ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA PÄIVITYS VUODELLE 2018

Transkriptio

1 ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA PÄIVITYS VUODELLE 2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon seudun ympäristöterveys

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEINEN OSA Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Toimintaympäristön muutokset Espoon seudun ympäristöterveys... 4 Valvontasuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Valvonnan voimavarat ja henkilöresurssien riittävyys Valvontasuunnitelman sisältö... 6 Tarkastuksen tavoitteet, sisältö, tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytetty aika 6 Näytteiden otto ja tutkiminen 7 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Valvonnasta perittävät maksut Valvontahenkilöstön pätevyys ja koulutus... 8 Koulutussuunnitelma vuodelle Laatujärjestelmä Valvontaprojektit ja -hankkeet Varautuminen häiriötilanteisiin Valvontatietojärjestelmä Viestintä Ympäristöterveys ja sidosryhmät ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA Johdanto Valvontakohteet Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Tarkastusten suunnittelu ja toteutus sekä painopistealueet Valvontakohteiden riskiluokitus, tarkastustiheys ja suunnitelmallisiin tarkastuksiin käytettävä aika 14 Tarkastus 15 Tarkastuskertomus ja neuvottelumuistiot 16 Hallinnolliset pakkokeinot Ensisaapumistoiminnan valvonta Näytteenotto, näytteen tutkiminen ja tutkimustulokset Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Elintarvikevalvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA Johdanto Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävät Tarkastusten sisällön määrittely Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja riskiluokitus... 29

3 3.5 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Valvonnan painopistealueet vuonna Valvontakohdetyyppikohtainen tarkastusten sisältö TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA Johdanto Tupakkalain valvonta Hakemusten käsittely: Myyntiluvan peruuttaminen Tarkastukset ja painopistealueet Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat ja valvontakohteiden määrä Näytteenotto ja valvontanäytteet Lupa- ja valvontamaksut Tupakka- ja lääkelain mukaiset suunnitelmalliset tarkastukset SUUNNITELMA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA JA KUNNAN JÄRJESTÄMISTÄ ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUISTA Johdanto Toimintaympäristö Voimavarat Resurssitarpeen kartoitus 42 Eläinlääkintähuollon henkilöresurssit 45 Henkilökunnan pätevyys ja koulutussuunnitelma 45 Yksityiset eläinlääkäripalveluiden tuottajat alueella Tietojärjestelmät Yhteistyö ja viestintä Maksut Valvonnan toimeenpano Eläinten terveyden valvonta 47 Eläinten hyvinvoinnin valvonta 49 Seuranta Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano Valvontasuunnitelman seuranta ja arviointi Palaute ja toiminnan kehittäminen... 52

4 1 YLEINEN OSA 1.1 Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Korkealaatuiselta ympäristöterveydenhuollon valvonnalta edellytetään, että valvonta on suunnitelmallista ja riskiperusteista, sitä tehdään riittävin voimavaroin ja se on oikein kohdennettua, tehokasta sekä toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnalla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla ja ohjaamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvontaviranomaisen on myös seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Päävastuu ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanosta on kunnilla. Keskusvirastot Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ovat valmistelleet vuosille ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman, johon liittyvät toimialakohtaiset valvontaohjelmat. Valtakunnallisilla valvontaohjelmilla ohjataan kuntien valvonnan suunnittelua ja yhtenäistetään valvonnan ohjausta. Yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sisältää toimialakohtaiset valvontaohjelmat: terveydensuojelun ja tupakkalain valtakunnalliset valvontaohjelmat sekä Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (johon kuuluvat elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon ohjelmat). Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmille asetettuja vaatimuksia sekä suunnitelman hyväksymiskäytäntöä on kevennetty alkaen. Suunnitelma tulee jatkossa hyväksyä tarvittaessa, silloin kun siihen on tehty oleellisia muutoksia. Valtakunnallisen vuosien valvontaohjelmakauden teemana on valvonnan vaikuttavuuden edistäminen mm. valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen, tietojärjestelmien kehittämisen ja valvonnan näkyvyyden lisäämisen avulla. 1.2 Toimintaympäristön muutokset Terveydensuojelulain muutoksen myötä lähtien terveydensuojelulain mukaisesta ilmoitusmenettelystä poistettiin viranomaisen velvollisuus tehdä päätös ilmoituksen johdosta, lakimuutoksen jälkeen toiminnanharjoittajalle lähetetään todistus ilmoituksen vastaanottamisesta ja valvontakohderekisteriin viemisestä. Jos ilmoitetulla toiminnalla voi olla haittavaikutuksia elinympäristöön, voidaan toimijalle antaa määräyksiä terveydensuojelulain 51 :n perusteella. Lisäksi pienet talousvettä toimittavat laitokset eivät ole luvanvaraisia, niiden tarvitsee tehdä toiminnastaan vain ilmoitus. Terveydensuojelulaki sisältää siirtymäsäännöksen talousveden laadun valvontaa ja käyttöä koskevien määräysten osalta (20 ), jotka tulivat voimaan Tällöin tuli voimaan uudistettu talousvesiasetus, jolla toimeenpannaan juomavesidirektiivin liitteiden uudistukset. Uuden tupakkalain (549/2016) myötä mm. sähkösavukkeissa käytettävien nikotiininesteiden vähittäismyynti tuli luvanvaraiseksi ja tupakkatuotteiden sekä nikotiininesteiden tukkumyynti tuli ilmoituksenvaraiseksi. Lakimuutoksen myötä myös tupakkatuotteiden myynnin vuosivalvontamaksuja korotettiin selvästi, maksu tulkitaan luonteelta enemmän veroluonteiseksi. Uusi tupakkalaki antaa asuntoyhteisöille mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Valvira ja aluehallintovirasto ovat antaneet ohjeistusta ja koulutusta tupakointikieltoon liittyen. 1.3 Espoon seudun ympäristöterveys Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimiva Espoon seudun ympäristöterveys -valvontayksikkö vastaa ympäristöterveydenhuoltoon kunnalle kuuluvien tehtävien järjestämisestä Espoossa,

5 Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Yksikön toiminta-alueella asuu noin asukasta. Valvontayksikössä on 27 henkilöä ja yksikön päällikkönä toimii 1.kaupungineläinlääkäri. Yksikön päätoimipiste ja eläinlääkintähuollon toimipiste sijaitsevat Espoon Länsikeskuksessa (Pihatörmä 1) ja sivutoimipiste Kirkkonummen keskustassa (Ervastintie 2). Valvontasuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Espoon seudun ympäristöterveyden toiminnan kattavassa valvontasuunnitelmassa vuodelle 2018 on otettu huomioon alan lainsäädäntö, valtakunnallinen valvontaohjelma v ja sen päivitys v , valvonnan painopistealueet sekä paikalliset olosuhteet ja resurssit. Valvontasuunnitelman tarkastusmäärät ja tiheydet on laadittu riskiperusteisesti ottaen huomioon keskusvirastojen valvontatarveohjeet ja kohteen toimintatyyppi ja toiminnan laajuus. Valvontasuunnitelman hyväksyy Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta. Ympäristöterveyden suunnitelmallisten tarkastusten toteutumista valvontayksikkö seuraa kuukausittain, ja yksikön toimintaa kuvastavat tunnusluvut esitetään myös Espoon sosiaali- ja terveystoimen / terveyspalvelutulosyksikön johtoryhmän kokouksissa kuukausittain. Hyväksytty valvontasuunnitelma toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hyväksymisvuoden loppuun mennessä. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Mikäli suunnitelmaan tulee oleellisia muutoksia, tuodaan ne lautakuntaan käsiteltäväksi, vähäisemmät muutokset tuodaan tiedoksi. 1.4 Valvonnan voimavarat ja henkilöresurssien riittävyys Espoon seudun ympäristöterveydessä on työntekijöitä yhteensä 27, joista on 19 terveystarkastajaa, terveysinsinööri, johtava terveystarkastaja, hygieenikkoeläinlääkäri, kaksi praktikkoeläinlääkäriä, eläintenhoitaja, osastosihteeri ja 1. kaupungineläinlääkäri, joka toimii valvontayksikön päällikkönä. Henkilöstöresurssien jakautuminen: Kokonaistyöpanos Suunnitelmallinen Valvontakohteita (htv) valvonta (htv) (kpl) Elintarvikevalvonta 10,9 4, Terveydensuojelun valvonta 9,1 3, Tupakkavalvonta (sisältää nikotiinikorvausvalmisteiden valvonnan) 0,8 0, Eläinlääkintähuolto * 3,0 + 0,3 0, sisältää sivutuotevalvonnan (0,1 htv) Hallinto 2,8 Yhteensä *virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan yliopistollisesta eläinsairaalasta Helsingistä Valvontasuunnitelmia laadittaessa on otettu huomioon, että ympäristöterveydenhuollon voimavaroista on mahdollista käyttää vain osa suunnitelmalliseen valvontaan. Valvontasuunnitelmien ulkopuolelle jäävät muun muassa - uusien toimijoiden neuvonta, lausuntojen antaminen, ilmoitusten käsittely - valvonta- ja näytteenottosuunnitelmien laadinnat ja raportoinnit - tietojärjestelmiin liittyvät selvittelyt ja kirjaukset, valvontatoimenpiteiden laskutukset - Eviran, Avin, Valviran kyselyihin ja mahdolliset hallintokanteluihin vastaamiset, lausunnot kaupungin muille viranomaisille ja toimijoille - asiakaspalvelu arkisin klo (vuorollaan 1 terveystarkastaja), lisäksi asumisterveyden palvelupuhelin ti - to klo (vuorollaan 1 terveystarkastaja) - noin 30 % tarkastuksista perustuu erilaisiin valvontapyyntöihin, laatuepäilyyn tms., jolloin kyse on suunnitelman ulkopuolisesta toiminnasta - asumisterveysvalvonta (3 htv)

6 - erityistilanteet kuten ruokamyrkytysepäilyselvitykset tai talousveden laatuongelmien selvitykset, takaisinvedot (RASFF) ja erilaiset valitustapaukset. - osallistuminen sidosryhmien yhteistyökokouksiin - yksikön, sektorikohtaisten tiimien ja ryhmin kokoukset Terveysvaaratilanteisiin ja myös valitustapauksiin liittyvä valvonta on priorisoitava suunnitelmallista valvontaa tärkeämmäksi. Asumisterveysvalvonnan pidentynyttä odotusaikaa ns. asunnontarkastusjonoa, on pyritty lyhentämään ja asumisterveysasioiden ja koulujen sisäilmaongelmien hoitamiseen on lisätty väliaikaisin sisäisin järjestelyin henkilöresurssia. Lainsäädännön muutosten ja valtakunnallisen valvontaohjelman painotuksen johdosta ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin edellytetään jatkossa sisältyvän suunnitteluun ja päätöksentekoon mm. kaavoituksessa ja ympäristöluvissa. Ympäristöterveydeltä pyydettyjen lausuntojen määrä on viime vuosina lisääntynyt mm. ympäristönsuojelulain muutoksen johdosta. Ympäristölupahakemuksesta lupaviranomaisen on pyydettävä ( 42) lausunto sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Lisääntyneet lausuntopyynnöt on otettu valvonnan suunnittelussa huomioon. Henkilöresurssien riittävyys: Asumisterveysvalvonnassa on asuntojen tarkastusjono kohtuuttoman pitkä ja ympäristöterveys on väliaikaisin järjestelyin lisännyt asumisterveyden henkilöresurssia. Ympäristöterveys on esittänyt uutta terveystarkastajan virkaa asumisterveysvalvonnan tilanteen parantamiseksi. Tupakkalain valvontaa tehdään elintarvike- tai terveydensuojelulain tarkastuksen yhteydessä, mikäli se on asiakokonaisuuden kannalta mahdollista. Vuonna 2017 on ollut useampia häiriötilanteita. Näiden akuuttien tilanteiden hoitamiseen on oltava riittävä valmius, johon on henkilöstön tehtäväkuvien tarkennuksessa kiinnitettävä huomiota. Henkilöresurssit riittänevät, jos uusi terveystarkastajan virka saadaan vuoden 2018 alussa ja mikäli henkilöstössä ei tapahdu suuria muutoksia. Uusien työntekijöiden rekrytointi ja perehdytys heijastuvat aina myös käytännön valvontaan. 1.5 Valvontasuunnitelman sisältö Valvontayksikön toiminnan kattavassa valvontasuunnitelmassa vuosille on otettu huomioon alan lainsäädäntö, valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille ja sen painopistealueet, paikalliset olosuhteet ja käytössä olevat resurssit. Tässä yhteisessä suunnitelmassa on määritelty pääperiaatteet, jotka koskevat eri toimialojen suunnitelmia. Tarkastuksen tavoitteet, sisältö, tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytetty aika Tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Suunnitelmallinen tarkastus voidaan tehdä joko ennalta ilmoittamatta tai tarkastusajankohdasta toimijan kanssa sopimalla, jos toimijan/vastuuhenkilön läsnäolo on tarkastuksen kannalta tärkeää. Tarkastus voidaan suunnata toimitiloihin, toimintatapoihin, tuotteisiin, olosuhteisiin ja asiakirjoihin. Tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tai jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastusten sisältö vaihtelee kohdekohtaisesti ja riippuu siitä, minkä lainsäädännön perusteella tarkastus tehdään. Yksi tarkastus voi pitää sisällään useamman eri ympäristöterveydenhuollon lain mukaisia tarkastuksia tai se voidaan kohdistaa johonkin valvottavan kohteen yhden lain perusteella tehtävän valvonnan osa-alueeseen, esim. omavalvontasuunnitelman tai valvontatutkimusohjelmien tarkastukseen. Seurantatarkastuksilla (uusintatarkastuksilla) valvotaan, että todetuille puutteille annettuja korjausmääräyksiä ja korjauskehotuksia noudatetaan annettuun määräaikaan mennessä. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta on maksullista, kun määräys perustuu säädösten tai keskusvirastojen antamien ohjeiden noudattamatta jättämiseen.

7 Tarkastuksen sisältöä, tarkastustiheydettä ja tarkastukseen käytettyä aikaa kuvataan tarkemmin toimialakohtaisissa suunnitelmissa. Tarkastuksesta tehdään aina tarkastuspöytäkirja, -muistio tai vastaava kirjallinen raportti. Toimijalle tai toiminnanharjoittajalle selvitetään mitä säännöllinen, maksullinen tarkastus pitää sisällään. Kotirauhan piiriin kuuluviin kohteisiin ei pääsääntöisesti tehdä tarkastuksia, ellei toiminnan epäillä aiheuttavan terveyshaittaa. Toimintaan liittyviä asiakirjoja voidaan pyytää toimistolle tarkastettavaksi. Tarkastuskertomus ja kirjaukset valvontajärjestelmiin: Kaikista tarkastuksista kirjoitetaan tarkastusraportti, johon kirjataan valvonnan tarkoitus, kaikki tarkastetut asiat, edellisellä kerralla mahdollisesti havaittujen puutteiden korjaamiset, käytetyt menetelmät, tarkastuskäynnin tulos, toimijalle annetut toimenpidekehotukset ja määräajat sekä sovellettu lainsäädäntö. Tarkastuskertomus lähetetään kohteeseen viimeistään kahden viikon kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuskäynti kirjataan ja tarkastuskertomus linkitetään ympäristöterveyden valvontatietojärjestelmään. Näytteiden otto ja tutkiminen Elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnan valvontasuunnitelmissa on sektorikohtaiset näytteenottosuunnitelmat. Suunnitelmiin sisältyy toimijoiden maksamia viranomaisnäytteitä sekä valvontayksikön projekteihin kuuluvia näytteitä, joiden kustannuksista vastaa kunta. Espoon seudun ympäristöterveys teettää valvontaa tukevat tutkimukset viranomaisnäytteiden tutkimuslaboratoriolle asetetut vaatimukset täyttävässä laboratoriossa. Valtaosin tutkimukset teetetään Helsingissä sijaitsevassa MetropoliLab -laboratoriossa. Laboratoriolla on kattava elintarvikkeiden ja vesinäytteiden analyysivalikoima, ja laboratorio on sitoutunut tarjoamaan palveluja poikkeus- ja erityistilanteissa myös virka-ajan ulkopuolella. MetropoliLab laboratorion näytteenottajat ottavat sovitun tutkimusohjelman mukaisesti valvontayksikön alueella talousvesi- ja uimavesivalvonnan viranomaisnäytteitä. Kirkkonummen Veden ja Suomen Sokerin vesilaitosten valvontatutkimusohjelman mukaisten näytteet ottaa ja tutkii Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on akkreditoitu ja pätevyysvaatimukset täyttävä laboratorio. Tarvittaessa voidaan tutkimuksia teettää myös muissa akkreditoiduissa laboratorioissa. Talousarvioissa on varauduttu epidemiaselvityksiin ja muihin häiriötilanteisiin liittyvien näytteiden ottoon ja tutkimuksiin. Espoon seudun ympäristöterveys osallistuu valtakunnallisiin valvontahankkeisiin silloin, kun ne soveltuvat hyvin valvontayksikön alueelle. Pääkaupunkiseudun kunnat toteuttavat vuosittain joitakin yhteisiä valvontaprojekteja. Projekteihin sisältyy näytteenottoa, tilojen riittävyyden ja asianmukaisuuden sekä toiminnan vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta arvioi valvontasuunnitelman toteutumisen vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Arviointiraportissa kuvataan toimialakohtaisesti mm. seuraavat kohdat: suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus, tarkastusten ja näytteiden määrä (suhteessa valvontasuunnitelmaan), valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen, voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus, toiminnan kehittämistarpeet ja mahdolliset toiminnan auditoinnit. Lautakunnan hyväksymä selvitys valvontasuunnitelman toteutumisesta lähetetään Etelä-Suomen aluehallintovirastoon seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Toimialakohtainen valvontasuunnitelmien toteutumisen raportointi ja arviointi tehdään ympäristöterveysvalvonnan valtakunnallisten (KUTI;YHTI ja VYHA) tietojärjestelmien avulla. Aluehallintovirasto arvioi kuntien valvontasuunnitelmat ja sekä niiden toteutumisen.

8 Sosiaali- ja terveysviraston hyväksymä arviointiraportti lähetetään tiedoksi myös Kauniaisten kaupunkiin ja Kirkkonummen kuntaan. Arviointia tulee hyödyntää paikallisen valvonnan kehittämisessä, toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa 1.6 Valvonnasta perittävät maksut Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen valvonta on maksullista. Valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoittajalta hyväksytyn taksan mukainen maksu ilmoitus- ja hyväksymiskäsittelystä, valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta. Suunnitelmallisen valvonnan laskutuksessa on käytössä joko laskutusta tuntitaksan tai eri valvontakohdetyypeille laadittujen kiinteiden taksojen perusteella. Maksullista on myös tarkastuksen perusteella annetun määräyksen valvonta, jos määräyksen antaminen perustuu säännösten noudattamisen laiminlyöntiin. Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan mukaan kaikilta toimijoilta laskutetaan ½ tunnin työaikaa vastaava ns. käyntimaksu tarkastusmaksun yhteydessä. Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt ympäristöterveyden maksutaksan Valvontahenkilöstön pätevyys ja koulutus Espoon seudun ympäristöterveydessä uuden henkilön pätevyys varmistetaan aina rekrytoinnin yhteydessä. Ympäristöterveyden sisällä pätevyysvaatimukset vaihtelevat tehtäväkuvan mukaan. Valvontayksikössä toimii kolme tiimiä: elintarvike-, terveydensuojelu- ja eläinlääkintätiimi, jotka huolehtivat omasta sektorikohtaisesta valvonnasta koko alueella. Toimintamallissa painotetaan erikoisosaamista kuitenkin siten, että henkilöiden työtehtävien riittävä monipuolisuus on myös huomioitu. Viransijaisten perehdytyksessä hyödynnetään valvontasuunnitelmia, yksikön menettelytapa- ja työohjeita. Sijaiselle nimetään myös oma tutor ja sijainen tutustuu yksikön tarkastuskäytäntöihin vakituisten viranhaltijoiden kenttätyöohjauksessa. Koulutukseen osoitetut määrärahat ovat melko niukat. Henkilöstö osallistuu Eviran ja aluehallintoviraston aktuelleista asioista järjestämiin ilmaisiin koulutuksiin, valtakunnallisiin ja alueellisiin koulutuksiin ja sektorikohtaisiin koulutuksiin kuten sisäilma-, talousvesi-, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuollon koulutuksiin määrärahojen puitteissa. Lainsäädäntömuutokset huomioidaan koulutustarpeissa. Henkilöstössä on paljon omaehtoista halukkuutta jatko-opiskeluun, mitä pidetään myönteisenä. Espoon kaupunki järjestää myös perehdytystä mm. uusien ict -työkalujen käyttöönottoon liittyen. Koulutuksiin osallistumista seurataan. Elintarvikevalvonnan tarkastuksissa tehdään yksikön sisäistä auditointia, jota on tarkoitus laajentaa myös muuhun valvontaan. Valvontaohjeessa mainittu 8 koulutuspäivää / henkilö/ vuosi ei toteudu kaikilla. Koulutussuunnitelma vuodelle 2018 Koulutussuunnitelmaa täydennetään ja tarkennetaan kunkin vuoden alussa, kun koulutustarve ja koulutustarjonta ovat tarkemmin selvillä. Lisäksi järjestetään sisäistä koulutusta ajankohtaisista aiheista. Aihepiiri Elintarvikevalvontaan liittyvät koulutukset, esim. o Elintarvikevalvonnan koulutuspäivät (EVIRA) o Työnohjauspäivät (Avi) o Eviran teemakohtaiset koulutukset (½-1 pv)) o Eläinlääkärihygieenikkoyhdistyksen koulutuspäivät (EHY) o Eläinlääkäripäivät elintarvikevalvonnan osalta o Maakuntahallinnon sparrauspäivät / toiminnan kehittäminen o Tietojärjestelmäkoulutukset (Kuti - Vati) Yleiset ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät koulutukset, esim. o Terveystarkastajien valtakunnalliset koulutuspäivät o Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Koulutuspäivien määrä 55 pvää 18 pvää

9 o o o Tietojärjestelmäkoulutukset (Yhti - Vati) Ehyn / eläinlääkäripäivien terveydensuojeluosiot Maakuntahallinnon sparrauspäivät / toiminnan kehittäminen Talousvesivalvontaan liittyvät koulutukset, -veden vaarat seminaari Avin työnohjauspäivät Asumisterveyteen liittyvät koulutukset, esim. o Sisäilmastoseminaari o Avin työnohjauspäivät Uimavesivalvontaan liittyvät koulutukset o Avin työnohjauspäivät Eläinlääkintähuoltoon liittyvät koulutukset o Eläinlääkäripäivät o Eläintaudit sekä Lääkekoulutuspäivät o Kunnaneläinlääkärien neuvottelupäivät o Valmiuseläinlääkärien koulutuspäivät Tupakkalainvalvontaan liittyvät koulutukset o Avin työnohjauspäivät, Valviran koulutuspäivät 4 pvää 6 pvää 2 pvää 14 pvää 2 pvää - suunnitelma on alustava, tarkentuu toimintavuoden aikana Yht: n. 115 pv Laatujärjestelmä Ympäristöterveyden v laatima laatujärjestelmä sekä kohdetyyppikohtaisesti laaditut lomakkeet ja ohjeet parantavat ja yhdenmukaistavat valvontaa. Laatujärjestelmän päivityksestä ja ylläpidosta huolehditaan säännöllisesti. 1.8 Valvontaprojektit ja -hankkeet Espoon seudun ympäristöterveys osallistuu valtakunnallisiin valvontahankkeisiin silloin, kun ne soveltuvat hyvin valvontayksikön alueelle. Pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä sekä Espoon seudun ympäristöterveys toteuttaa vuosittain joitakin valvontaprojekteja. Projektit on usein kohdennettu johonkin toimintoon, jonka vaatimuksenmukaisuutta / tilojen riittävyyttä ja asianmukaisuutta arvioidaan ja mahdollisesti otetaan valvontanäytteitä tai tehdään esimerkiksi lämpötilamittauksia. Projektit esitetään toimialakohtaisissa suunnitelmissa. Projekteista laaditaan yhteenveto, ja projektin tuloksia hyödynnetään valvonnan kehittämisessä. 1.9 Varautuminen häiriötilanteisiin Ympäristöterveydellä on erillinen suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta. Suunnitelma sisältää erilliset osiot mm. organisaatiosta, yhteistyötahoista, tiedottamisesta, varautumisesta ja toiminnasta elintarvike- ja vesivälitteisissä epidemioissa ja elintarvikkeisiin ja talousveteen liittyvissä muissa häiriötilanteissa, zoonooseissa ja säteilyvaaratilanteissa. Häiriötilannesuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti, epidemiaselvitys -ohjeisto on päivitetty syksyllä Yksiköllä on käytössä 3 VIRVE (viranomaisradioverkko) -puhelinta. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kunnilla on säädösten mukainen yhteinen epidemiaselvitystyöryhmä. Selvitystyöryhmään kuuluvat: ympäristöterveysyksikön päällikkö, talousveden valvonnasta vastaava terveystarkastaja, hygieenikkoeläinlääkäri ja elintarvikevalvontaa tekevä terveystarkastaja, tartuntataudeista vastaava lääkäri (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi), tartuntataudeista vastaava hoitaja (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi), vesilaitoksen edustaja (HSY, Kirkkonummi). Selvitystyöryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa tilanteen vaatimalla kokoonpanolla. Valtaosin epidemiaselvityksiin liittyvä tiedonvälitys hoidetaan puhelimitse tai sähköisesti.

10 Pääkaupunkiseudun kunnilla on yhdessä HSY:n kanssa talousvesivalvontaan liittyvä kriisitilanneharjoitus vuosittain, mikä on parantanut toimintavalmiutta häiriötilanteissa. Myös Kirkkonummen kanssa on ollut häiriötilanneharjoituksia Valvontatietojärjestelmä Espoon seudun ympäristöterveydessä on ympäristöterveydenhuollon valvontajärjestelmä Tarkastaja (Digia Oyj), jonne on tallennettu kohde- ja suoritetiedot ja josta ne ovat siirtyneet valtakunnallisiin (KUTI, YHTI) tiedonkeruujärjestelmiin. Tarkastaja-järjestelmästä on yhteys myös erilliseen Oiva-sovellukseen, jossa muodostetaan elintarvikevalvonnan suunnitelmallisten tarkastusten Oiva-raportit ja tarkastuskertomukset. Tarkastaja -järjestelmää päivitetään vuosittain, jotta siirto valtakunnalliseen järjestelmään on mahdollista. Kunta vastaa järjestelmän päivitys- ja ylläpitokustannuksista. Vuoden 2019 alusta alkaen valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmä, VATI, on korvaamassa kuntien nykyiset valvontajärjestelmät. Toimintavuonna 2018 tulee huolehtia, että nykyisen järjestelmän kohde- ja suoritetiedot ovat ajan tasalla sekä varautua tiedonsiirron vaatimaan työhön. Viranhaltijapäätökset tehdään Espoon kaupungin Dynasty 360 -asianhallintajärjestelmässä Viestintä Valvonnan vaikuttavuuden lisääminen on ohjelmakaudella valtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena. Valvonnan näkyvyys ja paikallisen valvonnan tunnettavuus ovat vaikuttamisen kannalta tärkeitä. Espoon seudun ympäristöterveyden tavoitteena on lisätä paikallista näkyvyyttä mm. internet sivujen ja paikallislehtien avulla. Seutuyksikön viestinnässä tukeudutaan Espoon kaupungin viestintäohjeeseen ja kriisiviestintäoppaaseen. Seutuyksikössä viestinnästä vastaavat yksikön päällikkö, hygieenikkoeläinlääkäri ja johtava terveystarkastaja. Häiriötilanteita varten on mm. laadittu tiedotepohjia ja häiriötilanteisiin liittyviä ympäristöterveyden viestintäohjeita ja yhteistyötahotietoja tarkennetaan tarvittaessa ja ainakin kerran vuodessa. Yksikön sisäisessä viestinnässä käytetään tavanomaisen yhteydenpidon lisäksi säännöllisiä työpaikkakokouksia. Kokouksessa käsitellään kulloinkin ajankohtaisia asioita, muilta viranomaisilta tulleita kirjelmiä, yksikön valvontasuunnitelmia ja valvontaprojekteja sekä muita valvontaan liittyviä asioita ja linjataan tulkintoja valvonta-asioissa. Kuntalaisia, toiminnanharjoittajia ja muita asiakkaita pyritään palvelemaan asiantuntevasti, nopeasti ja tehokkaasti. Asiakaspalvelua tarjotaan puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostin avulla sekä asiakaskäynneillä. Yleinen asiakaspalvelupuhelin (päivystys) on käytössä kaikkina työpäivinä klo Asumisterveyden oma asiakaspalvelupuhelin on käytössä ti - to klo Muina aikoina yhteyden ympäristöterveydenhuoltoon saa kaupungin puhelinvaihteen kautta. Valvontayksikössä on käytössä Surveypal -asiakastyytyväisyyskysely, joka lähetetään toimijalle jokaisen elintarvike- ja terveydensuojelulain suunnitelmallisen tarkastuskäynnin jälkeen. Kaupungineläinlääkärien vastaanotolla on käytössä asiakaspalautelomakkeet, jotka voi nimettömänä jättää vastauslaatikkoon. Asiakaspalautetta voi antaa myös kaupungin yleisen palautejärjestelmän kautta tai seutuyksikön asiakaspalvelupuhelimen ja muiden tietovälineiden välityksellä. Asiakaspalautteeseen vastataan, ja asiakaspalaute otetaan huomioon toiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä. Asiakaspalautteesta laaditaan vuosittain Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimialaa koskeva yhteenveto. Toiminnanharjoittajia opastetaan ja neuvotaan asiakaspalvelussa ja tarkastuskäynneillä valvontakohteissa. Lisäksi ympäristöterveyden työntekijät vierailevat ajoittain luennoitsijoina elintarvikealan oppilaitoksissa. Kaupungin internet-sivuilla on ympäristöterveyden yhteystiedot, tietoa yksikön toiminnasta, valvontasuunnitelmat sekä ohjeita toiminnanharjoittajille ja kuntalaisille. Ajankohtaisista asioista laaditaan tarvittaessa toimijoille tiedotteita. Eri sidosryhmien (esimerkiksi tartuntataudit, päivähoito, kouluterveydenhuolto, tilakeskus) kanssa pidetään tarvittaessa palavereja, joissa käydään läpi valvonnan kannalta keskeisiä asioita.

11 1.12 Ympäristöterveys ja sidosryhmät Espoon seudun ympäristöterveys osallistuu useaan yhteistyöryhmään, jolloin voidaan vaikuttaa elinympäristön suunnitteluun siten, että terveyshaitat tulevat mahdollisimman hyvin ennaltaehkäisevästi huomioon otetuiksi. Ympäristöterveydellä on edustaja mm. Espoon rakennusvalvonnan teknisessä toimikunnassa (rakennuslautakuntaan menevät luvat esitellään), Ämmässuo-Kulmakorpi yhteistyöryhmässä (ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelu, kaupunkitekniikan keskus), Espoon kaupungin melutyöryhmässä, kaavoituksen ilmansuojeluryhmässä, Vesienhuollon kehittämistyöryhmässä, Pohjavesien suojelusuunnittelutyöryhmässä, Espoon sekä Kauniaisten että Kirkkonummen sisäilmatyöryhmässä, Elintarvike- ja talousvesiepidemioiden selvitystyöryhmässä ym.. Ympäristöterveydeltä pyydetään lisääntyvässä määrin lausuntoja esimerkiksi ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön muutoksiin, alueen kaavoitukseen, ympäristölupiin, vesihuollon järjestelyihin, rakennuslupiin, sosiaalialan laitosten soveltuvuuteen ja sisäilman terveyshaitan arviointiin liittyen. Työryhmien lisäksi ympäristöterveys on mukana mm. pääkaupunkiseudun elintarvikevalvojien, HSY-pääkaupunkiseudun talousvesivalvojien yhteispalavereissa sekä pääkaupunkiseudun eläinlääkintä / eläinsuojelupalavereissa.

12 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2.1 Johdanto Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus, hyvä terveydellinen laatu ja jäljitettävyys sekä kuluttajan suojaaminen elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta. Elintarvikkeista annettavan tiedon tulee olla totuudenmukaista ja riittävää eikä se saa johtaa kuluttajaa harhaan. Elintarvikevalvontasuunnitelman perusteet Elintarvikelain mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajaa taloudellisilta tappioilta. Elintarvikevalvonnan tulee olla säännöllistä, tehokasta, yhdenvertaista ja avointa sekä riskeihin perustuvaa. Espoon seudun ympäristöterveyden elintarvikevalvontasuunnitelma sisältää seudullisen valvontayksikön suorittaman elintarvikevalvonnan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kuntien alueella. Suunnitelmassa on otettu huomioon lainsäädännön vaatimukset (elintarvikelaki 23/ ) sekä Eviran laatima Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma vuosille Valvontakohteet Valvontaviranomaisella tulee olla ajan tasalla olevat tiedot kaikista alueensa elintarvikevalvontakohteista (elintarvikelaki 83 ). Näitä ovat: ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot, kuljetustoiminta ja kotona tapahtuva elintarvikkeiden valmistus; toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) ilmoittamista tai hyväksymistä edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat. Espoon seudun ympäristöterveyden toiminta-alueella on noin 1900 (tilanne marraskuussa 2017) elintarvikevalvontakohdetta. Valvontakohteiden kokonaismäärä on laskettu ensisijaisen toimintatyypin perusteella siten, että yksi valvontakohde näkyy laskennassa yhden kerran, vaikka kohteessa olisi useita erilaisia toimintoja. Kohde voi näkyä laskennassa useampana erillisenä kohteena silloin, jos jokin kohteen toissijaisista toimintatyypeistä edellyttää erillistä tarkastusta. Kohteet on kirjattu Tarkastaja - tietojärjestelmään, johon kirjataan myös kaikki kohteisiin liittyvä toiminta kuten tarkastukset, näytteenotot, toimenpidepyynnöt jne. Kohde- ja tarkastustiedot raportoidaan Tarkastaja- järjestelmän kautta valtakunnalliseen elintarvikevalvonnan tiedonkeruujärjestelmään (Kuti). Uudet kohteet kirjataan Tarkastaja-järjestelmään hyväksymisen tai ilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Valvontakohteiden määrät toimintaluokkakohtaisesti on esitetty elintarvikevalvontasuunnitelman lopussa Taulukossa Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Elintarvikealan toimijan on tehtävä valvontaviranomaiselle kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto, esim. ravintola, laitoskeittiö, vähittäismyymälä, leipomo). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Edellisistä poiketen, elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava valvontaviranomaiselta elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Elintarvikehuoneiston toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta sekä toimijan vaihtumisesta on ilmoitettava viivytyksettä valvontaviranomaiselle.

13 Elintarvikehuoneiston hyväksyminen Laitoksen toimintaa ei saa aloittaa eikä toimintaa olennaisesti muuttaa ilman viranomaisen hyväksyntää. Elintarvikehuoneiston hyväksymisestä tehdään hallintopäätös. Elintarvikehuoneistosta ilmoittaminen Ilmoitetun elintarvikehuoneiston toiminnan voi aloittaa neljä viikkoa ilmoituksen tekemisen jälkeen. Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Kontaktimateriaalialan toimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Alkutuotannon toimijalle ilmoitetaan sähköpostilla tai kirjeitse vastaanotetusta ilmoituksesta tai toiselta viranomaiselta saadusta tiedosta alkutuottajan toiminnasta. Laitoksen hyväksymispäätös annetaan elintarvikelain mukaisesti 60 vuorokauden kuluessa hakemuksen ja siihen mahdollisesti tarvittavien täydennysten saapumisesta valvontayksikköön. Elintarvikehuoneiston tai kontaktimateriaalialan toimintaa koskeva ilmoitus pyritään käsittelemään 14 vuorokauden sisällä sen saapumisesta valvontayksikköön. 2.4 Tarkastusten suunnittelu ja toteutus sekä painopistealueet Espoon seudun ympäristöterveys voi käyttää suunnitelmalliseen valvontaan eli suunnitelmallisten tarkastusten ja näytteenottojen tekemiseen alle puolet elintarvikevalvontaan varatuista henkilöresursseista. Toimijoiden neuvonta, elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelyt ja asiakasyhteydenottojen (mm. ruokamyrkytysepäilyt, asiakasvalitukset) käsittely vievät merkittävän osan elintarvikevalvonnan henkilöresursseista. Kehittyvä ja uudistuva alue erityisesti länsimetron ympärillä luo jatkuvasti uusia valvontakohteita, joihin liittyvien ilmoitusten käsittely ja aloitustarkastukset ovat viime vuosina vieneet aina vain suuremman osan valvontaan käytettävissä olevasta työajasta. Jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö sekä Eviran ohjeet työllistävät elintarvikevalvontaa. Elintarvikevalvonnan henkilöstö tekee myös tupakkaja lääkelain mukaista valvontaa ja päätöksiä, näihin kuluu laskennallisesti n. 0,4 htv elintarvikevalvonnan työpanoksesta. Espoon seudun ympäristöterveyden henkilöstöstä elintarvikevalvonnan tehtäviä (sis. myös tupakkavalvonnan) tekee kokoaikaisesti yhteensä 8 henkilöä. Tämän lisäksi elintarvikevalvonnan toteuttamiseen osallistuu 4 henkilöä, joilla on myös muita työtehtäviä. Elintarvikevalvonnan henkilöresurssien tarkempi jakautuminen on esitetty oheisessa taulukossa 1. Laskennallisesti valvontayksikkö edellyttää henkilöltä, jonka työpanos on kokonaisuudessaan käytettävissä elintarvikevalvontaan, 130 suunnitelmallista tarkastusta vuodessa. Näistä tarkastuksista 10 % arvioidaan olevan ns. uusintatarkastuksia, jotka seuraavat sellaista suunnitelmallista tarkastusta, jolla valvontakohteelle on annettu kehotus poistaa epäkohta määräajassa. Kokoaikaisesti elintarvikevalvontaa tekevä henkilö tekee siis laskennallisesti 117 suunnitelmallista tarkastusta ja 13 uusintatarkastusta. Taulukko 1. Valvontakohdetyyppi Tarjoilupaikat 7,0 Myyntipaikat 1,4 Elintarvikkeiden valmistus 0,8 Muu elintarvikealan toiminta 1,0 Ulkomyynti 0,2 Ensisaapumispaikat 0,1 Epidemiaselvitykset ym. 0,4 YHT 10,9 Elintarvikevalvonta Htv

14 Elintarvikkeiden jäljitettävyyden valvontaa jatketaan vuonna 2018 painopistealueena niissä kohteissa, joissa asiaa ei tarkastettu vuoden 2017 aikana. Lisäksi elintarvikemyymälöissä painopistealueena tarkastetaan elintarvikkeista annettavia tietoja (oivajärjestelmän asiakokonaisuus 13) sekä elintarvikkeiden tutkimuksia (oivajärjestelmän asiakokonaisuus 17). Valvontakohteiden riskiluokitus, tarkastustiheys ja suunnitelmallisiin tarkastuksiin käytettävä aika Valvontakohteiden riskiluokitus vuodelle 2018 perustuu muiden kuin alkutuotantopaikkojen osalta lähtökohtaisesti Eviran ohjeeseen 10503/2 Elintarvikehuoneistojen riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen. Ohjeen liitteenä esitetyt riskiluokitustaulukot ovat tämän suunnitelman liitteenä. Ohjeen mukaisesti valvontakohteet luokitellaan toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan riskiluokkiin Ilmoitetut elintarvikehuoneistot kuuluvat riskiluokkiin 0-5 ja hyväksytyt luokkiin Tarkastustiheys määräytyy kohteen riskiluokan mukaan, riskiluokkaan 1 kuuluvaa kohdetta tarkastetaan joka kolmas vuosi ja riskiluokkaan 10 kerran kuukaudessa. Riskiluokkaan 0 kuuluvissa kohteissa tehdään aloitustarkastus toiminnan alkaessa ja toimijan vaihtuessa, mutta ne eivät kuulu suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Eviran ohjeessa elintarvikkeiden maahantuontia harjoittavia tai elintarvikekontaktimateriaaleja valmistavia, käsitteleviä tai välittäviä toimijoita koskeva riskiluokitusohjeistus on epätarkka ja tulkinnanvarainen. Näihin kohdetyyppeihin kuuluvat valvontakohteet on luokiteltu tämän hetken ohjeistuksen mukaisesti, mutta kohteiden riskiluokat saattavat muuttua, kun Evirasta saadaan ohjeeseen tarkennuksia. Eviran ohjeesta poiketen valvontakohteen riskiluokkaa voidaan tapauskohtaisesti nostaa siten että tarkastustiheys enintään kaksinkertaistuu ohjeessa mainittuun riskiluokkaan nähden seuraavissa tapauksissa: - valvontakohteella on useita eri toimintatyyppejä tai toimintatyypin sisällä toiminta on erityisen laajaa tai monipuolista, - toimintaan liittyy toimintatyypin sisällä keskimääräistä enemmän riskejä (mm. omaa elintarvikkeiden maahantuontia, pakkaamattomien elintarvikkeiden käsittelyä) tai - valvontakohteelle on aiemmilla tarkastuksilla toistuvasti annettu Oiva-arvosana C (korjattavaa) tai D (huono) Valvontakohteen tarkastustiheyttä voidaan laskea riskiluokitusohjeen mukaisesta tiheydestä enintään 50 % seuraavin perustein: - valvontakohteen toiminta on riskiluokassa huomattavan pienimuotoista ja riskeiltään vähäistä, - valvontakohteen kuuden edellisen tarkastuksen loppuarvosana on oivallinen (tämä koskee ainoastaan sellaisia kohteita, joiden riskiluokituksen mukainen tarkastustiheys on vähintään kaksi tarkastusta vuodessa) Valvontayksikkö on muuttanut Eviran ohjeesta poiketen omaan harkintaan perustuen valvontakohteiden riskiluokkia siten että 52 kohteen riskiluokkaa on laskettu ja 23 kohteen riskiluokkaa on nostettu vuodelle Eviran ohjeen mukaisesti tarkastuksiin varataan aikaa 1 6 tuntia riippuen valvontakohteen riskiluokasta ja tarkastettavista asioista. Muissa kohteissa vähimmäistarkastusaika on 2 tuntia, mutta riskiluokan 0 kohteissa sekä uusintatarkastuksilla vähimmäistarkastusaika on yhden tunnin. Valvontahenkilöstöllä on omat tarkastajakohtaiset valvontasuunnitelmat, joiden perusteella kunkin valvontakohteen tarkastusajankohta määräytyy. Tarkastuskäytäntöjen ja tulkintojen yhdenmukaistamiseksi yksikössä pidetään säännöllisiä palavereja ja pyritään jatkamaan sisäistä vertaisarviointia. Kohdeluokkakohtainen tarkastussuunnitelma on esitetty elintarvikevalvontasuunnitelman lopussa Taulukossa 2. Tarkastustiheys 0,35 tarkoittaa tarkastusta kerran kolmessa vuodessa ja 0,5 tarkastusta joka toinen vuosi. Koska elintarvikevalvontakohteiden määrä elää jatkuvasti, taulukossa esitetään tilanne valvontasuunnitelman laatimisen ajankohdalta marraskuulta Vuoden 2018 aikana toiminnan voi aloittaa sellaisia valvontakohteita, joille ei tässä tarkastussuunnitelmassa ole esitetty suoraan tarkastustiheyttä tai tarkastukseen kuluvaa aikaa. Tällaisissa tapauksissa kohteen tarkastustiheys määräytyy aiemmin mainitun Eviran riskiluokitusohjeen mukaisesti ja tarkastukseen käytettävä aika määräytyy sovelletusti vastaavan tyyppiselle toiminnalle taulukossa määritetyn tarkastusajan mukaisesti.

15 Alkutuotantopaikkojen riskiluokitus vuodelle 2018 perustuu Eviran ohjeeseen 10507/1 Alkutuotannon elintarvikevalvonta ja riskinarviointi. Ohjeen mukaisesti valvontakohteet luokitellaan toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan riskiluokkiin. Joitakin alkutuotantopaikkoja valvotaan ainoastaan tarvittaessa. Korkeamman riskiluokan toimintoja valvontaan joka kolmas vuosi (tarkastustiheys 0,3) tai joka viides vuosi (tarkastustiheys 0,2). Tarkastus Elintarvikealan toiminta lukuun ottamatta alkutuotantoa ja kotona tapahtuvaa toimintaa kuuluu valtakunnallisen valvontatietojen julkistamisjärjestelmän (Oiva) piiriin. Valvontatietojen julkaisemisella lisätään valvonnan läpinäkyvyyttä ja annetaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. Järjestelmä myös yhdenmukaistaa elintarvikevalvonnan käytäntöjä. Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset tehdään maksullisina Oiva-tarkastuksina. Tarkastusmaksu määräytyy tarkastukseen käytettävän ajan perusteella. Valvontasuunnitelman taulukossa 2 on esitetty ohjeellinen tarkastusaika sellaisessa tapauksessa, jossa tarkastuksella ei havaita mitään epäkohtia. Mikäli tarkastuksella havaitaan epäkohtia ja niihin liittyen annetaan ohjausta ja neuvontaa, huomautuksia tai kehotuksia, tarkastusaika pitenee ja tarkastuksesta laskutetaan käytetyn ajan mukaisesti. Oiva-ohjeistuksen mukaan kohteeseen tehdään uusintatarkastus 14 päivän kuluessa annetusta määräajasta, mikäli kohde saa tarkastuksella arvosanan korjattavaa tai huono. Uusintatarkastus katsotaan jatko-osaksi suunnitelman mukaiseen tarkastukseen, jolloin myös uusintatarkastuksista peritään maksutaksan mukainen maksu. Tarkastettavat kohdat on jaettu 19 asiakokonaisuuteen. Asiakokonaisuuksia tarkastetaan tarkastajan harkinnan mukaisesti siten, että kaikki kohteen toimintaan liittyvät asiakokonaisuudet käydään läpi kolmen vuoden aikana. Valvontakohteen toiminnan kannalta suurimpaan riskiin liittyvät asiakokonaisuudet voidaan tarkastaa useammin kolmen vuoden jakson aikana. Espoon seudun ympäristöterveys pyrkii vuoden 2018 aikana tekemään kohde- ja riskiluokkiin perustuvan tarkastussuunnitelman asiakokonaisuuksien tarkastustiheyksien määrittelemiseksi. Valvontakohteen kunkin tarkastuskerran tarkastustulokset julkaistaan Oiva-raporteissa, jotka ovat nähtävissä -internetsivulla. Sellaisissa elintarvikehuoneistoissa, joissa asiakkaat asioivat, Oiva-raportin tulee olla näkyvissä myös sisäänkäynnin yhteydessä. Lisäksi Oiva-raportit tulee julkaista yritysten omilla kotisivuilla. Valvonta-asetukseen perustuen elintarvikevalvonta pyritään tekemään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastuskäynnistä voidaan kuitenkin sopia valvontakohteen kanssa etukäteen, jos kyseessä on kohteen ensimmäinen tai erityisen laaja tarkastus. Tarkastukset tehdään lähtökohtaisesti silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Useimmiten tarkastukset tehdään valvontakohteessa. Jos kohteella ei ole tarkastettavaa elintarvikehuoneistoa (esim. virtuaalihuoneistot, kotitoimijat), tarkastus voidaan suorittaa myös Espoon seudun ympäristöterveyden toimistolla asiakirjatarkastuksena. Uuden ilmoitettavan elintarvikehuoneiston aloittaessa toimintansa tai toiminnan olennaisesti muuttuessa huoneistoon tehdään ensimmäinen tarkastuskäynti keskimäärin 1-6 kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisen jälkeen. Tarkastuksella varmistetaan, että tilat vastaavat ilmoituksen tietoja sekä arvioidaan rakenteiden, tilojen, toiminnan ja omavalvonnan lainsäädännön vaatimustenmukaisuus. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta toimija lähettää Espoon seudun ympäristöterveyteen ilmoituksen. Toimijan vaihdoksen yhteydessä kohteeseen pyritään tekemään suunnitelmallinen tarkastus 1-6 kuukauden kuluessa toimijan vaihtumisesta. Tarkastukseen sisältyy kohteen asiapapereihin ja edellisiin valvontaraportteihin / tutkimustuloksiin ennakolta tutustuminen, tarkastus ja tarkastuskertomuksen laadinta. Tarkastuksella arvioidaan kohteessa harjoitettavaa toimintaa ja tilojen soveltuvuutta toimintaan havainnoimalla sekä toimijaa ja henkilökuntaa haastattelemalla. Tarkastuksilla valvotaan myös toimijan omavalvonnan toimivuutta. Tarkastusten yhteydessä voidaan ottaa näytteitä ja tehdä mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Tarkastus voi olla myös pelkkä asiakirjatarkastus, joka voidaan tehdä kohteessa tai valvontayksikön toimistolla.

16 Mikäli tarkastuksella havaitaan puutteita tai epäkohtia, jotka eivät suoranaisesti heikennä elintarviketurvallisuutta, toimijalle annetaan tarkastuksen yhteydessä ohjausta ja neuvontaa epäkohtien poistamiseksi. Havaittaessa elintarviketurvallisuutta heikentäviä epäkotia, annetaan kehotus poistaa epäkohta määräajassa. Määräajan päättymisen jälkeen tehdään aina uusintatarkastus. Espoon seudun ympäristöterveydessä on laadittu ravitsemusliikkeille, myyntipaikoille, leipomoille sekä kotona tapahtuvalle valmistukselle ohjeita, joissa kerrotaan kootusti toiminnalle lainsäädännössä asetetuista vaatimuksista ja vaatimusten soveltamisesta käytäntöön. Tarkastuskertomus ja neuvottelumuistiot Oiva-järjestelmän piiriin kuuluvien valvontakohteiden suunnitelmallisista tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomukset Eviran ohjeistuksen mukaisesti KUTI järjestelmän ja Eviranetin kautta. Oiva-tarkastuskertomus tulee lähettää toimijalle 8 työpäivän kuluessa tarkastuksen tekemisestä. Toimijalle tarkastuksella annettu ohjaus ja neuvonta kirjataan pääkohdiltaan tarkastuskertomukseen. Huomautukset ja kehotukset määräaikoineen ilmenevät myös tarkastuskertomuksesta. Myös muista tarkastuskäynneistä laaditaan tarkastuskertomus. Tarkastuskertomus pyritään lähettämään kohteeseen viimeistään kahden viikon kuluttua valvontakäynnistä. Tarkastuskertomukseen kirjataan tarkastuksen aihe, tarkastetut asiat, suoritetut mittaukset ja tehdyt havainnot, annetut kehotukset (elintarvikelaki 53 ) korjata havaitut epäkohdat sekä korjaustoimenpiteille annettu määräaika. Toimijan suunnitellessa uutta toimintaa tai toiminnan olennaista muuttamista, pyritään järjestämään neuvotteluita toimijan kanssa. Erilaisia palavereja ja neuvotteluita voidaan järjestää toimijan pyynnöstä myös muissa tilanteissa. Toimijan kanssa käydyistä neuvotteluista tehdään muistio, joka tallennetaan Tarkastaja-järjestelmään ja lähetetään toimijalle. Hallinnolliset pakkokeinot Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikelainsäädännön noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan lainsäädännön vaatimuksia ole riittäviä. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on siirtänyt elintarvikelain 32 :n mukaisesti hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa kunnan viranhaltijalle lievempien pakkokeinojen osalta, mutta esimerkiksi päätöksen uhkasakon asettamisesta viranhaltijan antaman määräyksen tehostamiseksi tekee lautakunta. Viranhaltijalle delegoituja pakkokeinoja ovat elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen, kielto, elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen, haltuunotto sekä elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös. Valvontaviranomaisen tekemät tarkastukset elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien toimenpiteiden (pakkokeinojen) valvomiseksi ovat toimijalle maksullisia. Hallinnollisten pakkokeinojen varalta valvontayksikössä on laadittu mallilomakkeita (esim. väliaikainen haltuunotto ja kuuleminen). 2.5 Ensisaapumistoiminnan valvonta Ensisaapumisvalvonnan osalta toimivaltainen viranomainen on elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Evira on tehnyt kuntien kanssa valvontasopimuksia, jos kunta on ollut valmis hoitamaan käytännön ensisaapumisvalvonnan. Espoon seudun ympäristöterveydellä on Eviran kanssa sopimus ensisaapumisvalvonnan suorittamisesta elintarviketurvallisuusviraston kaupungille maksamaa korvausta vastaan. Espoossa on vuoden 2017 lopulla 19 ensisaapumispaikkaa, joiden suunnitelmallisen tarkastustiheyden Evira määrittelee vuodelle Näytteenotto, näytteen tutkiminen ja tutkimustulokset Viranomaisnäytteiden tutkimustulosten perusteella voidaan selvittää elintarvikealan toimijan omavalvonnan toimivuutta sekä tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Näytteenottosuunnitelma, joka sisältää vuodelle 2018 sekä toimijalle maksuttomat ympäristöterveyden projektit että toimijan kustannuksella otettavat viranomaisvalvonnan näytteet, on esitetty elintarvikevalvontasuunnitelman lopussa.

17 Valvontayksikkö pyrkii mahdollisuuksien mukaan osallistumaan elintarvikevalvontaohjelmaan sisältyviin valvonta- ja seurantaohjelmiin sekä hankkeisiin liittyvään näytteenottoon. Vuoden 2018 projekteista ei ole suunnitelmaa laatiessa ollut käytettävissä tarkempaa ohjeistusta, joten osallistumisen suunnittelu jää myöhempään ajankohtaan. Valvontanäytteitä otetaan riskiperusteisesti tuotteista, joiden ominaisuuksiin toimijat voivat itse vaikuttaa. Aikaisemmat näytetulokset, kohteeseen liittyvät asiakasvalitukset, ruokamyrkytysepäilyt ym. valvontahistoria mm. puutteet elintarvikkeiden käsittelyssä tai säilytyksessä sekä omavalvonnan toimivuus otetaan huomioon näytteenoton suuntaamisessa valvontakohteille. Valvontasuunnitelman ulkopuolelta valvontayksikkö on varautunut tutkituttamaan elintarvikenäytteitä myös kuluttajavalitusten perusteella. Valvontayksikön ottamat elintarvikenäytteet tutkitutetaan Helsingissä MetropoliLab laboratoriossa, joka on Elintarviketurvallisuusviraston viranomaisvalvontanäytteiden tutkimuksiin hyväksymä tutkimuslaitos. MetropoliLab ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet erityyppisille elintarvikkeille tutkimuspaketteja, joissa on otettu huomioon elintarvikelainsäädäntö ja Eviran suositukset. Tapauskohtaisesti laboratorion tai toimijan kanssa sopimalla voidaan analyysivalikoimaa muuttaa. Esimerkkejä tutkimuspaketteihin sisältyvistä analyyseistä: Raaoista lihatuotteista analysoidaan mm. Escherichia coli ja salmonella. Leipomotuotteista analysoidaan mm. Bacillus cereus, enterobakteerit ja aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku. Kypsennyksen jälkeen jäähdytetyistä elintarvikkeista analysoidaan mm. Bacillus cereus, Clostridium perfringes, hiivat (vkp) ja homeet (vkp). Viranomaisnäytteiden tutkimustulos merkitään Tarkastaja-järjestelmään ja alkuperäinen analyysitodistus arkistoidaan. Toimija saa kopion analyysitodistuksesta suoraan laboratoriosta. Jos elintarvikenäyte arvioidaan tutkimuksissa laadultaan huonoksi, otetaan yhteyttä toimijaan ja kehotetaan selvittämään ja poistamaan todennäköinen syy huonoon laatuun. Syyn poistamisen jälkeen pyritään ottamaan uusintanäyte vastaavasta elintarvikkeesta, jotta voidaan varmistua korjaustoimenpiteiden riittävyydestä. Näyteprojekteista laaditaan kirjallinen yhteenveto ja näytteiden tutkimustuloksia hyödynnetään valvonnan kohdistamisessa ja valvontasuunnitelmien laadinnassa. Varautuminen ruokavälitteisen sairastumisen tai muun terveyshaittaepäilyn selvittämiseen Valvontayksikön määrärahassa on varauduttu mahdollisten ruokavälitteisiin sairastumisiin liittyvien näytteiden tai muiden elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaarojen tutkimiseen. Ruokamyrkytysepäilyjen selvityksessä otetaan tarvittavia elintarvike-, vesi- sekä pintahygienianäytteitä. Näytteiden tutkimuksessa noudatetaan tapaukseen soveltuvin osin Eviran ohjetta 1028/1 (Toiminta elintarvikkeisiin liittyvissä terveysvaaratilanteissa, Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja vesivälitteisissä epidemioissa). Seurantaohjelmat ja ensisaapumisnäytteet Seudullinen valvontayksikkö valvoo maa- ja metsätalousministeriön asetukseen (20/EEO/2001) perustuvien ja aluetta koskevien salmonellavalvontaohjelmien toteutumista leikkaamoissa. Ensisaapumisvalvontaan liittyviä näytteitä otetaan Eviran ohjeistuksen mukaisesti. 2.7 Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Kunnan on selvitettävä alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet kuten ruokamyrkytykset ja muut elintarvikevälitteiset vaaratilanteet. Valvontayksikössä on menettelytapaohje terveysvaaratilanteiden hoitoon ja työohjeet ruokamyrkytysepäilyjen selvittämiseen. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen ruokamyrkytystyöryhmä on nimetty Valtioneuvoston asetuksen (1365/2011) mukaisesti ja työryhmällä on toimintaohje, joka kattaa Eviran valtakunnallisen valvontaohjeessa esitetyt keskeiset tehtävät. Työryhmä kokoontuu vuosittain.

18 Epäiltäessä, että terveysvaaraa aiheuttavaa elintarviketta on seutuyksikön valvontakohteessa, ryhdytään heti toimenpiteisiin, jotta ko. elintarvike saataisiin pois markkinoilta. Takaisinvedossa toimitaan Eviran takaisinvedosta ja ilmoittamisesta antamien ohjeiden mukaan. Euroopan komission ylläpitämän elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) avulla tiedotetaan jäsenvaltioille sähköisesti terveysvaaraa aiheuttavista elintarvike- ja rehueristä. Evira lähettää ns. RASFF-ilmoitukset kuntiin. Näiden ilmoitusten perusteella seutuyksikön alueella jäljitetään noin 5-10 kertaa vuodessa, onko toimijoilla epäilyttävää elintarvike-erää. 2.8 Elintarvikevalvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti sekä valvontajärjestelmään merkittyjen suoritetietojen että taloudenhallintaohjelman taloustoteumatietojen avulla. Talous- ja suoritetoteutumatiedot käsitellään ympäristöterveyden viikkopalavereissa 6-8 kertaa vuodessa. Elintarvikevalvonnan toteutuneet tarkastukset, toimenpiteet ja näytteenotot raportoidaan sähköisesti keskusvalvontaviranomaisille. Suunnitelman toteutumisen arviointi viedään vuosittain maaliskuussa sosiaalija terveyslautakunnan käsiteltäväksi. Elintarvikevalvonnan tarkastussuunnitelma 2018 Eviran ohje Suunnitelma 2018 Toimintaluokka ja riskiluokka Toimintatyyppiesimerkkejä tark./vuosi Leikkaamo, jauhelihan ja raakalihavalmisteiden valmistus, kypsien Liha-ala lihatuotteiden valmistus Valvonta kohteita aika (h) tark.yht Valvonta kohteita aika (h)* tarkastukset yht Leipomo, hillojen, sokerin, ruokaöljyn valmistus, kasvisten pilkkominen, marjojen Vilja ja kasvis ala kuivaaminen, mausteiden käsittely 1 0, , Jäätelön, makeisten ja eläinperäistä Elintarvikkeiden valmistus ainesosaa sisältävien ruokien valmistus ennen vähittäismyyntiä, hunajapakkaamo 1 0, , Elintarvikkeiden myynti Myymälä, kioski, elintarviketukku A 0, , Vähäriskinen toiminta Lahtivaja (metsästetyn riistan loppuunteurastus) 2 0, Elintarvikkeiden tuonti EU:n ulkopuolelta, Elintarvikkeiden vienti ja tuonti muiden kuin eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuonti EU:n alueelta 1 0, ,

19 Elintarvikkeiden tarjoilu Ravintola, koulu- ja päiväkotiruokala, suurtalouskeittiö, pitopalvelu, grilli, kahvila, pikaruokapaikka B 0, , Elintarvikkeiden kuljetus Elintarvikkeita kylmänä, kuumana tai huoneenlämmössä kuljettavat yritykset 1 0, , Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen Eläinperäisten ja muiden elintarvikkeiden varastointi, elintarvikkeiden pakkaaminen tai pakastaminen 1 0, , Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvan Elintarvikekontakti materiaalit materiaalin valmistaminen, maahantuonti, maastavienti, välittäminen. 1 0, , Ensisaapumis valvonta Alkutuotanto Eläimistä saatavien elintarvikkeiden maahantuonti EU:n alueelta Ensisaapumispaikat/toimijat Kasvien kasvatus, viljely ja sadonkorjuu, lypsäminen ja muut eläintuotannon vaiheet ennen teurastusta tarvittaessa , , Yhteensä Uusinta-/seurantatarkastukset 110 Kaikki tarkastukset yhteensä 1208 Muu toiminta Elintarvikenäytteenotto, projektien suunnittelu, tulosten käsittely ja raportointi (htp) 50 Tarkastusten matka- ajat (htp) 81 * suunnitelmassa ilmoitettu tarkastusaika on vähimmäisaika silloin, kun tarkastuksella ei havaita epäkohtia ja tarkastuksen loppuarvosana on oivallinen. Mikäli tarkastuksella havaitaan epäkohtia ja niihin liittyen annetaan ohjausta ja neuvontaa, huomautuksia tai kehotuksia, tarkastusaika pitenee ja tarkastuksesta laskutetaan käytetyn ajan mukaisesti. A: sisältää 27 kpl ulkomyyntikohteita B: sisältää 36 kpl ulkomyynnin tarjoilupaikkakohteita Tilanne

20 YMPÄRISTÖTERVEYDEN ELINTARVIKENÄYTEPROJEKTIT VUONNA Patogeenit ulkomaista alkuperää olevassa raa assa siipikarjanlihassa tarjoilupaikoissa ja myymälöissä Projektin alustava aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu näytemäärä Koko vuosi 2018 Raportointi, alkuvuosi 2019 Tarjoilupaikat Elintarvikemyymälät, palvelumyynti kpl / vuosi Näytteeksi otetaan tarjoilupaikoista esim. ravintolat, suurtaloudet sekä elintarvikemyymälöiden palvelumyynnistä ulkomaista alkuperää olevaa broilerin lihaa. Liha voi olla maustamatonta tai tarjoilupaikassa tai myymälässä marinoitua tai maustettua. Projektissa näytteistä tutkitaan salmonella ja kampylobakteerit sekä selvitetään lihan toimittaja ja alkuperämaa. Projektiin laaditaan tarkempi suunnitelma sekä yhteenveto näytteiden tuloksista ja muista tiedoista. Yhteistyöprojekti pääkaupunkiseudun elintarvikevalvontayksiköiden kanssa. Näytteenotto ja analyysit ovat toimijalle maksuttomia. 2. Myymälöiden sushi- projekti (palvelu- ja itsepalvelumyynti) Projektin aikataulu Näytteenottopaikat (1 3 näytettä) Suunniteltu kohdemäärä Elintarvikenäytteet ja raportointi: Projektisuunnitelman mukaisesti vuonna 2018 Myymälöiden palvelu- ja itsepalvelumyynti 5 15 kpl / vuosi Näytteitä otetaan myymälöiden palvelu- ja itsepalvelumyyntilaitteista 1 3 kpl / myymälä. Projekti toteutetaan laadittavan suunnitelman mukaisesti. Yhteistyöprojekti pääkaupunkiseudun elintarvikevalvontojen kanssa. Näytteiden tutkimukset ovat toimijalle maksullisia, näytteen otosta ei peritä maksua (projekti). 3. Suurtalouksien ja ravintoloiden pintojen puhtaus (jatkuu vuodelta 2017) Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu kohdemäärä Näytteenotto tammikuu -elokuu 2018 Yhteenveto loppuvuonna Suurtaloudet (keskus- ja valmistuskeittiöt) Ravintolat noin 30 noin 30 Näytteitä otetaan ravintoloista, henkilöstöravintolat, keskus- ja valmistuskeittiöistä. Näytteitä otetaan 3 5 kpl / keittiö puhtailta pinnoilta pesun jälkeen, esim. työveitsistä, leikkuulaudoista. Projektiin on laadittu suunnitelma v Yhteistyöprojekti pääkaupunkiseudun elintarvikevalvontojen kanssa ja projektin vetäjänä Helsingin ympäristökeskus laatii projektin tuloksista julkaisun, joka ilmestyy tammi-helmikuussa Näytteenotto ja tutkimus ovat toimijalle maksuttomia. 4. Gluteenittomat elintarvikkeet Projektin alustava aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu näytemäärä Kesä- joulukuu 2018 Gluteenittomia tuotteita valmistavat elintarvikehuoneistot 5 10 kpl / vuosi Projektissa kartoitetaan alustavasti ovatko gluteenittomiksi ilmoitetut elintarvikkeet ja ruuat gluteenittomia. Näytteitä otetaan elintarvikkeiden ja ruokien valmistajilta, joiden toiminnassa on ristikontaminaatioriski valmistettavien gluteenittomien ja gluteenia sisältävien tuotteiden välillä. Projekti toteutetaan laadittavan suunnitelman mukaisesti. Näytteenotto ja tutkimus ovat toimijalle maksuttomia. 5. Tarjoilupaikkojen käyttämien mausteiden ja mausteseosten patogeenit Projektin alustava aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu näytemäärä Elintarvikenäytteet: Koko vuosi 2018 Yhteenveto: alkuvuosi 2019 Tarjoilupaikat, jossa on avoimissa astioissa mausteita ja mausteseoksia kpl / vuosi Näytteitä otetaan erilaisista tarjoilupaikoista, joissa mausteita ja mausteseoksia säilytetään avoimissa astioissa. Patogeenitutkimuksen (E. coli, B. cereus ja salmonella) lisäksi selvitetään mausteiden hankintapaikka (jäljitettävyys) ja pyritään selvittämään alkuperämaatieto. Projekti toteutetaan laadittavan suunnitelman mukaisesti ja näytteiden tuloksista ja muista tiedoista laaditaan yhteenveto. Näytteenotto ja tutkimus ovat toimijalle maksuttomia.

21 6. Valtakunnallinen projekti (Evira): Patogeenit pakatuissa lehtivihanneksissa Projektin alustava aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu näytemäärä, kpl Näytteet: Raportointi Eviran ohjeen mukaisesti Elintarvikemyymälät 15 kpl/vuosi Näytteeksi otetaan myyntipaikoista Eviran projektin ohjeen mukaisesti pakattuja lehtivihanneksia mm. salaattisekoituksia, rucolaa, vuonankaalia, baybypinaattia tai yrttejä. Tutkimukset, muut selvitykset ja raportointi Eviran projektiohjeen mukaisesti. Näytteenotto ja tutkimukset ja näytteenotto ovat toimijalle maksuttomia. 7. Ulkomyynti, liikkuvien tarjoilupaikkojen veden laatu Projektin alustava aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu näytemäärä Näytteet otetaan projektisuunnitelman aikataulun mukaisesti Ulkomyynti, liikkuvat tarjoilupaikat yms kp l/ vuosi Näytteeksi otetaan ns. liikkuvista tarjoilupaikoista, joita ei ole liitetty yleiseen vesijohtoveteen vaan käytössä on kantovesi. Projekti on yhteistyöprojekti useamman valvontayksikön kesken ja Helsingin ympäristökeskus laatii tarkemman projektisuunnitelman. Näytteenotto ja tutkimukset ovat toimijalle maksuttomia. Muut kohteista otettavat omavalvonnan valvontanäytteet Näytteenotto ja näytteistä tehtävät tutkimukset ovat toimijoille maksullisia. Toimintaluokka Liha-ala Leikkaamo Jauhelihan valmistus Raakalihavalmisteiden valmistus Lihavalmisteiden valmistus (kypsä) Vilja-kasvisala Leipomotuotteiden valmistus Ruoka- ja kahvileipien valmistus Omavalvonnan toimivuuden varmistukseksi otettavat näytteet (toimijan kustannuksella) Esimerkkejä näytteistä Tuotenäytteet (mahdollisesti osanäytteitä) Tuotantoympäristöstä otettavat näytteet Konditoriatuotteet ja niiden raaka-aineet Leipomoeinekset ja niiden raaka-aineet Raakamunavalmiste Uppopaistorasva Leivän suolapitoisuus Kasvis-, marja- ja hedelmä-tuotteiden valmistus Tuotantoympäristöstä otettavat näytteet Elintarvikkeiden valmistus Yhdistelmä elintarvikkeiden valmistus Tuotenäytteet (mahdollisesti osanäytteitä) Tuotantoympäristöstä otettavat näytteet Elintarvikkeiden vienti, tuonti, varastointi, pakkaaminen sekä tukkumyynti Maahantuojat Riskiperusteisesti mahdollisesti tuotenäytteitä Eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi Elintarvikkeiden tukkumyynti, teollisesti pakattuja helposti pilaantuvia elintarvikkeita Elintarvikkeiden myynti (10 20 näytettä/vuosi) Vähittäismyynti pakkaamattomia Edellä mainitut projektit lisäksi riskiperusteisesti: ja pakattujen elintarvikkeiden salaattibaarit ja vastaavat, myynti savustustoiminta, harvapurku, tuore kala Tarjoilupaikat (20 30 näytettä/vuosi) ja ulkomyynti (5 10 näytettä/vuosi)

22 Ravintolatoiminta Grilli- tai pikaruokatoiminta Kahvilatoiminta Keskuskeittiötoiminta Valmistuskeittiöt Pitopalvelu Ulkomyynti ja ulkomyyntiin valmistavat tarjoilupaikat Edellä mainittujen projektien lisäksi riskiperusteisesti: Pizzojen täytteet Esikäsitelty raaka kala ja kalavalmisteet Esikäsitelty raaka liha ja lihavalmisteet Vihersalaatit Täytetyt sämpylät, voileivät jne. Esivalmistetut/-käsitellyt elintarvikkeet Jäähdytetyt ruuat, lisäkkeet ja jälkiruuat Raakakakut Kohteessa valmistetut gluteenittomat elintarvikkeet/ruuat Näytteitä ulkomyyntipisteistä ja/tai valmistustilasta/-huoneistosta.

23

24

25

26

27