ORIMATTILAN KAUPUNKI HENNAN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVI- TYKSET 2013

Transkriptio

1 Vastaanottaja Orimattilan kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitysraportti Päivämäärä Viite ORIMATTILAN KAUPUNKI HENNAN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVI- TYKSET 2013

2 HENNAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSET 2013 Päivämäärä Laatijat Tarkastaja Heli Lehvola, Emilia Osmala Kaisa Torri Kuvaus Luontoselvitysraportti Viite Ramboll Niemenkatu Lahti

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Luonnonsuojelualueet, uhanalaiset lajit ja muut arvokkaat luontokohteet Lähtötiedot ja menetelmät Tulokset ja tulosten tarkastelu 2 3. LINNUSTO Laskentamenetelmät Selvitysalueen pesimälinnuston yleiskuvaus Huomionarvoiset lintulajit 3 4. LEPAKOT Yleistä lepakoista Lepakoiden suojelu Kartoitusmenetelmät Tulokset 5 5. JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN Kasvillisuus ja linnusto Lepakot 7 6. LÄHTEET 8

4 1 1. JOHDANTO Orimattilan kaupungissa on käynnissä Hennan alueen asemakaavoitus. Hennan suunnittelualueelle ollaan sijoittamassa kokonaan uutta asuin- ja työpaikkataajamaa. Selvitysalue sijoittuu Kerava-Lahti oikoradan ja Helsinki-Lahti moottoritien sekä Vanhan Helsingintie (st 140) väliin. Selvitysalueen koko on noin 48 hehtaaria, alueen sijainti ilmakuvapohjalla on esitetty ohessa. Selvitysalue on pääosin peltoaluetta, mutta alueelle sijoittuu myös pintaalaltaan pienehköjä metsäsaarekkeita. Osana suunnitteluprosessia alueelta on laadittu luontoselvityksiä. Selvitykset sisältävät linnustoja lepakkokartoituksen sekä aikaisemman laaditun kasvillisuusinventoinnin (Noko 2004) täydennyksen. Selvitykset on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä Orimattilan kaupungin toimeksiannosta. Kuva 1-1 Selvitysalueen rajaus ilmakuvapohjalla.

5 2 2. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 2.1 Luonnonsuojelualueet, uhanalaiset lajit ja muut arvokkaat luontokohteet Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Etäisyyttä lähimmälle luonnonsuojelualueelle on noin 2,7 km. Kaava-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuvia arvokkaita luontokohteita ovat Harjunmäelle sijoittuva kangasvuokkoesiintymä (vaarantunut laji, VU) sekä lähde kaava-alueen etelärajan läheisyydessä. Lähteen vesi on johdettu putken avulla läheiseen suoristettuun purouomaan, ja vesien johtaminen on vaikuttanut lähteen luonnontilaan. Lähdeallas on kuitenkin pinta-alaltaan suurehko ja kasvillisuuden täyttämä (kuva 2-1). Lähteen sijainti on esitetty liitteessä 1. Kuva 2-1 Selvitysalueen läheisyydessä sijaitseva lähde. 2.2 Lähtötiedot ja menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitukset tehtiin alueelle (FM biologi Heli Lehvola), jolloin tarkoituksena oli selvittää erityisesti arvokkaat luonnonympäristöt kuten metsälain 10 :n mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt, vesilain 11 :n mukaiset kohteet sekä uhanalaiset ja suojellut luontotyypit ja kohteet. Selvitysalueen kasvilajistoa kartoittaessa pääpaino oli harvinaisten ja uhanalaisten kasvilajien havainnoinnissa. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset painotettiin selvitysalueen metsäisille alueille ja ne kuvioitiin esiintyvien luontotyyppien ja puuston rakenteen mukaan. Maastokartoitusten lisäksi selvityksessä lähtötietoina käytettiin alueelta aiemmin tehtyjä luontoselvityksiä ja Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää uhanalaisten lajien havaintorekisteriä (Eliölajit-tietojärjestelmä). 2.3 Tulokset ja tulosten tarkastelu Selvitysalueen kuviokartta on esitetty liitteessä 1 ja kuviotiedot liitteessä 2. Selvitysalueen metsiköt ovat pienialaisia ja suurelta osin nuoria tai varttuvia kasvatusmetsiköitä. Varttuneet kuusivaltaiset pienet metsiköt ovat harvaan asentoon hakattuja talousmetsiä eivätkä ne sovellu liito-oravien elinympäristöksi. Alueelta ei havaittu metsälain 10, vesilain 11 mukaisia tai muita arvokkaita luontokohteita: alueen lehtoalat sekä puron lähiympäristöt ovat metsätalouskäytössä ja selvitysalueen läpi kulkevaa purouomaa on perattu ja suoristettu.

6 3 3. LINNUSTO 3.1 Laskentamenetelmät Hennan selvitysalueen pesimälinnustoa kartoitettiin ja kartoituslaskentamenetelmän (Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies 1994) laskentaohjeita soveltaen (FM biologi Heli Lehvola). Selvitysalueen rakentamattomien alueiden läpi kuljettiin laskentakerralla siten, ettei mikään kartoitetun alueen kohta jäänyt yli 50 metrin päähän laskijasta. Erityisesti selvityksen tavoitteena oli kerätä tietoa uhanalaisten ja muiden suojelullisesti huomionarvoisten (mm. Euroopan lintudirektiivin liitteen I lajit) lajien esiintymisestä alueella. Maastossa havainnot uhanalaisista sekä muista harvalukuisista lajeista kirjattiin ylös havaintovihkoon sekä peruskarttapohjille, joiden perusteella arvioitiin edelleen eri lajien runsautta ja reviirimääriä alueella. Perusteena lajin pesimiselle alueella käytettiin ensisijaisesti havaintoja lintujen reviirikäyttäytymisestä, joiksi tulkittiin esimerkiksi laulava koiras, reviirikahakat, ruokaa kantavat tai varoittelevat yksilöt sekä pesä- ja poikuehavainnot. Harvalukuisten lajien reviirimääriä arvioitaessa tulkinnat eri lajien tai yksilöiden pesimisestä alueella tehtiin pääosin jo yhden reviiriin viittaavan havainnon perusteella. 3.2 Selvitysalueen pesimälinnuston yleiskuvaus Kaikkiaan Hennan selvitysalueella havaittiin vuoden 2013 kartoituksessa 35 lintulajia, joista 34 tulkittiin pesiväksi. Teertä ei laskettu pesiväksi lajiksi havainnon laadun vuoksi. Havaitut lajit ovat pääasiassa tyypillisiä joko metsä- tai kulttuuriympäristöille. Lajilista linnustohavainnoista on esitetty liitteessä 3. Selvitysalueen pienialaisissa metsiköissä esiintyi tavanomaista metsälajistoa kuten tiaisia, rastaita, peippoja ja pajulintuja. Selvitysalueen rajalta kuusikosta havaittiin sirittäjäpari sekä Eerolan pelloilta teeri, jotka on luokiteltu silmälläpidettäviksi (NT). Alueesta suuri osa on peltoalaa, joiden lajisto jäi vähälukuiseksi: alueen pelloilta tehtiin havainnot kahdesta kiurureviiristä. Alueelta havaituista lajeista Euroopan Unionin lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I lajeja ovat pikkusieppo ja teeri sekä Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulaji (nk. EVA-laji) teeri (liite 2). Uhanalaisia tai luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla suojeltuja lajeja ei alueella havaittu. 3.3 Huomionarvoiset lintulajit Pikkusieppo (Ficedula parva) D Pikkusiepon elinympäristöihin lukeutuvat varttuneet kosteat kuusikot ja kuusivaltaiset sekametsiköt. Pikkusiepon kannanmuutoksia on ollut vaikea tutkia, sillä laji on melko harvalukuinen ja osuu laskentareiteille harvoin. Selvitysalueelta havaittiin yksi pikkusiepporeviiri rehevästä purovarresta. Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT Lajin elinympäristöihin kuuluvat valoisat koivikot ja koivua kasvavat kuusivaltaiset metsiköt. Selvitysalueella sirittäjä havaittiin alueen itärajalta. Teeri (Lyrurus tetrix) NT, D, EVA Teeri on monenlaisten rikkonaisten metsiköiden ja puustoisten soiden laji. Teeren kanta pieneni 1960-luvulta aina 1990-luvulle noin 70 %, mutta taantuminen on sittemmin pysähtynyt ja kanta saattaa olla jopa hieman kasvanut 2000-luvulla. Yksi soiva teerikukko havaittiin selvitysalueen länsireunalta pellolta. Havaintoa ei laskettu pesimälajiksi, sillä myöhään keväällä soiva yksinäinen teerikukko ei todennäköisesti viittaa teeren pesimiseen alueella.

7 4 4. LEPAKOT 4.1 Yleistä lepakoista Suomessa on tavattu yhteensä 13 lepakkolajia. Näistä kuuden on havaittu lisääntyvän maassamme. Yleisin ja laajimmalle levinnyt on pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni), jota tavataan Lappia myöten. Sen lisäksi yleisesti esiintyviä lajeja ovat viiksisiippa (Myotis mystacinusi), isoviiksisiippa (M. brandtii) ja vesisiippa (M. daubentonii) sekä korvayökkö (Plecotus auritius). Muut Suomessa tavatuista lajeista esiintyvät harvinaisempina lähinnä etelärannikon tuntumassa. Puutteellisen seurannan vuoksi kaikkien lajien esiintymisalueita ei kuitenkaan toistaiseksi tunneta tarkkaan Suomessa esiintyvät lepakot ovat kaikki hyönteissyöjiä. Ne saalistavat öisin ja lepäävät päivän suojaisassa paikassa. Päiväpiiloiksi sopivat esimerkiksi puunkolot ja rakennukset, jotka sijaitsevat lähellä ruokailualueita. Runsaimmin lepakoita esiintyy maan eteläosan kulttuuriympäristöissä. Laajoilla metsäalueilla ne ovat harvinaisempia, etenkin kun sopivien kolopuiden määrä on metsätalouden vuoksi vähentynyt. Talven lepakot viettävät horroksessa. Ne siirtyvät syksyllä talvehtimispaikkoihin, joita voivat olla mm. kallioluolat ja rakennukset. Osa lepakoista voi muuttaa syksyllä pidempiäkin matkoja etelään talvehtimaan. Muuttokäyttäytyminen vaihtelee lajista ja elinalueesta riippuen, ja siitä tiedetään toistaiseksi varsin vähän. On kuitenkin arveltu, että lepakoiden muuttoreitit seuraavat rannikkoa tai vastaavia yhtenäisiä vesialueita, joita pitkin niiden on helppo suunnistaa. 4.2 Lepakoiden suojelu Kaikki Suomen lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin. Tämä tarkoittaa, että niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä (luonnonsuojelulaki 49 ). Kaikki lepakkolajit on myös rauhoitettu luonnonsuojelulain 38 :n nojalla. Tämän lisäksi Suomi on allekirjoittanut lepakoiden suojelua koskevan kansainvälisen EUROBATS - sopimuksen, joka velvoittaa mm. lepakoiden talvehtimispaikkojen, päiväpiilojen ja tärkeiden ruokailualueiden säilyttämiseen. Kaikki Suomen lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin. Tämä tarkoittaa, että niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä (luonnonsuojelulaki 49 ). Kaikki lepakkolajit on myös rauhoitettu luonnonsuojelulain 38 :n nojalla. Tämän lisäksi Suomi on allekirjoittanut lepakoiden suojelua koskevan kansainvälisen EUROBATS-sopimuksen, joka velvoittaa mm. lepakoiden talvehtimispaikkojen, päiväpiilojen ja tärkeiden ruokailualueiden säilyttämiseen. Lepakoiden suurin uhkatekijä on soveliaiden elinympäristöjen katoaminen. Maatalousympäristöjen yksipuolistuminen ja lisääntynyt kemikaalien käyttö vähentävät saatavilla olevaa ravintoa; tiiviimpi rakentaminen ja metsätalous puolestaan päiväpiilopaikkoja. Viimeisimmässä Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa ripsisiippa (M. nattereri) on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) ja pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) vaarantuneeksi (VU). Näistä ripsisiippa on myös luokiteltu luonnonsuojeluasetuksessa erityistä suojelua vaativaksi lajiksi. 4.3 Kartoitusmenetelmät Jokaisella lepakkolajilla on tunnusomainen kaikuluotausääni, joten nauhoitettujen äänten perusteella on mahdollista määrittää lepakot lajilleen. Poikkeuksen muodostaa lajipari viiksisiippa ja isoviiksisiippa, jotka on mahdollista erottaa vain tarkkojen anatomisten tuntomerkkien perusteella. Hennan alueen lepakkoselvitys toteutettiin sekä aktiivista että automatisoitua passiivikartoitusta käyttäen. Maastokäynnit suoritettiin 7.6 ja (FM biologi Emilia Osmala).

8 5 Aktiivisessa lepakkokartoituksessa käytettiin Batbox Griffin-detektoria, jolla voidaan äänittää sekä kuunnella lepakoiden tuottamia kaikuluotausääniä. Aktiivinen kartoitus aloitettiin Uusitalon pihapiiristä ennen auringonlaskua, jotta lepakoiden mahdollinen poistuminen lisääntymis- ja levähdyspaikoilta voitaisiin havaita. Pihasta poistuttiin kun pimeä oli laskeutunut, tai lepakkoaktiivisuutta ei havaittu. Kartoitusreitti suunniteltiin kattamaan suunnittelualue potentiaalisine lähiympäristöineen, teitä ja polkuja painotettiin reittivalinnoissa korkean kasvillisuuden seassa kävelemisestä aiheutuvan häiritsevän taustamelun välttämiseksi. Kartoitusreitti kuljettiin kävellen, ja sama reitti toistettiin molemmilla kartoituskerroilla. Passiivikartoituksessa lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin maastoon jätettävillä ajastettavilla Anabat-detektoreilla. Kaksi Anabat-detektoria tallensi molempina kartoitusöinä läpi koko yön lepakoiden ohilentoja. Detektorien sijoittelussa painotettiin Uusitalon pihapiiriä, jonka alueella mahdollisesti sijaitsevia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tässä kartoituksessa haluttiin erityisesti selvittää. Kuva 4-1. Kartoitusreitti sekä detektorien sijoituspaikat. 4.4 Tulokset Kaava-alueella havaittujen lepakoiden lukumäärät lajeittain on esitetty taulukoissa 4-2 ja 4-3. Aktiivisilla kartoituksilla tarkoitetaan kartoituskertoja, joilla alue kuljettiin läpi, ja passiivisilla kartoituksilla kertoja, jolloin detektorit sijoitettiin koko yön ajaksi samaan paikkaan nauhoittamaan. Detektorien nauhoittaman aineiston perusteella ei ole mahdollista päätellä havaittujen lepakoiden tarkkoja yksilömääriä. Yhdeksi havainnoksi tulkittiin tässä kaikki yhden minuutin sisällä samasta lepakkolajista tehdyt havainnot. Taulukko 4-2 Aktiivisen kartoituksen havainnot. Laji Pohjanlepakko - 2 Viiksi-/isoviiksisiippa 1 6 Kesäkuussa aktiivisessa kartoituksessa ei havaittu aktiivisuutta Uusitalon pihapiirissä. Suunnittelualueella havaittu lepakkoyksilö tallentui myös Anabat 2 -tallenteeseen. Elokuussa pohjanlepakot havaittiin eri puolilla aluetta. Kuusi siippahavaintoa tehtiin Uusitalon pihapiirissä klo 22:47-23:05 välillä, kun päiväpiiloista siirtymistä seurattiin lähietäisyydeltä.

9 6 Taulukko 4-3. Passiivisen kartoituksen havainnot Detektori Aika Sijainti Pohjanlepakko Viiksi- /isoviiksisiippa Anabat Vanhan aitan kuistilla 2 3 Anabat Aitan kuistilla, pellon laidassa 1 1 Anabat Talon pihassa 65 Anabat Vanha varasto 75 Yhteensä Anabat-detektorit tallensivat kesäkuussa klo 23:00-02:30 ja elokuussa 22:00-03:30 yön pituudesta johtuen. Lepakkohavainnot painottuvat Anabat nro:ssa 3 kello 22:00 jälkeen, mutta jatkuvat aina 02:20 saakka vähäisinä. Anabat nro:ssa 4 havainnot painottuvat selkeästi kello 22:00-22:30 väliselle ajalle, eivätkä ne jatkuneet yli puolen yön yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Rakennuksia pihapiirissä sijaitsi kuusi ja kaikkien ympäriltä ei ollut mahdollista selvittää lepakkohavaintoja. On myös mahdollista että lepakoita levähtää muissa pihapiirin rakennuksissa. Tallentuneiden äänihavaintojen lukumäärä ei suoraan kerro yksilömääriä, mutta havaintojen lukumäärä antaisi viitteitä vähäisestä yksilömäärästä. Pelkkien tallentuneiden äänitteiden perusteella yksilömäärän voidaan olettaa jäävän alle kymmeneen lepakkoyksilöön. Kuva 4-4. Lepakkohavainnot.

10 7 5. JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN 5.1 Kasvillisuus ja linnusto Selvitysalueen metsäalat ovat metsätaloustoimin käsiteltyjä eikä luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia alueita selvitysalueella ole eikä erityisiä luontoarvoja havaittu. Selvitysalueen rajan välittömään läheisyyteen sijoittuva lähde on luonnontilaltaan muuttunut, mutta pinta-alaltaan suurehko. Lähde on suositeltavaa huomioida maankäytön toimia suunniteltaessa alueen etelärajan läheisyyteen. Selvitysalueella havaittu linnusto oli pääosin tavanomaista metsälajistoa ja havaittu peltolajisto jäi varsin vähälajiseksi. Alueen itärajalta havaitun sirittäjän havaintopaikan metsikkö ei ollut lajille soveliainta mahdollista. Lisäksi laji on melko yleinen. Myöskään pikkusiepon havaittu reviiri ei sijainnut lajille tyypillisessä vanhassa kuusivaltaisessa ja rehevässä sekametsikössä vaan nuoressa koivikossa. Nämä seikat huomioon ottaen selvitysalueen linnustolliset arvot jäävät vähäisiksi eikä niitä ole tarvetta ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. 5.2 Lepakot Suunnittelualueella vain Uusitalon pihapiirissä sijaitsevien rakennusten ympärillä havaittiin merkittävää lepakkoaktiivisuutta. Tämän perusteella voidaan päätellä, että rakennuksissa saattaa sijaita lepakoiden lisääntymis- ja/tai levähdyspaikkoja. Maastokäyntien yhteydessä havainnoitiin potentiaalisimpien rakennusten ympäristöä, mutta rakennuksissa ei käyty sisällä. Arviointi rakennusten merkityksestä lepakoille edellyttää tarkempia tutkimuksia. Uusitalon asukkaat kertoivat havainneensa lepakoita pihapiirissä sijaitsevan vanhan navetan läheisyydessä. Selvityksessä suurin aktiivisuus sijoittui kuitenkin vanhan varaston sekä asuinrakennuksen ympärille. Varaston ympärillä havainnot keskittyivät pimeän laskeutumisen aikaan puolen tunnin sisään ja loppuivat ennen puoltayötä, mikä viittaa varaston toimivan levähdyspaikkana, ns. päiväpiilona. Varasto sijaitsee metsän reunassa, hieman erillään muusta pihapiiristä ja se toimii nykyisin puuliiterinä. Alueella havaitut lepakot (pohjalepakko sekä isoviiksisiippa/viiksisiippa) kuuluvat Suomessa yleisiin ja elinvoimaisiksi (LC = Least Concern) luokiteltuihin lajeihin. Pelkän äänihavainnoinnin keinoin tarkkoja yksilömääriä ei voida kuitenkaan selvittää. Tallentuneiden äänihavaintojen vähäinen määrä viittaa pihapiiriä käyttävien yksilöiden määrän jäävän muutamiin yksilöihin. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 nojalla kielletty ilman paikallisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämää lupaa poiketa kiellosta. Uusitalon pihapiirissä sijaitsevien kuuden rakennuksen mahdollinen toimiminen lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoina voidaan varmentaa etsimällä rakennusten sisätiloista lepakoiden ulosteita. Lahdessa 17. päivänä syyskuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY Kaisa Torri ympäristötutkija Heli Lehvola ympäristötutkija

11 8 6. LÄHTEET Luonnonsuojelulaki 1096/1996 Koskimies P. 1994: Linnustonseuranta ympäristöhallinnon hankkeissa Ohjeet alueelliseen seurantaan. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B18. Helsinki. 83 s. Koskimies P. & Väisänen R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. 143 s. Metsänen, T. 2012: Lahden II lintuatlas Lahden seudun ympäristöpalvelut. Lahti. 191 s. Noko, Leena Iso-Henna luontoselvitys. Orimattilan kaupunki. Rassi; P., Hyvärinen, E., Juslen, A. ja Mannerkoski, I.(toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmä. Rekisteripoiminnat Söderman, Tarja 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, luonto ja luonnonvarat, 196 s. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys: Svensson, L., Mullarney, K. & Zetterström, J. 2010: Lintuopas Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki. 442 s.

12 LIITE 1. Selvitysalueen luontotyyppikuviot sekä lähteen sijainti.

13 LIITE 2. Taulukko 1. Selvitysalueen metsikkökuviot. Kuvio Kuvaus 1 Kuviolla kasvaa pääasiassa kuivahkon kankaan (VT) varttunutta kuusikkoa sekä sekapuuna mäntyä ja hieman koivua. Kasvilajistoon kuuluvat mm. puolukka, mustikka, metsälauha, kevätpiippo, kataja, metsäkastikka, kielo ja vanamo. Rinteiden alaosassa luontotyyppi vaihettuu tuoreeksi kankaaksi, jossa kenttäkerroksessa kasvaa lisäksi lillukkaa, metsäalvejuurta ja sormisaraa. 2 Kuviolla kasvaa tuoreen kankaan (MT) varttunut mäntyvaltainen metsikkö, jossa kasvaa lisäksi sekapuuna kuusta ja koivua. Kenttäkerroksessa kasvaa kangasmaitikkaa, metsäkastikkaa, lillukkaa, mustikkaa ja kieloa sekä lisäksi pensaskerroksessa taikinamarjaa. 3 Kuviolla kasvaa puron ympäristössä pensaikkoa ja nuorta lehtipuuvaltaista metsikköä. Puron välittömässä läheisyydessä esiintyy reheväkasvuista puronvarsilehtoa, jonka kasvilajistoon kuuluvat mm. rentukka, vadelma, maitohorsma, hiirenporras, korpikaisla, rönsyleinikki, punaailakki, käenkaali, metsäalvejuuri, lillukka, valkovuokko, suo-orvokki, mesiangervo ja terttualpi (kuva). Kuvion rehevät lehdot ovat metsätaloustoimin käsiteltyjä. 4 Kuviolla kasvaa nuorta lehtipuuvaltaista tuoretta kangasta (MT). Sekapuuna kasvaa kuusta sekä hieman mäntyä. Kasvilajistoon kuuluvat mm. kieloa, vadelmaa, metsäkastikkaa, nokkosta, maitohorsmaa, kultapiiskua, valkovuokkoa, metsäorvokkia ja kuvion laiteilla mäkitervakkoa (kuvassa).

14 5 Kuviolla kasvaa tuoreen kankaan (MT) varttunutta harvaan asentoon hakattua kuusikkoa, jossa sekapuuna kasvaa lisäksi hieman mäntyä sekä koivua (kuva). Kenttäkerroksessa esiintyy mm. sananjalkaa, kangasmaitikkaa, kieloa, metsäkastikka ja mustikkaa. 6 Kuviolla kasvaa tuoreen lehdon (OMaT) nuori kasvatuskoivikkoa, jossa kasvaa lisäksi lakialueella pieni mäntyryhmä ja kuvion laiteilla kuusta. Kasvillisuus koostuu mm. vadelmasta, nokkosesta, valkovuokosta, metsäkastikasta, vuohenputkesta, karhunputkesta, lillukasta, metsäkurjenpolvesta, metsäkortteesta, käenkaalista ja nurmitädykkeestä. 7 Kuviolla kasvaa pääasiassa tuoreen kankaan (MT) varttunutta kuusikkoa, jossa kasvaa lisäksi sekapuuna koivua, mäntyä ja pihlajaa. Kuvion eteläiset osat ovat puustoltaan nuorempia ja lehtipuuvaltaisia. Luontotyyppi on kuvion lakialueella karua, lähes kuivahkon kankaan (VT) tyyppistä lajistoa, mutta vaihettuu rinteillä tuoreeksi kankaaksi ja siitä edelleen lehtomaiseksi kankaaksi (OMT) ja tuoreeksi lehdoksi (OMaT) (kuva). Kasvillisuus koostuu mm. mustikasta, puolukasta, kangasmaitikasta, metsäkastikasta, kielosta, käenkaalista ja metsäalvejuuresta. Kuvion laiteiden lehtoaloilla kasvaa lisäksi vadelmaa, puna-ailakkia, lillukkaa, särmäkuismaa, karhunputkea, nokkosta, ojakellukkaa, punaherukkaa, nurmitädykettä ja ahomansikkaa. 8 Kuviolla kasvaa tuoreen kankaan (MT) varttunutta kuusivaltaista sekametsää, jossa esiintyy pieniä lehtomaisen kankaan (OMT) laikkuja. Kasvillisuus koostuu mm. ahomansikasta, mustikasta, vadelmasta, puolukasta, metsäkastikasta, kangasmaitikasta ja oravanmarjasta. Lehtomaisen kankaan laikuilla esiintyy lisäksi mm. niittyleinikkejä, hiirenvirnaa, niittynätkelmää ja koiranputkea. 9 Kuviolla kasvaa nuori kuivahkon kankaan (VT) männikkö. 10 Kuviolla kasvaa varttunut tuoreen kankaan (MT) kuusikko. 11 Kuviolla kasvaa tuoreen kankaan (MT) taimikko. 12 Kuviolla kasvaa nuori männikkö.

15 13 Kuviolla kasvaa varttuvaa kuivahkon kankaan (VT) kuusta ja mäntyä kasvava metsikkö (kuva). 14 Kuviolla kasvaa pääasiassa kuivahkon kankaan (VT) nuorta metsikköä, jossa pääpuulajit ovat koivu ja mänty. Kuvion laiteilla ja notkelmissa esiintyy tuoreen kankaan (MT) laikkuja. Kasvillisuus koostuu mm. kanervasta, metsälauhasta, katajasta, puolukasta, mustikasta, metsäkastikasta, metsätähdestä, oravanmarjasta, lillukasta ja vanamosta. 15 Kuviolla kasvaa nuorta tuoreen kankaan (MT) koivuvaltaista metsikköä. Lisäksi kasvaa mäntyä. Kasvilajistossa esiintyvät mm. metsäkastikka, vadelma ja maitohorsma. 16 Kuviolla kasvaa purovarren pensaikkoa ja nuorta lehtimetsää (kuvassa oikealla). Kenttäkerroksessa kasvaa mm. nokkosta, vadelmaa ja kastikoita. 17 Kuviolta on vastikään kaadettu varttunut metsikkö. 18 Kuviolla kasvaa pääasiassa tuoreen kankaan (MT) nuorta koivuvaltaista metsikköä. Sekapuuna kasvaa kuusta, pihlajaa sekä haapaa. Kasvillisuus koostuu mm. metsäkastikasta, mustikasta, puolukasta, kielosta ja lillukasta. 19 Joutomaa. 20 Kuviolla kasvaa varttuvaa kuusivaltaista tuoreen kankaan (MT) metsää. Sekapuuna kasvaa mäntyä ja koivua. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. puolukkaa, mustikkaa, lillukkaa ja metsäkastikkaa. 21 Kuviolla kasvaa pajupensaikkoa ja pääosin lehtipuuvaltaista nuorta metsikköä. 22 Kuviolla kasvaa mustikkaturvekankaan pääosin varttunutta havupuuvaltaista metsikköä (kuva). Sekapuuna kasvaa hieskoivua. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka, mustikka ja kangasmaitikka ja riidenlieko. Lisäksi kasvaa hieman suopursua, juolukkaa ja tupasvillaa.

16 LIITE 3. Taulukko 2. Hennan selvitysalueella havaitut lintulajit. Laji Parimääräarvio Uhanalaisuusluokitus Direktiivilaji Metsäkanat (Tetraoninae) Teeri (Lyrurus tetrix) 1) 1? NT D EVA Kahlaajat (Charadriiformes) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) 1 Metsäviklo (Tringa ochropus) 1 Kyyhkyt (Columbidae) Sepelkyyhky (Columba palumbus) 1 Tikat (Picidae) Käpytikka (Dendrocopos major) 2 Kiurut (Alaudidae) Kiuru (Alauda arvensis) 2 Pääskyt (Hirundinidae) Haarapääsky (Hirundo rustica) Räystäspääsky (Delichon urbicum) Kirviset (Motacillidae) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Västäräkki (Motacilla alba) 2 Rautiaiset (Prunellidae) Rautiainen (Prunella modularis) 1 Rastaat (Turdidae) Laulurastas (Turdus philomenos) Mustarastas (Turdus merula) 1 Punakylkirastas (Turdus iliacus) Punarinta (Erithacus rubecula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Kertut (Sylviidae) Hernekerttu (Sylvia curruca) 2 Hippiäinen (Regulus regulus) 2 Lehtokerttu (Sylvia borin) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Pensaskerttu (Sylvia communis) 2 Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 2 NT Siepot (Muscicapidae) Harmaasieppo (Muscicapa striata) 2 Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Pikkusieppo (Ficedula parva) 1 D Tiaiset (Paridae) Hömötiainen (Parus montanus) 1 Sinitiainen (Parus caeruleus) 5 Talitiainen (Parus major) Varikset (Corvidae) Harakka (Pica pica) 2 Varis (Corvus cornix) 1 Peipot (Fringillidae) Peippo (Fringilla coelebs) Urpiainen (Carduelis flammea) 1 Viherpeippo (Chloris chloris) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Sirkut (Emberizidae) Keltasirkku (Emberiza citrinella) 1) ei todennäköisesti pesi alueella:yksinäinen soiva koiras EVAlaji