SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS; JATKOTUTKIMUS V. 2013

Transkriptio

1 Itä-Suomen yksikkö Arkistoraportti 74/2018 Kuopio Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS; JATKOTUTKIMUS V Jouko Saarelainen ja Arto Hyvönen Kansikuva: Havaintoputken PVHP2_2013 asennusta. Kuva Arto Kiiskinen. 2013

2 74/2018

3 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat, Kuopio Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS Sisällys 1. JOHDANTO MAASTOKARTOITUKSET MAAPERÄKAIRAUSTEN JA MUIDEN TUTKIMUSTEN TULOKSET KOKKOSENMÄENTIE-KOKKONEN VEDENOTTAMON LÄHIYMPÄRISTÖN MAAPERÄ SYVÄN RUHJEEN ALUE VESIANALYYSIT RAKEISUUSANALYYSIEN TULOKSET VEDELLÄ KYLLÄSTYNEEN MAANKAMARAN PINTAMALLI JA KOKKOSENLAMMEN VALUMA-ALUE JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 LIITTEET: LIITTEET 1-8

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 3 (11) Itä-Suomen yksikkö Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat, Kuopio Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS; JATKOTUTKIMUS v JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen yksikkö on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat toimialojen, Siilinjärven kunnan ja GTK:n yhteisesti rahoittamana projektina tehnyt Siilinjärven Kärängänmäen pohjavesialueelle geologisen rakennetutkimuksen vuosina Tutkimuksen tarkoituksena oli aiempiin tutkimuksiin nähden parantaa käsitystä pohjavesialueen geologisesta rakenteesta ja tuottaa alueesta tutkimusten pohjalta geologinen rakennemalli. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli laajentaa aiempien tutkimusten tuomaa kuvaa Kärängänmäen geologiasta ja hydrogeologiasta alueen maankäytön suunnittelun ja toteuttamisen taustalle. Tutkimuksesta valmistui raportti Siilinjärven Kärängänmäen pohjavesialueen geologinen rakennetutkimus. Hankkeen loppukokouksessa sovittiin tehtäväksi muutamia lisäselvityksiä, jotka edelleen selventävät tehdyn tutkimuksen tuloksia. Nyt tehty työ on jatkoa vuosina tehdyille tutkimuksille. Tämä raportti liittyy saumattomasti edelliseen raporttiin ja kuvaa jatkotutkimuksen tuloksia. Kuvassa 1 on kuvattu sinisellä Kärängänmäen pohjavesialueen sijainti.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 4 (11) Itä-Suomen yksikkö Kuva 1. Kärängänmäen pohjavesialueen sijainti. 2. MAASTOKARTOITUKSET Kärängänmäen jatkotutkimuksen maastotyöt tehtiin kesällä Täydentävä maaperätutkimus perustui näytteenottokairauksiin ja niissä tehtyihin maaperän laadun ja kerrospaksuuksien selvittämisiin. Aikaisempien rakennetutkimuksessa saatujen tulosten täydentämiseksi tehtiin alueella raskasta ja keskiraskasta kairausta. Kairauksilla selvitettiin tarkemmin (a) mahdollisia pohjavesien virtausreittejä Kokkosenmäen suunnalta Kokkosenlampeen päin ja (b) lisäksi varmennettiin painovoimamittauksilla ja laserkorkeusaineiston avulla havaitun syvän ruhjeen alue. Raskasta kairausta tehtiin pisteisiin KP 1_2013, KP 2_2013 ja KP3_2013 (liite 1) ja keskiraskaita kairauksia pisteisiin KP 4-8_2013. Tutkimuksissa varmennetun syvän ruhjeen alueelle asennettiin kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea (KP2 = PVHP1_2013 ja KP3 = PVHP2_2013). Putkista otettiin pohjavesinäytteitä pohjavesien laadun ja suojelutarpeen selvittämiseksi. Lisäksi kairausten yhteydessä otettiin maanäytteitä tarkentaviin rakeisuusanalyyseihin uuden viitostien linjaussuunnittelun tarpeita varten. Maa- ja vesinäytteiden analysoinnin teki Labtium Oy. Rakennetutkimuksen ja näiden lisätutkimusten perusteella tarkennettiin olemassa olevaa kalliopinnan mallia sekä laadittiin pohjavedellä kyllästyneen maaperävyöhykkeen kerrospaksuusmalli Kärängänmäen pohjavesialueesta. Lisäksi rajattiin tarkemmin Kokkosenlammen pohjavedenottamon valuma-aluetta Kärängänmäen suunnalta. Kairausten yhteydessä havainnoitiin myös pohjavedenpinnan syvyyksiä. Pintojen korkeudet on esitetty pääsääntöisesti kor-

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 5 (11) Itä-Suomen yksikkö keusjärjestelmässä N2000. Poikkeavissa tapauksissa korkeusluvun perään on lisätty korkeusjärjestelmä, yleensä N60. Raskaskairaus- ja näytteenotto (KP 1-3) toteutettiin Destia Oy:n raskaalla GM-200 kairauskalustolla ( ) ja kevyt kairaus (KP 4-8) GTK:n GM-50 kairauskalustolla ( ). Näytteenottimena käytettiin maaputkea. Kairausta oli valvomassa GTK:n edustaja. Näytteet tutkittiin silmämääräisesti kairauksen yhteydessä paikan päällä. Raskaassa kairauksessa kairaus ulotettiin kallioperään saakka kolmen metrin kalliovarmennuksella. Tutkimuspisteiden paikannukset tehtiin (x, y ja z KKJ) VRS GPS-mittauksena. Kartat ja kohteiden sijainti on esitetty karttakoordinaatistojärjestelmän KKJ mukaisesti järjestelmän kaistalla KKJ3. Kairauspaikat on esitetty liitteessä 1. Kairauksen yhteydessä kairauspisteille KP 2_2013 ja KP 3_2013 asennettiin pohjaveden havaintoputket. Putkimateriaali on HDPE-muovia, ulkohalkaisija 60 mm, sisähalkaisija 50 mm. Siiviläosa on varustettu laserleikatulla rakosiivilällä (0,3 mm). Putken maanpäällinen osa suojattiin galvanoidusta materiaalista valmistetulla GWM-2000 lukollisella suojaputkella. Putket lukittiin niiden asennuksen yhteydessä. Vuonna 2011 asennetut putket PVHP1 ja 2_2011 lukittiin myös kesällä Ne olivat olleet lukitsematta tähän saakka. Noin kahden kuukauden kuluttua asennuksesta havaintoputkista (4 kpl, myös vuonna 2011 asennetuista) otettiin vesinäytteet analysointeja varten ( ). Ennen näytteenottoa putkiin tehtiin yhden päivän verran imuhuuhtelua. Lisäksi Kokkosenlammen pintavedestä otettiin näyte analyysiin. 3. MAAPERÄKAIRAUSTEN JA MUIDEN TUTKIMUSTEN TULOKSET Kairauksia tehtiin Kokkosenmäelle vievän tien itäpuolelle (etäisyys tiestä m) Destia Oy:n GM-200 kairausyksiköllä pisteessä KP1_2013 ja GTK:n GM-50 kairausyksiköllä pisteissä KP4, 5, 7 ja 8_2013 (vrt. kairauspisteiden sijainti liite 1). Näiden em. kairausten tarkoituksena oli selvittää pohjaveden mahdollisia virtausreittejä Kokkosenmäentien suunnalta itään kohti Kokkosenlampea. Toinen kairausalue sijoittui Kokkosenlammen eteläpäästä kohti etelälounasta aiemmissa tutkimuksissa todetun ruhjeen alueelle, jonne kairattiin Destian kairausyksiköllä pisteisiin KP2 ja 3_2013 ja GTK:n koneella pisteeseen KP6_2013. Näiden kairausten tarkoituksena oli selvittää maakerrospaksuuksia ja maaperän rakennetta. Kairauspisteellä KP6 selvitettiin Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamon lähiympäristön maaperärakenteita. 3.1 Kokkosenmäentie-Kokkonen Kairaustulokset varmistivat pohjaveden yhteyden ja virtauksen olevan mahdollista Kokkosenmäentien suunnalta itään kohti Kokkosenlampea alueelle, jolta Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamo osin saa vetensä. Kallion pinnan taso kairauspisteillä vaihtelee välillä m mpy. ja pohjaveden pinnantaso on vastaavasti tasolla noin 119,5 -, 5 m mpy. Maapeitteen paksuus vaihtelee 6,3 18 metriin. Kairausten perusteella pisteillä KP1, 4, 5 ja 7_2013 maaperä on kallion päällä pohjalta pintaan päin vuorottelevasti soraista hiekkaa, paikoin soraa ja pinnempana vuorottelevasti hiekkaa ja hietaa (liite 2). Kairauspisteistä lähimpänä Kokkosenlampea pisteellä KP8_2013 maaperä kallio päällä on hiesua (siltti) ja aivan pinnassa on hietaa. Myös aiemmissa tutkimuksissa harjun ja Kokkosenlammen välillä on näillä seutuvilla havaittu hiesukerrostumia. Nämä kerrostumat osin salpaavat ja hidastavat pohjaveden virtausta kohti

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 6 (11) Itä-Suomen yksikkö itää. Todennäköisesti pohjavesiyhteys on kuitenkin hyvä vaihtelevien maalajien ja kohti itää olevan vieton takia. Esimerkiksi kairausalueelta (KP8_2013) noin 150 m itäkoilliseen (KP4_2011) maakerrostumat ovat hyvin vettä johtavia ja vietto on jyrkkä koko matkalla kohti Kokkosenlampea. 4.2 Vedenottamon lähiympäristön maaperä Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamo on rakennettu vuonna Vedenottamolla on siiviläputkikaivo, jonka halkaisija on 400 mm. Kaivon kansi on tasolla +104,10 m mpy (N60). ja kaivon pohja tasolla +91,50 m mpy (N60). Vedenottamon vedenottokapasiteetti on m 3 /vrk. Kaivosta pumpataan pohjavettä verkostoon satoja kuutiometrejä vuorokaudessa (mm. raportti Soran ja liikenteen vaikutukset Pöljän vedenottamoon, Maa ja vesi, Jaakko Pöyry Oy 1997). Pohjavedenpinnan tasosta on havaintoja välillä +100, ,60 m mpy (N60). KP6_2013 kairattiin noin viisi metriä vedenottamokaivosta länteen (liite 1). Maanpinnan korkeus kairauspaikalla on +103,13 m mpy. Maaperä on pinnasta 23 metrin syvyyteen kivistä hiekkaa ja tästä alaspäin hienoaineskerroksia sisältävää kivistä hiekkaa. Kairaus päättyi kiveen tai kallioon syvyydessä 35,6 m (liite 2). Pisteelle ei tehty kalliovarmennusta. Pohjaveden pinta oli noin 2,5 m maanpinnasta (noin +100,63 m mpy.). Osuuskunnan vedenotto tapahtuu kivisestä hiekasta. 4.3 Syvän ruhjeen alue Syvän ruhjeen alueen kaksi kairausta (KP2 ja 3_21013) sijoitettiin geofysiikan menetelmin havaitun ja laserkorkeusaineiston tulkinnan perusteella sijoitetun ruhjeen linjalle, toinen viitostien itäreunalle ja toinen harjuselänteen ydinalueelle (liite 1). Näihin pisteisiin asennettiin myös pohjaveden havaintoputket (PVHP1 ja 2_2013). Kairauspaikalla KP2 harjun ydinalueella, vanhan hiekkamontun reunalla, maanpinnan korkeus on +128,01 m mpy. Maaperä on maanpinnasta 3,8 m syvyyteen hiekkaa ja karkeaa hiekkaa (liite 2). Tästä 6,5 m syvyyteen vuorottelevat hieta, hieno hieta ja hiesukerrostumat (siltti). Tämän alapuolella on hieta- ja hiekkakerrostumia 10,2 m syvyyteen. Tämän alla vuorottelevat hieta-, hiekka-, sora- ja soraisen hiekan sekä hiekkaisen soran kerrostumat 71,5 m syvyyteen saakka. Kallion pinta on tasolla +56,51 m mpy. Paikalle asennettiin pohjaveden havaintoputki, joka ulottuu hieman kallion pinnan alapuolelle (liite 3/1). Pohjaveden pinta oli ( ) 25,85 m syvyydellä maanpinnasta (+102,16 m mpy.). Kairauspaikalla KP3 viitostien varrella maanpinnan korkeus on +112,27 m mpy. Maaperä on maanpinnasta 1,6 m syvyyteen hietaa (liite 2). Tästä 8,7 m syvyyteen vuorottelevat hieta ja hieno hieta (siltti) kerrostumat sekä hieno hieta ja hiesukerrostumat sekä aivan tämän kerrostuman alaosassa hieno hieta, hieta ja hiekkakerrostumat. Tästä alaspäin 66 metriin vuorottelevat hiekka, hieta ja karkean hiekan kerrostumat. Tästä alaspäin kerrostuma on moreenia ja kallio on 73,2 m syvyydellä maanpinnasta. Kallion pinta on tasolla +39,07 m mpy. Paikalle asennettiin pohjaveden havaintoputki, joka ulottuu noin 4 m kallion pinnan yläpuolelle (liite 3/2). Pohjaveden pinta oli ( ) 11,10 m syvyydellä maanpinnasta (+102,24 m mpy.). Näiden havaintojen perusteella pohjaveden pinta on hieman ylempänä (8 cm) viitostien varrella kuin harjun ydinalueella, joten tämän perusteella pohjavesi syvän ruhjeen alueella viitostiestä itään virtaa hitaasti koilliseen kohti Kokkosenlampea.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 7 (11) Itä-Suomen yksikkö Vesianalyysit Kairaustutkimuksen ja pohjavesiputkien asennuksen jälkeen noin kahden kuukauden kuluttua otettiin vuonna 2013 ja vuonna 2011 asennetuista havaintoputkista yhteensä yhdeksän pohjavesinäytettä. Kokkosenlammen pintavedestä läheltä pohjavedenottamoa otettiin yksi pintavesinäyte. Vesinäytteistä määritettiin mm. ph-arvo, sähkönjohtokyky ja happipitoisuus sekä alkuainepitoisuuksia, jotka on esitetty liitteessä 4. Täydelliset kemian analyysien tulokset ovat liitteessä 5. Tutkimuksessa ei analysoitu kaikkia pohjavesinäytteiden ympäristölaatunormeihin ja talousveden laatuvaatimuksiin liittyviä ominaisuuksia. Havaintoputki PVHP1_2011 sijaitsee Kokkosenmäelle vievän tien varrella, vanhan hiekkamontun ja tien väliin jäävällä luonnontilaisella harjun osalla. Putki PVHP2_2011 sijaitsee Kokkosenlammen rantavyöhykkeessä, lammen puolivälissä länsirannalla luonnontilaisella harjun reuna-alueella. Havaintoputki PVHP1_2013 sijaitsee Kokkosenlammen eteläpään alueella sijoittuen harjun ydinalueelle, vanhan monttualueen reunaosiin. Putki PVHP2_2013 sijaitsee karttanimi Käpylän kohdalla aivan viitostien itäpuolella, tien vaikutusalueella, mutta kuitenkin luonnontilaisella alueella. Analysoitavat vesinäytteet otettiin kairaustietojen perusteella ennakkoon suunnitelluilta syvyyksiltä. Kokkosenlammen vesinäyte otettiin aivan pintakerroksesta. Näytesyvyydet näkyvät liitteen 4 tulostaulukossa. Analyysitulosten vertailuarvoina on käytetty talousveden laatuvaatimuksille annettuja arvoja niiden ominaisuuksien ja alkuaineiden osalta, joilta enimmäispitoisuusarvoja on määritetty. Analysoitujen vesinäytteiden ph-arvot vaihtelivat välillä 6,10 7,69. Laatuvaatimusten rajaarvoja (ph 6,5 9,5) alemmat ph-arvot olivat Kokkosenmäen tien varren putken (PVHP1_2011) molemmissa näytteissä (syvyydet 7,0 8,0 m ja 10,0 12,0 m) sekä viitostien varren putkessa (PVHP2_2013) syvyyksillä 12,0 13,0 m ja 17,8 18,8 m (liitteet 4 ja 5). Muilta osin vesien fysikaaliset ominaisuudet olivat talousvesien laatuvaatimuksien mukaisia. Lähes kaikkien analysoitujen näytteiden metallisten alkuaineiden pitoisuudet alittavat pohjavesinäytteiden ympäristölaatunormille ja talousvedelle annettujen laatuvaatimusten enimmäispitoisuudet. Ainoastaan mangaanipitoisuus on osassa näytteistä liian korkea, kuten Kokkosenmäen tien varren putkessa, harjuydinselänteen putkessa (PVHP1_2013) syvyydellä 29,0 30,0 m ja viitostien varren putkessa syvyydellä 58,0 59,0 m. Lisäksi Kokkosenmäen tien varren putken (PVHP1_2011) näytteissä on korkea fosforipitoisuus. Havaintoputki (PVHP1_2011) ulottuu noin 1,3 m kalliopinnan alapuolelle. Tämän putken veden mangaanipitoisuus on myös korkea ja vesi on lievästi hapanta. On mahdollista, että veden analyysituloksissa heijastuu kalliopohjaveden vaikutus, sillä putki on asennettu alaosastaan kallioon saakka. Lisäksi on huomioitava, että putki on ollut lukitsematta vuosina , jolloin se on ollut altis mahdollisille vahingonteoille. Putkea tulisi edelleen huuhdella ja ottaa analyyseihin uusia näytteitä. Muilta osin vesien metallisten alkuaineiden pitoisuudet olivat talousvesien laatuvaatimuksien mukaisia. Lisäksi pohjavesien ympäristölaatunormien osalta muutamien alkuaineiden pitoisuudet olivat hieman koholla ylimpiin sallittuihin arvoihin verrattuna. Pitoisuudet eivät kuitenkaan ylittäneet ylimpiä sallittuja arvoja, vrt. liite 4.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 8 (11) Itä-Suomen yksikkö Rakeisuusanalyysien tulokset Labtium Oy:n laboratoriossa analysoitiin kairausten yhteydessä otetun kuuden maalajinäytteen rakeisuusjakauma. Näytteiden rakeisuus määritettiin pesu- ja kuivaseulonnalla sekä aineksen hienojakoisen osuuden rakeisuus sedigraph-analyysillä. Analysoitujen näytteiden sijainnit ja näytesyvyydet on esitetty liitteissä 6/1 6/6. Tutkitut näytteet ovat rakennusteknisen- (RT) ja geoteknisen (GEO) luokituksen mukaan: KP2_2013, 2,8 3,2 m: Hieno hiekka (RAK), keskihiekka (GEO). Hienoaineksen (raekoko alle 0,063 mm) kokonaismäärä on 1,8 %. KP2_2013, 5,2 5,6 m: Hieno hieta (RAK), karkeasiltti (GEO). Savipitoisuus (raekoko alle 0,002 mm) on 3,1 % ja hienoaineksen (raekoko alle 0,063 mm) kokonaismäärä on 52,4 %. KP3_2013, 0,3 0,7 m: Hieno hiekka (RAK), keskihiekka (GEO). Hienoaineksen (raekoko alle 0,063 mm) kokonaismäärä on 3,9 %. KP3_2013, 3,2 3,6 m: Savi (RAK), savi (GEO). Savipitoisuus (raekoko alle 0,002 mm) on 32,4 % ja hienoaineksen (raekoko alle 0,063 mm) kokonaismäärä on 100,0 %. KP3_2013, 7,5 8,1 m: Hieta (RAK), hienohiekka (GEO). Savipitoisuus (raekoko alle 0,002 mm) on 2,2 % ja hienoaineksen (raekoko alle 0,063 mm) kokonaismäärä on 14,8 %. KP3_2013, 9,9 10,5 m: Hieta (RAK), hienohiekka (GEO). Savipitoisuus (raekoko alle 0,002 mm) on 1,5 % ja hienoaineksen (raekoko alle 0,063 mm) kokonaismäärä on 11,8 %. Rakeisuusanalyysien ja kairausten perusteella kairauspisteiden KP2 ja 3_2013 maaperä on pääosassa kerrostumaa hyvin vettä johtavaa. Kerrosrakenne on rakenteeltaan kerroksellinen, jossa vuorottelevat karkeammat ja hienommat sora-, hiekka- ja hietakerrostumat. (hieno hiekka). Erityisesti vaakasuunnassa vedenjohtavuus on hyvä. Rakeisuusanalyysien perusteella kerrostumassa on KP2_2013 alueella, harjun ytimessä, 4,4 6,5 m syvyydellä kerroksellisena hienoa hietaa (karkea siltti), joka hidastaa pohjaveden liikettä alaspäin. Kairauspisteellä KP3_2013 viitostien varressa syvyydellä 2,0 8,7 m on myös pohjaveden alaspäin tapahtuvaa liikettä salpaavia hieno hietakerrostumia (siltti). Syvyydellä 3,2 3,6 m on salpaava savikerrostuma. Tälle seudulle viitostien ympäristöön on syntynyt orsivesikerrostumia. Maaperäkartalla tämä orsivesien synnylle mahdollinen alue on keltaisella kuvatun hiedan (hieno hiekka) alue (raportti Siilinjärven Kärängänmäen pohjavesialueen geologinen rakennetutkimus, liite 1, v. 2012). 5. Vedellä kyllästyneen maankamaran pintamalli ja Kokkosenlammen valuma-alue Liitteessä 7 on kuvattu kallion pintamalli ja liitteessä 8 kallion topografia, johon on liitetty maaperän pohjavesivyöhykkeen paksuus sekä arvio pinta- ja pohjaveden virtaussuunnista. Liitteessä 7 kuvattu kallion pintamalli on alueen kalliomuotojen selkeyttämiseksi kuvattu omana liitteenään (vrt. liite 8 raportti Siilinjärven Kärängänmäen pohjavesialueen geologinen ra-

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 9 (11) Itä-Suomen yksikkö kennetutkimus, v. 2012). Liitteessä 8 kuvattu maaperän pohjavesivyöhykkeen paksuusmalli perustuu tässä tutkimuksessa tehtyihin kairaushavaintoihin sekä aiempien tutkimusten painovoimamittauksiin, maatutkaluotauksiin ja kairauksiin sekä maastohavaintoihin. Lisäksi käytettävissä oli alueella aiemmin tehdyt pohjavesiputkihavainnot. Sanallinen selostus pohjavesivyöhykkeen paksuudesta on vuoden 2012 raportissa sivuilla Aiempaan verrattuna liitekartalla 8 on kuvattu lisäksi Kokkosenlammen pintavesien valuma-alue sekä arvio katkoviivalla Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamon pohjavesialueesta. Viitostien länsipuolella, viitostien ja radan välillä kalliopinnanmallinnus ja pohjavesivyöhykkeen kuvaus perustuvat pelkästään painovoimamittauksiin ja maatutkaluotauksiin, joten tämän alueen kuvaus ei ole yhtä luotettava kuin viitostien itäpuolella. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän selvityksen perusteella saatiin täydennettyä vuosina tehtyä Kärängänmäen rakennetutkimusta ja sen tuloksia: - Pohjavesiyhteys ja virtaus ovat mahdollisia Kokkosenmäentien suunnalta itään kohti Kokkosenlampea alueelle, jolta vedenottamo osin saa vetensä (liite 8). Hiesukerrostumat (silttikerrostumat) kuitenkin osin salpaavat ja hidastavat pohjaveden virtausta kohti itää. - Selvitys varmensi painovoimamittauksilla ja laserkorkeusaineiston avulla havaitun syvän ruhjeen olemassa olon. Ruhjeessa on pohjavesiyhteys radan ja viitostien suunnalta Pöljän pohjavedenottamolle. Kesällä 2013 pohjavesipinta oli viitostien varrella noin 10 cm korkeammalla kuin harjun ydinalueella lähellä pohjavedenottamoa. - Pöljän vesiosuuskunnan vedessä mahdollisesti esiintyvien suolapitoisuuksien syynä voisi olla viitostien seutuvilla olevien mahdollisten suolapitoisten orsivesien ajoittainen tulviminen salpakerrosten yli syvän ruhjeen pohjaveteen, josta se päätyy vedenottamolle. Myöhemmissä pohjavesiputkien vesianalyyseissä tulee tutkia lisäksi pohjavesien ympäristölaatunormien mukaiset ominaisuudet. - Viitostien varrella syvän ruhjeen alueella tulisi tienvarsi suojata mahdollisten onnettomuuksien varalta pohjaveden pilaantumisriskin takia. Maaperäkartalla keltaisella kuvatulla hiedan (hieno hiekka) alueella (raportti Siilinjärven Kärängänmäen pohjavesialueen geologinen rakennetutkimus, liite 1, v. 2012) on maaperässä salpaavia kerrostumia (orsivesialue), jotka toimivat osin luontaisena suojakerrostumana. Myös muualla orsivesialueella (liite 8) suositellaan suojaustoimenpiteitä, mikäli ei varmuudella pystytä osoittamaan yhtenäisen vettä pidättävän maakerroksen olemassaoloa. Rautatien alue on selkeästi varsinaisen ydinharjun ulkopuolella. Sen suojaaminen mahdollisten onnettomuuksien varalta harjupohjaveden pilaantumisriskin takia ei ole yhtä tärkeää verrattuna viitostien varren suojaamiseen. - Radan länsipuolella olevalla louhosalueella on säilytettävä pohjavesiä suojaava ehyt kallioseinämä Kärängänmäen pohjavesialueen puoleisella reunalla. Mikäli suora veden valunta estyy pohjavesialueensuuntaan, kalliolouhoksella ei ole vaikutusta Kärängänmäen pohjaveteen. Lisäksi pohjaveden valunta ruhjeessa radan länsipuolella on kohti etelälounasta, Pöljänjärveä, joka on noin 11 m alempana kuin pohjavedenpinta radan tienoilla (vrt. liite 8).

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 10 (11) Itä-Suomen yksikkö Pienten lisätutkimusten jälkeen Kärängänmäen pohjavesialueesta voisi toteuttaa matemaattisen virtausmallinnuksen. Tähän mennessä saatujen tutkimustulosten mukaan virtausmallinnus tulisi toteuttaa vaativampana useampikerrosmallina. LIITTEET: 1. Kairaukset ja pohjavedenhavaintoputket 2. Kairaukset ja pohjavesiputkien asennus ja havainnointi Siilinjärven Kärängänmäellä 3. Pohjavesiputkikortit 4. Vesianalyysituloksia taulukoituna 5. Labtium Oy, analyysitulokset 6. Rakeisuusanalyysitulokset 7. Kallion pintamalli 8. Kallio topografia, pohjavesivyöhykkeen paksuus sekä arvio pinta- ja pohjaveden virtaussuunnista

12 /Sa Ct Sa T{ Ka St PVHP 1 (2011) Ct Ct/ Ka Lj Hs Lj Ct HkM KP 4_2013 (GM-50) Ct Hs Sa SYMBOLIT: Ct Sa ² 140 Sa LjSa Hs KP 2_2013 Sa Hs KP 3_2013 Ht Ht Ct Ct Hs Ka Ht Lj Ht/ Ka 350 LjSa Sa Sa Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/12 ja Logica Suomi Oy Ht Hk Sa LjHs Sa PVHP 2 (2013) Hs m Sa Ht Tulkittu rako tai ruhjelinja 70 Sa/ Ct KP 6_2013 (GM-50) Uudet v ja 2011 asennetut Veputket Ka Ennen v asennetut putket 0 Hs 0,7 HkM Sa PVHP 2 (2011) Alueella eri vuosina ja erilaisilla menetelmillä toteutetut kairaukset Alueella v toteutetut LjSa maakairaukset!.!. Ct PVHP 1 (2013) Uudet v asennetut Sa putket 0,9 SrM / Alueella v toteutetut maakairaukset Sa/ Sa Ka Sa Ct Sa HtM Ct Kärängänmäen pohjavesialue!. HtM Ve SrM Hs Sa Hs KP 1_2013 KP 8_2013 (GM-50) Ct KP 7_2013 (GM-50) Ct/Hs Hs KP 5_2013 (GM-50) -\-\19 -\-\19 Ht/ Hk Ct / Ct LjHs LjHs Hs Ht SrM Sa Ct Ka Sa KAIRAUKSET JA POHJAVEDENHAVAINTOPUTKET 0,7 /Sa LIITE 1. Hs/ Hs 0,6 Sa/ KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS, Siilinjärvi JATKOSELVITYS ,8 Hs /Hs LjHs Hs Hs Ka Ka Ht Ka Ka Ht 0,9 -\10,4\16,7 -\-\ Ka Ve Ka Ka Ct

13 Kairaukset ja pohjavesiputkien asennus ja havainnointi Siilinjärven Kärängänmäellä ja LIITE 2/1. Kairauksen valvojana Arto Kiiskinen KP1-3 ( ) ja Teemu Tapaninen KP4-8 ( ) Kp_1_2013 syv m Maalaji Näytteet m Näytteenottomen. Kuvaus 0-0,6 Hiekkaa 0,1-0,4 Maaputki Hk, kuivaa 0,6-3,0 Ht 0,6-2,0 Maaputki Ht, kuivaa 3,0-5,0 Hk 3,2-3,6 Maaputki Hk, kuivaa 4,6-5,0 Maaputki Hk, kosteaa 5,0-5,8 SrHk 5,1-5,8 Maaputki SrHk, märkää, pohjavesi 5,8-6,5 Hk 6,0-6,4 Maaputki Hk, märkää 6,5-7,0 Ht 6,6-7,0 Maaputki Ht, märkää 7,0-8,75 Ht-hk-Sr kerr. 7,4-7,6 Maaputki SrHk, märkää 7,7-7,9 Maaputki -Ht kerr. Märkää 8,4-8,75 Maaputki Ht, märkää 8,75-18,07 Hk-KHk Puhallusnäyte Näyte sekoittunut 18,07-20,87 Kallio Kp_2_2013 (havaintoputki PVHP1) syv m Maalaji Näytteet m Näytteenottomen. Kuvaus 0-1,8 Hk 0,1-1,8 Maaputki Sekoittunut kerros 1,8-2,4 Hk, pieniä kiviä Maaputki 2,4-3,2 Hk 2,8-3,2 Maaputki Kuivaa 3,2-3,8 KHk 3,4-3,7 Maaputki Kuivaa 3,8-4,4 Ht 3,8-4,4 Maaputki Kuivaa 4,4-5,6 -Hs 4,4-5,0 Maaputki Kerroksellista, märkää orsivesi 5,2-5,6 Maaputki Hs- kerroksellista, märkää 5,6-6,5 Ht- 5,9-6,2 Maaputki Kerroksellita, kosteaa 6,5-7,5 Ht-Hk 6,5-6,9 Maaputki Kerroksellista, kosteaa 7,5-10,2 Hk 7,8-8,2 Maaputki Kuivaa 9,5-10 Maaputki Kuivaa 10,2-11,4 Sr 10-11,4 Maaputki Kuivaa 11,4-12,5 -Ht 12,2-12,5 Maaputki -Ht kerroksellista 12,5-14 SrHk 12,8-13,10 Maaputki SrHk 14-16,6 Hk 16-16,6 Puhallusnäyte Hk 16,6-23,8 SrHk 23, Hk Pohjavesi noin 26 m 33,4-34,2 Sr Maalajimääritykset tehty 34,2-39 Hk vedenhuuhtelemasta soijasta HkSr 43-63,5 Hk 63,5-71,5 Sr 71, Ka ruhjeinen

14 LIITE 2/2. KP_3_2013 (havaintoputki PVHP2) syv m Maalaji Näytteet m Näytteenottomen. Kuvaus 0-1,6 Ht 0,3-0,7 Maaputki Kuivaa 1,6-2,0 Ht- 1,6-2,0 Maaputki Kuivaa 2,0-4,7 -Hs 2,5-2,8 Maaputki, märkää, orsivesi Sa 3,2-3,6 Maaputki Sa, märkää 4,4-4,7 Maaputki KHs, märkää 4,7-6,5 Ht- 4,9-5,1 Maaputki Kerr. -Ht. Fe-kongretioita. 5,3-5,6 Maaputki, kosteaa 6,0-6,5 Maaputki Ht, Kuivaa 6,5-8,7 -Ht-Hk kerr 7,5-8,1 Maaputki Ht-Hk, kerr. Kuivaa 8,4-8,7 Maaputki -Ht, kerr. Kuivaa 8,7-17,6 Ht-Hk kerr. 9,9-10,5 Maaputki Kosteaa, pv alkaa n. 10 m Puhallusnäyte Ht, sekoittunut Puhallusnäyte Hk, sekoittunut 17,6-18,8 KHk Kairaajan kertomaa 18,8-26 Ht-Hk kerr Puhallusnäyte Ht, sekoittunut Ht Puhallusnäyte Ht, sekoittunut Hk 45,9-49 Sr Mr? T Loppuosa kairaajan kertomaa 49-62,5 hhk KT 62,5-65,5 KHk 65,5-66 Hk KT 66-73,2 Mr T 73,2-76,4 Ka ruhjeinen Puhallusnäyte Kalliosoijanäyte Mittaukset KKJ3 N2000 Putki X_koord Y_koord Z Kp1_ Kp2= PVHp Kp3=PVHp Putki mp-havputki hav_pp_mpy pvp_m_hpp pvp_hpp_mpvp_m_mpkallion pinta_m PVHP PVHP Kp taso m_mpy PVHP PVHP Kairaaja: Tapani Vornanen Pohjavesiputki lukittu (lukko Destialta)

15 LIITE 2/3. KP4 KKJ3 N2000 Kairametrit: X Hieta Y Hiekka Z Sorakerros Hiekka + hietakerroksia 16.6 Ki/Ka Pvp n. 5,5m KP5 Kairametrit: X Hieta Y Hiekka Z Hiekka + hietakerroksia Sorainen hiekka 13.3 Ki/Ka Pvp n. 6m KP6 Kairametrit: X Kivinen Hiekka Y Kivinen Hiekka + hienoaines kerroksia Z Ki/Ka Pvp n. 2.5m KP7 Kairametrit: X Hiekka Y Hieta Z Hiekka Sorainen Hiekka 13 Ki/Ka Pvp n. 10m KP8 Kairametrit: X Hieta Y Hiesu Pvp n. 3m Z Ki/Ka

16 Liite 3/1 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2013 Projekti: Kärängänmäki Siilinjärvi Kairakone: GM HAVAINNOT Putken numero: PVHP1_2013 (KP2_2013) Asentaja: Tapani Vornanen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Jouko Saarelainen Puhelin: Puhelin: Asennus päivä: X: Koordinaatit: Y: Z: Koordinaattijärjestelmä: Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: Peh Putken halkaisija, mm: 1.25 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: 1.05 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta Vandaaliputki X X Hk Lukko X 10-11,4 Sr Suodatinsukka 11,4-14 KaHk Valurautakaivo 14-16,6 Hk ,8 SrHk 23, Hk 33,4-34,2 Sr 34,2-39 Hk HkSr 43-63,5 Hk 63,5-71,5 Sr Huomautukset 71, Kallio ruhjeinen Toimivuustesti 1min min min min Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus

17 Liite 3/2 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2013 Projekti: Kärängänmäki Siilinjärvi Kairakone: GM HAVAINNOT Putken numero: PVHP2_2013 (KP3_2013) Asentaja: Tapani Vornanen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Jouko Saarelainen Puhelin: Puhelin: Asennus päivä: X: Koordinaatit: Y: Z: Koordinaattijärjestelmä: Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: Peh Putken halkaisija, mm: 1.25 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Jatkoputken pituus: 8.30 Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: 1.07 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta Vandaaliputki X X Jatkoputken pituus: ,0 hhk Lukko X 2,0-4,7 Si Suodatinsukka 4,7-6,5 hhk Valurautakaivo 6,5-17,6 hhk Hk kerros, 17,6-18,8 kahk 18,8-26 Hk hhk Hk Siivilän pituus: ,9-49 Sr Mr? T 49-62,5 hhk KT 62,5-65,5 KaHk Huomautukset 65,5-66 Hk KT 66-73,2 Mr T 73,2-76,4 Ka ruhjeinen Maalajit ovat aistinvaraisia Toimivuustesti 1min min min min Destia Oy Y-tunnus

18 Liite 4. ANALYYSI YKSIKKÖ PVHP1_2011 PVHP1_2011 PVHP2_2011 PVHP1_2013 PVHP1_2013 PVHP1_2013 PVHP2_2013 PVHP2_2013 PVHP2_2013 KOKKONEN Talousvesi Ympäristölaatu- Lämpötila 7,0-8,0 m 10,0-12,0 m 8,0-9,0 m 29,0-30 m 33,5-34,5 m 58,0-59,0 m 12,0-13,0 m 17,8-18,8 m 58,0-59,0 m 1,0-2,0 m enimmäispitoisuus normin ylin arvo o C * 8,5 * 8,4 * ,7 * 23.1 < 25 o C ph ,7 * 6,84 * 7,69 * ,69 * 6.9 6,5-9,5 Sjk (korj. 25 o C) ms/m ,12 * 12,71 * 16,46 * ,59 * 10.7 < 40 Happi mg/l ,68 * 8,33 * 8,3 * ,37 * 9.3 Hapen kyllästysaste % ,7 * 71,3 * 70,8 * ,2 * Hopea, Ag µg/l <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 < Alumiini, Al µg/l Arseeni, As µg/l Boori, B µg/l Barium, Ba µg/l Beryllium, Be µg/l <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 Vismutti, Bi µg/l <0.02 <0.02 <0.02 < Kalsium, Ca mg/l mg/l Kadmium, Cd µg/l <0.02 <0.02 <0.02 <0.02 <0.02 <0.02 < < Koboltti, Co µg/l Kromi, Cr µg/l <0.2 < < Kupari,Cu µg/l Jodi, I µg/l <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 Rauta, Fe mg/l <0.05 <0.05 <0.05 <0.05 <0.05 < < Kalium, K mg/l mg/l Litium, Li µg/l Magnesium, Mg mg/l mg/l Mangaani, Mn µg/l Molybdeeni, Mo µg/l Natrium, Na mg/l Nikkeli, Ni µg/l Fosfori, P µg/l <10 < < <10 Lyijy, Pb µg/l <0.05 <0.05 <0.05 <0.05 <0.05 <0.05 <0.05 <0.05 <0.05 < Rubidium, Rb µg/l Rikki, S mg/l <1 < Antimoni, Sb µg/l Seleeni, Se µg/l <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 < Pii, Si mg/l Strontium, Sr µg/l Thorium, Tr µg/l <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 Tallium, Tl µg/l Uraani, U µg/l Vanadiini, V µg/l Sinkki, Zn µg/l * mitattu maanpinnalla muoviämpäristä poikkeaa talousveden laatuvaatimuksen arvosta poikkeavan korkeita arvoja koholla olevia arvoja verrattuna ympäristölaatunormiin

19 Liite 5/1. GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA :08 Espoo Kiiskinen Arto PL Kuopio ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: V PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: 402 NÄYTTEITÄ: 11 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ + 139M P GTK 1 Labtium Oy Marjo Lauren Asiantuntija Labtium Oy Tekniikantie ESPOO Puh Kansilehti /6

20 Labtium Oy Liite 5/2. MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :08 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla Info /6

21 Liite 5/3. Labtium Oy Laboratorion Tilaajan Ag Al As B Ba Be Bi Ca Cd Co Cr Cu I Fe K Li Mg näytetunnus näytetunnus µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139M + 139M + 139P L VE_AKI$ < < < L VE_AKI$ < < < L VE_AKI$ < <0.1 < < <2 < L VE_AKI$ < <0.1 < < <2 < L VE_AKI$ < <0.1 < < < <2 < L VE_AKI$ < <0.1 < < < <2 < L VE_AKI$ < < < <2 < L VE_AKI$ < < <2 < L VE_AKI$ < < < L VE_AKI$ < < < < <2 < L VE_AKI$ <0.01 <1 < <0.1 <0.02 <0.1 <0.02 <0.02 <0.2 <0.1 <2 <0.05 <0.01 <0.1 <0.05 L U VE_AKI$ < < < Tulokset /6

22 Liite 5/4. Labtium Oy Laboratorion näytetunnus L L L L L L L L L L L L U Tilaajan näytetunnus VE_AKI$ VE_AKI$ VE_AKI$ VE_AKI$ VE_AKI$ VE_AKI$ VE_AKI$ VE_AKI$ VE_AKI$ VE_AKI$ VE_AKI$ VE_AKI$ Mn Mo Na Ni P Pb Rb S Sb Se Si Sr Th Tl U V Zn µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l + 139M + 139M + 139P + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139M + 139M + 139P + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M < < < < < < < < < < <10 < < < <10 < < < < < < <10 < < < < < < <10 < < < < <1 <0.05 <10 <0.05 <0.01 <1 <0.02 <0.5 < < <0.01 <0.05 < < < < Tulokset /6

23 Liite 5/5. Labtium Oy Laadunvalvonta- Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I K Li Mn Mo Ni P näytteen µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l tunnus Filler + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M QCCRM612X QCSLRS5 < <0.1 <0.02 < <10 QCNIST1640a Filler Referenssimateriaalien ja seurantanäytteiden suositusarvot: Laadunvalvonta- Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I K Li Mn Mo Ni P näytteen µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l tunnus + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M QCCRM612X QCNIST1640a QCSLRS Laadunvalvontatulokset /6

24 Liite 5/6. Labtium Oy Laadunvalvontanäytteen tunnus Filler QCCRM612X10 QCSLRS5 QCNIST1640a Filler Referenssimateriaalien ja seurantanäytteiden suositusarvot: Laadunvalvontanäytteen tunnus QCCRM612X10 QCNIST1640a QCSLRS5 Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe Mg Na Si S µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P + 139P + 139P + 139P < < < Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe Mg Na Si S µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P + 139P + 139P + 139P Laadunvalvontatulokset /6

25 Laboratorion näytetunnus : L Tilausnumero : Tilaajan näytetunnus : RAE_AKI$ Tilaaja : GTK Va 402 Jouko Saarelainen Labtium Oy PL 1500 Neulaniementie KUOPIO Puh: Fax: Kuivaseulonta seulasarjalla ISO 3310/1 (652) % GEO RAK Savi Siltti Hiekka Sora Savi Hiesu Hieta Hiekka Sora Kiviä D (mm) % D (mm) %

26 Laboratorion näytetunnus : L Tilausnumero : Tilaajan näytetunnus : RAE_AKI$ Tilaaja : GTK Va 402 Jouko Saarelainen Labtium Oy PL 1500 Neulaniementie KUOPIO Puh: Fax: Näytteestä poistettu >6.3 mm aines. 650G Karkean fraktion määritys ja poisto (%) Pesuseulonta OK Sedigraph-analyysi (658)Kuivaseulonta seulasarjalla ISO 3310/1 (652) % GEO RAK Savi Siltti Hiekka Sora Savi Hiesu Hieta Hiekka Sora Kiviä D (mm) % D (mm) % D (mm) % D (mm) % D (mm) %

27 Laboratorion näytetunnus : L Tilausnumero : Tilaajan näytetunnus : RAE_AKI$ Tilaaja : GTK Va 402 Jouko Saarelainen Labtium Oy PL 1500 Neulaniementie KUOPIO Puh: Fax: Kuivaseulonta seulasarjalla ISO 3310/1 (652) % GEO RAK Savi Siltti Hiekka Sora Savi Hiesu Hieta Hiekka Sora Kiviä D (mm) % D (mm) %

28 Laboratorion näytetunnus : L Tilausnumero : Tilaajan näytetunnus : RAE_AKI$ Tilaaja : GTK Va 402 Jouko Saarelainen Labtium Oy PL 1500 Neulaniementie KUOPIO Puh: Fax: Sedigraph-analyysi (658) % GEO RAK Savi Siltti Hiekka Sora Savi Hiesu Hieta Hiekka Sora Kiviä D (mm) % D (mm) % D (mm) % D (mm) %

29 Laboratorion näytetunnus : L Tilausnumero : Tilaajan näytetunnus : RAE_AKI$ Tilaaja : GTK Va 402 Jouko Saarelainen Labtium Oy PL 1500 Neulaniementie KUOPIO Puh: Fax: Pesuseulonta OK Sedigraph-analyysi (658)Kuivaseulonta seulasarjalla ISO 3310/1 (652) % GEO RAK Savi Siltti Hiekka Sora Savi Hiesu Hieta Hiekka Sora Kiviä D (mm) % D (mm) % D (mm) % D (mm) % D (mm) %

30 Laboratorion näytetunnus : L Tilausnumero : Tilaajan näytetunnus : RAE_AKI$ Tilaaja : GTK Va 402 Jouko Saarelainen Labtium Oy PL 1500 Neulaniementie KUOPIO Puh: Fax: Pesuseulonta OK Sedigraph-analyysi (658)Kuivaseulonta seulasarjalla ISO 3310/1 (652) % GEO RAK Savi Siltti Hiekka Sora Savi Hiesu Hieta Hiekka Sora Kiviä D (mm) % D (mm) % D (mm) % D (mm) % D (mm) %

31 ,7 140 Koivuaho KÄRÄNGÄNMÄKI Kallion pintamalli Liite 7 Merkintöjen selite Väinölä Neva 105 Viitonen 114,6 125 Käränkö Hökönen 124,0 114,5 123, ,4, , , Kokkosenmäki Kivelä Hakala Lamminpää 105,5, , Vedenottamo 105 Onnela ,4 102, ,2 101,2 Pohjolanmäki Koivukuja Riitaniitty Pohjolanmäki Hiekkaharju Oravaisenpuro Kinnula Kalliopinnan tasokäyrä, käyräväli 5 m (m mpy, N2000) Päivärinne Interpoloitu kalliopinnan taso (m mpy) Angerpuro Pohjavesialue (ulkoraja) Pellonpää Siirtola Siru Hoikinharju Harjumuodostuma (ulkoraja) Pitkäpuro Hoikanpuro Pohjavedenpinnan asema havaintoputkessa (m mpy, N60) Uudistalo Väinölä Leppäaho , Pitkänpää Kantola Kpa Pöljä Pohjakartat: Toivola Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/12 ja Haltik ( m )

32 ,6 114,5 124,0 Kokkosenmäki Kivelä Hakala Kinnula KÄRÄNGÄNMÄKI Liite Kallion topografia, pohjavesivyöhykkeen paksuus sekä arvio Päivärinne pinta- ja pohjaveden virtaussuunnista. Hoikanranta Merkintöjen selite Pohjavesialue (ulkoraja, SYKE) ,9 121,0,4,4,5 122,6,5,5,5 Lamminpää,5, Riitaniitty Kokkosenlampi w m mpy (N2000) ~ w m mpy (N60) Pohjolanmäki Koivukuja Oravaisenpuro Angerpuro Harjumuodostuma Hoikinharju (ulkoraja: GTK maa-aineskanta) Pohjavedenpinnan asema havaintoputkessa Lehtola (m mpy, N60). Pistetiedot koottu eri ajankohtina mitatuista pohjavedenpinnan korkeusaineistoista. 0.8 Pohjaveden virtaussuunta Pintaveden virtaussuunta Nyppylä Pohjaveden jakaja (pohjaveden virtausta jakava ja rajoittava kalliokynnys harjualueella) Kemiläinen Hoikanpuro Hökönen Käränkö 101,5 101, Onnela PVHP ,2 101,6 102,4 102, ,2 Pohjolanmäki Hiekkaharju Pitkäpuro Pohjaveden jakaja Rajala Kokkosenlammen pintaveden valuma-alue Alue, jolta Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamo Pellonpää saa pääosan pohjavedestä Alueella (maalaji: hieta) voi esiintyä orsivettä Rinnepelto Harjuydin Siirtola (erittäin hyvin vettä johtavaa harjuainesta) Avokallio Siru Kokkosenlampi Rautatie Uudistalo Mehtomäki PVHP Käpylä Väinölä 103,2 Interpoloitu pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus (m) Hiekkapelto Kalliopinta (maanpinnan tason alapuolella) kohoaa alueella yleisesti vallitsevan pohjavedenpinnan tason Kankaanpää yläpuolelle: Leppäaho Alueen maakerroksissa Munakkamäki voi suotautua sadevettä pohjavedeksi. Pitkänpää Tienvarsi Pöljä Munakka ( m ) w m mpy (N2000) Rautiala Multamäki ( m ) Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/12 ja Haltik