2 Äidinkieli. Vuorovaikutustaidot. Ops:n perusteet luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka

Transkriptio

1 2 Äidinkieli Äidinkieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumisen sekä kulttuurin siirron ja kehittämisen väline. Tavoitteet oppilas oppii luku- ja kirjoitustaidon sekä harjaantuu ja kehittyy niiden käyttäjänä oppilas oppii kielen rakennetta ja sanastoa oppilas oppii kuuntelemaan, näkemään, ajattelemaan ja keskustelemaan oppilas, joka on aktiivinen, kriittinen ja rohkea kaikilla viestinnän alueilla oppilas, joka osaa käyttää erilaisia viestintävälineitä monipuolisesti Sisällön valinnan perusteet Oppilaan kielellinen tietoisuus syvenee ja hän osaa käyttää kieltä tehtävän ja tilanteen mukaan. Kielentuntemuksen käsitteiden valintakriteereinä on niiden käyttökelpoisuus viestin laatimisessa ja ymmärtämisessä. Oppilaalle annetaan mahdollisuus omaksua tietoja ja taitoja kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista. Vuorovaikutustaidot Ops:n perusteet luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka Viestinnän perustekijöihin tutustumista ja vuorovaikutuksen havainnointia -Oman ja luokan viestinnän tarkastelua yksinkertaisissa kertomis- ja keskusteluharjoituksissa -Oman ja luokan viestinnän tarkastelua yksinkertaisissa kertomis- ja keskusteluharjoituksissa -Viestin perillemenon esteitä -Erilaisia viestintävälineitä (postikortti, kirje, s-posti, faksi, puhelin, puhelinvastaaja, matkapuhelin, tekstiviesti, radio, tv, teksti-tv), -- Internet -Lähi- ja joukkoviestintä -Sanallinen ja sanaton viestintä eli oheisviestintä (eleet, -Sanoma- ja aikakausilehti

2 kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa, keskustelupuheenvuoroja sekä oppimista aktiiviseksi kuuntelijaksi oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista. -Mielipide ja sen perusteleminen -Itsensä esitteleminen -Toimivan keskustelutaidon ja kuuntelemisen harjoitteleminen -Vitsien kertominen -Ilmaisun rikastuttaminen kaikissa em. harjoituksissa -Mielipiteen ilmaiseminen puhumalla ja sen perusteleminen -Hyvän keskustelijan ja hyvän kuuntelijan piirteitä -Omasta kesästä kertominen -Omasta paikkakunnasta kertominen -Ilmaisun rikastuttaminen kaikissa em. harjoituksissa ilmeet, liikkeet, äänenkäyttö) -Tv-ohjelmatyyppejä (tvuutiset, viihdeohjelmat, sarjafilmit) ja niiden analyysia -Väittely ja siinä erilaisten roolien ottaminen -Hyvän keskustelun tunnusmerkit -Haastattelu ja videohaastattelu -Ilmaisun rikastuttaminen kaikissa em. harjoituksissa - Ongelmanratkaisukeskustelu

3 Tekstinymmärtäminen Ops:n perusteet luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka Keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella -Erilaisten lukutapojen harjoittelu ohjatusti -Lukustrategioiden jatkuva käyttö tekstejä luettaessa -Luetun ymmärtämisen ja taitavan lukijan strategiat esillä (esim. tekstin ennakointi kuvan ja otsikon avulla sekä lukemista ohjaavat apukysymykset tekstin alussa ja keskellä) -Omat kokemukset tekstin ymmärtämisen apuna Neuvoja lukijalle (lukustrategiat: ennen lukemista, lukemisen aikana, lukemisen jälkeen) -Erilaisten lukutapojen harjoittelu ohjatusti -Lukustrategioiden jatkuva käyttö tekstejä luettaessa -Luetun ymmärtämisen ja taitavan lukijan strategiat esillä Neuvoja lukijalle (lukustrategiat, tietotekstin lukeminen, tekstin syy- ja seuraussuhteet) -Erilaisten lukutapojen harjoittelu ohjatusti -Lukustrategioiden jatkuva käyttö tekstejä luettaessa -Asiatekstin lukeminen ja tekstin ennakointi -Kirjanvalitsijan apuneuvot: kansikuva ja takakansiteksti -Rakentavan palautteen antaminen ja saaminen ja sen merkityksen ymmärtäminen -Hyvänä yleisönä oleminen Kirja-arvostelu

4 pääasioiden erottamista sivuasioista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa ja luetun ja kuullun arviointia -Päätelmien tekeminen luetusta -Kertomuksen tiivistäminen -Väliotsikoiden ja - kysymysten käyttö osana tekstikokonaisuuden ymmärtämistä -Tietotekstin ominaisuuksia ja jäsentelyä -Kertomuksen lukeminen -Tietotekstin ominaisuuksia, jäsentelyä ja haltuunottoa -Opiskelutaidot ja tottumukset sekä opiskelulukeminen -Kertomuksen rakenne -Tietotekstin erityisluonne ja sen jäsentäminen -Oppikirjatekstin ohjattu analyysi -Kuvan merkitys tekstissä -Kokeisiin valmistautuminen -Pitkähkön asiatekstin analyysimalli -Asiatekstin analyysimallin itsenäistä soveltamista ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista. -Ajatuskartan laatiminen -Luetun pohtiminen -Tietotekstin ja kertovan tekstin vertaaminen -Erilaisiin tekstilajeihin tutustumista -Ajatuskartan laatiminen -Luetun pohtiminen -Tietotekstin ja sadun vertaaminen -Erilaisiin tekstilajeihin tutustumista -Ajatuskartan laatiminen -Erilaisiin tekstilajeihin tutustumista -Tavallisimmat tekstityypit (kertominen, kuvaaminen, selostaminen, vaikuttaminen)

5 Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Ops:n perusteet luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka Tukisanalistojen laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen -Vitsien kertominen -Vuorokeskustelujen esittäminen -Runojen lukeminen -Omista kokemuksista ja mielipiteistä kertominen ja niiden perustelu -Päiväkirjateksti -Kertomuksen perusrakenne ja kirjoittaminen -Ohjeen kirjoittaminen -Tekstin muuttaminen näytelmäksi -Omasta kesästä kertominen -Omasta paikkakunnasta kertominen -Ilmeiden, eleiden ja äänenkäytön hallintaa -Näytelmän työstäminen esitettäväksi -Lausunnan aakkosia -Runon tunnelma, rytmitys ja tauotus -Mielipiteen ilmaiseminen puhumalla ja kirjoittamalla (yleisönosastokirjoitus) -Televisionkatselupäiväkirja -Omasta itsestä kirjoittaminen -Kirjoista ja lukemisesta kirjoittaminen -Sadun kirjoittaminen -Kieliaiheinen tutkimus ja sen raportointi -Selostuksen kirjoittaminen -Runon kirjoittaminen -Näytelmän kirjoittaminen -Luokan oman lehden laatiminen; eri juttutyypit -Runon esittäminen (äänenkäyttö ja tunnelma) -Puheharjoituksia -Kuunnelman työstäminen ja esittäminen -Haastattelutilanne ja sen hallinta -Lukupäiväkirja laajasti (esim. tuoteseloste, tvohjelma, aikataulu, muistilappu, peliohje ) -Televisionkatselupäiväkirja -Tiivistelmän kirjoittaminen -Kirjaselostuksen kirjoittaminen -Mielikuvituskertomuksen kirjoittaminen -Sanaluokkatutkimus ja sen raportointi -Matkakertomuksen kirjoittaminen -Asiatekstin kirjoittaminen -Lehtiuutisen kirjoittaminen -Kuvitellun tai todellisen kotisivun laatiminen Internetiin -Kuunnelmakäsikirjoituksen kirjoittaminen ja kuunnelman esittäminen -Haastattelun suunnittelu ja toteuttaminen -Puheharjoitusten syventämistä -Hyvänä yleisönä olemista -Oman mielipiteen muodostaminen ja perustelu käyttäen jotain tekstinanalyysin käsitteitä

6 oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä Palautteen vastaanottamista ja antamista otsikoinnin ja kappalejaon opettelua -Kertomuksen tiivistäminen -Kertomuksen kirjoittaminen kysymysten, mallien ja vihjeiden avulla -Ajatuskartan laatiminen ja tekstin otsikointi sekä jaksottaminen sen avulla -Kertomuksen tiivistäminen -Sadun kirjoittaminen prosessikirjoittamisen omaisesti -Palautteen saaminen ja vastaanottaminen kaikissa prosessikirjoittamisen omaisissa harjoituksissa (erityisesti parin palaute) -Ajatuskartan laatiminen ja tekstin otsikointi ja jaksottaminen sen avulla -Kirjoitustyö vaiheittain (valmistautuminen, kirjoittaminen, muokkaaminen, kielenhuolto ja puhtaaksikirjoitus) -Mielikuvituskertomuksen kirjoittaminen ohjattuna prosessina -Asiatekstin kirjoittaminen ohjattuna prosessina -Minikirjan valmistaminen -Tiivistelmän kirjoittaminen prosessikirjoittamisenomaisesti -Palautteen saaminen ja vastaanottaminen kaikissa prosessikirjoittamisen omaisissa harjoituksissa (erityisesti parin palaute) -Ajatuskartan laatiminen -Kertomuksen asettelu ja jaksotus eli kappalejako -Asiatekstin jaksotus -Asiatekstin kirjoittaminen ohjattuna prosessina -Juonitiivistelmän tekemistä -Asiatekstin jaksotus selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista -Isot ja pienet kirjoituskirjaimet -Vierasperäiset kirjoituskirjaimet -Kirjainten muodot ja yhdistäminen -Kirjoituskirjainten kertaaminen ja käyttö -Kirjoituskirjainten jatkuva käyttö -Kirjoituskirjainten jatkuva käyttö -Käsialan jatkuva huolto

7 oikeinkirjoituksen perusasiat, yleiskielen käytön harjoittelua. -Tavutuksen ja tavurajan kertaaminen -Iso alkukirjain ihmisten nimissä, paikannimissä ja kirjojen nimissä -Lauseen iso alkukirjain -Viikonpäivät, kuukaudet, juhlapäivät pienin alkukirjaimin -Pilkku luettelossa -Päiväyksen kirjoittaminen -Äänteet (vokaalit ja konsonantit) ja niiden pituus sekä merkitseminen kirjaimin -Yhdyssana-käsitteen tarkastelua ja tavallisten yhdyssanojen kirjoittamista -Lukusanojen kirjoittaminen -Vuorosanaviiva -Iso alkukirjain erisnimissä -Lauseen iso alkukirjain -Viikonpäivät, kuukaudet, juhlapäivät, asukkaat pienin alkukirjaimin -Pilkku luettelossa -Pilkku yhdyslauseessa tavallisimpien konjunktioiden edellä -Äänteet (vokaalit ja konsonantit) ja niiden pituus sekä merkitseminen kirjaimin -Yhdyssana-käsitteen tarkastelua ja tavallisten sekä yhdysmerkillisten yhdyssanojen kirjoittamista -Lukusanojen kirjoittaminen -Vuorosanaviiva ja lainausmerkit -Ison ja pienen alkukirjaimen oikean käytön vakiinnuttaminen -Pilkun oikean käytön vakiinnuttaminen luettelossa, puhuttelussa, repliikeissä ja yhdyslauseen eri osien välissä -Yhdyssanojen oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista ja erilaisten yhdysmerkillisten yhdyssanojen kirjoittamista -Lukusanojen kirjoittaminen, myös yhdyssanoihin sisältyvät lukusanat -Puheen kirjoittamisen harjoittelua erityisesti lainausmerkein -Tekstin jaksotus eli kappalejako

8 Tiedonhankintataidot Ops:n perusteet luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka Erilaisten tietokirjojen käyttöä erityyppisten tietotekstien avaamisen harjoittelua kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta, yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti. -Aakkosjärjestyksen tarkoitus ja aakkostaminen -Sisällysluettelo -Kertovan tekstin ja tietotekstin vertailua -Tietotekstin ominaisuuksia ja jäsentelyä -Tietotekstin oppimisen apuneuvoja (lukustrategiat) -Kartta tiedon lähteenä -Viesti (tiedote) tekstilajina -Ohje tekstilajina -Kirjaston aineistoon ja ryhmittelyyn tutustuminen -Luokkakirjasto -Tiedonhaun harjoittelua vaiheittain (sisällysluettelo, otsikko, väliotsikot, kuvat, teksti; olennaisen löytäminen; kysymyksiin vastaaminen) -Kirjaston luokitusjärjestelmä ja kirjojen aakkostaminen -Sisällysluettelo -Hakemisto -Tietotekstin ominaisuuksia, jäsentelyä ja haltuunottoa -Tiedon etsiminen, päätteleminen ja analysointi -Maantiedon tekstin ominaisuuksia -Selostus tekstilajina -Muistio tekstilajina -Ohje tekstilajina -Määritelmä -Erilaisia lehtitekstejä -Tietotekniikan käsitteitä -Kirjaston aineistoon ja ryhmittelyyn tutustuminen -Tiedonhaun harjoittelua vaiheittain (sisällysluettelo ja hakemisto, otsikko, väliotsikot, kuvat, teksti; olennaisen löytäminen; kysymyksiin vastaaminen) -Kirjasto ja kirjojen valitseminen -Kansikuva ja takakansiteksti valitsijan apuna -Tietotekstin erityisluonne ja sen jäsentäminen -Oppikirjatekstin ohjattu analyysi -Kuvan (valokuva, piirros) merkitys tietotekstissä -Kokeisiin valmistautuminen -Historia-aiheisen tekstin rakenne -Pitkähkön asiatekstin analyysimalli -Kirjaston aineistojen käyttöä -Tiedonhaun harjoittelua vaiheittain

9 Kielen tehtävät ja rakenne Ops:n perusteet luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka Sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella taivutuksen tehtävä tekstilauseissa -Sanan eri merkitys tietotekstissä ja kertovassa tekstissä -Äänteistä sanoiksi (äänne ja kirjain, vokaalit ja konsonantit, diftongit) -Yhdyssana-käsitteen tarkastelua ja tavallisia yhdyssanoja -Runojen sanastoa -Sanojen ryhmittelyä esim. aakkosjärjestyksen, pituuden ja tuttuuden mukaan -Sanaluokkajaon tarkastelua (verbit, adjektiivit, substantiivit) -Substantiivien jako yleisja erisnimiin -Verbit taipuvat toisin kuin substantiivit ja adjektiivit. -Suomi ja viro sukukielinä; sanaston vertailua -Äänteistä sanoiksi (äänne ja kirjain, vokaalit ja konsonantit, diftongit) -Yhdyssana-käsitteen tarkastelua ja tavallisia ja yhdysmerkillisiä yhdyssanoja -Synonyymit -Vastakohdat -Sanaluokat (verbit, substantiivit, adjektiivit, pronominit, numeraalit, partikkelit) -Verbit taipuvat toisin kuin nominit, ja partikkelit eivät yleensä taivu. -Eri sanaluokkien yleisyys tietoteksteissä -Erilaisten verbien käyttö omissa kirjoitelmissa -Erilaisia, erityisesti yhdysmerkillisiä yhdyssanoja -Sanaluokkien kertausta ja niiden tarkempiin ominaisuuksiin tutustumista -verbit (perusmuoto, pääluokat, persoonamuodot, aikamuodot) - nominit (ryhmittely, sijamuodoista nom., gen., part., ess., transl. ja paikallissijat) -adjektiivit (muodostaminen, vertailumuodot) -pronominit (käyttö, ryhmittely) numeraalit (perus- ja järjestysluvut, lukusanojen kirjoittaminen) -partikkelit (ryhmittely) -Verbit taipuvat toisin kuin nominit, ja partikkelit eivät yleensä taivu. -Kielen rakenneosia (sana, sijapääte, persoonapääte, monikon tunnus, vertailumuodon tunnus, omistusliite, liitepartikkeli) Taitojen varmentamista,

10 lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua -Verbi lauseen keskuksena ja lauseen rakenne (lausekiekko) -Erilaisia lauseita (toivotus, tosiasia, tunne, kysymys, kielto, mielipide, käsky ) -Lauseiden yhdistäminen (yhdyslause) -Lauseen lopetusmerkit (piste, kysymysmerkki ja huutomerkki) -Verbi lauseen keskuksena ja lauseen rakenne (lausekiekko) -Erilaisia lauseita (toteamus, kysymys ja käsky, toivomus tai huudahdus) ja niiden lopetusmerkit (piste, kysymysmerkki ja huutomerkki) -Lauseiden aloittaminen ja lopettaminen -Lauseiden yhdistäminen (yhdyslause) ja pilkku tavallisimpien konjunktioiden edellä -Lauseen kaksi pääjäsentä: predikaatti ja subjekti -Lauseet tekstin rakentamisessa -Lauseen rakentaminen (lausekiekko) ja lauseen merkityksen rakentuminen -Lausetyyppien (toteamus, kysymys ja käsky) kertaaminen -Pää- ja sivulauseen tuntomerkit -Sivulausetyypit (alistuskonjunktioilla alkavat, epäsuorat kysymyslauseet ja relatiivilauseet) -Yksinäislause ja yhdyslause -Lauseenjäsenet: predikaatti, subjekti ja objekti -Kirjoitetuissa teksteissä on pyrkimys yleiskielen normien mukaiseen asuun -Kirjoitetut tekstit yleiskielen normien mukaisia

11 Kirjallisuus ja muu kulttuuri Ops:n perusteet luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka Luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemusten jakamista -Kertovan tekstin ja tietotekstin vertailua -Tiedote -Puhelinviesti -Päiväkirjateksti -Ohje -Kertomus ja satu kertomuksen lajina -Runo -Vuoropuhelu -Runsaasti ikäkaudelle sopivaa kaunokirjallisuutta, myös lyhyitä tekstejä -Luettavan valitseminen Ikäkaudelle sopivat kirjat ja kirjasarjat -Erilaisia tapoja kertoa kirjasta (kirja-arvioinnit, lukupäiväkirja) -Yleisönosastokirjoitus -Tietoteksti (selostus -Muisti -Ohje -Määritelmä -Tutkimusraportti -Kertomus ja erityisesti satu kertomuksen lajina -Suomen ja muiden maiden satukirjallisuutta -Runo -Näytelmä -Erilaisia lehtitekstejä -Sarjakuva -Runsaasti ikäkaudelle sopivaa kaunokirjallisuutta, myös lyhyitä tekstejä -Luettavan valitseminen -Suositut kirjasarjat ja niiden ominaisuudet -Lukukerho, lukusuunnitelma ja lukupäiväkirja -Sarjakuva ja sen ilmaisukeinot -Tiivistelmä -Matkakertomus -Mielikuvituskertomus -Asiateksti -Tietosanakirjan artikkeli -Haastattelu -Kuunnelmakäsikirjoitus -Runo -Suosittu nuortenkirja ( arkipäivän sankari ) -Kalevala monin eri tavoin työstäen -Runsaasti ikäkaudelle sopivaa kaunokirjallisuutta -Luettavan valitseminen (kansikuva ja takakansiteksti apuneuvoina) -Lukupäiväkirja -Kirjaselostuksen laatiminen -Kirjailijan työhön tutustuminen -Luettavan valitseminen luokan valitseman yhteisen teeman perusteella

12 keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä ja niiden käyttöä -Kertomus -Päähenkilö, sivuhenkilö -Henkilöiden luonteenpiirteet -Tapahtumapaikka ja aika -Juonikaavio -Vuorokeskustelu, vuorosana -Runo -Loppusointu -Kertomus ja erityisesti satu kertomuksen lajina -Kansansadun ja taidesadun ominaisuuksia -Päähenkilö, sivuhenkilö -Sadulle tyypilliset henkilöt -Tapahtumapaikka ja aika -Juoni -Näytelmä -Runo -Kertomuksen rakenne -Mielikuvituskertomus -Klassinen eläintarina -Päähenkilö, sivuhenkilö -Henkilötyyppejä -Henkilökuvan ainekset -Humoristiset henkilöt (esim. hölmöläiset) -Eläinsankarin henkilökuva -Tapahtumapaikka ja aika -Juonen rakentaminen -Runo -Runoilijan vaikuttamiskeinoja -Kansanruno -Alkusointu, kerto -Myytti -Kuunnelmakäsikirjoitus -Repliikki -Käsitteet kuuluvat oppilaan aktiiviseen sanavarastoon kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä. -Yhteyksien etsiminen kaikkia em. tekstejä käsiteltäessä kehittämistä ja syventämisä