SELKEÄKIELISYYSOPAS. Tekstilajina asiatyyli. Kieliasu

Transkriptio

1 SELKEÄKIELISYYSOPAS Tämä opas auttaa sinua kirjoittamaan hyvän yleiskielisen verkkotekstin. Oppaan vinkit kertovat, mihin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota tekstin kirjoittamisessa. Ohjeet eivät koske kaikkia tekstilajeja, sillä eri kontekstien teksteissä vallitsevat eri pelisäännöt. Kun kirjoitat asiatyylistä verkkotekstiä, tärkeintä on tekstin tiiviys, informatiivisuus ja helppotajuisuus. Tekstiäsi lukevat erilaiset ihmiset, esimerkiksi peruskoulun suorittaneet, abiturientit ja alanvaihtoa pohtivat aikuiset. Pidä huolta siitä, että kaikki lukijat ymmärtävät, mistä tekstissä on kyse. Hyvä asiateksti on neutraalia johdonmukaista tiivistä havainnollista hyvä kokonaisuus ja noudattaa kielioppia. Tekstilajina asiatyyli Teksti herättää lukijassa luottamusta silloin, kun se on kirjoitettu asiatyyliin. Tämä tarkoittaa, että teksti on yleiskielellä kirjoitettu ja se noudattaa yleiskielen suosituksia ja kielioppia. Teksti ei siis varsinaisesti edusta mitään tiettyä tyyliä, vaan sävy on puolueeton. Asiatyylin lisäksi tärkeää on tekstin sisältö. Kun kirjoitat valitsemastasi aiheesta, pyri antamaan siitä sellainen yleiskuva, jonka asiasta tietämätönkin kykenee ymmärtämään. Tekstiä ei saa kuitenkaan hukuttaa turhan yksityiskohtaiseen informaatioon, vaan se on hyvä pitää napakkana tietopakettina. Kieliasu Käytä sujuvaa ja ymmärrettävää kieltä. Vältä ammattislangia, alan spesifejä termejä ja lyhenteitä, joita ei yleisesti tunneta. On parempi kirjoittaa asioista niin, että tavallisella yleistiedolla varustettu lukija pysyy tekstin ajatuksessa mukana. Liikaa ei silti kannata yksinkertaistaa tekstiä, sillä se aliarvioi lukijaa.

2 Ilmaise asiat tiiviisti ja havainnollisesti. Verkkotekstien lukija kyllästyy nopeasti turhaan sanahelinään ja epämääräisiin vertauksiin. Lyhyt ja ytimekäs on usein paras ratkaisu. Vältä myös kielivirheitä. Tavallisimpia virheitä kieliasussa ovat pilkkuvirheet ja yhdyssanavirheet. Pilkut Päälauseen tunnistaa siitä, että sillä on aina subjekti ja predikaatti. Kaksi päälausetta erotetaan pilkulla: Peruskoulu käsittää vuosiluokat 1 9, ja se on tarkoitettu koko ikäluokalle (7 16-vuotiaat). Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla. Jos voitan lotossa, teen maailmanympärimatkan. Teen maailmanympärimatkan, jos voitan lotossa. Pilkut tulevat molemmin puolin sivulausetta, jos se on päälauseen sisässä. Korkein lämpötila, jossa bakteerien on todettu kasvavan, on noin 120 astetta. Epäsuora kysymyslause erotetaan pilkulla: Hän kysyi, mitä voisi tehdä. Hän kysyi, voisiko olla avuksi. Relatiivilause (joka tai mikä aloittaa lauseen) erotetaan pilkulla: Suomessa on noin 3200 koulua, joissa annetaan perusopetusta. Näihin ei tule pilkkua: Vertailua ilmaiseva kuin: Uusi opettaja on mukavampi kuin entinen. Lyhyet lauseet: Uskon että onnistut. Peräkkäiset, rinnasteiset sivulauseet: Tämä on tietokone, joka on hyvin nopea ja jonka saat halvalla. Yhdyssanat Esimerkiksi nämä kirjoitetaan yhteen: alinomaa, nimenomaan, jompikumpi, jotenkuten, edestakaisin, yhtäkkiä, parastaikaa, vastedes Ja nämä erikseen: alla oleva, edellä mainittu, läsnä oleva, huomioon ottaen, lukuun ottamatta, sanoin kuvaamaton, merkille pantava, niin sanottu, yllä oleva, viimeksi mainittu Pilkkusäännöt eivät ole aina yksiselitteisiä, sillä poikkeustapauksia löytyy suomen kielestä paljon. Väärin kirjoitettu yhdyssana muuttaa merkityksen. Vertaa esimerkiksi äidinmaito ja äidin maito.

3 Määritteenä yhdyssana Useasanainen määrite Määritteenä monikkomuoto Määritteessä liitepartikkeli Määritteessä omistusliite nahkatakin tasku, ilta-auringon paiste, lakkautusuhan alainen, vesipesun kestävä, Gallen-Kallelan tie vapaan kanan muna, aivan hyvän näköinen, omin silmin nähtävä, Larin Kyöstin tie isien maille, käsien liike, odotusten vastainen, pakkaset kestävä merenkin rannassa, ilman sanojenkin vaihtoa, tuonko näköinen, minkähän niminen poikani tytär, baarinsa tiskin takana, asiasi ajaja, odotuksemme vastainen takintasku, auringonpaiste, uhanalainen, pesunkestävä, Kalevalantie kananmuna, hyvännäköinen, silminnähtävä, Kyöstinkuja isänmaa, kädenliike, odotuksenvastainen, pakkasenkestävä merenranta, sananvaihto, tuonnäköinen, minkäniminen pojantytär, baaritiski, asianajaja, odotuksenvastainen Jos olet epävarma jostakin kieleen liittyvästä säännöstä, löydät luotettavat ratkaisut Kielitoimiston ohjepankista, joka on saatavilla netissä. Ohjepankki on Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä. Keskuksella on myös muita hyödyllisiä julkaisuja, esimerkiksi Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas, Kielitoimiston kielioppiopas ja Kielikello-lehti, jossa kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä. Otsikot Pyri otsikossa tiivistämään tekstin pääasia lyhyesti. Otsikot antavat tietoa tekstin sisällöstä ja johdattelevat lukijaa. Väliotsikot voivat toimia ilman leipätekstiäkin. Käytä otsikossa rohkeasti imperatiivia, jos teksti on suunnattu ohjeita etsivälle lukijalle. Esim. Hae korkeakouluun kevään yhteishaussa! Virkkeet Virke on tekstinpätkä, joka alkaa isosta alkukirjaimesta ja päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin. Hyvä virke koostuu 1 3 lauseesta, joista vähintään yksi on päälause ja loput sivulauseita. Lausetyyppejä kannattaa käyttää vaihdellen tekstin elävöittämiseksi ja lauseenvastikkeita puolestaan välttää. Esimerkkejä lauseenvastikkeista:

4 Lauseenvastike: Opiskelijana ollessasi voit saada opintotukea. Paremmin: Kun olet opiskelija, voit saada opintotukea. Muista pitää virke ehdottomasti alle 20 sanan mittaisena, sillä tätä pitemmät virkkeet ovat raskasta luettavaa. Eräs tapa testata virkkeen sopivaa pituutta on lukea se ääneen. Jos saat luettua virkkeen loppuun joutumatta haukkomaan henkeä välissä, on virke sopivan pituinen. Yli 20 sanan virkkeet ovat huono valinta nopean informaation verkkoteksteissä, mutta niillekin on oma paikkansa. Niitä esiintyy muissa tekstilajeissa, esimerkiksi lakiteksteissä, joissa on äärimmäisen tärkeää sanoa asiat mahdollisimman tarkasti. Kappaleet Kappaleen tärkein asia kannattaa sanoa heti ensimmäisessä virkkeessä. Seuraavissa virkkeissä voit antaa selityksiä, lisätietoa ja perusteluja ensimmäiseen virkkeeseen. Kappale on hyvä pitää 2 4 virkkeen mittaisena. Teksti pysyy näin ilmavana ja helposti silmäiltävänä. Ihmiset asennoituvat verkkotekstin lukemiseen eri tavoin kuin esimerkiksi kirjan lukemiseen; pääasian pitää tulla nopeasti esille ennen kuin kiinnostus lopahtaa. Kun aloitat uuden asian, voit aloittaa uuden kappaleen. Näin lukijalle muodostuu selkeitä muistikuvia kappaleiden aiheista, ja asioita on helppo etsiä tekstistä uudelleen. Lukijan silmää miellyttää teksti, joka koostuu vähintään kahdesta kappaleesta. Asiatekstin numeeriset ominaisuudet Virkkeessä 1 3 lausetta Virkkeessä alle 20 sanaa Kappaleessa 2 4 virkettä Tekstissä vähintään 2 kappaletta Rakenne Hyvä teksti on selkeä kokonaisuus; sillä on alku, keskikohta ja loppu. Panosta tekstin aloitukseen ja lopetukseen. On tärkeää, ettei teksti tunnu lukijan mielestä jäävän kesken. Hyvän tekstin kirjoittaja kuljettaa käsittelemäänsä asiaa sujuvasti ja loogisesti alusta loppuun. Esittele tekstisi aihe heti otsikossa ja ensimmäisessä kappaleessa. Tekstin edetessä kerrot lisätietoa alussa esitellystä aiheesta.

5 Muista teema-reema -rakenne. Ihminen oppii helpoimmin silloin, kun uusi tieto kiinnitetään johonkin, minkä hän jo tietää. Siksi virke kannattaa muotoilla niin, että ensin ilmaistaan tuttu tieto (teema) ja vasta sitten uusi tieto (reema). Esimerkiksi Sauli Niinistö (teema) pyrkii presidentiksi (reema). Kun teksti on mielestäsi valmis, anna se jonkun toisen luettavaksi. Usein omille virheilleen tulee sokeaksi, jos on työstänyt sitä pitkän aikaa. Uusi näkökulma on arvokas, sillä siten voit testata tekstisi luettavuutta ja saada palautetta. Tekstin luettavuus ja silmäiltävyys Käytä tekstissäsi sitä rytmittäviä elementtejä, jotta tekstistä tulee ilmava ja helppo silmäillä nopeasti. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi fontti, riviväli, pääotsikot, väliotsikot listaukset, alleviivaus, lihavointi, laatikointi, taulukointi kappalejako, sisennys, luettelot ja numerointi. Kertaus: Millainen teksti on selkeää? Tekstissä on alku, keskikohta ja loppu Teksti etenee loogisesti ajatuksesta toiseen Sanasto ei ole liian vaikeatajuista Virkkeet eivät ole yli 20 sanan mittaisia Teksti on informatiivista asiaa ilman turhaa sanahöystettä Kappalejako on kunnossa: uusi asia aloittaa uuden kappaleen Tekstin yhdyssanat, pilkut ja relatiivipronominit ovat kieliopin mukaiset Tekstiä korostavat sopivat elementit, kuten sisennys, luettelot, alleviivaus, lihavointi, numerointi ja kaaviot

6 Lähteet: Kirjoittajan ABC-kortti Kielitoimisto Kirjallinen asiaviestintä -kurssin materiaali, Turun yliopisto 2012