Kysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo
|
|
|
- Tero Lehtilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kysely Kollajan kiinteistönomistajille Liite Alueittaiset tarkastelut Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo
2
3 % Tulvahaitat kiinteistöllä, N= Ei 1 Kyllä, katkonut kulkuyhteyksiä 1 Kyllä, vahingoittanut puustoa 1 Kyllä, vahingoittanut piha-aluetta Kyllä, vahingoittanut rakennusta Kyllä, häirinnyt vedenhankintaa tai kaivon vedenlaatua Kyllä, vahingoittanut laituria Kyllä, muuta haittaa Kyllä, rajoittaa rakentamista Kuva 1. Tulvahaitat alueella Läheisen vesialueen käyttö, Iijokivarren asukkaat Läheisen vesialueen maiseman katselu ja kuuntelu 1 Ulkoilu läheisen vesialueen ranta-alueella kesäisin 1 Veneily ja melonta läheisellä vesialueella 1 1 Läheisen vesialueen ranta-alueen luonnon tarkkailu 1 Kalastus läheisellä vesialueella kesäisin Ulkoilu läheisen vesialueen ranta-alueella ja jäällä talvisin 1 Läheisen vesialueen muu käyttö Kalastus läheisellä vesialueella talvisin 1 Liikkuminen läheisellä vesialueella työn vuoksi 1 % % % % % % 1 Päivittäin/ Viikottain Kuukausittain/Vuosittain Harvemmin/Ei koskaan Kuva. Läheisen vesialueen käyttö, Iijokivarren asukkaat (N=-)
4 Läheisen vesialueen käyttö, Aittojärven alueen asukkaat Läheisen vesialueen maiseman katselu ja kuuntelu Ulkoilu läheisen vesialueen ranta-alueella kesäisin Veneily ja melonta läheisellä vesialueella Läheisen vesialueen ranta-alueen luonnon tarkkailu 1 Kalastus läheisellä vesialueella kesäisin Ulkoilu läheisen vesialueen ranta-alueella ja jäällä talvisin Läheisen vesialueen muu käyttö 1 1 Kalastus läheisellä vesialueella talvisin Liikkuminen läheisellä vesialueella työn vuoksi % % % % % % Päivittäin/ Viikottain Kuukausittain/Vuosittain Harvemmin/Ei koskaan Kuva. Läheisen vesialueen käyttö, Aittojärven alueen asukkaat (N=-) Läheisen vesialueen käyttö, muiden järvien alueen asukkaat Läheisen vesialueen maiseman katselu ja kuuntelu 1 1 Ulkoilu läheisen vesialueen ranta-alueella kesäisin Veneily ja melonta läheisellä vesialueella 1 Läheisen vesialueen ranta-alueen luonnon tarkkailu Kalastus läheisellä vesialueella kesäisin Ulkoilu läheisen vesialueen ranta-alueella ja jäällä talvisin Läheisen vesialueen muu käyttö Kalastus läheisellä vesialueella talvisin Liikkuminen läheisellä vesialueella työn vuoksi % % % % % % Päivittäin/ Viikottain Kuukausittain/Vuosittain Harvemmin/Ei koskaan Kuva. Läheisen vesialueen käyttö, muiden järvien alueiden asukkaat (N=-)
5 Läheisen vesialueen käyttö, muun Pudasjärven asukkaat Läheisen vesialueen maiseman katselu ja kuuntelu Ulkoilu läheisen vesialueen ranta-alueella kesäisin Veneily ja melonta läheisellä vesialueella Läheisen vesialueen ranta-alueen luonnon tarkkailu Kalastus läheisellä vesialueella kesäisin 1 Ulkoilu läheisen vesialueen ranta-alueella ja jäällä talvisin Kalastus läheisellä vesialueella talvisin 1 Läheisen vesialueen muu käyttö Liikkuminen läheisellä vesialueella työn vuoksi % % % % % % Päivittäin/Viikottain Kuukausittain/Vuosittain Harvemmin/Ei koskaan Kuva. Läheisen vesialueen käyttö, muun Pudasjärven asukkaat (N=-) Tekojärven alueen käyttö, Iijokivarren asukkaat Ulkoilu tekojärven alueella kesäisin 1 Luonnon tarkkailu tekojärven alueella Ulkoilu tekojärven alueella talvisin Metsästys tekojärven alueella 1 Tekojärven alueen käyttö elinkeinonharjoitukseen Tekojärven alueen muu käyttö Liikkuminen tekojärven alueella työn vuoksi 1 % % % % % % Päivittäin/Viikottain Kuukausittain/Vuosittain Harvemmin/Ei koskaan Kuva. Tekojärven alueen käyttö, Iijokivarren asukkaat (N=-)
6 Tekojätven alueen käyttö, Aittojärven alueen asukkaat Ulkoilu tekojärven alueella kesäisin Luonnon tarkkailu tekojärven alueella Ulkoilu tekojärven alueella talvisin 1 Metsästys tekojärven alueella Tekojärven alueen käyttö elinkeinonharjoitukseen Tekojärven alueen muu käyttö Liikkuminen tekojärven alueella työn vuoksi % % % % % % Päivittäin/Viikottain Kuukausittain/Vuosittain Harvemmin/Ei koskaan Kuva. Tekojärven alueen käyttö, Aittojärven alueen asukkaat (N=1-) Tekojätven alueen käyttö, muiden järvien alueen asukkaat Ulkoilu tekojärven alueella kesäisin 1 Ulkoilu tekojärven alueella talvisin Luonnon tarkkailu tekojärven alueella Metsästys tekojärven alueella Tekojärven alueen käyttö elinkeinonharjoitukseen Tekojärven alueen muu käyttö Liikkuminen tekojärven alueella työn vuoksi 1 % % % % % % Päivittäin/Viikottain Kuukausittain/Vuosittain Harvemmin/Ei koskaan Kuva. Tekojärven alueen käyttö, muiden järvien alueen asukkaat (N=- )
7 Tekojärven alueen käyttö, muun Pudasjärven asukkaat Ulkoilu tekojärven alueella kesäisin Luonnon tarkkailu tekojärven alueella Ulkoilu tekojärven alueella talvisin Metsästys tekojärven alueella 1 Tekojärven alueen käyttö elinkeinonharjoitukseen Tekojärven alueen muu käyttö Liikkuminen tekojärven alueella työn vuoksi 1 % % % % % % Päivittäin/Viikottain Kuukausittain/Vuosittain Harvemmin/Ei koskaan Kuva. Tekojärven alueen käyttö, muun Pudasjärven asukkaat (N=-)
8 Asioiden tärkeys hankkeessa, Iijokivarren asukkaat Iijoen veden laadun säilyminen tai paraneminen 1 Kalakannan säilymis- ja kehittämismahdollisuus Iijoessa ja järvissä Veneilymahdollisuus joella Jokiuoman nykytilan säilyminen Koskien säilyminen 1 Lähijärvien veden laadun säilyminen tai paraneminen Kalateiden rakentaminen 1 Jokin muu asia 1 1 Kipinän kalastusmatkailukeskus 1 Tekojärvialueen elinkeinotoiminta 1 Tekojärvialueen metaanipäästöjen minimointi 1 1 Pudasjärven suiston Natura-arvojen turvaaminen Jokiuoman säilyminen nykyisen kaltaisena ja vedenkorkeuden vaihtelun vähentyminen 1 1 Matalien vedenkorkeuksien nostaminen Tulvien pienentyminen 1 Tulvavesien hyödyntäminen sähkön tuotannossa Investointi Pudasjärvelle Kaupungin kiinteistöverojen kasvu % % % % % % Erittäin tärkeä Tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei lainkaan tärkeä Vaikea sanoa Kuva. Asioiden tärkeys hankkeessa, Iijokivarren asukkaat (N=1-)
9 Asioiden tärkeys hankkeessa, Aittojärven alueen asukkaat Lähijärvien veden laadun säilyminen tai paraneminen Kalakannan säilymis- ja kehittämismahdollisuus Iijoessa ja järvissä Iijoen veden laadun säilyminen tai paraneminen 1 1 Tekojärvialueen metaanipäästöjen minimointi 1 Tulvavesien hyödyntäminen sähkön tuotannossa Kalateiden rakentaminen 1 1 Investointi Pudasjärvelle 1 Veneilymahdollisuus joella 1 Koskien säilyminen 1 Kaupungin kiinteistöverojen kasvu 1 Jokiuoman nykytilan säilyminen 1 Tulvien pienentyminen Jokiuoman säilyminen nykyisen kaltaisena ja vedenkorkeuden vaihtelun vähentyminen 1 Matalien vedenkorkeuksien nostaminen 1 Kipinän kalastusmatkailukeskus Jokin muu asia 1 Tekojärvialueen elinkeinotoiminta 1 Pudasjärven suiston Natura-arvojen turvaaminen 1 % % % % % % Erittäin tärkeä Tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei lainkaan tärkeä Vaikea sanoa Kuva. Asioiden tärkeys hankkeessa, Aittojärven alueen asukkaat (N=1- )
10 Asioiden tärkeys hankkeessa, muiden järvien rantojen asukkaat Lähijärvien veden laadun säilyminen tai paraneminen 1 1 Kalakannan säilymis- ja kehittämismahdollisuus Iijoessa ja järvissä Iijoen veden laadun säilyminen tai paraneminen 1 1 Veneilymahdollisuus joella 1 Kalateiden rakentaminen Matalien vedenkorkeuksien nostaminen Koskien säilyminen 1 Jokiuoman nykytilan säilyminen Tekojärvialueen metaanipäästöjen minimointi Jokiuoman säilyminen nykyisen kaltaisena ja vedenkorkeuden vaihtelun vähentyminen Jokin muu asia Tekojärvialueen elinkeinotoiminta 1 1 Tulvien pienentyminen 1 Kipinän kalastusmatkailukeskus Tulvavesien hyödyntäminen sähkön tuotannossa Pudasjärven suiston Natura-arvojen turvaaminen 1 Investointi Pudasjärvelle Kaupungin kiinteistöverojen kasvu 1 % % % % % % Erittäin tärkeä Tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei lainkaan tärkeä Vaikea sanoa Kuva. Asioiden tärkeys hankkeessa, muiden järvien rantojen asukkaat (N=-)
11 Asioiden tärkeys hankkeessa, muualla Pudasjärvellä asuvat Kalakannan säilymis- ja kehittämismahdollisuus Iijoessa ja järvissä Iijoen veden laadun säilyminen tai paraneminen Veneilymahdollisuus joella 1 Lähijärvien veden laadun säilyminen tai paraneminen Koskien säilyminen Kalateiden rakentaminen 1 Jokiuoman nykytilan säilyminen Jokiuoman säilyminen nykyisen kaltaisena ja vedenkorkeuden vaihtelun vähentyminen Tekojärvialueen metaanipäästöjen minimointi Kipinän kalastusmatkailukeskus 1 Tekojärvialueen elinkeinotoiminta 1 1 Tulvien pienentyminen Tulvavesien hyödyntäminen sähkön tuotannossa Pudasjärven suiston Natura-arvojen turvaaminen 1 1 Kaupungin kiinteistöverojen kasvu Investointi Pudasjärvelle Matalien vedenkorkeuksien nostaminen 1 1 Jokin muu asia % % % % % % Erittäin tärkeä Tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei lainkaan tärkeä Vaikea sanoa Kuva : Asioiden tärkeys hankkeessa, muualla Pudasjärvellä asuvat (N=- )
12 Asioiden tärkeys, vakituiset asukkaat Veneilymahdollisuus joella Kalakannan säilymis- ja kehittämismahdollisuus Iijoessa ja järvissä 1 Kalateiden rakentaminen 1 Kipinän kalastusmatkailukeskus Koskien säilyminen 1 Jokiuoman säilyminen nykyisen kaltaisena ja vedenkorkeuden vaihtelun vähentyminen Jokiuoman nykytilan säilyminen 1 Iijoen veden laadun säilyminen tai paraneminen Lähijärvien veden laadun säilyminen tai paraneminen 1 Matalien vedenkorkeuksien nostaminen 1 1 Pudasjärven suiston Natura-arvojen turvaaminen Tulvien pienentyminen Tekojärvialueen metaanipäästöjen minimointi Tekojärvialueen elinkeinotoiminta 1 1 Tulvavesien hyödyntäminen sähkön tuotannossa Kaupungin kiinteistöverojen kasvu 1 Investointi Pudasjärvelle % % % % % % Erittäin tärkeä Tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei lainkaan tärkeä Vaikea sanoa Kuva : Asioiden tärkeys, vakituiset asukkaat (N=-)
13 Asioiden tärkeys, loma-asukkaat Kalakannan säilymis- ja kehittämismahdollisuus Iijoessa ja järvissä 1 Iijoen veden laadun säilyminen tai paraneminen 1 1 Veneilymahdollisuus joella Koskien säilyminen Lähijärvien veden laadun säilyminen tai paraneminen Jokiuoman nykytilan säilyminen Tekojärvialueen metaanipäästöjen minimointi 1 Kalateiden rakentaminen Jokiuoman säilyminen nykyisen kaltaisena ja vedenkorkeuden vaihtelun vähentyminen 1 Kipinän kalastusmatkailukeskus 1 1 Tekojärvialueen elinkeinotoiminta Matalien vedenkorkeuksien nostaminen 1 Pudasjärven suiston Natura-arvojen turvaaminen 1 Tulvien pienentyminen Tulvavesien hyödyntäminen sähkön tuotannossa Investointi Pudasjärvelle 1 Kaupungin kiinteistöverojen kasvu % % % % % % Erittäin tärkeä Tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei lainkaan tärkeä Vaikea sanoa Kuva : Asioiden tärkeys, loma-asukkaat (N=1-1)
14 Asioiden tärkeys, muu kiinteistö Lähijärvien veden laadun säilyminen tai paraneminen Iijoen veden laadun säilyminen tai paraneminen 1 Jokiuoman nykytilan säilyminen 1 Kalakannan säilymis- ja kehittämismahdollisuus Iijoessa ja järvissä Veneilymahdollisuus joella 1 Koskien säilyminen 1 Tekojärvialueen metaanipäästöjen minimointi 1 Kalateiden rakentaminen Tekojärvialueen elinkeinotoiminta 1 Investointi Pudasjärvelle Tulvavesien hyödyntäminen sähkön tuotannossa Kaupungin kiinteistöverojen kasvu 1 Kipinän kalastusmatkailukeskus 1 Pudasjärven suiston Natura-arvojen turvaaminen 1 Tulvien pienentyminen Jokiuoman säilyminen nykyisen kaltaisena ja vedenkorkeuden vaihtelun vähentyminen Matalien vedenkorkeuksien nostaminen % % % % % % Erittäin tärkeä Tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei lainkaan tärkeä Vaikea sanoa Kuva 1. Asioiden tärkeys, muun kiinteistön omistajat (N=-)
Kollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas
Kiinteistökyselyn tulokset Anne Vehmas Kysely kiinteistöjen omistajille Tavoitteena kerätä tietoa nykytilanteesta miten hankkeeseen liittyviä alueita käytetään mitä asioita pidetään tärkeänä Kollaja-hankkeessa
1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)
Asukaskysely Kollaja-hankkeen YVA TAUSTATIEDOT 1 T 1. Sukupuolenne 1 Nainen 2 Mies 2. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Yksin asuva 2 Pariskunta 3 Lapsiperhe 3. Ikäryhmänne 1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65
Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.
Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella
Rauhajärven käyttäjäkysely
Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)
Kollaja-hankkeen YVA. Kysely Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille. Joonas Hokkanen
Kollaja-hankkeen YVA Kysely Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille Joonas Hokkanen Sisällys 1. JOHDANTO 1 2. KYSELYN TOTEUTUS 2 2.1 Kohderyhmä 2 2.2 Kysymykset 3 2.3 Tiedon keräys 3 2.4 Aineiston käsittely
KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille
Vesistösuunnittelu-PAKKA hanke KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille 1. Yhteystiedot Nimi Osoite Sähköposti Puhelinnumero 2. Yhteystietoni
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi
Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara
ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.9.2014 Viite 1510007427 ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET 1 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 11.9.2014 Laatija Tarkastaja
PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle vuoden 2013 lopussa. Vastausprosentti oli 53 %, eli erittäin
Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
Merimetsojen vaikutukset loma-asutukseen
Merimetsojen vaikutukset loma-asutukseen Kuka minä olen: Reijo Holmi, syntynyt Merikarvialla 1950 ja asun siellä myös vakituisesti Olen rakentanut kesämökin saareen vuonna 1978 n. 800 m:n päähän merimetsoista
Prokollaja.wordpress.com
Prokollaja.wordpress.com 1. Altaaseen kerätään vain tulvavedet. Ei pidä paikkaansa: vain viidesosa tulvavesistä mahtuisi altaaseen. Täysi allas tyhjenisi noin kuukaudessa. Suurin osa Iijoen virtaamasta
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan
Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Pohjolan Voima
Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pohjolan Voima YVA Ympäristövaikutusten arviointi on päätöksenteon valmistelua Mikä on muuttunut Lait Koskiensuojelulaki Vesilain muutokset Laki ympäristövaikutusten
Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi
Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille Vaelluskalafoorumi 11.2.2014 11.2.2014 PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa
LUONNOS: Ennakkoarviointitaulukot ja päätösvaihtoehdot. 1. Vaikutusten ennakkoarviointi: kuntalaisvaikutukset
LUONNOS: Ennakkoarviointitaulukot ja päätösvaihtoehdot 1. ryhmä 1. Vaikutusten ennakkoarviointi: kuntalaisvaikutukset Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus - palvelut lähemmäksi vihtijärveläisiä -
Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen
1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
Vesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus - esimerkkinä Kollaja
Vesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus - esimerkkinä Kollaja Puheenvuoro Rambollin tulevaisuusseminaarissa Näkökulma 2008 --- Birger Ylisaukko-oja Toimitusjohtaja PVO-Vesivoima Oy Vesivoiman ja vesiluonnon
Suomi tarvitsee lisää uusiutuvaa kotimaista säätövoimaa
Suomi tarvitsee lisää uusiutuvaa kotimaista säätövoimaa 1(45) PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa osaomistus Koneistoja yhteensä 23 kpl Kokonaiskoneteho
Kotimaista säätövoimaa vedestä
Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen
Kyläkysely. KYLÄKYSELY Ristola. Sukupuoli. Ikä
Kyläkysely KYLÄKYSELY Ristola Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (1.1-.2.) Ristolassa kotitaloutta palautuneita vastauksia 2 Vastausprosentti n.
VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003
Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat
YLITORNION KUNTA. Torniojoen osayleiskaavan päivitys. Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille. Hyvä asukas tai maanomistaja!
YLITORNION KUNTA Torniojoen osayleiskaavan päivitys Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Ylitornion kunnan Tornionjoen, Tengeliönjoen ja Portimojärven ranta-alueilla
Uusi lainsäädäntö, uusia työkaluja. Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari
Uusi lainsäädäntö, uusia työkaluja Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari 27.3.2018 Aiheita 1. Jätevesilainsäädäntö pähkinänkuoressa 2. Alle vai yli 100 metriä vesistöön?
Kysely Paimionjoen vesistön virkistyskäytöstä. Kysely tuhannelle satunnaisesti valitulle Paimionjoen vesistön varrella asuvalle henkilölle.
Kysely Paimionjoen vesistön virkistyskäytöstä Kysely tuhannelle satunnaisesti valitulle Paimionjoen vesistön varrella asuvalle henkilölle. Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi/syke ARVOISA VASTAANOTTAJA!
Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena
Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet
Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä
LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä Metsähallitus Länsi-Lappi Sampantie 4 95700 Pello 2 SISÄLLYSLUETTELO
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
Olen vuotias 1/10. Olen - vuotias. Kaikki vastaajat (N=384) yli 65
Olen vuotias Olen - vuotias 86 79 81 55 36 38 9-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65 1/1 Olen Olen 25 4 1 15 5 Mies ainen 2/1 Missä kunnassa asut? Missä kunnassa asut? 1 125 1 69 54 36 28 18 24 1 Lappeenranta
Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus
Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu
Luodonjärvi, kysely ranta-asukkaille
Liite 3 Vastaajien ikäjakauma 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1918 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1981 Asuminen Luodonjärven äärellä 18 16 14 12 10
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden
Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten
Ulkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
Iijoki-kyselyn ja ryhmätöiden tuloksia Tulosten hyödyntäminen vetovoiman kehittämisessä?
Iijoki-kyselyn ja ryhmätöiden tuloksia Tulosten hyödyntäminen vetovoiman kehittämisessä? Iijoki Foorumi, Pikku Syöte 18.5.2017 Lauri Rantala, Akordi oy lauri@akordi.fi Asukaskysely Iijoen arvoja ja kehittämiskohteita
Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus
Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa
Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli
Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti
Ylitornio, Kainuunkylä Kohdenumero mh,kk,tupa,aula,wc, 77,6 m²/77,6 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00
Mökki tai huvila Ylitornio, Kainuunkylä Kohdenumero 631078 2mh,kk,tupa,aula,wc, 77,6 m²/77,6 m² Kov. 1994 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 78 000,00 Rantapirtintie 309. Kallijärven rannassa upealla paikalla
KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI LIITE 1 AURAUKSET 2012-2014 TARJOUSLOMAKE
ALUE 1 m2 yksikköhinta alueen hinta yhteensä/aurauskerta Katu m2 105675 Piha m2 0 Koneessa alusterä: Kyllä Ei ALUE 2 m2 yksikköhinta alueen hinta yhteensä/aurauskerta Katu m2 119050 Piha m2 0 Koneessa
Kuinka suomalaiset ulkoilevat?
Luonnon virkistyskäyttö Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Valtakunnallinen ulkoiluseminaari Heureka, Vantaa, 1.12.2011 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari
Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
6. Asuntosi ja/tai loma-asuntosi sijainti (Kunnan ja kylän tarkkuudella)
1 Esitiedot 1. Ikäsi 16 30 vuotta 31 45 vuotta 46 60 vuotta yli 60 vuotta 2. Sukupuolesi Mies... Nainen. 3. Talouden koko henkilöä 4. Ammatti / elinkeino (esim. rakennusmies, eläkeläinen, poromies) 5.
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen
Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema Kouvola 21.11.2017 Erityisasiantuntija Matti Kuittinen Hiilineutraali 2045 Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2 Rakennettu
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI
HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI 1 HAVAINNEKUVIA VESITALOUSHANKKEISTA 2 Kuva 1. Lillmälön ja Prostvikin lauttarantojen laituri- ja satamarakenteiden uusiminen sekä
Vedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta
Vedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta 7.11.2018 Kuva: Taina Bister Toisveden luusuaan Horhankoskelle v. 2018 valmistunut yli 90 m leveä pohjapato ja kunnostettua
Kysely järven tilaa koskevista havainnoista
Kysely järven tilaa koskevista havainnoista Tällä kyselylomakkeella kootaan tietoa järvien tilassa tapahtuneista muutoksista ranta-asukkaiden, mökkiläisten, kalastajien, veneilijöiden ym. ihmisten kokemusten
SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Yleisötilaisuus Tervola Jari Laitakari Kalle Reinikainen
SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleisötilaisuus Tervola 20.5.2013 Jari Laitakari Kalle Reinikainen YVA-MENETTELYN TARKASTELUALUE COPYRIGHT PÖYRY 14.3.2013 NYKYTILA MAISEMA-ALUEET,
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä 12.11.2013
FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Johdanto Luonto tuottaa ihmisille hyvinvointia Luontokokemukset ja läheinen suhde luontoon edesauttavat
Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus
Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Esityksen sisältö A. Asukkaiden ja mökkiläisten maksuhalukkuus
Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos, kortteli 2, Eura
Lausunto VARELY/2867/2018 20.02.2019 Julkinen Euran kunta PL 22 27511 EURA kirjaamo@eura.fi kimmo.haapanen@eura.fi Viite : lausuntopyyntönne 22.1.2019 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos, kortteli
1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee?
1(6) 1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 1 Vakituinen asukas 2 Loma-asukas 3 Yrittäjä 4 Muu, mikä? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee? 1 Alle 1 km 2 1-2 km 3 2-4 km
105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle. Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta
Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (2008) Virtavedet jaettu 18 eri luontotyyppiin Uhanalaisuus
Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava
Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava Valtuuston tekemät päätökset ohjaavat toimintaa Kaavoitus sisältyy kaupunkistrategiaan Kaavoitus on rakennusjärjestyksen mukainen toimenpide Kaavoitukseen on varattu
Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus
Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteutti syksyllä 2014 (5.10.- 30.11.2014)
TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos
KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet
Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet Purojen ja jokien Vantaa Pienvesitapaaminen 24.5.2018 Anna Kyytinen, Vantaan kaupunki Purojen ja jokien Vantaa Vantaalla vietettiin 2015 Purojen Vantaa-teemavuotta
PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa
Elinvoimaryhmä Teemana asuminen
Elinvoimaryhmä 07.05.2019 Teemana asuminen Kehitysnäkymät, tarpeet ja mahdollisuudet Tilaohjelma (kunnan omistamat kiinteistöt; kirkonkylähanke) ARA-hanke (SavoGrow: kuntien yhteinen osuuskunta asumisen
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
Petäjävesi, Petäjävesi Kohdenumero Tupa,k,mh,kesäh,wc,terassi, 56,0 m²/56,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.
Vapaa-ajan asunto Petäjävesi, Petäjävesi Kohdenumero 563404 Tupa,k,mh,kesäh,wc,terassi, 56,0 m²/56,0 m² Kov. 2001 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 74 000,00 Paasiniementie 21. Tässä se on loma-asunto omassa
PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI
PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN PERINTEISESTI KEHITTÄMISSUUNNITELMISSA Perinteisesti kartoilla esitettyjä paikkatietoja
VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET
VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous
Säännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho
Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie
Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely
Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.
Vapaa-ajan asunto. Raasepori, Bromarf Kohdenumero mh, k, oh,eteinen, 60,0 m²/60,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.
Vapaa-ajan asunto Raasepori, Bromarf Kohdenumero 593474 3 mh, k, oh,eteinen, 60,0 m²/60,0 m² Kov. 1981 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 139 000,00 Porsö RH5T5. Hiljattain korjattu mökki jossa 3 tilavaa makuuhuonetta,
Harrastuskertoja 12,4 10,0 33,6 10,1 24,9 5,0 13,8 42,3 10,0 10,7 18,2 5,0 9,7 5,0 30,7 12,9 42,1 10,0 18,5 38,6 14,0 15,9 33,3 10,0 12,7 10,0 27,1
13 Pienpuiden, oksien keräily Vapaaajan metsänhoito Vapaaajan riistanhoitotyöt 33,6 24,9 12,4 10,1 4,2 10,2 6,7 3,5 16,7 42,3 18,2 13,8 10,7 14,4 4,9 11,3 15,8 30,7 9,7 10,4 Alin korkeaaste Alempi ja ylin
Harrastuskertoja 5,0 12,2 23,8 5,0 11,6 18,4 7,0 12,7 29,6 5,0 10,4 15,8 5,0 10,0 22,4 7,0 13,6 29,6 10,0 17,9 22,9 7,0 11,4 25,3 5,0 11,6 18,0 11,9
13 Pienpuiden, oksien keräily Vapaaajan metsänhoito Vapaaajan riistanhoitotyöt 23,8 18,4 12,2 11,6 0,5 19,4 2 15,8 1 8,3 3,2 2 7,9 12,3 2 13,6 2 2 25,3 17,9 1 4,6 10,7 5,1 3,5 1 1 11,6 3,6 3,8 2 1 8,7
Harrastuskertoja 10,8 43,1 8,0 7,8 28,6 5,0 12,2 57,2 10,0 24,8 5,0 8,2 8,7 52,5 6,0 10,8 10,0 47,5 23,3 29,9 12,0 17,0 14,0 45,3 34,5 5,0 8,4 6,0
13 Pienpuiden, oksien keräily Vapaaajan metsänhoito Vapaaajan riistanhoitotyöt 43,1 28,6 14,1 3,9 6,9 2,8 2,4 6,9 4,7 5 24,8 12,2 8,2 2 16,2 7,5 5,3 19,1 5,5 7,1 4,6 52,5 12,6 5,7 1 5,7 47,5 17,1 5,9 11,6