Askel Ounasjoelle projektit I IV

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Askel Ounasjoelle projektit I IV"

Transkriptio

1 Askel Ounasjoelle projektit I IV

2 Tavoitteena vaelluskalojen palauttaminen Kemijoen vesistöön Askel I Vastuunjako Projektin toteutusaika oli Rahoitus Projektin toteuttaja oli Keminmaan kunta Projektin tarkoitus EU ja Suomen valtio (rahoitusviranomainen Lapin ympäristökeskus) Keminmaan kunta Yhteensä Isohaaran II kalatien rakennesuunnittelu. Projektissa laadittiin Isohaaran vanhan voimalaitoksen yhteyteen rakennetun kalatien rakennepiirustukset. Laaditun suunnitelman perusteella suoritettiin tarjouskilpailu Isohaaran II kalatien rakentamisesta. Vallitunsaaren eli Isohaara I-kalatie. Kuva Jarmo Huhtala.

3 Askel II Projektin toteutusaika Rahoitus EU ja Suomen valtio (rahoitusviranomainen Lapin ympäristökeskus) Kemi, Keminmaa, Tervola, Rovaniemi, Kittilä, Enontekiö yhteensä Yhteensä Vastuunjako Lapin ELY-keskus. ympäristö ja luonnonvara -vastuualue toimi hankkeen hallinnoijana, kalatien rakennuttajana sekä lohien ylisiirtoluvan hakijana ja ylisiirtojen toteuttajana. Lohen ylisiirtoa Ounasjoelle. Kuva Jukka Viitala. Keminmaan kunta toimi kalatien vesioikeudellisen sekä toimenpideluvan hakijana että kalatien käyttösopimuksen vastuuosapuolena. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimi projektin osa toteuttajana ja vastasi projektin tutkimustoiminnan ja seurannan toteutuksesta. Projektin tarkoitus Rakennuttaa Isohaaran vanhan voimalaitoksen yhteyteen kalatie (Isohaara II), ylisiirtää emolohia Ounasjoelle sekä suorittaa lohien käyttäytymistutkimuksia. Isohaara II kalatien rakentaminen aloitettiin 2010 ja kalatie otettiin käyttöön kesäkuussa Varsinainen Isohaara II kalatien koekäyttö aloitettiin kesällä Lohi siirrettiin Kemijokisuulta Ounasjoen alueelle vuosina 2010 sekä Lohia siirrettiin kaikkiaan 410 yksilöä. Tutkimusaineiston perusteella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laati kalatiesuunnittelussa hyödynnetyn loppuraportin. Tutkijat laittavat seurantalaitetta lohen vatsalaukkuun. Kuva Mikko Jakkuri.

4 Askel III Projektin tarkoitus Projektin toteuttamisaika Rahoitus EU ja Suomen valtio Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kemijoki Oy Kemijoen kalateiden rakentamisen teknistaloudellisten vaikutusten tarkastelu sekä Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen rakennettavien teknisten kalateiden lupahakemustasoisten suunnitelmien laadinta. Kalatiesuunnittelua tukeva tutkimustoiminta. Yhteensä Vastuunjako Rahoituksen hakijana, hankkeen hallinnoijana ja kalatiesuunnitelmien tilaajana toimi Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvara -vastuualue. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vastasi projektin aikana tehtävistä kalateiden suunnittelua tukevista lohien käyttäytymistutkimuksista alakanavien eri virtaamatilanteissa ja lohikantamallinnuksista. Kemijoki Oy vastasi tutkimuksen uoma- ja virtaamamittauksista. Telemetriatutkimuksen avulla selvitettiin mm. suunniteltavien kalateiden suuaukon sijoittamista sekä alakanavan virtausten vaikutusta kalojen käyttäytymiseen tulevan kalatien lähestymisalueella. Lohimallilla puolestaan selvitettiin Kemijoen Ounasjoen lohikannan palauttamismahdollisuuksia ottaen huomioon lohen eri elinvaiheissa tapahtuvan kuolleisuuden sekä erilaiset taustaskenaariot. Projektin asiantuntijaryhmän jäseniä kävi vierailulla Kanadan Newfoundlandissa tutustumassa Exploits Riverin kalatieratkaisuun vuonna Kuva Jarmo Huhtala

5 Askel IV Yhteenveto Projektin toteuttamisaika Rahoitus EU ja Suomen valtio Lohijokitiimi Yhteensä Vastuunjako Hankkeen hallinnoinnista ja rahaliikenteen hoidosta vastaa Keminmaan kunta, Tekniset palvelut. Projektin tarkoitus Laatia suunnitelma ja kustannusarvio Kemijoen Isohaaran vuonna 1993 valmistuneen I-kalatien toimivuuden parantamiseksi. Projektin tarve Vallitunsaaren kalatien (Isohaara I) toiminnan suurimpana ongelmana on kalatiehen johdetun veden pieni määrä (< 1 m 3 /s). Kalatien toiminnan kannalta riittävä vesimäärä pyritään saavuttamaan suunnittelemalla kalatien yläpään suuaukko patoaltaan säännöstelyn mukaan säätyväksi. Lisäksi kalatietä kehitetään toimimaan impulssiperiaatteella. Tällöin vettä varastoidaan kalatien rakenteisiin (varastoaltaaseen), josta vesi vapautetaan äkillisesti alapään automatiikan ohjaavan suuaukon avulla. Näin saadaan kalatien suulle ajoittain voimakkaita virtausnopeuksia, jotka houkuttelevat vaelluskalat nousemaan kalatiehen. Askel Ounasjoelle projektien avulla on rahoitettu vuosina kalateiden suunnitteluttamista ja muita kalateiden suunnittelua ja vaelluskalojen palauttamista tukevia toimia , Isohaara II kalatien rakennuttamista , Riista- ja kalatalouden kalateiden suunnittelua tukevaa tutkimustoimintaa ja lohien ylisiirtoja Ounasjokeen Kalateiden suunnittelussa pääkohteena ovat lohikalat (lohi ja taimen). Perusperiaatteena kalateiden suunnittelussa on, että kalatien suulle nousseista nousuhalukkaista lohista nousee ilman suuria viiveitä kalatietä myöten seuraavaan yläaltaaseen vähintään 90 %. Askel Ounasjoelle III -projektissa valmistuneet suunnitelmat ja asiakirjat ovat kalateiden vesioikeudellisen luvan hakijan/hakijoiden käytössä. Askel Ounasjoelle projektien tuloksiin voi perehtyä Askel Ounasjoelle III -kotisivujen ( - tusverkosto/hankkeet/askel_ounasjoelle_iii) sekä Riista- ja kalatalouden kotisivujen kautta (RKTL: vaelluskalakantojen_palauttaminen_kalatiet/). Tarve vaelluskalojen palauttamishankkeille Kalojen vaellusmahdollisuuksien toteuttaminen ja luonnossa lisääntyvän lohikannan syntyminen Kemijoen vesistöalueelle tulisi lisäämään Itämeren lohen perinnöllistä monimuotoisuutta. Perinnöllinen muuntelu takaa lajien nykyisen sopeutuneisuuden sekä mahdollisuuden sopeutua muuttuviin elinolosuhteisiin ja mahdollistaa siten vaelluskalakantojen kalataloudellisen hyödyntä-

6 misen myös tulevaisuudessa niin meri kuin sisävesialueilla. Lisäksi lohen palauttaminen Ounasjokeen toisi hyötyjä alueen luontomatkailulle. Tarvetta avata mahdollisuus kalojen luonnolliselle lisääntymiselle myös rakennetuissa vesistöissä ovat lisänneet erityisesti Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesienhoidon sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kansainväliset tavoitteet. Askel Ounasjoelle projektit ovat Suomen kalatiestrategian tavoitteiden mukaisia hankkeita. Strategian mukaisesti kalakantojen ylläpitämisen ja hoidon keinovalikoiman painopistettä siirretään istutuksista kalakantojen luontaisen lisääntymiskierron varmistamiseen. Yhteiskunnallinen muutos Vaelluskalakantojen hoitoon ja käyttöön liittyvät tavoitteet ovat muuttuneet yhä enemmän tuotantolähtöisyydestä virkistys- ja suojelupainotuksiin. Lisääntynyt tutkimustieto ja yhteiskunnan arvostuksen muutos ovat johtaneet siihen, että suhtautuminen istutuksiin on muuttumassa. Kemijoen vesistön vaelluskalojen palauttamishankkeella on erittäin laaja kannatus hankkeen vaikutusalueella. Alueella vuonna 2002 suoritetun kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä vastaajasta suhtautui hankkeeseen myönteisesti. Kyselyn tulokset osoittivat, että kalatiehankkeella on hyvät edellytykset kehittyä koko jokivarren ja jokisuun terminaalialueen yhteiseksi ja jopa maakuntaa yhdistäväksi hankkeeksi. Nämä tulokset osoittavat selkeästi, että hankkeen kohdealueella on vahva usko hankkeen onnistumiseen ja suuret odotukset sen positiivisista vaikutuksista. Kanadan Newfoundland Exploits Riverin toimivaan kalatieratkaisuun sisältyvät tehokkaat kalastusjärjestelyt. Kuva Jarmo Huhtala.

7 Kalateiden suunnittelu Askel Ounasjoelle projektien yhtenä tavoitteena on ollut tavoitteena edistää kansainvälistä yhteistyötä ja markkinoiden kehittymistä kalateiden suunnittelun ja rakentamisen osalta. Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää Kemijoen kalateiden suunnittelun asiantuntijaohjausta sekä edistää kalatiesuunnittelun markkinoiden kehittymistä Suomessa. Askel Ounasjoelle III -projektin jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin. Kemijoen kalateiden suunnittelussa on käytetty apuna virtaama- ja uoma mittauksia, joiden suorittamisesta vastasi Kemijoki Oy. Virtaama- ja uomamittaukset olivat perustana suunnittelukohteilla eri virtaamilla tehtyihin 3 D mallinnuksiin. Mallinnusten avulla tutkittiin kalateiden suuaukkojen sijoittamista voimalaitoksen alakanavaan. Ennen Kemijoen pääuomassa sijaitsevien Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitospatojen yhteyteen suunniteltavien kalateiden suunnittelun aloittamista, suoritettiin ko. kalateiden teknis-taloudellinen tarkastelu, jossa vertailtiin eri kalatievaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta. Tarkastelussa selvitettiin kohteille soveltuvat kalatietyypit, tarvittava vesimäärä sekä arvio kalateiden ja voimalaitoksen yhteiskäyttömahdollisuuksista. Lisäksi selvitettiin eri vaihtoehtoja, miten riittävä houkutusvirtaama järjestetään, kalateiden sijoittuminen voimalaitosalueella sekä kalateiden rakenneratkaisuja ja toimintaperiaatteita, jotta toimintatavoitteeksi asetettu 90 %:n tehokkuus saavutetaan. Teknis-taloudellinen tarkasteluraportti on luettavissa Askel Ounasjoelle III -projektin kotisivuilta (http://www.ymparisto. fi/fi-fi/vesistokunnostusverkosto/hankkeet/ Askel_Ounasjoelle_III) Edellytykset toimivalle kalatielle Lohi pyrkii nousuvaelluksellaan voimakkaimman virtauksen suuntaan. Tämä on kalatien toimivuuden kannalta ongelmallista, koska kalatien virtaama verrattuna voimalaitosten turbiineista tulevaan virtaamaan on tavallisesti vähäinen. Lohi saadaan kuitenkin nousemaan kalatiehen, kun olosuhteet kalatien sisäänkäynnissä saadaan riittävän houkutteleviksi. Kalatien sisäänkäynnin houkuttelevuuteen vaikuttavat tutkimusten mukaan seuraavat asiat: sisäänkäynnin sijainti (tavallisesti mahdollisimman lähellä turbiineja ja joen rantaa) virtaama sisäänkäynnissä (toimivissa kalateissä tavallisesti 2 10 % joen keskivirtaamasta) virrannopeus sisäänkäynnissä (lohikaloille sekä muille suurikokoiseille lajeille 2,0 2,4 m/s) putouskorkeus sisäänkäynnissä (lohelle 0,3 0,4 m) purkautuvan virran suunta (<30 asteen kulmassa pääuoman virtaukseen nähden) Kalatien sisäänkäynnin rakenteiden lisäksi kalatien toiminnan kannalta on tärkeää huomioda myös voimalaitosten käyttö, jolla etenkin Suomen oloissa (mm. voimakas lyhytaikaissäännöstely) on ratkaisevan suuri vaikutus kalateiden toimivuuteen (kts. RKTL 20/2013).

8 Luonnossa syntynyt lohen kesänvanha poikanen. Kuva Panu Orell. Askel Ounasjoella projekstista saa lisätietoja Kalojen käyttäytymistutkimuksista rakennetuissa vesistöissä saa tietoa: RKTL: Lisätietoja: Jarmo Huhtala Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hallituskatu 3 B PL 8060, Rovaniemi puh Lapin ELY-keskus Taitto: Ritva-Liisa Hakala Etukakannen kuva (Isohaaran kalatie): Aapo Mäenpää Edita Prima Oy, Helsinki

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Askel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi

Askel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi Askel Ounasjoelle III Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi Yhteistyöprojektin toimijat ja vastuunjako Lapin elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Lisätiedot

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE 2014-2015 Lohijokitiimi ry Kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen

Lisätiedot

Keminmaan kunnan Tekniset palvelut

Keminmaan kunnan Tekniset palvelut Keminmaan kunnan Tekniset palvelut Uutta innovaatiota Vallitunsaaren kalatien toimintaedellytysten kehittäminen Väliraportti ajalta 01.09.2013 31.12.2014 Jukka Viitala 1.10.2014 1 VALLITUNSAAREN KALATIEN

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä Lapin ELY keskus Y-vastuualue näkökulma 16.6.2014 Esityksen sisältö Kalatiestrategia tiivistetysti Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistöalueella

Lisätiedot

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Tapio Sutela Aki Mäki-Petäys, Panu Orell & Teppo Vehanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL

Lisätiedot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo

Lisätiedot

Lohien vaelluskäyttäytyminen Kemijoen voimalaitosten alakanavissa: tietoa kalatiesuunnittelun

Lohien vaelluskäyttäytyminen Kemijoen voimalaitosten alakanavissa: tietoa kalatiesuunnittelun RKTL:n työraportteja 44/2014 Lohien vaelluskäyttäytyminen Kemijoen voimalaitosten alakanavissa: tietoa kalatiesuunnittelun tueksi Panu Orell, Timo Kanniainen, Mikko Jaukkuri, Riina Huusko, Olli van der

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden

Lisätiedot

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan. 1 (5) 17.3.2017 Esitys kalatalousvelvoitteiksi Kalatalousviranomainen katsoo, että Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vaelluskalafoorumi 11.2.2014, Oulu Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi MMM / Luonnonvaraosasto Sisältö Kalatiestrategia ja MMM / Luonnonvaraosaston strategia

Lisätiedot

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen toteutussuunnitelma Luonnos 13.11.2015 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen hallituksen

Lisätiedot

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013, Rovaniemi Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi Vaelluskalat palaavat Iijokeen ja Iijoen kalatiet 2011-13 -hankkeet Askel Ounasjoelle

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN KEMI- JA OUNASJOEN VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE PALUU 2014-2015 LOPPURAPORTTI

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN KEMI- JA OUNASJOEN VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE PALUU 2014-2015 LOPPURAPORTTI KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN LUONNOS KEMI- JA OUNASJOEN VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE PALUU 2014-2015 LOPPURAPORTTI Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala 25.10.2015 Ala-Kemijoen, Keski-Kemijoen

Lisätiedot

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren

Lisätiedot

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa Kalatiestrategia Kohti luonnollista elinkiertoa Esipuhe Sisältö Kansallisen kalatiestrategian lähtökohtana on vahvistaa uhanalaisia ja vaarantuneita vaelluskalakantoja. Vaelluskalakannat eivät pitkällä

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( ) RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,

Lisätiedot

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013

Lisätiedot

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi 20.4.2012 Aki Mäki-Petäys RKTL TAUSTAA Historiallisesti Suomessa 35 Itämereen laskevaa

Lisätiedot

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite VAELLUSKALOJEN YLISIIRTO SEMINAARI Keminmaa 21.04.2016 Ympäristöpäällikkö Marja Savolainen, Fortum Sisältö Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke

Lisätiedot

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kansallinen Itämeren lohistrategia Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin

Lisätiedot

Kari Kivelä, ikä 56v

Kari Kivelä, ikä 56v Kari Kivelä, ikä 56v Työura: Yrittäjä, oma insinööritoimisto 23 vuotta. Parikymmentä vuotta konsultoivaa työtä yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi sekä kalastusmatkailuun liittyviä hankkeita. Kemijärvi

Lisätiedot

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vesien- ja merenhoidon sidosryhmätilaisuus 12.11.2014 Helsinki Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja MMM/ Luonnonvaraosasto ja Mikko Koivurinta, kalastusbiologi

Lisätiedot

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana EKOLOGISET YHTEYDET SEMINAARI Tieteiden talo. 9.3.2012 Ilpo Kuronen Johtava asiantuntija Valtioneuvoston päätös Kansalliseksi kalatiestrategiaksi

Lisätiedot

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen hakeutumiseen vaikuttavat tekijät: Mikko Jaukkuri, Panu Orell, Olli van der Meer, Peter Rivinoja, Riina Huusko ja Aki Mäki- Petäys Riista-

Lisätiedot

KEMI-OUNASJOEN KALATIEN YLLÄPITO- JA HALLINTAMALLIN TOTEUTETTAVUUSSELVITYS

KEMI-OUNASJOEN KALATIEN YLLÄPITO- JA HALLINTAMALLIN TOTEUTETTAVUUSSELVITYS Kemi-Ounasjoen kalatien ylläpito- ja hallintamallin 1/48 KEMI-OUNASJOEN KALATIEN YLLÄPITO- JA HALLINTAMALLIN TOTEUTETTAVUUSSELVITYS 25.6.2009 ETIÄINEN OY hamari yhtiöt Kemi-Ounasjoen kalatien ylläpito-

Lisätiedot

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman

Lisätiedot

Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä?

Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä? Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä? Ounasjoen, Vähäjoen ja Iijoen sähkökalastukset 2015 TYÖRAPORTTI 4.11.2015 Maare Marttila, Olli van der Meer, Panu Orell, Ville Vähä ja Aki Mäki-Petäys

Lisätiedot

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja

Lisätiedot

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus Pello

Kuulemistilaisuus Pello Kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013 Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua ns. kassilohta. Kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman

Lisätiedot

Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla

Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Aki Mäki-Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalafoorumi 4.10.2012 Kotka Vaelluspoikaset Nousukalat Toimivatko

Lisätiedot

OHJELMA. Keskiviikko 8.10.2014. 8.15 Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

OHJELMA. Keskiviikko 8.10.2014. 8.15 Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Kalamarkkinat tiede- ja tekniikkapäivät rakennettujen vesien tilan parantamiseksi 8.-9.10.2014 Ravintola Koskenranta (os. Katariina Saksilaisen katu 9, Helsinki) OHJELMA 8.15 Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Ylijohtaja Juha S. Niemelä Luonnonvaraosasto Maa- ja metsätalousministeriö 7.1.2016 1 KÄRKIHANKKET

Lisätiedot

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Mika Marttunen & Mikko Dufva Tavoitteet ja toteutus Selvittää vaihtoehtoisia toimia simpukka-

Lisätiedot

Ylisiirrettyjen lohien radiotelemetriatutkimus. Ounasjoella v. 2010-2011

Ylisiirrettyjen lohien radiotelemetriatutkimus. Ounasjoella v. 2010-2011 Ylisiirrettyjen lohien radiotelemetriatutkimus Kemi- Ounasjoella v. 2010-2011 Tekijät: Mikko Jaukkuri, Panu Orell, Timo Kanniainen, Markku Vierelä, Riina Huusko, Aki Mäki-Petäys, Olli van der Meer ja Erkki

Lisätiedot

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Koordinaatit (YK) tunnus m X Y 4 Linjan alkupiste Ruoko 0 7397760 3523928 4 Vyohykkeen

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen

Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Permantokosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)

Lisätiedot

Sateenvarjo II Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet

Sateenvarjo II Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet Sateenvarjo II Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet Kuva: Kemijoki Oy Kuva: Pekka Tuuri Sateenvarjohankkeet Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet menetelmäkirjon

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

Loikkaako lohi Ounasjokeen?

Loikkaako lohi Ounasjokeen? A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t 271 Loikkaako lohi Ounasjokeen? Vaelluskalojen palauttaminen Kemi-/Ounasjokeen Esiselvitys Osa I: Sosiaalisten vaikutusten arviointi Jouni Ponnikas

Lisätiedot

OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ KEMIJOKI OY // OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ

OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ KEMIJOKI OY // OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ KEMIJOKI OY:N ESITTELY PIDÄMME SUOMEN KÄYNNISSÄ VESIVOIMA ON OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ SÄHKÖNTARVE VAIHTELEE eri vuorokauden aikoina. Se kasvaa aamuisin, kun kodeissa tehdään aamutoimia

Lisätiedot

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Riina Huusko, Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Photo: Ville Vähä Kotimaisia merkintäkokeita 1980-90 -luvuilta

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KALATIE JA VAELLUSKALA - SKOTLANTI STUDY TOUR

MATKAKERTOMUS KALATIE JA VAELLUSKALA - SKOTLANTI STUDY TOUR MATKAKERTOMUS KALATIE JA VAELLUSKALA - SKOTLANTI STUDY TOUR 4.8 8.8.2014 Jarmo Huhtala Lapin ELY- keskus 2014 Sisältö Taustaa... 3 Tummel River... 5 Cluniesin voimalaitos... 7 Bealy River... 8 Kilmorack...

Lisätiedot

Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: väliraportti 2010 2013

Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: väliraportti 2010 2013 Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: väliraportti 2010 2013 Toimittajat: Aki Mäki-Petäys, Pauliina Louhi, Panu Orell & Timo P. Karjalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Riista-

Lisätiedot

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Iktyonomi Velimatti Leinonen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kuva: Hasse Härkönen Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia Kunnostusten kohdentumista ja rahoituksen järjestämistä ohjaavia lakeja ja strategioita Laki vesienhoidon järjestämisestä (2004 VPD toimeenpano) Vesien

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

RAPORTTI ISOHAARAN KALATEIDEN KÄYTÖSTÄ SEKÄ KÄYTÖSTÄ SYNTYNEISTÄ KUSTANNUKSISTA v. 2014

RAPORTTI ISOHAARAN KALATEIDEN KÄYTÖSTÄ SEKÄ KÄYTÖSTÄ SYNTYNEISTÄ KUSTANNUKSISTA v. 2014 KEMI/OUNASJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN 1.01.2015 RAPORTTI ISOHAARAN KALATEIDEN KÄYTÖSTÄ SEKÄ KÄYTÖSTÄ SYNTYNEISTÄ KUSTANNUKSISTA v. 2014 VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI OUNASJOKEEN

Lisätiedot

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE III KEMIJOEN KALATIET Kalateiden teknis-taloudellinen toteutettavuusarviointi

ASKEL OUNASJOELLE III KEMIJOEN KALATIET Kalateiden teknis-taloudellinen toteutettavuusarviointi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kemijoki Oy ASKEL OUNASJOELLE III KEMIJOEN KALATIET LOPPURAPORTTI toukokuu 2013 EnviroCentre-asiakirja nro 5408 EnviroCentre-hanke nro 562042j Tila lopullinen

Lisätiedot

Perustietoa Hiitolanjoesta

Perustietoa Hiitolanjoesta Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste

Lisätiedot

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta Iijoella vuosina 2010 2011 Riina Huusko, Panu Orell, Olli van der Meer, Mikko Jaukkuri ja Aki Mäki- Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009 Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 29 TYÖRAPORTTI 29.4.211 Juha Lilja 1. JOHDANTO Kalojen liikkeiden ja sijoittumisen

Lisätiedot

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI 7.10.2014 Fortum Keilaniemi Aki Mäki-Petäys Esityksen sisältö Tutkimusohjelman fokus

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot