Askel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi

Transkriptio

1 Askel Ounasjoelle III Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi

2 Yhteistyöprojektin toimijat ja vastuunjako Lapin elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Y-vastuualue toimii Askel Ounasjoelle III projektin rahoituksen hakijana ja hankkeen hallinnoijana sekä vaelluskalojen ylisiirtoluvan hakijana, lohien keräämisen ja ylisiirtojen järjestäjänä sekä vastaa projektin tiedottamisesta, yhteydestä rahoittajiin, yhteistyötahoihin ja kansainvälisiin alan asiantuntijoihin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimii projektin tuensaajana, osatoteuttajana ja rahoittajana. 1) ohjaa ja valvoo vaelluskalojen keräämistä, säilytystä ja kuljetusta ja 2) vastaa vaelluskalojen käyttäytymistutkimuksen toteuttamisesta, seurannasta ja raportoinnista. Kemijoki Oy toimii hankkeen osarahoittajana ja osatoteuttajana. Vastaa vaelluskalojen käyttäytymistutkimukseen liittyvistä uoma- ja virtaamamittauksista

3 Projektin rahoitus ja aikataulu EU (EAKR-rakennerahasto) ja Suomen valtio Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kemijoki Oy Yhteensä Projektin toiminta-aika on Lap ELY Jarmo Huhtala

4 Projektin resurssien jakaantuminen Projektin kustannukset jakaantuvat toiminnoittain seuraavasti: A)Kalatiesuunnitteluun liittyvien suunnitelmien tilaaminen, hankehallinnointi, suunnittelun ohjaus ja alan kansainvälisen asiantuntijayhteistyön edistäminen ( ) B) Kalatiesuunnittelua tukevat tutkimukset ( ) Lap ELY Jarmo Huhtala

5 Projektin päämäärä Mahdollistaa toimivien ja tehokkaiden kalateiden suunnittelu ja rakentaminen Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen Em. tavoite on ilmaistu kalateiden suunnittelun tarjouspyynnössä seuraavasti: Tarjoajan on suunniteltava kalatiet, joiden suulle nousseista nousuhalukkaista lohista nousee kalatietä myöten viivytyksittä seuraavaan yläaltaaseen vähintään 90 %. Lap ELY Jarmo Huhtala

6 Kemijoen pääuoman vesivoimalaitokset välillä Kemijokisuu - Vanttaus

7 Toteuttamisen teknis-taloudellinen tarkastelu Ennen kalateiden yleissuunnittelun aloittamista valitun konsultin tulee tehdä eri vaihtoehtojen teknis-taloudellinen tarkastelu, jossa esitetään kalatietyypit, mitoitus- ja houkutusvirtaaman suuruus ja miten tämä on kustannustehokkaimmalla tavalla toteutettavissa ottaen huomioon kalateiden toimivuusvaatimus sekä rakentamiskustannukset ja käyttö- ja ylläpitokustannukset. Tilaaja ja asiantuntijaryhmä valitsevat yhteistyössä suunnittelijan kanssa vaihtoehtojen perusteella kalatien perusratkaisun yleissuunnittelun pohjaksi

8 Kalateiden yleissuunnitelmien sisältö Suunnitelmaselostus (periaateratkaisut ja mitoituslaskelmat) Sijoitus ja linjaus voimalaitoksen yhteydessä sekä vesitilojen ja aukkojen mitoitus Rakentamisen kustannusarvio ja vuotuiset käyttökustannukset kunkin suunnittelukohteen osalta erikseen Tarvittaessa pohjatutkimusohjelma Yksityiskohtainen rakennesuunnittelu ei sisälly tarjouspyyntöön

9 Kalateiden suunnittelun lähtökohdat Kalateiden suunnittelussa pääkohteena ovat lohikalat (lohi ja taimen). Myös muut kalat tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Perusperiaatteena kalateiden suunnittelussa on, että kalatien suulle nousseista nousuhalukkaista lohista nousee kalatietä myöten seuraavaan yläaltaaseen vähintään 90 %. Kalatien sisäänkäynnissä tulee virtaaman olla riittävän suuri kalankulun onnistumiseksi ja vaelluksen jatkumiseksi keskeytyksettä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että kalatie soveltuu isoille (5 20 kg) lohiyksilöille. Tämä on otettava huomioon virtaamien lisäksi nousuväylien mitoituksessa sekä etenkin suuaukon putouskorkeuksissa ja virtausnopeudessa. Kalatiet ovat käytössä nousukauden toukokuusta lokakuun loppuun. Kalatiet mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle. Suunnitelmat tulee mitoittaa kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla toteutettavaksi (rakentamis- ja käyttökustannukset). 9

10 Projektin tuloksena valmistuu Kemijoen kalateiden toteuttamismahdollisuuksien teknistaloudellinen tarkastelu kalatietyypin valinta. Raportti on nähtävillä Askel Ounasjoelle III - projektin kotisivuilla Taivalkosken voimalaitoksen kalatien yleissuunnitelma ja Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken lupahakemustasoiset kalatiesuunnitelmat valitun kalatietyypin pohjalta Tutkimustietoa lohikalojen käyttäytymisestä Kemijoen voimalaitosten alakanavissa eri virtaamaolosuhteissa. Lisäksi edistetään alan toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kalateiden suunnittelun ja rakentamisen osalta

11 Kalateiden suunnittelijoiden valinta Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Sääntelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Tämän vuoksi hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettava avoimesti ja tehokkaasti, ja kilpailuun osallistuvia yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi. EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat tulee ilmoittaa EU-laajuisesti. EU-hankintailmoitukset tehdään HILMAssa, josta ne toimitaan automaattisesti julkaistavaksi Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa (S-osa) sekä TED- tietokantaan (Tenders Electronic Daily). Askel Ounasjoelle III projektissa on noudatettu edellä kuvattua ohjeistusta. Lap ELY Jarmo Huhtala

12 Valitut suunnittelijat Pöyry Finland Oy Sopimuksen sisältö: Kemijoen Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskoskien voimalaitosten yhteyteen suunniteltavien kalateiden edellyttämän teknis-taloudellisen tarkastelun sekä lupahakemustasoisen kalatiesuunnitelman laatiminen Taivalkosken voimalaitospadon yhteyteen. Suoritusaika Pöyry Finland Oy:n alikonsulttina toimii EnviroCentre Maveplan Oy Maveplan OY:n tehtävä käsittää toukokuussa 2013 valmistuneen Kemijoen kalatieratkaisun teknis-taloudellisen tarkastelun tuloksiin perustuvien, vesitalouslupahakemustasoisten kalatiesuunnitelmien laatimisen Kemijoen pääuomassa sijaitseviin Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitospatoihin. Suoritusaika

13 Suunnittelun tukena ovat toimineet: ProcessFlow Oy (3 D mallinnuksen asiantuntija) Taival-, Ossaus-,Petäjäs- ja Valajaskoskien voimalaitosten alakanavien virtausolot mallinnetaan kolmiulotteisella virtausmallilla, josta saadaan mm. virtausnopeudet (itseisarvo ja suunta) eri korkeustasoilla. Mallista tulostetaan myös turbulenttinen kineettinen energia (joka kuvaa virtausolojen miellyttävyyttä kalojen oleskeluun). 3-D-mallissa simuloidaan myös 2-3 kalatievaihtoehtoa ja 2-3 virtaamavaihtoehtoa per voimalaitos, joihin kalateiden suunnittelija toimittaa lähtötiedot. Simsonar OY yrityksen kehittämä ultraääneen perustuvan kamera kuvaa vaelluskalojen käyttäytymistä turbiinitunneleiden lähialueella Isohaaran, Taival-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitospadoilla Kat Oy Kemijoki Aquatic Technology Oy (KAT) on suorittanut patoaltailla uomankartoitukseen ja virtaamamittauksiin liittyvät työt, jotka ovat perustana 13 3-D mallinnukselle

14 Projektin asiantuntijaryhmä Tilaajan tukena projektin tarjousasiakirjojen laadinnassa, kalateiden suunnittelun ohjauksessa ja kalatieratkaisun tekemisessä on ollut asiantuntijaryhmä, Ryhmässä ovat edustettuina Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus, Kemijoki Oy, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Lohijokitiimi, Lapin ELY keskus ja Oulun yliopisto Lap ELY Jarmo Huhtala

15 Askel Ounasjoelle I Projektin hakija/hallinnoija Keminmaan kunta Muut Askel Ounasjoelle projektit Rahoitus EU (Eakr-rahasto) ja Suomen valtio (Lapin Ympäristökeskus) Projektin kustannukset , toteutusaika Projektissa tuotettiin isohaara II kalatien rakennesuunnitelma Askel Ounasjoelle II Projektin hakija/hallinnoija Lapin ELY- keskus Y-vastuualue Rahoitus EU (Eakr) Suomen valtio 84 % ja jokivarren kunnat 16 % Projektin toteutus yhteensä ja toteutusaika Projektin tuloksena rakennutettiin Isohaara II kalatie, mittavat lohien ylisiirrot Ounasjokeen ja siihen liittyneet seurantatutkimukset Askel Ounasjoelle IV Projektin hakija Keminmaan kunta Rahoitus EU (Eakr) ja Suomen valtio, Lohijokitiimi & Keminmaan kunta Projektin kustannukset ovat noin Projektissa laaditaan suunnitelma Isohaara I kalatien toimivuuden tehostamisesta 15

16 Miksi kalatiet Kemijokeen? Hankkeella on merkittäviä biologisia perusteita Itämeren lohikantojenkin elinvoimaisuuden kannalta on luultavaa, että lohen vaelluspoikasistutukset Perämereen ovat vain väliaikainen ratkaisu vrt. mm. Itämeren lohen suojeluohjelma, Suomen kalatiestrategia Tärkeimpiä lohikantojen hoitotoimenpiteitä tulisi olla merikalastuksen järjestäminen kestävän kehityksen periaatteen mukaiseksi, lohen luonnollisten elinympäristöjen suojelu ja kunnostukset sekä lohen optimaalisen luontaisen lisääntymisen mahdollistaminen. Luonnossa syntyneet lohenpoikaset ovat selvästi elinvoimaisempia kuin istutetut lohen poikaset. Ounasjoen arvioitu potentiaalinen lohen smolttipoikastuotanto on noin poikasta/a

17 Miksi kalatiet Kemijokeen? Merkittävä pr-arvo Lapille Piristää alueen henkistä ilmapiiriä Tukee alueen matkailuelinkeinoja. Erityisesti kesämatkailua. Nostaa Ounasjoen imagoarvoa. Vahvistaa maakunnan yhteishenkeä. 90 % kyselyyn vastanneista toivoi hankkeen alkamista. Luo Kemijoki-yhtiön ja paikallisten välille uudenlaista luottamusta ja pehmittää vanhoja kaunoja ja katkeruutta Tuo myös Kemijoki Oy:lle imagohyötyä (Reinikainen & Ponnikas 2002) Lap ELY Jarmo Huhtala

18 Milloin Kemijoen kalateiden rakentaminen voisi alkaa ja minkä tahon toimesta? Kemijoen kalateiden rakentaminen voidaan toteuttaa joko vapaaehtoiselta pohjalta tai voimassa olevaa velvoitetta muuttamalla. Mikäli kalateiden rakentaminen etenee velvoitteen muuttamisen kautta niin prosessi voi kestää vuosia. Vapaaehtoiselta pohjalta edeten hanke voisi olla vireillä lupaviranomaisessa jo vuonna Kalateiden rakentajina voivat toimia voimayhtiöt taikka muut tahot mm. kunta, kuntayhtymä, osuuskunta, ELY- keskus Vastuukysymysten vuoksi parasta olisi jos luvanhakijana olisi voimayhtiö taikka vähintään kalatalousviranomainen tai kunta, kuntayhtymä. Kalateiden luvanhaltija vastaa hankkeesta ja siitä aiheutuvista seurauksista (Matti Hepola 2002) 18

19 Vaikutus kalakantojen hoitovelvoitteisiin Jos kalatie toteutetaan vapaaehtoisen hankkeena, sillä ei ole suoranaista vaikutusta velvoitteeseen Lähtökohtana on se, että velvoite pysyy voimassa niin kauan kunnes sitä ympäristöviraston päätöksellä muutetaan Käytännössä istutusvelvoitteen poistaminen/muuttaminen edellyttää sitä, että kala lisääntyy luontaisesti ja kalakannalle ja kalastukselle aiheutuva vahinko tulee näin täysin kompensoida (Matti Hepola 2002) Lap ELY Jarmo Huhtala

20 Kalateiden rakentaminen ja Kemijoen lohikorvaukset Kalaportaat rakentamalla saataisiin aikaan ainutlaatuinen tilanne. Jokeen palautetaan luonnonvara, joka aiemmin katsottiin menetetyksi ja menetykset on korvattu rahalla Kysymys on kuitenkin luonnonvarasta, vaeltavasta kalasta, jonka osalta oikeuksien korvaamisella ei liene vaikutusta Mikäli lohi palautetaan Kemijokeen, lähdetään tavallaan puhtaalta pöydältä. Aiemmat ratkaisut pysyvät sinänsä voimassa (Matti Hepola 2002) Lap ELY Jarmo Huhtala

21 Kalateiden rakentamisen vaikutus kalastusoikeuteen Kalaportaiden rakentamisella ei ole vaikutusta kalastusoikeuteen Kalastusoikeus kuuluu normaalilla tavalla vesialueen omistajalle Valtiolla on regaalin perusteella oikeus lohen ja meritaimenen kalastukseen Voimassa oleviin kalastuksen järjestelyihin Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella ei hankkeella suoranaisesti liene suurempaa vaikutusta (Matti Hepola 2002)

22 Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kalastusviranomaisten ja muiden asianosaisten asian olisi selvittää, miten kalastuksen järjestelyt hoidetaan niin, että kalakannan kestävä käyttö ja suojelu ja eri osapuolet tulevat kohdelluksi tasapuolisesti Vaikuttaa selvältä, että Kemijokeen tulee säätää kalastussääntö (Matti Hepola 2002). Lap ELY Jarmo Huhtala

23 Tavoite: Kemijoen vesistössä on tulevaisuudessa elinvoimainen, luonnonvaraisesti lisääntyvä lohi- ja meritaimenkanta Kiitos Kuva Risto Similä Kuva Aapo Mäenpää