ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA PÄIVITYS VUODELLE 2017

Transkriptio

1 ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA PÄIVITYS VUODELLE 2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon seudun ympäristöterveys

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEINEN OSA Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Espoon seudun ympäristöterveys Valvontasuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Valvonnan voimavarat ja henkilöresurssien riittävyys Valvontasuunnitelman sisältö Tarkastuksen tavoitteet ja sisältö 7 Valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys 7 Tarkastuksiin käytettävä aika 8 Näytteiden otto ja tutkiminen 8 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Valvonnasta perittävät maksut Valvontahenkilöstön pätevyys ja koulutus Koulutussuunnitelma vuodelle Valvontaprojektit ja -hankkeet Varautuminen erityistilanteisiin Valvontatietojärjestelmä Viestintä Ympäristöterveys ja sidosryhmät ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA Johdanto Valvontakohteet Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Tarkastusten suunnittelu ja toteutus sekä painopistealueet Valvontakohteiden riskiluokitus, tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika 14 Tarkastus 15 Tarkastuskertomus ja neuvottelumuistiot 16 Hallinnolliset pakkokeinot Ensisaapumistoiminnan valvonta Näytteenotto, näytteen tutkiminen ja tutkimustulokset Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Elintarvikevalvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA Johdanto Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävät Tarkastusten sisällön määrittely Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja riskiluokitus Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen... 28

3 3.6 Valvonnan painopistealueet vuonna Valvontakohdetyyppikohtainen tarkastusten sisältö TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA Johdanto Tupakkalain valvonta Tarkastukset ja painopistealueet Näytteenotto ja valvontanäytteet Tupakkalain mukaiset suunnitelmalliset tarkastukset ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNAN JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN VALVONTASUUNNITELMA Johdanto Toimintaympäristö Voimavarat Resurssitarpeen kartoitus (4.1) 39 Eläinlääkintähuollon henkilöresurssit (4.2) 42 Henkilökunnan pätevyys ja koulutussuunnitelma (4.3) 42 Yksityiset eläinlääkäripalveluiden tuottajat alueella (4.4) Tietojärjestelmät (5) Yhteistyö ja viestintä(6) Maksut (7) Valvonnan toimeenpano Eläinten terveyden valvonta (8.2) 44 Eläinten hyvinvoinnin valvonta (8.3) 46 Seuranta Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano (9) Valvontasuunnitelman seuranta ja arviointi (10.1) Palaute ja toiminnan kehittäminen... 49

4 Espoon seudun ympäristöterveys 4 1 YLEINEN OSA 1.1 Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Ympäristöterveydenhuollonlainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Korkealaatuiselta ympäristöterveydenhuollon valvonnalta edellytetään, että valvonta on suunnitelmallista ja riskiperusteista, sitä tehdään riittävin voimavaroin ja se on oikein kohdennettua, tehokasta sekä toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnalla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla ja ohjaamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvontaviranomaisen on myös seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Päävastuu ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanosta on kunnilla. Keskusvirastot Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ovat valmistelleet vuosille ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman, johon liittyvät toimialakohtaiset valvontaohjelmat. Valtakunnallisilla valvontaohjelmilla ohjataan kuntien valvonnan suunnittelua ja yhtenäistetään valvonnan ohjausta. Yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sisältää toimialakohtaiset valvontaohjelmat: terveydensuojelun ja tupakkalain valtakunnalliset valvontaohjelmat sekä Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (johon kuuluvat elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon ohjelmat) Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä karsitaan mm. vähentämällä valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksia. Kuntien tehtävänä ollut kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtäväksi ja siten kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelma on poistettu yksikön valvontasuunnitelmasta. Vapautunut voimavara, 1,3 htv, on siirretty elintarvike- ja terveydensuojeluvalvontaan. Useat kuluttajaturvallisuuslain valvontakohteista olivat samalla terveydensuojelulain valvontakohteita ja tarkastukset on tehty samalla käynnillä, joten resurssisäästö ei ole suoraan vapautettavissa muuhun käyttöön. Valtakunnallisen vuosien valvontaohjelmakauden teemana on valvonnan vaikuttavuuden edistäminen mm. valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen, tietojärjestelmien kehittämisen ja valvonnan näkyvyyden lisäämisen avulla. Päivityksessä vuodelle 2017 on huomioitu valvontaohjelmassa esitetyt valvonnan painopistealueet. 1.2 Espoon seudun ympäristöterveys Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimiva Espoon seudun ympäristöterveysvalvontayksikkö vastaa ympäristöterveydenhuoltoon kunnalle kuuluvien tehtävien järjestämisestä Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Yksikön toiminta-alueella asuu noin asukasta. Valvontayksikössä on 27 henkilöä ja yksikön päällikkönä toimii 1.kaupungineläinlääkäri. Yksikön päätoimipiste ja eläinlääkintähuollon toimipiste sijaitsevat Espoon Länsikeskuksessa (Pihatörmä 1) ja sivutoimipiste Kirkkonummen keskustassa (Ervastintie 2).

5 Espoon seudun ympäristöterveys Valvontasuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Espoon seudun ympäristöterveyden toiminnan kattavassa valvontasuunnitelmassa vuodelle 2017 on otettu huomioon alan lainsäädäntö, valtakunnalliset valvontaohjelmat vuosille ja valvonnan painopistealueet sekä paikalliset olosuhteet ja resurssit. Valvontasuunnitelman tarkastusmäärät ja tiheydet on laadittu sekä keskusvirastojen valvontatarveohjeiden perusteella että riskiperusteisesti. Valvontasuunnitelman hyväksyy Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta. Lautakunta päättää myös, miten valvontasuunnitelman toteutumista seurataan. Ympäristöterveyden suunnitelmallisten tarkastusten toteutumista valvontayksikkö seuraa kuukausittain, ja yksikön toimintaa kuvastavat tunnusluvut esitetään myös Espoon sosiaali- ja terveystoimen / terveyspalvelutulosyksikön johtoryhmän kokouksissa kuukausittain. Hyväksytty valvontasuunnitelma toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hyväksymisvuoden loppuun mennessä. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Mikäli suunnitelmaan tulee oleellisia muutoksia, tuodaan ne lautakuntaan käsiteltäväksi, vähäisemmät muutokset tuodaan tiedoksi. 1.3 Valvonnan voimavarat ja henkilöresurssien riittävyys Henkilöstöresurssien jakautuminen: Kokonaistyöpanos (htv) Suunnitelmallinen valvonta (htv) Elintarvikevalvonta 11 4, Espoon seudun ympäristöterveydessä on työntekijöitä yhteensä 27, joista on 19 terveystarkastajaa, terveysinsinööri, johtava terveystarkastaja, hygieenikkoeläinlääkäri, kaksi praktikkoeläinlääkäriä, eläintenhoitaja, osastosihteeri ja 1. kaupungineläinlääkäri, joka toimii valvontayksikön päällikkönä. Valvontakohteita (kpl) Terveydensuojelun valvonta 9 2, Tupakkavalvonta (sisältää nikotiinikorvausvalmisteiden 0,4 0,2 326 valvonnan) Eläinlääkintähuolto * 3,0 + 0, Hallinto 2,5 *virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan yliopistollisesta eläinsairaalasta Helsingistä Valvontasuunnitelmia laadittaessa on otettu huomioon, että ympäristöterveydenhuollon voimavaroista on mahdollista käyttää vain osa suunnitelmalliseen valvontaan. Valvontasuunnitelmien ulkopuolelle jäävät muun muassa - uusien toimijoiden neuvonta, lausuntojen antaminen, ilmoitusten käsittely sekä ilmoituksen käsittelyyn liittyvä tarkastuskäynti ja päätöksenteko - valvonta- ja näytteenottosuunnitelmien laadinnat ja raportoinnit sekä talous- ja uimavesitulosten raportoinnit - tietojärjestelmiin liittyvät selvittelyt ja kirjaukset, valvontatoimenpiteiden laskutukset - Eviran, Avin, Valviran kyselyihin ja mahdolliset hallintokanteluihin vastaamiset, lausunnot kaupungin muille viranomaisille ja toimijoille - asiakaspalvelu arkisin klo (vuorollaan 1 terveystarkastaja), lisäksi asumisterveyden palvelupuhelin ti - to klo (vuorollaan 1 terveystarkastaja)

6 Espoon seudun ympäristöterveys 6 - noin 30 % tarkastuksista perustuu erilaisiin valvontapyyntöihin, laatuepäilyyn tms., jolloin kyse on suunnitelman ulkopuolisesta toiminnasta - asumisterveysvalvonta (3htv) - erityistilanteet kuten ruokamyrkytysepäilyselvitykset tai talousveden laatuongelmien selvitykset, takaisinvedot (RASFF) ja erilaiset valitustapaukset. - osallistuminen sidosryhmien yhteistyökokouksiin - yksikön, sektorikohtaisten tiimien ja ryhmin kokoukset Terveysvaaratilanteisiin ja myös valitustapauksiin liittyvä valvonta on priorisoitava suunnitelmallista valvontaa tärkeämmäksi. Säännöllisen valvonnan piirissä olevien kohteiden määrä on vähentynyt kuluttajaturvallisuusvalvonnan siirryttyä valtiolle. Suunnitelmallisten tarkastusten määrä on myös aiempaa pienempi elintarvikevalvonnassa käyttöön otetun Eviran uuden ohjeistuksen valvontakohteiden riskiluokitusohjeen myötä. Terveydensuojelulain mukaisia vähäriskisimpiä toimintoja, esimerkiksi kampaamoja ja partureita, valvotaan enää tarvittaessa ja lähinnä valituksiin /epäilyyn perustuen. Lainsäädännön muutosten ja valtakunnallisen valvontaohjelman painotuksen johdosta ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin edellytetään jatkossa sisältyvän suunnitteluun ja päätöksentekoon mm. kaavoituksessa ja ympäristöluvissa. Ympäristöterveydeltä pyydettyjen lausuntojen määrä on viime vuosina lisääntynyt mm. ympäristönsuojelulain muutoksen johdosta. Ympäristölupahakemuksesta lupaviranomaisen on pyydettävä ( 42) lausunto sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Lisääntyneet lausuntopyynnöt on otettu valvonnan suunnittelussa huomioon. Asumisterveysvalvonnan palvelun pidentynyttä odotusaikaa ns. asunnontarkastusjonoa, on pyritty lyhentämään ja asumisterveysasioiden ja koulujen sisäilmaongelmien hoitamiseen on v.2016 lisätty henkilöresurssia. Espoossa koulujen suunnitelmalliset tarkastukset tehdään koulun rehtorin, terveydenhoitajan ja kiinteistön kunnosta vastaavan henkilön sekä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Vuonna 2017 koulujen opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus -asiassa otetaan käyttöön terveydenhuoltolakiin perustuva monialainen tarkastusmalli, jonka avulla pyritään saamaan aiempaa kattavampaa tietoa opiskeluympäristön terveellisyydestä. Ympäristöterveyden tekemää koulujen tarkastuskäytäntöä ei sinällään ole tarkoitus muuttaa, vaan tietojen välitystä ja raportointia eri viranomaisten välillä tehostetaan, jotta saadaan kattava yhteenveto opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Henkilöresurssien riittävyys: Resurssien tehokkaan käytön kannalta valvontaa tehdään useamman lain perusteella samalla tarkastuksella silloin, kun se on asiakokonaisuuden kannalta mahdollista. Vuonna 2016 on ollut useampia erityistilanteita. Näiden akuuttien tilanteiden hoitamiseen on oltava riittävä valmius, johon on henkilöstön tehtäväkuvien tarkennuksessa kiinnitettävä huomiota. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan siirryttyä valtiolle on vapautunut henkilöresurssi jaettu elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnalle. Henkilöresurssit riittänevät, mikäli henkilöstössä ei tapahdu suuria muutoksia. Uusien työntekijöiden rekrytointi ja perehdytys heijastuvat aina myös käytännön valvontaan. 1.4 Valvontasuunnitelman sisältö Valvontayksikön toiminnan kattavassa valvontasuunnitelmassa vuosille on otettu huomioon alan lainsäädäntö, valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille ja sen painopiste-alueet, paikalliset olo-suhteet ja käytössä olevat resurssit. Asetuksessa kunnan valvontasuunnitelmasta (665/2006) on suunnitelman vähimmäissisältö määritelty. Tässä yhteisessä suunnitelmassa on määritelty pääperiaatteet, jotka koskevat eri toimialojen suunnitelmia.

7 Espoon seudun ympäristöterveys Tarkastuksen tavoitteet ja sisältö Tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Suunnitelmallinen tarkastus voidaan tehdä joko ennalta ilmoittamatta tai tarkastusajankohdasta toimijan kanssa sopimalla, jos toimijan/vastuuhenkilön läsnäolo on tarkastuksen kannalta tärkeää. Tarkastus voidaan suunnata toimitiloihin, toimintatapoihin, tuotteisiin, olosuhteisiin ja asiakirjoihin. Tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tai jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastusten sisältö vaihtelee kohdekohtaisesti ja riippuu siitä, minkä lainsäädännön perusteella tarkastus tehdään. Yksi tarkastus voi pitää sisällään useiden eri ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia tarkastuksia tai se voidaan kohdistaa johonkin valvottavan kohteen yhden lain perusteella tehtävän valvonnan osa-alueeseen, esim. omavalvontasuunnitelman tai valvontatutkimusohjelmien tarkastukseen. Seurantatarkastuksilla (uusintatarkastuksilla) valvotaan, että todetuille puutteille annettuja korjausmääräyksiä ja korjauskehotuksia noudatetaan. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta on maksullista, kun määräys perustuu säädösten tai keskusvirastojen antamien ohjeiden noudattamatta jättämiseen. Erilaisille tarkastuksille valvontayksikössä on laadittu tarkastuslomakkeita, jotka nopeuttavat tarkastuksen suorittamista ja samalla yhdenmukaistavat valvontaa. Tarkastuksesta tehdään aina tarkastuspöytäkirja, -muistio tai vastaava kirjallinen raportti. Eri tarkastustyypit, tarkastusten suoritustapa ja kulloinkin tarkastettavat asiat on tarkemmin määritelty ympäristöterveydenhuollon menettelytapaohjeissa. Toimijalle tai toiminnanharjoittajalle selvitetään mitä säännöllinen, maksullinen tarkastus pitää sisällään. Tarkastukseen valmistautuminen: Tutustutaan kohteen hyväksymis-, lupapäätöksiin, aiempiin tarkastusraportteihin sekä mahdollisiin tutkimustuloksiin. Tarkastuksen sisältöön vaikuttaa kohde, toiminta ja toiminnan laajuus. Tarkastuksella arvioidaan onko toiminta ilmoituksen/luvan mukaista, ovatko tilat toimintaan nähden riittävät ja sopivat. Lisäksi arvioidaan toimintatapoja, työskentelyhygieniaa sekä toimintaan liittyviä mahdollisia riskejä ja niihin varautumista. Tarkastuskertomus ja kirjaukset valvontajärjestelmiin: Kaikista tarkastuksista kirjoitetaan tarkastusraportti, johon kirjataan valvonnan tarkoitus, kaikki tarkastetut asiat, edellisellä kerralla mahdollisesti havaittujen puutteiden korjaamiset, käytetyt menetelmät, tarkastuskäynnin tulos, toimijalle annetut toimenpidekehotukset ja määräajat sekä sovellettu lainsäädäntö. Tarkastuskertomus lähetetään kohteeseen viimeistään kahden viikon kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuskäynti kirjataan ja tarkastuskertomus linkitetään ympäristöterveyden valvontatietojärjestelmään Valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys Elintarvikevalvontaan on laadittu Eviran uuden ohjeen mukainen kohdekohtainen elintarvikehuoneistojen riskiluokitus ja ohjeellinen tarkastustiheys. Terveydensuojelu- ja tupakkalain valvontasuunnitelmissa tarkastustiheydet on määritetty kohdetyyppikohtaisesti ja pohjautuvat valtakunnallisten valvontaohjelmien valvontatiheyssuosituksiin. Osassa kohdetyyppiryhmiä on ryhmän sisällä tarkastustiheyksissä mahdollisuus pieneen liukumaan. Tällöin terveystarkastajat voivat huomioida

8 Espoon seudun ympäristöterveys 8 mm. toiminnan monipuolisuuden, laajuuden, toiminnanharjoittajan omavalvonnan tason, henkilökunnan asiantuntemuksen, aiempien valvontakäyntien havainnot sekä tilojen asianmukaisuuden Tarkastuksiin käytettävä aika Sektorikohtaisissa suunnitelmissa on ilmoitettu keskimääräiset tarkastusajat, jotka pohjautuvat valtakunnallisiin ohjelmiin ja ympäristöterveyden omiin valvontakokemuksiin kohteista. Suunnitelmissa kohdetyyppien tarkastusaika on esitetty liukumana (esim. 2-4 h), jotta toiminnan monipuolisuuden ja laajuuden vaikutus tulevat huomioiduksi. Matka-aikaa tarkastuskohteeseen ei valtakunnallisen ohjelman mukaan sisällytetä tarkastusaikaan. Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan mukaan kaikilta toimijoilta laskutetaan ½ tunnin työaikaa vastaava ns. käyntimaksu tarkastusmaksun yhteydessä. Valvonnan voimavarojen suunnittelussa on otettu huomioon myös tarkastuskohteisiin menemiseen kuluva matka-aika Näytteiden otto ja tutkiminen Elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnan valvontasuunnitelmissa on sektorikohtaiset näytteenottosuunnitelmat. Suunnitelmiin sisältyy toimijoiden maksamia viranomaisnäytteitä sekä valvontayksikön projekteihin kuuluvia näytteitä, joiden kustannuksista vastaa kunta. Espoon seudun ympäristöterveys teettää valvontaa tukevat tutkimukset viranomaisnäytteiden tutkimuslaboratoriolle asetetut vaatimukset täyttävässä laboratoriossa. Valtaosin tutkimukset teetetään Helsingissä sijaitsevassa MetropoliLab -laboratoriossa. Laboratoriolla on kattava elintarvikkeiden ja vesinäytteiden analyysivalikoima, ja laboratorio on sitoutunut tarjoamaan palveluja poikkeus- ja erityistilanteissa myös virka-ajan ulkopuolella. MetropoliLab laboratorion näytteenottajat ottavat sovitun tutkimusohjelman mukaisesti valvontayksikön alueella talousvesi- ja uimavesivalvonnan viranomaisnäytteitä. Kirkkonummen kunnan ja Suomen Sokerin vesilaitosten valvontatutkimusohjelman mukaisten näytteet ottaa ja tutkii Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on akkreditoitu ja pätevyysvaatimukset täyttävä laboratorio. Tarvittaessa voidaan tutkimuksia teettää myös muissa akkreditoiduissa laboratorioissa. Talousarvioissa on varauduttu epidemiaselvityksiin ja muihin erityistilanteisiin liittyvien näytteiden ottoon ja tutkimuksiin. Espoon seudun ympäristöterveys osallistuu valtakunnallisiin valvontahankkeisiin silloin, kun ne soveltuvat hyvin valvontayksikön alueelle. Pääkaupunkiseudun kunnat toteuttavat vuosittain joitakin yhteisiä valvontaprojekteja. Projekteihin sisältyy näytteenottoa, tilojen riittävyyden ja asianmukaisuuden sekä toiminnan vaatimustenmukaisuuden arviointi Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta arvioi valvontasuunnitelman toteutumisen vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Arviointiraportissa kuvataan toimialakohtaisesti seuraavat kohdat: suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus, tarkastusten ja näytteiden määrä (suhteessa valvontasuunnitelmaan), valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen, voimavarat ja yhteistoimintaalueen toimivuus, toiminnan kehittämistarpeet ja mahdolliset toiminnan auditoinnit.

9 Espoon seudun ympäristöterveys 9 Lautakunnan hyväksymä selvitys valvontasuunnitelman toteutumisesta lähetetään Etelä-Suomen aluehallintovirastoon seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Toimialakohtainen valvontasuunnitelmien toteutumisen raportointi ja arviointi tehdään ympäristöterveysvalvonnan valtakunnallisten (KUTI;YHTI ja VYHA) tietojärjestelmien avulla. Sosiaali- ja terveysviraston hyväksymä arviointiraportti lähetetään tiedoksi myös Kauniaisten kaupunkiin ja Kirkkonummen kuntaan. Aluehallintovirasto arvioi kuntien valvontasuunnitelmat ja sekä niiden toteutumisen. Arviointia tulee hyödyntää paikallisen valvonnan kehittämisessä, toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa 1.5 Valvonnasta perittävät maksut Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen valvonta on maksullista. Valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoittajalta hyväksytyn taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta. Maksujen periminen edellyttää kunnassa hyväksyttyä valvontasuunnitelmaa ja maksutaksaa. Espoon kaupunginhallitus hyväksyy Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan. Suunnitelmallisen valvonnan laskutuksessa on käytössä sekä tuntitaksaan perustuvia malleja että kiinteitä taksoja eri valvontakohdetyypeille.

10 Espoon seudun ympäristöterveys Valvontahenkilöstön pätevyys ja koulutus Espoon seudun ympäristöterveyden valvontahenkilöstö täyttää tehtävässään valvontaviranomaisille lainsäädännössä (elintarvikelaissa 35, terveydensuojelulaissa 7, eläinlääkintähuoltolaissa 10 ) asetetut pätevyysvaatimukset. Valvontayksikössä toimii kolme tiimiä: elintarvike-, terveydensuojelu- ja eläinlääkintätiimi, jotka huolehtivat omasta sektorikohtaisesta valvonnasta koko alueella. Toimintamallissa painotetaan erikoisosaamista kuitenkin siten, että henkilöiden työtehtävien riittävä monipuolisuus on myös huomioitu. Viransijaisten perehdytyksessä hyödynnetään valvontasuunnitelmia, yksikön menettelytapa- ja työohjeita. Lisäksi sijainen tutustuu yksikön tarkastuskäytäntöihin vakituisten viranhaltijoiden "kenttätyöohjauksessa". Henkilöstölle laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Substanssiosaamisen ylläpidosta sekä keskeisen lainsäädännön osaamisesta kullakin valvonnan osaalueella huolehditaan. Yksikössä pidetään mm. sisäisiä koulutus- ja työn kehittämistilaisuuksia. Elintarvikevalvonnan tarkastuksissa tehdään yksikön sisäistä auditointia, jota on tarkoitus suunnitelmakaudella laajentaa myös muuhun valvontaan. Ulkoiseen koulutukseen osallistuminen riippuu paljon tarjolla olevasta koulutuksesta. Valvontaohjeessa mainittu 8 koulutuspäivää / henkilö/ vuosi ei toteudu kaikilla. Ohjaavat keskusviranomaiset (Evira, Valvira, ja AVI) ovat koulutuksen järjestäjinä merkittäviä ja heidän toivotaan järjestävän enemmän koulutusta. Koulutussuunnitelmaa täydennetään ja tarkennetaan kunkin vuoden alussa, kun koulutustarjonta on tarkemmin selvillä. Lisäksi järjestetään sisäistä koulutusta ajankohtaisista aiheista Koulutussuunnitelma vuodelle suunnitelma on alustava, koska tiedossa ei vielä ole kuin vuosittain toistuvat koulutustapahtumat Aihepiiri Elintarvikevalvontaan liittyvät koulutukset, esim. o Elintarvikevalvonnan koulutuspäivät (EVIRA) o Työnohjauspäivät (Avi) o Vesi- ja ruokamyrkytysepidemian selvityskurssi (MAMK) o Eläinlääkärihygieenikkoyhdistyksen koulutuspäivät (EHY) o Eläinlääkäripäivät elintarvikevalvonnan osalta Yleiset ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät koulutukset, esim. o Terveystarkastajien valtakunnalliset koulutuspäivät o Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät o Yhti, valtakunnallinen valvontarekisteri, käyttöönotto Ehyn / eläinlääkäripäivien terveydensuojeluosiot Talousvesivalvontaan liittyvät koulutukset -veden vaarat seminaari Avin työnohjauspäivät Asumisterveyteen liittyvät koulutukset, esim. o Sisäilmastoseminaari o Avin työnohjauspäivät Uimavesivalvontaan liittyvät koulutukset Eläinlääkintähuoltoon liittyvät koulutukset o Eläinlääkäripäivät o Eläintaudit sekä Lääkekoulutuspäivät o Kunnaneläinlääkärien neuvottelupäivät Koulutuspäivien määrä 55 pv 15 pv 4 pv 6 pv 2 pv 14 pv

11 Espoon seudun ympäristöterveys 11 o Valmiuseläinlääkärien koulutuspäivät Espoon kaupungin kursseja surveypal, sharepoint ym. tietojärjestelmien hallintaa tukevaa koulutusta 4 pv n. 110 pv 1.7 Valvontaprojektit ja -hankkeet Espoon seudun ympäristöterveys osallistuu valtakunnallisiin valvontahankkeisiin silloin, kun ne soveltuvat hyvin valvontayksikön alueelle. Pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä sekä Espoon seudun ympäristöterveys toteuttaa vuosittain joitakin valvontaprojekteja. Projektit on usein kohdennettu johonkin toimintoon, jonka vaatimuksenmukaisuutta / tilojen riittävyyttä ja asianmukaisuutta arvioidaan ja mahdollisesti otetaan valvontanäytteitä tai tehdään esimerkiksi lämpötilamittauksia. Projektit esitetään toimialakohtaisissa suunnitelmissa. Projekteista laaditaan yhteenveto, ja projektin tuloksia hyödynnetään valvonnan kehittämisessä. 1.8 Varautuminen erityistilanteisiin Ympäristöterveydellä on erillinen suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta. Apuna käytetään STM:n opasta (julkaisu 2010:2). Suunnitelma sisältää erilliset osiot mm. organisaatiosta, yhteistyötahoista, tiedottamisesta, varautumisesta ja toiminnasta elintarvike- ja vesivälitteisissä epidemioissa ja elintarvikkeisiin ja talousveteen liittyvissä muissa erityistilanteissa, zoonooseissa ja säteilyvaaratilanteissa. Erityistilannesuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti, epidemiaselvitys -ohjeistoa on uusittu syksyllä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kunnilla on säädösten mukainen yhteinen epidemiaselvitystyöryhmä, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa tilanteen vaatimalla kokoonpanolla. Valtaosin epidemiaselvityksiin liittyvä tiedonvälitys hoidetaan sähköisesti. Pääkaupunkiseudun kunnilla on yhdessä HSY:n kanssa kriisitilanneharjoituksia lähes vuosittain. 1.9 Valvontatietojärjestelmä Espoon seudun ympäristöterveydessä on ympäristöterveydenhuollon valvontajärjestelmä Tarkastaja (Digia Oyj), jonne tallennetaan tiedot valvontakohteista, kuten toimija, yhteystiedot, toimiala, tiedot tehdyistä päätöksistä, tarkastuksista, näytteenotoista, neuvonnasta ja mahdollisista pakkotoimista. Järjestelmän avulla pystytään siirtämään tietoa valtakunnallisiin tiedonkeruujärjestelmiin (KUTI; YHTI). Viranhaltijapäätökset tehdään Espoon kaupungin Dynasty 360 -asianhallintajärjestelmässä Viestintä Valvonnan vaikuttavuuden lisääminen on ohjelmakaudella valtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena. Valvonnan näkyvyys ja paikallisen valvonnan tunnettavuus ovat vaikuttamisen kannalta tärkeitä. Espoon seudun ympäristöterveyden tavoitteena on lisätä paikallista näkyvyyttä mm. internet sivujen avulla. Seutuyksikön viestinnässä tukeudutaan Espoon kaupungin viestintäohjeeseen ja kriisiviestintäoppaaseen. Seutuyksikössä viestinnästä vastaavat yksikön päällikkö, hygieenikkoeläinlääkäri ja johtava terveystarkastaja. Eritystilanteita varten on mm. laadittu tiedotepohjia ja erityistilanteisiin liitty-

12 Espoon seudun ympäristöterveys 12 viä ympäristöterveyden viestintäohjeita ja yhteistyötahotietoja tarkennetaan tarvittaessa ja ainakin kerran vuodessa. Yksikön sisäisessä viestinnässä käytetään tavanomaisen yhteydenpidon lisäksi säännöllisiä työpaikkakokouksia. Kokouksessa käsitellään kulloinkin ajankohtaisia asioita, yksikön valvontatavoitteita ja -projekteja sekä linjataan tulkintoja valvonta-asioissa. Kuntalaisia, toiminnanharjoittajia ja muita asiakkaita pyritään palvelemaan asiantuntevasti, nopeasti ja tehokkaasti. Asiakaspalvelua tarjotaan puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostin avulla sekä asiakaskäynneillä. Yleinen asiakaspalvelupuhelin (päivystys) on käytössä kaikkina työpäivinä klo Asumisterveyden oma asiakaspalvelupuhelin on käytössä ti - to klo Muina aikoina yhteyden ympäristöterveydenhuoltoon saa kaupungin puhelinvaihteen kautta. Asiakaspalautetta voi antaa kaupungin yleisen palautejärjestelmän kautta tai seutuyksikön asiakaspalvelun ja muiden tietovälineiden välityksellä. Asiakaspalautteeseen vastataan, ja asiakaspalaute otetaan huomioon toiminnan järjestämisessä. Asiakaspalautteesta laaditaan vuosittain Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimialaa koskeva yhteenveto. Toiminnanharjoittajia opastetaan ja neuvotaan asiakaspalvelussa ja tarkastuskäynneillä valvontakohteissa. Lisäksi ympäristöterveyden työntekijät vierailevat ajoittain luennoitsijoina elintarvikealan oppilaitoksissa. Kaupungin internet-sivuilla on ympäristöterveyden yhteystiedot, tietoa yksikön toiminnasta, valvontasuunnitelmat sekä ohjeita toiminnanharjoittajille ja kuntalaisille. Ajankohtaisista asioista laaditaan tarvittaessa toimijoille tiedotteita Ympäristöterveys ja sidosryhmät Espoon seudun ympäristöterveys osallistuu useaan yhteistyöryhmään, jolloin voidaan vaikuttaa elinympäristön suunnitteluun siten, että terveyshaitat tulevat mahdollisimman hyvin ennaltaehkäisevästi huomioon otetuiksi. Ympäristöterveydellä on edustaja mm. Espoon rakennusvalvonnan teknisessä toimikunnassa (rakennuslautakuntaan menevät luvat esitellään), Ämmässuo- Kulmakorpi yhteistyöryhmässä (ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelu, kaupunkitekniikan keskus), Espoon kaupungin melutyöryhmässä, kaavoituksen ilmansuojeluryhmässä, Vesienhuollon kehittämistyöryhmässä, Pohjavesien suojelusuunnittelutyöryhmässä, Espoon sekä Kauniaisten että Kirkkonummen sisäilmatyöryhmässä, Elintarvike- ja talousvesiepidemioiden selvitystyöryhmässä ym.. Ympäristöterveydeltä pyydetään lisääntyvässä määrin lausuntoja esimerkiksi ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön muutoksiin, alueen kaavoitukseen, ympäristölupiin, vesihuollon järjestelyihin, rakennuslupiin, sosiaalialan laitosten soveltuvuuteen ja sisäilman terveyshaitan arviointiin liittyen. Työryhmien lisäksi ympäristöterveys on mukana mm. pääkaupunkiseudun elintarvikevalvojien, HSY-pääkaupunkiseudun talousvesivalvojien yhteispalavereissa sekä pääkaupunkiseudun eläinlääkintä / eläinsuojelupalavereissa.

13 Espoon seudun ympäristöterveys 13 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2.1 Johdanto Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus, hyvä terveydellinen laatu ja jäljitettävyys sekä kuluttajan suojaaminen elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta. Elintarvikkeista annettavan tiedon tulee olla totuudenmukaista ja riittävää eikä se saa johtaa kuluttajaa harhaan. Elintarvikevalvontasuunnitelman perusteet Elintarvikelain mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajaa taloudellisilta tappioilta. Elintarvikevalvonnan tulee olla säännöllistä, tehokasta, yhdenvertaista ja avointa sekä riskeihin perustuvaa. Espoon seudun ympäristöterveyden elintarvikevalvontasuunnitelma sisältää seudullisen valvontayksikön suorittaman elintarvikevalvonnan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kuntien alueella. Suunnitelmassa on otettu huomioon lainsäädännön vaatimukset (elintarvikelaki 23/ , valvontasuunnitelma-asetus 665/2006) sekä Eviran laatima Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma vuosille Valvontakohteet Valvontaviranomaisella tulee olla ajan tasalla olevat tiedot kaikista alueensa elintarvikevalvontakohteista (elintarvikelaki 83 ). Näitä ovat: ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot, kuljetustoiminta ja kotona tapahtuva elintarvikkeiden valmistus; toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat. Espoon seudun ympäristöterveyden toiminta-alueella on 1818 elintarvikevalvontakohdetta. Valvontakohteiden kokonaismäärä on laskettu ensisijaisen toimintatyypin perusteella siten, että yksi valvontakohde näkyy laskennassa yhden kerran, vaikka kohteessa olisi useita erilaisia toimintoja. Kohde voi näkyä laskennassa useampana erillisenä kohteena silloin, jos jokin kohteen toissijaisista toimintatyypeistä edellyttää erillistä tarkastusta. Kohteet on kirjattu Tarkastaja - tietojärjestelmään, johon kirjataan myös kaikki kohteisiin liittyvä toiminta kuten tarkastukset, näytteenotot, toimenpidepyynnöt jne. Kohde- ja tarkastustiedot raportoidaan Tarkastaja- järjestelmän kautta valtakunnalliseen elintarvikevalvonnan tiedonkeruujärjestelmään (Kuti). Uudet kohteet kirjataan Tarkastajajärjestelmään hyväksymisen tai ilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Valvontakohteiden määrät toimintaluokkakohtaisesti on esitetty elintarvikevalvontasuunnitelman lopussa Taulukossa Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Elintarvikealan toimijan on tehtävä valvontaviranomaiselle kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto, esim. ravintola, laitoskeittiö, vähittäismyymälä, leipomo). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Edellisistä poiketen, elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava valvontaviranomaiselta elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista.

14 Espoon seudun ympäristöterveys 14 Elintarvikehuoneiston toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta sekä toimijan vaihtumisesta on ilmoitettava viivytyksettä valvontaviranomaiselle. Elintarvikehuoneiston hyväksyminen Laitoksen toimintaa ei saa aloittaa eikä toimintaa olennaisesti muuttaa ilman viranomaisen hyväksyntää. Elintarvikehuoneiston hyväksymisestä tehdään hallintopäätös.. Elintarvikehuoneistosta ilmoittaminen Ilmoitetun elintarvikehuoneiston toiminnan voi aloittaa neljä viikkoa ilmoituksen tekemisen jälkeen. Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Kontaktimateriaalialan toimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Alkutuotannon toimijalle ilmoitetaan sähköpostilla tai kirjeitse vastaanotetusta ilmoituksesta tai toiselta viranomaiselta saadusta tiedosta alkutuottajan toiminnasta. 2.4 Tarkastusten suunnittelu ja toteutus sekä painopistealueet Espoon seudun ympäristöterveys voi käyttää suunnitelmalliseen valvontaan eli suunnitelmallisten tarkastusten ja näytteenottojen tekemiseen alle puolet elintarvikevalvontaan varatuista henkilöresursseista. Toimijoiden neuvonta, elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelyt ja asiakasyhteydenottojen (mm. ruokamyrkytysepäilyt, asiakasvalitukset) käsittely vievät merkittävän osan elintarvikevalvonnan henkilöresursseista. Jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö sekä Eviran ohjeet vievät myös elintarvikevalvonnan työaikaa. Elintarvikevalvonnan henkilöstö tekee myös tupakka- ja lääkelain mukaista valvontaa. Vuonna 2017 Espoon seudun ympäristöterveyden henkilöstöstä pelkkää elintarvikevalvontaa tekee yhteensä 6 henkilöä. Tämän lisäksi elintarvikevalvonnan toteuttamiseen osallistuu 6 henkilöä, joilla on myös muita työtehtäviä. Laskennallisesti valvontayksikkö edellyttää henkilöltä, jonka työpanos on kokonaisuudessaan käytettävissä elintarvikevalvontaan, 130 suunnitelmallista tarkastusta vuodessa. Näistä tarkastuksista 15 % lasketaan ns. uusintatarkastuksiksi, jotka seuraavat sellaista suunnitelmallista tarkastusta, jolla valvontakohteelle on annettu kehotus poistaa epäkohta määräajassa. Kokoaikaisesti elintarvikevalvontaa tekevä henkilö tekee siis laskennallisesti 110 suunnitelmallista tarkastusta ja 20 uusintatarkastusta. Uusintatarkastusten arvioitu määrä perustuu vuoden 2016 tammi-syyskuu välisen ajan uusintatarkastusten määrään. Elintarvikevalvonnan painopistealueeksi vuodelle 2017 on valittu elintarvikkeiden jäljitettävyys Valvontakohteiden riskiluokitus, tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika Valvontakohteiden riskiluokitus vuodelle 2017 perustuu lähtökohtaisesti Eviran ohjeeseen 10503/1 Elintarvikehuoneistojen riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen. Ohjeen liitteenä esitetyt riskiluokitustaulukot ovat tämän suunnitelman liitteenä. Ohjeen mukaisesti valvontakohteet luokitellaan toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan riskiluokkiin Ilmoitetut elintarvikehuoneistot kuuluvat riskiluokkiin 1-5 ja hyväksytyt luokkiin Tarkastustiheys määräytyy kohteen riskiluokan mukaan, riskiluokkaan 1 kuuluvaa kohdetta tarkastetaan joka kolmas vuosi ja riskiluokkaan 10 kerran kuukaudessa. Valvontayksikön toiminta-alueen valvontakohteiden tarkastustiheys vaihtelee joka toinen kuukasi tehtävistä tarkastuksista kerran kolmessa vuodessa tehtäviin tarkastuksiin. Eviran ohjeesta poiketen valvontakohteen riskiluokkaa voidaan nostaa siten, että tarkastustiheys kaksinkertaistuu ohjeessa mainittuun riskiluokkaan nähden seuraavissa tapauksissa: - valvontakohteella on useita eri toimintatyyppejä,

15 Espoon seudun ympäristöterveys 15 - toimintaan liittyy toimintatyypin sisällä keskimääräistä enemmän riskejä (mm. omaa elintarvikkeiden maahantuontia), - valvontakohteelle on aiemmilla tarkastuksilla toistuvasti annettu Oiva-arvosanaa C (korjattavaa) tai D (huono) Valvontakohteen tarkastustiheyttä voidaan laskea riskiluokitusohjeen mukaisesta tiheydestä enintään 50 % seuraavin perustein: - valvontakohteen toiminta on riskiluokassa huomattavan pienimuotoista ja riskeiltään vähäistä, - valvontakohteen kuuden edellisen tarkastuksen loppuarvosana on A (oivallinen) (tämä koskee ainoastaan sellaisia kohteita, joiden riskiluokituksen mukainen tarkastustiheys on vähintään kaksi tarkastusta vuodessa) Eviran ohjeen mukaisesti tarkastuksiin varataan aikaa 2 6 tuntia riippuen valvontakohteen riskiluokasta ja tarkastettavista asioista. Valvontahenkilöstöllä on omat tarkastajakohtaiset valvontasuunnitelmat, joiden perusteella kunkin valvontakohteen tarkastusajankohta määräytyy. Tarkastuskäytäntöjen ja tulkintojen yhdenmukaistamiseksi yksikössä pidetään säännöllisiä palavereja ja jatketaan sisäistä vertaisarviointia. Kohdeluokkakohtainen tarkastussuunnitelma on esitetty elintarvikevalvontasuunnitelman lopussa taulukossa 2. Tarkastustiheys 0,35 tarkoittaa tarkastusta kerran kolmessa vuodessa ja 0,5 tarkastusta joka toinen vuosi Tarkastus Elintarvikealan toiminta lukuun ottamatta alkutuotantoa ja kotona tapahtuvaa toimintaa kuuluu valtakunnallisen valvontatietojen julkistamisjärjestelmän (Oiva) piiriin. Valvontatietojen julkaisemisella lisätään valvonnan läpinäkyvyyttä ja annetaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. Järjestelmä myös yhdenmukaistaa elintarvikevalvonnan käytäntöjä. Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset tehdään maksullisina Oiva-tarkastuksina. Tarkastusmaksu määräytyy tarkastukseen käytettävän ajan perusteella. Valvontasuunnitelman taulukossa 2 on esitetty ohjeellinen tarkastusaika sellaisessa tapauksessa, jossa tarkastuksella ei havaita mitään epäkohtia. Mikäli tarkastuksella havaitaan epäkohtia ja niihin liittyen annetaan ohjausta ja neuvontaa, huomautuksia tai kehotuksia, tarkastusaika pitenee ja tarkastuksesta laskutetaan käytetyn ajan mukaisesti. Oiva-ohjeistuksen mukaan kohteeseen tehdään uusintatarkastus 14 päivän kuluessa annetusta määräajasta, mikäli kohde saa tarkastuksella arvosanan korjattavaa tai huono. Uusintatarkastus katsotaan jatko-osaksi suunnitelman mukaiseen tarkastukseen, jolloin myös uusintatarkastuksista peritään maksutaksan mukainen maksu. Tarkastettavat kohdat on jaettu 19 asiakokonaisuuteen. Asiakokonaisuuksia tarkastetaan tarkastajan harkinnan mukaisesti siten, että kaikki kohteen toimintaan liittyvät asiakokonaisuudet käydään läpi kolmen vuoden aikana. Valvontakohteen toiminnan kannalta suurimpaan riskiin liittyvät asiakokonaisuudet voidaan tarkastaa useammin kolmen vuoden jakson aikana. Espoon seudun ympäristöterveys pyrkii vuoden 2017 aikana tekemään kohde- ja riskiluokkiin perustuvan tarkastussuunnitelman asiakokonaisuuksien tarkastustiheyksien määrittelemiseksi. Vuoden 2017 painopistealueena pyritään tarkastamaan Oiva-ohjeen asiakokonaisuus 16, Jäljitettävyys ja takaisinvedot niiltä osin kuin kokonaisuutta sovelletaan kussakin valvontakohteessa. Valvontakohteen kunkin tarkastuskerran tarkastustulokset julkaistaan Oiva-raporteissa, jotka ovat nähtävissä -internetsivulla. Sellaisissa elintarvikehuoneistoissa, joissa asiakkaat asioivat, Oiva-raportin tulee olla näkyvissä myös sisäänkäynnin yhteydessä. Lisäksi Oiva-raportit tulee julkaista yritysten omilla kotisivuilla.

16 Espoon seudun ympäristöterveys 16 Valvonta-asetukseen perustuen elintarvikevalvonta pyritään tekemään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastuskäynnistä voidaan kuitenkin sopia valvontakohteen kanssa etukäteen, jos kyseessä on kohteen ensimmäinen tai erityisen laaja tarkastus. Tarkastukset tehdään lähtökohtaisesti silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Useimmiten tarkastukset tehdään valvontakohteessa. Jos kohteella ei ole tarkastettavaa elintarvikehuoneistoa (esim. virtuaalihuoneistot, kotitoimijat), tarkastus voidaan suorittaa myös Espoon seudun ympäristöterveyden toimistolla asiakirjatarkastuksena. Uuden ilmoitettavan elintarvikehuoneiston aloittaessa toimintansa huoneistoon tehdään ensimmäinen tarkastuskäynti keskimäärin 1-6 kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisen jälkeen. Tarkastuksella varmistetaan, että tilat vastaavat ilmoituksen tietoja sekä arvioidaan rakenteiden, tilojen, toiminnan ja omavalvonnan lainsäädännön vaatimustenmukaisuus. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta toimija lähettää Espoon seudun ympäristöterveyteen ilmoituksen. Toimijan vaihdoksen yhteydessä kohteeseen pyritään tekemään suunnitelmallinen tarkastus 1-6 kuukauden kuluessa toimijan vaihtumisesta. Tarkastukseen sisältyy kohteen asiapapereihin ja edellisiin valvontaraportteihin / tutkimustuloksiin ennakolta tutustuminen, tarkastus ja tarkastuskertomuksen laadinta. Tarkastuksella arvioidaan kohteessa harjoitettavaa toimintaa ja tilojen soveltuvuutta toimintaan havainnoimalla sekä toimijaa ja henkilökuntaa haastattelemalla. Tarkastuksilla valvotaan myös toimijan omavalvonnan toimivuutta. Tarkastusten yhteydessä voidaan ottaa näytteitä ja tehdä mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Tarkastus voi olla myös pelkkä asiakirjatarkastus, joka voidaan tehdä kohteessa tai valvontayksikön toimistolla. Mikäli tarkastuksella havaitaan puutteita tai epäkohtia, jotka eivät suoranaisesti heikennä elintarviketurvallisuutta, toimijalle annetaan tarkastuksen yhteydessä ohjausta ja neuvontaa epäkohtien poistamiseksi. Havaittaessa elintarviketurvallisuutta heikentäviä epäkotia, annetaan kehotus poistaa epäkohta määräajassa. Määräajan päättymisen jälkeen tehdään aina uusintatarkastus. Espoon seudun ympäristöterveydessä on laadittu ravitsemusliikkeille, myyntipaikoille, leipomoille sekä kotona tapahtuvalle valmistukselle ohjeita, joissa kerrotaan kootusti toiminnalle lainsäädännössä asetetuista vaatimuksista ja vaatimusten soveltamisesta käytäntöön Tarkastuskertomus ja neuvottelumuistiot Oiva-järjestelmän piiriin kuuluvien valvontakohteiden suunnitelmallisista tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomukset Eviran ohjeistuksen mukaisesti KUTI järjestelmän ja Eviranetin kautta. Oivatarkastuskertomus tulee lähettää toimijalle 8 työpäivän kuluessa tarkastuksen tekemisestä. Toimijalle tarkastuksella annettu ohjaus ja neuvonta kirjataan pääkohdiltaan tarkastuskertomukseen. Huomautukset ja kehotukset määräaikoineen ilmenevät myös tarkastuskertomuksesta. Myös muista tarkastuskäynneistä laaditaan tarkastuskertomus. Tarkastuskertomus pyritään lähettämään kohteeseen viimeistään kahden viikon kuluttua valvontakäynnistä. Tarkastuskertomukseen kirjataan tarkastuksen aihe, tarkastetut asiat, suoritetut mittaukset ja tehdyt havainnot, annetut kehotukset (elintarvikelaki 53 ) korjata havaitut epäkohdat sekä korjaustoimenpiteille annettu määräaika. Toimijan suunnitellessa uutta toimintaa tai toiminnan olennaista muuttamista, pyritään järjestämään neuvotteluita toimijan kanssa. Erilaisia palavereja ja neuvotteluita voidaan järjestää toimijan pyynnöstä myös muissa tilanteissa. Toimijan kanssa käydyistä neuvotteluista tehdään muistio, joka tallennetaan Tarkastaja-järjestelmään ja lähetetään toimijalle Hallinnolliset pakkokeinot Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikelainsäädännön noudattamiseksi, eivätkä muut valvonta-

17 Espoon seudun ympäristöterveys 17 toimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan lainsäädännön vaatimuksia ole riittäviä. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on siirtänyt elintarvikelain 32 :n mukaisesti hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa kunnan viranhaltijalle lievempien pakkokeinojen osalta, mutta esimerkiksi päätöksen uhkasakon asettamisesta viranhaltijan antaman määräyksen tehostamiseksi tekee lautakunta. Viranhaltijalle delegoituja pakkokeinoja ovat elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen, kielto, elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen, haltuunotto sekä elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös. Valvontaviranomaisen tekemät tarkastukset elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien toimenpiteiden (pakkokeinojen) valvomiseksi ovat toimijalle maksullisia. Hallinnollisten pakkokeinojen varalta valvontayksikössä on laadittu mallilomakkeet (esim. väliaikainen haltuunotto ja kuuleminen). 2.5 Ensisaapumistoiminnan valvonta Ensisaapumisvalvonnan osalta toimivaltainen viranomainen on elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Evira on tehnyt kuntien kanssa valvontasopimuksia, jos kunta on ollut valmis hoitamaan käytännön ensisaapumisvalvonnan. Espoon seudun ympäristöterveydellä on Eviran kanssa sopimus ensisaapumisvalvonnan suorittamisesta elintarviketurvallisuusviraston kaupungille maksamaa korvausta vastaan. Espoossa on 17 ensisaapumispaikkaa, joiden suunnitelmallisen tarkastustiheyden Evira määrittelee vuodelle Näytteenotto, näytteen tutkiminen ja tutkimustulokset Viranomaisnäytteiden tutkimustulosten perusteella voidaan selvittää elintarvikealan toimijan omavalvonnan toimivuutta sekä tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Näytteenottosuunnitelma, joka sisältää vuodelle 2017 sekä toimijalle maksuttomat ympäristöterveyden projektit että toimijan kustannuksella otettavat viranomaisvalvonnan näytteet, on esitetty elintarvikevalvontasuunnitelman lopussa. Valvontayksikkö pyrkii mahdollisuuksien mukaan osallistumaan elintarvikevalvontaohjelmaan sisältyviin valvonta- ja seurantaohjelmiin sekä hankkeisiin liittyvään näytteenottoon. Vuoden 2017 projekteista ei ole vielä tullut tarkempaa ohjeistusta, joten osallistumisen suunnittelu jää myöhempään ajankohtaan. Valvontanäytteitä otetaan riskiperusteisesti tuotteista, joiden ominaisuuksiin toimijat voivat itse vaikuttaa. Aikaisemmat näytetulokset, kohteeseen liittyvät asiakasvalitukset, ruokamyrkytysepäilyt ym. valvontahistoria mm. puutteet elintarvikkeiden käsittelyssä tai säilytyksessä sekä omavalvonnan toimivuus otetaan huomioon näytteenoton suuntaamisessa valvontakohteille. Valvontasuunnitelman ulkopuolelta valvontayksikkö on varautunut tutkituttamaan elintarvikenäytteitä kuluttajavalitusten ja elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden perusteella sekä ruokamyrkytysten selvittämiseksi. Viranomaisnäytteiden tutkimustulos merkitään Tarkastaja-järjestelmään ja alkuperäinen analyysitodistus arkistoidaan. Toimija saa kopion analyysitodistuksesta suoraan laboratoriosta. Jos elintarvikenäyte arvioidaan tutkimuksissa laadultaan huonoksi, otetaan yhteyttä toimijaan ja kehotetaan selvittämään ja poistamaan todennäköinen syy huonoon laatuun. Syyn poistamisen jälkeen pyritään ottamaan uusintanäyte vastaavasta elintarvikkeesta, jotta voidaan varmistua korjaustoimenpiteiden riittävyydestä. Näyteprojekteista laaditaan kirjallinen yhteenveto ja näytteiden tutkimustuloksia hyödynnetään valvonnan kohdistamisessa ja valvontasuunnitelmien laadinnassa. Valvontayksikön ottamat elintarvikenäytteet tutkitutetaan Helsingissä MetropoliLab laboratoriossa, joka on Elintarviketurvallisuusviraston viranomaisvalvontanäytteiden tutkimuksiin hyväksymä tutkimuslaitos.

18 Espoon seudun ympäristöterveys 18 MetropoliLab ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet erityyppisille elintarvikkeille tutkimuspaketteja, joissa on otettu huomioon elintarvikelainsäädäntö ja Eviran suositukset. Tapauskohtaisesti laboratorion tai toimijan kanssa sopimalla voidaan analyysivalikoimaa muuttaa. Esimerkkejä tutkimuspaketteihin sisältyvistä analyyseistä: Raaoista lihatuotteista analysoidaan mm. Escherichia coli ja salmonella. Leipomotuotteista analysoidaan mm. Bacillus cereus, enterobakteerit ja aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku. Kypsennyksen jälkeen jäähdytetyistä elintarvikkeista analysoidaan mm. Bacillus cereus, Clostridium perfringes, hiivat (vkp) ja homeet (vkp). Varautuminen ruokamyrkytyksen tai muun terveyshaittaepäilyn selvittämiseen Valvontayksikön määrärahassa on varauduttu mahdollisten ruokamyrkytysnäytteiden tai muiden elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaarojen tutkimiseen. Ruokamyrkytysepäilyjen selvityksessä otetaan tarvittavat elintarvike-, vesi- sekä pintahygienianäytteet. Näytteiden tutkimuksessa noudatetaan tapaukseen soveltuvin osin Eviran ohjetta 1028/1 (Toiminta elintarvikkeisiin liittyvissä terveysvaaratilanteissa, Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja vesivälitteisissä epidemioissa). Seurantaohjelmat ja ensisaapumisnäytteet Seudullinen valvontayksikkö valvoo maa- ja metsätalousministeriön asetukseen (20/EEO/2001) perustuvien ja aluetta koskevien salmonellavalvontaohjelmien toteutumista leikkaamoissa. Ensisaapumisvalvontaan liittyviä näytteitä otetaan Eviran ohjeistuksen mukaisesti. 2.7 Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Kunnan on selvitettävä alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet kuten ruokamyrkytykset ja muut elintarvikevälitteiset vaaratilanteet. Valvontayksikössä on menettelytapaohje terveysvaaratilanteiden hoitoon, ja työohjeet ruokamyrkytysepäilyjen selvittämiseen. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen ruokamyrkytystyöryhmä on nimetty Valtioneuvoston asetuksen (1365/2011) mukaisesti ja työryhmällä on toimintaohje, joka kattaa Eviran valtakunnallisen valvontaohjeessa esitetyt keskeiset tehtävät. Työryhmä kokoontuu vuosittain. Epäiltäessä, että terveysvaaraa aiheuttavaa elintarviketta on seutuyksikön valvontakohteessa, ryhdytään heti toimenpiteisiin, jotta toimijat vetäisivät ko. elintarvikkeen pois markkinoilta. Takaisinvedossa toimitaan Eviran takaisinvedosta ja ilmoittamisesta antamien ohjeiden mukaan. Euroopan komission ylläpitämän elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) avulla tiedotetaan jäsenvaltioille sähköisesti terveysvaaraa aiheuttavista elintarvike- ja rehueristä. Evira lähettää ns. RASFF-ilmoitukset kuntiin. Näiden ilmoitusten perusteella seutuyksikön alueella jäljitetään noin 5-10 kertaa vuodessa, onko toimijoilla epäilyttävää elintarvike-erää. 2.8 Elintarvikevalvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti sekä valvontajärjestelmään merkittyjen suoritetietojen että taloudenhallintaohjelman taloustoteumatietojen avulla. Talous- ja suoritetoteutumatiedot käsitellään ympäristöterveyden viikkopalavereissa 6-8 kertaa vuodessa. Elintarvikevalvonnan toteutuneet tarkastukset, toimenpiteet ja näytteenotot raportoidaan sähköisesti keskusvalvontaviranomaisille. Suunnitelman toteutumisen arviointi viedään vuosittain maaliskuussa sosiaalija terveyslautakunnan käsiteltäväksi.