OSSAUSKOSKEN KALATIE LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA. Tervola
|
|
- Anne Ketonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OSSAUSKOSKEN KALATIE LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA Tervola
2 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä Hankkeen tausta ja tarkoitus Yleistiedot alueesta ja vesistöstä Hankealueen tiedot Vedenkorkeudet ja virtaamat Maaperäolosuhteet Veden laatu Kalasto ja kalastus Maastotutkimukset Vesien käyttö Vesialueen omistaja Alueen käyttö, rakenteet ja suojelualueet ja -kohteet Vesivoima ja uitto Suunnitellut toimenpiteet Yleistä Mitoitus Pystyrako-osuudet Alimmainen allas Kalatien vedenotto yläpäässä Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten Muut laitteet ja toimenpiteet Rakentaminen Kalatien toiminta ja käyttö Kalatien toteutus ja kustannukset Hankkeen vaikutukset Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Vahingot ja haitat Hankkeen hyödyt Vaikutukset kalastukseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön Muut vaikutukset Hankkeen oikeudelliset edellytykset Tarvittavat luvat ja oikeudet Omistussuhteet Sopimukset ja suostumukset Tarkkailu LUPAEHTOESITYS... 21
3 3 Liiteluettelo 1. Sijainti-/valuma-aluekartta, 1: Tilakartta, 1: Kalatien asemapiirustus Leikkaukset Havainne kuva kalatiestä Sopimukset xx.xx.xxxx
4 4 Tiivistelmä Kemijoki on ennen voimalaitosrakentamista ollut maamme merkittävämpiä vaelluskalareitistöjä. Kemijoki Oy:n omistama Ossauskosken voimalaitos on keskimmäisin Kemijoen alaosan viidestä voimalaitoksesta ja se sijaitsee Tervolan kirkonkylästä 17 kilometriä pohjoiseen eli Rovaniemelle päin. Voimalaitos rakennettiin vuosien 1961 ja 1965 välisenä aikana. Ossauskosken kalatie on yksi osa laajempaa Askel Ounasjoelle hanketta, jossa oin menossa III-vaihe. Askel Ounasjoelle III -hankkeen jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin ja avata lohelle nousuväylä mereltä Ounasjoen poikastuotantoalueille. Askel Ounasjoelle III projektin rahoituksen hakijana ja hankkeen hallinnoijana toimii Lapin ELY-keskuksen Y- vastuualue. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Kemijoki Oy ovat hankkeen osatoteuttajia ja osarahoittajia. Kemijoen voimalaitoskalateiden rakentamisen tavoitteena on palauttaa kalojen vaellusyhteys meren ja jokialueen välille. Hankkeen toteuttamisella on merkittävä sosiaalinen vaikutus alueelle sekä luoda lisää edellytyksiä matkailun sekä yritystoiminnan kehittämiselle Ounasjoen alueella. Ossauskosken voimalaitospadon kalatie muodostuu tilan puutteen ja ympäristön topografian takia kokonaan teknisistä betonirakenteisista kalatieosista. Kalatie rakennetaan voimalaitoksen ja itärannalle. Tekniset osuudet koostuvat suuremmista ala- ja yläaltaista ja niiden välisestä pystyrako-osuudesta, jossa on tasaisin välimatkoin hitaamman virtaaman omaavia lepoaltaita, sekä pitkähkö kynnyksetön tutkimus- ja seuranta-allas. Kalatie on varustettu kalatien alaosaan sijoitetulla pumppaamolla riittävän houkutusvirtaaman varmistamiseksi kalatien sisäänkäynnin kohdalla. Kalatiessä on kaksi vaihtoehtoista sisäänkäyntiaukkoa, joita voidaan käyttää erikseen tai yhtäaikaisesti. Sisäänkäynnit on varustettu automaattisesti säätyvillä sulku- ja aukkoluukuilla niiden optimaalisen toimivuuden varmistamiseksi alakanavien suuresta vedenkorkeuksien vaihtelusta huolimatta. Kalatiehen yläaltaasta juoksutettavia virtaamia voidaan haluttaessa säätää poistumisaukon sulkuluukuilla ja kynnyksissä käytettävillä settilevyillä. Kalatien kustannusarvio on 2,4 milj. euroa ja vuotuiset käyttö- ja energiakustannukset euroa. Kalateihin juoksutetaan yläaltaista 1-2 m 3 /s suuruinen virtaama lohikalojen nousuaikana. Kalateissä ei ole lisääntymis- eikä talvehtimisalueita, jonka vuoksi talvella ei kalatiessä juoksuteta vettä. Arvioiden mukaan hankkeista ei aiheudu ympäristölle eikä vesistölle haittaa. Kalateihin johdettavien vesimäärien käytöstä on sovittu Kemijoki Oy:n kanssa. Tätä suunnittelua on ohjannut ryhmä, johon on kuulunut edustajia Lapin ELY-keskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja Kemijoki Oy:ltä.
5 5 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus Ossauskosken voimalaitos sijaitsee Tervolan kirkonkylästä 17 kilometriä seututie 926:ta pohjoiseen eli Rovaniemelle päin. Voimalaitos rakennettiin vuosien 1961 ja 1965 välisenä aikana. Voimalaitoksen omistaa Kemijoki Oy. Se on rakennettu Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen mukaan. Ossauskosken voimalaitosta koskevat lainvoimaiset lupapäätökset: Rakennuslupa: Pohjois-Suomen vesioikeus nro 100/76/I, Lopputarkastus: Pohjois-Suomen vesioikeus nro 81/86/I, Rakennusvirtaaman nostaminen: Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto nro 45/07/1, Vaasan hallinto-oikeus KHO Valitukset hylättiin ja lupamääräykset säilyivät yhtä lukuun ottamatta siinä muodossa, missä oli Vaasan hallinto-oikeus oli ne hyväksynyt. Ossauskosken voimalaitoksen alapuolinen perkaus: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ossauskosken voimalaitoksen luvissa ei ole kalatievelvoitetta. Ossauskosken kalatie on yksi osa laajempaa Askel Ounasjoelle -hanketta, jossa oin menossa III-vaihe. Askel Ounasjoelle III -hankkeen jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin ja avata lohelle nousuväylä mereltä Ounasjoen poikastuotantoalueille. Askel Ounasjoelle III projektin rahoituksen hakijana ja hankkeen hallinnoijana toimii Lapin ELY-keskuksen Y-vastuualue. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Kemijoki Oy ovat hankkeen osatoteuttajia ja osarahoittajia. Hankkeesta on tehty vuonna 2002 esiselvitys: Loikkaako lohi Ounasjokeen? (Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 271). Selvityksen mukaan hankkeella on mm. Lapin asukkaiden keskuudessa vankka kannatus. Lohen luontainen lisääntyminen Ounasjoessa hyödyntäisi sekä jokialueiden vapaa-ajankalastajia että merialueiden ammattikalastajia. Lisäksi lohen palauttaminen Ounasjokeen toisi hyötyjä hankkeen vaikutusalueen luontomatkailulle. Myös välillä Rovaniemi Vanttaus on potentiaalisia lohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Projektin aikana toteutettiin Kemijoen alajuoksun vesivoimaloiden kalatietyypin valinta eri vaihtoehtojen teknis-taloudellisen tarkastelun jälkeen. Sen jälkeen laadittiin kahdessa suunnitteluttamisvaiheessa Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen rakennettavien teknisten kalateiden suunnitelmat. Projekti kestää noin neljä vuotta ( ). Kemijoen kalateiden yleissuunnitelmat laaditaan sillä tarkkuudella, että niitä voidaan käyttää hyväksi vesilain mukaista lupaa haettaessa. Kalateiden suunnittelussa pääkohteena ovat lohikalat (lohi ja taimen). Maveplan Oy on sopinut tämän suunnitelman laatimisesta Lapin TE-keskuksen kanssa. Suunnitelman korkeustasona on käytetty N2000-tasoa. Ossauskoskella N2000-korkeuslukemat ovat 53 cm korkeampia kuin N43-korkeusjärjestelmässä, jossa voimalaitokseen liittyvät luvat ovat.
6 Kalatien rakentamiseen tarvitaan vesilain 3 luvun 3 :n mukaan lupa. YVA-menettelyä ei tarvita, koska hanke on vähäinen, eikä siitä aiheudu laaja-alaisia vaikutuksia. Hanke ei ole laajuudeltaan YVA-asetuksen 713/2006, 6, kohdan 3 mukainen vesirakennushanke Yleistiedot alueesta ja vesistöstä Kemijoen vesistöalue, km 2, joka kattaa noin 15 % Suomen pinta-alasta. Kitistä pitkin mitattuna pääuoman pituus on 600 km. Keskivirtaama Kemijoen suulla on nykyisin 556 m 3 /s, keskiylivirtaama m 3 /s ja keskialivirtaama 120 m 3 /s. Ounasjoen valumaalue, pinta-alaltaan km 2, muodostaa vajaan kolmanneksen (27,5 %) Kemijoen koko vesistöalueesta. Ounasjoen suulla keskivirtaama on 155 m 3 /s, keskiylivirtaama m 3 /s ja keskialivirtaama 39 m 3 /s. Ossauskosken valuma-alue on km 2 ja järvisyys 4,43 %. Ossauskosken alapuolella Kemijoessa ovat Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitokset ja yläpuolella ennen Rovaniemeä Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitokset. 3. Hankealueen tiedot 3.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat Lupamääräykset Ossauskosken voimalaitoksen lupaehdoissa yläaltaan HW on N43+42,00 (=N ,52). Vedenkorkeudet Ossauskosken ylä- ja alaveden korkeustiedot oli numeerisena tuntiaineistona käytettävissä jaksolta Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (tuntikeskiarvo) on kalannousuaikana N , ,52 (pysyvyysväli 0,2 99,9 %). Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi jaksolta ovat N ,64 ja +42,49 ja koko vuoden keskivedenkorkeus on N ,25. Kalannousuajan MW on N ,24 ja pysyvyyskäyrän mukaan MW50% on N ,24.
7 7 Alavedenkorkeuden vaihteluväli (tuntikeskiarvo) on N ,32 29,52 m (pysyvyysväli 0,2 96,9 %). Havaittu alaveden maksimi on N ,24 ( ). Pysyvyyskäyrän (alla) mukaan kalannousuajan MW50% ja MW on N ,04. Virtaamat Ossauskosken vuorokausivirtaamien MQ jaksolta on 529 m 3 /s. Vuorokausivirtaamien minimi- ja maksimivirtaamat ovat olleet 90 ja 3775 m 3 /s. Kalannousuajan välisen ajan MQ50% on 519 m 3 /s.
8 8 3.2 Maaperäolosuhteet Alustavien maaperätietojen mukaan suunnitellun kalatien alaosan alueella ja alakanavan pohja on kalliota. Kalatien keski- ja yläosalla kallion päällä on kantavia kivennäismaalajeja. Tämän hankkeen aikana kalatiealueiden maaperää ei tutkittu ja maaperä tulee tutkia kalatien rakentamisalueelta ennen rakentamissuunnitteluvaihetta. 3.3 Veden laatu Kemijoen rakennettu pääuoma on vuoteen 2015 ulottuvassa Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Ala- Kemijoen vesimuodostuman kemiallinen tilaluokitus on hyvä ja ekologinen tilaluokitus jää kalojen vaellusmahdollisuuksien puuttumisen vuoksi tyydyttäväksi. Ala-Kemijoen vesimuodostuma käsittää Kemijoen pääuoman Rovaniemeltä Perämerelle. Hyvästä vedenlaadusta kertoo myös se, että Ossauskosken voimalaitoksen alapuolella oleva kalanviljelylaitos käyttää Kemijoen vettä. 3.4 Kalasto ja kalastus Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen (Kemijoen Ossauskosken voimalaitoksen alapuolinen perkaus, Tervola) mukaan: Hankkeen toimenpidealueella harrastetaan eri vuodenaikoina kotitarve- ja virkistyskalastusta. Viimeisin kalastustiedustelu on tehty vuoden 2009 kalastuksesta. Tiedustelu perustuu Ossauskosken voimalaitoksen tehonoston kalataloustarkkailuohjelmaan ja kattaa Ossauskosken voimalaitoksen ja Tervolan sillan välisen alueen. Tiedustelun mukaan alueella kalasti 231 taloutta. Vastaajista 63 % koki avovesikauden aikaisen virtaamanvaihtelun haittaavan kalastusta vähintäänkin kohtalaisesti. Jääkannen aikaiset virtaaman-
9 vaihtelut koettiin vähäisemmäksi haitaksi. Kalastaneista talouksista 60 % harrasti vetokalastusta, 42 % käytti muita vapakalastusvälineitä (heitto- ja perhokalastus sekä onkiminen) ja 27 % kävi pilkillä. Verkkoja käytti 27 % ja katiskoja 6 % talouksista. Talviaikana verkoilla kalasti 3 % talouksista. Alueen kokonaissaalis oli kg, josta avovesikauden aikana pyydettiin vetokalastamalla 40 %, muulla vapapyynnillä 18 %, verkoilla 22 % ja katiskalla 4 %. Talviaikana pilkkimällä pyydettiin 8 %, verkoilla 6 % ja koukuilla 1 % kokonaissaaliista. Kokonaissaaliista 35 % oli haukea, 26 % kirjolohta, 19 % ahventa, 9 % särkikaloja, 5 % taimenta, 3 % madetta ja 2 % kuhaa. Alueen kalansaaliisiin vaikuttavat velvoiteistutukset. Korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen mukaisesti Kemijoki Oy ja PVO Vesivoima Oy ovat velvoitetut istuttamaan Taivalkosken altaaseen vuosittain järvitaimenta, sisävesisiikaa ja harjusta. Alkuperäisten velvoiteistukkaiden lajia ja kokoa voidaan tarvittaessa muuttaa velvoitteen kokonaisarvoa muuttamatta. Seuraavassa ovat vuoden 2009 istutukset, jotka kuvastavat viime vuosien toteutuneita istutuksia: 9 Järvitaimen, 3-kesäinen/-vuotias Kirjolohi, 2-vuotias Harjus, 1-kesäinen Kuha, 1-kesäinen yksilöä yksilöä yksilöä yksilöä Lisäksi Ossauskosken tehonnoston lupapäätöksessä Kemijoki Oy:lle on määrätty euron vuosittainen kalatalousmaksu vuodesta 2010 alkaen. Kalatalousmaksuvarojen käytöstä vastaa kalatalousviranomainen. Alueelle on tehty edellinen kalastoselvitys vuonna 2000 ja koko Taivalkosken allasta liita. Taivalkosken altaalta saatiin tiedustelun mukaan noin vähintään 10 cm:n pituista rapua. Alueen rapukanta on romahtanut lähes kokonaan Kemijoen pääuomaa vaivaavan rapuruton myötä. Vuonna 2009 alueelta ei ole pyydetty rapuja. Kemijoki Oy on sopinut vuonna 1991 osakaskuntien kanssa kalastuksen järjestämisestä Kemijoen vesialueen koskitiloilla ja niihin liittyvillä padotusalueilla. Hankkeen toimenpidealueella toimivat Runkauskylän osakaskunta ja Lapinniemen osakaskunta. Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 (Jyrki Autti ja Erkki Huttula 2012) mukaan Ossauskosken altaan kalastus, kalasto ja saaliit olivat seuraavat: 6.3. Ossauskosken allas Ossauskosken altaalla talouksia, joissa kalastusta oli jossain muodossa harjoitettu, oli yhteensä 177 kpl. Ossauskosken altaalla kalastettiin avovesiaikana verkoilla joka viidennessä taloudessa. Talviverkoilla pyydettiin ainoastaan neljässä taloudessa. Vapapyynnissä suosituinta oli alempien voimalaitosaltaiden tavoin vetokalastus, jota harrasti 56 % kalastaneista ja pyyntikertoja kertyi vuoden aikana keskimäärin 10 kpl taloutta kohti.
10 Taulukko 15. Pyydysten käyttötietoja Ossauskosken altaalla vuonna Kalastaneiden talouksien kokonaismäärä oli 177 kpl. 10 Ossauskosken altaasta saatiin saalista yhteensä kg, mikä tekee hehtaarisaaliiksi 4,2 kg. Saalista vajaa neljännes oli pyydetty verkoilla. Vetokalastamalla saatiin reilu kolmannes saaliista ja kaikki vapakalastuksen pyyntimuodot huomioiden niiden osuus kokonaissaaliista oli 62 %. Yleisimmät saalislajit olivat kirjolohi ja ahven, kummankin osuuden ollessa 28 % kokonaissaaliista. Hauki jäi yllättäen kolmannelle sijalle vajaan 20 prosentin osuudella. Taimenen osuus oli 5,2 %, siian 2,1 %, kuhan 1,1 % ja harjuksen 1,4 % kokonaissaaliista. Taulukko 16. Saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain Ossauskosken altaassa vuonna Taulukko 17. Ossauskosken altaan lajijakauma (%) pyydyksittäin vuonna 2010.
11 11 4. Maastotutkimukset Kohteesta oli käytettävissä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto, jonka pohjalta laadittiin maastomalli. Suunnittelijat tutustuivat kohteeseen Lisäksi käytettävissä oli uoman pohjan maastomittausaineisto voimalan alapuolelta. Tämän hankkeen aikana kalatiealueiden maaperää ei tutkittu ja maaperä tulee tutkia kalatien rakentamisalueelta ennen rakentamissuunnitteluvaihetta. 5. Vesien käyttö 5.1 Vesialueen omistaja Kalatien rakentamis- ja vaikutusalueella vesi- ja maa-alueet kuuluvat Kemijoki Oy:n omistamiin tiloihin ja Hankkeen vaikutusalueen tilakartta on liitteenä Alueen käyttö, rakenteet ja suojelualueet ja -kohteet Ossauskosken voimalaitosalueella on voimassa Tervolan kunnanvaltuuston hyväksymä Tervola-Varejoki osayleiskaava. Siinä alue on yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Kalatien rakentamisalue on luonnontilaisesta merkittävästi muutettua voimalaitosaluetta. Kalatien rakennusalueella ei ole Ilmajohtoina sähkölinjoja. Maakaapeleita ei ole selvitetty. Kaikki kaapelit ja johdot on kartoitettava ennen rakennustyön urakkalaskentavaihetta. Työalueella on käytöstä poistettu uittoränni. Ossauskosken voimalaitoksen alapuolella itärannalla noin 120 m päässä on Ossauskosken kalanviljelylaitos, joka on rakennettu vuonna 1982 tuottamaan lohikalaistukkaita Kemijoen voimalaitoksille määrättyihin velvoitteisiin. Ossauskosken kalanviljelylaitos on rakennettu Kemijoki Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n sopimuksen perusteella niiden kalanhoitovelvoitteiden täyttämiseksi, jotka Pohjois-Suomen vesioikeus on yhtiöille määrännyt antamallaan päätöksellä, jonka korkein hallinto-oikeus on vahvistanut Laitoksen vesitysputki lähtee yläaltaasta samasta monoliittiaukosta kuin kalatien yläpää yhtyy yläaltaaseen, mutta eri reunoista. Ossauskosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 1080 m 3 /s. Voimalaitoksessa on kolme turpiinia. Voimalaitoksen tulvajuoksutusaukot sijaitsevat idempänä vanhan pääjokiuoman kohdalla. Hankealueella Ossauskosken lähialueella ei ole Natura 2000 suojelualueita tai muitakaan suojelu- tai erityskohteita.
12 5.3 Vesivoima ja uitto Vesivoiman käyttö on ollut Kemijoen vesistössä tärkeä vesistön käyttömuoto. Kemijoen varrella Rovaniemen ja jokisuun välillä on yhteensä 5 vesivoimalaitosta, joista ensimmäinen PVO-Vesioma Oy:n Isohaaran voimalaitos rakennettiin jo 1940-luvun lopulla. Muut laitokset omistaa Kemijoki Oy. Ounasjoki kuuluu koskiensuojelulain piiriin. Ala-Kemijoen uittosääntö on kumottu välillä Rovaniemi-Isohaara, Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä Siitä tehdyistä valituksista Vaasan hallinto-oikeus antamallaan päätöksellä palautti asian osittain ympäristölupavirastolle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen , josta tehtyihin valituksiin Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen Suunnitellut toimenpiteet 6.1 Yleistä Kalatien tyypiksi valittiin betonirakenteinen noin 330 m pitkä pystyrakokalatie, joka koostuu ylhäältä päin lukien kalatien ylä-altaasta, joka lävistää olevan betonipadon ja alittaa Ossauksentien, sen alapuolisesta pystyrako-osuudesta sekä alimpana olevasta muita selvästi suuremmasta ala-/lisävesitysaltaasta. Kalatie aidataan ympäriinsä ja kalatien reunoille rakennetaan kävelyritilätasot. Tiealituksissa luiskien alueet katetaan harvalla verkolla ja tien reunat varustetaan tiekaiteilla. Kalatien sisääntuloaukot sijoitettiin voimalaitoksen alakanavan etelärannalle RKTL:n tekemien kalojen käyttäytymistutkimusten suositusten mukaisesti noin 40 ja 60 m päähän voimalaitospadon alareunasta, mahdollisimman optimaaliseen paikkaan alueelle, jossa virtausnopeus on sopiva ja kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon mahdollisimman helposti ja mahdollisimman lyhyellä viiveellä. Ala-altaasta pystyrako-osuus lähtee rannan puolella kiertäen nousemaan keskimääräisesti noin 5 % kaltevuudessa kohti yläallasta. Kalatien ylin allas alittaa Ossauksentien uittorännin viereisestä monoliittiaukosta ja läpäisee tien ylävirranpuolella olevan betonisen patorakenteen. Kalatien ohjausta varten rakennettava automatiikkakeskus sijoitetaan voimalaitoksen sisätiloihin Kemijoki Oy:n kanssa sovittavaan paikkaan tai erikseen rakennettavaan ohjauskeskukseen. Alimman ja ylimmän kalatiealtaan päällä on sähkökaapit, joissa on paikallisohjaukset. Kalatien suunnitelmapiirustukset ovat liitteinä 3.1 ja Mitoitus Kalojen aktiivisten liikkumisajankohtien mukaan kalatien tulisi toimia vuosittain ainakin välisenä aikana. Mitoitusputouskorkeus Ossauskoskessa on noin 15,2 m, kalatien pituus on noin 330 m ja siinä on lähes 75 pystyrakoa. Putous altaasta toiseen on 0,20 m. Alaveden ollessa korkealla putouserot ovat kalatien alaosalla pienemmät. Altaiden vesisyvyys vaihtelee yläkanavan vedenkorkeuden mukaan.
13 Alavedenkorkeus voimalaitoksen alapuolella vaihtelee paljon, koska alaveteen vaikuttaa merkittävästi suuri virtaamavaihtelu. Alavedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Ossauskosken voimalaitoksella on vuosina , välisenä aikana, ollut N ,32 29,52 (pysyvyysväli 0,2 96,9 %). Alaveden maksimi on ollut vuonna 1993 N ,24. Suunnittelun mitoittavaksi alaveden vaihteluväliksi valittiin N ,32 29,52, jolloin kalatie toimii optimaalisesti lähes koko käyttöajan. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa alempana kalatien toiminta voi nousevasta kalalajista riippuen lievästi heikentyä koska alimmissa pystyraoissa vesikynnykset kasvavat halutusta. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa ylempänä kalatien houkuttelevuus voi lievästi heikentyä koska alimmassa kynnyksessä vesikynnys pienenee haluttua pienemmäksi. Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Ossauskosken voimalaitospadolla on vuosina , välisenä aikana, ollut N43+41,4 42,0 m (N , ,52 (pysyvyysväli 0,2 99,9 %). Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi jaksolta ovat N ,64 ja +42,49 ja koko vuoden keskivedenkorkeus on N ,25. Kalannousuajan MW on N ,24 ja pysyvyyskäyrän mukaan MW50% on N ,24. Suunnittelun mitoittavaksi yläveden vaihteluväliksi valittiin N ,92 42,52, koska se on teknisesti mahdollista toteuttaa ja jolloin kalatie toimii optimaalisesti koko käyttöajan. Hydrologiset olosuhteet eivät aseta esteitä kalateiden toiminnalle. Kalatien vesitiet on mitoitettu siten, että kalat voivat edetä uimalla niiden kautta. Kalatien poistumisaukkona (kalatien vedenottoaukkona) on 0,45 m leveä aukko. Aukon yläpuolella vesisyvyys on kalatien toiminta-aikana 1,30 2,90 m ja putousero joen ja kalatien ylimmän altaan välillä on 0,2 m. Poistumisaukon kiinteä betonikynnys on tasolla N ,62. Poistumisaukon kynnyskorkeutta voidaan halutessa korottaa settilevyillä. Kalatiehen tulee painovoimaisesti alla olevan taulukon mukainen virtaama. Vedenkorkeus N2000+ virtaama ilman settilevyä m 3 /s Virtaama 1 m korkealla settilevyillä m 3 /s HW 42,52 2,0 1,28 MW 42,24 1,85 1,05 NW 41,92 1,57 0,84 Kalatien pystyrakoaltaat on mitoitettu niin, että altaiden vaimennussuhde on keskimäärin noin 150 W/m 3. Kalatien alapäässä sisäänkäyntiaukkoina on kaksi 2 m leveää ylös asti avointa settiurilla varustettua rakoa. Kalatien ulosmenoaukkoihin voidaan johtaa kalatien kautta tulevan virtaaman lisäksi pumppaustilan ja ritiläseinän kautta 0 8 m 3 /s lisävirtaama. Sisäänkäyntiaukkojen pohjan tasoa säädetään altaan sisäpuolisilla säätöluukuilla pumpattavan virtaaman mukaisesti niin että ala-altaan ja joen alakanavan vesipinnan ero pidetään haluttuna vakiona. 13
14 6.3 Pystyrako-osuudet Pystyrako-osuudet koostuvat peräkkäisistä sisämitoiltaan 3,5*2,8 m (pit*lev) kokoisista altaista ja niiden välisistä pystyraoilla varustetuista betonisista kynnyksistä. Kynnyksien toiseen reunaan tehdään 0,45 m leveät pohjaan asti auki olevat settiurilla varustetut pystyrakoaukot. Pystyrakoaukkojen alavirranpuolelle altaiden seiniin tehdään seinästä 0,225 m ulostulevat virtauksenohjauspalkit 0,45 m etäisyydellä kynnyksen alavirranpuoleisesta reunasta. Pystyaukkojen settiurissa voidaan käyttää virtauksensäätä levyä riippuen kalatiehen johdettavan virtaaman suuruudesta. Pystyrako-osuudella altaiden pohja tehdään kaltevuuteen noin 5,4 %. Mutkien alueilla altaat ovat hieman muita suurempia ja ne toimivat samalla lepoaltaina. Pystyrako-osuudella yläosalla on noin 20 m pitkä tasapohjainen kouruosuus. Tasapohjaisen kourun sisäleveys on 2,8 m ja vesisyvyys 2 3 m. Tasapohjaista rauhallisen virtauksen osuutta voidaan käyttää kalojen tutkimukseen ja seurantaan sijoittamalla sinne tutkimuslaitteistoa ja tekemällä kourun seinään seurantaikkunoita. Pystyrako-osuuden keskivaiheilla kalatien yli rakennetaan ylikulkua varten betonikansi ja ylityskohta varustetaan tie-/reunakaiteilla. Alustavan maaperätiedon perusteella pystyrako-osuus voidaan rakentaa osittain louhittavan kallion ja osittain perusmaan hiekkamoreenin päälle rakennettavan arinakerroksen varaan ilman erillisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä. Routimisen estämiseksi pystyrakoosuuden rakenteet routaeristetään ainakin niillä osuuksilla missä rakenteiden alapuolelle jää routivia maita. Pystyrako-osuuksien ylhäältä avoimet alueet katetaan 1,0 m leveällä kävelyritilätasolla, joka lisää turvallisuutta liikuttaessa kallatiealueilla. Samalla ritilätaso varjostaa kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytason reuna varustetaan kaiteella. Lisäksi pystyrako-osuus varustetaan reunakaiteilla molemmin puolin niillä alueilla missä on putoamisvaara kalatien ulkopuolelta kalatiehen. Yläosalla kalatien pohja on huomattavasti nykyisen maanpinnan tason yläpuolella. Tämä osuus rakennetaan osittain pengertämällä ja osittain pilareiden varaan. Pystyrakoaltaissa ja kynnyksien raoissa vesisyvyys vaihtelee kalatien toiminta-aikana välillä 1,3 2,9 m ja putousero altaiden välillä on 0,2 m. Kynnysten välistä putouseroa voidaan haluttaessa kasvattaa kalatien rakentamisvaiheessa kasvattamalla kynnysten välistä etäisyyttä. 6.4 Alimmainen allas Kalatien suu sijoitetaan voimalaitoksen vasemmalle rannalle uittorännin alapään kohdalle, jolloin kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon helposti. Alaosassa on kaksi sisääntuloaukkoa, joista toinen on normaalisti avoinna mutta niitä voidaan käyttää myös yhtäaikaisesti. Altaassa on neljä osaa, kalatien jakoallas, johon pumpattava lisävesi virtaa vaimennusseinän läpi pumppauksen vaimennusaltaasta sekä kummassakin päässä allas, johon kalat nousevat alakanavasta. Jakoaltaasta virtaama jakaantuu halutussa suhteessa kalatien alapään sisäänkäyntiaukkoihin. 14
15 Erittäin matalan alaveden ajaksi pumput ja sulkuluukut sulkeutuvat tarvittaessa automaattisesti. Pystyrako-osuuden alapuolella heti alakanavan vieressä rannan puolella on noin 20*10*10 m (pituus joen suunnassa * leveys * korkeus) kokoinen betoninen tasapohjainen päältä avonainen ala-allas. Altaan sisäpohja tehdään tasoon N ,82 ja altaan ulkoseinien yläreunat ulotetaan vähintään tasolle N ,00. Alakanavan reunalle altaan ylä- ja alavirranpuoleisiin nurkkiin tehdään kiinteät 2 m leveät settiurilla varustetut ylhäältä auki olevat raot (kalojen sisäänkäyntiaukot). Rakojen kiinteä kynnys on tasolla N ,02. Settiurissa käytetään sulkuluukkua jolla kalatie voidaan tarvittaessa sulkea huoltojen tms. töiden ajaksi. Sisäänkäyntiaukkojen kohdalle altaan sisäpuolelle rakennetaan kahdet settiurat altaan pohjalta ala-altaan yläreunalle asti. Settiurissa käytetään automaation ohjaamana 2 m korkeita säätölevyjä, joilla ala-altaan ja joen alakanavan vesipinnan ero voidaan pitää haluttuna vakiona ja ulosvirtaus on halutulle kalalajille mahdollisimman optimaalinen ja selkeästi havaittavissa. Luukkua liikutetaan automaattiohjauksella alimman altaan vesipinnan ja alaveden suhteen siten, että aukon kohdalla vesipintojen korkeusero on haluttu vakio (0,1 0,6 m), jolloin ulosvirtaus on aina selkeästi havaittavissa. Altaan keskivaiheille lähelle pohjan tasoa alakanavan puoleiselle seinälle tehdään kolme pumppausaukkoa. Aukkojen alakanavan puolelle sijoitetaan kolme läpivirtauspumppua, joilla kalatien sisääntuloaukkoihin voidaan johtaa pumppaustilan ja ritiläseinän kautta 0 8 m 3 /s lisävirtaama. Kunkin aukon toisessa päässä on sulkuluukku, joka voidaan sulkea huoltojen, pumpun seisontajakson tms. takia. Alimman kalatiealtaan sekä pumppauksen vaimennusaltaan huoltoja ja korjauksia varten rakennetaan tikkaat joita pitkin altaisiin pääsee kulkemaan. Allas varustetaan kävelyä ja huoltotöitä varten ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Automatiikkakeskus sijaitsee erikseen sovittavassa paikassa. Ala-altaan päällä on sähkökaappi, jossa on paikallisohjaus. 6.5 Kalatien vedenotto yläpäässä Kalatien yläpää sijoitetaan uittokourun viereiseen monoliittiaukkoon. Kalatien yläpäässä poistumisaukon kohdalla on betoninen tasapohjainen yläallas. Altaan sisäpohja tehdään tasoon N ,42 ja altaan ulkoseinien yläreunat ulotetaan olevan voimalaitospadon tiivistelinjalle asti vähintään voimalaitospadon yläreunan tasolle. Allas varustetaan kävelyä ja huoltotöitä varten ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Kalatien rakenteet liitetään olevaan patoon vesitiiviisti siten, ettei padon rakenne heikkene. Yläaltaan vedenpuoleiseen betoniseinään tehdään kiinteä 0,6 m leveä settiurilla varustettu ylhäältä auki oleva rako (virtausaukko). Poistumisaukon raon kiinteä betonikynnys on tasolla N ,62. Rakoa kavennetaan settiuriin laitettavilla virtaaman säätöluukulla, jossa on virtausaukkona 0,45 m leveä pohjaan asti auki oleva ja yläaltaan vedenpinnan yläpuolelle auki asti oleva aukko. Aukossa voidaan halutessa käyttää vaihtoehtoisesti säätöluukkua, jossa virtaama-aukkoa madalletaan 0 1 m, jolloin kalatiehen menevä vesimäärä pienenee. 15
16 Virtausaukon ylävedenpuolella kiinteän raon leveys kasvaa 0,9 m levyiseksi altaan pohjan tasolle asti auki olevaksi raoksi. Tämä rako varustetaan kaksilla settiurilla, joista sisemmät on automaattista sulkuluukkua ja ulommat kalalaskuria (tai muuta tutkimusvälineistöä) varten. Automaattisella sulkuluukulla kalatie voidaan sulkea. Kalatien toiminnan aikana aukko on koko ajan auki. Talveksi aukko suljetaan luukulla vesitiiviisti siten, ettei jää pääse tarttumaan siihen. Pintaroskan joutumista kalatiehen voidaan vähentää ottopään pystyraon ylävirran puolelle yläkanavaan kiinnitettävällä syväpuomilla. 6.6 Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten Vedenkorkeuksia seurataan kalatien toiminta-aikana kolmesta paikasta automaattisilla mittalaitteilla, joista tieto menee kalatien ohjausyksikköön. Mittauspaikat ovat voimalaitoksen alavesi, alimman altaan vesipinta ja yläaltaan vesipinta. Putkissa on alapäässä kuristimet, jotta vedenkorkeuden vaihtelut putkessa ovat hitaammat (erityisesti alaveden mittausputkessa). Tieto vedenkorkeuksista kulkee ohjausyksikköön. 6.7 Muut laitteet ja toimenpiteet Kalojen väliaikaisena säilytystilana (mm. mahdolliseen ylisiirtoon ja tutkimukseen) voidaan käyttää kalatien yläosalle suunniteltua tutkimus-/seuranta ja yleisöaluetta. Siinä on 20 m pitkä allas, jonka yläpäähän asennetaan säilytyksen ajaksi nousun estävä verkko ja alapäähän alaslaskeutumisen estävä nielullinen verkko. Kalatien katseluikkuna voidaan sijoittaa yleisöalueelle. Kalatiessä on muutamia vedenalaiselle videokameralle sopivia kuvauskohtia. Alin on alimmassa altaassa sisääntuloaukkoon päin, seuraavat levähdys/suunnanvaihtoaltaissa suunnattuna alempaa pystyrakoa kohti. 6.8 Rakentaminen Työalueelta raivataan puustoa ja pensaita vain työn toteutuksen kannalta välttämättömältä alueelta. Raivausjätteet kuljetetaan pois. Työnaikainen kulku tapahtuu Kemijoki Oy:n omistaman tilan Ossauskosken voimalaitos RN:o kautta Ossauskosken kalanviljelylaitokselle menevältä tieltä rakennettavaa työmaatietä pitkin. Sopimus on liitteenä 6. Kalatien ala- ja yläpään rakentaminen toteutetaan työpatojen suojassa kuivatyönä. Kalatien ala-altaan ja alakanavan väliin rakennetaan työpato teräsponttilevyistä, niin että alakanavan virtausala pienenee mahdollisimman vähän. Kalatien ylimmän altaan yläpuolelle yläkanavaan rakennetaan teräsrakenteinen laatikkomallinen työpato olevaa betonipatoa vasten. Kalatien alueelta leikataan perusmaan moreenit suunniteltuun tasoon ja tai kalliopintaan asti. Perusmaan leikkauksista osa voidaan käyttää kalatien ulkopuolisiin täyttöihin ja maisemointiin. Ylimääräiset massat kuljetetaan pois läjitykseen. 16
17 Perusmaan leikkauksen jälkeen kallio louhitaan suunniteltuun tasoon. Räjäytystyöt tehdään hyväksytyn räjäytyssuunnitelman mukaan. Kaikki louhitut pinnat rusnataan ja kaikki näkyville jäävät terävät reunat tasataan. Kalliolouhos voidaan murskata, jolloin suurin osa voidaan käyttää kalatien rakennekerroksiin. Ylimääräiset louhosmassat kuljetetaan pois läjitykseen. Työ pyritään toteuttamaan siten, että Ossauskosken kalanviljelylaitoksen toiminnalle mahdollisesti aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen ja lyhytaikainen. Betonirakenteet tehdään paikallavaluina. Betonirakenteiden kaikki nurkat viistetään. Rakentamisen jälkeen työpadot puretaan, alue maisemoidaan ja ylimääräiset massat kuljetetaan pois läjitykseen. Kalatiessä järjestetään teknisten rakenteiden valmistuttua koejuoksutus, jossa kalatien ja rakenteiden toimivuus tarkistetaan. Mukana on kalatalouden asiantuntija ja tarvittaessa tehdään virtausnopeuden mittauksia. Tarvittaessa kalatietä korjataan. Rakentamisajankohta on sulan maan aikaan kevättulvien jälkeen Kalatien toiminta ja käyttö Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkistetaan ja yläpään sulkuluukku avataan. Syksyllä kalatien ylimmässä kynnyksessä oleva aukko suljetaan sulkuluukulla. Teknisesti kalatietä voidaan käyttää aina, kun yläallas on sula eli kalatie voidaan ottaa käyttöön keväällä heti jäiden sulettua ja pitää toiminnassa siihen saakka, kunnes yläallas syksyllä jäätyy kalatien vedenottoaukon vieressä. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, jolloin kalateitä kannattaa pitää auki keväällä ja syksyllä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. Kalatie suositellaan pidettäväksi auki vähintään välisenä aikana. 8. Kalatien toteutus ja kustannukset Arvioitu rakentamistyön kestoaika on kk. Ossauskosken voimalaitospadon kalatien urakkakustannukset on arvioitu maaleikkaus-, kalliolouhinta- sekä suunniteltujen betonimäärien perusteella. Ala- ja yläaltaan rakentaminen varusteineen maksaa noin 1,5 milj., kalatien pystyrako-osuus maksaa varusteineen noin / nousumetri. Tällöin kalatien investoinnin urakkakustannukset ovat yhteensä noin 2,4 milj. (alv 0 %). Kalateiden käyttökustannukset koostuvat rakenteiden kunnossapidosta, syksyllä ja keväällä kalateiden sulkemisesta ja avaamisesta. Lisäksi kuluja aiheutuu laitteiden energiatarpeesta ja laitteiden huollosta. Kevät- ja syystöiden kulut ovat noin euroa/vuosi. Laitteiden tarkastus ja sihtien puhdistus (1 tarkastuskäynti/ viikko) noin 3000
18 euroa/vuosi. Laitteiden sähkökustannuksista pääosa syntyy pumpun käytöstä. Arvioidut sähkökustannukset vuodessa 10 cent/kwh sähkön hinnalla ovat noin euroa riippuen pumppujen käyttöajasta (pumput puolet ajasta käytössä). Pumpun ja muiden laitteiden arvioidut peruskorjaukset ja kunnostukset 5 10 vuoden välein ovat arviolta euroa vuotta kohti. Yhteensä käyttökulut ovat noin euroa/vuosi. Lisäksi kalatien kustannuksiin on lisättävä mahdolliset työnaikaiset energiatappiot. Kalateiden kautta menevästä virtaamasta aiheutuu myös energiatappiota. Rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 cent/kwh yhteensä noin euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 5 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 14,2 m (MW50% ero) ja keskivesipinnan mukaiseen virtaamaan 1,85 m 3 /s. Kemijoki Oy on alustavasti luvannut korvauksetta kalatiehen vettä 1m 3 /s kolmen kesäkuukauden ajaksi, mitä ei ole huomioitu laskelmassa Hankkeen vaikutukset 9.1 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Kalatien rakentamisen takia Ossauskosken voimalaitoksen kautta virtaa kalatien ollessa auki noin 1 2 m 3 /s nykyistä vähemmän. Kokonaisvirtaama ei muutu. Hankkeella ei ole vaikutusta vedenkorkeuksiin voimalaitoksen ylä- eikä alapuolella. 9.2 Vahingot ja haitat Kalatie rakennetaan kokonaan Kemijoki Oy:n omistaman tilan RN:o alueelle. Kalatierakenteiden ja pysyvän käyttöoikeusalueen alle jäävän alueen pinta-ala on m 2. Pysyvästä käyttöoikeudesta ei makseta sopimuksen (liite 4) mukaisesti korvausta. Laskennallinen vahinko olisi hehtaarihinnalla 500 /ha vesilain mukaisesti puolitoistakertaisena 592,35. Mahdolliset työaikaiset vahingot korvataan erikseen. Työnaikainen kulku tapahtuu saman Kemijoki Oy:n omistaman tilan kautta Ossauskosken kalanviljelylaitokselle menevältä tieltä. Käyttöoikeudesta ei makseta sopimuksen mukaisesti korvausta, mutta mahdolliset vahingot korvataan erikseen. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa. 9.3 Hankkeen hyödyt Kalatie lisää ja parantaa merkittävästi lohen ja meritaimenen poikastuotantoa kalastusaluetta Kemijoessa Ossauskosken yläpuolella ja mahdollistaa lohen ja meritaimenen nousun omalta osaltaan kohti Ounasjokea Kansallinen kalatiestrategia mukaisesti. Hankkeen toteuttamisella, mikä tarkoittaa Kemijoen lohijoen arvon osittaista palauttamista, on merkittävä sosiaalinen vaikutus sekä luo merkittävän edun matkailun sekä yritystoiminnan kehittämiselle Kemijoen vesistöalueella. Hanke parantaa alueen ympäristön arvoa lisäten asumisviihtyvyyttä ja joen virkistyskäyttöä.
19 Hankkeen toteuttamisella on pieni alueen työllisyyttä parantava vaikutus. Hankkeen valmistuttua rakenteiden ylläpito ja käyttö osaltaan vaikuttavat työllisyyteen. Hankkeen hyödyillä on suuri positiivinen vaikutus, mutta hyötyjen määrittäminen rahallisena arvona on vaikea määrittää. Tämän vuoksi hyötyjen rahallista arvoa ei ole määritetty. 9.4 Vaikutukset kalastukseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön Kalatien rakentaminen, vaellusyhteyden parantaminen/palauttaminen ja tätä tukevat tukitoimet (ylisiirrot ja istutukset) mahdollistavat lohen ja muiden vaelluskalojen vaellukset meren ja Valajaskosken yläpuolisen jokialueen välillä. Vaellusyhteyden palautuminen ja ylisiirrot parantavat edellytyksiä luonnontuotannon käynnistymiselle jokialueella sijaitsevilla lisääntymis- ja poikastuotantoalueilla. Olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön kalateiden rakentamisella ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia. Kutuvaelluksella olevien lohikalojen ei ole todettu lisäävän tautivaaraa tai kalojen mukana leviävien kalatautien riskiä kalateiden yläpuolisille alueille. Kalatautien leviämistä anadromisten vaelluskalojen mukana muihin kaloihin ei ole pystytty luotettavasti osoittamaan. Kalatie on kesä- ja kalojen nousuaikaa lukuun ottamatta suljettu ja kuivillaan. 9.5 Muut vaikutukset Kalatien haitoista on sovittu sopimuksin ja kalatien vaikutusalueella ei ole hakijan käsityksen mukaan ketään tai mitään muuta, mihin kalatie vaikuttaisi vahingollisesti tai haitallisesti. Kalatien rakentaminen voidaan suorittaa pääosin kuivatyönä, joten työnaikaiset vaikutukset lähialueen vedenlaatuun ovat vähäiset Hankkeen oikeudelliset edellytykset 10.1 Tarvittavat luvat ja oikeudet Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan lupa - rakentaa Ossauskosken kalatie - juoksuttaa vettä kalatien kautta Lisäksi haetaan pysyvää käyttöoikeutta kalatierakenteiden alle jäävään alueeseen tilan Ossauskosken voimalaitos RN:o alueella. Hanke on tarkoitus toteuttaa välittömästi, kun lailliset edellytykset ovat olemassa. Koska hankkeen lopullista rahoitusta ei ole selvitetty, hankkeen toteuttamiselle asetettava määräaika ei saisi olla viittä vuotta lyhempi. Suunnitelma on laadittu vesilain 3. luvun 4. pykälän mukaisesti siten, ettei hankkeesta aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä maa- ja vesialu-
20 een omistajille ja vesistön eri käyttömuodoille. Hanke vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja eikä muutenkaan sanottavasti loukkaa yleistä taikka yksityistä etua. Hanke on tarpeen vesialueen järkevää hyväksikäyttöä varten, eikä siitä ennalta arvioiden aiheudu kenellekään sellaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä, josta ei olisi sovittu. Vesilain 3. luvun 4. perusteella esitetään myönnettäväksi lupa Ossauskosken kalatien rakentamiseen ja käyttämiseen. Kalatielle haetaan erikseen Tervolan kunnalta maakäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa sekä Lapin ELY-keskuksen Alueidenkäytön yksikön myöntämä poikkeamislupa, koska ollaan ranta-alueella Omistussuhteet Maanmittauslaitoksen tekemän selvityksen kalatien rakentamis- ja vaikutusalueella vesi- ja maa-alueet kuuluvat Kemijoki Oy:n omistamiin tiloihin ja Vaikutusalueen maa- ja vesialueiden omistajan yhteystiedot: Kemijoki Oy Valtakatu Rovaniemi Hankkeen vaikutusalueen tilakartta on liitteenä Sopimukset ja suostumukset Hakija on tehnyt sopimuksen hankkeesta rakentamis- ja vaikutusalueiden maa- ja vesialueiden omistajan Kemijoki Oy:n kanssa. Sopimus on liitteenä 6. Hankkeesta on pyritty sopimaan kaikkien hankkeesta mahdollisesti haittaa kärsivien kanssa. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu sellaista korvattavaa haittaa, josta ei sopimuksin ole sovittu Tarkkailu Kuten kohdassa 9.1 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin todetaan, laskennallisetkin vaikutukset ovat vähäisiä, joten hakijan käsityksen mukaan vedenkorkeuden ja virtaamien tarkkailu on tarpeetonta. Voimalaitoksen vedenkorkeuden ja virtaaman havainnointi jatkaa toimintaansa entisellään. Kalatien toimintaa tarkkaillaan myöhemmin laadittavan Lapin ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Kalatien toimintaa tarkkaillaan myöhemmin laadittavan Lapin ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Hankkeen vaikutukset kalatalouteen ovat positiivisia.
21 21 LUPAEHTOESITYS 1. Ossauskosken voimalaitoksen alueelle saadaan rakentaa kalatie suunnitelman liitteenä olevien päivättyjen suunnitelmapiirustusten PIIRUSTUKSET 3.1 Asemapiirustus, 1: Leikkaukset 1: osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Tässä kohdassa mainittuja rakenteita voidaan niiden toimivuuden parantamiseksi tarvittaessa muuttaa Lapin ELY-keskuksen kalatalouden vastuualueen hyväksymällä tavalla, jos muutoksista ei aiheudu vahingollisia tai haitallisia vaikutuksia toisten oikeuksiin ja etuihin. Kalatiehen saadaan johtaa välisenä kesäaikana se vesimäärä kuin se painovoimaisesti on mahdollista sekä sen alaosaan saadaan pumpata lisähoukutusvedeksi alakanavasta enintään 8 m 3 /s. Kaikki korkeudet on verrattava valtakunnalliseen N2000-korkeustasoon. 2. Luvan saajalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus kunnossapitoa ja käyttöä varten liitteessä 3.1 Asemapiirustus esitetylle käyttöoikeusalueelle. Käyttöoikeus koskee seuraavia kiinteistöjä: Tila RN:o/kiinteistötunnus Pinta-ala m Suunnitelmassa mainitut työt on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on estettävissä ja ettei vesistön käyttöä työn aikana vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Veden samentumisesta kalastolle ja kalastukselle sekä rannan käytölle mahdollisesti aiheutuvat haitat on työn suunnittelulla pyrittävä rajaamaan mahdollisimman vähäisiksi. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijöille. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja huolehdittava työn muidenkin jälkien siistimisestä. 4. Mikäli päätöksessä tarkoitetuista töistä tai toimenpiteistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota päätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan haltija on vesilain säännösten mukaan vastuussa, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty.
22 22 5. Luvan saajan on huolehdittava rakenteiden kunnossapidosta. 6. Luvan saajan noudatettava hakemuksen liitteenä olevassa sopimuksissa luvan saajaan kohdistettuja velvoitteita. 7. Luvan saajan on ilmoitettava töiden aloittamisesta Lapin ELY-keskukselle ja Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on suoritettava viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Mikäli töitä ei ole suoritettu määräajassa, lupa raukeaa. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ja Lapin ELY-keskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Oulussa Kiilakiventie OULU dipl.ins Hannu Alatalo ins.amk Ilkka Räihä
PETÄJÄSKOSKEN KALATIE ROVANIEMI
PETÄJÄSKOSKEN KALATIE ROVANIEMI 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus... 5 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä... 6 3. Vesistötiedot... 6 3.1 Vedenkorkeudet
LisätiedotRAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS (päivitetty )
RAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS (päivitetty 5.10.2018) Ii RAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS Ii 1. YLEISTÄ Raasakan voimalaitospadon kalatie muodostuu tilan puutteen ja
LisätiedotVALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI
VALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus... 5 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä... 6 3. Vesistötiedot... 6 3.1 Vedenkorkeudet
LisätiedotSEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi
SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo
LisätiedotLEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo
LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Paltamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo
LisätiedotKUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo
KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...
LisätiedotRAASAKAN VOIMALAITOSPADON KALATIE, LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA
9.1.2017 RAASAKAN VOIMALAITOSPADON KALATIE, LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA Kalatien havainnekuva (Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus) www.maveplan.fi Sivu 2 Sisällysluettelo LIITTEET... 5 TIIVISTELMÄ... 6 1 SUUNNITELMAN
LisätiedotKOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani
KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi
LisätiedotSelvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010
TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotIMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA
IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra Imatran voimalaitos. Kuvaaja Hannu Alatalo Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI... 4 3. NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotLohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi
LisätiedotPOHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO
Askel Ounasjoelle hankkeet POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO 8.- 9.10.2013 LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle II ja III hanke Jukka Viitala ISOHAARAN IMPULSSIKALATIEN KÄYTTÖKOKEMUKSET JA KEHITTÄMINEN
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013
LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen vesioikeuden 17.7.1981 antaman päätöksen nro
LisätiedotAskel Ounasjoelle projektit I IV
Askel Ounasjoelle projektit I IV Tavoitteena vaelluskalojen palauttaminen Kemijoen vesistöön Askel I Vastuunjako Projektin toteutusaika oli 25.2.2008 31.3.2009 Rahoitus Projektin toteuttaja oli Keminmaan
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen
LisätiedotUusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa
Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Sierilä Kemijoen pääuoman viimeinen voimalaitos Sierilän vesivoimalaitos täydentää Lokan tekojärveltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi tuotantokoneistoksi.
LisätiedotVesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kauppilansalmeen ja töidenaloittamislupa, Liperi
PÄÄTÖS Nro 45/05/2 Dnro ISY-2005-Y-72 Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2005 HAKIJA Liperinsalon vesiosuuskunta ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kauppilansalmeen ja töidenaloittamislupa, Liperi
LisätiedotKEMIJOKI OY
KEMIJOKI OY 1.10.2009 1.10.2009/RKa/mil Kemijoki RANNANSUOJAUS UIMARANNAN KUNNOSTUS UIMARANNAN KUNNOSTUS Tekstiä arial narrow fontilla ja koko 20... LEIRINTÄALUE 1.10.2009/RKa/mil TAMMALAAKSON KEVYENLIIKENTEEN
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotMoottorikelkkareittisillan rakentaminen Syvärinjoen yli, Varpaisjärvi
PÄÄTÖS Nro 76/08/1 Dnro ISY-2008-Y-43 Annettu julkipanon jälkeen 7.5.2008 HAKIJA Varpaisjärven kunta ASIA Moottorikelkkareittisillan rakentaminen Syvärinjoen yli, Varpaisjärvi HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi
Lisätiedotc) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.
1 (5) 17.3.2017 Esitys kalatalousvelvoitteiksi Kalatalousviranomainen katsoo, että Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan
LisätiedotKalatien rakentaminen Mustionjokeen Åminneforsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa, Raasepori
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 54/2017/2 Dnro ESAVI/558/2016 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2017 ASIA Kalatien rakentaminen Mustionjokeen Åminneforsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa, Raasepori HAKIJA Raaseporin
LisätiedotKALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Tenetin virran alitse, Sotkamo Naapurinvaaran vesiosuuskunta Huuskonniementie
LisätiedotSelvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013
TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotAskel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi
Askel Ounasjoelle III Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi Yhteistyöprojektin toimijat ja vastuunjako Lapin elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
LisätiedotPäätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011
Päätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 10.8.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sillan rakentaminen Kauhajoen yli kevyen liikenteen väylää varten
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotKalatalousvelvoitteen joustavuus
Kalatalousvelvoitteen joustavuus case-esimerkkejä -------------- Viranomaisen kokemuksia ja näkemyksiä Markus Huolila Lapin ELY-keskus Vaelluskalafoorumin työpaja 4.3.2016, Helsinki Iijoen vesistön joki-
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotTainionvirran uuden sillan rakentaminen valtatietä 4 varten ja töidenaloittamislupa, Hartola
PÄÄTÖS Nro 78/08/1 Dnro ISY-2008-Y-72 Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2008 HAKIJA Hämeen tiepiiri ASIA Tainionvirran uuden sillan rakentaminen valtatietä 4 varten ja töidenaloittamislupa, Hartola HAKEMUS
LisätiedotKalatien rakentaminen Mustionjokeen Billnäsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa,
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 61/2017/2 Dnro ESAVI/731/2016 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2017 ASIA Kalatien rakentaminen Mustionjokeen Billnäsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa, Raasepori HAKIJA Raaseporin
LisätiedotPäätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010
Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen
LisätiedotLISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Merikosken voimalaitoksen Lasaretinhaaran patoluukun korvaaminen kiinteällä patorakenteella, Oulu Oulun
LisätiedotKemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot
Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotPäätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010
Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä
LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä Metsähallitus Länsi-Lappi Sampantie 4 95700 Pello 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotKokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Saimaan Jaaninveden Varmavirtaan sekä töidenaloittamislupa,
LisätiedotSelvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956
TUTKIMUSRAPORTTI 22 - ROVANIEMI 2017 Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956 TIIVISTELMÄ Vuoden 2015 kalastusta
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kallijärven ruoppausalueen laajentaminen, Keminmaa Keminmaan kunta Kunnantie 3 94400 Keminmaa 2
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Maakaapelin rakentaminen Sanginjoen alitse, Oulu Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy PL 116 90101
LisätiedotSähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti.
PÄÄTÖS Nro 86/2012/2 Dnro LSSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUKSEN
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Varejoen alitse ja töidenaloittamislupa, Tervola Meri-Lapin Vesi Oy Nummitie
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 HAKIJA Savon Voima Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kallaveteen välille Säyneensalo
LisätiedotRiuttasalmen venesataman rakentaminen ja käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen, Karstula.
PÄÄTÖS Nro 77/04/1 Dnro ISY-2004-Y-100 Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2004 HAKIJA Karstulan kunta ASIA Riuttasalmen venesataman rakentaminen ja käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen,
LisätiedotSierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa
Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotAjankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa
Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat
LisätiedotSiltapaikka sijaitsee metsähallituksen hallinnassa olevalla Nurmeksen Valtionmaa -nimisellä kiinteistöllä.
PÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro ISY-2005-Y-49 Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2005 HAKIJA Metsähallitus ASIA Polkusillan rakentaminen Porttijoen yli, Nurmes. HAKEMUS Metsähallituksen Pohjanmaa-Kainuun luontopalvelut
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotKemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.
Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta 9.4.2019 Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.2019 1 Hakemuksen keskeinen sisältö 1/2 Kalatievelvoitteet Luvanhaltijoiden
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2006/4 Dnro LSY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 2/2006/4 Dnro LSY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Viettoviemärin rakentaminen Tiistenjoen alitse ja paineviemärin
LisätiedotMoottorikelkkareittisillan rakentaminen Hirvonjoen yli, Karttula, Kuopio
PÄÄTÖS Nro 83/09/1 Dnro ISY-2009-Y-154 Annettu julkipanon jälkeen 19.8.2009 HAKIJA Karttulan kunta ASIA Moottorikelkkareittisillan rakentaminen Hirvonjoen yli, Karttula, Kuopio HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotEnergiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen
Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Kalojen vaellusmahdollisuuksien parantaminen on ajankohtaista ja kannatettavaa, toimenpiteet on valittava huolella ja edettävä vaiheittain
LisätiedotSelvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016
TUTKIMUSRAPORTTI 23 - ROVANIEMI 2017 Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 11019 TIIVISTELMÄ
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-308 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-308 Annettu julkipanon jälkeen 30.3.2009 ASIA HAKIJA Kauhavanjoen ylittävän Kirkkosillan uudelleen rakentaminen Kauhavan
LisätiedotLaiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,
PÄÄTÖS Nro 98/07/1 Dnro ISY-2007-Y-148 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 HAKIJA Vaajakosken Veneilijät ry ASIA Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,
LisätiedotIijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 116/10/2 Dnro ISAVI/171/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2010
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 116/10/2 Dnro ISAVI/171/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2010 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Tihmas -nimiseen lampeen ja töidenaloittamislupa,
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan
LisätiedotEhdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi
Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 30/10/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 30/10/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Venevalkaman rakentaminen Kemijärven rantaan, Kemijärvi Matti Koivisto Peräposiontie 634 98400 Isokylä
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 108/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 115. Kaapelien asentaminen Ratinan Suvantoon, Tampere
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 115 Annettu julkipanon jälkeen 9.8.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Kaapelien asentaminen Ratinan Suvantoon, Tampere Tampereen
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 HAKIJAT Erkki ja Eija Siponen ASIA Aallonmurtaja-laiturin rakentaminen Pielisen Hökänselän
LisätiedotKalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu
Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki
LisätiedotSopimus 1 (5) 20.1.2016
Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,
LisätiedotKaapelin rakentaminen Kuutsalosta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka.
PÄÄTÖS Nro 7/05/1 Dnro ISY-2004-Y-211 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2005 HAKIJA Kymenlaakson Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kuutsalosta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka. HAKEMUS Hakija
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotVesistöpenkereen rakentaminen Päijänteen Kuhmoisten Karklahteen kevyen liikenteen väylää varten, Kuhmoinen.
PÄÄTÖS Nro 80/08/1 Dnro ISY-2008-Y-40 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2008 HAKIJA Keski-Suomen tiepiiri ASIA Vesistöpenkereen rakentaminen Päijänteen Kuhmoisten Karklahteen kevyen liikenteen väylää varten,
LisätiedotOulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite
Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite VAELLUSKALOJEN YLISIIRTO SEMINAARI Keminmaa 21.04.2016 Ympäristöpäällikkö Marja Savolainen, Fortum Sisältö Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke
LisätiedotPALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE
PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE 2014-2015 Lohijokitiimi ry Kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen
Lisätiedot