HAMULA- KÄÄRMELAHTI POHJAVESI- ALUEEN GEOLOGISET TUTKIMUKSET KEVÄÄLLÄ 2012

Transkriptio

1 Maankäyttö ja ympäristö Rekno M267K Kuopio HAMULA- KÄÄRMELAHTI POHJAVESI- ALUEEN GEOLOGISET TUTKIMUKSET KEVÄÄLLÄ 2012 Siilinjärven kunta, Maaningan kunta Tutkimusseloste no 1/2012

2 Tutkimukset Hamula-Käärmelahti pohjavesialueella keväällä YLEISTÄ Tutkimusalue ja aikaisemmat selvitykset Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2 TEHDYT TUTKIMUKSET Maastokartoitus Maatutkaluotaus Painovoimamittaukset Kevyet maaperäkairaukset 3 3 TUTKIMUSTULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSTARPEET 5 LIITTEET Liite 1. Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Tutkimuskartta Painovoimamittauslinjojen tulkintaprofiilit Maatutkaluotauslinjojen tulkinnat Kevyet kairaukset, kairaustiedot Kalliopinnan taso tutkimusalueella Nykyiset havaintoputket ja uusien havaintoputkien sijoittuminen Kaavakartat EO alueineen Uusien putkien kairausprofiilit ja putkikortit -

3 Tutkimukset Hamula-Käärmelahti pohjavesialueella keväällä YLEISTÄ Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen yksikkö teki Siilinjärvi-Maaninka harjujaksolla tutkimuksia keväällä 2012 Siilinjärven ja Maaningan kuntien sekä Pohjois-Savon ELY -keskuksen toimeksiannosta. Työn tarkoituksena oli selvittää ko. harjualueen osayleiskaavoituksen yhteydessä esitettyjen maa-ainestenottoalueiden (10 kpl EO- alueita + laajennukset 9 kpl, liite 7) sekä nykyisen että mahdollisen uuden ottotoiminnan vaikutuksia alueen pohjavesiin. Tehtävien tutkimusten perusteella tuli myös osoittaa alueelle asennettaville pohjavesiputkille mahdollisimman optimaalinen sijainti. Osalla kyseisistä EO-alueista on tehty GTK:n toimesta tutkimuksia jo aiemmassa vaiheessa (Parkkilantie/Repomäki), joten tässä vaiheessa keskityttiin aiemmin vähemmän tutkituille alueille Hamulan ja Käärmelahden suunnassa. Aiempien tutkimusten tulosten perusteella, Siilinjärvi-Maaninka harjujakson geologiset olosuhteet ovat osoittautuneet erittäin monimutkaisiksi ja mm. kallioperän topografia vaihtelee alueella poikkeuksellisen paljon. Keskeisellä alueella kallioperässä on erittäin syvä kalliolaakso ja tutkitut kerrospaksuudet ovat erittäin suuret, reilusti yli 100 m, joten Siilinjärvi- Maaninka harjujaksolla on jopa poikkeuksellisen paksut hiekka- ja sorakerrokset. Myös pohjavedenpinnan taso vaihtelee paikoitellen useita metrejä lyhyelläkin matkalla, joka kuvastaa sekä pohjaveden virtausolosuhteiden suurta vaihtelevuutta, että myös mahdollisia kalliokynnyksiä. Kallioperän topografian erittäin voimakas vaihtelu on aiheuttanut myös ongelmia mm. painovoimamittausten tulkintaan. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. -

4 Tutkimukset Hamula-Käärmelahti pohjavesialueella keväällä GTK on tässä työssä selvittänyt alueen pohjavesiolosuhteita, sekä esittää sopivia paikkoja havaintoputkien asennuksille ja arvioi tutkimusten perusteella yleisellä tasolla myös mahdollisen soranoton vaikutusta pohjavesialueelle. Työ on jakautunut valmisteleviin töihin, maastokartoituksiin, teknisiin maastotutkimuksiin sekä raportointiin. Tässä raportissa on esitetty myös Pohjois-Savon ELY -keskuksen tilaamat, mutta samassa yhteydessä toteutetut painovoimamittaukset aivan tutkimusalueen länsipäässä Käärmelahden pohjavedenottamon alueella. Nyt tehdyt tutkimukset liittyvät alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja täydentävät niitä. Tutkimukset on suunniteltu palvelemaan myös mahdollista Siilinjärvi-Maaninka harjujakson alueelle suunniteltua ja laajaa, koko harjujakson kattavaa harjurakennetutkimusta. Tässä yhteydessä tutkimuksia tehtiin sekä aiempien tutkimusalueiden itäpuolella Hamulan alueella Siilinjärvellä sekä länsipuolella Maaningalla aina Käärrnelahteen saakka. Myös aiemmat tutkimukset käytiin läpi uusien tutkimusten suunnittelun taustaksi. Lisäksi taustatiedoksi on saatu laserkeilausaineisto, jolla tutkimusalueen pintamuodoista on saatu uutta yksityiskohtaista tietoa ja johon aineistoon myös tutkimuslinjat on voitu sitoa. 2 TEHDYT TUTKIMUKSET 2.1 Maastotutkimukset Tutkimusalueella tehtiin maastokartoituksia, painovoimittauksia, maatutkaluotauksia sekä kevyitä kairauksia lähinnä eri luotausten referenssipisteiksi. Maastossa käytiin suunnittelemassa etukäteen eritoten painovoimittauslinjat, jotta ne saataisiin sijoitettua mahdollisimman optimaalisesti tutkimusalueelle. Maastotyöt tehtiin kevään ja alkukesän 2012 aikana. 2.2 Maatutkaluotaus Maatutkaluotaus on maanpintaa rikkomaton tutkimusmenetelmä, jossa maankamaraan lähetetään radioaaltoja. Maankamarasta heijastuvat radioaallot rekisteröidään ja tallennetaan digitaalisesti. Heijastavat rajapinnat johtuvat kosteuden ja vesipitoisuuden muutoksista eri kerrosten välillä. Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, mutta on myös alueita, joilla maatutkaluotauksella ei maankamaran tai ihmisen toiminnan vaikutuksesta saada hyvää tulkintakelpoista luotaustietoa. Esimerkiksi savikerrostumat ja suolattu maanpinta (siis soratiet) heikentävät pulssin tunkeutuvuutta. Maatutkaluotauksen syvyysulottuvuus on hyvissä olosuhteissa antennista riippuen maksimissaan noin metriä. Tutkimusalueen maatutkaluotauslinjat suunniteltiin maastoon siten, että ne täydentävät painovoimamittauksissa saatuja tuloksia ja antavat tietoa harjualueen liepeiltä, joilla kerrospaksuudet ovat pienemmät. Maatutkaluotaukset vaativat yleensä referenssipisteitä (kairauksia) tulkinnan tueksi. Maatutkaluotauksia alueella tehtiin useammassa eri vaiheessa kaikkiaan kolme päivää ja aineistojen tulkinnat veivät reilun viikon ajan. Talvisesta kelistä huolimatta maastoolosuhteet luotaukselle olivat kohtuulliset ja tulkintakelpoista dataa saatiin noin metrin verran. Tulkintoja jossain määrin vaikeuttivat puutteelliset referenssitiedot, joten osalla linjoista tuloksia on pidettävä suuntaa-antavina. Maatutkalinjojen sijainti on esitetty liitteessä 1. Maatutkaukset toteutettiin erittäin maastokelpoisella Malå Ramac ProEx tutkalla varustettuna perässä vedettävillä RTA letkuantenneilla (Rough Terrain Antenna), jolloin pystyttiin liikkumaan myös kulkukelpoisuudeltaan vaikeilla alueilla. Aineistot käsi- -

5 Tutkimukset Hamula-Käärmelahti pohjavesialueella keväällä teltiin ja tulkittiin GeoDoctor-ohjelmistolla. Raportin liitteenä (liite 3) on keskeisimmät maatutkalinjat tulkittuina profiileina, kaikki linjat on tallennettu myös erillisille CD- levylle (viewer -katseluohjelman kanssa) tilaajan mahdollista jatkokäyttöä varten. Maatutkalutusten tulkintaa voidaan tarkentaa myöhemminkin, mikäli referenssikairauksia saadaan linjoille lisää. 2.3 Painovoimamittaukset Painovoimamittauksessa mitataan 20 metrin välein suoralla mittauslinjalla maan painovoimakentän muutoksia tarkalla ja erittäin herkällä vaa alla. Muutokset johtuvat mittauspisteen alla olevan maankamaran tiheysmuutoksista. Mittauslinjan päissä ja pitkällä linjalla myös keskellä linjaa on kuitenkin tiedettävä kallionpinnan syvyys. Tulkinnassa tarvitaan myös maanpinnan korkeustieto, joka mitataan mittauksen aikana automaattisella letkuvaa alla tai erikseen VRS-GPS laitteistolla. Painovoimamittauksen tarkkuus on noin +/- 10 % syvyydestä. Tarkkuus riippuu ensisijaisesti tunnettujen kalliosyvyyksien määrästä. Huomioitavaa on, että maa- tai kallioperän laatua mittauksilla ei ole mahdollista saada selville. Painovoimamittaukset tehtiin ajalla Mittauksia tehtiin kaikkiaan kahdeksalla (8) linjalla, yhteensä metriä, hyvien keväisten olosuhteiden vallitessa. Linjat 1-3 sijaitsevat tutkimusalueen itäosassa ja linjat 4-8 tutkimusalueen länsiosassa. Tutkimusalueelle tehtiin lopulta (marraskuussa 2012) myös raskaita maaperäkairauksia ja pohjavesiputkiasennuksia, joiden tiedot olivat käytettävissä raporttia laadittaessa. Varmojen kalliohavaintojen määrä on kuitenkin pieni, mikä vaikeutti tulkintaa ja saattaa aiheuttaa painovoimamittausten tulkintoihin epätarkkuutta. Painovoimamittauslinjojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja saadut mittaustulokset on esitetty linjoittain kuvaajina liitteessä 2, jossa vihreä viiva kuvastaa tarkkavaaittua maanpintaa ja punainen viiva tulkittua kallionpinnan asemaa m mpy. Kallioon saakka ulottuvien referenssipisteiden määrää lisäämällä on tehtyä tulkintaa mahdollista myös myöhemmin tarkentaa. 2.4 Kevyet maaperäkairaukset Tutkimusalueen kevyet maaperäkairaukset luotausten referenssiksi tehtiin välisenä aikana kevyellä tela-alustaisella GM-50 -kairauskoneella kaikkiaan 13 pisteessä ja lähinnä painovoimamittauslinjojen päissä. Viisi (5) pisteistä on Siilinjärven kunnan puolella ja kahdeksan (8) Maaningan kunnan alueella. Kevyen kairauskoneen läpäisykyky on varsin rajallinen, joten kaikkein kivisimpiä kohtia oli pakko välttää. Kalliovarmistuksia ei kevyellä kairauskalustoilla myöskään pystytty tekemään, mutta osa kairausten päättymissyvyyksistä tulkittiin kallioperän pinnaksi (7 kpl) ja niitä voitiin siten käyttää referensseinä. Muita pisteitä voitiin käyttää hyväksi kalliopinnan aseman ns. minimipisteinä. Kairaukset onnistuivat hyvin ja tulokset olivat käyttökelpoisia tehtyjen luotausten tulkintojen tueksi. Kairaussyvyydet vaihtelivat 5,1 28,0 m välillä. Kevyet kairaustulokset on esitetty kairausprofiileina liitteessä 4, tunnuksin SJ1 SJ5 (Siilinjärvi) sekä M1-M8 (Maaninka). Kairauspisteiden sijainti käy ilmi liitteestä 1. Koska kairaukset sijoittuivat pääosin harjualueen liepeille (painovoimamittausten päihin), niin materiaali osoittautui hiekkavaltaiseksi ja vain muutamassa keskelle harjua kairatussa tutkimuspisteessä havaittiin merkittäviä määriä hiekkaa karkeampia lajitteita (SJ2, M5 ja M6). -

6 Tutkimukset Hamula-Käärmelahti pohjavesialueella keväällä TUTKIMUSTULOKSET Työn yhteydessä saatu tutkimusaineisto koottiin yhteen ArcGis -pohjaiseen tietokantaan ja aineistot yhteen sovittamalla pyrittiin muodostamaan käsitys tutkimusalueen geologisesta rakenteesta. Alueen laajuus huomioon ottaen tutkimuspisteitä ja -linjoja on kuitenkin edelleen suhteellisen harvassa, joten tulkinnan osuus jäi varsin suureksi. Mutta aineistot yhdistämällä oli mahdollista saada aikaiseksi tutkimusalueen yleistetty geologinen ja hydrogeologinen rakennemalli, jonka pohjalta oli mahdollista arvioida harjualueen pohjavesiolosuhteita ja siten myös mahdollisia pohjaveden tarkkailupisteiden sijoittamista. Tehtyjen tutkimusten myötä käsitykset Hamula-Käärmelahti alueen monimutkaisesta geologisesta rakenteesta sekä harjun syntyolosuhteista tarkentuivat. Tulosten tarkastelun helpottamiseksi tutkimusalueelle on rajattu tähän tutkimukseen neljä (4) erillistä vyöhykettä perustuen väljästi lähinnä harjuyleiskaavassa esitettäviin maaainestenottoalueisiin (liite 6, siniset rajat). Vyöhykkeet ovat idästä päin lukien Outokki, Parkkila, Noro ja Käärmelahti. Pohjavesipinnan taso ko. alueilla vaihtelee itäosan Outokin alueelta noin m mpy tasosta länsiosan Käärmelahden noin m mpy tasoon. Alueilla, ja itse asiassa koko pohjavesialueella muodostuvien pohjavesien virtaussuunta on pääasiallisesti harjun pituussuunnassa idästä länteen, virraten käytännössä Hamulan alueelta aina Käärmelahteen (ja alueen vedenottamolle sekä lähdealueelle) saakka. Sen sijaan kaikilla neljällä vyöhykkeellä pohjavesien virtaus harjuun nähden poikittain on vähäistä sekä reuna-alueiden maaperän laadusta, että korkeasta kallioperän asemasta johtuen. Virtaus tapahtuu siten käytännössä harjun reuna-alueiden suunnasta (etelästä ja pohjoisesta) kohti keskeistä harjualuetta. Pohjavesiä tutkimusalueella ei varsinaisesti purkaudu, vaan pohjavedet virtaavat länteen purkautuakseen sitten Käärmelahden alueella esiintyviin lähteisiin. Em. tekijöiden johdosta olosuhteet alueen maa-ainestenottoalueiden mahdollisten pohjavesivaikutusten tarkkailulle on hyvät. Kalliopinnan taso koko tutkimusalueella osoittautui yhtä vaihtelevaksi kuin aiemmissa Parkkilantien ja Repomäen alueella tehdyissä tutkimuksissa oli osoittautunut. Kalliopinta alueella asettuu tasosta noin +30 m mpy (Käärmelahdessa + 55 m mpy), aina tasoon noin +120 m mpy eli käytännössä kalliopaljastumiin Outokin monttualueella, jolla alueella sijainnee myös pohjavedenjakaja länteen Käärmelahteen ja itään Tarinaharjun suuntaan. Varsinaista kalliokynnystä alueella ei ilmeisesti kuitenkaan ole, vaan kallioperän karkealla harjumateriaalilla täyttynyt syvänne kulkee Outokin alueen pohjoispuolella varsin yhtenäisenä. Tosin lyhyelläkin matkalla kalliopinnan taso saattaa pudota useita kymmeniä metrejä, joka myös vaikeuttaa aineistojen tulkintaa. Maatutkaluotausdata saatiin tulkittua kohtuullisen hyvin, vaikkakin referenssikairausten vähäisyys tulkintaa hankaloitti ja tulkintaa jouduttiin siten tekemään ns. kirjallisuusarvojen perusteella. Aineistoista saatiin selville pohjavedenpinnan asema useillakin alueilla. Kalliopintaan asti maatutkaluotauksilla päästiin vain muutaman linjan alueella. Maatutkaluotaustuloksia voitiin kuitenkin hyödyntää alueen geologisten olosuhteiden tulkinnassa. Liitteen tutka-aineistoissa epävarmat tulkinnat on merkitty kysymysmerkein, mutta tehtyjä tulkintoja on luonnollisesti mahdollista tarkentaa, mikäli käytössä on enemmän referenssitietoja. -

7 Tutkimukset Hamula-Käärmelahti pohjavesialueella keväällä JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSTARPEET Harjamäki-Käärmelahti tärkeän pohjavesialueen ( ) varsinaisella muodostumisalueella on laajuutta kaikkiaan noin 707 ha, ulottuen idässä Harvalainen-Outokki lammilta länteen Käärmelahden Pellonpäähän saakka. Maa-aineksia pohjavesialueelta on otettu nykyisellään karkeasti noin 110 ha laajuisella alueella, joka vastaa reilua 15 % muodostumisalueen pinta-alasta. Käytännössä yhtäkään pohjavesialueen soranottoalueista ei ole kuitenkaan jälkihoidettu asianmukaisesti. Laajimmat yksittäiset ottoalueet ovat Siilinjärven kunnan puolella Koivusaarentien itäpuolella Outokin alueella (noin 26 ha) sekä ns. Noron ottoalue Maaningan puolella (n. 20 ha). Kaikkien osayleiskaavaluonnoksessa esitettyjen uusien ottoalueiden avaaminen kasvattaisi maa-ainestenottoalaa arviolta noin 75 ha, jolloin pohjavesialueella sijaitsevien ottoalueiden kokonaisala olisi noin 185 ha, eli kaikkiaan noin neljännes muodostumisalueen pinta-alasta. Mahdolliset uudet ottoalueiden laajennukset yhdessä vanhojen (edelleen jälkihoitamattomien) ottoalueiden kanssa tulisivat kattamaan siten Hamula-Käärmelahti pohjavesialueen muodostumisalueen pinta-alasta reilut 26 %. Ympäristöhallinnon tekemissä tutkimuksissa on todettu, että mikäli (avoimien) ottoalueiden määrä on yli 30 % pohjavesialueen pinta-alasta, maa-ainestenottotoiminnasta saattaa aiheutua potentiaalista riskiä pohjaveden laadulle. Toisaalta Hamula-Käärmelahti pohjavesialueella suojakerrospaksuudet pohjavesipinnan päällä ovat pääosalla ottoalueita riittävän suuret (kauttaaltaan vähintään 6 metriä), joten ottotoiminnan aiheuttamaa vaaraa pohjaveden laadulle on pidettävä vähäisenä. Ottotoiminta alueella on ollut myös (ollut) siistiä ja ammattitaitoista, eikä merkittäviä vahinkoja tms. ole tullut esille. Kuitenkin ennen uusien ottoalueiden avaamista, vanhoja alueita on syytä kunnostaa ja jälkihoitaa asianmukaisesti, jolloin avonaisten ottoalueiden pinta-ala ei kasvaisi ja mieluummin jopa vähenisi. Alueella tapahtuvan maa-ainestenoton mahdollisia vaikutuksia on myös syytä säännöllisesti seurata pohjavesialueelle optimaalisiin paikkoihin asennettavista asianmukaisista pohjaveden havaintoputkista. Havaintoputkien mahdolliset paikat ajateltiin tarkasti rajattuina vyöhykkeinä, jolloin havaintoputken lopullisessa paikassa on mahdollista huomioida mm. maanomistusolosuhteet. Myös kohtuuttoman paksujen maapeitteiden alueita vältettiin, kuitenkin niin, että se ei ollut määräävänä tekijänä putken paikan valinnassa. Tutkimusten perusteella alueelle esitettiin asennettavaksi entisten havaintoputkien lisäksi yhteensä neljä kpl pohjavedenhavaintoputkea (liite 6), joiden avulla voidaan havainnoida pohjavesialueelta tapahtuvan maaainestenoton vaikutuksia yleisellä tasolla. Havaintoputkien sijoittamisessa on otettu huomioon sekä harjualueen maaperän rakenne ja kallioperän topografian vaikutus, että myös alueen pohjavesigeologiset olosuhteet. Havaintoputket (4 kpl) saatiin asennettua itse asiassa jo syystalvella 2012 ja siten liitteessä 6 (alalaidassa pienillä kartoilla) on esitetty havaintoputkien todelliset paikat. Havaintoputket asennettiin kallioon saakka ja varustettiin täyspitkällä siiviläputkiosuudella, jolloin havaintoputkista voidaan ottaa tarvittaessa myös kerroksittaisia pohjavesinäytteitä. Hienoainespitoisiin kerroksiin siiviläputkia ei kuitenkaan asennettu. Havaintoputkien materiaali on polyeteeniä (PEH) ja sisähalkaisijaan vähintään 51 mm, ja niihin sopii yleisimmin käytetyt näytteenottopumput sekä muut mittalaitteet. Liitteessä 6 olevassa kartassa on merkattuna sekä nykyisiä tarkkailuun soveltuvia havaintoputkia, että uusien havaintoputkien si- -

8 Tutkimukset Hamula-Käärmelahti pohjavesialueella keväällä joittuminen. Varpaniemen vedenottamon alueelle Käärmelahteen on tehty Siilinjärven kunnan toimesta uusi siiviläputkikaivo sekä asennettu seitsemän (7) uutta pohjaveden havaintoputkea pienehkölle alueelle (liite 6). Myös ne tiedot saatiin tähän tutkimukseen mukaan ja siten mm. luotausten referensseiksi. Osaa asennetuista havaintoputkista voidaan käyttää myös tässä yhteydessä tarkoitettuun maa-ainestenoton tarkkailuun, vaikkakin ne sijaitsevat varsin etäällä esitetyistä ottoalueista. Alueelle jo asennettujen havaintoputkien sekä tämän tutkimuksen perusteella asennettujen havaintoputkien yhdistelmällä voidaan tarkkailla Harjamäki-Käärmelahti alueella tapahtuneen maa-ainestenoton mahdollisia vaikutuksia pohjavesialueen pohjaveden laatuun. Pohjaveden havaintoputkista on tarpeen ottaa näytteet, joista määritetään Maa-ainesten kestävä käyttö -oppaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) liitteessä 6 mainitut parametrit. Analyysitulosten perusteella voidaan arvioida muun muassa maa-ainesten ottamisen laajentamisen edellytykset. Havaintoputkien säännöllinen tarkkailu sekä mahdollinen yhteistarkkailuohjelman laatiminen kannattaa aloittaa jo ennen uuden ottotoiminnan aloittamista. Näiden nyt asennettujen yleishavaintoputkien lisäksi myös ottoaluekohtaisia havaintoputkia tulee asentaa (ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti) sitä mukaa kun lupa-asiat etenevät ja alueita tulee mahdollisesti maa-ainestenottoon. Siilinjärvi-Maaninka harjujakso on merkittävä pohjavesialue, mutta sen maankäytölle on pohjaveden suojelun ja käytön lisäksi muitakin paineita. Kaikkien toimintojen yhteensovittamisen vuoksi olisi syytä selvittää koko laajan harjujakson geologista ja hydrogeologista rakennetta. Harjualueen rakennemalli voidaan laatia geologisen ja sedimentologisen kartoituksen, kairausten, havaintoputkiasennusten sekä geofysikaalisten tutkimusten tulosten perusteella. Tuloksena saadaan aikaiseksi harjun 3D -rakennemalli, jonka perusteella voidaan arvioida mm. pohjavesivaraston laajuutta ja yhtenäisyyttä, pohjaveden virtauskuvaa, maaperän laatua ja kallionpinnan korkeusasemaa. Näinkin laaja pohjavesialue vaatisi huomattavasti tiheämmän tutkimuspiste ja -linja verkoston, jotta geologisen rakenteen selvittämiselle olisi riittävän seikkaperäiset taustatiedot. Rakennetutkimustuloksia voidaan hyödyntää mm. tausta-aineistona kaavoitukselle, vedenhankinnan suunnittelulle, pohjaveden suojelulle sekä pohjaveden virtausmallin laatimisen taustalle. Kuopiossa Jari Hyvärinen Arto Hyvönen Juha Mursu -

9 Liite 1 Merkintöjen selite # GM50 -kairauspiste Maatutkaluotauslinja Linja 1 Painovoimalinja Painovoimalinja 2005 # M1 M2 Linja 6 # Käärmelahti Linja 5 # M4 # M8 # M3 Linja 8 # M5 # M6 Linja 4 Linja 7 # M7 # SJ1 Linja 3 # SJ2Pajurinne # SJ3 Linja 2 # SJ4 Linja 1 # SJ ( km )

10 LIITE 2/1

11 LIITE 2/2

12 LIITE 2/3

13 LIITE 2/4

14 LIITE 2/5

15 LIITE 2/6

16 LIITE 2/7

17 LIITE 2/8

18 hk/sr Liite 3/1 Pajurinne L1 kiviä mr hk hk/sr mr mr/ mr? kiviä mr Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) mr? mr Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

19 Liite 3/2 Pajurinne L2 hk hk mr/ hk /sr vai mr? mr/ ka ka ka Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

20 Liite 3/3 Pajurinne L5 hk -valtainen hk -valtainen hk -valtainen hk/sr? ka? mr? ka hk -valtainen ka/sr? ka (?)? ka (?)? hk/sr?? Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

21 Liite 3/4 Pajurinne L6 ka/mr hk -valtainen hk -valtainen hk ka/mr? hk+ki? ka/mr? pv -pinta? Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä)? Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka kallio mr moreeni ki sr hk hhk kivi sora hiekka hieniohiekka

22 Liite 3/5 Pajurinne: L13 hk hksr? hk+sr hk mr? hk mr?? hk+sr hk+ki mr? hk -valtainen pv -pinta? Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

23 Liite 3/6 Pajurinne L14 hk -valtainen hhk hhk/hk +ki hk -valtainen ka mr/ ka Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

24 Liite 3/7 Pajurinne L15 mr? ht/hhk ka/mr? mr? mr? Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

25 Liite 3/8 Pajurinne L8 hk ja hhk hk ja hhk hk ja hhk hk ja hhk hk + ki?? hhk ja ht?? Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

26 Liite 3/9 Pajurinne L18 hhk hhk? Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

27 Liite 3/10 Pajurinne L19 hk/hhk hhk/ht mr? hk/hhk Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

28 Liite 3/11 Pajurinne L20 hk/hhk hk/hhk hk/hhk hk?? Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

29 Liite 3/12 Pajurinne L21 hk/hhk hhk hhk hhk ka/mr? mr????? Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

30 Liite 3/13 Käärmelahti L4 hk -valtainen sr+hk? hk -valtainen soravaltaista? sr+hk? sr+hk?? KiSr? Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

31 Liite 3/14 Käärmelahti L5 hk -valtainen hk -valtainen hk -valtainen sr sr sr mr? mr? Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

32 Liite 3/15 Käärmelahti L6? hk -valtainen ka mr?? ka Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

33 Liite 3/16 Käärmelahti L7? hk -valtainen hk -valtainen? mr? mr?? mr? Merkintöjen selite maatutkalinja (alku ja loppu, pisteväli linjalla 50 metriä) Matuutkaluotauksen tulkinta: maalajilyhenteeet ka mr ki sr hk hhk kallio moreeni kivi sora hiekka hieniohiekka

34 Liite 4 Hamula-Käärmelahden kevyet kairaukset 2012 Siilinjärvellä ja Maaningalla Piste X Y Selite SJ Hiekkaa 0-28,0 m, eks SJ ,0 m hiekkaa; 7,0-15,7 m kivistä hiekkaa; 15,7 m kallio SJ ,5 m hiekkaa; 5,5-7,8 m kivistä hiekkaa; 7,8 m kallio SJ Hiekkaa 0-28,0 m, eks SJ ,1 m hiekkaa; 5,1 m kallio M Hiekkaa 0-28 m, eks M ,5 m hiekkaa; 18,5-28,0 m soraa, eks M ,2 m hiekkaa; 16,2 m kallio M ,8 m hiekkaa; 8,8 m kallio M ,5 m kivistä hiekkaa; 17,5-21,3 m erittäin kivistä hiekkaa, eks M ,3 m hiekkaa; 22,3-27 m kivistä hiekkaa, eks M ,3 m hiekkaa; 19,3 m kallio M ,6 m hiekkaa; 17,6 m kallio eks = ei kairattu syvemmälle Geologian tutkimuskeskus

35 Liite 5/1 Kangaslampi Kuivasteenlampi KALLIOPINNAN ASEMA (m mpy) Painovoimatulkinta Vasaraseisminen tulkinta Kairaus- Väinölä ja pohjavesiputkiasennus 2012 Siilin.t Maanin.t! Likasuo Laita Partala Puropelto Maanin.t Sikola Luvela.t Puro Kivipuro Hamula Jaakkola alle Ruuskala Ihala Sikojärvi 1: Hietala Toivala! D Pehkonen Kankaala Koulu 854 Pajurinne Parkkila 120 Motocrossrata Koivus.t Laukonsuo Kirjoniemi Laukonpuro Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/12 ja HALTIK ( metriä )

36 Liite 5/2 Ojapelto Peräniitty Taavitsainen KALLIOPINNAN ASEMA (m mpy) Painovoimatulkinta Vasaraseisminen tulkinta Kairaus- ja pohjavesiputkiasennus Pellonpää Keskikangas Siilin.t Tienpää Mäntyrinne 77 Yläpiha Hautalehto 77 Siilin.t Kylmäsuo 100 1: alle !e Kalliopinta pisteellä 12 m mpy Linjahauta 77! A Heikinmäki Repomäki Pihlajaharju Siilin.t 120 Puuronsilmä B! Lintumäki Mäntyrinne Heinälampi Syvälampi C!e 10 Kangaslampi 88.3 Kellarilampi Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/12 ja HALTIK ( metriä )

37 Liite 5/3 Lamposaari Peltola Teeripelto KALLIOPINNAN ASEMA (m mpy) Painovoimatulkinta Peräniitty Vasaraseisminen tulkinta Kairaus- ja pohjavesiputkiasennus Heinäluoto 6 Heikkilä Valkeisenpohja Väänäl.t Kiviharju Pellonpää Ojapelto Keskikangas Tienpää Siilin.t 77 alle Hautalehto Käärmelahti Hevosenharja 1: Uimar. 7.0 Hiekkakangas Mäntyrinne Yläpiha 77 Siilin.t ( ) Linjahauta Veikkola 10 Mäkelä 11.0 Jaakkola 16245! A Rauh. Heikinmäki Repomäki Iivola 120 Ristiharju Airaksela Koulu Puuronsilmä B! Lintumäki Räsälä 100 Syvälampi Julkula Hannula Väänäl.t Kivelä Perttula Taipale Harju Mäkelä Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/12 ja HALTIK Peltola Peräpelto ( metriä )

38 Liite 6 Merkintöjen selite 77 Liukkola Vetelänkallio Riuttalammit Alueellinen pohjaveden tarkkailuputki Syrjänlampi!. Pohjavesiputki Ikälä Riuttalampi!. Pohjavesiputki (vanha tieto) Lammintaus Varpaniemi Valkeinen!.!.!.!.!.!.! Ojapelto ( km ) 77 Pellonpää Hyttinen 70 Painovoimalinjan tulkintapiste ja maakerrospaksuus (m) Aluerajaus Suovero- lahti!. Kiviharju KÄÄRMELAHTI Kuivasteenmäki Hoikanharju Kylmäsuo 77 Käärmelahti Mäntyrinne A Käärmelahti Pistekangas!.!. B Repomäki !.!. NORO C! PARKKILA Hamula Kokkonen Harju Taipale Kangaslampi!. D! OUTOKKI 77 Paavola Rikula Noro!.!.!. Halola Niinimäki Koivumäki A B C D Linjahauta 85 Mäntyrinne Kirjoniemi Maanin.t Pajurinne Autio m mpy 45 Iso Honkamäki m mpy 120 m mpy 92 m mpy Ranta-aho 100 m mpy m mpy 92.5 m mpy Kellarilampi 10 Kangaslampi Lyhyenjärvi Kokkola 88.3 Vehkapuro 120 m mpy Isohaka 100 m mpy Jouten- 140 m mpy Koivusaari lampi Paloharju Jappola Haukkavuori Hovila ( metriä )

39 Teeripelto Liite 7/1 Peltola Perniitty Taavitsainen Ojapelto Tosonniityt Tosonlampi Pellonp 29:57 29:52 29: :16 29:102 29:100 29: :84 24:72 24:73 24:35 24:24 24:26 MU 24:68 24:94 Kiviharju 24:44 39:16 33:39 30:17 Hevosenharja 25:24 25:30 25:25 25:36 1:7 33:30 8:1 25:45 25:46 MY-2 3:29 Kylmsuo Mntyrinne 7:39 7:52 1: :38 25:35 25:48 25:37 25:42 32:37 70:0 Ylpiha 31:19 9:8 34:6 25:47 EO-2 MU Linjahauta 3:27 0:77 Kuivasteenlampi 32:56 32:57 32:53 25:41 70:0 30:19 me MU EO-1/MU 7:38 MU Mkel 3:23 34:25 32:42 sm 12 Krmelahti Rauh. 6:61 31:17 8:1 6:52 ET-1 MY-2 Iivola pv 8:33 8:18 8:18 AO-1 51:4 MA Kpa 8:5 8:31 8:25 8:30 14:8 sm 5 Syvlampi 8:29 70:0 MU 66:3 53:6 Kivel sm 3 sm 8 66:1 14:6 66:6 MU 60:13 60:9 60:3 60:6 Perpelto W 1:7 6:32 RA M 30:0 MY-2 MT luo-1 EO-2/MU MY-2 4:28 4:27 MY-1 10:10 AO-1 1 pv 9:11 EO-2/MU 14:0 11:22 14:13 35:2 9:10 25: EO-1/MU EO-3/MU 11:10 AO :6 EO-1/MU 11:11 EO-2/MU 16:2 MU 14:3 11:7 6:23 8:1 12:1 Kaura-aho pv 878:2 10:12 12:5 6:41 10:1 10:8 10:5 13:5 9:2 13:14 6:46 6:42 EO-2/MU 6:34 16:22 Noro 16:23 Niinimki pv MU Koivumki 14:6 4:23 11:4 10:7 36:3 Ahola Parkkila AO-1 7 6:37 6:55 Uusitalo 6:26 T-1 12:10 6:62 6:56 6:63 10:11 11:15 12:6 4:37 6:43 10:3 12:3 6:57 16:8 16:25 12:12 6:64 AO-1 3 MU Heiskalansuo 14:6 MY-1 EO-1/MU 4:22 15:3 11:23 9:1 13:8 16:1 MY-1 11:9 13:12 AO-1 9:8 4 9:18 11:25 13:17 14:10 25:0 9:28 7:14 MY-1 MY-1 13:9 Rikula 1:4 MT9:35 9:16 ge-1 9:11 9:15 luo-1 6:36 60:7 60:8 13:18 9: MT Pistekangas 9:34 7:68 8:37 MU 60:5 14: W MU 60:12 60:11 Peltola Kangaslampi luo-1 60:4 66:6 7:20 9:8 6:58 W 6:30 876:4 sm 2 66:6 60:10 me 9:11 9:8 MT 60:2 14:10 3:37 AO :4 EO-4/MU 7:88 7:43 6:59 10:9 7:46 6:34 Kellarilampi 8:13 60:14 60:1 Taipale MY-2 EO-1/MU EO-1/MU 7:62 6:24 luo-1 6:31 66:5 7: :3 9:9 sm 10 66:2 7:81 7:51 MY-2 PU W W 8:22 usela 3:15 53:5 7:76 7:66 Urh 7:67 7:64 Koirien koulutus kentt Heinlampi 8:36 19:1 7:16 2:12 876:6 sm 9 Likasuo 7:92 pv sm 11 53:5 7:84 7:78 6:33 M MT luo-1 Puuronsilm 8:36 7:74 7:40 7:72 MY-2 sm 6 8:20 8:21 6:40 AO-1 59:0 1 7:89 8:36 53:7 8:27 4:9 3:27 8:16 8:19 8:15 6:56 MT Lintumki 58:0 8:27 8:28 6:44 1:7 1 33:35 6:45 Pihlajaharju 36:3 MY-2 EO-1/MU 8:11 3:27 6:53 59:0 sm 7 36:2 6:57 3:24 M 7:40 6 6:62 1:32 33:39 Repomki 6:55 Kangaslampi 33:37 Heikinmki 53: :2 6:60 luo-1 30:9 ge-1 a 876:1 6:46 M 25:40 7:32 7:33 6:22 6:48 70:2 Veikkola 7:35 3:28 3:34 6:6 25:34 39:8 70:7 Kuivasteenmki Hautalehto 25:2725:26 39:12 7:49 ulu 3:32 25: :3 3:31 10:5 39:13 39:14 7:7 3:21 7:30 34:6 Tienp 24:88 5 9:4 31:10 24:75 24:6 6:35 10:7 30:9 25:20 24:57 9:8 Tosonsuo 25:41 24:71 24:74 24:81 39:15 6:2 6:226:4 8:1 7:34 2:1 24:80 24:61 24:62 24:88 7:10 41:0 32:37 24:11 24:93 24:92 24:91 30:18 Keskikangas38:4 24:45 4:46 38:10 38:4 24:36 24:56 24:87 24:88 29:92 24:15 24:55 24:69 24:95 6:32 10:12 11:10 10:3 6:12 10:5 10:3 10:1 16:24 11:6 16:11 11:28 Roinila Snkiinen Iso-Noro Pieni-Noro 10:9 11:27 Laukonsuo 10:6 6:46 10:8 Kangasaho Peltola 10:5 6:11 11:26 16:11 14:11 6:31 Kirjoniemi 11:14 6:22 5:48 Autio 23:0 Pieni Honkamki 5:42 6:39 5:36 6:24 16:2 Laukonpuro Kytl 13:0 0,5 18:5 1,0 km 5:46 Pyrenmkki Ruokoranta 7:28 30:0 14:4 16:8 8:11 6:11 Korpipuro 6:51 Keskeysaho 18:3 25:2 5:36 878:3 5:47 16:21 6:61 Lyhyenp 11:16 Honkasuo 28:0 6:48 16:19 15:34 14:0 11:1 16:17 13:10 0,0 11:2 6:41 Rajala Pistekangas 16:20 15:6 6:30 6:47 Anttila Vehkapuro Ranta-aho 29:0 7.6 Pyreniemi 25:1 Isohaka Talvilahti 12:13

40 Puro 1:39 Sskiniemi 876:6 Varisharju 1:89 19:2 Laita 12:103 13:22 12:248 12:51 12:85 12:8414:28 14:96 12:143 12:14312:112 12:150 14:97 14:27 14:125 12:253 12:243 12:45 12:44 12:117 12:136 12:141 12:141 12:24512:25 12:25412:255 14:108 14:115 14:121 14:127 3:0 78 1:30 Ihala 7:67 1:6277 7:90 Sikola Hoikkaniemi 12:184 10:9 13:2 12:80 12:237 12:257 12: :241 12:37 12:19812:240 12:114 34m 12:128 12:89 0:0 876:7 7:53 4:23 25:0 4:25 W 4:3 Sikojrvi 12:91 4:19 4:20 25:0 7:607:91 7:61 7:86 2:4 7:70 7: :159 Ruostelahti 27:3 12:93 12:235 12:94 12:97 Hietala 12:123 12:121 12:236 14:105 14:68 14:85 1:40 12: :1 2: W 2:45 EO-2/MU AO :8 1:88 2:40 2:48 1:90 Uimar. 8:23 9:3 Jussila 8:23 1:83 AO-1 2: :5 23:226 23:225 23:227 Motocrossrata Outokki 27: W MY-1 8:23 21:5 21:8 me EO-2/MU 23:212 23:140 23:165 23:280 53m 23:218 Terv.k. 23:212 8:23 MY-1 23:160 23:159 Rokkapata MY-1 Jussilanletto MU Rauh.alue pv 23:19 23:20 MY-1 23:160 23:241 9:119 9:969:78 9:79 Koivumki 11: :1 Vehkasuo :2 11: :2 11:197 11:99 11:191 11:66 Kotiranta 27:3 11:204 32m 18:436 18:309 11:78 Korholanmki 11:100 5:344 63:2 VU V AK-1 Parantola 11:68 11:175 11: :2 Huosiainen 11:142 11:136 11:107 Mtslampi 11:18 11:128 MY-2 W 11:171 5:1 5 5:54 5:184 W :5 21:3 PU-1 Mtslampi Niinimki 5:183 5:147 Tarinaharju Tarinaharju z z Vuorimki 5:104 5:103 23:160 ge-1 11:76 5:18 Urh. 5:3 5:178 5:392 Patakukkula 18:279 18:263 Laskettelurinne Lehdonkyl 5:266 5:26 5:268 5:388 5:270 5:404 5:269 5:4025:346 5:4045 5:356 5:354 5:40 5:403 5:277 MY-2 Huosiaishauta 5:343 5:345 5:368 49:0 11:34 6:8 63:3 5:368 18:428 18:429 23:145 Tervaharju Tuiskuharju 11:204 18:68 18:368 18:117 63:3 23:143 23:144 18:190 18:189 63:3 23: :25 18:7018:456 18:79 18:369 18:428 Mntyrinne z 23:241 Mntyrinne MY-2 11:189 18:71 18:169 18:226 18:171 18:230 0:77 18:429 11:116 Ruohoharju 18:260 18:325 Hyppyrimki 11:190 6:7 18:78 18:429 18:437 MY-2 S 18:172 18:429 9:44 MU 11:118 MU EO-5/MU 22:0 As. 1:3 18:77 LP 11:39 11:49 11:180 11:169 18:270 63:3 11:63 11:117 18:369 18:269 18:213 18:402 ge-1 11:82 11:146 11:179 18:305 Posti 18:280 23:133 23:5 18:173 18:214 18:168 18:167 14:55 z 11:167 11:113 11:85 Suuri Ruokolampi 14:33 Kappeli 14:38 18:412 18:434 18:170 18:321 14:38 11: :215 18:165 L.as Kirkko 23:129 23:128 23:132 MY-1 18:413 18:212 18:374 23:3 23:4 18:284 18:48 18:457 18:421 18:356 18:197 18:41918:432 18:357 18:429 23:130 23:9 46:0 18:8 18:286 18:254 51m Kirkko 14:20 23:241 23:138 23:134 Korholanhauta 18:378 14:55 9:116 11:134 1:20 18:283 63:3 63:3 18:3 18:358 18:429 0:75 14:84 18:65 63:3 18:178 63:3 18:415 18:26718:415 14:54 9:84 23:241 9:77 9:33 9:49 9:44 9:76 9:85 23:151 23:150 9:82 23:154 9:63 9:56 9:58 23:11 23:161 9:114 23:153 9:42 9:112 23:147 9:62 9:57 23:148 23:15223:149 23:241 9:35 9:41 23:243 23: :1 9:48 23:241 23:12 23:2 23:137 11: :297 18:23218:231 18:217 18:433 18:360 63:3 18:231 18:61 14:40 14:21 14:41 9:86 23:76 23:75 31:0 23:77 23:74 23:78 23:73 23:38 23:127 23:72 23:32 23:71 23:70 23:33 23:117 9:89 23:176 23:34 23:177 23:180 23:79 23:178 32:0 30:0 23:179 23:170 23:80 23:41 23:119 23:171 23:42 23:169 23:81 23:172 23:43 23:173 23:125 23:82 23:183 9:88 23:105 23:174 23:175 9:101 9:115 24:0 23:106 20:2 23:184 23:181 9:102 20:125:1 23:182 23:107 23:83 23: :1 20:20 9:739:74 9:87 23:109 23:10823:84 9:67 9:105 9:109 23:241 9:9814:55 23:185 9:107 9:29 23:95 23:96 9:118 9:61 9:30 9:86 23:98 23:97 9:1089:1059:68 23:99 9:97 23:94 23:103 23:85 9:121 23:274 23:102 9:90 9:54 23:101 9:61 23:241 14:55 23:10023:86 23:186 9:51 9:65 9:61 9:97 9:37 9:52 9:120 9:122 23:93 9:31 14:55 9:93 9:66 23:87 23:92 23:91 23:6 9:64 9:94 9:1109:111 9:60 9:123 23:90 23:89 9:103 9:70 9:92 23:88 9:95 9:69 MU 11:46 18:303 18:304 23:22 11:45 Pieni Ruokolampi 14:5314:46 14:45 14:77 14:49 14:107 14:74 14:103 18:373 18:51 18:44 18:372 14:58 14:51 14:84 18:183 18:201 18:306 14:52 14:65 14:71 14:106 14:105 14:104 14:83 23:24 23:28 23:21 23:25 25:1 23:35 23:39 23:29 20:15 23:26 23:36 23:40 23:30 23:27 23:37 23:121 20:17 23:31 Koulu 14:59 14:97 14:92 14:78 20:12 20:7 9:1179:91 876:2 MY-1 14:93 14:91 18:453 46:0 Kirkonmki 14:64 14:70 9:113 9:1139:83 70m W 14:81 14:80 14:79 14:82 20:8 23:18 z ET-1 876:1 14:90 Mntymki 20:10 28:0 20:5 2:0 20:0 14:75 14:95 14:94 14:96 14:89 14:72 23:112 23:111 27:0 18: :84 14:101 14:100 14:102 14:99 14:98 14:87 14:88 23:113 Vesijrvi SL-1 1:50 14:85 14:86 23:23 1:51 MY Urh. 14:66 23:212 23:281 23:16 23:282 23:284 23:283 23:49 23:115 23:15 23:50 23:51 23:52 23:53 23:54 23:61 23:47 23:123 23:67 23:55 23:62 23:60 23:48 23:66 23:56 23:63 23:59 23:45 23:65 23:57 23:58 23:64 23:46 23:212 23:167 23:212 23:193 27:3 14:13914:140 14:90 14:67 23:242 23:244 23:234 23:215 23:188 23:214 23:207 23:204 23:191 23:206 23:203 23:190 23:189 23:205 23:202 23:201 23:200 23:199 23:241 23:198 23:197 23:166 23:196 23:194 23:195 Harvalainen EO-1/MU 23:247 23:253 23:252 23:251 23:246 23:248 23:249 23:250 23:245 23:254 23:255 23:279 23:275 23:262 23:277 23:264 23:263 23:256 23:265 23:261 23:224 23:276 23:269 23:268 23:267 23:278 23:266 23:260 23:257 23:223 23:27023:259 23:222 23:220 23:221 23:258 23:271 23:219 23:272 23:273 23:158 23:156 Harjamki 23:230 23:231 23:232 23:228 23:229 23:240 23:217 23:239 23:238 23:237 23:209 23:236 23:233 23:216 23:235 23:211 23:210 8:23 23:208 1:85 14:37 14:23 14:24 14:35 14: :7 18:0Ahmo 14:61 23:163 8:22 8:20 1:49 EO-1/MU 14:22 14:25 14:169 14:90 14:142 14:92 21:7 2:33 14:106 14:90 14:90 14:89 23:212 EO-2/MU 2:24 876:2 23:164 EO-2 /MU 14:90 14:87 14:88 14: :36 SIILINJ RVI 2:33 EA-1 14:50 1:42 1:89 Ahm 14:165 14:99 14:78 14:81 14:154 1:56 Pajurinne saa-1 14:91 14:157 14:54 14:77 14:172 14:66 14:77 27:3 2:30 27:3 14:34 14:101 14:55 14:46 Halola Koulu1:89 2:29 2:16 2:322:31 EO-1/MU 14:132 14:135 1:64 2:40 2:22 2:41 14:47 Risl 1:3 21:6 1:83 2:39 14:147 14:161 1:74 1:82 2:47 1:91 2:44 14:102 14:146 14:155 14:137 14:65 14:77 1:81 2: :57 14:52 14:148 14:53 Taivallahti Mntyl 1:84 27:1 12:10 8:4 3:38 Kankaala 14: m 14:104 12:11 1:86 27:3 Pehkonen 14:72 14: :124 Toivala MY-1 14:165 Ahmo 14:160 12:95 1:0 12:78 7:49 7:58 4:15 AO :144 12:92 12:96 Taivallahti 7:82 25:0 MU 14:105 12:100 12:91 12:56 1:89 4:29 4:4 4:17 Ruostelahdenniitty 3:42 7:57 Ruuskala 4:22 4:21 0:77 14:152 0:5 876: :185 12:127 MT 14:68 12:241 Pieni-Ahmo 12:82 Jaakkola 13:12 Ahmontaus 12:152 9:11 9:11 14:167 Pyylampi 12:151 12: :2 30:0 1:14 14:95 14:94 12:16 10:11 7:87 19:4 Liite 7/2 Tilholanpohjukka 12:246 1:0 Korhola 19:6 Partala 12:191 12:192 12:193 15:0 Hamula 12:31 12:148 12:75 12:188 12:189 12:190 12: :19 12:252 14:111 12:109 12:76 12:73 12:164 12:157 12:158 Kotilahti 19:5 :43 5:0 12:162 12:156 12:163 Mattila 1:89 12:36 SL-1 5 5:210 5:209 PY-1 5:44 AP 5:27 5:391 Parantola Museo Museo 5:369 2:0 5:369 MY-2 5:391 Lava MY-2 11:147 Kalettomankangas 21:3 23:160 11:104 11:195 11:23 11:23 11:182 8: :162 11:103 11:144 MU 11:202 11:98 Harakkakangas 11:199 11:149 11:124 11:111 16:2 11:201 11:145 11:35 Erkkil 11:76 11:83 5:64 1:12 Siltasuo 5:6 11:109 5:73 Susisuo 5:375 5:390 11:119 5:375 5:380 Golfkentt 876:2 11:59 11:16 11:181 11:87 11:72 5:399 11:26 11:104 11:61 Pietarinen 11:127 11:198 11:16 11:126 11:157 11:101 11: :0 5:380 11:156 11:105 11:140 11:8 5:243 11:130 11:127 11:30 11:151 11:102 11:123 5:394 21:12 11:118 11:100 11:107 11:31 Hautamki 5:217 5:244 11:121 11:108 21:7 21:5 11:127 11:123 11:174 21:9 5:387 5:386 21:11 11:129 21:1 Syrj 5:242 11:109 Kirvesmki :80 5:302 5:97 Honkamki 5:107 11:81 5:119 5:98 5:119 11:44 5:48 5:56 5:73 5:30 Uudissuo 18:139 Kansankallio 5:70 1,0 km Honkamki Kumpunen 5:69 5:98 5:117 Koulu 5:68 Luodelahdenpellot 5:67 6:21 2:0 5:23 5:83 5:24 5:68 5:60 6:47 5:89 5: :1 18:101 5:123 5:98 5: :124 5:41 5:6 5:104 Itharju 876:1 Kaatronlampi 1 18:389 5:78 5:83 1:21 18:387 Vliniitty 5:47 5:110 5:62 0,5 Rsniemenpellot 5:6 5:99 1:13 0,0 Kirves-Kumpunen 5:121 5:27 1:22 5:301 11:92 11:102 5:122 5:45 1:34 Kannas 5:370 Kaistila 1:20 11:122 5:371 11:124 11:136 1:35 Pamppula 11: :3 11:131 Kaleton 5:353 11:117 11:137 5:82 5:234 5:233 11:120 11:43 11:42 11:41 Srkk 5:235 11:101 21:3 11:110 2:0 5:382 5:304 11:150 11:173 11:74 11:134 5:83 5:98 5:73 5:10 11:53 11:87 11:123 11:133 5:83 11:41 Rajakorpi 11:84 11:27 5:21 5:106 5:385 5:303 1: :111 5:64 11:87 11:74 Kaleton 11:111 11:193 11:68 5:39 11:87 ge-1 2: W 11:196 11:184 11:152 11:187 11:186 11:138 11:87 11:93 876:2 11:132 11:200 11:188 11:90 11:34 11:104 11:92 11:148 2: Uimar. 11:47 11:43 11:120 11:33 W Aumanalanen :0 11:159 11:160 11:33 Syv-Kumpunen VV 21:6 z 11:194 11:203 11:176 21:1 11:185 Pietarinen Niinilampi 5:11 Apaja-Kumpunen 5:24 5:25 5:115 5:120 5:25 5:35 5:95 5:87 30:0 97.1

41 Liite 8/ pv m maanpinnasta m Putki A Hk Sr HkSr Hk Sr Ka m Si = Siltti HHk = hienohiekka Hk = hiekka Sr = sora Ki = kivi Ka = kallio Numero A Kairaustapa POKA X Mittakaava 1:200 Y Päivä

42 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Petäjäharju 7-60 (7:38) A Arto Hyvönen Kairakone: Asentaja: J.Hiltunen Syvyys putken Pvm. Puhelin: päästä Asennus päivä: ######## HAVAINNOT Pohjavesipinnan taso Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: TASOTIEDOT JA RAKENNE Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 60mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3mm FE 90mm Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Jatkoputken pituus: Wmax = 0.00 Kokonaispituus: Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: 1.00 Maalajit Syvyys [m] Maalaji m Hk m Sr m HkSr m Hk ,30m Sr 36, m Kallio Putken kuva/sijainti Työputkea puhdistettaessa ei noussut kovin runsaasti vettä, vaikka maaaines oli karkeaa. Kallio pinta osiltaan pehmeää, kuivaa ja ruhjeetonta. PV putki kalliossa ilman pohjatulppaa. Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus Geotutkimus

43 Liite 8/ pv m maanpinnasta m Putki B Sr m HkSr Hk HkSr HHk/HkSi Sr Mr Ka s/0.2m Si = Siltti HHk = hienohiekka Hk = hiekka Sr = sora Ki = kivi Ka = kallio Numero B Kairaustapa POKA X Mittakaava 1:300 Y Päivä

44 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Petäjäharju B Arto Hyvönen Kairakone: Asentaja: J.Hiltunen Syvyys putken Pvm. Puhelin: päästä Asennus päivä: ######## HAVAINNOT Pohjavesipinnan taso Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: TASOTIEDOT JA RAKENNE Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 60mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3mm FE 90mm Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Jatkoputken pituus: 8.00 Wmax = 0.00 Kokonaispituus: Wmin = 0.00 Jatkoputken pituus: 4.00 Putken kuva/sijainti Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Syvyys [m] Maalaji Jatkoputken pituus: m Sr m HkSr m Hk m HkSr Siivilän pituus: m Hhk/HkSi m Sr m Mr m Kallio Jatkoputken pituus: 8.00 Siivilän pituus: Jatkoputken pituus: Pituus Yht Kallio ruhjeinen ja ruhjeissa runsaasti vettä Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus Geotutkimus

45 pv m maanpinnasta m Putki C HHk HkSr KiSr Hk KiSr Mr Ka Liite 8/ s/0.2m Si = Siltti HHk = hienohiekka Hk = hiekka Sr = sora Ki = kivi Ka = kallio Numero Kairaustapa KAIRA:PO X Mittakaava 1:400 Y Päivä

46 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Siilinjärvi C GTK /Siilinjärven kunta Kairakone: HAVAINNOT Asentaja: Tapani Vornanen Syvyys putken Pohjavesipinnan taso Pvm. Puhelin: päästä Asennus päivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 1.00 Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.3 Fe89 Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: 1.00 Syvyys [m] Maalajit Maalaji Putken kuva/sijainti Jatkoputken pituus: Siivilän pituus Jatkoputken pituus: hhk HkSr KiSr Hk KiSr Mr Ka Huomautukset Siivilän pituus 54 Slukittava suojaputki+lukko Toimivuustesti 1min min min min 0.00 Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus Geotutkimus Osoite Puhelin Fax Ollakantie 2, Kempele Antti.Tikkakoski@destia.fi

47 Liite 8/ Putki D Hs Hk pv m maanpinnasta HHk/HkSi Hk m m HkSr Ka Si = Siltti HHk = hienohiekka Hk = hiekka Sr = sora Ki = kivi Ka = kallio Numero D Kairaustapa KAIRA:PO X Mittakaava 1:200 Y Päivä

48 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geopalvelut Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: GTK, Siilinjärvi D Arto Hyvönen Kairakone: HAVAINNOT Asentaja: Heikki Jokela Syvyys putken Pohjavesipinnan taso Pvm. Puhelin: päästä Asennus päivä: ######## Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 1.00 Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.03 Fe89 Jatkoputken pituus: 9.00 Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: 1.00 Syvyys [m] Maalajit Maalaji Putken kuva/sijainti Jatkoputken pituus: ,4 Hs 2,4-13,0 Hk 13,0-22,4 hhk 22,4-34,2 Hk 34,2-35,6 HkSr 35,6- Ka Siivilän pituus: 28.0 Huomautukset lukittava suojaputki ja lukko Toimivuustesti 1min min min min 0.00 Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus Geotutkimus Osoite Puhelin Fax Ollakantie 2, Kempele Kari.Narva@destia.fi