,26 < 5 0,28 0, < < 2 10 < 0,1 0, Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 251 5,3 7,7 17,57 1,6 < 5 < 0,25 0, < < 3 < 2 3 0,14 0,89 9, Härkönen Mustaliuske porakaivo -34 < 0,2 6,4 21,3 0, , < 7 < < , Puoliväli Arkeeinen porakaivo 216 7,6 6,6 13,65 0,59 < 5 < 0,25 0, < 7 < < 2 20 < 0,1 18 5, Pappila Arkeeinen hetekaivo 208 8,3 5,8 4,74 0,18 < 5 0,51 0, < < 2 19 < 0,1 1,1 3, Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 221 2,2 6,7 17,28 1,5 < 5 < 0,25 0, < ,5 28 0,16 7,2 2, Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 154 9,9 6,6 7,2 0,32 < 5 < 0,25 0, < < 2 7 < 0,1 4,7 2, Taattola Kvartsiitti porakaivo 7,3 7,5 22,3 2 < 5 < 0, < < Paavola Mustaliuske kuilukaivo 9,4 6,2 6,7 0,18 < 5 0,38 0,23 < 7 < , Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 5,8 6,7 7,8 0,6 25 9,7 0,3 160 < Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 7,8 7,2 20,2 1,6 < 5 0,45 0,73 19 < , Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 3,9 6,6 13,7 0, ,89 0,54 30 < , Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 4,1 8 18,1 1,7 < 5 < 0,25 0,77 16 < < Hakoranta Mustaliuske porakaivo 7,2 7,1 19,3 0, ,2 0,74 31 < , Härkönen Mustaliuske porakaivo 0,8 6,5 21,4 0,55 20 # 51 0,54 48 < 7 < 22 < Puoliväli Arkeeinen porakaivo 5 6,4 13,4 0,61 < 5 0,32 0,41 12 < < Pappila Arkeeinen hetekaivo 7,9 6,1 3,6 0,18 < 5 < 0,25 0,1 47 < , Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 0,5 6,7 17,3 1,6 < 5 0,3 0,62 79 < Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 7,6 6,9 7,3 < 0,02 < 5 < 0,25 0,18 < 7 < < 2 9 *) Backman ym Arvot ovat laboratorioanalyysituloksia lukuun ottamatta hiilidioksidia, joka on kenttämittaustulos. **) Aikaisemman talousvesiasetuksen 74/1994 mukainen viitearvo.

33 Talvivaara Sotkamo Oy Pohjavesitarkkailu 2013, talousvesikaivot Analyysitulokset Nab Labs Oy Pvm. Kallioperän Kaivo- Al Sb As Hg Cd K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe S Se Zn V U Näytetunnus: laatu tyyppi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 461/ (3000)** - - Lähteet ja lähdekaivot* 21,2 0,03 0,13 0, ,09 0,3 0,82 0, , ,5 <30 <0,5 4,8 0,2 0,16 Moreeni, kuilukaivot* 80,8 0,05 0,26 0, ,18 0,33 3,3 0, , ,4 60 <0,5 19,2 0,31 0,22 Porakaivot* 3 0,03 0,79 <0, ,05 <0,02 4,7 0, , ,4 50 <0,5 18,7 0,19 1, Pappila Arkeeinen hetekaivo 71 0,09 <0,05 <0,05 0, ,09 0,2 0,4 0, , <0,2 1,7 0,15 0, Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 4,2 0,18 0,27 <0,05 0, ,77 1,6 9,8 0, , <0,2 26 0,51 1, Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 95 0,53 1,7 <0,05 0, ,07 0,9 6 0, , , ,19 0, Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 170 0,61 0,26 <0,05 0, ,32 1 8,6 0, , ,3 45 0,33 0, Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 260 0,59 0,24 <0,05 0, ,4 0,7 17 0, , ,43 0, Taattola Kvartsiitti porakaivo 18 0,13 < 0,05 < 0,05 0, < 0,05 < 0,2 43 0, , ,8 35 < 0,05 0, Paavola Mustaliuske kuilukaivo 19 0,18 0,05 < 0,05 0, ,16 0,2 1,1 < 0, , ,6 62 0,09 0, Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 46 0,12 < 0,05 < 0,05 < 0, ,08 0,5 4 0, , < 0,2 10 0,2 0, Härkönen Mustaliuske porakaivo 1,1 0,08 0,06 < 0,05 0, < 0,05 < 0,2 36 0, < 0, < 0,2 32 < 0,05 < 0, Puoliväli Arkeeinen porakaivo 120 0,13 0,05 < 0,05 < 0, < 0,05 0,2 63 2, < 0, < 0,2 35 0,25 7, Pappila Arkeeinen hetekaivo 80 0,26 < 0,05 < 0,05 0, ,3 0,4 0,9 0, , < 0,2 19 0,26 0, Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 8,6 0,24 0,38 < 0,05 0, < 0,2 12 < 0, < 0,2 16 0,95 2, Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 0,9 0,13 < 0,05 < 0,05 0, < 0,05 < 0,2 2,2 0, , , < 0,2 180 < 0, Taattola Kvartsiitti porakaivo 0,07 0,05 < 0,05 0, < 0,05 0,3 67 0, , ,7 47 0,8 33 < 0,05 0, Paavola Mustaliuske kuilukaivo 0,09 0,09 < 0,05 0, ,6 0,9 2,6 0, ,7 85 0,12 0, Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 0,13 15 < 0,05 0, ,83 3,1 13 3, , ,5 0, Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 0,24 0,19 < 0,05 0, ,09 0,5 1,8 0, , ,8 22 < 0,2 29 0,29 0, Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 0,23 0,14 < 0,05 0, ,5 2,1 13 0, ,4 87 0,33 0, Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 0,11 < 0,05 < 0,05 0, < 0,05 0,2 4,2 0, , ,2 32 0,5 13 0,13 0, Hakoranta Mustaliuske porakaivo 0,26 0,11 < 0,05 0, ,48 0,8 31 2, ,6 200 < 0,05 0, Härkönen Mustaliuske porakaivo 0,1 < 0,05 < 0,05 0, < 0,05 0,6 17 0, , < 0,2 17 < 0,05 < 0, Puoliväli Arkeeinen porakaivo 0,13 0,06 0, < 0,05 0, , ,2 130 < 0,2 82 0,29 6, Pappila Arkeeinen hetekaivo 0,1 < 0,05 < 0,05 0, ,07 0,9 0,6 0, ,4 30 0,4 4,2 0,13 0, Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 0,08 0,33 < 0,05 0, ,89 0,9 7,8 0, ,9 42 0,2 11 0,7 1, Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 0,12 0,07 < 0,05 0, < 0,05 0,9 9,6 0, , ,5 54 < 0,2 18 < 0,05 11 *) Backman ym Arvot ovat laboratorioanalyysituloksia lukuun ottamatta hiilidioksidia, joka on kenttämittaustulos. **) Aikaisemman talousvesiasetuksen 74/1994 mukainen viitearvo.

34 Talvivaara Sotkamo Oy Pohjavesitarkkailu 2013, kalliopohjavesi ja tarkennettu seuranta Analyysitulokset Nab Labs Oy Pvm. Kallioperän Kaivo- Redox Happi ph Sähkönj. Alkaliteetti Väri Sameus Kovuus Kok.N NH4-N NO2-N NO3-N Kok.P CODMn KMnO4-luku CO2 Fluoridi Kloridi SO4 Näytetunnus: laatu tyyppi mv mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt FTU mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l STM 461/ ,5-9, (<15)** (<4)** (12)** - 1, Lähteet ja lähdekaivot* 6,4 6,7 0,3 <5 0, ,6 20 0,09 2,1 7,6 Moreeni, kuilukaivot* 6,5 16,6 0, , ,6 40 0,15 4,9 14,3 Porakaivot* 7,6 25,2 1,7 <5 0, ,2 15 0,5 8,8 15, P1 (lumikasan alla) Arkeeinen porakaivo P3 (putki hävinnyt) Arkeeinen porakaivo P5 Metadiabaasi porakaivo 93 6,6 22, P6 Mustaliuske porakaivo 208 7,9 23,2 0, P7 Arkeeinen porakaivo -68 6,5 44, P8 Arkeeinen porakaivo 90 6,3 21, P9 (poikki ja jäässä) Arkeeinen porakaivo P1 (lumikasan alla) Arkeeinen porakaivo P3 (putki hävinnyt) Arkeeinen porakaivo P6 Mustaliuske porakaivo ,7 23,1 1,5 < 5 1,9 0, < < 3 < 0,5 < 2 1 < 0, P7 Arkeeinen porakaivo -51 < 0,2 6,4 42,8 1, , < 7 < , < 0,1 0, P9 Arkeeinen porakaivo ,8 4,37 0, , < < 0,1 0,31 6, Kipsi1 Arkeeinen maa/kallio 201 4,1 6 3,88 0,25 < 5 5,3 0, < ,54 2,3 42 < 0,1 0, Kipsi2 Arkeeinen maa/kallio ,2 6,9 18,39 1, , < , ,16 3,9 1, Kipsi3 Arkeeinen maa/kallio -62 1,6 7,3 12,9 1, , < ,57 2,6 5 0,2 3,3 4, Korte1Kallio Arkeeinen kallio 126 3,5 6,7 7,56 0, , < ,56 2,2 18 0,11 1,1 5, Korte1Maa Arkeeinen maa ,2 6,3 2,89 0,22 < , < < 0,5 < 2 19 < 0,1 0,73 1, Korte2Maa Arkeeinen maa 137 2,1 7,1 11, , ,95 3,7 10 0,18 1,3 6, Korte3Maa Arkeeinen maa ,2 6 2,1 0,12 < , < 7 43 < 3 1,4 5,5 16 < 0,1 0,52 2, Korte3Kallio Arkeeinen kallio 183 9,4 8 17,95 1,2 < , < 7 44 < 3 < 0,5 < 2 < 1 0, P1 Arkeeinen porakaivo 145 3,2 4,6 129,8 < 0, , , ,58 2, P3 (putki hävinnyt) Arkeeinen porakaivo P5 Metadiabaasi porakaivo ,5 28,6 0,23 < ,19 < < 7 < 22 < 3 < 0,5 < 2 8 < 0,1 0, P6 Mustaliuske porakaivo 223 5,2 7,6 24,5 1,4 < 5 < 0,25 1, < 3 < 0,5 < 2 1 < 0, P7 Arkeeinen porakaivo 100 < 0,2 6,2 71,4 1,2 < , < 3 1,7 6, ,17 1, P8 Arkeeinen porakaivo 91 2,1 6,4 36,9 0,76 < , < 7 32 < 3 1,1 4,4 34 <0,1 0, P9 Arkeeinen porakaivo 148 3,1 5,8 4,85 0, , < < 3 3, < 0,1 0,28 7, Kipsi1 Arkeeinen maa/kallio 207 3,9 6,2 4,02 0,26 < 5 0,68 0, < 0,5 < 2 32 < 0,1 0,82 3, Kipsi2 Arkeeinen maa/kallio 30,8 1,2 6,9 18,9 1, , < 22 < 3 4, < 0,1 4,1 0, Kipsi3 Arkeeinen maa/kallio -87 2,9 7,3 13,55 1,2 < , < ,2 8,8 6 0,17 5 4, Korte1Kallio Arkeeinen kallio 191 5,5 6,7 7,1 0,48 < , < < 0,5 < 2 16 < 0,1 1, Korte1Maa Arkeeinen maa ,5 6,2 3,16 0,19 < , < < 0,5 < 2 13 < 0,1 0,63 0, Korte2Maa Arkeeinen maa 153 1,8 7,2 12,17 1,1 < , ,84 3,3 8 0,15 1,4 6, Korte3Maa Arkeeinen maa ,4 6 2,15 0,12 < , < 7 69 < 3 0,88 3,5 14 < 0,1 0,6 2, Korte3Kallio Arkeeinen kallio 176 9, ,2 < 5 1,7 1, < < 0,5 < 2 < 1 0, P1 Arkeeinen 3,5 4,6 108,9 < 0,02 3, Kipsi1 Arkeeinen maa/kallio 4,5 6,3 3,98 0,25 0,08 2, Kipsi2 Arkeeinen maa/kallio 0,5 6,9 19,46 2,1 0,97 0, Kipsi3 Arkeeinen maa/kallio 1,8 7,2 10,27 0,93 0,28 2, Korte1Kallio Arkeeinen kallio 10,2 6,5 3,19 0,28 0, Korte1Maa Arkeeinen maa 11,5 6,3 2,01 0,14 0,06 0, Korte2Maa Arkeeinen maa 7,4 7,2 6,28 0,45 0,21 4, Korte3Maa Arkeeinen maa < 0,2 6,2 12,09 0,37 0, Korte3Kallio Arkeeinen kallio 7,6 8 18,27 1,3 0,42 12

35 Pvm. Kallioperän Kaivo- Redox Happi ph Sähkönj. Alkaliteetti Väri Sameus Kovuus Kok.N NH4-N NO2-N NO3-N Kok.P CODMn KMnO4-luku CO2 Fluoridi Kloridi SO4 Näytetunnus: laatu tyyppi mv mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt FTU mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l STM 461/ ,5-9, (<15)** (<4)** (12)** - 1, Lähteet ja lähdekaivot* 6,4 6,7 0,3 <5 0, ,6 20 0,09 2,1 7,6 Moreeni, kuilukaivot* 6,5 16,6 0, , ,6 40 0,15 4,9 14,3 Porakaivot* 7,6 25,2 1,7 <5 0, ,2 15 0,5 8,8 15, P1 Arkeeinen porakaivo 192 6,6 4,7 94,4 < 0, ,4 0, < 3 5, , P3 (putki hävinnyt) Arkeeinen porakaivo P5 Arkeeinen porakaivo 18 1,6 6,7 27,1 0,32 < , < 2 12 < 3 < 0,5 < 2 8 < 0,1 0, P6 Arkeeinen porakaivo 107,4 5,7 7,8 28,2 1,6 < 5 < 0,25 1, < < 3 0,67 2,7 2 < 0,1 4, P8 Arkeeinen porakaivo 101,3 3,4 6,3 40,2 0,42 5 1,7 1, < 3 1,1 4,7 29 < 0,1 1, Kipsi1 Arkeeinen maa/kallio 129,7 4,1 6,1 4,6 0,28 < 5 1,7 0, < ,2 4,7 25 < 0,1 0,77 4, Kipsi2 Arkeeinen maa/kallio -44,5 3,3 7 19, ,7 0, < 2 < 5 6 4, ,2 3,6 0, Kipsi3 Arkeeinen maa/kallio 39,6 3,6 7,1 9,88 1 < 5 1,8 0, < 2 < ,96 3,8 9 < 0,1 0,74 2, Korte1Kallio Arkeeinen kallio 116,1 8,3 6,4 3,65 0,3 < 5 1 0, < ,1 13 < 0,1 0,82 1, Korte1Maa Arkeeinen maa 104,7 10,7 6,3 2,38 0,15 < 5 2,4 0, < ,59 2,3 10 < 0,1 0, Korte2Maa Arkeeinen maa 82,5 5,7 7,3 11,99 1,2 < 5 5,4 0, < 2 7 < 3 < 0,5 < 2 5 < 0,1 0, Korte3Maa Arkeeinen maa -69, ,3 0, ,5 2, < 2 < < 0,1 1, Korte3Kallio Arkeeinen kallio -81,2 8,4 7,7 18,39 1,4 < 5 1,2 0, < 2 10 < 3 0,51 2,1 1 0, P1 Arkeeinen porakaivo 3,8 4,7 108,7 < 0,02 3, P6 Mustaliuske porakaivo P7 Arkeeinen porakaivo < 0,2 6,4 32,9 0,65 1, P8 Arkeeinen porakaivo 2,8 6,2 55 0,34 0, P11 Arkeeinen porakaivo Kipsi1 Arkeeinen maa/kallio 6 6,2 4,29 0,26 0,08 3, Kipsi2 Arkeeinen maa/kallio 3,9 7,3 19,35 2 0,71 0, Kipsi3 Arkeeinen maa/kallio 2,6 7,1 9,93 0,91 0,29 3, Korte1Kallio Arkeeinen kallio 4,6 6,9 8,16 0,67 0,25 4, Korte1Maa Arkeeinen maa 11,4 6,6 2,52 0,17 0,06 2, Korte2Maa Arkeeinen maa 7,2 6,7 89,9 0,51 4, Korte3Maa Arkeeinen maa 0,8 4,4 109,2 < 0,02 5, Korte3Kallio Arkeeinen kallio 7,2 7,6 18,66 1,3 0,47 14 *) Backman ym Arvot ovat laboratorioanalyysituloksia lukuun ottamatta hiilidioksidia, joka on kenttämittaustulos. **) Aikaisemman talousvesiasetuksen 74/1994 mukainen viitearvo.

36 Talvivaara Sotkamo Oy Pohjavesitarkkailu 2013, kalliopohjavesi ja tarkennettu seuranta Analyysitulokset Nab Labs Oy Pvm. Kallioperän Kaivo- Al Sb As Hg Cd K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe S Se Zn V U Näytetunnus: laatu tyyppi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 461/ (3000)** - - Lähteet ja lähdekaivot* 21,2 0,03 0,13 0, ,09 0,3 0,82 0, , ,5 <30 <0,5 4,8 0,2 0,16 Moreeni, kuilukaivot* 80,8 0,05 0,26 0, ,18 0,33 3,3 0, , ,4 60 <0,5 19,2 0,31 0,22 Porakaivot* 3 0,03 0,79 <0, ,05 <0,02 4,7 0, , ,4 50 <0,5 18,7 0,19 1, P1 (lumikasan alla) Arkeeinen porakaivo P3 (putki hävinnyt) Arkeeinen porakaivo P5 Metadiabaasi porakaivo 6,2 < 0,05 2,9 0, , P6 Mustaliuske porakaivo 6,9 < 0,05 0,15 0,3 3 1, P7 Arkeeinen porakaivo 3,5 < 0,05 3,6 0, P8 Arkeeinen porakaivo 9,6 0, , P9 (poikki ja jäässä) Arkeeinen porakaivo P1 (lumikasan alla) Arkeeinen porakaivo P3 (putki hävinnyt) Arkeeinen porakaivo P6 Mustaliuske porakaivo 7,9 0,12 < 0,05 < 0,05 < 0, < 0,05 0,5 0,7 < 0, , , ,37 6 0,36 0, P7 Arkeeinen porakaivo 4,1 0,23 < 0,05 < 0,05 0, ,1 < 0,2 4,6 0, < 0,2 27 < 0,05 0, P9 Arkeeinen porakaivo 110 0,24 0,13 < 0,05 0, ,7 8,4 8,4 0, < 0,2 58 0,31 0, Kipsi1 Arkeeinen maa/kallio 76 0,13 < 0,05 < 0,05 0, ,09 0,5 1,4 0, < 0,2 48 0,28 0, Kipsi2 Arkeeinen maa/kallio 100 0,16 0,52 < 0,05 0, ,7 1,7 6,5 0, , < 0, ,8 0, Kipsi3 Arkeeinen maa/kallio 310 0,13 0,21 < 0,05 0, ,28 0,9 3,4 0, , < 0,2 12 1,2 0, Korte1Kallio Arkeeinen kallio 560 0,09 0,26 < 0,05 0, ,88 1,2 3,7 0, < 0,2 24 1,3 0, Korte1Maa Arkeeinen maa 100 0,1 0,08 < 0,05 0, ,64 0,4 2,8 0, , < 0,2 23 0,42 0, Korte2Maa Arkeeinen maa 670 0,2 0,31 < 0,05 0, ,77 0,8 4,8 0, , < 0,2 85 1,2 0, Korte3Maa Arkeeinen maa 16 0,11 < 0,05 < 0,05 0, ,97 0,3 1,2 0, , < 0, ,28 0, Korte3Kallio Arkeeinen kallio 29 0,1 0,25 < 0,05 0, ,12 0,3 3,8 0, , ,2 7,6 6,6 5, P1 Arkeeinen porakaivo ,29 1,2 < 0, ,1 45 0, , ,11 1, P3 (putki hävinnyt) Arkeeinen porakaivo P5 Metadiabaasi porakaivo 0,7 0,13 < 0,05 < 0,05 0, ,2 < 0,2 0,3 0, , < 0,2 4,9 < 0,05 < 0, P6 Mustaliuske porakaivo 5,7 0,09 < 0,05 < 0,05 < 0, ,13 0,4 0,3 < 0, , ,8 < < 0,2 2,5 0,48 0, P7 Arkeeinen porakaivo 36 0,11 0,11 < 0,05 0, ,3 0,4 < 0, , ,06 0, P8 Arkeeinen porakaivo 13 0,13 0,19 < 0,05 0, ,3 0,6 0, < 0, ,13 0, P9 Arkeeinen porakaivo 96 0,23 < 0,05 < 0,05 0, ,78 1,1 5,7 0, , < 0,2 57 0,27 0, Kipsi1 Arkeeinen maa/kallio 12 0,14 < 0,05 < 0,05 0, ,05 0,4 1,6 0, , < 0,2 50 0,15 0, Kipsi2 Arkeeinen maa/kallio 48 0,16 0,33 < 0,05 0, ,5 1,3 0,3 0, ,3 65 0,55 0, Kipsi3 Arkeeinen maa/kallio 34 0,26 0,11 < 0,05 0, ,9 0,3 0,5 0, , < 0,2 15 0,49 0, Korte1Kallio Arkeeinen kallio 39 0,17 0,12 < 0,05 0, ,97 0,3 2,3 0, , < 0,2 69 0,57 0, Korte1Maa Arkeeinen maa 19 0,17 < 0,05 < 0,05 0, ,38 0,4 0,7 0, , < 0,2 41 0,14 0, Korte2Maa Arkeeinen maa 130 0,23 0,27 < 0,05 0, ,72 0,5 1,6 0, , < 0,2 71 0,86 0, Korte3Maa Arkeeinen maa 8,3 0,22 < 0,05 < 0,05 0, ,53 0,2 0,6 0, < 0,2 130 < 0,05 0, Korte3Kallio Arkeeinen kallio 18 0,12 0,22 < 0,05 0, ,1 0,3 3,8 0, , ,5 8, P1 Arkeeinen ,98 8, , , Kipsi1 Arkeeinen maa/kallio < 20 < 0,05 0, < 0, , , Kipsi2 Arkeeinen maa/kallio 94 0,41 0, , , , Kipsi3 Arkeeinen maa/kallio < 20 0,08 < 0, , , , Korte1Kallio Arkeeinen kallio < 20 < 0,05 0, , , , Korte1Maa Arkeeinen maa < 20 < 0,05 0, , ,6 < 5 < < 0, Korte2Maa Arkeeinen maa < 20 0,12 0, , , , Korte3Maa Arkeeinen maa < 20 0,16 < 0, , , , Korte3Kallio Arkeeinen kallio < 20 0,21 0, , , ,1

37 Pvm. Kallioperän Kaivo- Al Sb As Hg Cd K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe S Se Zn V U Näytetunnus: laatu tyyppi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 461/ (3000)** - - Lähteet ja lähdekaivot* 21,2 0,03 0,13 0, ,09 0,3 0,82 0, , ,5 <30 <0,5 4,8 0,2 0,16 Moreeni, kuilukaivot* 80,8 0,05 0,26 0, ,18 0,33 3,3 0, , ,4 60 <0,5 19,2 0,31 0,22 Porakaivot* 3 0,03 0,79 <0, ,05 <0,02 4,7 0, , ,4 50 <0,5 18,7 0,19 1, P1 Arkeeinen ,24 1 < 0,05 8, ,9 45 0, , , P3 (putki hävinnyt) Arkeeinen porakaivo P5 Arkeeinen 3,5 0,27 0,12 < 0,05 0, ,5 1,4 0,3 0, , ,6 7,6 < 0, P6 Mustaliuske < 20 0,17 0,06 < 0,05 0, ,15 < 0,2 0,7 < 0, < 0,2 9,6 0, P8 Arkeeinen 23 0,18 0,2 < 0,05 0, ,7 0,9 0, , , Kipsi1 Arkeeinen maa/kallio < 20 0,32 < 0,05 < 0,05 0, ,11 0,3 4,3 0, , < 0,2 88 0, Kipsi2 Arkeeinen maa/kallio 69 0,18 0,16 < 0,05 < 0, ,2 2,3 0,6 0, , < 0,2 13 0, Kipsi3 Arkeeinen maa/kallio < 20 0,44 0,08 < 0,05 0, ,38 < 0,2 0,8 0, , < 0,2 81 0, Korte1Kallio Arkeeinen kallio < 20 0,26 0,06 < 0,05 0, ,58 < 0,2 4,2 0, , < 0, , Korte1Maa Arkeeinen maa < 20 0,33 < 0,05 < 0,05 0, ,17 < 0,2 3 0, < < 0,2 92 0, Korte2Maa Arkeeinen maa < 20 0,24 0,23 < 0,05 0, ,45 < 0,2 2,3 0, , < 0,2 93 0, Korte3Maa Arkeeinen maa 57 0,29 0,49 < 0,05 0, ,3 0,4 0, ,2 97 0, Korte3Kallio Arkeeinen kallio < 20 0,28 0,2 < 0,05 0, ,09 < 0,2 5,4 0, , ,5 40 6, P1 Arkeeinen ,4 9, , , P7 Arkeeinen 23 < 0,05 0, < 0, < 0, P8 Arkeeinen 39 0,32 2, , , Kipsi1 Arkeeinen maa/kallio < 20 0,16 0, ,09 0, , , Kipsi2 Arkeeinen maa/kallio 52 0,17 0, ,6 0, , , Kipsi3 Arkeeinen maa/kallio < 20 0,32 0, ,62 0, , , Korte1Kallio Arkeeinen kallio < 20 0,13 0, ,94 0, , , Korte1Maa Arkeeinen maa < 20 0,08 0, ,21 0, < 0, Korte2Maa Arkeeinen maa < 20 0,15 0, , , , Korte3Maa Arkeeinen maa 270 0,56 0, , , Korte3Kallio Arkeeinen kallio 23 0,23 0, ,06 0, , ,2 *) Backman ym Arvot ovat laboratorioanalyysituloksia lukuun ottamatta hiilidioksidia, joka on kenttämittaustulos. **) Aikaisemman talousvesiasetuksen 74/1994 mukainen viitearvo.

38 Veikko Härkönen a rin r ii osp Kaiv a inj ja tol Pa Malmiranta Kolmisopen avolouhos Sorsala Sivukiven läjityslue Lampila 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Myllyniemi Taattola Hakoranta Paavola Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Tehdasalue Tehdasalue Pappila Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Valkealampi Pirttimäki Sivukiven läjitysalue Puoliväli 1. vaiheen liuotusalue Lahnasjärvi Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Liite 2. Tarkkailtavat kaivot 1:50 000

39 Liite m

40 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Sivukiven läjityslue P12 Kaivospiirin raja P6 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö P5 Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue P11 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue P10 1:20 000