Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet
|
|
- Ville-Veikko Lehtilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet
2 MIKÄ ON VIRKE? Virke on kirjoitetun kielen yksikkö. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy ns. isoon välimerkkiin eli pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin. Virkkeessä voi olla yksi tai useampia lauseita.
3 MIKÄ ON LAUSE? Kirjakielessä lause on predikaattiverbillinen jakso. Predikaattiverbi on verbin aktiivi- tai passiivimuoto. Tässä lauseessa on aktiiviverbi on. Tässä lauseessa käytetään passiivimuotoa. Muista, että verbeillä on eri tapaluokat ja aikamuodot. Äskeisissä lauseissa oli preesensmuoto, mutta tässä lauseessa olen käyttänyt perfektiä. Erilaisten predikaattiverbien määrän laskeminen olisi siis aika homma, vaikka joku lienee sen joskus tehnytkin.
4 Lauseet ovat päälauseita ja sivulauseita. Sivulauseita on kolmea tyyppiä: * alistuskonjuktiolla alkavat sivulauseet * relatiivilauseet * epäsuorat kysymyslauseet
5 * Alistuskonjunktiolla alkavat sivulauseet eli lauseet, jotka alkavat ETTÄ, JOTTA, KOSKA, KUN, KUNNES, JOS, VAIKKA, KUIN sanoilla: Tiesin, että hän tulisi. PL, SL. Tulin, jotta kuulisin uutiset. PL, SL. Tulin, koska halusin tavata sinut. PL, SL. Tulin, kun sade lakkasi. PL, SL. Odotin, kunnes sade lakkasi. PL, SL. Jos sade lakkaa, tulen. SL, PL. En tule, vaikka sade lakkaisi. PL, SL. Satoi, kuin saavista olisi kaatanut. PL, SL.
6 että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes, jahka, ellen, jollen, joskin, kuten, tokko, niin että, ennen kuin, ikään kuin, jos kohta, mikäli
7 * Relatiiviset sivulauseet, jotka alkavat relatiivipronomineilla JOKA ja MIKÄ sekä niiden eri muodoilla JOHON, JOSSA, MIHIN, MISSÄ ja johdoksilla, esim. JOLLOIN, JOTEN Hän on mies, johon voi luottaa. PL, SL. Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon, mikä johti katastrofiin. PL, SL.
8 * Epäsuorat kysymyslauseet eli kysymykset, joihin ei odoteta vastausta: En tiedä, miksi hän ei tullut. PL, SL. En tiedä, onko hän jo lähtenyt. PL, SL. vrt. Miksi hän ei tullut? Onko hän jo lähtenyt?
9 Kaikki muut lauseet ovat päälauseita.
10 MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastike korvaa toisen lauseen. Esimerkiksi: että-lause: Hän sanoi, että sää on kaunis PL, SL. Hän sanoi sään olevan kaunis. PL + lauseenvastike. Hän kertoi, että sää oli ollut kaunis. Hän kertoi sään olleen kaunis. jotta-lause: Jotta voisin mennä taksilla kotiin, tarvitsen rahaa. Voidakseni mennä taksilla kotiin tarvitsen rahaa. kun-lause: Kompastuin, kun kävelin portaissa. Kompastuin kävellessäni portaissa. Kun olin kävellyt kotiin, jalkani tulivat kipeiksi. Käveltyäni kotiin jalkani tulivat kipeiksi. siten että / niin että-lause: Hän tuli kotiin, siten että juoksi. Hän tuli kotiin juosten.
11 Lauseenvastikkeessa on predikaattiverbin tilalla joku toisenlainen verbinmuoto, esimerkiksi: VA, VÄ muoto = oleva, tekevä, tuleva NEEN -muoto = olleen, tehneen, tulleen NUT, NYT muoto = ollut, tehnyt, tullut KSE- -muoto = ollakseen, tehdäkseen ESSA, ESSÄ muoto = ollessaan, tehdessään TUA, TYÄ muoto = oltuaan, tehtyään EN muoto = ollen, tehden
12 Tee Särmä-vihkon tehtävät 1 ja 2 sivulta Vastaukset löydät kirjan takaa.
13 Pilkkusäännöt
14 1. Virkkeen eri lauseet erotetaan toisistaan pilkulla eli päälauseet (PL) erotetaan päälauseista päälauseet sivulauseista (SL) ja erilaiset sivulauseet toisistaan.
15 * Alistuskonjunktiolla alkavat sivulauseet eli lauseet, jotka alkavat ETTÄ, JOTTA, KOSKA, KUN, KUNNES, JOS, VAIKKA, KUIN sanoilla: HUOMAA PILKUT! Tiesin, että hän tulisi. PL, SL. Tulin, jotta kuulisin uutiset. PL, SL. Tulin, koska halusin tavata sinut. PL, SL. Tulin, kun sade lakkasi. PL, SL. Odotin, kunnes sade lakkasi.pl, SL. Jos sade lakkaa, tulen. SL, PL. En tule, vaikka sade lakkaisi. PL, SL. Satoi, kuin saavista olisi kaatanut. PL, SL.
16 * Relatiiviset sivulauseet, jotka alkavat relatiivipronomineilla JOKA ja MIKÄ sekä niiden eri muodoilla JOHON, JOSSA, MIHIN, MISSÄ ja johdoksilla, esim. JOLLOIN, JOTEN: Hän on mies, johon voi luottaa. PL, SL. Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon, mikä johti katastrofiin. PL, SL. Huomaa pilkut, kun päälause jatkuu: Tuo tyttö, joka soittaa selloa, on naapurini. PL, SL, PL jatkuu.
17 * Epäsuorat kysymyslauseet eli kysymykset, joihin ei odoteta vastausta: En tiedä, miksi hän ei tullut. PL, SL. En tiedä, onko hän jo lähtenyt. PL, SL. Huom: ei kysymysmerkkiä, ellei päälause ole kysyvä! Tiedätkö, miksi hän ei tullut? PL, SL?
18 Huom: pilkut, kun on monta erilaista lausetta peräkkäin: Olin niin syventynyt tehtävään, että tuskin huomasin, kun sisareni tuli huoneeseen. PL, SL, SL.
19 HARJOITUS: Merkitse pilkut. Olin niin syventynyt tehtävään että tuskin huomasin kun sisareni tuli huoneeseen. Tein kurssit jotta voin kirjoittaa jo syksyllä. Jos päähenkilö olisi tiennyt salaisuuden hän olisi lähtenyt vaikka muut eivät olisi. Koska hän sai kirjan minulle kuuluu cd-levy. Hän paleli kuin joku olisi kaatunut kylmää vettä hänen niskaansa. Hän hyppäsi pensaaseen joka oli aidan vieressä. Hän hyppäsi pensaaseen mikä nauratti meitä. Äiti ihmetteli miksi poika ei halunnut kouluun. Kafkaa lukiessa herää epäilys voiko hänen kuvaamansa maailma olla mahdollinen.
20 Tee tehtävä. Särmä-vihko, s. 63, tehtävä 3
21 2. JA-sanan (joskus myös ELI & TAI) kanssa käytetään pilkkua silloin ja ainoastaan silloin kun se yhdistää kahta itsenäistä päälausetta = päälauseilla ei ole yhteisiä lauseenjäseniä, esim. subjektia, objektia tai adverbiaalia. (= tekijä, tekemisen kohde, aika tai paikka)
22 Käytetään: Ville meni iltapäivällä saunaan, ja illalla hän joutui putkaan. = PL, ja PL. kummallakin lauseella on oma subjektinsa Ville ja hän ja oma predikaattinsa Ei käytetä: Ville meni iltapäivällä saunaan ja joutui illalla putkaan. = PL ja PL. lauseilla on yhteinen subjekti Ville
23 Tee tehtävä. Särmä-vihko, s. 63, tehtävä 4 Muista: / /
24 Helpot pilkkusäännöt: 3. Luettelon osien väliin tulee pilkku: Siellä olivat Ake, Make, Pera ja Minni.
25 4. Selvästi varsinaisesta lauseyhteydestä irrallaan olevat lisät ja selitykset erotetaan molemmin puolin pilkulla: Hän osoitti äärimmäisen harvoin, ehkei koskaan, kiihtymystään. Hei Liisa, sinä olet voittanut pelin! Helsingissä, pääkaupungissamme, on paljon liikenneongelmia. vrt. Pääkaupungissamme Helsingissä on paljon liikenneongelmia. vrt.vr huudahdukset, täsmennykset, puhuttelut, tittelit
26 lähde: Kuvanurkka, Facebook
27 Tee tehtävä. Särmä-vihko, s. 63, tehtävä 5
28 Huomaa, että pilkku tulee aina rivin loppuun, ei koskaan rivin alkuun.
29 Tarkennuksia: Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla muusta lauseyhteydestä. että-lause: Hän sanoi, että sää on kaunis Hän sanoi sään olevan kaunis. PL, SL. PL + lauseenvastike. Hän kertoi, että sää oli ollut kaunis. Hän kertoi sään olleen kaunis. jotta-lause: Jotta voisin mennä taksilla kotiin, tarvitsen rahaa. Voidakseni mennä taksilla kotiin tarvitsen rahaa. kun-lause: Kompastuin, kun kävelin portaissa. Kompastuin kävellessäni portaissa. Kun olin kävellyt kotiin, jalkani tulivat kipeiksi. Käveltyäni kotiin jalkani tulivat kipeiksi. siten että / niin että-lause: Hän tuli kotiin, siten että juoksi. Hän tuli kotiin juosten.
30 Tee tehtävä. Särmä-vihko, s. 64, tehtävä 6
31 Tee tehtävä. Särmä-vihko, s. 64, tehtävä 7, 8 ja 9
32 Kuin-sanan edelle tulee pilkku, jos se aloittaa irrallisen lisäyksen (= sääntö 4) Satoi rankasti, kuin taivas olisi auennut. merkitys: ikään kuin
33 Pilkku jätetään pois kuin-sanan edeltä, jos edellä on sana, johon kuin viittaa. Asia kehittyi eri tavalla kuin oli odotettu. Säästöt vaikuttavat enemmän toimintaamme kuin olimme arvelleet. Säästöt olivat suuremmat kuin edellisenä vuonna.
34 Ei ole esim. sellaista sääntöä, että että-sana eteen tulee aina pilkku. Se ei pidä paikkaansa! siis että-sana ja pilkku?
35 sekä että ja joko tai parien yhteyteen ei tule pilkkua. Asuessani Kotkassa olin sekä aikuislukiossa että kävin työssä.
36 Samanlaisten sivulauseiden välille ei tule pilkkua, jos niiden välillä on rinnastuskonjunktio. Hän sanoi, että tilanne on vakava ja että tarvitsemme apua. PL, SL ja SL. Päätin lähteä mukaan, koska minulla oli aikaa ja koska lapsetkin olivat mummolassa.
37 RINNASTUSKONJUNKTIOT: ja, sekä, sekä että, -kä, eli, tai, vai, joko tai, mutta, vaan ja, ynnä, sekä, sekä että, -kä, eli, tai, tahi, taikka, joko-tai, vai, mutta, vaan, sillä, paitsi, näet, nimittäin
38 Vanha hyvä pilkkusääntö: mutta- ja vaan-sanojen eteen voi aina panna pilkun Se ei ole koskaan väärin. Särmä-vihko, s. 64, tehtävä 6
39 Mitä tarkoittaa tekstien korjausmerkki 2 pääl.? Älä erota kahta päälausetta pelkällä pilkulla. Siihen tarvitaan joko vahva välimerkki tai pilkku + konjunktio. Lehto on ankara, hän ei siedä heikkoutta. PL, PL = VÄÄRIN Lehto on ankara. Hän ei siedä heikkoutta. PL. PL = OK Lehto on ankara, eikä hän siedä heikkoutta. PL, ja PL. = OK Lehto on ankara, joten hän ei siedä heikkoutta. PL, SL. = OK
40 Tee tehtävä. Särmä-vihko, s. 65, tehtävä 10
41 MUUTA PILKKUASIAA: * Kahden perättäisen konjunktion välissä ei käytetä pilkkua. Hän sanoi, että jos lähdemme mukaan, me saamme matkasta alennusta. ja että, ja kun, ja jos, ja vaikka, tai että, tai kun, tai jos, tai vaikka, mutta että, mutta kun, mutta jos, että kun, että jos, että vaikka,
42 * Kaksi- tai kolmiosaiseen liittokonjunktioon (adverbi + konjunktio) pilkku tulee painotuksen mukaan (tavallisesti konjunktioiden eteen, mutta jos adverbi liittyy edelliseen lauseeseen, osien väliin) - tai jää kokonaan pois. Tein paljon työtä, ennen kuin opin asian. Hän ei koskaan unohtanut syntymäpäivääni, paitsi kun hän oli sairaalassa. Olkaa valmiina silloin, kun soitan ovisummeria. niin että, paitsi jos, paitsi kun, sitten kun, silloin kun, samalla kun, sen jälkeen kun, aivan kuin, ikään kuin, niin kuin, ennen kuin, niin pian kuin,
43 * MITÄ SITÄ, MILLOIN MILLOIN, TOISAALTA TOISAALTA ja JOTKUT JOTKUT sanapareissa viimeisen osan eteen tulee pilkku. Mitä enemmän sinä harjoittelet, sitä nopeammin muistat asiat. Milloin tulee kylmä talvi, milloin ei. Jotkut päättivät opetella kaikki pilkkusäännöt, jotkut tyytyivät neljään perussääntöön.
44 * SAATI, JOPA ja VIELÄPÄ sanojen eteen tulee pilkku * PAITSI-sanan eteen tulee pilkku vain silloin, kun se aloittaa sivulauseen. Kaikki olivat tunnilla paitsi Leena. Lähden huomenna lenkille, paitsi jos sataa niin kuin tänään.
45 * Lyhyiden lauseiden välistä voi pilkun jättää pois, mutta pilkun käyttäminen ei ole väärin. = Siis todella lyhyiden: Tule jos voit. Tule, jos voit. = aina oikein!
46 * Sillä-sana ja pilkku? KIELITOIMISTON SANAKIRJA: sillä 1. konjunktio: aloittamassa selittävää sivulausetta: nimittäin, näet, koska. Jäin kotiin, sillä olin sairas. 2. adverbi: a. siitä syystä, siksi. Sillähän minä tätä esitin, että saataisiin asia selväksi. b. kielteisissä yhteyksissä varausta t. myönnytystä ilmaisemassa. Ei hän sillä sanonut, että haluaisi perua. [= sen vuoksi, siinä mielessä] Eipä sillä, kyllä minä voin mennäkin. [= silti]
47 HARJOITUS: Merkitse pilkut. (Vastaukset seuraavalla sivulla) Eräs kaupunkilaismies ajoi komealla autolla maaseudulla. Hän oli tulossa kesämökiltä ja hänellä oli autossaan tavaroita ja roskapussi. Kun hän ajoi pellon vierellä hän heitti roskapussin pellolle. Pellolla istui traktorissa maanviljelijä joka näki tapauksen. Hän otti ylös auton rekisterinumeron haki roskapussin ja soitti ajoneuvorekisterikeskukseen. Kun maanviljelijä oli saanut tietoonsa kaupunkilaismiehen nimen ja osoitteen hän ajoi traktorilla kaupunkiin. Kaupungin parkkipaikalla hän avasi roskapussin ja kaatoi sen sisällön kaupunkilaismiehen hienon auton katolle. Kaikki roskat ja jätteet levisivät auton päälle ja olivat siinä koko seuraavan yön. Arvaa mikä sotku ja haju seuraavana aamuna miestä odottivat.
48 VASTAUKSET: Eräs kaupunkilaismies ajoi komealla autolla maaseudulla. Hän oli tulossa kesämökiltä, ja hänellä oli autossa tavaroita ja roskapussi. Kun hän ajoi pellon vierellä, hän heitti roskapussin pellolle. Pellolla istui traktorissa maanviljelijä, joka näki tapauksen. Hän otti ylös auton rekisterinumeron, haki roskapussin ja soitti ajoneuvorekisterikeskukseen. Kun maanviljelijä oli saanut tietoonsa kaupunkilaismiehen nimen ja osoitteen, hän ajoi traktorilla kaupunkiin. Kaupungin parkkipaikalla hän avasi roskapussin ja kaatoi sen sisällön kaupunkilaismiehen hienon auton katolle. Kaikki roskat ja jätteet levisivät auton päälle ja olivat siinä koko seuraavan yön. Arvaa, mikä sotku ja haju seuraavana aamuna miestä odottivat.
49 Kaksoispiste : * välimerkkinä tekstissä, kun sen jälkeen tulee - täydennys - täsmennys - perustelu Kaksoispisteen tilalla voisi käyttää - selitys sanoja siis, eli & nimittäin. - seuraus - päätelmä - luettelo Meillä oli yhteinen kiinnostuksen kohde: juokseminen. Hän piti suunnitelmaa järkevänä: nyt kannatti odottaa hyvää tarjousta. Teoksen päähenkilö kokee tunteiden kirjon: jännitystä, pelkoa, iloa ja helpotusta.
50 Kaksoispiste sitaatin kanssa: Teemu Brunila kirjoittaa: "Toisaalta ymmärrän näiden ylilyöntien taustat, sillä miehinen turhautuminen on pientä sen rinnalla, mitä naiset joutuvat käymään läpi."
51 Kaksoispistettä käytetään vain, kun virke loppuu täsmennykseen, luetteloon yms. Jos virke jatkuu täsmentävän ilmauksen jälkeen, ei tule kaksoispistettä, vaan käytetään jotain muuta keinoa. EI: Eri urheilulajit: juoksu, uinti ja pyöräily, vahvistavat eri kehon osia. VAAN: Eri urheilulajit - juoksu, uinti ja pyöräily - vahvistavat eri kehon osia. Eri urheilulajit (juoksu, uinti ja pyöräily) vahvistavat eri kehon osia.
52 Puolipiste * Puolipiste ei päätä virkettä, vaan se erottaa kaksi virkkeen veroista ilmausta, jotka kuuluvat läheisesti yhteen. ; * Puolipisteen voi korvata pisteellä tai pilkulla, mutta silloin täytyy yleensä muuttaa lausetta, esim. lisätä konjunktio. * Vanhan ohjeen mukaan puolipistettä käytetään, kun piste on liikaa ja pilkku liian vähän.
53 Edestakaisiin junamatkoihin menee noin kahdeksan päivää; perillä vietämme kymmenen päivää. Tulos oli tänä vuonna hyvä; liian suureen itsevarmuuteen ei silti ole syytä. Rakastunut heijastelee ihanteitaan toiseen; ennen rakastumista hän havaitsee niitä toisessa. (Markku Envall Puolipisteen tilalla voisi käyttää sanoja sen sijaan, puolestaan, mutta & vaan. HUOMIO! Puolipiste ei ole kaksoispiste! Luettelon, selityksen, täsmennyksen tms. edellä ei käytetä puolipistettä vaan kaksoispistettä. Hän hallitsi kirjallisuuden eri lajit: romaanin, novellin, runon ja esseen.
54 Vielä yksi asia: Älä mielellään käytä äikän teksteissä sulkeita ( ) kolmea pistettä... Älä missään tapauksessa käytä hymiöitä :) :P :o
Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt
Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään
LisätiedotTAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.
TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.
LisätiedotLYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio
Kotkan aikuislukio - MAr 1 LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio = jotain puuttuu = ys = yhdyssana
LisätiedotTässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.
Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen
LisätiedotKlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry
Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää
LisätiedotFredin ja Eskon sanomat
Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotÄIDINKIELI JA TEATTERIT
ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotVÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen
VÄLIMERKKEJÄ Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen YHDYSMERKKI Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana yhdyssanan osien välissä tietyissä tapauksissa toistamatta jätetyn yhdysosan tilalla. YHDYSMERKKI Yhdysmerkki
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotIsu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE
Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT Tuula Marila 22.10.2004 1 VÄLIMERKIT Auttavat lukijaa: jaksottamaan tekstiä erottamaan sanaryhmiä (ajatuskokonaisuuksia) havaitsemaan kirjoittajan painottamaa
LisätiedotKun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.
AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,
LisätiedotTEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi
LisätiedotPilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi
Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.
LisätiedotKirjoita dialogi (yksi tai monta!)
Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotKun sä olet poissa kurssilta
Kun sä olet poissa kurssilta Kun sä olet poissa kurssilta, soita tai kirjoita viesti. Anteeksi, mä en voi tulla tänään kurssille, koska mä oon sairas. mulla on flunssa. mun vatsa on tosi kipeä. mun lapsi
LisätiedotLÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS
LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS APTEEKISSA Mitä apteekista voi ostaa? Käytkö sinä usein apteekissa? Mitä sinä ostat apteekista? Taina ottaa vuoronumeron ja istuu penkille. Hänen vuoro tulee. Hän menee tiskille
LisätiedotReetta Minkkinen
28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä
LisätiedotHarjoitusohjelma. Juoksu aloittelija Tavoite 10 km Ohjelman kesto 12 viikkoa
Harjoitusohjelma Juoksu aloittelija Tavoite 10 km Ohjelman kesto 12 viikkoa Viikko 1 Kävele 1 min. Juokse rauhallisesti 6 min. Pidä lyhyt tauko, käänny takaisin Keskiviikko Tee puolen tunnin kävelylenkki.
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotPERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA
PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette
LisätiedotHARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4
HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,
LisätiedotREFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE
MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastikkeeksi sanotaan rakennetta, joka korvaa sivulauseen. Lauseenvastike merkitsee samaa kuin sivulause. Lauseenvastikkeita on erilaisia. Päälause + sivulause Päälause +
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,
LisätiedotLausemaisuuden asteista
Lauseet ja lauseenvastikkeet TM 16.11.2003 1 Lausemaisuuden asteista päälauseet sivulauseet partisiippiilmaukset infinitiivirakenteet nominaalistukset TM 16.11.2003 2 MIKÄ ON LAUSE? LAUSE ON SYNTAKSIN
LisätiedotAakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)
LisätiedotPoimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotOmistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.
Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
LisätiedotSuomen kielessä on 6 verbityyppiä:
Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
LisätiedotKUN-LAUSEENVASTIKE (TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1)
KUN-LAUSEENVASTIKE (TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1) - essa- / -essä- - kun-lauseen paikalla - tekeminen on samaan aikaan päälauseen tekemisen kanssa Sulje ovi lähtiessäsi! Meille tullessasi, voisitko tuoda
LisätiedotJES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA
JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA HARJOITUSOHJELMA Viikko 1 Viikonpäivä Harjoitus Sykealue Harjoitus aika Harjoitusvaikutus Maanantai JUOKSU: PK 20min +
LisätiedotJES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA
JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA HARJOITUSOHJELMA Viikko 1 JUOKSU: 20min + kuntopiiri 3kierrosta 50min Juoksu: 20min + kuntopiiri 2kierrosta 60min 60min
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
Lisätiedott5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn
LisätiedotJES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA
JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA HARJOITUSOHJELMA Viikko 1 JUOKSU: 20min + kuntopiiri 3kierrosta 50min Juoksu: 20min + kuntopiiri 2kierrosta 60min 60min
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotLET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:
1 LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
LisätiedotKoska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.
JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet
Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24 Tuula Marila / 28.1.2011 Sen uskominen, että tieto on saavutettu, on vaarallista. Sen uskominen, että tieto on lopullisesti saavutettu,
LisätiedotSOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
LisätiedotEsipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
LisätiedotKaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
Lisätiedot3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?
Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin
LisätiedotJES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA
JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA HARJOITUSOHJELMA Viikko 1 JUOKSU: Juoksu: 45min JUOKSU: - (todella kevyt) - 55% HRmax - HARJOITUSOHJELMA, Viikko 2 JUOKSU:
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotJES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA
JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA HARJOITUSOHJELMA Viikko 1 JUOKSU: Juoksu: 45min 10min lämmittely + 6x60sek()/ vetojen välissä 2min kävely palautus + 10min
LisätiedotPiste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä
Välimerkeistä koonnut PäiviP Kuuppelomäki Piste Toteamuksen sisältävän virkkeen lopussa Lyhenteissä, joista puuttuu sanan loppu Arabialaisen numeron jäljessä osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku
Lisätiedot-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi
MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,
LisätiedotSAARA SYNNYTTÄÄ POJAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotARVOSANA-HARJOITUKSEN RATKAISU
ARVOSANA-HARJOITUKSEN RATKAISU Tee allaoleva taulukko. Arvosana-sarakkeeseen pitää tehdä sellainen jos-funktio. joka määrittää arvosanaksi Hylätty tai Hyväksyttty. Jos pisteet ovat vähintään 10, arvosanaksi
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotSANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS
SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
LisätiedotOSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause
OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi
LisätiedotPuuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri
Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin
LisätiedotJES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA
JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA HARJOITUSOHJELMA Viikko 1 JUOKSU: Juoksu: 45min 10min lämmittely + 6x60sek()/ vetojen välissä JUOKSU: - (todella kevyt)
LisätiedotHARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus
HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotKUN TARVITSET APUA. Hätätilanne. Yleiset paikat
KUN TARVITSET APUA Hätätilanne Kun tarvitset apua, soita hätäkeskuksen hätänumeroon 112. Kun soitat hätänumeroon, et tarvitse suuntanumeroa. Yleisestä puhelimesta voit soittaa hätänumeroon ilman rahaa
LisätiedotTekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi
MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotJES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA
JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA HARJOITUSOHJELMA Viikko 1 JUOKSU: 20min + kuntopiiri 3kierrosta 50min Juoksu: 20min + kuntopiiri 2kierrosta 60min 60min
Lisätiedotinfinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:
Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
LisätiedotVienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017)
Vienna (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Kävelimme kylmässä ilmastossa Pakastunutta hengitystä ruuduissa Valehteleminen ja odottaminen Mies pimeästä kuvakehyksiin Niin mystinen ja sielukas
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotKAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?
KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
Lisätiedot