Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja,

Transkriptio

1 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen

2 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt tavoitteensa: Suoluonnon ja turvevarojen käytön yhteensovittamiseen siten, että myös ekologinenkestävyys kestävyys turvataan. Kansainväliset sopimukset ja useiden kotimaisten päättäjien (mm. 3 ministeriä) linjaukset jäivät huomiotta. Työryhmä oli rakennettu turvaamaan turveteollisuuden edut, luonnon ja ihmisten eduista välittämättä. Rikotaan tietoisesti mm. biodiversiteettisopimuksen ja EU päätösten monimuotoisuuden säilyttämisvelvoitteita.

3 Ongelma: Soiden luontotyyppien ja lajien suojelutaso ei ole suotuisa. Nagoyan (2010) biodiversiteettisopimuksen mukaisesti Suomessa tulee ennallistaa15% vaurioituneista ekosysteemeistä, mm. soista. Yli 5 miljoonanhehtaarinojitetustasuoalasta ojitetusta suoalasta tämä tarkoittaa noin hehtaaria > ei edennyt. Nagoya: On selvitettäväjavuoteen vuoteen 2020 mennessä poistettava luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet. Strategiatyössä tämä selvitys olisi pitänyt soiden osalta tehdä (turpeenpolton tuet, kunnostusojituksen tuet). t)

4 Ongelma: Välttämättömiä lainsäädäntömuutoksia: Luontoarvojen sisällyttämistä ympäristönsuojelulakiin tai luonnonsuojelulain mukaista ojittamattomien soiden muuttamiskieltoa, ei työryhmässä saatu alkuun. Keskeinen yhteensovittamiskeino ei toteudu.

5 Ongelma: Strategia jättää ilmastopoliittiset realiteetit lähes täysin käsittelemättä. => On epärealistista pään pensaaseen laittamista lähteä siitä, että turpeenpolttoa voidaan kansallisilla ill päätöksillä jatkaa ikuisesti ja vielä tehdä turpeesta liikennepolttoaineitakin.

6 Ongelma: Strategiassa esitetty yleisten luontoarvojen luokittelu mahdollistaa turpeenkaivun luontoarvoiltaan merkittävillä, illä ojittamattomia i osia sisältävillä illä soilla (luokittelutaulukon luokat 2 ja 3). Etelä Suomessa suuri osa suojelualueidenkin soista kuuluu luokkiin 2 ja 3. Luokan 3 suot ovat ojittamattomilta osiltaan usein aivan luonnontilaisia. Luokittelu jopa heikentää nykytilannetta tulkitsemalla valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) määrittelyä uudelleen siten, että luonnontilaisia suon osia ei enää tarvitsisikaan jättää kaivuun ulkopuolelle. Jos luokittelu tulee voimaan vasta 1.2. jälkeen, ongelma jatkuu entisellään myös täysin luonnontilaisten soiden osalta pahimmillaan vielä vuosikymmeniä.

7 Ongelma: Vesistöjen tilan parantamiseen ei tullut mitään uutta. Jos vesistöalueittaista vaikutustenarviointia arviointia ei tehdä, ei ole mahdollisuuksia päästä vesien hyvään tasoon. Arvion pitää myös voida johtaa tiukempiin lupaehtoihin tai erilaisten haittaa aiheuttavien toimintojen määrän säätelyyn alueella (turpeenkaivuu, kunnostusojitus ja suopellon raivaus). Yksittäisen suon vesistöhaittojen arvioinnissa kiintoainespäästön määrittely on harhainen: Kuiva aineena määritelty päästö kasvaa vedessä jopa 50 kertaiseksi määräksi sedimenttiä ja lisäksi osa orgaanisesta aineesta ei tule ollenkaan mukaan laskelmiin. Vesien laatu heikkenee, vaikka virallisten arvioiden mukaan vaaraa heikkenemisestä ei ole > Ongelmaan ei strategiaryhmässä päästy ollenkaan käsiksi.

8 Ongelmia: Valtionmaiden soiden toimenpide epäselvä Kaikki luontoarvoluokittelun luokkien 2 5 suot ja sijainniltaan tai hiilivarastomerkitykseltään k ltää tärkeät ät suot olisi i säilymisen i varmistamiseksi syytä siirtää Luontopalveluiden hallintaan. Turpeenkaivun ympäristölupien voimassaoloajan pidentäminen tilanteessa, jossa ympäröivä maailma ja arvostukset muuttuvat yhä nopeammin, ei ole järkevää. Moniongelmaistaturvepeltojen turvepeltojen raivausta ei kyetä strategiassa hillitsemään. Lukija voi strategiaraportin joistakin kohdista saada väärän käsityksen, että turve kuuluisi biomassaan tai olisi uusiutuva raaka aine. Saamelaiskäräjien kannanohittaminenstrategiatyössä antaa erikoisen signaalin työryhmän asenteesta YK:n alkuperäiskansasopimukseen ja perustuslakiin.

9 Positiivisia ituja Soiden lisäsuojelun ja ennallistamisen toimintaohjelma laaditaan Vlti Valtion soiden lisäsuojelu l ja ennallistaminen i saattaa edetä? dtä? Metsälain uudistamisvelvoittteesta luovutaan Ennallistaminen helpottuu Metsälain 10 n suojelemia kohteita lisätään Pienten turpeenkaivualueiden ns. 10 ha luparaja poistuu YSL:sta Kaikki em. kuitenkin vaativat joko lisärahoitusta (jota VM ei lupaa) tai lisätoimenpiteitä i i i ä lainsäädännön khi kehittämisessä i ä Mahdolliset suojelevat ja säilyttävät optiot eivät kompensoi sitä, että turpeenpoltto jatkuu laajasti, eikä työryhmä pystynyt esittämään keskeisiä lakimuutoksia (säilyneiden suoyhdistymien muuttamiskielto, YSL:n täydentäminen ls arvojen huomioimiseksi).

10 Rahaa ei ole??? Suomessa turpeen polttamista eri toimin tuetaan noin miljoonalla eurolla vuosittain. Samaan aikaan strategiatyössä jätettiin rahapulaan vedoten lisäsuojelun, virkistyksen, ilmasto ja vesiensuojelupolitiikan litiik useimmat ttoimenpiteet it tauki tai odottamaan pitkälle tulevaisuuteen. Osoittaa vastuutonta politiikkaa ja ymmärtämättömyyttä maailman realiteeteista. Yhteisen omaisuutemme, valtion soiden, käyttö suojelutilanteen parantamiseen ei enää ole yhteisesti päätettävissä. Taloudellisia etuja korostava luonnonvarapolitiikka jyrää ekosysteemipalvelut oman toimintapohjansa perustan.

11 Johtopäätöksiä SLL ja BL eivät voi pitää suo ja turvemaastrategiatyöryhmän lopputulosta kelvollisena. Eriävä mielipide raporttiin Ongelmat jatkuvat pääosin entisellään. Turveongelmien ratkaisu vaatii vesistöistä, ilmastosta, lajistosta, virkistyksestä ja kansainvälisten sopimusten noudattamisesta huolestuneiden ihmisten yhteistoimintaa. Lisää kansalaisaktiivisuutta! Eduskuntavaalit: Ei turvepöllöjä eduskuntaan! Turvekanta vaalikysymykseksi.

12 Johtopäätöksiä Soiden luontotyyppien jalajien suojelutaso ei ole suotuisa, eikä suostrategia tuo epäsuotuisaan tilanteeseen edes välttämättömimpiä helpotuksia. Suomi rikkoo tietoisesti ko. direktiivejä Koska yhteisiä päätöksiä ei Suomessa noudateta, Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi jättivät ä juuri kantelun luonto ja lintudirektiivin rikkomisesta Suomen soilla.

13 Kiitos! (taustalla ennallistettua hiilivarastoa)