Keski-Satakunnan kuntarakenneselvitys

Transkriptio

1 Page 1 Keski-Satakunnan kuntarakenneselvitys Kokemäen vanha yhteiskoulu Työvaliokunta 14:30 Ohjausryhmä 17:00

2 Kuntajakoselvityskartta 2008: Jokilaakson kaupunki kuntaliitosselvitys (Harjavalta, Nakkila, Kokemäki ja Ulvila) 2014: Keski-Satakunnan selvitys 2014: Porin kaupunkiseudun selvitys 2014: Huittisten, Kokemäen, Köyliön ja Säkylän selvitys 2014: Eurajoen ja Rauman selvitys

3 Säkylä ja Köyliö ovat löytämässä toisensa Satakunta klo 6:48 päivitetty klo 6:50 Kuntien valtuustot pitivät yhteisen palaverin tiistaina. Kokouksessa käsiteltiin kuntaliitossopimuksen luonnosta ja yhteinen näkemys neuvottelujen aloittamisesta löytyi suurella enemmistöllä. Tavoitteena on yhdistää kunnat vuoden 2016 alussa. Säkylän ja Köyliön kunnat ovat aloittamassa kuntaliitosneuvottelut. Molempien kuntien valtuutetut kokoontuivat eilen yhteiseen palaveriin, jossa käsiteltiin kuntaliitossopimuksen luonnosta. Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpään mukaan kuntaliitoksen toteutumiselle on nyt hyvät mahdollisuudet. Mäenpään mukaan molemmat kunnat tiedottavat asiasta tänään ja sopimusluonnos ilmestyy kuntien nettisivuille nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Molempien kuntien kunnanhallituksille lähtee myös samanlainen ehdotus. - Tavoitteena on se että Köyliö ja Säkylä liittyisivät yhdeksi kunnaksi vuoden 2016 alusta lukien, sanoo Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää Page 3

4 Pohjois-Satakunta pohtii kuntaliitoksia vasta syksyllä Satakunta klo 5:44 päivitetty klo 5:44 Seitsemää pohjoissatakuntalaista kuntaa koskeva kuntarakenneselvitys on valmistunut. Selvitys ei ota kantaa liitosten järkevyyteen. Pohjois-Satakunnan kunnat pohtivat kuntaliitoksia kesälomien jälkeen. Vastavalmistunut kuntarakenneselvitys ei ole aiheuttanut suuria tunteenpurkauksia Pohjois-Satakunnassa. Selvityksen yli 50- sivuinen loppuraportti listaa mahdollisten kuntaliitosten edut ja haitat, mutta ei ota suoraan kantaa liitosten järkevyyteen. Selvityksessä olivat mukana seitsemän kuntaa: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Pomarkku ja Siikainen. Raportin mukaan palvelut keskittyisivät ajan kanssa. Tämä on sekä hyöty että haitta. Ainakin reuna-alueen kunnissa pelätään päätöksenteon etääntymistä ja palevlujen keskittymistä, toteaa Kankaanpään kaupunginjohtaja Paavo Karttunen. Itse näen mahdollisissa liitoksissa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, mutta kunnat ottavat tähän kantaa syksyllä Page 4

5 Hahmotelmat uudesta kunnasta Uuden kunnan tavoitteet Uuden kunnan kuvailua Page 5

6 Hahmotelmat uudesta kunnasta Uuden kunnan tavoitteet Uuden kunnan kuvailua Page 6

7 Selvityksen sisällysluettelo (hahmotelma) Johdanto Selvityksen tausta ja tavoite Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Selvitystyön vaiheet Keski-Satakunta Väestörakenne Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Elinvoimapolitiikka ja elinkeinopalvelut Yhteenveto ja johtopäätökset Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Työssäkäynti, asiointi ja liikenne Asuminen Yhteenveto ja johtopäätökset Palvelut ja asiakkaat Palvelutarpeen muutos Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Sivistystoimen palvelut Tekniset palvelut Hallintopalvelut ja muut tukipalvelut Talous Kuntien talouden nykytila Arvio talouden kehittymisestä Yhteenveto ja johtopäätökset Henkilöstö Yhteenveto ja johtopäätökset Johtaminen ja demokratia Osallisuus ja lähivaikuttaminen Poliittinen johtaminen Organisaatio ja konsernirakenteet Yhteenveto ja johtopäätökset Uusi kunta Kokonaiskuva Kuntarakennelain mukainen arvio Yhdistymissopimusluonnos? Page 7

8 Page 8 Selvityksen näkökulmia Lähipalvelut ja palveluiden saatavuus Erityispalvelut Tehokkuus ja Vaikuttavuus Tukipalvelut Palvelut Demokratia ja johtaminen Väestönkehitys Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Poliittinen rakenne Alueellinen demokratia Organisaatiorakenne Vetovoima ja kilpailukyky Työllisyys ja työpaikat Muuttotilastot Koulutustaso Kehittämisen kärjet Kaavoituksen tilanne Liikennesuunnittel u Infra Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö Talous- ja henkilöstöresurssit Punaiset asiat on itse selvitettävä ja linjattava selvitysprosessin aikana Talouden ennusteet Henkilöstön eläköityminen Osaamisen ennakointi ja resurssien suunnittelu

9 Esimerkki kuntien yhdistymiselle asetettavista tavoitteista (Koski 2013) Page 9 Koski, Kyösti & Halonen (2013): Opittavaa kuntaliitosprosesseista METAarviointitutkimus 2000-luvun kuntaliitosdokumenteista. Suomen kuntaliitto.

10 Esimerkkejä ELINVOIMA JA KILPAILUKYKY Uuden kunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja kehittyvä. PALVELUT JA HYVINVOINTI Elinvoiman, viihtyisyyden ja lähipalveluiden säilyttäminen nykyisissä kuntakeskuksissa on uuden kunnan leimallinen ominaispiirre. JOHTAMINEN JA DEMOKRATIA Uusi kunta ottaa asukkaat mukaan yhteisölliseen päätöksentekoon ja takaa kuntalaisille mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun. Uuden kunnan strategiset tavoitteet TALOUS JA HENKILÖSTÖ Uuden kunnan talouden kestävyys taataan tuottavuusohjelman ja elinvoiman lisäämisen kautta. Uusi kunta on vetovoimainen työnantaja, joka tukee henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia hyvällä esimiestyöllä. (henkilöstöryhmä) 10

11 Uuden kunnan strategia (demokratia ja johtaminen työryhmä) Uuden kunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja kehittyvä. Tämä takaa uudelle kunnalle kestävän talouden peruskiven. Elinvoiman, viihtyisyyden ja lähipalveluiden säilyttäminen nykyisissä kuntakeskuksissa on uuden kunnan leimallinen ominaispiirre. Uusi kunta osallistaa asukkaat yhteisölliseen päätöksentekoon ja takaa heille mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun Page 11

12 Uuden kunnan strategia (vaihtoehto 2) Uusi kunta on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen ja kehittyvä sekä taloudeltaan tasapainoinen. Kunta ottaa asukkaat mukaan yhteisölliseen päätöksentekoon ja takaa heille mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun. Elinvoiman, viihtyisyyden ja lähipalveluiden säilyttäminen nykyisissä kuntakeskuksissa on uuden kunnan leimallinen ominaispiirre Page 12

13 Elinvoima ja kilpailukyky (sis. maankäyttö) Uusi kunta 40 suurimman kunnan joukossa, mutta väestökehitys ennusteiden mukaan laskeva. Alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mutta yritystoimintaa ja työpaikkoja tarvitaan lisää Elinvoimaisuuden keskeiset toimijat ja toiminnot kootaan yhteen ja luodaan selkeä näkemys kaupunkikehittämisestä. Elinkeinotoimi järjestetään kunnan omana toimintana vähintään perustoimintojen (neuvontapalvelut, kehittämishankkeet) osalta ja ulkopuolisia yhteistyökumppaneita hyödynnetään tarpeen mukaan Maankäytön suunnittelun päämääränä on koko kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen. Uuden kunnan kaksi keskeistä kehittämisvyöhykettä valtateiden 2 ja 8 taajamat. Aluekeskuksia (nykyiset kuntakeskukset) kehitetään ja niissä tarjotaan asumiseen ja yritystoimintaan tontteja. Haja-asutusalueiden tonttitarjontaa kehitetään huomioiden kylien kehittämisvahvuudet Page 13

14 Palvelut ja hyvinvointi Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja turvataan yhdenvertaiset palvelut alueella Rakennetaan peruspalvelutuotanto uuden kunnan pohjalle Palveluiden tarjoaminen kotiin Palvelut tuotetaan pääosin nykyisissä toimipisteissä Monituottajamallin kehittäminen ja hallinta Kustannusten, kiinteistömassan, korjausvelan ja investointien hallinta Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu sote alueella Edunvalvonta sote-alueen ja tuottajien suuntaan Yhtenäinen sote koko alueelle (sote-alue, seutu ja kunnat) Muodostetaan tulevaisuuden tarpeisiin soveltuva palveluverkko Palvelutarpeen vähentäminen (Ennakoivat, pienen huolen ja ison huolen palvelut) Eri tavoin tarjottavat palvelut (liikkuvat, sähköiset, kotona tarjottavat, päivystys, palveluverkot) Aluemallin kehittäminen (2 aluetta/ sivistyspalvelut) Tavoitteena kattava keskitetty päiväkotiverkko, jota täydentää toimiva perhepäivähoitajien ja ryhmäperhepäiväkotien verkosto (ryhmäperhepäiväkodeista luovutaan suunnitelmallisesti) Alakouluverkon kriteerilinjaukset vielä työn alla Nykyinen yläkouluverkko- ja yhtenäiskoulu pääosin toimiva (yhteys lukioihin) Valmius seutukunnallisen/maakunnalliseen kansalaisopistoon Vapaa-aikapalveluiden painopisteen siirtyminen mm. hyvinvointiin ja ennaltaehkäisemiseen Palveluiden hallinto, teknisten palveluiden sekä hallinnon tukipalvelut keskitetään Asiointipalvelut kuntakeskuksiin Organisaatiossa aluevastuut nimetyille viranhaltijoille Mahdollisuuksina osaamisen parempi hyödyntäminen ja henkilöstön yhteiskäyttö sekä vahvemman palveluiden järjestäjän rooli Riskeinä palveluiden keskittyminen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien vähentyminen (organisaatio etääntyy kuntalaisesta) Page 14

15 Talous ja henkilöstö Kunnan talous uhkaa kriisiytyä kuntarakennemuutoksella tai ilman (palvelutarpeen kasvu- ikärakennemuutos, rahoituspohjan heikkeneminen) Talouden hoidon periaatteet laaditaan omistaja/konserniohjaukseen sekä uuden kunnan talouden hoitoon Hyödynnetään synergiaetuja ja lisätään työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta sekä parannetaan alueen vetovoimaisuutta. Sovitaan tehostamistarve ja laaditaan tuottavuusohjelma uudelle kunnalle (toiminta, palveluverkko, sähköinen asiointi, eläköitymisen hyödyntäminen) Sote -uudistuksen merkitys taloudelle on suuri Uudet tehtävät ja velvoitteet sekä niiden ennakointi (mm. työllisyystoimet) Uusi kunta ei saa yhdistymisavustusta (nykyinen laki) Alkuvaiheessa säästöjä ei automaattisesti synny. Vaaditaan siis toiminnan vakiinnuttamista sekä päätöksiä ja niiden toimeenpanoa Henkilöstövisio: Uusi kunta on vetovoimainen työnantaja, joka tukee henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia hyvällä esimiestyöllä. Henkilöstöpolitiikassa keskeistä on henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja toimiminen omaa työtä tukevan tiimin jäsenenä. Valmisteluvaiheessa siirrytään yhteisiin henkilöstön toimintaperiaatteisiin sekä laaditaan henkilöstöohjelma ja toiminta- ja taloussuunnitelma henkilöstön muutostukeen, esimiesten valmentamiseen, osaamiseen kehittämiseen sekä tiedottamiseen. Muutospaineet kohdistuvat ensisijaisesti johtoon, esimiehiin ja hallintohenkilöstöön. Työntekijät jatkaa lähtökohtaisesti entisessä tehtävässään ja toimipaikassaan Page 15

16 Johtaminen ja demokratia Perustetaan sisällöltään uusi kunta (uusi toimintakulttuuri) Johtamisjärjestelmän uudistaminen? Ei tilaaja-tuottaja mallia, palvelut tuotettava tarkoituksenmukaisella tavalla. Elämänkaarimalli tulee jatkossa selvittää Kaupunkikehitys- oma lautakunta Sopimusohjaus ja omistajaohjaus toimintatavaksi Kuntakeskusten kehittäminen ja paikallisten olosuhteiden huomioiminen uuden kunnan sisällä on keskiössä Verkostomainen toimintatapa lähellä kuntalaisia, asiointipisteet keskeisiä Kuntalain uudistus asettaa ainoastaan alarajan uuden valtuuston koolle (43) Poliittinen johtamisen uudistaminen Ei pormestarimallia, päätoimiseen kh:n puheenjohtajuuteen suhtaudutaan positiivisesti Henkilöstö mukaan kunnan kehittämiseen Konsernin kokonaisrakenne (esim. yritysfuusiot) ja konserniyhtiöiden omistuksen tarkoituksenmukaisuus arvioidaan Uusi kunta ottaa asukkaat mukaan päätöksentekoon ja takaa kuntalaisille mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun. Lähivaikuttamisen eri mahdollisuuksia käytetään monipuolisesti ja ne resursoidaan riittävästi Strategia edellyttää selkeää osallistumisen mahdollisuutta -Asukasraadit? Asukaskyselyt? Osallistava budjetointi? Page 16

17 Learning café Keski-Satakunta Page 17

18 Learning café Keski-Satakunta Jakaudutaan ryhmiin ja vieraillaan eri teemapisteissä. Teemapisteissä asiantuntijat esittelevät tiiviisti teemasta käydyn keskustelun ja ryhmä täydentää ja kommentoi hahmotelmia edelleen. Lopussa kokoonnutaan kokoustilaan ja kirjurit summaavat ohjausryhmän kommentit. Keskusteluyhteenvedot toimitetaan ohjausryhmälle jälkikäteen Page 18

19 Learning café Keski-Satakunta Nahkiainen Hiippa Kuunari Salama Yli-Kleemola (pj) Huhtanen (pj) Mäkilä (pj) Mustonen (pj) Tähtivuori Salomäki Raitoharju Virtanen Toroska Tammi Tuovinen Godin Lukka Marttila Sallila Henttinen Oksanen Pietilä Päivömaa Juhola Nevanpää Laiho Pöysti Valovirta Laaksonen Roininen Ekberg Palonen Nummikari Kivenmaa Vaitomaa Rauta Myllymaa Seppälä Hiitiö Aho Ojakoski Ojalahti Viren Karrimaa Page 19

20 Learning café Keski-Satakunta Elinvoima ja kilpailukyky Palvelut ja hyvinvointi Talous ja henkilöstö Johtaminen ja demokratia Tila Alakerran kabinetti (5) Yläkerran kabinetti (8) Valtuustosali Kahvio 18:00 Nahkiainen Salama Kuunari Hiippa 18:25 Hiippa Nahkiainen Salama Kuunari 18:45 Kuunari Hiippa Nahkiainen Salama 19:05 Salama Kuunari Hiippa Nahkiainen 19:25 Paluu tilaan Aija Tuimala Alpo Komminaho Inkeri Tiitinen Ari Reunanen Page 20

21 Aikataulu Page 21

22 Alkuperäinen aikataulu 1. Valmistelutyöryhmät saavat selvityksen 2-vaiheen valmiiksi viikolla Työvaliokunta kokoontuu viikolla 32 / 2-vaiheen tulokset. 3. Kaikkien kuntien valtuutetuille tarkoitettu yhteinen seminaari pidetään 2-vaiheen tuloksista viikolla Kuntakohtaiset valtuustokeskustelut selvityksen jatkosta viikoilla Kunnat tekevät päätöksen jatko-osallistumisesta selvitykseen viikoilla Jatkavat kunnat aloittavat yhdistyssopimusluonnoksen valmistelun viikosta 38 eteenpäin 7. Kuntajakoselvitysprosessi valmiina Page 22

23 Aika Osallistuja Asiat Aikataulu Työvaliokunta Työryhmätyön edistyminen ja uuden kunnan hahmotelmien kommentointi Ohjausryhmä Uuden kunnan hahmotelmien kommentointi vko 25 Työryhmät II-vaiheen tulokset Työvaliokunta Selvitystulosten kommentointi Valtuustot Yhteinen seminaari selvitystyön tuloksista Valtuustot Kuntakohtaiset valtuustokeskustelut selvityksen jatkosta Vko 37 Valtuustot Päätökset jatko-osallistumisesta selvitykseen Vko 38 - Yhdistymissopimusluonnoksen valmistelu Selvitysprosessi valmis Page 23