Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla sh. 202 (etäyhteys)

Transkriptio

1 Kokouskutsu 2/ (5) Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunnan kokous Aika keskiviikko klo Paikka Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla sh. 202 (etäyhteys) Jäsenet prof. Marja Vauras, pj. prof. Risto Rinne prof. Jukka Husu prof. Arja Virta prof. Arto Jauhiainen prof. Maarit Silvén yliopistotutk. Jaana Lepistö leht. Kristiina Heikkilä leht. Ulla Rohiola yliopistonleht. Päivi Pihlaja koulutusjoht. Päivi Granö opisk. Niklas Kulju opisk. Aleksi Leino opisk. Miikka Korventausta opisk. Milja Lappalainen opisk. Annika Oksanen (prof. Joel Kivirauma) (prof. Pasi Koski) (prof. Harry Silfverberg) (apulaisprof. Tero Järvinen) (prof. Eila Lindfors) (yliopistonleht. Lauri Kemppinen) (yliopisto-opett. Anu Tuominen) (leht. Ritva Aarras-Saari) (reht. Anna-Maija Katajisto) (leht. Annukka Jauhiainen) (yliopisto-opett. Marita Neitola) (opisk. Jesper Lempiäinen) (opisk. Samuli Heino) (opisk. Anette Säkö) (opisk. Laura Laurila) (opisk. Jonna Määttä) t Sihteeri tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija Anne Tuittu koulutussuunnittelija Annina Laakso koulutussuunnittelija Minna Aslama koulutussuunnittelija Pirjo Lehti koulutussuunnittelija Laura Eklund 1. Kokouksen avaaminen sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kutsu kokoukseen on lähetetty Kutsu on lähetettävä viimeistään viisi arkipäivää ennen kokousta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä päätettäessä johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään kolme muuta jäsentä, joilla on vähintään samantasoinen opintosuoritus. Turun yliopiston johtosäännön 27 :n mukaan Hallintoelin voi yksimielisellä päätöksellään ottaa käsiteltäväkseen kiireellisen asian, vaikka sitä ei ole kokouskutsussa mainittu.. 2. Ilmoitusasiat Dekaanin ja varadekaanin opintoasioita koskevat päätökset (liite 1).

2 Kokouskutsu 2/ (5) 3. KM Lilja Aikion väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu KM Lilja Aikion väitöstilaisuus pidettiin Väitöskirjan Opettajattareksi sopimaton? Diskurssianalyysi seminaarien naisoppilaiden poikkeavuuden tulkinnasta ja kontrollista Suomessa luvuilla ohjaajina ovat toimineet professori Joel Kivirauma ja professori Arja Virta. Tiedekunnan määräämän vastaväittäjän, dosentti Taina Saarisen lausunto sekä arvosteluryhmän arvosanaehdotus ovat liitteinä. Arvosteluryhmään kuului väitöskirjatutkimuksen ohjaajan, professori Kivirauman ja vastaväittäjä, dosentti Saarisen lisäksi professori Arto Jauhiainen. KM Lilja Aikiolla mahdolliset huomautukset jaetaan kokouksessa. Yliopiston johtosäännön 21 :n mukaan väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen hyväksymiseen saavat osallistua vain ne johtokunnan jäsenet, joilla on vähintään samantasoinen opintosuoritus. 2/ Vastaväittäjän lausunto Saarinen 3/ Arvosanaehdotus Aikio tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija Anne Tuittu n päätösehdotus Hyväksytään KM Lilja Aikion väitöskirja arvosanalla kiitettävä (4). 4. Turun kesäyliopiston anomus saada järjestää kasvatustieteen perusopinnot 25 op ja erityispedagogiikan perusopinnot 25 op vuonna 2016 Turun kesäyliopisto pyytää tiedekunnalta vastaavuutta kasvatustieteen ja erityispedagogiikan perusopintojen järjestämiselle kesän ja syksyn 2016 aikana. Molempiin opintokokonaisuuksiin valitaan 80 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Opetussuunnitelmat noudattavat tiedekunnan opetussuunnitelmia. Brahea-keskus vastaa todistusten antamisesta ja opintosuoritusten rekisteröinnistä Turun kesäylipiston maksamaa korvausta vastaan. Kesäyliopiston ehdotus on käsitelty tiedekunnan kasvatustieteiden koulutuksen, erityisopetuksen ja KSP-maisteriohjelman valmisteluryhmässä (pj. Arto Jauhiainen). Valmisteluryhmä puoltaa vastaavuuden myöntämistä. Kasvatustieteen perusopintojen vastuuhenkilöksi ja loppumerkinnän antajaksi ehdotetaan professori Arto Jauhiaista ja erityispedagogiikan perusopintojen vastuuhenkilöksi ja loppumerkinnän antajaksi ehdotetaan yliopistonlehtori Minna Kyttälää. 4/ Turun kesäyliopiston anomus (kasvatustiede) 5/ Turun kesäyliopiston kasvatustieteen perusopintojen 25 op opetussuunnitelma 6/ Turun kesäyliopiston anomus (erityispedagogiikka) 7/ Turun kesäyliopiston erityispedagogiikan perusopintojen 25 op opetussuunnitelma koulutussuunnittelija Annina Laakso

3 Kokouskutsu 2/ (5) n päätösehdotus Hyväksytään liitteiden 5/ ja 7/ mukaiset Turun kesäyliopiston kasvatustieteen perusopintojen ja erityispedagogiikan perusopintojen opetussuunnitelmat Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op, valintaperusteiden 2016 ja opetussuunnitelman hyväksyminen Turun yliopisto on solminut yhdessä Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Lapin yliopiston kanssa sopimuksen Monikulttuurisuus opetustyössä -erikoistumiskoulutuksesta. Sopimuksen mukaisesti koulutus on 30 op:een laajuinen ja se on tarkoitettu luokan- ja aineenopettajille sekä muille kasvatus- ja koulutusalan toimijoille, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus opetus- ja kasvatusalalta. Turun yliopisto on anonut opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta Monikulttuurisuus opetustyössä -erikoistumiskoulutuksen järjestämiseksi. OKM on myöntänyt tiedekunnalle rahoituksen joulukuussa 2015 tämän koulutuksen käynnistämiseen ja toteuttamiseen ajalla Rahoitus on myönnetty yhteensä 40 opiskelijalle, ja tämä opiskelijamäärä on suunniteltu jaettavan kahteen sisäänottoon: 1. vuonna 2016, 20 opiskelijaa; 2. vuonna 2017, 20 opiskelijaa. Rahoituspäätös on nähtävillä valmistelijalla kokouksessa. Opettajien erikoistumiskoulutuksen valmistelutyöryhmä (pj. Marja Vauras) on tehnyt kokouksessaan ehdotuksen Monikulttuurisuus opetustyössä -erikoistumiskoulutuksen valintaperusteiksi 2016 ja opetussuunnitelmaksi / Ehdotus Monikulttuurisuus opetustyössä -erikoistumiskoulutuksen 30 op valintaperusteiksi / Ehdotus Monikulttuurisuus opetustyössä -erikoistumiskoulutuksen 30 op opetussuunnitelmaksi koulutussuunnittelija Minna Aslama n päätösehdotus Hyväksytään Monikulttuurisuus opetustyössä -erikoistumiskoulutuksen 30 op valintaperusteet 2016 ja opetussuunnitelma liitteiden 8/ ja 9/ mukaisesti. 6. Opettajan pedagogiset opinnot kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelmaan Luokanopettajan, käsityön- ja lastentarhanopettajan koulutuksien valmisteluryhmä (pj. Jaana Lepistö, vpj. Kristiina Heikkilä) on valmistellut kokouksissaan ja ehdotuksen, jossa kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelmaan sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot. Toisin kuin muissa yliopistoissa Turun yliopistosta valmistuneet varhaiskasvatuksen asiantuntijat eivät saa laissa ja asetuksessa edellytettyä pätevyyttä toimia aikuiskoulutustehtävissä (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ). Opettajan pedagogiset opinnot voidaan sisällyttää olemassa oleviin lastentarhanopettajakoulutuksen ja varhaiskasvatuksen maisteriohjelman opetussuunnitelmiin, eivätkä ne aiheuta lisäresurssitarvetta.

4 Kokouskutsu 2/ (5) Opettajan pedagogisista opinnoista 35 op sisältyy lastentarhanopettajankoulutuksessa suoritettuun kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon ja 25 op kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisterin tutkintoon. Opettajan pedagogiset opinnot sisältyvät vuonna 2016 tai myöhemmin aloittavien opiskelijoiden tutkintoon. Vuonna 2015 tai aiemmin opintonsa aloittaneet voivat halutessaan saada opettajan pedagogiset opinnot tutkintoonsa suorittamalla 5 op laajuisen täydentävän harjoittelun aikuisopetuksessa. 10/ Opettajan pedagogisten opintojen rakenne kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelmassa koulutussuunnittelija Pirjo Lehti n päätösehdotus Hyväksytään opettajan pedagogiset opinnot (60 op) kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelmaan liitteen 10/ mukaisesti. 7. Perusrahoituksen jakamisen suuntaviivat 2016 Yliopiston johtosäännön 21 mukaan tiedekunnan johtokunnan tehtävänä on päättää tiedekunnalle myönnettyjen voimavarojen jakamisen suuntaviivoista. Johtosäännön 23 mukaan dekaani päättää tiedekunnalle myönnettävistä voimavaroista johtokunnan päättämien suuntaviivojen mukaisesti. Tiedekunnan perusrahoitus on jaettu vuosina yliopiston rahoitusmalliin perustuvalla rahoitusmallilla, jonka mukaan laitosten rahoitus on muodostunut tutkimuksen ja koulutuksen tuloksellisuuden mukaan ja harjoittelukoulujen rahoitus tiedekunnan määrärahaan korvamerkitystä perusrahoituserästä. Tiedekunnan yhteisen toiminnan kulut on rahoitettu erikseen varatulla erällä. Vuoden 2016 perusrahoituksen suuntaviivoiksi ehdotettava perusrahoituksen kohdentamismalli eroaa aikaisempien vuosien mallista siten, että tuloksellisuuden osuus laitoksille kohdennettavasta rahoituksesta on alhaisempi ja tuloksellisuuden laskennassa ei käytetä 5 % -rajoitinta suhteessa edellisen vuoden rahoitustasoon. Ehdotetun muutoksen taustalla on tiedekunnan perusrahoituksen tason aleneminen ja tarve pyrkiä turvaamaan laitosten toimintakyky kattamalla pääosa merkittävimpien kustannuserien eli henkilöstö- ja kiinteistökulujen kulubudjeteista. 11/ Perusrahoituksen jakamisen suuntaviivat 2016 n päätösehdotus Tiedekunnan johtokunta päättää vuoden 2016 perusrahoituksen jakamisen suuntaviivoista oheisen liitteen 11/ mukaisesti.

5 Kokouskutsu 2/ (5) 8. Muutos tiedekunnan opetussuunnitelmaohjeisiin lukuvuosiksi (toinen käsittely) Johtokunnan kokouksessa käsiteltiin esitystä, jonka mukaan kontaktiopetuksen enimmäismäärää opintopistettä kohden opetussuunnitelmassa olisi laskettu 10 opintopisteeseen. Esityksen taustalla on yliopiston ja tiedekunnan kiristynyt taloudellinen tilanne. Johtokunta päätti palauttaa esityksen uudelleen valmisteltavaksi. Johtokunnalle esitetään seuraavat kaksi säästöihin tähtäävää kontaktiopetuksen määrään vaikuttavaa toimintavaihtoehtoa: 1. Kontaktiopetusta koskevan enimmäismäärän muutos opetussuunnitelmaohjeisiin (sama esitys kuin kokouksessa ) Johtokunta hyväksyi opetussuunnitelman valmistelua koskevat ohjeet. Näissä ohjeissa on määritelty kontaktiopetuksen enimmäismäärä (12 tuntia) opintopistettä kohden. Ohjeissa mainittu kontaktiopetuksen määrää koskeva kohta esitetään korjattavaksi seuraavasti: Kontaktiopetusta saa olla opintojakson yhtä opintopistettä (=27 tuntia opiskelijan työtä) kohden enintään 10 tuntia (1 tunti on 45 minuuttia). Opetussuunnitelmaa valmisteltaessa suositellaan pienryhmäopetuksen korvaamista luennoilla ja/tai suurryhmäopetuksella. Nykyiseen opetussuunnitelmaan perustuvien laskelmien mukaan esitettävä muutos toisi opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä kontaktiopetustunnin säästön riippuen siitä vähennetäänkö tunnit luennoista vai pienryhmäopetuksesta. Turun yksikössä vastaava luku olisi opetustuntia. Kasvatustieteiden laitoksen voimassa olevassa opetussuunnitelmassa ei ole yli kymmentä kontaktiopetustuntia opintopistettä kohden. 2. Henkilöstörakennelähtöinen kontaktiopetusmäärän suunnittelu Opettajankoulutuslaitoksen koulutusten valmisteluryhmän toimesta tehtiin henkilöstörakennelähtöinen kontaktiopetusmäärän suunnittelu. Suunnitelman pohjana olivat opettajankoulutuslaitoksen johtajan antamat henkilöstörakenteeseen liittyvät reunaehdot (neljän yliopisto-opettajan ja yhden yliopistonlehtorin tehtävän täyttämättä jättäminen sekä vain erityisen painavasta syystä toteutettava tuntiopetus). Aineryhmät laativat annettujen ohjeiden mukaan resurssilaskelmat, joihin merkittiin opetussuunnitelmaan tarvittava tuntimäärä ja käytettävissä oleva opetusresurssi. Valmisteluryhmän mukaan uudessa opetussuunnitelmassa tarvittava kontaktiopetusmäärä voidaan toteuttaa opettajankoulutuslaitoksen johtajan antamilla reunaehdoilla, jolloin säästöksi muodostuu neljän yliopisto-opettajan ja yhden yliopistonlehtorin palkkakulut. Tämän mallin rahallinen säästö on edellisessä vaihtoehdossa esitettyä suurempi. n päätösehdotus Koska laitoksella toteutetaan esitetty henkilöstörakennelähtöinen kontaktiopetusmäärän suunnittelu säästöjen toteuttamiseksi, tiedekunnan opetussuunnitelmaohjeita lukuvuosiksi ei muuteta. 9. Kokouksen päättäminen