Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Transkriptio

1 Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Suoseuran seminaari

2 Soiden ja turvemaiden käyttö Soiden ja turvemaiden pinta-ala 9,3 miljoonaa hehtaaria - noin 29 % Suomen maapinta-alasta Metsätaloutta varten ojitettu Metsätalouskäytössä ojitettua suometsää Metsätalouskäytössä ojittamatonta suometsää Metsätaloudellisesti kannattamattomia ojitettuja suometsiä Suojelualueita Raivattuja turvepeltoja* Turvemaita nykyisin viljelykäytössä Turvetuotannossa ja kunnostuksessa Pinta-ala 5,5-5,7milj. ha 4,8 milj. ha 0,6 milj. ha 0,83 milj. ha 1,2 milj. ha 0,7-1 milj. ha 0,3 milj. ha 0,07 milj. ha * osa nyt multa- tai kivennäismaata, osa ei enää maatalouskäytössä. 2

3 Suometsien painopiste Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä- Lapin alueilla Suometsien puuston kasvu ja hyödyntäminen lisääntyy Metsätalouden kannattavuus, vesistö- ja monimuotoisuus- ja ilmastovaikutukset korostuvat 3 suometsissä

4 Tavoite: Metsätalouden käytössä olevilla soilla ja turv la toimitaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti sekä edistetään metsäenergian käytön lisäämistä uusiutuvan energian tavoitteen mukaisesti. 4

5 Monimuotoisuuden turvaaminen L5. Pitkän tähtäyksen suoluonnon suojelun ja ennallistamisen ohjelma. L6. Metson tehostaminen. L7. Edistetään LSL:n 29 :n käyttöä. L8. Esitetään metsälain 10 :n täydentämistä suoelinympäristöjen osalta. L9 ja 10. Ennallistamisen kehittäminen ja rahoitus. 5

6 Suometsien kestävä hoito ja käyttö (1/6) L12. Hoidetaan ja käytetään suometsiä kestävästi siten, että metsätalous on kannattavaa ja pidetään metsätalouden toimenpiteiden haitalliset ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisinä T20. Edistetään suometsien puun markkinoille tuloa muun muassa Kemera- ja pienpuun energiatukien avulla sekä kehitetään suometsiin soveltuvaa teknologiaa ja menettelytapoja. Suometsien hakkuumäärän arvioidaan nousevan miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. T21. Rajataan suunnittelussa kunnostusojituksen ulkopuolelle kohteet, joilla vesitalouden kunnostus ei ole tarpeen siten, että puuntuottokyvyltään riittävän hyvillä ojitusalueilla ei kuitenkaan rajoiteta metsän kasvua. Keskimääräinen vuosittainen kunnostusojitustavoite on ha (KMO2015) suometsien puustojen kasvun ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Puuta hakataan enemmän, mutta ojitusala suhteellisesti pienenee. 6

7 Suometsien kestävä hoito ja käyttö (2/6) L13. Turvataan suometsien biologinen monimuotoisuus metsätaloudessa lainsäädännön ja metsänhoidon keinoin. T22. Luonnontilaisia soita ei uudisojiteta ja kunnostusojituksissa rajataan suunnittelussa ulkopuolelle uhanalaiset ja harvinaistuneet suotyypit. T23. Korostetaan metsänhoitosuosituksissa ja metsäneuvonnassa luonnontilaisten suokokonaisuuksien reunavyöhykkeiden vesitalouden säilyttämistä. 7

8 Suometsien kestävä hoito ja käyttö (3/6) L14. Kehitetään metsälainsäädäntöä siten, että suo- ja turvemaametsiä voitaisiin käsitellä metsänomistajien omien tavoitteiden tai kohteen erityisluonteen mukaisesti T24. Esitetään metsälain uudistamisprosessissa selvitettäväksi mahdollisuudet muuttaa metsälakia siten, että: T24a. Tarkennetaan metsälakia ja sen tulkintaa siltä osin, että metsänomistaja voi tehdä kohteen erityisluonteen mukaisia hakkuita ja suon ennallistamistoimenpiteitä monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman, monikäytön tai riistalintukantojen hoidon edellyttämällä tavalla. T24b. Metsälain mukainen uudistamisvelvoite poistetaan tai väljennetään suometsissä tapauksissa, joissa investoinnit seuraavan puusukupolven kasvattamiseen eivät ole taloudellisesti kannattavia tai silloin kun metsänomistaja asettaa kohteen luonteen perusteella monimuotoisuuden tai riistanhoidon edistämisen 8 tavoitteekseen.

9 Suometsien kestävä hoito ja käyttö (4/6) L27. Vähennetään metsätalouden vesistövaikutuksia alueellisten vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti. L28. Turvataan riittävä ja laadukas vesiensuojelu metsänhoidossa ja käytössä, mm. metsänhoitosuositusten ja vesiensuojeluohjeistuksen kautta. T57. Otetaan kunnostusojituskohteilla laajamittaisemmin käyttöön tunnettuja, kustannustehokkaita vesiensuojelukeinoja (kosteikot, virtaamansäätö, paikkatietoaineistojen käyttö, suojavyöhykkeet sekä pohja- ja putkipadot). T58. Selvitetään mahdollisuuksia rahoittaa vesiensuojelutoimenpiteiden erikoissuunnittelua ja toteutusta yhteisöjen mailla, vesiensuojelun erityisratkaisuja ja seurantaa nykyistä laajemmin julkisella rahoituksella. T59. Laaditaan ja otetaan käyttöön yhtenäistetty ja päivitetty vesiensuojelu-ohjeisto, joka kattaa myös turvemaiden metsänuudistamista koskevan vesiensuojeluohjeistuksen. Lisätään vesiensuojeluneuvontaa ja pienvesien hoitotoimenpiteitä. T60. Yhdenmukaistetaan kunnostusojituksen lausunto- ja ilmoitusmenettely ELY:ille vesilain muutosten käyttöönoton yhteydessä. 9

10 Suometsien kestävä hoito ja käyttö (5/6) L15. Metsätaloudellisesti kannattamattomien, ojitettujen suometsien jatkokäyttömahdollisuudet selvitetään ja niistä viestitään metsänomistajille. T25. Tutkitaan ja kehitetään metsätaloudellisesti kannattamattomien, ojitettujen suometsien kustannustehokkaita hyödyntämismenetelmiä ja selvitetään eri menetelmin taloudellisia ja ympäristövaikutuksia (monimuotoisuus, ilmasto, vesistöt). Jatkokäyttömahdollisuuksia ovat muun muassa: T25a. Ojitettujen suometsien biomassoja hyödynnetään, jos se on kustannustehokkaasti mahdollista, T25b. osa alueista voidaan hyödyntää energia- ja ympäristöturvetuotantoon riippuen turpeen laadusta ja alueen sijainnista, T25c. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet ennallistetaan ja T25d. muu osa jätetään palautumaan kohti luonnontilaa. 10

11 Suometsien kestävä hoito ja käyttö (6/6) L32. Ylläpidetään ja lisätään suometsien hiilivarastoja ja nieluja ja vähennetään soiden metsätalouskäytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. T69. Selvitetään, voidaanko kunnostusojitus- ja ennallistamiskohteiden valinnassa ottaa käyttöön kriteerejä, joilla voidaan vähentää toimista mahdollisesti aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä. T70. Pyritään saamaan hiilivarastoina toimivien soiden ennallistamiseen rahoitusta perinteisten rahoituskanavien ulkopuolelta (mm. Life, EU-tuet) 11

12 Suomen turveperäiset päästöt Milj. t CO 2 -ekvivalenttia Turpeen poltto (CO2, N2O, CH4) Turvetuotantoalueet (CO2, N2O, CH4) Org. metsämaat (ojitetut) (CO2) (maaperä) Org. viljelysmaat (CO2) Org. viljelysmaat (N2O) Org. metsämaat (CO2) (puusto) ** Lähde: Tilastokeskus ** Puuston nielun suuruus on esitetty poikkeuksellisesti positiivisella asteikolla. 12

13 Muita metsätalouttakin koskevia linjauksia Kohdennetaan soita merkittävästi muuttava käyttö luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turv le (kaavoitus, luonnontilaisuusasteikko). Kehitetään maanvaihtotekniikoita turvetuotannon ja suojelun edistämiseksi. Hyödynnetään turvetuotannosta vapautuvia alueita mm. metsämetsätaloudessa (jälkikäyttö). Kehitetään suometsien monikäyttöä. 13