PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa/Vasa Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2008-Y-706 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee porsastuotantotoimintaa ja sen laajentamista Laihian kunnan Jakkulan kylässä. HAKIJA Yhteisporsas Oy/Jani Rinta-Kiikka PL Seinäjoki LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Emakkosikalassa on 840 emakkoa porsaineen (alle 12 viikkoa) ja 20 uudistusensikkoa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilat ensikoiden alkukasvatukselle ja tiineille ensikoille sekä laajennusosa astutusosaston yhteyteen. Laajennuksen jälkeen sikalaan tulee 840 emakkoa porsaineen (alle 12 viikkoa), 128 tiinettä ensikkoa ja 320 ensikkoa (3-7 kk). Sikala sijaitsee Laihian kunnan Jakkulan kylässä tiloilla Yhteisporsas RN:o 5:86 ja Yhteisporsas II RN:o 5:88, osoitteessa Allisentie 289, Jakkula. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 60 täysikasvuiselle emakolle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 250 täysikasvuiselle emakolle.... Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin käsitelty ympäristönsuojelulain mukainen lupa 840 emakolle porsaineen ja 20 tiineelle ensikolle. Alueella on voimassa vahvistettu yleiskaava, jossa alue on merkitty ME-merkinnällä (kotieläintalouden suuryksikön alue). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Laihian kunnan Jakkulan kylässä noin 6 km:n etäisyydellä Laihian kunnan keskustasta kaakkoon. Lähimmät naapurin asuinrakennukset sijaitsevat noin 600 metrin ja noin 650 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 900 metrin etäisyydellä. Sikalarakennuksen lähiympäristö on pääasiassa metsäistä aluetta. Sikalarakennuksen sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Isokankaan pohjavesialue, sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä. Kyseisellä pohjavesialueella sijaitsee Jakkulan vedenhankintaosuuskunnan vedenottamo noin 800 metrin etäisyydellä sikalasta. Sikalan lähialueella sijaitsee myös yksityinen vedenottamo, joka on poistettu nykyisin talousvesikäytöstä. Käyttövesi sikalan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Sikalassa on nykyisin 840 emakkoa porsaineen (alle 12 viikkoa) ja 20 uudistusensikkoa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilat ensikoiden alkukasvatukselle ja tiineille ensikoille sekä laajennusosa astutusosaston yhteyteen. Laajennuksen jälkeen sikalaan tulee 840 emakkoa porsaineen (alle 12 viikkoa), 128 tiinettä ensikkoa ja 320 ensikkoa (3-7 kk). Sikalassa on 228 porsituspaikkaa, 120 astutuspaikkaa, 570 paikkaa tiineille emakoille, 96 paikkaa tiineille ensikoille, paikkaa vieroitetuille porsaille (4-10 vk) ja 320 ensikoiden (3-7 kk) alkukasvatuspaikkaa. Lisäksi sikalassa on 6 karjupaikkaa ja sairaskarsinapaikat. Sikala toimii ryhmäporsitusmenetelmällä ja sikalassa on 22 viikkorytmillä toimivaa emakkoryhmää. Sikalassa tuotetaan noin porsasta vuodessa. Lannan varastointi ja käsittely Sikalan lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Vapaanapitovelvoitteen mukaiset jaloittelualueet ovat kuivitettuja ja niihin kertyy kuivalantaa noin 20 % tiineitten eläinten kokonaislantamäärästä. Sikalarakennuksen yhteydessä on kolme noin m 3 :n lietesäiliötä, jotka on katettu kelluvalla katteella (styrox-rouheella). Lietesäiliöt täytetään alakautta pumppukaivon kautta, joka on katettu betonikannella. Nykyisten lietesäiliöiden yhteyteen rakennetaan uusi noin m 3 :n lietesäiliö, joka katetaan kelluvalla katteella (styrox-rouheella).yhteensä lietetilavuutta on lietekuilujen (noin 986 m 3 ) kanssa noin m 3. Lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Sikalan pesuvedet (noin 550 m 3 ) ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin.

3 3 Sikalassa on noin 642 m 2 kuivikepohja-alaa, jossa on noin 10 cm:n korkuiset betoniset reunat. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kuivikepohja tyhjennetään joka viikko sikalan yhteydessä olevaan kuivalantalaan. Kuivalantalan tilavuus on noin 480 m 3 (noin 240 m 2 ). Kuivalantalassa on noin metrin korkuiset betoniset reunat. Kuivalantala on katettu peltikatteella ja kuivalantalan ulkopuolella on kuormauslaatta asfaltista. Tilalla on käytettävissä sopimuspeltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 685,35 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä noin % tapahtuu keväisin viikkojen aikana ja % syksyisin viikkojen aikana. Muut varastot Tilalla on noin litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Lisäksi tilalla on noin litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suojaaltaalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 31 tonnia/vuosi) toimitetaan raatokeräyksen kautta Findest Protein Oy:lle. Muovijätteet (noin 0,3 tonnia/vuosi), jäteöljyt (noin 0,2-0,3 tonnia/vuosi), loisteputket ja metalliromu toimitetaan kunnan hyötykäyttöasemalle. Pakkaus ym. paperi- ja pahvijäte toimitetaan keräilypisteeseen. Keittiöjäte ja sekajäte kerätään jäteastioihin ja ne toimitetaan jätekuljetuksen kautta eteenpäin. Pilaantuneet rehut sekoitetaan kuivalantalassa lannan sekaan. Tilalla on kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että eläinten kuljetuksia on noin 4-5 kertaa viikossa ja rehukuljetuksia noin kaksi kertaa viikossa. Lannan levitysaikana liikennettä on runsaasti. Kevätlevityskautena kuormia tulee noin ja syyskautena noin 100 kuormaa. Vuorokaudessa urakoitsija kuljettaa noin kuormaa. Lisäksi liikennettä aiheutuu työntekijöiden työmatkaliikenteestä (noin 5-8 henkilöä/päivä) sekä muista tarvikekuljetuksista noin 1-2 kertaa viikossa. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan eläinten hoitokäytännöillä, ruokinnalla ja ilmastoinnin mitoituksella pidetään sikalan sisäilman ja poistoilman haitallisten kaasujen määrä hyvin alhaisena. Koska sikala sijaitsee ympäröivää peltoaluetta muutaman metrin korkeammalla, sekoittuu poistoilma ylempiin ilmakerroksiin. Lietesäiliöt on katettu kelluvalla katteella ja kuivalantala peltikatteella. Toimintatavasta johtuen kuivalannassa on runsaasti kuivikkeita. Lannan lastauksen, kuljetuksen ja levityksen hoitaa urakoitsija, joka ennalta sovitun aikataulun mukaan hoitaa sovitut määrät lantaa sopimuksia tehneiden viljelijöiden peltolohkoille. Urakoitsijalla on nykyaikainen tietokoneohjattu levitysmäärän säätöjärjestelmä. Levitysvaunu on varustettu letkulevittimellä, mikä vähentää ravinteiden haihtumista levitysvaiheessa.

4 4 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Pinta- ja pohjavesitarkkailu tapahtuu nykyisin näytteenottokaivosta 6. Maastoon on kaivettu lietesäiliöiden viereen salaoja, joka on liitetty kyseiseen kaivoon. Salaoja ja kaivo sijaitsevat alueella, johon tontin kaikki pinta- ja pohjavedet purkautuvat. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Laihian kunnan sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Laihian kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Kyrönmaa-lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Laihian kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomaiselta. Laihian rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan mm, että alue sijaitsee vahvistetulla yleiskaava-alueella. Yleiskaavassa alue on merkitty ME-alueeksi (kotieläintalouden suuryksikön alue). Alueella on kunnallinen vesijohto. Lautakunta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa haetusta ympäristöluvan laajentamisesta koskien hakemuksen mukaista toimintaa. Ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan mm, että suunnitellun hankkeen myötä tilan eläinyksikkömäärän lisäys on 428 eläinyksikköä. Koska suunniteltu laajennus on vain noin 14 % YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelun alakohdan 1 c) eläinmäärää vastaavasta eläinyksikkömäärästä, ei hankkeessa tarvita erillistä päätöstä YVA-menettelyn soveltamisesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on todennut suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole annetusta lausunnosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Yhteisporsas Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan porsastuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Laihian kunnan Jakkulan kylään tiloille Yhteisporsas RN:o 5:86 ja Yhteisporsas II RN:o 5:88 tähän päätökseen

5 5 liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Sikalarakennuksessa voidaan pitää enintään 840 emakkoa porsaineen (alle 12 viikkoa), 128 tiinettä ensikkoa ja 320 ensikkoa (3-7 kk). Lisäksi sikalarakennuksessa on karju- ja sairaskarsinapaikat. 2. Lietteen, lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, pesuvedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja pumppukaivon tilavuus. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään noin 320 m 3. Eläinsuojan laajennusosien pohjarakenteet, uusi lietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin m 3 :n lietesäiliö. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennusosien käyttöönottoa. Lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styroxrouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Nykyiset lietesäiliöt tulee pitää katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla ja ne tulee täyttää alakautta. Lietteen pumppauskaivo tulee pitää katettuna betonikannella. Kuivalantala tulee pitää katettuna peltikatteella. Rakennettava lietesäiliö tulee varustaa ja nykyiset lietesäiliöt tulee pitää varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lietteen, lannan ja jätevesien levitys Lietteen/lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei niitä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Kuljetuskalusto on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietteen/lannan kuljetusta tulee välttää asuinalueiden lähistöllä viikonloppuisin sekä klo välisenä aikana.

6 6 Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä/lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen/lannan levitykseen vähintään 321 hehtaaria. Lietteen/lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen/lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen/lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete/lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete/lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelannan, pesu- ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 4. Haju- ja kärpäshaittojen vähentäminen Sikalarakennuksen poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojan katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennuksen, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Tarvittaessa kuivalannan varastoinnista aiheutuvaa kärpäshaittaa tulee torjua esim. kärpäshaitan torjuntaan tarkoitettavin kemikaalein.

7 7 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suojaaltaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen/lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä/lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen ja lannan säilytystiloja sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian.

8 8 Rakennettavan lietesäiliön ympärille tulee asentaa salaojaputkisto säiliön pohjatason alapuolelle. Salaojaputkisto tulee liittää tarkkailukaivoon 6 tai erilliseen tarkkailukaivoon. Mahdollinen erillinen tarkkailukaivo tulee olla sellainen, että siitä voidaan ottaa vesinäyte. Pinta- ja pohjavesiä tulee tarkkailla näytteenottokaivosta 6 sekä mahdollisesta erillisestä uuden lietesäiliön yhteyteen tulevasta tarkkailukaivosta. Vesinäyte tulee ottaa kerran vuodessa sulanmaan aikana joko keväällä tai syksyllä. Vesinäytteistä tulee analysoida BOD 7ATU, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, fekaaliset ja koliformiset bakteerit. Tulokset vesinäytteistä tulee toimittaa tiedoksi ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle jokaisen näytteenottokerran jälkeen välittömästi tuloksien valmistuttua. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa sikalarakennuksen laajennusosien ja uuden lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan.

9 9 Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja lannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys rakennettavan lietesäiliön ja nykyisten lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Pumppukaivon pitäminen katettuna betonikannella ja kuivalantalan pitäminen katettuna peltikatteella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. (määräys 2) Lietteen/lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen/lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari kolmea emakkoa porsaineen kohden ja yksi peltohehtaari 11 liha- /siitossikaa/karjua kohden. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, pesu- ja jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, pesu- ja jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille ( m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelannan, pesu- ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. (määräys 3)

10 10 Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen ja lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Pinta- ja pohjavesien säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistua sikalan ja lantavarastojen tiiveydestä. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos

11 11 päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet, käytössä olevan kuivalantalan tilavuus sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-11, 15-19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa

12 12 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Laihian kunnanhallitus Laihian rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Aihkisalo Ella, Uitonhaarantie 29, JAKKULA Aihkisalo Esko, Uitonhaarantie 29, JAKKULA Harttio-Ojala Pirjo-Riitta, Tomtebogatan 47, STOCKHOLM, SVERIGE Hölsö Pasi, Uitonhaarantie 78, JAKKULA Jakkulan vedenhankintaosuuskunta, Käyppälä, JAKKULA Kasi Veli-Jussi, Tampereentie 569, JAKKULA Lehtimäki Matti, Jakkulantie 8 2, JAKKULA Lehtola Jyrki, Käkisalontie 39, JAKKULA Mansikkamäki Tuure, Tampereentie 424, JAKKULA Marttala Leena ja Kalevi, Radiotie 6 D 27, VAASA Nikko Mauno, Uitonhaarantie 56, JAKKULA Ojala Eevaliisa, Frejgatan 28 4 TL, STOCKHOLM, SVERIGE Ojala Hilkka kp., Salokorpi Aino, Yliseläntie 4, JAKKULA Ojala Kari, Rantakatu 29 as 8, VAASA Ojala Veli, Kevätkaari 3, VESILAHTI Peura Kirsi, Uitonhaarantie 78, JAKKULA Saarimäki Kaarina, Isonkyläntie 120, JAKKULA Saarimäki Tapio, Isonkyläntie 120, JAKKULA Salokorpi Aino, Yliseläntie 4, JAKKULA Uitto Hannu, Uitonhaarantie 32, JAKKULA Uitto Markku, Uitonhaarantie 30, JAKKULA Vanhala Martti, Mäkitie 17, JAKKULA Viero Ari, Eenokintie 2 1, JAKKULA Viero Leena, Eenokintie 2 1, JAKKULA Viljamaa Hannaleena, Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Laihian kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Kyrönmaa.

13 13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros