Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE

Transkriptio

1 Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT Tuula Marila VÄLIMERKIT Auttavat lukijaa: jaksottamaan tekstiä erottamaan sanaryhmiä (ajatuskokonaisuuksia) havaitsemaan kirjoittajan painottamaa asiaa (!?) kaksi ryhmää virkkeen lopussa virkkeen osien välissä Tuula Marila PISTE 1. Virkkeen lopussa päättää toteamuksen sisältävän virkkeen yksi virke yksi asia (huom! pisteen jälkeen välilyönti) poikkeus: ei pistettä, jos lyhenne loppuu pisteeseen erikoistapaus: Hän oli kilpailussa 15:s. (ei 15.) 2. Muulloin kuin virkkeen lopussa pistettä käytetään alaviitteen lopussa juoksevaan tekstiin kuuluvan luettelon lopussa lyhenteissä järjestysluvuissa henkilönimen alkukirjainlyhenteen jäljessä: R. Ankka. Ei pistettä otsikoiden yhteydessä (irrallinen oma rivi) Ei yleensä pistettä kirjan lukujen numeroinnissa (muista kuitenkin eri tieteenalojen konventiot): 1 Kirjoittaja työssään 1.1 Kirjoittaminen on prosessi Valmistautuminen * Kuvateksteissä ja taulukoissa: Kuva 1. Rottia tunkiolla(.) Taulukko 1. Rottakanta. Tuula Marila

2 2. ERILAISET PISTEET KAKSOISPISTE 1. Kaksoispisteen vasemmalla puolella johtolause ja oikealla puolella lainaus. 2. Kaksoispisteen vasemmalla puolella täsmennettävä lause ja oikealla puolella täsmentävä tai tarkemmin kuvaileva osuus, esim. luettelo 3. Kaksoispisteen oikealla puolella seuraa selitys tai perustelu, joskus (harvoin) seuraus tai johtopäätös. Tuula Marila KAKSOISPISTE esimerkkejä 1) Vaikka runojen kerääjä saamelaiskirjailija Pedar Jalvi oli syntyperäinen saamelainen, hänellekään ei aina haluttu kertoa runoja. Vuoden 1914 runonkeruuretkellä hänelle sanottiin: Mihin noilla vanhoilla loruilla, ivan välineeksi niitä keräät. 2) Elämästä oli mennyt ilo ja maku, päässä pyöri vain ajatuksia tyyliin on pakko sitä ja on pakko tätä. 3) Silloin isä antoi velvollisuuksien uuvuttamalle lapselleen arvokkaan ohjeen: pakko on vain kuolla. 4) Katselin maisemaa: sinertävää hankea, kaukana häämöttävää Kummattivaaraa, lumisia kuusia, auringon paisteessa kimaltelevia koivunoksia. 5) Kuritusta ei pidetty tärkeänä: lapsen liika ojentaminen toisi kaunaa, josta kärsittäisiin vuosia. Tuula Marila ERILAISET PISTEET PUOLIPISTE Suomen kielessä puolipisteellä erotetaan toisistaan keskenään kieliopillisesti samanarvoiset osat. Miltei poikkeuksetta kyseessä on kaksi päälausetta. Käyttötavat: 1. Sisällöllinen yhteenkuuluvuus 2. Ryhmittelykäyttö 3. Ketjuvirkekäyttö Tuula Marila

3 PUOLIPISTE esimerkkejä 1. Kuula kärsi osallistujakadosta, mutta keihäänheittoon tuli tänä vuonna paljon osallistujia. Kuusi- ja kahdeksanvuotiaiden sarjassa heitettiin kokeeksi turbokeihästä; isommilla oli normaali keihäs. Pituushyppyyn osallistujia oli kaikkein eniten, peräti kuusikymmentä. 2. Muistakaa pakata mukaan ainakin seuraavat: teltta, makuupussi ja jokin tyynyksi sopiva vaate; lompakko ja matkaliput; pieni pyyhe ja hammasharja; sadevaatteet, lämmin vaatekerta, tuulenpitävä vaatekerta ja vaihtovaatteet; [sekä] kuivaruokaa kolmeksi päiväksi. Tuula Marila KYSYMYSMERKKI Käytetään kysymyslauseen lopussa. Huom! Sitaateissa kysymysmerkki lainausmerkkien sisään. 5. HUUTOMERKKI Huudahduksen sisältävän virkkeen lopussa. Käskymuotoisissa virkkeissä (sävy ystävällinen tai kehottava) Tulkaa vain rohkeasti tänne etupenkkiin! Nimissä: AVANTI! -orkesterin konsertit (merkin jälkeen väli) Tuula Marila PILKKU a) suomen kielessä pilkkua käytetään: 1. erottamaan eri lauseita toisistaan 2. erottamaan luettelon osia toisistaan 3. painokkaiden, rinnasteisten adjektiiviattribuuttien välissä 4. erottamaan lauseyhteydestä irrallaan olevat lisät, täsmennykset ja huudahdukset PILKUN MERKITYS KOROSTUU sisällöllisesti vaativassa asiatekstissä pitkävirkkeisissä asiateksteissä (monentyyppisiä lauseita ja hierarkiatasoja) Tuula Marila

4 6. PILKKU b) Pääsääntö: virkkeen eri lauseet erotetaan toisistaan pilkuin - virke - lause - lauseenvastike - päälause - sivulause: konjunktio- relatiivi-, kysyvä sivulause (-ko) että, niin että, jotta, koska, kun, sitten kun, kunnes, jahka, kuin (ei selkeissä vertailuissa), ennen kuin, jos, ellen, jollen, mikäli, vaikka, jos kohta, joskin, niin kuin, ikään kuin, kuten, joten, tokko Rinnastus: konjunktiot (ei pilkkua, jos yhteinen sana) ja, sekä, sekä että, -kä, eli, tai, joko tai, vai mutta, vaan (voivat myös rinnastaa) Huomaa, että kahden sivulauseen rinnastuksissa jälkimmäinen alistuskonjunktio voi olla myös elliptinen (= jätetty pois). Tällöin ei pilkkua. Tuula Marila PILKKU c) erottaa virkkeen eri lauseet toisistaan erottaa lauseen osat toisistaan lauseenvastike: ei pilkkua (kun-, että-, jotta-lauseet) Mutta virkkeen keskellä tai lopussa: Käsitykseni on, ollakseni ihan rehellinen, täysin toinen kuin sinun. fraasit: ei pilkkua: puuta heinää, ei puhu ei pussaa, pari kolme luettelon numeroidut kohdat: tulee pilkku: Viimeinen lähtijä 1) katkaisee kopiokoneesta virran, 2 lukitsee ovet, 3 sammuttaa valot. Mutta jos ranskalaisilla viivoilla, ei pilkkua: Viimeinen lähtijä - katkaisee koneesta virran - lukitsee ovet - sammuttaa valot. desimaalipilkku 3,15 kahden tittelin väliin, jos rinnasteiset: varatuomari, ekonomi M. Kaski Tuula Marila Milloin pilkkua ei tule? kahden päälauseen väliin, jos lauseilla on yhteinen jäsen kahden rinnasteisen sivulauseen väliin erittäin lyhyiden lauseiden väliin peräkkäisten konjunktioiden väliin (että kun, jos vaikka) sanaliitosta muodostuvan alistuskonjunktion kohdalla lauseraja voi olla epäselvä, joten pilkun sijoitus on harkittava tapauskohtaisesti rinnastuskonjunktioiden mutta, vaan edellä (uusi käytäntö) Virkkeen alussa sanapari se/ne + joka/mikä Tuula Marila

5 MUITA VÄLIMERKKEJÄ VINOVIIVA Ilmaisee vaihtoehtoja (lomaketeksteissä): avioliitossa/avoliitossa/naimaton/leski/eronnut Jos viivan jommallakummalla puolella on useita sanoja, tulee viivan molemmin puolin välilyönti. - Nykyisin myös juoksevassa tekstissä (ja-, tai-sana) Ilmaisee suhdetta. Suhteen ilmaisuissa ei välilyöntiä: 500 mk/hlö Käytetään murtoluvuissa LAINAUSMERKIT Osoittavat suoran lainauksen puheesta tai tekstistä. Lainattu jakso aloitetaan isolla kirjaimella. Poikk. pienellä, jos kuuluu kiinteästi päälauseeseen PUOLILAINAUSMERKIT Lainausmerkkien sisäinen lainaus Kielitieteessä sanan merkitys jatkuu... Tuula Marila jatkoa... MUITA VÄLIMERKKEJÄ HEITTOMERKKI kahden vokaalin välisen tavurajan osoittaminen vierasperäisten sanojen taivutuksessa KAARISULKEET vaihtoehtoinen tai lisähuomautuksenomainen osa viitteen merkitseminen asiakirjojen kokonaissivumäärä: 4(8) HAKASULKEET sulkeet sulkeiden sisällä sanojen ääntämisasut: Magyar [madjar]. Tuula Marila SUOMEN KIELEN KAKSI VIIVAA: lyhyt ja pitkä A) Lyhyt viiva (yhdysmerkki) 1) Rajakohtailmauksissa tarvitaan usein sekä lyhyttä että pitkää viivaa 2) Sanaliitoissa 3) Rinnasteisten osien yhdistäjänä 4) Erikoistapaus: Helsinki-Vantaan lentoasema 5) Yhdyssanan toistuvan osan merkkinä jatkuu... Tuula Marila

6 ... jatkoa LYHYT VIIVA 6) Yhdysmerkillisissä yhdyssanatapauksissa: a) kielen aines: -lla-pääte b) numero, kirjain, 40-vuotias c) lyhenne: tv-ohjelma d) erisnimi: Maija-serkku e) yhdyssanan rajalla osissa sama vokaali: aamu-usva f) kirjainasultaan epäsuomalainen tai suomen kieleen vakiintumaton vierassana: sioux-intiaani 7) Kaksitulkintaisissa yhdyssanoissa selventäjänä 8) Tavuviivana 9) Pitkän viivan korvikkeena kirjoituskonetekstissä 10) Miinusmerkin korvikkeena Tuula Marila SUOMEN KIELEN KAKSI VIIVAA: lyhyt ja pitkä B) Pitkä viiva (ajatusviiva) 1) Erottaa irrallisen lisän virkkeen sisällä (vrt. pilkut) 2) Toimii luetelmaviivana (allekkain, usein sisennetään) 3) Osoittaa ääriviivoja, rajapaikkoja, osapuolia tms. (ns. rajakohtailmaukset) 4) Osoittaa repliikin alkua tai jatkumista, repliikkiviiva 5) Osoittaa virkkeen lopussa, että seuraa jotain odottamatonta 6) Osoittaa virkkeen katkeamista tai jäämistä kesken 7) Osoittaa sanansisäistä poistoa esim. häveliäisyyssyistä: v u, s tana 8) Osoittaa asiatekstissä suoran lainauksen osan poisjättöä huomaa eri tieteenalojen käytännöt! 9) Osoittaa puuttuvia senttejä: 3, (hinta kolme euroa) 10) Liittää virkkeen osaksi päälauseen, joka liittyy edellä sanottuun läheisesti; puolipiste on tässä yleensä suositeltavampi 11) Selkeyttää kappaleen sisäistä jaksotusta kahden virkkeen välissä 12) Erottaa emfaattisen, tehostavan nominatiivimuotoisen osan muusta lauseyhteydestä (puheen lohkolauseen tapainen) Tuula Marila