Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla sh. 202 (etäyhteys) (asiankohdat 1 4, 6 8)

Transkriptio

1 Pöytäkirja 6/ (7) Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunnan kokous Aika Paikka tiistai klo Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla sh. 202 (etäyhteys) Jäsenet prof. Marja Vauras, pj. prof. Risto Rinne prof. Jukka Husu prof. Arja Virta (asiankohdat 1 4, 6 8) prof. Arto Jauhiainen prof. Maarit Silvén yliopistotutk. Jaana Lepistö leht. Kristiina Heikkilä leht. Ulla Rohiola yliopistonleht. Päivi Pihlaja koul.suunn. Minna Aslama opisk. Masi-Pekka Rydman opisk. Oskari Arell opisk. Milja Lappalainen opisk. Anni Mäki opisk. Pirita Talikka (prof. Joel Kivirauma) (prof. Pasi Koski) (prof. Harry Silfverberg) (apulaisprof. Tero Järvinen) (prof. Eila Lindfors) (yliopistonleht. Lauri Kemppinen) (yliopisto-opett. Anu Tuominen) (leht. Ritva Aarras-Saari) (leht. Annukka Jauhiainen) (koul.suun. Annina Laakso) (opisk. Miikka Korventausta) (opisk. Linda Blomqvist) (opisk. Elena Zhbankova) (opisk. Eveliina Alari) (opisk. Karoliina Koskinen) t tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija Anne Tuittu Sihteeri tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija Anne Tuittu 1. Kokouksen avaaminen sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kutsu kokoukseen on lähetetty Kutsu on lähetettävä viimeistään viisi arkipäivää ennen kokousta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä päätettäessä johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään kolme muuta jäsentä, joilla on vähintään samantasoinen opintosuoritus. Turun yliopiston johtosäännön 30 :n mukaan Hallintoelin voi yksimielisellä päätöksellään ottaa käsiteltäväkseen kiireellisen asian, vaikka sitä ei ole kokouskutsussa mainittu.. Kokous avattiin klo ja todettiin lailliseksi sekä päätösvaltaiseksi. 2. Ilmoitusasiat Dekaanin ja varadekaanin opintoasioita koskevat päätökset (liite 1).

2 Pöytäkirja 6/ (7) 3. Opetusnäytteen antaminen: KT Piia Seppänen Rehtorin ohjeen (dnro 259/002/2013) mukaan tiedekunnan johtokunta tai dekaani voi edellyttää, että dosentin arvoa hakevan on hyvän opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte. Dosentilta edellytetään johtosäännön 46 mukaan hyvää (2) opetustaitoa. KT Piia Seppänen hakee tiedekunnasta kasvatustieteen dosentin, erityisalana koulutuspolitiikan vertaileva tutkimus arvoa. Dekaanin antaman opetusnäyteohjeen mukaan dosentin arvoa koskeva opetusnäyte annetaan tiedekunnan johtokunnan kokouksessa. Seppänen antaa johtokunnan kokouksessa opetusnäytteen aiheesta School choice as education policy: A comparative perspective Opetusnäyte arvostellaan asteikolla hylätty, tyydyttävä, hyvä tai erinomainen (0 3). Hallintopäällikkö Meri Louhi KT Piia Seppäsen opetusnäyte arvosteltiin arvosanalla erinomainen (3). 4. Dosentin arvon myöntäminen KT Piia Seppäselle Turun yliopiston johtosäännön 46 :n mukaan rehtori voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Esityksen dosentin arvon myöntämisestä tekee tiedekunnan johtokunta. Hakijan tieteellisestä pätevyydestä on hankittava lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, ellei lausunnon hankkimista pidetä erityisestä syystä tarpeettomana. Opetustaito voidaan osoittaa monella tavalla ja se tulee voida arvioida hyväksi. Tiedekunnan johtokunta tai dekaani voi edellyttää, että hakijan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte. Kasvatustieteiden tohtori Piia Seppänen on hakenut kasvatustieteen dosentin, erityisalana koulutuspolitiikan vertaileva tutkimus, arvoa. Kasvatustieteiden laitos puoltaa hakemusta. Hakemus liitteineen on nähtävillä valmistelijalla ja kokouksessa. Piia Seppäsen tutkimusala on koulutussosiologia ja -politiikka sekä kansainvälinen vertaileva koulutustutkimus. Seppänen on suorittanut kasvatustieteiden tohtorin tutkinnon Turun yliopistossa vuonna Hän on toiminut vuodesta 1998 alkaen Turun yliopistossa tutkijana, tutkijakoulutettavana, tutkijakoulun koordinaattorina, TIAS-tutkijakollegiumin post doc - tutkijana. Lukuvuoden Seppänen oli tutkijavaihdossa Uudessa Seelannissa Waikaton yliopistossa. Seppänen työskentelee parhaillaan yliopistotutkijana kasvatustieteiden laitoksella. Seppänen on osallistunut useiden tutkimusprojektien haku- ja toteutusvaiheeseen. Hänellä on referee- ja toimituskokemusta tieteellisistä julkaisuis-

3 Pöytäkirja 6/ (7) ta, hän on pitänyt lukuisia kansainvälisiä tieteellisiä esitelmiä ja osallistuu aktiivisesti alan kansainvälisen tutkimusverkoston toimintaan. Seppänen on saanut Suomen Kasvatustieteen Seuran vuoden 2007 väitöskirjapalkinnon. Hän toimii kahden väitöskirjatyön ja on toiminut myös pro gradu -töiden ohjaajana. Tieteellisen pätevyyden osalta dosentilla tulee olla perusteelliset taidot omalta alaltaan ja julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön. Dosentin arvoa hakevan tulee täyttää tieteenalakohtaiset minimivaatimuksen julkaisujen osalta. Kasvatustieteiden tiedekunnassa minimivaatimus on vähintään kahden väitöskirjan verran tiedekunnan tieteelliset vaatimukset täyttäviä julkaisuja laitoksen tai tiedekunnan toimintaan ja profiiliin liittyviltä aloilta. Dekaani valitsi hakijan tieteellistä pätevyyttä arvioiviksi asiantuntijoiksi emeritusprofessori Ari Antikaisen (Itä-Suomen yliopisto) ja professori Vesa Puurosen (Oulun yliopisto). Kumpikaan ei ilmoittanut olevansa hallintolain :ssä tarkoitetulla tavalla esteellinen eikä Seppäsellä ollut huomauttamista valinnan johdosta. Liite 2/ Asiantuntijalausunto Antikainen 3/ Asiantuntijalausunto Puuronen Antikaisen saapuneen lausunnon mukaan Seppäsen tutkimusansiot kouluvalintapolitiikan suomalaisessa ja vertailevassa tutkimuksessa ovat vakuuttavat. Hän ehdottaa mielihyvin esitetyn dosentuurin arvon myöntämistä Seppäselle. Puurosen saapuneen lausunnon mukaan Seppäsen arvioitavana olleesta julkaisutuotannosta piirtyy kuva aktiivisesta tutkijasta, joka on myös verkostoitunut sekä koti- että ulkomaisiin verkostoihin. Puurosen mukaan Seppäsellä on epäilyksettä dosentin arvoon oikeuttava tieteellinen pätevyys. Hakijan opetustaidon osalta todetaan, että hakemuksessa annettujen tietojen mukaan Seppänen on luennoinut tiedekunnan maisteriohjelmassa vuodesta 2003 lähtien. Lisäksi hän on osallistunut jonkin verran kasvatustieteiden laitoksen opetukseen. Hän luennoi myös tutkijavaihtonsa aikana Waikaton yliopistossa. Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunta vastaanottaa Seppäsen dosentuuriin liittyvän opetusnäytteen asialistan kohtana 1. Opetusnäyte huomioidaan opetustaidon arvioinnissa. Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, että asiantuntijalausuntojen perusteella Seppäsen ansiot täyttävät johtosäännön 46 :n vaatimukset dosentilta edellytettävästä tieteellisestä pätevyydestä. Opetustaidon kokonaisuuden ratkaisee opetusnäytteen arvosana. Kokonaisuutena opetustaito tulee voida arvioida hyväksi (2). Mikäli hyvän opetustaidon edellytys täyttyy, täyttyvät Seppäsen osalta johtosäännön vaatimukset dosentin arvon myöntämiseksi.

4 Pöytäkirja 6/ (7) n päätösehdotus Tiedekunta päättää tehdä rehtorille esityksen kasvatustieteen dosentin, erityisalana koulutuspolitiikan vertaileva tutkimus, arvon myöntämisestä KT Piia Seppäselle. Päätettiin valmistelijan päätösehdotuksen mukaisesti. 5. Dosentin arvon myöntäminen FT, KM Elina Koukille Turun yliopiston johtosäännön 46 :n mukaan rehtori voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Esityksen dosentin arvon myöntämisestä tekee tiedekunnan johtokunta. Hakijan tieteellisestä pätevyydestä on hankittava lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, ellei lausunnon hankkimista pidetä erityisestä syystä tarpeettomana. Opetustaito voidaan osoittaa monella tavalla. Sitä arvioitaessa on aiheellista ottaa huomioon muun muassa opetusta koskeva koulutus, opetuksesta hankittu kokemus ja opetuksesta saatu palaute, hakijan tuottama oppimateriaali sekä hakijan opetustaitonsa osoittamiseksi antama opetusnäyte Turun yliopistossa. Opetustaito tulee kokonaisuudessa voida arvioida hyväksi. Tiedekunnan johtokunta tai dekaani voi edellyttää, että hakijan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte. FT, KM Elina Kouki on hakenut kasvatustieteen dosentin arvoa, erityisalana äidinkielen ja kirjallisuuden opetus. Opettajankoulutuslaitos puoltaa hakemusta. Hakemus liitteineen on nähtävillä valmistelijalla ja kokouksessa. Kouki on suorittanut filosofian tohtorin (kasvatustiede) tutkinnon Turun yliopistossa vuonna Lisäksi hän on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon kotimaisesta kirjallisuudesta ja suomen kielen laudatur-opinnot. Kotimaisen kirjallisuuden pro gradustaan hän sai vuonna 1985 V. A. Koskenniemi -seuran tunnustuspalkinnon. Kouki on myös suorittanut opettajan pedagogiset opinnot vuonna Hän on työskennellyt vuodesta 2013 alkaen opettajankoulutuslaitoksella äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen yliopistonlehtorina. Tätä ennen hän on työskennellyt vuodesta 1985 alkaen perus- ja lukioasteen opetustehtävissä, jolloin hän toimi myös Turun normaalikoulun opetusharjoittelun ohjaavana lehtorina. Kouki on myös antanut sivu- ja päätoimista tuntiopetusta Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa sekä AMK:n teatteri-ilmaisun ohjaajalinjalla. Elina Koukin tutkimustoiminta kohdistuu opetukseen ja oppimiseen liittyviin kysymyksiin. Kouki toimii kahden väitöskirjatyön 3. ohjaajana ja on toiminut vuodesta 2012 lähtien pro gradu -tutkielmien tarkastajana. Hänellä on kokemusta kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä julkaisutoiminnan lisäksi mm. konferenssiesitelmien ja IAIMTEn (International Association for the Improvement of Mother Tongue Education) jäsenenä ja refereenä. Koukin ansiot alan yhteiskunnallisen vaikuttamisen alueella ovat laajat. Hän on mm. toiminut jäsenenä Opetushallituksen perus- ja lukioasteen opetussuunnitelmatyössä, IB-sensorina, julkaissut lähes 20 oppikirjaa sekä

5 Pöytäkirja 6/ (7) pitänyt kotimaassa lukuisia alan esitelmiä, luentoja ja koulutustilaisuuksia. Kouki on toiminut aktiivisesti myös laitoksen, tiedekunnan ja yliopiston työryhmissä. Tieteellisen pätevyyden osalta dosentilla tulee olla perusteelliset taidot omalta alaltaan ja julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön. Dosentin arvoa hakevan tulee täyttää tieteenalakohtaiset minimivaatimuksen julkaisujen osalta. Kasvatustieteiden tiedekunnassa minimivaatimus on vähintään kahden väitöskirjan verran tiedekunnan tieteelliset vaatimukset täyttäviä julkaisuja laitoksen tai tiedekunnan toimintaan ja profiiliin liittyviltä aloilta. Dekaani valitsi hakijan tieteellistä pätevyyttä arvioiviksi asiantuntijoiksi professori Heini-Marja Järvisen (Helsingin yliopisto, myöh. Turun yliopisto) ja professori Mirja Tarnasen (Jyväskylän yliopisto). Kumpikaan ei ilmoittanut olevansa hallintolain :ssä tarkoitetulla tavalla esteellinen eikä Koukilla ollut huomauttamista valinnan johdosta. Liite 4/ Asiantuntijalausunto Järvinen, 1 5/ Asiantuntijalausunto Tarnanen, 1 Tarnasen saapuneen lausunnon mukaan Koukin tieteellisen tuotannon arvioimisen teki ongelmalliseksi se, että useat julkaisut liittyvät Koukin väitöskirjatutkimukseen ja ovat yksin kirjoitettuja, jolloin mahdollinen tutkimuksellinen verkostoituminen ei tule esiin. Lisäksi arvioitavana ollut tuotanto oli kansallista. Tarnanen jätti tiedekunnan arvioitavaksi täyttyykö tieteellisen tuotannon kriteeri. Järvisen saapuneen lausunnon mukaan Koukilla on oman alansa hyvä asiantuntemus ja hänellä on kykyä itsenäiseen tutkimustyöhön. Myös Järvinen kuitenkin toteaa, että yllä mainittu tiedekunnan minimivaatimus julkaisutuotannon laajuudesta ei ole yksiselitteistä ja jätti asian tiedekunnan arvioitavaksi. Asiantuntijalausuntojen perusteella ja hakijan kanssa keskusteltuaan tiedekunnan dekaani päätti siirtää Koukin dosentuuriasian käsittelyä johtokunnassa siihen asti kunnes hakija täydentää hakemustaan mahdollisten tieteellisten lisäansioiden osalta. Kouki toimitti täydennyksen dosentuurin arvoa koskevaan hakemukseensa. Tiedekunta pyysi päivätyllä kirjeellä Järviseltä ja Tarnaselta uudelleen arviointia. Kumpikin asiantuntijoista toteaa Koukin tutkimustoiminnan monipuolistuneen ja kansainvälistyneen. Lisäksi Tarnanen toteaa täydennyksen tuottaneen enemmän näyttöä yhteiskirjoittamisesta. Liite 6/ Asiantuntijalausunto Järvinen, 2 7/ Asiantuntijalausunto Tarnanen, 2 Asiantuntijat toteavat lausunnoissaan, että Koukilla on pätevyys hakemaansa dosentuuriin, mikäli tiedekunta katsoo asettamansa tieteellisen tuotannon kriteerin täyttyvän. Hakijan opetustaidon osalta todetaan, että Koukilla on pedagoginen koulutus, noin 30 vuoden kokemus opetustehtävistä eri opetusasteilla ml. yli-

6 Pöytäkirja 6/ (7) opistokoulutus sekä laaja kokemus oppikirjatyöstä. Johtosäännön vaatimus hyvästä opetustaidosta täytyy hakijan ansioiden perusteella. Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, että Koukin ansiot täyttävät johtosäännön 46 :n vaatimukset dosentilta edellytettävästä opetustaidosta. Asiantuntijalausuntojen perusteella voidaan todeta, että Koukilla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön. Johtokunnan arvioitavaksi jää täyttyykö julkaisutuotannon määrää koskeva tiedekunnan kriteeri. n päätösehdotus Tiedekunta päättänee tehdä rehtorille esityksen kasvatustieteen dosentin, erityisalana äidinkielen ja kirjallisuuden opetus, arvon myöntämisestä FT, KM Elina Koukille. Johtokunta päätti, että se ottaa kasvatustieteen dosentin, erityisalana äidinkielen ja kirjallisuuden opetus, arvon myöntämisen FT, KM Elina Koukille uudelleen käsiteltäväksi ilman erillistä hakemusta kun FT, FM Koukin julkaisuluettelossaan mainitsemista arvioitavaksi lähetetyistä kansainvälisistä julkaisuista vähintään kaksi on hyväksytty julkaistavaksi. 6. Väittelyluvan myöntäminen KL Tuike Iiskalalle KL Tuike Iiskala on jättänyt tiedekunnalle esitarkastusta varten väittelyluvan myöntämiseksi väitöskirjaksi tarkoittamansa tutkimuksen The emergence of socially shared metacognitive regulation during student dyads and small groups collaborative learning processes. Työn ohjaajina ovat toimineet professori Erno Lehtinen, professori Marja Vauras ja professori Simone Volet, Murdochin yliopistosta. Tiedekunta määräsi väitöskirjan esitarkastajiksi professori Anastasia Efklidesin (Aristotle University of Thessaloniki) ja vanhempi yliopistolehtori David Whitebreadin (University of Cambridge). Esitarkastajien lausunnot ovat liitteinä. KL Tuike Iiskalalla ei ole huomautettavaa lausunnoista. Yliopiston johtosäännön 21 :n mukaan väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen hyväksymiseen saavat osallistua vain ne johtokunnan jäsenet, joilla on vähintään samantasoinen opintosuoritus. Liite 8/ Esitarkastuslausunto Efklides 9/ Esitarkastuslausunto Whitebread tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija Anne Tuittu n päätösehdotus Myönnetään väittelylupa KL Tuike Iiskalalle Päätettiin valmistelijan päätösehdotuksen mukaisesti.

7 Pöytäkirja 6/ (7) 7. Tiedekunnan strategian hyväksyminen kaudelle Tiedekunnan strategian valmistelu aloitettiin syksyllä 2014 dekaani johdolla. Strategialuonnos lähettiin sähköpostitse tiedekunnan henkilökunnalle Tiedekunta järjesti henkilöstölle suunnatun strategiatyöseminaarin. Seminaarin ryhmätyöskentelyssä ja yhteisessä keskustelussa esiin tulleet ja hallintopäällikölle sähköpostitse mennessä saapuneet kommentit käsiteltiin dekanaatin kokouksessa Ryhmätyöskentelyyn ja kommenttikierroksen aineistoon sekä muuhun valmistelutyöhön perustuen dekaani on laatinut oheisen liitteenä olevan ehdotuksen tiedekunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi Liite 10/ Tiedekunnan strategia n päätösehdotus Johtokunta päättänee hyväksyä kasvatustieteiden tiedekunnan strategian liitteen 8/ mukaisesti. Hyväksyttiin valmistelijan päätösehdotuksen mukaisesti. 8. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo Pöytäkirjan vakuudeksi, Puheenjohtaja Marja Vauras Sihteeri Anne Tuittu