Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi

Transkriptio

1 Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille Vaelluskalafoorumi

2 PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa osaomistus Kokonaiskoneteho 446 MW Tuotanto 1,7 TWh vuodessa Voimalaitokset rakennettu tai laajennettu vuosina Vesivoimalaitosten käynnissäpito työllistää noin 50 henkilöä Laitoksia ajetaan PVO:n Harjavallan keskusvalvomosta Vesivoimalaitos Vesivoimalaitos osaomistus

3 Suomen tuotanto ja kulutus Lähde: SKM Syspower

4 Suomi tarvitsee tulevaisuudessa lisää kotimaista säätövoimaa Säätöön osallistuvaa lauhdetuotantoa korvautuu Suomessa ydinvoimalla vaikeasti säädettävällä CHP-tuotannolla Tuulivoiman tuotanto kasvaa Suomessa. Eurooppaan rakennetaan runsaasti tuulija aurinkovoimaa. Pohjoismaiselle (Norjan ja Ruotsin) vesivoimalle löytyy runsaasti kysyntää Keski-Euroopassa, jolloin sen saatavuus Suomeen voi vaikeutua. Uusien tuontiyhteyksien rakentamisen lisäksi tarvitaan myös uutta kotimaista säätövoimaa. Säätövoima on arvokkainta sähköä ja sen hankkiminen ulkomailta on kallista.

5 Suomalaiset ovat valmiita lisäämään vesivoiman määrää 71 prosenttia suomalaisista kannattaa vesivoiman lisäämistä nykyisestä. Vesivoiman kannatus on jatkanut nousuaan viime vuosikymmenien aikana.

6 myös Pudasjärvellä Lähde: PVO-Vesivoiman yrityskuvatutkimus 2013 Yhdyskuntatutkimus Oy

7 KOTIMAISTA SÄÄTÖVOIMAA LISÄÄ KOLLAJA-HANKKEELLA

8 Iijoen vesisäätövoima

9 Natura Kollajan erilaiset osa-alueet Vedenpinta jäljittelee luontaista Natura Tekojärvi täytetään tulvavesistä keväällä. Kesällä vakaa vedenpinta. Tekojärveä tyhjennetään talvella Luonnonuomaan kesällä 80 prosenttia nykyisestä virtaamasta (70-80 m 3 /s). Talvella 15 m 3 /s PVO-Vesivoima Oy / Aaro Horsma

10 Taloudellista hyötyä Hankkeen kustannusarvio on noin 140 miljoonaa euroa Iso rakennushanke toisi työtä alueelle. Rakentaminen kestäisi noin 5 vuotta. Pudasjärvi saisi kiinteistöverotuloja vuosittain noin miljoona euroa. Tämä vastaa 250 työpaikan kunnallisveroa. Hanke ei tarvitse veronmaksajien tukea. Aluetalousselvitys hankkeen kustannuksista ja työllisyysvaikutuksista valmistui loppuvuonna 2013.

11 140 miljoonan euron investoinnilla työtä alueelle yhteensä noin 1250 htv:n verran Työllisyysvaikutus yhteensä noin 1250 htv:tä viiden vuoden rakentamisen aikana Suora työllistäminen 690 htv:tä Välillinen työllistäminen 590 htv:tä Tuotantovaikutus alueella on noin 170 miljoonaa euroa Suorat tuotantovaikutukset lähes 100 miljoonaa euroa Välilliset tuotantovaikutukset noin 70 miljoonaa euroa

12 100 MW lisää kotimaista säätövoimaa Kollajan tekojärveen varastoidulla vedellä tuotettaisiin 100 MW lisää kotimaista säätövoimaa. Noin 30 % tuulivoiman tarvitsemasta lisäsäätövoimasta vuonna Tekojärven eteläpuolelle rakennettavalla uudella vesivoimalaitoksella tuotetaan 32 MW uutta säätövoimaa. Lisäksi jo olemassa olevien voimalaitosten tehon käyttö nousee 70 MW.

13 Voimalaitosten energiatehokkuus paranisi Voimalaitosten hyötysuhteet ovat erinomaiset, yli 92 %, mutta ohijuoksutuksissa hukataan energiaa. Voimalaitosten ohi juoksutetaan Iijoen vuosivirtaamasta nyt noin % Lisää sähköä 155 GWh/vuosi

14 Kollaja tuo myös muutoksia Ympäristöhaitat ovat vähäisiä Vaikutukset kiinteistöihin tekojärven alueella 45 km 2 maa-aluetta muuttuu vesialueeksi. Kollajan paliskunnan maapinta-ala pienenee noin 4 %. Alueella on 2 metsästysmajaa ja 3 kesäasuntoa. Kosket ja kalojen elinolot säilyvät Natura-kohteet säilyvät

15 Ympäristöhaitat ovat vähäisiä Ei happi- eikä vedenlaatuongelmia. Tekojärven vesi vaihtuu tehokkaasti; Aittojärven hapettomuus ja rehevyyshaitat poistuvat. Suurten petokalojen elohopeapitoisuus kohoaa alkuvuosina ja palautuu sitten normaaliksi. Vähän ravinteita alajuoksulle ja merelle. Joki säilyy, sillä suurin osa virtauksesta menee kesällä nykyistä jokiuomaa pitkin. Ei merkittäviä ilmastovaikutuksia metaanipäästöt pienenevät CO 2 -päästöt kasvavat hieman.

16 Kosket ja kalojen elinolot säilyvät Koskiin ei rakennettaisi mitään. Nykyisessä jokiuomassa säilyisi kaloille riittävä veden virtaus. Vaelluskalojen palauttaminen ei vaarantuisi.

17 Kalojen elinympäristömalli Fortum, RKTL, PPO, Kemijoki Oy PVO-Vesivoima Oy / Aaro Horsma

18 Virtaamien vaikutuksia taimenen, harjuksen ja lohen eri elinvaiheille soveltuvien elinympäristöjen määrää tarkasteltiin Iijoessa kolmella jokijaksolla: Kienaskari-Riepukoski Vuormankoski (Kipinänkoski) Varpuvirrat Käytetyt menetelmät Mesohabitaattijaottelu Mikrohabitaattitarkastelut Virtausmallinnus Elinympäristömallinnus

19 Riepukoski, Kienasvirta ja Vuormankoski

20 Varpuvirrat

21 Virtakalat hyötyvät virtauksen rauhoittumisesta Elinympäristömalli: harjuksen poikaset (5-25 cm) kesällä. Esimerkki: Varpuvirrat 50 m 3 /s (suunniteltu 50-80) 100 m 3 /s (nykytila) Erinomainen Ei sovellu

22 Taimenen poikasten (10-15 cm) talvehtiminen hyötyy hitaammasta virtauksesta Ei sovellu Erinomainen Elinympäristömalli Vuormankoskesta PVO-Vesivoima Oy / Aaro Horsma

23 Taimenen elinympäristön pinta-ala Kaikki kosket yhteensä Virtaama talvella Virtaama kesällä PVO-Vesivoima Oy / Aaro Horsma

24 Yhteenveto ja johtopäätökset Nykytilassa suuret kevättulvat huuhtovat kutusorat koskista Kevättulvia leikkaamalla voidaan lisätä kudulle soveltuvien alueiden määrää moninkertaiseksi Nykyiset talvivirtaamat rajoittavat pienten poikasten elinmahdollisuuksia Talvivirtaamien pienentäminen lisää huomattavasti pienille poikasille soveltuvia elinympäristöjä

25 Kipinänkoski syksyllä 2013, Iijoen virtaama noin 50 m³/s

26 Kollajanniemi syksyllä 2013, Iijoen virtaama noin 50 m³/s

27 Natura-kohteet säilyvät Vedenpinnan vaihtelut jäljittelevät nykytilannetta. Natura-arvion mukaan hanke ei heikennä merkittävästi luontoarvoja. Olemme kartoittaneet kaikki Pudasjärven Naturaluontotyypit ja varmistaneet niiden säilymisen. Venkaan pato rakennetaan riittävän kauaksi Venkaan lähteestä, jotta Natura-kohteen olosuhteet säilyvät.

28 Esim. Irnin pato Kuusamossa, koskiensuojelulaki kieltää koneiston!

29 KIITOS!