Askel Ounasjoelle projektit I IV

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Askel Ounasjoelle projektit I IV"

Transkriptio

1 Askel Ounasjoelle projektit I IV

2 Tavoitteena vaelluskalojen palauttaminen Kemijoen vesistöön Askel I Vastuunjako Projektin toteutusaika oli Rahoitus Projektin toteuttaja oli Keminmaan kunta Projektin tarkoitus EU ja Suomen valtio (rahoitusviranomainen Lapin ympäristökeskus) Keminmaan kunta Yhteensä Isohaaran II kalatien rakennesuunnittelu. Projektissa laadittiin Isohaaran vanhan voimalaitoksen yhteyteen rakennetun kalatien rakennepiirustukset. Laaditun suunnitelman perusteella suoritettiin tarjouskilpailu Isohaaran II kalatien rakentamisesta. Vallitunsaaren eli Isohaara I-kalatie. Kuva Jarmo Huhtala.

3 Askel II Projektin toteutusaika Rahoitus EU ja Suomen valtio (rahoitusviranomainen Lapin ympäristökeskus) Kemi, Keminmaa, Tervola, Rovaniemi, Kittilä, Enontekiö yhteensä Yhteensä Vastuunjako Lapin ELY-keskus. ympäristö ja luonnonvara -vastuualue toimi hankkeen hallinnoijana, kalatien rakennuttajana sekä lohien ylisiirtoluvan hakijana ja ylisiirtojen toteuttajana. Lohen ylisiirtoa Ounasjoelle. Kuva Jukka Viitala. Keminmaan kunta toimi kalatien vesioikeudellisen sekä toimenpideluvan hakijana että kalatien käyttösopimuksen vastuuosapuolena. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimi projektin osa toteuttajana ja vastasi projektin tutkimustoiminnan ja seurannan toteutuksesta. Projektin tarkoitus Rakennuttaa Isohaaran vanhan voimalaitoksen yhteyteen kalatie (Isohaara II), ylisiirtää emolohia Ounasjoelle sekä suorittaa lohien käyttäytymistutkimuksia. Isohaara II kalatien rakentaminen aloitettiin 2010 ja kalatie otettiin käyttöön kesäkuussa Varsinainen Isohaara II kalatien koekäyttö aloitettiin kesällä Lohi siirrettiin Kemijokisuulta Ounasjoen alueelle vuosina 2010 sekä Lohia siirrettiin kaikkiaan 410 yksilöä. Tutkimusaineiston perusteella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laati kalatiesuunnittelussa hyödynnetyn loppuraportin. Tutkijat laittavat seurantalaitetta lohen vatsalaukkuun. Kuva Mikko Jakkuri.

4 Askel III Projektin tarkoitus Projektin toteuttamisaika Rahoitus EU ja Suomen valtio Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kemijoki Oy Kemijoen kalateiden rakentamisen teknistaloudellisten vaikutusten tarkastelu sekä Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen rakennettavien teknisten kalateiden lupahakemustasoisten suunnitelmien laadinta. Kalatiesuunnittelua tukeva tutkimustoiminta. Yhteensä Vastuunjako Rahoituksen hakijana, hankkeen hallinnoijana ja kalatiesuunnitelmien tilaajana toimi Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvara -vastuualue. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vastasi projektin aikana tehtävistä kalateiden suunnittelua tukevista lohien käyttäytymistutkimuksista alakanavien eri virtaamatilanteissa ja lohikantamallinnuksista. Kemijoki Oy vastasi tutkimuksen uoma- ja virtaamamittauksista. Telemetriatutkimuksen avulla selvitettiin mm. suunniteltavien kalateiden suuaukon sijoittamista sekä alakanavan virtausten vaikutusta kalojen käyttäytymiseen tulevan kalatien lähestymisalueella. Lohimallilla puolestaan selvitettiin Kemijoen Ounasjoen lohikannan palauttamismahdollisuuksia ottaen huomioon lohen eri elinvaiheissa tapahtuvan kuolleisuuden sekä erilaiset taustaskenaariot. Projektin asiantuntijaryhmän jäseniä kävi vierailulla Kanadan Newfoundlandissa tutustumassa Exploits Riverin kalatieratkaisuun vuonna Kuva Jarmo Huhtala

5 Askel IV Yhteenveto Projektin toteuttamisaika Rahoitus EU ja Suomen valtio Lohijokitiimi Yhteensä Vastuunjako Hankkeen hallinnoinnista ja rahaliikenteen hoidosta vastaa Keminmaan kunta, Tekniset palvelut. Projektin tarkoitus Laatia suunnitelma ja kustannusarvio Kemijoen Isohaaran vuonna 1993 valmistuneen I-kalatien toimivuuden parantamiseksi. Projektin tarve Vallitunsaaren kalatien (Isohaara I) toiminnan suurimpana ongelmana on kalatiehen johdetun veden pieni määrä (< 1 m 3 /s). Kalatien toiminnan kannalta riittävä vesimäärä pyritään saavuttamaan suunnittelemalla kalatien yläpään suuaukko patoaltaan säännöstelyn mukaan säätyväksi. Lisäksi kalatietä kehitetään toimimaan impulssiperiaatteella. Tällöin vettä varastoidaan kalatien rakenteisiin (varastoaltaaseen), josta vesi vapautetaan äkillisesti alapään automatiikan ohjaavan suuaukon avulla. Näin saadaan kalatien suulle ajoittain voimakkaita virtausnopeuksia, jotka houkuttelevat vaelluskalat nousemaan kalatiehen. Askel Ounasjoelle projektien avulla on rahoitettu vuosina kalateiden suunnitteluttamista ja muita kalateiden suunnittelua ja vaelluskalojen palauttamista tukevia toimia , Isohaara II kalatien rakennuttamista , Riista- ja kalatalouden kalateiden suunnittelua tukevaa tutkimustoimintaa ja lohien ylisiirtoja Ounasjokeen Kalateiden suunnittelussa pääkohteena ovat lohikalat (lohi ja taimen). Perusperiaatteena kalateiden suunnittelussa on, että kalatien suulle nousseista nousuhalukkaista lohista nousee ilman suuria viiveitä kalatietä myöten seuraavaan yläaltaaseen vähintään 90 %. Askel Ounasjoelle III -projektissa valmistuneet suunnitelmat ja asiakirjat ovat kalateiden vesioikeudellisen luvan hakijan/hakijoiden käytössä. Askel Ounasjoelle projektien tuloksiin voi perehtyä Askel Ounasjoelle III -kotisivujen ( - tusverkosto/hankkeet/askel_ounasjoelle_iii) sekä Riista- ja kalatalouden kotisivujen kautta (RKTL: vaelluskalakantojen_palauttaminen_kalatiet/). Tarve vaelluskalojen palauttamishankkeille Kalojen vaellusmahdollisuuksien toteuttaminen ja luonnossa lisääntyvän lohikannan syntyminen Kemijoen vesistöalueelle tulisi lisäämään Itämeren lohen perinnöllistä monimuotoisuutta. Perinnöllinen muuntelu takaa lajien nykyisen sopeutuneisuuden sekä mahdollisuuden sopeutua muuttuviin elinolosuhteisiin ja mahdollistaa siten vaelluskalakantojen kalataloudellisen hyödyntä-

6 misen myös tulevaisuudessa niin meri kuin sisävesialueilla. Lisäksi lohen palauttaminen Ounasjokeen toisi hyötyjä alueen luontomatkailulle. Tarvetta avata mahdollisuus kalojen luonnolliselle lisääntymiselle myös rakennetuissa vesistöissä ovat lisänneet erityisesti Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesienhoidon sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kansainväliset tavoitteet. Askel Ounasjoelle projektit ovat Suomen kalatiestrategian tavoitteiden mukaisia hankkeita. Strategian mukaisesti kalakantojen ylläpitämisen ja hoidon keinovalikoiman painopistettä siirretään istutuksista kalakantojen luontaisen lisääntymiskierron varmistamiseen. Yhteiskunnallinen muutos Vaelluskalakantojen hoitoon ja käyttöön liittyvät tavoitteet ovat muuttuneet yhä enemmän tuotantolähtöisyydestä virkistys- ja suojelupainotuksiin. Lisääntynyt tutkimustieto ja yhteiskunnan arvostuksen muutos ovat johtaneet siihen, että suhtautuminen istutuksiin on muuttumassa. Kemijoen vesistön vaelluskalojen palauttamishankkeella on erittäin laaja kannatus hankkeen vaikutusalueella. Alueella vuonna 2002 suoritetun kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä vastaajasta suhtautui hankkeeseen myönteisesti. Kyselyn tulokset osoittivat, että kalatiehankkeella on hyvät edellytykset kehittyä koko jokivarren ja jokisuun terminaalialueen yhteiseksi ja jopa maakuntaa yhdistäväksi hankkeeksi. Nämä tulokset osoittavat selkeästi, että hankkeen kohdealueella on vahva usko hankkeen onnistumiseen ja suuret odotukset sen positiivisista vaikutuksista. Kanadan Newfoundland Exploits Riverin toimivaan kalatieratkaisuun sisältyvät tehokkaat kalastusjärjestelyt. Kuva Jarmo Huhtala.

7 Kalateiden suunnittelu Askel Ounasjoelle projektien yhtenä tavoitteena on ollut tavoitteena edistää kansainvälistä yhteistyötä ja markkinoiden kehittymistä kalateiden suunnittelun ja rakentamisen osalta. Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää Kemijoen kalateiden suunnittelun asiantuntijaohjausta sekä edistää kalatiesuunnittelun markkinoiden kehittymistä Suomessa. Askel Ounasjoelle III -projektin jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin. Kemijoen kalateiden suunnittelussa on käytetty apuna virtaama- ja uoma mittauksia, joiden suorittamisesta vastasi Kemijoki Oy. Virtaama- ja uomamittaukset olivat perustana suunnittelukohteilla eri virtaamilla tehtyihin 3 D mallinnuksiin. Mallinnusten avulla tutkittiin kalateiden suuaukkojen sijoittamista voimalaitoksen alakanavaan. Ennen Kemijoen pääuomassa sijaitsevien Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitospatojen yhteyteen suunniteltavien kalateiden suunnittelun aloittamista, suoritettiin ko. kalateiden teknis-taloudellinen tarkastelu, jossa vertailtiin eri kalatievaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta. Tarkastelussa selvitettiin kohteille soveltuvat kalatietyypit, tarvittava vesimäärä sekä arvio kalateiden ja voimalaitoksen yhteiskäyttömahdollisuuksista. Lisäksi selvitettiin eri vaihtoehtoja, miten riittävä houkutusvirtaama järjestetään, kalateiden sijoittuminen voimalaitosalueella sekä kalateiden rakenneratkaisuja ja toimintaperiaatteita, jotta toimintatavoitteeksi asetettu 90 %:n tehokkuus saavutetaan. Teknis-taloudellinen tarkasteluraportti on luettavissa Askel Ounasjoelle III -projektin kotisivuilta (http://www.ymparisto. fi/fi-fi/vesistokunnostusverkosto/hankkeet/ Askel_Ounasjoelle_III) Edellytykset toimivalle kalatielle Lohi pyrkii nousuvaelluksellaan voimakkaimman virtauksen suuntaan. Tämä on kalatien toimivuuden kannalta ongelmallista, koska kalatien virtaama verrattuna voimalaitosten turbiineista tulevaan virtaamaan on tavallisesti vähäinen. Lohi saadaan kuitenkin nousemaan kalatiehen, kun olosuhteet kalatien sisäänkäynnissä saadaan riittävän houkutteleviksi. Kalatien sisäänkäynnin houkuttelevuuteen vaikuttavat tutkimusten mukaan seuraavat asiat: sisäänkäynnin sijainti (tavallisesti mahdollisimman lähellä turbiineja ja joen rantaa) virtaama sisäänkäynnissä (toimivissa kalateissä tavallisesti 2 10 % joen keskivirtaamasta) virrannopeus sisäänkäynnissä (lohikaloille sekä muille suurikokoiseille lajeille 2,0 2,4 m/s) putouskorkeus sisäänkäynnissä (lohelle 0,3 0,4 m) purkautuvan virran suunta (<30 asteen kulmassa pääuoman virtaukseen nähden) Kalatien sisäänkäynnin rakenteiden lisäksi kalatien toiminnan kannalta on tärkeää huomioda myös voimalaitosten käyttö, jolla etenkin Suomen oloissa (mm. voimakas lyhytaikaissäännöstely) on ratkaisevan suuri vaikutus kalateiden toimivuuteen (kts. RKTL 20/2013).

8 Luonnossa syntynyt lohen kesänvanha poikanen. Kuva Panu Orell. Askel Ounasjoella projekstista saa lisätietoja Kalojen käyttäytymistutkimuksista rakennetuissa vesistöissä saa tietoa: RKTL: Lisätietoja: Jarmo Huhtala Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hallituskatu 3 B PL 8060, Rovaniemi puh Lapin ELY-keskus Taitto: Ritva-Liisa Hakala Etukakannen kuva (Isohaaran kalatie): Aapo Mäenpää Edita Prima Oy, Helsinki

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ KEMIJOKI OY // OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ

OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ KEMIJOKI OY // OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ KEMIJOKI OY:N ESITTELY PIDÄMME SUOMEN KÄYNNISSÄ VESIVOIMA ON OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ SÄHKÖNTARVE VAIHTELEE eri vuorokauden aikoina. Se kasvaa aamuisin, kun kodeissa tehdään aamutoimia

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: väliraportti 2010 2013

Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: väliraportti 2010 2013 Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: väliraportti 2010 2013 Toimittajat: Aki Mäki-Petäys, Pauliina Louhi, Panu Orell & Timo P. Karjalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Riista-

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI

Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI Hakemus 1 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen 22.04.2015 FORTUM POWER AND HEAT OY HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI Fortum Power and Heat Oy hakee

Lisätiedot

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti 1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto

Lisätiedot

Kalastajan Savukoski - hankeinfo

Kalastajan Savukoski - hankeinfo Kohdealue; Savukosken kalavedet Kohderyhmä; Virkistyskalastuksesta ja luonnosta kiinnostuneet henkilöt. Erityiskohteena ovat alueen matkailuyritykset. Hankeaika; 1.7.2013 31.12.2014 Tavoite; Savukosken

Lisätiedot

1 JOHDANTO. 1.1 Tausta

1 JOHDANTO. 1.1 Tausta 1 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Kymijoki oli aikoinaan Suomenlahteen laskevista joista merkittävin vaelluskalajoki, mutta 1950-lukuun mennessä voimalaitospatojen rakentaminen ja teollisuuden jätevesien johtaminen

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Aika: 17.3.2009 Paikka: Vammalan Seurahuone, Puistokatu 4, Sastamala Läsnä: Lista osanottajista liitteenä 1. Kokouksen avaus. Kari Ranta-aho,

Lisätiedot

65 Kemijoen vesistöalue

65 Kemijoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 151(196) 65 Kemijoen vesistöalue Vesistöalueen ala 51 127 km 2 Suomen puolella 49 467 km 2 Järvisyys 4,3 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987 ja laki Ounasjoen erityissuojelusta

Lisätiedot

Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen

Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen Etelä-Suomi Päätös Nro 89/2010/4 Dnro ESAVI/134/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2010 ASIA HAKIJA Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen Porvoon Energia Oy

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Paltamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Tiivistelmä Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti kansallisen kalatiestrategian valmistelun asettamalla 2.10.2009 laajapohjaisen kehittämisryhmän.

Lisätiedot

Saimaan lohikalat ja energiatalous

Saimaan lohikalat ja energiatalous Saimaan lohikalat Sivu 1 / 5 Saimaan lohikalayhdistys ry Saimaan lohikalat ja energiatalous Saimaan uhanalaiset lohikalat, järvilohi, taimen, ovat kärsineet virtavesien tuhoamisesta. Kaikkein karuin kohtalo

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen

Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen SÄHKÖNTUOTANTO LAUSUNTO 1(5) ELY-keskukset Ympäristöministeriö Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen Vesienhoitosuunnitelmat sekä merenhoitosuunnitelma

Lisätiedot

MUUTOKSEN VUOSI 2014. Vuosikertomus

MUUTOKSEN VUOSI 2014. Vuosikertomus MUUTOKSEN VUOSI 2014 Vuosikertomus KEMIJOKI OY:N ESITTELY OLEMME SUOMEN MERKITTÄVIN VESI- JA SÄÄTÖVOIMAN TUOTTAJA VESIVOIMA ON Suomen tärkeintä uusiutuvaa sähköntuotantoa. Tuotamme noin kolmanneksen maamme

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012 Ahma ympäristö Oy 1639/213 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Vesistövaikutusten tarkkailu i Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 212 Vesistövaikutusten tarkkailu 3.4.213 Ahma ympäristö Oy Miia Savolainen,

Lisätiedot

Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 8/2014/2 Dnro ESAVI/53/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka HAKIJA Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Kantturakosken vesivoimalaitoksen kalaportaan rakentamisvelvoitteen poistaminen, Virolahti

Kantturakosken vesivoimalaitoksen kalaportaan rakentamisvelvoitteen poistaminen, Virolahti Etelä-Suomi Päätös Nro 138/2011/4 Dnro ESAVI/234/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.7.2011 ASIA HAKIJA Kantturakosken vesivoimalaitoksen kalaportaan rakentamisvelvoitteen poistaminen, Virolahti Kymenlaakson

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n tutkimuspäivät 17.11.2009 VPD:n vaikutuksen arvoinnin vaikeuksia

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle. Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta

Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle. Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (2008) Virtavedet jaettu 18 eri luontotyyppiin Uhanalaisuus

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa SUOMEN YMPÄRISTÖ 20 2010 Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa LUONNON- VARAT Simpukka- ja lohikantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Mikko Dufva ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kalatiestrategian taustaselvitykset 90(1-2012)

Kalatiestrategian taustaselvitykset 90(1-2012) Kalatiestrategian taustaselvitykset 90(1-2012) Kalatiestrategian taustaselvitykset Tapio Sutela, Timo P. Karjalainen, Aki Mäki-Petäys, Anne Laine, Jouni Tammi, Mikko Koivurinta, Panu Orell & Pauliina Louhi

Lisätiedot

Pohjoiskarjalainen kalatie

Pohjoiskarjalainen kalatie Pohjoiskarjalainen kalatie Järvilohi on ollut Vuoksen vesistössä jo vuosikymmenet viljelyn varassa ja luontaista lisääntymistä ei juurikaan tapahdu. Järvilohi (ts. Pohjois-Karjalan ELY-keskus) voitti voimayhtiöitä

Lisätiedot

Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ja hydromorfologisia olosuhteita parantavien toimenpiteiden kuvaukset VHA 2

Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ja hydromorfologisia olosuhteita parantavien toimenpiteiden kuvaukset VHA 2 MUISTIO 1 Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ja hydromorfologisia olosuhteita parantavien toimenpiteiden kuvaukset VHA 2 1. Virojoen alaosa 11.001_y01...1 2. Vehkajoki alaosa 12.001_y01...4 3. Summanjoki,

Lisätiedot

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään. Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari 10.4.2014

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään. Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari 10.4.2014 Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari 10.4.2014 Dos., Beß.wiß. Timo J. Marjomäki Kalojen resurssibiologia ja kalastuksen säätely Jyväskylän yliopisto Uuden

Lisätiedot

Vesisähkön tuotanto, ostaminen ja kalakannat

Vesisähkön tuotanto, ostaminen ja kalakannat Vesisähkön tuotanto, ostaminen ja kalakannat Riku Eskelinen, EKOenergia-vastaava Juhani Ahon kalastusperinneseuran vuosikokous Helsingissä, 13. marraskuuta 2013 18.11.13 Esitykseni sisältö EKOenergia-merkki

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus. Tulvat

Uudenmaan ELY-keskus. Tulvat Uudenmaan ELY-keskus Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf, sen johtokunta ja tehtävää varten perustettu työryhmä, on huolellisesti perehtynyt tulvasuojelua ja vesien hoitoa koskevaan aineistoon ja lausuu

Lisätiedot

Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012

Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012 Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012 20.11.2012 Kalastuksen valvonta Lapissa järjestetty koetilaisuudet Rovaniemellä, Ivalossa ja Ylläksellä Kokeen hyväksyttävästi suorittanut 138 henkilöä

Lisätiedot

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Taimenpäivä 2009 Kauhajoella Pirkko-Liisa Luhta Metsähallitus Luontopalvelut Koillismaan ja Kainuun

Lisätiedot

Kemijoen merialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuoteen 2011 saakka

Kemijoen merialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuoteen 2011 saakka TUTKIMUSRAPORTTI 17 - ROVANIEMI 2013 Erkki Huttula ja Jyrki Autti Kemijoen merialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuoteen 2011 saakka Julkaisija-Utgivare-Published by Asiakirjan koodi-kod-code

Lisätiedot

TUTKIMUSPÄIVÄT 2009. Rakennettujen vesien tulevaisuus. Rovaniemi 17. 18.11.2009. Esitelmä- ja posteritiivistelmät

TUTKIMUSPÄIVÄT 2009. Rakennettujen vesien tulevaisuus. Rovaniemi 17. 18.11.2009. Esitelmä- ja posteritiivistelmät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen TUTKIMUSPÄIVÄT 2009 Rovaniemi Rakennettujen vesien tulevaisuus Esitelmä- ja posteritiivistelmät ISBN 978-951-776-725-5 (painettu) ISBN 978-951-776-726-2 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

KESÄN 2004 TULVAN AIHEUTTAMAT KALAKUOLEMAT VANTAANJOELLA, SEKÄ RIIHIMÄEN JA HYVINKÄÄN ALUEEN KALAKUOLEMAT YLEENSÄ

KESÄN 2004 TULVAN AIHEUTTAMAT KALAKUOLEMAT VANTAANJOELLA, SEKÄ RIIHIMÄEN JA HYVINKÄÄN ALUEEN KALAKUOLEMAT YLEENSÄ 1 KESÄN 2004 TULVAN AIHEUTTAMAT KALAKUOLEMAT VANTAANJOELLA, SEKÄ RIIHIMÄEN JA HYVINKÄÄN ALUEEN KALAKUOLEMAT YLEENSÄ 1. Kesän 2004 tulvan aiheuttamat kalakuolemat Viime kesän tulvaan liittyen Vantaanjoen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Hanke toteutetaan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella maakuntien välisenä yhteistyöhankkeena. Hanketyyppi: yleishyödyllinen

Lisätiedot

Oulujoki Rotaryklubi r.y.

Oulujoki Rotaryklubi r.y. OULUJOKI ROTARYKLUBI R.Y. Oulujoki Rotaryklubi r.y. Aino Klintrup 6 lk Sara Leinonen 5-6 lk Neljän kysymyksen koe tähdentää sitä, että me haluamme olla rehellisiä. Ajatellessamme asioita, puhuessamme niistä

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Perhonjoen tila ja kalakannat KIP Ympäristöpäivä Kokkola, 12.6.2015 Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Perhonjoen tila ja kalakannat KIP Ympäristöpäivä Kokkola, 12.6.2015 Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Perhonjoen nahkiaisen kuoriutuvia toukkia Perhonjoen tila ja kalakannat KIP Ympäristöpäivä Kokkola, 12.6.2015 Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Esityksen sisältö Perhonjoki eli Vetelinjoki Vesienhoito

Lisätiedot

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS OPET hankkeen loppuseminaari 5.11.2014 Ojituksesta ilmoittaminen Hankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä

Lisätiedot

IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA

IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra Imatran voimalaitos. Kuvaaja Hannu Alatalo Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI... 4 3. NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen

Lisätiedot

HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta

HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Kalataloushallinnon Mestaripäivät 2013 Helsingissä, Suomenlinnan

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 12.5.2015 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...

Lisätiedot

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Nelma-Siika Workshop Laukaa 7.4.2011 RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Mikä on Nelma?

Lisätiedot

Yhteiset joet yhteiset kalat

Yhteiset joet yhteiset kalat Yhteiset joet yhteiset kalat "Rivers and fish our common interest (RIFCI)" 1 Hankepartnerit: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (KAS) Biologists for Nature Conservation (BFN) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

MMM/Hallintodiaari SUPPEA ASIALUETTELO 0 03.11.2014 ====================================================================== LÄH (YKSITYISHENKILÖ) ASIA

MMM/Hallintodiaari SUPPEA ASIALUETTELO 0 03.11.2014 ====================================================================== LÄH (YKSITYISHENKILÖ) ASIA MMM/Hallintodiaari SUPPEA ASIALUETTELO 0 03.11.2014 ====================================================================== ASIA Asiakirjapyyntö: Metsähallituksen tulosohjauskirjeet vuosilta 2006-2011.

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

ACTA KALOJEN KUNINKAAN TIE SUKUPUUTTOON KEMIJOEN VOIMALAITOSRAKENTAMINEN JA VAELLUSKALAKYSYMYS 1943 1964 UNIVERSITATIS OULUENSIS B 117.

ACTA KALOJEN KUNINKAAN TIE SUKUPUUTTOON KEMIJOEN VOIMALAITOSRAKENTAMINEN JA VAELLUSKALAKYSYMYS 1943 1964 UNIVERSITATIS OULUENSIS B 117. OULU 2013 B 117 ACTA Kari Alaniska UNIVERSITATIS OULUENSIS B HUMANIORA KALOJEN KUNINKAAN TIE SUKUPUUTTOON KEMIJOEN VOIMALAITOSRAKENTAMINEN JA VAELLUSKALAKYSYMYS 1943 1964 OULUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU;

Lisätiedot

Vantaanjoki vuonna 2009

Vantaanjoki vuonna 2009 1 Vantaanjoki vuonna 2009 1. Vantaanjoki elpyy Vuonna 2009 Vantaanjokeen nousi meritaimenia runsaasti. Lohien määrä oli pienempi kuin parina edellisenä vuotena. Meritaimenien ja lohien kutuhavainnot painottuivat

Lisätiedot

Biotalouden värisuora

Biotalouden värisuora Maankuivatuksen ajankohtaiset asiat Salaojituksen neuvottelupäivät 10-11..015, Jyväskylä Ville Keskisarja, MMM Biotalouden värisuora KIERTOTALOUS Vihreä biotalous Mahdollisuudet suuriin teollisiin investointiin:

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA PUTUSA-hanke Yleistietoa hankkeesta Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos Professori Pertti Pasanen, tutkija

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Vantaanjoki vuonna 2011

Vantaanjoki vuonna 2011 1 Vantaanjoki vuonna 2011 1. Vantaanjoen vesistö elpyy hitaasti Taimen (Salmo trutta) ja lohi (Salmo salar) ovat vesistön ja sen valuma-alueen ekologisesta tilasta kertovia erinomaisia indikaattorilajeja.

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Sierilän voimalaitoksen rakentamista ja käyttämistä koskeva lupahakemus, hakijana Kemijoki Oy, 27.12.2005.

Sierilän voimalaitoksen rakentamista ja käyttämistä koskeva lupahakemus, hakijana Kemijoki Oy, 27.12.2005. TOIMITUSINSINÖÖRI REINO KURKELALLE MUISTUTUS ASIA TAUSTAA Sierilän voimalaitoksen rakentamista ja käyttämistä koskeva lupahakemus, hakijana Kemijoki Oy, 27.12.2005. Rovaniemen ja Vanttauskosken välinen

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot