Viiden entisen ministerin yhteinen näkemys ehdotuksesta ottaa Vuotoksen allas uudelleen esille
|
|
- Sanna-Kaisa Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Viiden entisen ministerin yhteinen näkemys ehdotuksesta ottaa Vuotoksen allas uudelleen esille Lapin liitolle Mielipide Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan luonnoksesta nähtäville pantuun Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen sisältyvä Kemihaaran tekoallas on sekä kansallisen että EU-lainsäädännön vastainen. Lainvastaisena se tulisi poistaa kaavasta. Ehdotettu 155 km2:n laajuinen allas on kolmanneksen pienempi mutta ympäristövaikutuksiltaan olennaisilta osin sama kuin Vuotoksen allas, jonka rakentamisluvan Korkein hallinto-oikeus kumosi joulukuussa 2002 tekemällään päätöksellä. KHO totesi päätöksessään Vuotoksen altaan aiheuttavan niin huomattavat ja laajalle ulottuvat vahingolliset vaikutukset ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa, että vesilain 2 luvun 5 :n nojalla sille ei voida myöntää lupaa. Vuonna 2004 valtioneuvosto liitti Kemihaaran suot Natura 2000-verkostoon, joten aluetta koskevat nyt myös EU:n luonto- ja lintudirektiivit. Allas olisi myös niiden vastainen. Kemihaaran allasta on perusteltu myös tulvasuojelulla. Siihen on olemassa muitakin keinoja, kuten penkereiden rakentaminen tarvittaviin paikkoihin. Myöskään tulvasuojelu ei siis perustele lainvastaista tekoallashanketta. Kaavojen, myös maakuntakaavojen, tulee olla voimassaolevan lainsäädännön mukaisia. Laitonta hanketta ei voida toteuttaa. Mikäli maakuntakaavaan kuitenkin sisältyisi laiton maankäyttöhanke, se estäisi aluetta ja sen elinkeinotoimintaa kehittävien muiden, laillisten hankkeiden toteutumisen, eli haittaisi Itä-Lapin ihmisten toimeentuloa ja elinkeinoja. Alueella asuvien ihmisten kannalta on täysin kohtuutonta, että allashanke pannaan kerran toisensa jälkeen uudestaan vireille, vuosikymmenien ajan luvun alussa silloinen hallitus päätti, ettei Vuotoksen allasta tehdä luvun alussa silloinen hallitus antoi kuitenkin Kemijoki Oy:lle luvan ryhtyä valmistelemaan allasta luvun alussa korkein hallinto-oikeus totesi altaan vesilain vastaiseksi ja vuonna 2004 Kemihaaran suot liitettiin Natura 2000-verkostoon. Nyt Lapin liitto on käynnistämässä allashanketta uudelleen. Itä-Lapin maankäyttöä koskevissa ja muissa suunnitelmissa tulisi Vuotoksen/Kemihaaran altaan loputtoman ajamisen sijasta keskittyä niihin asioihin, joilla aluetta oikeasti voidaan kehittää. Tällainen asia on esimerkiksi kalastusmatkailun kehittäminen. Jos luonnonlohi saataisiin palautettua Kemijoen vapaisiin latvavesiin, alueen vetovoima kasvaisi merkittävästi. Allashanke ja vesilaki page 1 / 6
2 Korkein hallinto-oikeus totesi Vuotos-päätöksensä tiivistelmässä mm: page 2 / 6
3 "[H]ankkeen vaikutuksia, kun otettiin huomioon niiden laaja-alaisuus sekä erityisesti niiden syvällekäyvyys ja pysyvyys allasalueella ja allasalueella olevat luontoarvot, oli pidettävä vesilain 2 luvun 5 :ssä (467/1987) tarkoitettuina huomattavina ja laajalle ulottuvina vahingollisina muutoksina ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen [kumota Lapin vesioikeuden myöntämä lupa altaalle]. Koska asia ratkaistiin vesilain 2 luvun 5 :n nojalla, ei vesilain 2 luvun 6 :ssä tarkoitetun intressivertailun [hankkeen hyötyjen ja haittojen vertailun] suorittaminen ollut tarpeen." Päätöksensä laajoissa perusteluissa KHO viittasi Vaasan hallinto-oikeuden tekemään selvitykseen, jonka mukaan mm allas haittaisi ihmisten terveyttä nostamalla kalojen elohopeapitoisuutta ja huonontamalla veden laatua sekä allasalueella että alapuolisessa vesistössä. Tekoaltaassa petokalojen elohopeapitoisuudet tulisivat altaan rakentamisen jälkeen olemaan arviolta yli 1 mg/kg 8-15 vuoden ajan, jolloin nämä kalat olisivat myynti- ja syöntikelvottomia. Myös Kemijärven alapuolisen Kemijoen petokalojen elohopeapitoisuudet kasvaisivat selvästi nykyisestä. Petokalojen elohopeapitoisuuden aleneminen tason 0,5 mg/kg alapuolelle kestäisi vuotta. Veden laatu huononisi sekä allasalueella että alapuolisessa vesistössä. Hallinto-oikeus ja KHO kuitenkin katsoivat, etteivät vaikutukset terveyteen sinänsä ylitä luvan myöntämisen epäämiskynnystä. Sen sijaan altaan vaikutukset vesiluontoon ja sen toimintaan sekä ympäristön luonnonsuhteisiin hallinto-oikeus ja KHO totesivat niin merkittäviksi että luvan myöntämisen epäämiskynnys ylittyy. Muutokset olisivat suurelta osin peruuttamattomia. KHO toteaa, että "[h]allinto-oikeus on todennut, että Vuotoksen alueen edellä kuvatut luontoarvot ovat paikkaan sidottuja. Alueen monimuotoiset luontoarvot kuten alueen lettosuot ja monipuolinen eliölajisto ovat syntyneet tai kehittyneet hyvin pitkän ajan kuluessa Vuotoksen alueen kallioperän, maaperän, vesistöolojen ja pienilmaston vaikutuksesta. Vuotosalueen linnuston arvokkain osa on suurten soiden linnustoa, joka on riippuvainen suurehkoista, yhtenäisistä ja luonnontilaisista soista reunametsineen, vesistöineen ja metsäsaarekkeineen. Mikäli allas rakennetaan, alueen luontoarvot menetettäisiin lopullisesti. Mikään toinen alue ei voi korvata Vuotosalueen luontoarvoja eikä niitä voida kompensoida eikä vahinkoja voida edes sanottavassa määrin vähentää alueen ulkopuolisilla toimenpiteillä." Ympäristöministeriö totesi Vuotoksen altaan lupakäsittelyn yhteydessä antamissaan lausunnoissa ja Lapin vesioikeuden päätöksestä tekemässään valituksessa mm, että allas huonontaisi pohjaveden laatua siten, että vesilain 1. luvun 22 :n mukaan lupaa ei voida myöntää. Lisäksi ministeriö totesi, että "Vuotoksen alue on, etenkin suo-, jokivarsi- ja vesiluontonsa puolesta, koko Suomen oloissa poikkeuksellisen monimuotoinen ja luonnonsuojelullisesti arvokas kokonaisuus. Alue täyttää luontoarvojensa puolesta sekä luonto- että lintudirektiivin kriteerit." Vesilakia on sittemmin uudistettu, mutta niin sanottu ehdoton luvanmyöntämiskriteeri, jonka nojalla KHO totesi Vuotoksen altaan laittomaksi, on laissa edelleen. Lapissa sijaitsevat Lokan ja Porttipahdan altaat, 315 ja 149 km2, on aikoinaan rakennettu erityislain nojalla. Niiden jälkeen seuraavaksi suurimmat tekoaltaat on tehty merenlahdista patoamalla, Luodonjärvi, 67 km2, ja Uudenkaupungin makeavesiallas, 37 km2. Suomen suurin vesilain nojalla luvan saanut sisämaahan rakennettu tekoallas on Uljuan allas Pohjanmaalla, 28 km km2:n kokoinen Kemihaaran allas olisi siis paljon suurempi kuin yksikään vesilain nojalla luvan saanut allas. page 3 / 6
4 Allashanke ja Natura 2000 Vuonna 2004 valtioneuvosto liitti Kemihaaran suot Naturaan. Tästä valitettiin KHO:een, joka piti päätöksen voimassa. Allas, jota alun perin suunniteltiin Kemihaaran altaana, sittemmin Vuotoksen altaana, ja nyt jälleen Kemihaaran altaana, peittäisi Kemihaaran suot-nimisen Natura-alueen eli tuhoaisi sen luontoarvot, mikä myös kaavaehdotuksessa tosiasiassa myönnetään. Tämän johdosta asiaan vaikuttaa Suomen kansallisen lainsäädännön lisäksi myös Natura 2000-verkostoa säätelevä EU-lainsäädäntö, eli EU:n luonto- ja lintudirektiivit. Viranomaisilla on velvollisuus estää niiden lajien ja luontotyyppien heikentyminen ja häiritseminen, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000-verkostoon. Tämä velvolluus koskee myös maakuntakaavojen laadintaa. Maakuntakaava, joka heikentäisi Kemihaaran suot-nimisen Natura-alueen luonnonarvoja olisi laiton. Viranomaisilla on velvollisuus valvoa ennakolta hankkeita ja suunnitelmia niin että niistä ei aiheudu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojelutavoitteille. Myös yleisen tason suunnitelmat, jotka luovat pohjaa yksityiskohtaisemmalle päätöksenteolle, kuuluvat tämän velvollisuuden piiriin. Yhteiskunnan pakottavan tärkeitä toimintoja varten direktiiviin sisältyy poikkeamismahdollisuus yhteiskunnan pakottavan tärkeitä toimintoja varten. Päätösvalta poikkeusmenettelyn käyttämisestä kuuluu Suomessa valtioneuvoston yleisistunnolle. Tämän harkintavallan käytön on täytettävä sille säädetyt oikeudelliset edellytykset. Poikkeusmenettelyn käytön edellytykset ovat (i) että hankkeelle ei ole muita vaihtoehtoja, (ii) että kyseessä on erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy, (iii) komission lausunto vaikutusten kohdistuessa priorisoituihin luontotyyppeihin tai lajeihin ja (iv) Natura verkostolle aiheutuva heikennys kompensoidaan. Direktiivin mukaiset edellytykset heikentää Kemihaaran soiden luontoarvoja hukuttamalla ne tekoaltaan alle eivät täyty. Ensinnäkään kyse ei ole tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta hankkeesta, jolle ei olisi vaihtoehtoja. Sähköntuotannolle - myös niin sanotun nopean säätötehon tuotannolle - on lukuisia vaihtoehtoja. Myös tulvasuojelulle on olemassa vaihtoehtoja. Tulvasuojelusta enemmän jäljempänä. Toiseksi ei ole mahdollista löytää toista Natura aluetta, joka kompensoisi Kemihaaran soiden hukuttamisen aiheuttamat luontoarvojen menetykset. Tulvasuojelu Kemihaaran altaan yhdeksi tavoitteeksi esitetän tulvasuojelu. Tulvasuojelua käsiteltiin myös Vuotoksen altaan lupaprosessissa. Vaasan hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa maa- ja metsätalousministeriö perusteli Vuotoksen allasta myös tulvasuojelulla. Koska vesilain kynnys ehdottomasta luvan myöntämisen esteestä (huomattavat ja laajalle ulottuvat vahingolliset ympäristövaikutukset) täyttyivät, hallinto-oikeus ja KHO eivät lähemmin tarkastelleet tulvasuojelukysymystä. KHOn päätöksen jälkeen, vuonna 2007, on säädetty EU-direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta, johon tekoallasta koskevassa julkisessa keskustelussa on usein viitattu. page 4 / 6
5 Direktiivissä korostetaan tarvetta maankäyttöä suunnitellessa kartoittaa myös tulvariskit. Erityisesti korostetaan koko vesistöaluetta koskevaa yhteistyötä, mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö silloin kun valuma-alue ulottuu useamman valtion alueelle. Direktiivi velvoittaa tekemään kartat tulvavaarasta ja -riskeistä. Johtolauseessa 14 todetaan: "Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi keskityttävä ehkäisyyn, suojeluun ja valmiustoimiin. Suunnitelmissa olisi joille annettavan tilan lisäämistä silmällä pitäen harkittava mahdollisuuksien mukaan tulvatasanteiden ylläpitoa ja/tai kunnostamista sekä toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallintasuunnitelmien osatekijät olisi tarkistettava säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle ottaen huomioon ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset tulvien esiintymiseen." Direktiivin 4. artiklassa todetaan: "1. Jäsenvaltioiden on tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritettava tulvariskien alustava arviointi Tämä tulvariskien alustava arviointi tehdään saatavissa olevien tai suoraan johdettavissa olevien tietojen, kuten asiaa koskevien rekistereiden ja pitkän aikavälin kehityksestä, erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tulvien esiintymiseen, tehtyjen tutkimusten perusteella, jotta saadaan arvio mahdollisista riskeistä. Arviossa on oltava vähintään seuraavat osat: a) asianmukaisessa mittakaavassa olevat vesipiirin kartat, joissa on kuvattu myös vesistöalueiden, vesistöalueiden osien ja mahdollisten rannikkoalueiden rajat ja joista käy ilmi alueen topografia ja maankäyttö; b) kuvaus tulvista, joita on esiintynyt alueella aikaisemmin ja joilla on ollut huomattavia vahingollisia vaikutuksia ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle ja joiden kaltaisten tapahtumien toistumista voidaan edelleen pitää todennäköisenä, mukaan lukien tulvan laajuus, tulvareitit ja arvio tulvien vahingollisista vaikutuksista; c) kuvaus aikaisemmin esiintyneistä merkittävistä tulvista, jos samanlaisten tulvien toistumisella saattaisi olla huomattavia vahingollisia seurauksia; ja niissä on jäsenvaltioiden erityistarpeista riippuen oltava: d) arvio tulevien tulvien mahdollisista vahingollisista seurauksista ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle; arviossa on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon sellaiset tekijät kuin alueen topografia, vesistöjen sijainti ja niiden yleiset hydrologiset ja geomorfologiset ominaisuudet, mukaan lukien tulvatasanteet luonnonmukaisina pidättämisalueina, nykyisten ihmisen rakentamien tulvasuojelurakenteiden tehokkuus, asuttujen alueiden ja taloudelliseen toimintaan käytettyjen alueiden sijainti sekä pitkän aikavälin kehitys mukaan lukien ilmastonmuutoksen vaikutukset tulvien esiintymiseen." Direktiivi velvoittaa kartoittamaan tulvariskit, mutta jättää kunkin jäsenmaan keinot tulvariskien vähentämiseksi. Julkisessa keskustelussa esiitetty väite, että EU-direktiivi jopa velvoittaisi rakentamaan tekoaltaita tulvasuojelun vuoksi, on perätön. Koko direktiivissä ei ole mainittu tekoallas-sanaa. Ainoa tulvasuojelun keino, joka direktiivissä mainitaan, ja useassa kohdassa, ovat tulvatasanteet, toisin sanoen page 5 / 6
6 Powered by TCPDF ( Viiden entisen ministerin yhteinen näkemys ehdotuksesta ottaa Vuotoksen allas uudelleen esille alueet, joihin luonnontilaisten vesistöjen tulvavedet ovat suurelta osin ohjautuneet, niiden ylläpito ja kunnostaminen. Kemijoen ja sen sivujokien varrella tulvasuojelun tärkein asia on välttää rakentamista paikkoihin, jotka ovat tulville altiina. Siltä osin kuin tässä asiassa on jo tehty virheitä, tulvasuojelu voidaan toteuttaa mm penkereiden avulla. Myös EU-direktiivissä mainittu Kemijoen luonnollisten tulvatasanteiden kunnostaminen tulisi selvittää. EU:n vesipuitedirektiivi EU:n vesipuitedirektiivi on astunut voimaan vuonna Se ei siis ollut voimassa vielä silloin, kun Vuotoksen altaan lupakäsittely pantiin vireille. Nyt myös se on lainsäädäntöä, jota pitää noudattaa vesistöihin kohdistuvia ja niihin vaikuttavia suunnitelmia laadittaessa. Vesipuitedirektiivin 1. artiklan ensimmäisessä pykälässä todetaan sen tarkoitukseksi "estää vesiekosysteemien sekä vedentarpeen kannalta vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien ja kosteikkojen edelleen huononemi[n]en sekä suojel[la] ja paranta[a] niiden tilaa". Direktiivin 4. artiklan 1. pykälässä todetaan jäsenvaltioiden velvollisuus ehkäistä kaikkien pintavesimuodostumien tilan huononeminen. Esitetty Kemihaaran tekoallas olisi siis myös vesipuitedirektiivin vastainen. Maakuntakaavaluonnokseen sisältyvä Kemihaaran tekoallashanke rikkoisi siis Suomen kansallista vesilakia, Natura 2000-verkostoa sääteleviä EU:n luonto- ja lintudirektiiviä sekä EU:n vesipuitedirektiiviä. EU:n direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta ei myöskään luo perustetta tekoaltaalle. Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2015 Satu Hassi Tekniikan lisensiaatti, Ympäristöministeri vuosina , Euroopan parlamentin jäsen vuosina Heidi Hautala Euroopan parlamentin jäsen Kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeri vuosina Pekka Haavisto Kansanedustaja Ympäristöministeri vuosina Kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeri vuosina Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen Ympäristöministeri Pertti Salolainen Kansanedustaja Ulkomaankauppaministeri page 6 / 6
MUISTUTUS LAPIN ELY-KESKUKSELLE KEMIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMASTA
Helena Tiihonen Kaisankankaantie 165 98400 Isokylä puh: 0400345104 email: taavatii@gmail.com www.vapaavuotos.fi MUISTUTUS LAPIN ELY-KESKUKSELLE KEMIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMASTA Viittaan aikaisempaan
LisätiedotKokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa
LisätiedotNatura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen
Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen Lainsäädäntöneuvos Hankkeita ja suunnitelmia koskevia ennakkovalvonta Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta: Kaikki suunnitelmat tai
LisätiedotLausunto Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta
LAUSUNTO 23.2.2015 / LUONNOS Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Lausunto Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmassa
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
LisätiedotNatura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
LisätiedotLuontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
LisätiedotMerkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
LisätiedotSAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotVESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ
SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotA7-0277/102
10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotKuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO
Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotHE 237/2009 vp. (1303/2004) täydennettiin lain säännöksiä
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vesienhoidon järjestämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotVESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA
VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotMitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4
LisätiedotYhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotLammin päivät Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto
Lammin päivät 3.10.2018 Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto Kaivoslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Luonnonsuojelulaki YVA-laki... poronhoitolaki, erämaalaki,
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotPohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset
Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet
LisätiedotSAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.10.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö täydentäminen Luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohta: Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Seitsemisen kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua ja vuonna 1989 laajennettua Seitsemisen kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotLuhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
LisätiedotPäätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011
Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan
LisätiedotEU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö
EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen 15.5.2013 Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkoston muodostamisesta suojelutoimenpiteisiin Luontodirektiivin 3 ja 4 artikla säätelevät
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotPäiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta
LisätiedotItä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola
Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun
LisätiedotMuonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 11 14 sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2019 Seitap Oy
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti L 288/27 DIREKTIIVIT
6.11.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 288/27 DIREKTIIVIT EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (ETA:n
LisätiedotEhdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista
Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki ehdotuksen merkittäviksi tulvariskialueiksi
LisätiedotPyhäjoen tulvariskien hallinta
Sivu 1/7 Pyhäjoen tulvariskien hallinta 1/11 Yleistiedot Tervetuloa Pyhäjoen tulvariskien hallinnan kyselyyn Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Pyhäjoen
LisätiedotROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila
POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään
LisätiedotHE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin
Lisätiedot1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE
FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotKaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla.
1 KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE Asia: Valitus Kiteen kaupunginvaltuuston päätöksestä 17 26.4.2010 Viite 9/8/800/2010 Muutoksenhakijat Keski-Karjalan luonto ry Allintie 2 82500 Kitee Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
11.10.2011 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan
LisätiedotKemi-Ounasjoen monikäyttö
23.2.2011 Maiju Hyry Taustalla Eu:n direktiivt Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/EY) velvoittaa jäsenmaat valmistelemaan vesistökohtaiset vesienhoito-ohjelmat ohjelman tavoitteena on vesistöjen hyvä
LisätiedotUusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotPäätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012
Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen
LisätiedotVesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa
Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotHakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU
VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Punkalaitumenjoen alitse sekä töiden
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotA7-0277/129/REV
3.10.2013 A7-0277/129/REV Tarkistus 129/REV Cristina Gutiérrez-Cortines PPE-ryhmän puolesta Mietintö Andrea Zanoni Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi COM(2012)0628
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT
LisätiedotHE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotInari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
LisätiedotMETSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 822/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (1) 59 Asianro 822/00.02.03/2013 Tiedonannot ympäristö- ja rakennuslautakunnalle vuonna 2013 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Kuopion
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012
LisätiedotApteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI
LisätiedotNatura-arvioinnin sisällöt
Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotKatsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin
Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotKaavoituksen ajankohtaispäivä 4.6.2015. Ritva Isomoisio, hallinto-oikeustuomari Turun hallinto-oikeus
Kaavoituksen ajankohtaispäivä 4.6.2015 Ritva Isomoisio, hallinto-oikeustuomari Turun hallinto-oikeus Pääasiaryhmä rakentaminen Keskim. käsittely- Hallinto-oikeus aika / kk Turku 6,5 Hämeenlinna 8,6 Vaasa
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi
LisätiedotKÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine
LIITE 7 KOKKOLAN KAUPUNKI ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 12.5.2016 P23496 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 1 (6) Nro: 1 Valmistelu:
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön energiainfrastruktuurihankkeiden luettelon hyväksymiseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 3 Lisäys asiakirjaan COM(2016) 456 final Täydennys alkuperäisen menettelyn liitteeeseen 3 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta
Lisätiedot8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT
LisätiedotSAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2019
SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2019 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 Kaavoitusviranomainen 2 Miten voit osallistua kaavoitukseen 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 3
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö
Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA
Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T
LisätiedotPuruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
LisätiedotTulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014
LisätiedotMuistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)
Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy
LisätiedotKOMISSION PÄÄTÖS. tehty 15.3.2010,
EUROOPAN KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS tehty 15.3.2010, Bryssel, 15.3.2010 K(2010)1797 ihmisille tarkoitetun lääkkeen "Temozolomide HEXAL - temotsolomidia" myyntiluvan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja
LisätiedotKarkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija
Lisätiedot