NINA KUOKKANEN TIINA TOIVOLA TEEMU VÄÄNÄNEN UUSMEDIA. toimiala SUOMESSA

Transkriptio

1 NINA KUOKKANEN TIINA TOIVOLA TEEMU VÄÄNÄNEN UUSMEDIA toimiala SUOMESSA

2 UUSMEDIATOIMIALA SUOMESSA TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS MEDIASTUDIOVERKKO HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU LTT-TUTKIMUS OY UUSMEDIARYHMÄ UUMEDIATUTKIMUSTEN VERKKO-OSOITTEET: GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Jouni Karvonen SIVUNVALMISTUS: Mediatehdas, Helsinki PAINOPAIKKA: G-Print, Helsinki 4

3 Sisällysluettelo Johdanto...6 Tiivistelmä...7 Summary Uusmediatoimiala Suomessa tutkimus Uusmediatoimiala lukuina Uusmediayritykset ja niiden alueellinen jakauma Uusmediayritys ja asiakkaat Uusmediatoimialan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Johtopäätökset...51 Lähdeluettelo...54 Liitteet

4 Johdanto Uusmediatoimiala Suomessa tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toimialan ominaispiirteitä ja alan kehittymistä Suomessa. Tutkimus perustui Uusmediaryhmän aikaisempiin tutkimuksiin Uusmediateollisuus Suomessa 1997 ja Uusmediateollisuuden asiakkaat Tutkimus jatkaa uusmedian kehittymisen seuraamista riippumattomasta näkökulmasta. Uuden tutkimuksen taustalla olivat toimialalla tapahtuneet muutokset. Alan kasvun ohella yritykset ovat selkeämmin erikoistuneet tiettyihin uusmedialiiketoimintoihin. Myös yritysten toiminnan luonne on muuttunut uuden median vakiinnuttaessa paikkansa muiden medioiden rinnalla. Toimialan kilpailua värittävät informaatioteknologia-, tele- ja viestintätoimialojen yritykset, jotka ovat voimakkaasti kehittäneet uusmediaosaamistaan. Uusmediatoimiala Suomessa tutkimuksen toimeksiantajana oli Taideteollisen korkeakoulun Mediastudioverkko. Mediastudioverkko on hanke, joka vastaa sekä uusmediayritysten että uutta mediaa liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten tarpeisiin. Lisäksi Mediastudioverkko toteuttaa koulutusta tukevaa tutkimus- ja selvitystyötä, sekä kehittää toimintaa tukevia yrityspalveluita. Sen tavoitteena on erityisesti uusmediayritysten toimialatuntemuksen kohottaminen ja eri toimijoiden verkottuminen. Tutkimuksen toteuttaja, Uusmediaryhmä (Interactive Media Group), on Helsingin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan LTT-Tutkimus Oy:n itsenäinen yksikkö. Uusmediaryhmän toiminta-ajatuksena on vuorovaikutteisen median tutkiminen ja riippumattoman uusmediatoimialaa koskevan tutkimustyön tekeminen. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi Teemu Väänänen, tutkijoina toimivat Nina Kuokkanen ja Tiina Toivola. Tutkimustyössä avustivat Joni Helomaa ja Tommi Pelkonen. Kiitämme kaikkia tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneita henkilöitä. Erityisesti haluamme kiittää kyselyihin vastanneita yrityksiä ja organisaatioita. Toivomme, että tutkimustulokset edesauttavat alan kehittymistä ja suuntautumista jatkossa. Juha Nieminen Tiina Toivola Nina Kuokkanen PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TUTKIJA TUTKIJA TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU LTT-TUTKIMUS OY LTT-TUTKIMUS OY MEDIASTUDIOHANKE UUSMEDIARYHMÄ UUSMEDIARYHMÄ Erkki Kujanpää JOHTAJA TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS Teemu Väänänen JOHTAJA LTT-TUTKIMUS OY UUSMEDIARYHMÄ 6

5 Tiivistelmä Tutkimuksen taustaa Uusmediatoimiala Suomessa tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa uusmediatoimialaan kuuluva yritystoiminta ja sen kasvunäkymät. Tutkimusta edelsivät Uusmediaryhmän aikaisemmin tekemät tutkimukset Uusmediateollisuus Suomessa 1997 ja Uusmediateollisuuden asiakkaat Erityisenä näkökulmana tässä tutkimuksessa oli yhtäältä selvittää toiminnan alueellinen jakauma ja toisaalta kuvata miten toimialan kehitystä oli muovannut informaatioteknologia-, tele- ja viestintätoimialojen lähentyminen eli konvergenssi. Tutkimuksen tekijänä toimi ja siitä vastasi Helsingin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan LTT-Tutkimus Oy:n Uusmediaryhmä ja se tehtiin joulukuun 1998 ja helmikuun 1999 välisenä aikana. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi Teemu Väänänen. Tutkimuksen toteuttivat Tiina Toivola ja Nina Kuokkanen. Tutkimuksessa avustivat Tommi Pelkonen ja Joni Helomaa. Kartoituksessa olivat apuna myös Mediastudioverkon jäsenet: Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus, Tampereen hypermedialaboratorio, Turku - Varsinais-Suomen osaamiskeskus, Forssa, Kuopio Teknia ja Jyväskylän tietotekniikan tutkimusinstituutti. Tutkimuskysymykset Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen uusmediatoimiala on Suomessa vuonna Käytännössä tämä tarkoitti vastaamista seuraaviin kysymyksiin: Mitkä yritykset uusmediatoimialalla toimivat ja miten ne ovat jakautuneet alueellisesti? Kuinka laajaa uusmedialiiketoiminta on? Miten uusmediatoimiala on muuttunut vuoden 1997 toimialatutkimuksesta? Mitkä ovat toimialan vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhkatekijät uusmediayritysten näkökulmasta? Miten asiakasorganisaatiot ovat kehittäneet omia uusmediapalveluitaan ja minkälaisia osaamiskapeikkoja asiakasorganisaatioissa tällä hetkellä on? Tutkimuksen erityisenä tavoitteena on tarkastella sitä, miten uusmediatuotanto on jakautunut maantieteellisesti. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa alueellisia erityispiirteitä sekä selvittää mahdollisia alueellisia kasvukeskuksia. Toimialan määritelmä Tutkimuksessa määritellään uusmediatoimialaan (New Media Industry) kuuluvaksi ne yritykset ja yritysten sisäiset yksiköt, jotka toimivat joko osittain tai kokonaan seuraavilla digitaalisen median teknologiaan perustuvilla alueilla: 1. WWW-palveluiden suunnittelu ja toteutus 2. Multimediaratkaisujen ja -tuotteiden suunnittelu ja toteutus 3. WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen 4. Internet-perusteinen mainonta ja markkinointi 5. Edellisiin liittyvä koulutus ja konsultointi osana yrityksen muuta toimintaa Tutkimuksen toteutus Toimialatutkimukseen otettiin mukaan yritykset, joiden liiketoiminnan voitiin rekisterilähteiden tai yritysten omien kotisivujen perusteella olettaa kuuluvan uusmediatoimialaan. Näitä mahdollisia yrityksiä identifioitiin yhteensä 355 kappaletta. Löydetyille yrityksille lähetettiin sähköpostitse lyhyt kysely, jolla selvitettiin yritysten perustiedot. Tämän lisäksi tietoja kysyttiin puhelimitse. Perustiedot saatiin yhteensä 182:lta yritykseltä. Joukossa voidaan olettaa olevan vielä pieni joukko alalle kuulumattomia yrityksiä. Toisaalta on myös todennäköistä, että tutkimuksen perusjoukko ei ole ollut täydellinen vaan sieltä puuttuu joukko yrityksiä. Nämä seikat huomioiden arvioitiin, että uusmediatoimialalla toimii Suomessa noin 330 yritystä. Yrityksistä valittiin toimialakyselyyn 92 yritystä. Toimialakyselyyn sisällytettiin kultakin alueelta suurimmat yritykset mitattuna yrityksen 7

6 liikevaihdon ja henkilöstön määrällä. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 72 yritystä. Toimialakysely toteutettiin soveltuvin osin myös 20:lle uusmediatoimialan suurille asiakasyrityksille. Toimialakyselyn tueksi tehtiin 12 uusmediayrityksen strukturoitua teemahaastattelua Tutkimuksen keskeiset havainnot Uusmediatoimiala elää jatkuvaa muutosta Tietoteknisten ja mediaan liittyvien toimialojen lähentyminen voimistui vuonna 1998 Uusmediatoimialan koko ja työllistävä vaikutus on jo merkittävä Yritystoiminta on laajentunut pääkaupunkiseudun ulkopuolelle Uusmediayritysten kannattavuus on parantunut Toimialan työntekijät ovat lähinnä akateemisia Haasteet yrityksien kehittämisessä Ammattitaidosta on tulossa uusmediatoimialan keskeinen kilpailutekijä Hallittu kasvu on keskeinen toiminnan kehittämisen haaste Toimialojen lähentyminen synnyttää mahdollisuuksia uusmediayrityksille Kannattavuutta parannetaan tuotantoprosesseja kehittämällä tai luomalla ohjelmistotuotteita Asiakassegmentointi on yksi mahdollinen erilaistumiskeino Uusmediayrityksen ja sen asiakkaan näkemyserot ovat huomattavat Kansainvälistyminen on yksi uusmediayritysten kasvuvaihtoehdoista Pääomasijoittajia tarvitaan kehittämään toimintaa Uusmediatoimialan pelisäännöistä tulisi sopia Haasteet julkiselle vallalle Koulutettujen osaajien puute on keskeisin toimialan kasvun este Tietoteknisten toimialojen lähentyminen on huomioitava koulutusta suunniteltaessa Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen on vajavaista AVAINSANAT: Uusmedia, multimedia, lähentyminen, konvergenssi, tietotekniikka, media, viestintä, kansainvälistyminen 8

7 Summary Background The target of the research New Media Industries in Finland in 1999 was to survey the business activities related to the new media industry and to define the industry s expansion potential. The research was preceded by the New Media Group s earlier researches New Media Industry in Finland 1997 and The Customers of the New Media Industry The particular viewpoint in this research was firstly to analyse the regional distribution of activities and secondly, to describe how the industry s development had been modified by the convergence of information technology and telecommunication and communication industries. The research was ordered by the Media Studio Network Project and was carried out during November 1998 to February 1999 by the New Media Group of LTT-Tutkimus Oy, operating in the Helsinki School of Economics and Business Administration. The person responsible for leading the research was Teemu Väänänen and the research was carried out by Tiina Toivola and Nina Kuokkanen assisted by Tommi Pelkonen and Joni Helomaa. At the survey stage also the resources provided by the members of the Media Studio Network were utilised: Training Centre of the University of Art and Design Helsinki, Oy DataCity Center Ab Turku, Centre of Adult Professional Education in Forssa, Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy, Jyväskylä University s Information Technology Research Institute, Kuopio University s Education and Development Centre, Kuopio Technology Centre Teknia Oy and Tampere University s Hypermedia Laboratory. Research problems The target of the research was to investigate the state of the new media industry in Finland in Practically this involved answering to the following questions: Which are the companies operating in the new media industry and how are they regionally distributed? How extensive is the new media industry? How has the new media industry changed since the industry research in 1997? What are the industry s strengths and weaknesses, and opportunities and threats from the point of view of new media businesses? How have the customer organisations developed their own new media services and what are the present competence bottlenecks? A particular objective was to investigate the geographic distribution of new media production with the aim of specifying the regional characteristics and possible regional growth centres. Definition of the industry The new media industry is defined in the research to comprise of such companies and company internal units that operate either partly or completely within the following areas focused on digital media technology: 1. Design and implementation of WWW services 2. Design and implementation of multimedia solutions and products 3. Providing WWW services and contents 4. Internet based advertising and marketing 5. Training and consultation related to the above as part of the company s other activities Implementation of the research The companies whose business activities, according to registers and the companies own internet sites, could be assumed to be focused on the new media industry, were included in the industry research. 355 potential companies were identified. These companies were sent a short inquiry by in order to collect basic company information. Information was also asked by telephone. Basic information was recorded for 182 companies in total. This group can be assumed to include a small number of companies that do not actually operate within the industry, and on the other hand, it is likely that the research population is not perfectly comprehensive, but still lacks a few businesses. Keeping these aspects in mind, it was assumed that the number of companies 9

8 operating in the new media industry in Finland is about of the companies were selected for the industry inquiry. The largest companies in each region, defined on the basis of the company s turnover and number of employees, were included. 72 of the companies replied to the inquiry by the requested deadline. The inquiry was also performed as far as applicable for the new media industry s major customer companies. To support the inquiry, structured thematic interviews were made for 12 new media companies. Major observations The new media industry is continuously changing The convergence of information technology and media related industries increased in 1998 The new media industry s extension and influence on employment is already now substantial Business activities have expanded outside the capital city area Profitability of new media businesses has improved Most employees in the industry have academic education Challenges for company development Expertise is becoming a central competitive factor in the new media industry Controlled growth is the central challenge for the development of activities Industrial convergence creates opportunities for new media businesses Profitability improves by developing production processes and creating software products Customer segmentation is one of the possible methods for differentiation There are significant differences in views between a new media company and its customer Internationalisation is one of the opportunities for growth for new media companies More capital investors are required to develop the activities The rules for the new media industry should be defined Challenges for the government Lack of trained specialists is the major barrier for the growth of the industry The convergence of the information technology industries should be considered when planning education Integrated development of activities is inadequate KEY WORDS: New media, multimedia, convergence, information technology, media, communication, internationalisation 10

9 1 UUSMEDIATOIMIALA SUOMESSA TUTKIMUS Tutkimuksen tausta Uusmediatoimiala Suomessa tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa uusmediatoimialaan kuuluva yritystoiminta ja sen kasvunäkymät. Tutkimusta edelsivät Uusmediaryhmän aikaisemmin tekemät tutkimukset Uusmediateollisuus Suomessa ja Uusmediateollisuuden asiakkaat Vuoden 1997 tutkimuksen jälkeen alan liiketoiminta on kehittynyt ja monipuolistunut. Erityisenä näkökulmana tässä tutkimuksessa olikin yhtäältä selvittää toiminnan alueellinen jakauma ja toisaalta kuvata miten toimialan kehitystä oli muovannut informaatioteknologia-, tele- ja viestintätoimialojen lähentyminen eli konvergenssi. Tutkimuksen tekijänä toimi ja siitä vastasi Helsingin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan LTT-Tutkimus Oy:n Uusmediaryhmä ja se tehtiin lokakuun 1998 ja tammikuun 1999 välisenä aikana. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi Teemu Väänänen. Tutkimuksen toteuttivat Tiina Toivola ja Nina Kuokkanen. Tutkimuksessa avustivat Tommi Pelkonen ja Joni Helomaa. Yritysten alueellisessa kartoituksessa apuna olivat Mediastudioverkon jäsenet: Culminatum Ltd Oy, Taideteollinen korkeakoulu koulutuskeskus, Oy DataCity Center Ab Turku, Forssan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ja Lounais- Hämeen Yrityskeskus Oy, Forssa, Jyväskylän yliopisto / Tietotekniikan tutkimusinstituutti, Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus ja Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorio ja Tampereen teknologiakeskus sekä Hermia. 1 Ruokonen & Väänänen, Lemettinen & Väänänen, 1997 Uusmediatoimialan määritelmä Uusmediatoimialaan (New Media Industry) kuuluvat ne yritykset ja yritysten sisäiset yksiköt, jotka toimivat joko osittain tai kokonaan seuraavilla digitaalisen median teknologiaan perustuvilla alueilla: 1. WWW-palveluiden suunnittelu ja toteutus WWW-sivujen suunnittelu ja toteutus Intranet/Extranet -ratkaisujen suunnittelu ja toteutus Elektronisen kaupan järjestelmien suunnittelu ja toteutus Verkkomainonnan suunnittelu ja toteutus Hakupalveluiden, uutisten, sääpalveluiden yms. suunnittelu ja toteutus Yrityksiä, jotka toimivat kokonaan tai osittain tässä luokassa ovat mm. Interaktiivinen Satama Oy, Nedecon Oy, Partner Group Oy, Terranova Visuals Oy, Tietovalta Oy ja Yomi Media Oy. 2. Multimediaratkaisujen ja -tuotteiden suunnittelu ja toteutus CD-ROM-tuotannot Tietokioskit Pelit 3D-suunnittelu Yrityksiä, jotka toimivat kokonaan tai osittain tässä luokassa ovat mm. Everscreen Mediateam Oy, Sansibar Oy ja To The Point Oy. On myös huomioitava, että useat tämän luokan yritykset ovat mukana WWW-palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. 3. WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen Hakupalvelut, uutiset, sääpalvelut Virtuaaliyhteisöt Elektroniset kauppapaikat Tässä luokassa toimivia suomalaisia yrityksiä (ja niiden tarjoamia verkkopalveluita) ovat mm. Infosto Oy (Autovista ja Keltainen Pörssi), 11

10 1 Uusmediatoimialan liiketoiminnot Multimediatuotteiden ja -palveluiden suunnittelu ja toteutus CD-ROM Tietokioskit 3D-suunnittelu Tietokonepelit K O U L U T U S WWW-palvelujen tarjoaminen Hakupalvelut, uutiset, sääpalvelut yms. Virtuaaliyhteisöt Elektroniset kauppapaikat WWWpalveluiden suunnittelu ja toteutus WWW-sivustot Intranet/Extranet - järjestelmät Sähköisen kaupankäynnin järjestelmät J A Internetperusteiset mainontaja markkinointipalvelut Suoramarkkinointi Internetin välityksellä WWW-mainostilan myynti I K O N S U L T O I N T Interaktiivinen Satama Oy (Duuni Net), Sonera Oyj (Inet keskuskatu, Telia Oy (Sirkus.com). 4. Internet-perusteinen mainonta ja markkinointi WWW-mainostilan myynti Suoramarkkinointi Internetissä Tässä luokassa toimivia suomalaisia yrityksiä ovat mm. DoubleClick Finland Oy, Netbooking Oy ja Netpool Oy. 5. Edellisiin liittyvä koulutus ja konsultointi osana yrityksen muuta toimintaa Kuvio 1 yllä havainnollistaa toimialan määritelmää. Määritelmään kuuluvat WWWpalveluiden sekä multimediatuotteiden suunnittelu ja toteutus. Näiden rinnalle on vuoden 1997 jälkeen kehittynyt kaksi uutta liiketoimintaaluetta, Internet-perusteinen mainonta ja markkinointi sekä WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen. Uusmediatoimialan määritelmää muutettiin, koska yritysten toiminta muuttui Vuonna 1997 uusmediatoimiala oli kooltaan ja toiminnalliselta laajuudeltaan nykyistä pienempi. Vuoden 1997 tutkimuksessa toimialaan kuuluvat yritykset määriteltiin seuraavalla tavalla: Uusmediateollisuuden sisältötuotantoyrityksillä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka toimivat joko kokonaan tai osana muuta toimintaansa digitaaliseen mediaan (mm. multimedia ja CD-ROM) ja/tai tietoverkkoihin (mm. Internet) liittyen sisällöntuottamisessa sekä siihen kiinteästi liittyvässä myymisessä, välittämisessä, konsultoinnissa, koulutuksessa, jakelussa, operaattorina, kustantajana tai muussa vastaavassa toiminnassa. Määritelmä ei siten sisällä perinteistä julkaisutoimintaa, videotuotantoa, elokuva-, TV- tai radiotoimintaa. Määritelmään eivät myöskään kuulu ns. perinteiset tietotekniikkayritykset, ohjelmistotalot tai tietoliikennealan yritykset. 12

11 Tällöin yritykset olivat erikoistuneet lähinnä WWW-palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen ja/tai multimediaratkaisujen ja -tuotteiden suunnitteluun. Havaittavissa on, että uusmediayritysten liiketoiminta on edellisen tutkimuksen jälkeen muuttunut. Silloin toimineet yritykset toimivat tällä hetkellä entistä merkittävämmin myös sisällön tarjoajina ja Internet-perusteisen mainonnan toteuttajina. Lisäksi oli tarkoituksenmukaista sisällyttää määrittelyyn ne uudet yritykset ja vanhojen yritysten uudet yksiköt, joiden toiminta liittyy uusmediann. Toimialalla tapahtuneiden muutosten vuoksi Uusmediatoimiala Suomessa tutkimuksessa toimialan määrittelyä tarkennettiin. Toimialan määrittelyssä olivat mukana myös Tatu Kuivalahti To The Point Oystä, Olli Heikkilä Partner Group Oy:stä sekä Torsti Tenhunen Sansibar Oy:stä. Yritysten toiminta ja uusmediatoimialan määritelmä elää myös jatkossa Uusmedian tai digitaalisen median määrittelyn vaikeutta kuvaa hyvin se, että yritysten toiminnan alati muuttuessa yksiselitteisen määritelmän muotoileminen on vaikeaa. Esimerkiksi Suomen kielitoimiston CD-perussanakirjan3 seuraavaan laitokseen uusmedia on alustavasti määritelty seuraavasti: uusmedia on tietokonevälitteinen ja vuorovaikutteinen sähköviestinnän muoto (esim. tietoverkko-, hyper- ja multimediasovellus). Käsitettä on kuitenkin vaikea sitoa tietokonevälitteisyyteen, sillä tulevaisuuden verkkopalvelut ovat jo lähitulevaisuudessa käytettävissä esimerkiksi uusien matkapuhelinten välityksellä. Tämä kuvaakin hyvin määrittelyn ongelmallisuutta. Toimialojen lähentyminen Toimialojen lähentyminen eli konvergenssi on havaittavissa uusmediaa lähellä olevien informaatio-, tele- ja viestintätoimialojen kohdalla. Edellämainittuja toimialoja edustavat perinteiset mediat, tietotekniikan valmistajat, ohjelmistotalot ja järjestelmätoimittajat, teleoperaattorit, liikkeenjohdon konsultointi, mainostoimistot ja AV-alan tuottajat. Konvergenssia tarkastellaan lähemmin luvussa 5. Käsitteistössä on syytä huomioida ero asiakkaiden ja loppukäyttäjien eli kuluttajien välillä. Tässä tutkimuksessa uusmediatoimialan asiakkailla tarkoitetaan ainoastaan niitä organisaatioita, jotka ostavat uusmediayrityksiltä palveluita. Loppukäyttäjiä puolestaan ovat ne yksityiset henkilöt ja organisaatiot, jotka käyttävät uusmediateollisuuden asiakkaiden tarjoamia palveluita. Yksi tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja on se, että nämä, ennen selkeät, toimijoiden väliset suhteet ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Tällä hetkellä jotkut uusmediayritykset toimivat verkossa myös sisällöntarjoajina. Vastaavasti tietyt asiakasorganisaatiot ovat sisäistäneet niitä toimintoja, joita ehkä aikaisemmin hankkittiin uusmediayrityksiltä. Useat asiakasyritykset ovat sisäistäneet uusmediatoimintojaan ja muutamiin yrityksiin on jo perustettu oma uusmediaan erikoistunut yksikkö. Tällöin myös yhteistyömuoto muuttuu: uusmediayritys - asiakassuhteesta tuleekin alihankintasuhde. Tutkimuksen tavoitteet ja ongelmanasettelu Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen uusmediatoimiala on Suomessa vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa vastaamista seuraaviin kysymyksiin: Mitkä yritykset uusmediatoimialalla toimivat ja miten ne ovat jakautuneet alueellisesti? Kuinka laajaa uusmedialiiketoiminta on? Miten uusmediatoimiala on muuttunut vuoden 1997 toimialatutkimuksesta? Mitkä ovat toimialan vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhkatekijät uusmediayritysten näkökulmasta? Miten asiakasorganisaatiot ovat kehittäneet omia uusmediapalveluitaan ja minkälaisia osaamiskapeikkoja asiakasorganisaatioissa tällä hetkellä on? 3 Kielitiedotus, lokakuu

12 A Tutkimuksen metodologia TUTKIMUS- ONGELMA TAVOITE OTOSKOKO METODI 1. Ketkä alalla toimivat? 2. Kuinka laajaa uusmediatoiminta on? Kartoittaa Suomen uusmediatoimialalla toimivat yritykset Selvittää yritysten liiketoiminta sekä toiminnan laajuus (liikevaihto ja henkilöstön määrä) Haku eri rekisterilähteistä ja www-sivuilta Kaikki löydetyt yritykset (N=355) Kysely (sähköpostitse ja puhelimitse) 3. Miten uusmediatoimiala on muuttunut? Selvittää liikevaihdon kasvu ja muut toimialan muutokset 92 alueellisesti valittua uusmediayritystä Kysymyslomake (verkossa) Yritysten omat näkemykset toimialan tulevaisuudesta. 28 suurasiakasyritystä Kysymyslomake (verkossa) Toimialalla tapahtuneiden muutosten kvalitatiivinen selvittäminen 12 uusmediayritystä Strukturoidut teema-haastattelut Lähentymiskehityksen (konvergenssin) vaikutus toimialaan 21 yritystä viestintä- ja informaatioteknologiatoimialoilta Puhelinhaastattelut Tutkimuksen tavoitteita määriteltäessä huomioitiin että Uusmediateollisuus Suomessa tutkimuksen jälkeen uusmediatoimiala on muuttunut toiminnallisesti. Tästä syystä ei ollut tarkoituksenmukaista pelkästään selvittää miten yritysten toiminta ja työllistävä vaikutus on lisääntynyt edellisestä tutkimuksesta, vaan pyrkiä kuvaamaan ketkä ovat uudet alalle tulijat ja miten nämä ovat vaikuttaneet alan kehittymiseen. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena on tarkastella sitä, miten uusmediatuotanto on jakautunut maantieteellisesti. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa alueellisia erityispiirteitä sekä selvittää mahdollisia alueellisia kasvukeskuksia. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia asiakasyritysten ja uusmediayritysten suhteet ovat. Tätä tarkasteltiin toimialojen lähentymisen eli konvergenssin näkökulmasta. 14 Tutkimuksen metodologia Tutkimuksen tavoitteena oli yhtäältä selvittää toimialan kasvu ja työllistävä vaikutus ja toisaalta yritysten toiminnan muuttuminen. Tästä syystä tutkimusmenetelmiksi valittiin sekä (1) toimialakysely uusmediayrityksille ja niiden asiakkaille että uusmediayritysten strukturoidut teemahaastattelut. Eri tutkimuskysymykset sekä menetelmät on kuvattu taulukossa A yllä. Alalla toimivien yritysten löytäminen Uusmediatoimialalla toimivista yrityksistä ei ollut kattavaa yritysrekisteriä. Uusmediayritysten haussa käytettiinkin Uusmediaryhmän aiempien tutkimusten perusteella koottua yritystietokantaa sekä erilaisia rekisterilähteitä ja www-sivuja. Tutkimuksessa apuna käytettyjä rekisterilähteitä olivat mm. telehallintokeskuksen ylläpitämä lista suomalaisista verkkotunnuksista (ns. domainrekisteri), internet-operaattoreiden sivuilta löytyvät yritysluettelot, mainostoimistojen liiton rekisterit ja eri tahojen ylläpitämät linkit suomalaisista kotisivuista ja yrityksistä. Uusmediayritysten kotisivuja haettiin myös suoraan internetistä

13 useiden eri hakukoneiden avulla. Alueellisessa kartoituksena avusti Taideteollisen korkeakoulun Mediastudioverkko. Toimialatutkimukseen otettiin mukaan yritykset, joiden liiketoiminnan voitiin rekisterilähteiden tai yritysten omien kotisivujen perusteella olettaa kuuluvan uusmediatoimialaan. Näitä mahdollisia yrityksiä identifioitiin yhteensä 355 kappaletta. Yrityksistä muodostettiin toimialatietokanta. Kaikille löydetyille yrityksille lähetettiin sähköpostitse lyhyt kysely (ks. liite 1), jolla selvitettiin yritysten perustiedot: liiketoimintaalueet, liikevaihto, yhteystiedot, henkilöstön määrä ja ennen kaikkea se, toimiiko yritys uusmediatoimialalla. Tämän lisäksi tietoja kysyttiin puhelimitse. Erityisesti pyrittiin huomioimaan se, että kaikki löydetyt, pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevat yritykset ovat mukana. Perustiedot saatiin yhteensä 182:lta yritykseltä. Näiden joukossa voidaan olettaa olevan vielä pieni joukko alalle kuulumattomia yrityksiä. Toisaalta on myös todennäköistä, että tutkimuksen perusjoukko ei ole ollut täydellinen vaan sieltä puuttuu joukko yrityksiä. Nämä seikat huomioiden arvioimme, että uusmediatoimialalla toimii Suomessa noin 330 yritystä. Toimialan kasvun ja muutosten arviointi toimialakyselyn avulla Tietokannoissa olleista yrityksistä valittiin toimialakyselyyn 92 yritystä. Toimialakyselyllä pyrittiin mm. arvioimaan yritysten toiminnan muutosta. Toimialakyselyn yritykset valittiin siten, että kustakin läänistä oli läänin uusmediayritysten lukumäärään suhteutettuna mukana sama määrä yrityksiä. Nämä yritykset valittiin otokseen liikevaihdon ja henkilöstön määrän perusteella. Toimialakyselyyn sisällytettiin kultakin alueelta suurimmat yritykset mitattuna yrityksen liikevaihdon ja henkilöstön määrällä. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 72 yritystä. Toimialakyselyn vastausprosentti oli täten 79 %. Tutkimusmenetelmänä oli verkossa täytettävä kysymyslomake (ks. liite 2). Toimialakysely toteutettiin soveltuvin osin myös uusmediatoimialan suurasiakasyrityksille. Toimialakyselyssä pyrittiin kartoittamaan myös asiakasyritysten ja uusmediayritysten muuttuvaa rajapintaa sekä asiakasyritysten uusmediapalveluiden tarpeita. Kyselyyn valittiin mukaan 28 asiakasyritystä, joista 20 vastasi määräaikaan mennessä. Asiakkaiden kohdalla vastausprosentti oli 71%. Kysely tehtiin verkkokyselykaavakkeen avulla (ks. liite 4). Toiminnan sisällön arviointi teemahaastatteluiden avulla Toimialakyselyn tueksi tehtiin 12 uusmediayrityksen strukturoidut teemahaastattelut(ks. liite 3). Haastatelluilta kysyttiin mm. vastaajien näkemyksiä uusmediatoimialan kehityksestä, yritysten koulutustarpeista ja henkilöstön toimenkuvista. Teemahaastatteluun valittiin vain yrityksiä, jotka ovat toimineet alalla yli kaksi vuotta ja joiden liikevaihto ylitti 2 miljoonaa markkaa. Tulosten luotettavuus ja yleistettävyys Tutkimuksen perusjoukon määrittämistä vaikeutti toimialan yritysten pienuus ja suuri lukumäärä. Tästä syystä voidaan olettaa, että kaikkia alan yrityksiä ei ole löydetty. Edellisten tutkimusten pohjalta kootun tietokannan perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että tutkimuksessa on edustettuina lähes kaikki merkittävimmät uusmediayritykset. Verrattaessa toimialakyselyn tuloksia edellisen tutkimuksen tuloksiin on huomioitava, että yritykset valittiin eri kriteerein. Uusmediateollisuus tutkimuksessa pyrittiin saamaan edustava otos toimialasta. Uusmediatoimiala selvityksessä puolestaan tärkeää oli ylläpitää alueellinen edustavuus. Tästä syystä kultakin alueelta valittiin alueen suurimmat yritykset. Tämä on huomioitava tutkimuksen tuloksien tulkinnassa. Tämä on huomioitava myös kun toimialakyselyn tuloksia verrataan Uusmediateollisuus 1997 tutkimuksen tuloksiin. Uusmediatoimiala tutkimuksessa toimialaselvityksen vastaajat olivat keskimäärin suurempia yrityksiä. Vertailtavuutta heikentää myös se, että toimialan muuttumisesta johtuen osa Uusmediateollisuus 1997-tutkimuksessa käytetyistä kysymyksistä oli tarkoituksenmukaista muotoilla uudestaan. Myös tästä syystä vastaukset eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia. Tutkimuksen tulosten luotettavuutta tuki toisaalta havainto, että teemahaastattelun aineisto oli yhteneväinen kyselyistä saatujen tulosten kanssa. Uusmediatoimialan asiakkaista kerätyn aineiston tulkinnassa on huomioitava, että otoksen tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan koko asiakasyrityskenttää. Kyselyssä olivat mukana lähinnä keskimääräistä suuremmat asiakasyritykset. Erilaisen otoksen ja tarkoituksen vuoksi tulokset eivät ole siis täysin vertailukelpoisia Uusmediateollisuuden asiakkaat tutkimuksen tulosten kanssa. 15

14 2 Uusmediatoimiala ja lähentymiskehys Teleoperaattorit Mainostoimistot AV-alan tuottajat Perinteiset mediat UUSMEDIAAN ERIKOISTUNEET YRITYKSET Tietotekniikan järjestelmätoimittajat ja ohjelmistotalot Liikkeenjohdon konsultointi Tietotekniikan valmistajat Toimialan alueellista jakaumaa selvitettäessä on muistettava, että erityistä huomiota kiinnitettiin siihen että kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuoliset yritykset olisivat mukana tutkimuksessa. Tästä syystä tulokset voivat aliarvioida pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toiminnan laajuutta ja taloudellista merkitystä. 16 Uusmedia ja toimialojen lähentyminen Euroopan komission (1997) mukaan lähentymistä on vaikea määritellä tyhjentävästi, mutta yleensä sillä tarkoitetaan seuraavia asioita: erilaisten verkkojärjestelmien kykyä välittää pohjimmiltaan samantyyppisiä palveluita, tai kuluttajille suunnattujen laitteiden, kuten puhelimen, television ja mikrotietokoneen yhdentymistä. Nykyisten nopeasti kehittyvien teknologioiden avulla eri verkkojärjestelmissä pystytään välittämään pohjimmiltaan samantyyppisiä palveluita. Lisäksi eri kuluttajille suunnattujen laitteiden, kuten mikrotietokoneen, television tai vaikkapa lähiaikoina markkinoille tulevien matkapuhelimien avulla kuluttaja pystyy käyttämään laajaa joukkoa erilaisia palveluita. Television avulla pääsee Internetiin, mikrotietokoneen välityksellä voidaan käydä normaaleja puhelinkeskusteluja, matkapuhelimien avulla voidaan selata internet-pohjaisia palveluita ja niin edelleen. Useimmat uskovat, että tämä kehitys vain kiihtyy. Nämä kehityssuunnat vaikuttavat olennaisella tavalla siihen miten eri yritykset joutuvat ajattelemaan omaa liiketoimintaansa. Toimialarajat muuttuvat ja yritykset lähentyvät toisiaan. Tätä

15 3 Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen ja toimialan määrittely luku 1 Uusmediatoimiala lukuina luku 2 Uusmediayritysten alueellinen jakauma luku 3 Uusmediayritys ja asiakkaat luku4 Uusmediatoimialan SWOT-analyysi luku 5 Johtopäätökset luku 6 lähentymistä voidaan todeta olevan ainakin seuraavilla toimialoilla: Perinteiset mediat (esim. Sanoma Oyj, Alma Media Oyj, Yleisradio Oy) Ohjelmistotalot ja tietotekniikan järjestelmätoimittajat (esim. Tieto-konserni) Tietotekniikan valmistajat (esim. Nokia Oyj) Teleoperaattorit (esim. Sonera Oyj ja Helsingin Puhelin Oyj) Liikkeenjohdon konsultointiyritykset (esim. Andersen Consulting Oy ja PriceWaterhouseCoopers Oy ) Mainostoimistot (esim. SEK&Grey Oy, Kauppamainos Bozell Oy) AV-alan tuottajat (esim. Broadcasters Oy ja Woodpecker Film Oy) Tätä toimijoiden kentän dynamiikkaa voidaan analysoida sisällöntuotannon arvoketjun avulla (ks. luku 5). 17

16 2 UUSMEDIATOIMIALA LUKUINA Raportin rakenne Uusmediatoimiala tutkimusraportti koostuu tiivistelmästä, kuudesta kappaleesta, lähdeluetteloista ja liitteistä. Kuvio 3 yllä havainnollistaa tutkimusraportin rakennetta. Kappaleessa yksi luodaan tutkimusongelma, käsitellään tutkimuksen toteuttamista, määritellään uusmediatoimiala ja lopuksi tarkastellaan uusmediatoimialaa osana lähentyviä eli konvergoituvia toimialoja. Kappaleessa kaksi luodaan katsaus toimialan yrityksiin, niiden liiketoimintamuotoihin, henkilöstöön, yhteistyömuotoihin, alan liikevaihtoon ja kannattavuuteen sekä yritysten 4 Uusmediatoimialan kokonaisliikevaihdon kehittyminen vuosina kansainvälistymisnäkemyksiin. Uusmediatoimialan alueellista jakautumista tarkastellaan kappaleessa kolme. Kappale neljä kuvaa uusmediayrityksen asiakkaan ja uusmediayrityksen näkemyksiä asiakassuhteen kulusta. Kappale viisi käsittelee uusmediatoimialan heikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Erityinen näkökulma toimialan uhkien ja mahdollisuuksien kuvauksessa on konvergenssi. Kappaleessa kuusi esitetään tutkimuksen perusteella tuotetut johtopäätökset ja luodataan toimialan lähitulevaisuutta. Tutkimuksesta on saatavilla myös verkkoversio osoitteessa LIIKEVAIHTO MYYNTIKATE e 2000e 0 18

17 4 Ruokonen & Väänänen, 1997 Uusmediayritysten lukumäärä Arvioimme, että Suomessa toimii tällä hetkellä noin 330 uusmediayritystä. Lukuun päädyttiin tutkimalla eri rekisterilähteitä ja www-sivuja (ks. tarkemmin luku 1). Yritysten lukumäärä on parin vuoden aikana noussut, sillä vuoden 1997 toimialatutkimuksessa yrityksiä arvioitiin olevan Suomessa noin 300 kappaletta. Edelliseen tutkimukseen verrattaessa on huomioitava myös se, että puolentoista vuoden aikana osa alan toimijoista oli muuttunut - joko lopettanut toimintansa, fuusioitunut tai keskittynyt muihin palveluihin tai toimintoihin. On syytä huomioida, että uusmediayritysten lukumäärä riippuu toimialan määritelmästä. Tutkimuksen ulkopuolelle on saattanut jäädä yrityksiä, joiden liikevaihdosta uusmedialiiketoiminta muodostaa osan, vaikkei kuitenkaan ole varsinainen pääliiketoiminta-alue. Tällaisia uuden median parissa toimivia yrityksiä ovat esimerkiksi useat mainostoimistot ja ohjelmistotalot. Toimialakartoituksessa saatujen vastausten perusteella 27% prosenttia yrityksistä ilmoitti erikoistuneensa johonkin muuhun liiketoimintaan kuin uusmediaan. Toimialan liikevaihto Arvioimme vuoden 1998 liikevaihdon olleen noin 700 miljoonaa markkaa. Ennakoimme kokonaisliikevaihdon vuodelle 1999 olevan noin 900 miljoonaa markkaa. Mikäli kehitys jatkuu samanlaisena ylittää toimialan liikevaihto miljardin markan rajan vuoden 2000 aikana. Tähän arvioon on päästy seuraavasti: Uusmediayritysten tämänhetkistä liikevaihtoa arvioitiin kaikille uusmediayrityksille lähetetyn sähköpostikyselyn vastausten perusteella. Liikevaihtotiedot saatiin 144 yritykseltä. Vuosien 1998 ja 1999 liikevaihtoja koskevat arviot liikevaihdon kasvusta kerrottiin kunkin yrityksen markkamääräisellä liikevaihdolla. Niiden yritysten, joilta liikevaihtotietoja ei ollut 5 Uusmediatoiminnan voitollisuus Tutkimus 1997 (n=67) Tutkimus 1999 (n=72) tappiollisia 22% tappiollisia 16% voitollisia 78% voitollisia 84% 19

18 6 Uusmediayritysten liikevaihto / työntekijä (n=143) Yritysten lukumäärä liikevaihto / työntekijä(mk) yli 500t t 300t- 400t 200t- 300t alle 200t saatavilla, toimialan liikevaihtoa lisääväksi osuudeksi arvioitiin 40 %. Vaikka aineistosta puuttuvat yritykset edustavat lukumääräisesti yli puolta toimialan yrityksistä, oletimme niiden keskimääräisen liikevaihdon jäävän alle toimialan keskiarvon. Aineistossa ovat mukana kokemusperäiseen tietämykseen perustuen kaikki Suomen merkittävimmät ja liikevaihdoltaan ja henkilöstöltään suurimmat uusmediatoimialalla toimivat organisaatiot. Vuoden 1998 arvioiduksi liikevaihdoksi saatiin siten noin 700 Mmk. Yritysten omia kasvuarvioita pidettiin ylioptimistisina Vuoden 1997 toimialatutkimuksen4 kokemusten perusteella voidaan väittää uusmediayritysten yliarvioneen kasvuaan vuoden 1997 osalta. Siksi myös vuosien 1998 ja 1999 kasvuennusteita aliarvostettiin tarkoituksellisesti. Verrattaessa vuoden 1997 tutkimuksen yhteydessä kysyttyjä kasvulukuja toteutuneisiin lukuihin, voitiin todeta lähes poikkeuksetta yritysten näkemyksien ja toteutuneen liikevaihtokehityksen eroksi noin 25 %:n vajaus. Näinollen, tuotetun kasvuennusteen aliarvostaminen neljänneksellä on perusteltua. Korjasimme myös nykyiset kasvuennusteet ja saimme omaksi kasvuennusteeksi vuodelle 1998 noin 30 %. Mikäli uusmediatoimialan kasvuvauhti jatkuu samana, vuoden 2000 toimialan liikevaihdon kokonaismääräksi saadaan siten noin 1,15 Mrd mk. Liikevaihdon kehitys vuosina on esitetty kuviossa 4. Myyntikate kuvaa jatkossa toiminnan laajuutta liikevaihtoa paremmin Nykyisellään liikevaihto soveltuu vielä kuvaamaan 20 uusmediatoimialan toiminnan laajuutta. On kuitenkin huomioitava, että kun alihankinnan prosentuaalinen osuus uusmediayritysten koko tuotannosta on selkeästi kasvussa ja yritykset verkottuvat, on kauttalaskutus poistettava liikevaihdosta. Uusmediayritysten alihankintasuhteet aiheuttavat liikevaihdon osittaista kahdentumista, kun saman projektin voivat ilmoittaa liikevaihdossaan sekä alihankkija että toimeksiantaja. Tämä ristiriita poistuu vertailemalla yritysten myyntikatetta. On perusteltua, että tulevaisuudessa myös uusmediatoimialalla siirryttäisiin mainostoimistoalan käytäntöön ja yrityksen kokoa mitattaisiin liikevaihdon asemesta myyntikatteella. Liikevaihtokuviossa onkin esitetty myös toimialan myyntikatteen kuvaaja. Myyntikate on arvioitu kysymällä yrityksiltä heidän hankkimansa alihankintatyön määrää koko liikevaihdosta. Tämä on ollut vuonna % ja vuonna %. Tätä prosenttilukua käytettiin edelleen vuosien 1999 ja vuoden 2000 myyntikatteen määrän arvioinnissa. Kannattavuus Kannattavuutta selvitettiin sekä kysymällä yrityksiltä heidän omaa mielipidettään toiminnan kannattavuudesta sekä tarkastelemalla yritysten liikevaihdon ja myyntikatteen suhdetta työntekijöiden määrään. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 84% ilmoitti uusmedialiiketoimintansa voitolliseksi. Kannattamatonta liiketoiminta oli noin kuudenneksella yrityksistä. Uusmediateollisuus

19 7 Henkilöstömäärän suhde myyntikatteeseen myyntikate/hlö % Yli 500t/hlö t/hlö t/hlö t/hlö /hlö alle 100/hlö Keskiarvo (n=42) Yritykset kokoluokittain (%-osuus aineistosta) yli 50 hlöä hlöä hlöä 5-9 hlöä 2-4 hlöä 1 hlö Suomessa tutkimuksessa liiketoiminnan ilmoitti kannattamattomaksi 22% yrityksistä. Voidaankin todeta toimialan kannattavuuden parantuneen jonkin verran. Haastatteluaineiston perusteella voidaan havaita, että alan kokonaiskannattavuutta ovat heikentäneet mm. alueelliset tuet, jotka ovat vääristäneet hinnoittelupolitiikkaa esimerkiksi kotisivumarkkinoilla. Aikaisemmin matalat alalletuloesteet ja alan nopea kasvuvauhti ovat houkutelleet mukaan myös yrityksiä, jotka ovat mukana kokeilumielessä tai sivutoimisesti. Kannattavuutta on vähentänyt aloittelevien yritysten kova halu saada referessitöitä ja asiakkaita. Tätä kuvaa hyvin mm. seuraava ote haastatteluaineistosta: Näistä markkinoista tulee enemmän ammattimaiset. Jos katsotaan vuosi taaksepäin, tää on ollut leuhuttelevien pikkupoikien kehityskenttä, mitä tiedotusvälineet hämmästyttävän idioottimaisesti seuraa. Se mitä näen, että tulee tapahtumaan, on että tappiot tulevat nousemaan esiin. -Haastateltu uusmediayritys Liikevaihdon ja myyntikatteen suhde työntekijöiden määrään Työvoimavaltaisella toimialalla yrityksen liikevaihto/työntekijä -tunnusluku kuvaa melko hyvin yrityksen kannattavuutta. Tutkimuksen osana saimme 143 yritykseltä tiedot sekä liikevaihdosta että työntekijöiden määrästä. Tämän avulla laskimme, että keskimääräinen yritysten liikevaihto työntekijää kohden oli vuonna 1998 noin markkaa, toimialan mediaanin ollessa noin markkaa. Hieman yllättävää on, että kyselyssä oli runsaasti yrityksiä (39) joilla liikevaihto työntekijää kohti ylitti markkaa ja toisaalta joukko yrityksiä, joilla liikevaihto työntekijää kohti oli alle markkaa. Tiedot on esitetty oheisessa kuviossa 6. 21

20 8 Uusmediatoimialan liiketoiminnan jakautuminen Ulkoinen yritysviestintä 37,6 % Asiakasyrityksen sisäisen viestinnän ratkaisut Verkon sisältöpalveluiden tekeminen Elektroninen kauppa Ohjelmistotuotteet Digitaalisten oppimateriaalien tuotanto Internet-yhteysoperaattoritoiminta 3D-suunnittelu Tietokonepelituotanto 17,7 % 10,8 % 10,6 % 10,1 % 5,4 % 5,0 % 1,4 % 1,3 % (n=72) Kannattavuuden arviointi myyntikatteen avulla Pienemmältä yritysjoukolta (42) saatiin liikevaihto- ja henkilöstötietojen lisäksi myös tiedot alihankinnan määrästä. Tämän perusteella oli mahdollista tarkastella tarkemmin yrityskohtaista kannattavuutta. Mielenkiintoisemmaksi asian tekee, kun otetaan yksittäisten yritysten koko huomioon kannattavuutta laskettaessa. Kaaviossa on jaoteltu eri kokoisten yritysten suhteellinen määrä kullakin kannattavuustasolla, kun kannattavuuden mittarina käytetään myyntikatetta/työntekijä. Kannattavimpien yritysten joukossa (luokissa yli markkaa/työntekijä ja markkaa / työntekijä) on sekä erittäin pieniä (2-4 työntekijää) mikroyrityksiä että pieniä (5-9 henkeä tai henkeä) yrityksiä. Suurimmat yritykset (25-49 työntekijää sekä yli 50 työntekijää) eivät ole yhtä kannattavia. Näiden yritysten myyntikate on kaikilla markkaa henkeä kohti. Toisaalta selkeästi kannattamattomista yrityksistä (myyntikate/työntekijä) kaikki ovat pieniä (2-5 ja 4-9 työntekijää). Suurimpien yritysten suhteellisen heikko menestys voi olla selitettävissä sillä, että toimintaa voimakkaasti laajennettaessa joko riskirahan tai ulkomaisen emoyhtiön rahoittamana, on markkinaosuuden tavoittelu otettu tärkeämmäksi liiketoiminnan tavoitteeksi kuin tämänhetkinen kannattavuus. On myös huomattava, että uusmediatoimialan nykyisessä markkinatilanteessa yrityksen arvo ei ole riippuvainen tämänhetkisestä 22 tuloksentekokyvystä. Vastaavasti se, että osa pienistä yrityksistä ovat lukujen valossa heikosti kannattavia voidaan selittää yritysten suhteellisen nuorella iällä sekä toiminnan osa-aikaisuudella. Osa toiminnan kannattamattomuudesta sekä suurilla että pienillä yrityksillä voi kuitenkin johtua myös toiminnan organisoinnista. Tähän viittasivat useat haastateltavat kuten oheinen lausunto osoittaa: Paljon on puhuttu, että on hirveetä työvoimapulaa ja kyllä se osittain pitää paikkansa, mutta harva on heittänyt esiin kysymystä, kuinka tehokkaasti henkilöt tekee työtänsä. Se ei meinaa sitä että pitäis tehdä ikävämpiä hommia tai pitempiä päiviä, vaan että se on organisoitu tehokkaammin. -Haastateltu uusmediayritys