Panu Oulasvirta Alleco Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Panu Oulasvirta Alleco Oy"

Transkriptio

1 Panu Oulasvirta Alleco Oy

2 Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa saakka

3 Miksi raakku on niin tärkeä? Indikaattorilaji: Lisääntyvä raakkupopulaatio ilmentää luonnontilaista ekosysteemiä Mikäli populaatio koostuu vain aikuisista simpukoista on joen historiassa tapahtunut käänne huonompaan Kuoreen kertyneitä aineita voidaan lukea kuin aikakirjaa

4 Miksi raakku on niin tärkeä? Yksi raakku suodattaa n. 50 l. vettä/ vrk Ylläpitää ekosysteemiä ja muodostaa hyvän elinympäristön monelle muulle lajille Kun avainlaji poistetaan koko ekosysteemi muuttuu

5 Miksi raakku on niin tärkeä? Raakulla on tiukat elinympäristövaatimukset => kun raakkua suojellaan siitä hyötyvät monet muutkin lajit kuten sen isäntäkalat lohi ja taimen

6 Rauhoitettu vuonna 1955, säädetty erityistä suojelua vaativaksi lajiksi Habitaattidirektiivin liitteen II laji: Laji jonka suojelemiseksi on perustettava erityisen suojelun alueita (=Natura-alueita)

7 Raakun suojelu ei ole pelastanut lajia: yli 90 % Euroopan raakkupopulaatioista on kadonnut Jäljellä olevissa populaatioista valtaosassa lisääntyminen on loppunut=>häviäviä populaatioita Raakun uhanalaisuusluokitus muutettiin 2010 vaarantuneesta luokkaan erittäin uhanalainen

8 Teno 3+1 Näätämö 1 Vienan Kemi 2 Lutto 25 Oulujoki 9 Tornionjoki 2+1 Kemijoki 31 Pyhäjoki 1 (kadonnut?) Ähtävänjoki 1 Lapväärtinjoki 1 (kadonnut?) Simojoki 2 Koutajoki 5 Karvianjoki 3 (kadonnut?) Kokemäenjoki 3 Kiskonjoki 1 (kadonnut?) Iijoki 30 Karjaanjoki 1

9 Nykyisin tunnetaan n. 120 raakkujokea (1900-luvun alussa vielä satoja raakkujokia) Hävinnyt Oulun eteläpuolelta lähes kokonaan Lisääntymistä (< 50 mm simpukoita) <50 joessa Kestävä lisääntymisen taso vain muutamassa latvapurossa! Tilanne hälyttävin pääuomissa = entisissä tai nykyisissä lohijoissa

10 Historialliset uhat: Helmenkalastus Uittoperkaus Raakulla vähän luontaisia vihollisia!

11 Nykyajan uhkia: Rehevöityminen Kaivos- ym. teollisuus Liikakalastus Happamoituminen Vedenotto Ilmastonmuutos SEKÄ ENNEN KAIKKEA: Vesivoimarakentaminen Suo- ja metsäojitukset/ turvetuotanto/ maatalous ym. toiminta joka on johtanut ravinteiden, humuksen ja kiintoaineiden kulkeutumisen jokiin Kuva: Marko Kangas

12 *Joosten & Clarke (2002) Kuva: SLL

13 Suomi Ruotsi Norja Venäjä Raakkujokia ? Lisääntymistä ? Kestävä lisääntymisen taso n. 5 n ? Yksilöä (milj.) < >100 Raakun tila Suomessa huomattavasti heikompi kuin naapurimaissa! Suomessa ei ole toimenpideohjelmaa raakkukantojen suojelemiseksi!

14 Monivaiheinen ja herkkä elinkierto: 1. Hedelmöitys: Koiraan siittiöt hedelmöittävät naaraan munasolun naaraan kiduksissa 2. Glochidiotoukka: Naaras puhaltaa toukat veteen, jossa niiden pitää päästä loisimaan talven yli isäntäkalan lohen tai taimenen kiduksiin 3. Piensimpukkavaihe: Glokidiot kehittyvät pieniksi simpukoiksi. Irtauduttuaan isäntäkalasta ne kaivautuvat pohjaan 4-8 vuodeksi. Ilmestyvät näkyviin vajaan sentin mittaisina. Nuoruusvaiheessa suuri hävikki, jota raakku kompensoi suurella glokidiotuotannolla ja pitkällä iällään!

15 Raakun nuoruusvaiheiden elinympäristön huono laatu on tärkein raakkuja uhkaava tekijä

16 Luonnontilainen pohja O 2 O 2 O 2 O 2

17 Liettynyt pohja x x x x x x

18 Tilanne on hälyttävin vesistöjen pääuomissa (entisissä tai nykyisissä lohijoissa) Ensisijainen raakun isäntä on lohi Kartoittamatta: Utsjoki, Tornionjoen pääuoma, Inarijoki (Teno), Simojoen ala- ja yläosat

19 Raakun ongelmat Simojoessa johtuvat entisistä perkauksista sekä nykyisestä maankäytöstä valuma-alueella => veden ja pohjan laatu ei vastaa raakun nuoruusvaiheiden elinympäristövaatimuksia! Myös lohenpoikasten vähäisyys yläjuoksulla voi olla rajoittava tekijä

20 Simojoki on ainoa nykyisistä lohijoistamme, jossa tunnetaan merkittävämpi raakkukanta (> 500 yksilöä) Simojoki on rakentamaton lohen nousuvesistö, se kuuluu Natura 2000 verkostoon ja siinä elää habitaattidirektiivin laji raakku => Jokihelmisimpukalla on Simojoessa korkein mahdollinen suojelustatus! Raakkua ei ole huomioitu turvetuotannossa ym. toiminnassa! Kuva Pirkko-Liisa Luhta

21 Kysymyksiä kiitos!

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus Raakkuseminaari Pudasjärvellä 19.11.2011 Makean veden suursimpukka Suomessa esiintyy 7 eri lajia makean veden suursimpukoita Raakku

Lisätiedot

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Panu Oulasvirta Alleco Oy Panu Oulasvirta Alleco Oy LUVY 40v. juhlaseminaari 19.11.2015 1. Jokihelmisimpukan biologia ja merkitys 2. Jokihelmisimpukan tila Suomessa 3. Jokihelmisimpukka Mustionjoessa Raakku elää meillä pitkälti

Lisätiedot

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

Raakkukartoitus Turkimusojan alaosalla 2016

Raakkukartoitus Turkimusojan alaosalla 2016 ALLECO RAPORTTI N:O 4b/2017 Raakkukartoitus Turkimusojan alaosalla 2016 Panu Oulasvirta Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel.

Lisätiedot

Freshabit LIFE Varsinais-Suomi

Freshabit LIFE Varsinais-Suomi Freshabit LIFE Varsinais-Suomi Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.12.2016 Varsinais-Suomen ELY FRESHABIT Kiskonjoki vapaaksi ja Karvianjoki kuntoon Uittoperkaukset sekä maankuivatus

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300

Lisätiedot

Kirjan sisällöstä vastaavat tekijät, eikä se edusta Metsähallituksen virallista kantaa. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006 ISBN 952-446-486-1

Kirjan sisällöstä vastaavat tekijät, eikä se edusta Metsähallituksen virallista kantaa. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006 ISBN 952-446-486-1 Toimittaja: Panu Oulasvirta Ulkoasu ja grafiikat: Sanna Saari Kuvatoimitus: Sanna Saari ja Panu Oulasvirta Kannen kuvat: Panu Oulasvirta (etukansi), Paul Aspholm (takakansi) Kartat: Eeva Puolakka Metsähallitus

Lisätiedot

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Freshabit LIFE Varsinais-Suomen ELY Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Kaikkien aikojen isoin LIFE hanke Kokonaisbudjetti noin 20 milj

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Pitkäaikainen lohikantojen seuranta perusta tutkimukselle ja hallintopäätöksille. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Pitkäaikainen lohikantojen seuranta perusta tutkimukselle ja hallintopäätöksille. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Pitkäaikainen lohikantojen seuranta perusta tutkimukselle ja hallintopäätöksille Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Pitkäaikaisseurannat Määritelmiä: Long-term monitoring is a process of gathering information

Lisätiedot

Ole selvillä vesistä tule messiin palauttamaan lohikalat Karjaanjokeen

Ole selvillä vesistä tule messiin palauttamaan lohikalat Karjaanjokeen Ole selvillä vesistä tule messiin palauttamaan lohikalat Karjaanjokeen LUVY:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustion Linna Kuva: Aki Janatuinen Ohjelma Ole selvillä vesistä tule messiin palauttamaan

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

FRESHABIT LIFE IP -projektissa tehdyt Ähtävänjoen jokihelmisimpukkaan liittyvät työt vuonna 2016

FRESHABIT LIFE IP -projektissa tehdyt Ähtävänjoen jokihelmisimpukkaan liittyvät työt vuonna 2016 22.12.2016 Kirjoittajat: Eero Mäenpää, Jukka Pakkala ja Erika Raitalampi FRESHABIT LIFE IP -projektissa tehdyt Ähtävänjoen jokihelmisimpukkaan liittyvät työt vuonna 2016 Ähtävänjoen jokihelmisimpukat (raakut)

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Taimenpäivä 2009 Kauhajoella Pirkko-Liisa Luhta Metsähallitus Luontopalvelut Koillismaan ja Kainuun

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet

Lisätiedot

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä 30.3.2017 Yhteistyötä vesiperinnön säilyttämiseksi kautta maan Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu

2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu 1. Saimaannorppa Norpan alalaji, joka on sopeutunut elämään Saimaan järvialtaassa. Laji on luokiteltu äärimäisen uhanalaiseksi Se on sopeutunut täysin makeaan veteen ja elää 65-80% elämästään vedessä Syö

Lisätiedot

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,

Lisätiedot

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä Jari Ilmonen, Mikko Tiira ja Pertti Itkonen Metsähallitus, luontopalvelut UUSI LIFE-RAHOITUSMUOTO FRESHABIT 1/6 ensimmäisellä kierroksella

Lisätiedot

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Jokihelmisimpukkaselvitys Kemijoella lokakuussa 2017

Jokihelmisimpukkaselvitys Kemijoella lokakuussa 2017 ALLECO RAPORTTI N:O 13b/2017 Jokihelmisimpukkaselvitys Kemijoella lokakuussa 2017 Juha Syväranta, Panu Oulasvirta ja Rami Laaksonen MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin Pauliina Louhi 1,2 & Aki Mäki-Petäys 2 1 Oulun yliopisto 2 Oulun RKTL Tutkimuspäivät 17.-18.11.2009 Sisältö Valuma-alueen maankäytön tuomat ongelmat vesistöissä

Lisätiedot

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013, Rovaniemi Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi Vaelluskalat palaavat Iijokeen ja Iijoen kalatiet 2011-13 -hankkeet Askel Ounasjoelle

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyötä vesiperinnön säilyttämiseksi kautta maan Kokonaisbudjetti noin 20 milj LIFE IP EU LIFE IP

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Luonnonvarakeskus Vihreä teknologia Vesiviljelytuotanto Ryhmäpäällikkö Petri Heinimaa Ii 5.2.2016 Tutkimusteemat Tavoitteet Pohjoinen vihreä

Lisätiedot

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute Annukka Puro-Tahvanainen 13.5.2015 Tarkennukset riskiarviointiin ja vesistöihin Tila hyvä tai erinomainen: tilassa on heikkenevä

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS! Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-

Lisätiedot

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus 1. Saimaannorppa Eläminen Pesiminen ja uhanalaisuus Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs Elää makeissa vesissä ja sitä esiintyy ainoastaan Suomessa Saimaan vesistöissä Viettää jopa 80% elämästään vedessä

Lisätiedot

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni

Lisätiedot

Nokian Luonto ry. 1/11 c/o puheenjohtaja Timo Lepistö Aaroninkatu 14 37130 Nokia 21.2.2014 nokianluonto@gmail.com

Nokian Luonto ry. 1/11 c/o puheenjohtaja Timo Lepistö Aaroninkatu 14 37130 Nokia 21.2.2014 nokianluonto@gmail.com Nokian Luonto ry. 1/11 c/o puheenjohtaja Timo Lepistö Aaroninkatu 14 37130 Nokia 21.2.2014 nokianluonto@gmail.com Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus DEATNU TENO TANA 16 386 m 2 vesistöalue >1200 km lohen nousualuetta

Lisätiedot

KOLMEN HELMEN JOET Vuosiraportti 2016 TOTEUTTAJAT: Hämeenkyrön kunta Ylöjärven kaupunki Nokian kaupunki HANKENUMERO:

KOLMEN HELMEN JOET Vuosiraportti 2016 TOTEUTTAJAT: Hämeenkyrön kunta Ylöjärven kaupunki Nokian kaupunki HANKENUMERO: KOLMEN HELMEN JOET Vuosiraportti 2016 TOTEUTTAJAT: Hämeenkyrön kunta Ylöjärven kaupunki Nokian kaupunki HANKENUMERO: 21741 ulla.helimo@hameenkyro.fi TIIVISTELMÄ Kolmen helmen joet -hanke on Hämeenkyrön

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio Lohikalat Karjaanjoen vesistössä Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustio Lohikalatutkimuksia Karjaanjoen vesistössä Karjaanjoki LIFE 2001-2004 Taimenen

Lisätiedot

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

GTK:n sedimenttitutkimukset. Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK

GTK:n sedimenttitutkimukset. Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK Tutkimuksen tarkoitus, tausta ja haasteet Tutkimuksen tarkoitus: selvittää turvetuotannon vaikutuksia

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit 1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI Tornio Lohiseminaari 14.9.2011 Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry Kalastuskomissaari Maria Damanaki tämä asetus näyttn yttää suuntaa pyrittäess essä varmistamaan, että Itämeren

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Isojoki-Lapväärtinjoen ja Karvianjoen pohjoisosan alueet Satoja kilometrejä vedenjakaja-alueiden pienvesiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 24.3.2015 8 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettujen Relander ym. aloitteesta Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamiseksi

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

Viitasammakkoselvitys

Viitasammakkoselvitys Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja 14.6.2013 1 (8) Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja Viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 14.6.2013 14.6.2013 2 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 VIITASAMMAKKO (RANA ARVALIS)...

Lisätiedot

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto

Lisätiedot