VÄLIRAPORTTI YLIOPISTON HALLINNOLLISTEN TUKIPALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI
|
|
- Olivia Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 VÄLIRAPORTTI YLIOPISTON HALLINNOLLISTEN TUKIPALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI
2 2 1. Palvelutyöryhmän asettamiskirje Hallintojohtaja on rehtorin pyynnöstä asettanut työryhmän tekemään esityksen yliopiston hallinnollisten tukipalvelujen kehittämiseksi siten, että palvelut toimisivat sujuvasti laitosten, tiedekuntien ja yliopistopalvelujen välillä ja tehostaisivat yliopiston toimintaa. Työryhmän tulee huomioida palvelurakenteen arviointiraportissa sekä johdon arvioinnissa esitetyt huomiot ja kehittämiskohteet. Palveluiden tulee taata laadukas ja nopeasti reagoiva tuki yliopiston perustoiminnoille opetukselle ja tutkimukselle, erityisesti opinto-, talous- ja henkilöstöhallinnon aloilla. Työryhmän tulee ottaa huomioon palveluiden järjestäminen yliopiston johdon tueksi myös laitos- ja tiedekuntatasolla. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsutaan opintopalvelujohtaja Mari Ikonen ja jäseniksi hallintopäällikkö Sanna Hirvola, hallintopäällikkö Taru Kujanpää, opintoasiainpäällikkö Maija Pöyhönen, opintoasiainpäällikkö Niina Simanainen, talousjohtaja Päivi Seppä sekä henkilöstöjohtaja Jouni Valjakka. Työryhmä kutsuu itselleen sihteerin. Työryhmä kuulee yliopistopalveluita sekä eri palveluiden käyttäjiä ja tuottajia sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Työryhmän toimikausi päättyy ja työryhmän tulee antaa hallintojohtajalle mennessä esitys palveluiden kehittämisestä. 2. Työryhmän lähtökohdat työlle Asettamiskirjeen tavoitteiden lisäksi työryhmä tunnisti tukipalveluiden kehittämiselle seuraavat tavoitteet: Dekaanin ja laitosjohtajien sekä erillislaitosten johtajien johtamisen tuen varmistaminen sekä yliopiston tuloksen tekemisen turvaaminen. Opettajien ja tutkijoiden ja muissa kuin hallinnollisissa tukipalveluissa työskentelevän henkilöstön työajan vapauttaminen yliopiston ydintehtäviin. Yliopiston ydintehtäviä tukevien tukipalvelujen tunnistaminen ja niiden tehokas järjestäminen Yliopiston uutta strategiaa tukeva rakenne. Hallituksen linjaus strategian toimenpideohjelmassa vuosille : Yliopisto yhdenmukaistaa hallinto- ja toimintatapansa palvelurakenneselvityksen suositukset huomioon ottaen. Sitoutunut, motivoitunut ja osaava palveluhenkilöstö. Kustannustehokkuuden näkökulmasta palveluissa selkeästi osoitettavissa olevien päällekkäisyyksien purkaminen ja sitä kautta talouden liikkumavaran löytäminen käytettäväksi myös palvelujen laadun parantamiseen. Toimintamallien, ohjeiden ja vastuunjakojen selkeys ja näkyvämpi dokumentointi. Tukipalveluiden kustannusrakenteen läpinäkyvyyden lisääminen ja aiheuttamisperiaatteiden mukainen kustannusten kohdistaminen.
3 3 Työryhmän selvityksen ja saadun palautteen mukaan osa yliopiston tarjoamista (hallinnollisista) tukipalveluista ei ole yliopiston omia ydinprosesseja ja niiden toteuttamista ylipäätään on syytä arvioida kriittisesti huomioon ottaen myös taloudellinen viitekehys. Palvelutyöryhmän työssä ei ole vielä selvitetty esitettyjen eri mallien kustannusvaikutuksia. Kustannusten läpinäkyvyys tarkoittaa joko yhtenäistä kustannusten kirjaamistapaa tai sisäistä veloitusmenettelyä. Tieto pitää saada suoraan tietojärjestelmistä, ei erillistä manuaalista selvittämistä. Lukuvuonna Raili Törmäkankaan tekemän selvityksenkin perusteella tukipalveluiden kustannuksia ei kirjata avoimesti läpinäkyvällä yhtenäisellä tavalla. Sisäiset palvelukeskukset eivät hinnoittele palveluitaan eivätkä kohdenna kustannuksiaan edelleen laitoksille Erpaketta lukuun ottamatta. Yliopiston sisäinen yleiskustannus (hsk% ja opiskelijahinta) on osa sisäistä rahoitusmallia eikä perustu todellisiin kustannuksiin. Em. menettelyt heikentävät eri palvelujen kokonaiskustannusten laskentaa ja erilaisten palvelurakennemallien kustannusvertailun luotettavuutta. 3. Työryhmän tapaamiset ja järjestäytyminen Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa toukokuun loppuun mennessä Työryhmä kutsui tekniseksi sihteeriksi palvelupäällikkö Tarja Keihäsvuoren. Työryhmä päätyi menettelyyn, jossa teknisten keskustelumuistioiden sijaan ryhmä työskentelee yhteisen verkkoaseman avulla ja kokoaa jatkotyöstämistä edellyttävän taustamateriaalin ja tavoitteli maalis-toukokuun aikana vain asioiden kirjaamista suoraan väliraporttiin. 4. Nykyinen palvelurakenne Nykyisellä palvelurakennemallilla tarkoitetaan seuraavaa kokonaisuutta: - Seitsemän tiedekuntakohtaista ja -johtoista palvelukeskusta, joissa toiminta on organisoitu tiimeittäin. Tiedekuntien palvelukeskuksista vastaavat hallintopäälliköt dekaanin alaisuudessa. Tiimien vetovastuu on pääasiallisesti hallinto- tai opintoasiainpäälliköllä. Tiedekuntien palvelukeskukset vaihtelevat hajautetuista (henkilöstö on laitosjohdon työjohdon alla ja laitoksen kustannuspaikalla) täysin keskitetysti johdettuihin palvelukeskuksiin. Osalla palvelukeskuksista on ns. yhteistä henkilöstöä ja osassa palveluita ostetaan mm. erillispalvelukeskukselta. Myös keskitetysti johdetuissa palvelukeskuksissa osa palveluista on järjestetty hajautetusti. - Seitsemän erillislaitosta, joissa on vaihtelevasti omaa tukihenkilöstöä (Agora Center, avoin yliopisto, kirjasto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, koulutuksen tutkimuslaitos, tiedemuseo ja yliopiston kielikeskus). Osa tukihenkilöstöstä on luonteva osa itse erillislaitoksen palvelua (kirjasto). Osa palveluista (henkilöstö- ja talous) ostetaan erillislaitosten palvelukeskuksesta (Erpake). Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa ja Agora Centerissä on oma palvelukeskus.
4 4 - Yliopistopalvelut, jossa hallintojohtajan alaisuudessa on seitsemän vastuualuetta, joilla jokaisella on oma johtaja. Vastuualueiden sisällä on erilaisia esimies- ja johtamismalleja. - Yliopistopalveluiden alla toimiva erillispalvelukeskus Erpake, jonka asiakkaana on viisi erillislaitosta sekä talous- ja henkilöstöpalveluissa yliopistopalvelut osittain itse. Myös IT-tiedekunta ostaa osan taloushallinnon palveluista Erpakeesta. Erpakkeen vetovastuu on palvelupäälliköllä. 5. Tehdyt toimenpiteet Työryhmä tutustui aiemmin tehtyihin tukipalveluja koskeviin selvityksiin (Raili Törmäkankaan tekemä selvitys lv , Mika Aaltonen v. 2013, byrokratian purkutalkoot v. 2013, Merja Fischerin tekemä selvitys Jyväskylän yliopiston palvelurakenteen kehittäminen ja arviointi v. 2014). Lisäksi työryhmä tutustui Esa Pohjanheimon johtamisen arviointia koskevaan selvitykseen tukipalveluiden näkökulmasta v Aiemmin tehtyjen nykytilan kartoitusten lisäksi työryhmä selvitti tämänhetkiset tukipalveluiden henkilötyöresurssit Jyväskylän yliopistossa. Kartoitus tehtiin lähettämällä tiedekuntien hallintopäälliköille, erillislaitosten johtajille ja yliopistopalveluiden vastuualuejohtajille kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan palveluihin käytettävät htvmäärät ja niiden jakautuminen eri palvelukokonaisuuksiin. Näin saatiin selville paitsi eri yksiköiden tehtävien jakautuminen eri palvelukokonaisuuksiin myös niihin käytetty htvmäärä koko yliopiston tasolla. Kartoitukseen laskettiin mukaan kaikki henkilöt, jotka tekevät tukipalvelutyötä yliopistopalveluissa, palvelukeskuksissa sekä niiden ulkopuolella. Mukaan laskettiin muu henkilöstö (ml. tekninen tuki ja kirjasto), vakituisessa työsuhteessa olevat sekä määräaikainen henkilöstö, joka hoitaa pysyväisluonteisia palveluja. taulukko1hallinnollisten tukipalveluiden prosentuaalinen jakauma palvelukokonaisuuksittain Tutkimuksen tukipalvelut; 5% Toiminnanohjaus, strateginen kehittäminen, erilliset kehittämishankkeet; 5% IT-palvelut, tuki ja kehittäminen; 13% Opetuksen ja tutkimuksen tekninen tukihenkilöstö; 14% Johdon ja toimielimien sihteeritehtävät ja materiaalien tekninen kokoaminen; 2% Muut, mitkä; 7% Tilat; 14% Opintohallinto; 16% Viestintä; 7% Henkilöstöhallinto; 6% Taloushallinto; 12%
5 5 Htv-määrät jaettiin 11 palvelukokonaisuuteen. Kohdassa muut nimettiin erilaiset yksittäiset palvelut, jotka osittain olisivat myös jaoteltavissa muihin kokonaisuuksiin. Jatkotyöskentelyn yhteydessä kohtaan muut tulee pureutua tarkemmin. Palvelukokonaisuuksien välillä näyttäisi myös olevan päällekkäisyyksiä (sama toiminto on osittain jaettu/jakautunut usean eri palvelukokonaisuuden välille), joihin niin ikään tulee pureutua myöhemmässä työssä tarkemmin. Seuraavassa kahdessa taulukossa on kuvattu tukipalveluiden jakautuminen yksiköittäin sisältäen sekä opetuksen ja tutkimuksen tekniset tukipalvelut (taulukko 2) että ilman näitä palveluita (taulukko 3). taulukko 2 Tukipalveluiden prosentuaalinen jakauma yksiköittäin (ml. opetuksen ja tutkimuksen tekninen henkilökunta): JSBE; 2,2 % Yhteiskuntat.tdk ; 3,5 % Mat-luont.tdk; 14,9 % Liikuntat. tdk; 4,9 % Kasvatust. tdk; 4,1 % Yliopistopalvelut; 46,1 % IT tdk; 3,5 % Humanistinen tdk; 7,0 % Museo; 0,9 % Kokkolan yliop.kesk.chyd.; 5,0 KTL; 2,7 % % Kirjasto; 1,0 % Kielikeskus; 0,9 % Agora Avoin yliopisto; Center; 2,4 % 0,9 %
6 6 taulukko 3 Tukipalveluiden prosentuaalinen jakauma yksiköittäin (ilman opetuksen ja tutkimuksen teknistä henkilökuntaa): Mat-luont.tdk; 6 % JSBE; 3 % Yhteiskuntat.tdk; 4 % Liikuntat. tdk; 4 % Kasvatust. tdk; 5 % IT tdk; 4 % Humanistinen tdk; 7 % Yliopistopalvelut; 54 % Kokkolan yliop.kesk.chyd.; 4 % Museo; 1 % Kielikeskus; 1 % KTL; 3 % Kirjasto; 1 % Avoin yliopisto; 3 % Agora Center; 1 % Kun tukipalveluita tarkastellaan yksiköittäin, näkyy yksiköiden kovin erilainen koko ja sitä kautta erilaiset mahdollisuudet palveluiden järjestämiseen. Kun jokainen yksikkö järjestää osin samoja palveluita oman yksikkönsä osalta, tästä syntyy päällekkäisyyksiä, eikä henkilöstön osaamista pystytä hyödyntämään täysimääräisesti. Myös sijaisuusjärjestelyt eri yksiköiden välillä ovat haastavia, jotta ne voivat aidosti toimia todellisessa sijaisuustarpeessa. Aiemmin tehtyjen selvitysten päähavainnot Toimeksiannon mukaisesti työryhmän tuli huomioida palvelurakenteen arviointiraportissa sekä johdon arvioinnissa esitetyt huomiot ja kehittämiskohteet. Tämä toteutettiin sekä tutustumalla ko. raportteihin että kuulemalla raporttien tekijöitä Esa Pohjanheimoa ja Merja Fischeriä työryhmän kokouksessa Esa Pohjanheimo saapui paikalle ja Merja Fischeriin oltiin etäyhteydessä. Esa Pohjanheimon huomioiden mukaan korjausliikkeitä tarvitaan mm. seuraaviin asioihin: - kuva johtamisjärjestelmän kokonaisuudesta, toimielimien tehtävistä ja kokoonpanoista - vastuiden määritteleminen ja työnjaon selkiyttäminen - lukuisten työryhmien sijaan asioiden käsittely olemassa olevissa toimielimissä - hallinnollisten prosessien ja palveluasenteen kehittäminen: yksinkertaisia ja tehokkaita prosesseja, joissa irrottaudutaan virka-ajasta - hyvien käytäntöjen jakaminen - selkeät ja yksinkertaiset rakenteet kuluttavat vähiten energiaa
7 7 Merja Fischerin mukaan onnistumisen edellytyksiä ovat selkeät tavoitteet sekä yksimielinen sitoutuminen niihin ja niiden toteuttamiseen. Molemmat asiantuntijat antoivat suosituksia jatkotyöskentelyyn, jotka on osittain huomioitu tässä raportissa. Benchmarking: hallinnollisten tukipalveluiden järjestäminen muutamassa muussa suomalaisessa yliopistossa Työryhmän jäsenet Sanna Hirvola ja Taru Kujanpää vierailivat Tampereen yliopistossa tutustumassa hallinnollisten tukipalvelujen organisointimalliin sekä yliopiston School-malliin työryhmä vieraili Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Kuopiossa tutustuttiin Itä-Suomen yliopiston hallinnollisten tukipalvelujen organisointimalliin. Työryhmä sai tiedoksi Turun yliopiston suunnitelman opiskelija- ja opintopalvelujen järjestämiseksi sekä tutustui muidenkin yliopistojen hallinnollisiin rakenteisiin mm. verkkosivujen ja henkilökohtaisten kontaktien kautta. Benchmarkkauksesta saatuja tietoja hyödynnettiin organisoitumismallien suunnittelussa. Ydinprosessien kartoittaminen Nykytilan kartoittamisen jälkeen kukin työryhmän jäsen kävi läpi ydinprosessit palvelukokonaisuuksista, joille htv:t määriteltiin. Jokaisella työryhmän jäsenellä oli vastuullaan vähintään yhden palvelukokonaisuuden selvittäminen. Jäsenet kutsuivat pienryhmän selvittämään/miettimään mihin tarpeisiin palvelukokonaisuudet vastaavat ja mitkä ydinprosessit kuuluvat kuhunkin kokonaisuuteen. Ryhmiin kutsuttiin osallistujia ja asiantuntijoita eri tiedekunnista ja palvelulaitoksista sekä yliopistopalveluista. Kunkin palvelukokonaisuuden tarpeiden ja ydinprosessien luonnokset on koottu yhteen eri palvelukokonaisuuksien ja niitä hyödyntävien/käyttävien asiantuntijoiden jatkotyöstämistä varten. Yhteenvetona tehdyistä selvityksistä työryhmä toteaa, että osa toiminnoista ei riittävän selkeästi liity palvelukokonaisuuksiin, mistä aiheutuu päällekkäisyyttä, tehottomuutta ja epäselvyyttä. Osa palvelujen toimimattomuudesta aiheutuu puuttuvista toimintamalleista ja ohjeista sekä vastuunjakojen dokumentoinnin puutteista. Annettuja ohjeita ei aina myöskään noudateta. Työryhmä korostaa, että palvelujen laadun kehittämisessä pelkät esitettävät rakenteelliset ratkaisut eivät korjaa toiminnallisia epäkohtia (esimerkiksi Esa Pohjanheimon esittämät korjausliikkeet). 6. Työryhmän esitykset vaihtoehtoisiksi organisoitumismalleiksi
8 8 Ennakkoaineiston ja tehtyjen selvitysten perusteella työryhmä esittää kahta vaihtoehtoista rakenteellista mallia palvelujen järjestämiseksi. Ensimmäisessä mallissa on kaksi eri variaatiota. Molempia rakenteellisia malleja on arvioitu vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien näkökulmasta. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon, että uuden toimintatavan ja mallin uhka/heikkous voi toisaalta olla myös mahdollisuus. Uhat ja heikkoudet on tärkeää ennaltaehkäistä toiminnan suunnittelussa. Esitetyistä malleista tulisi valita jatkotyön pohjaksi yksi malli, miten tukipalvelut johtosäännön rakenteessa organisoidaan ja vastuutetaan. Kaikissa malleissa turvataan lähipalvelut, mutta lähipalvelu-käsitettä ei tule rinnastaa organisaatiorakenteeseen. Keskitetysti organisoidussa palvelussa on myös lähipalveluita, mistä esimerkkinä nykyinen IT-palvelut. Kaikissa malleissa opetuksen ja tutkimuksen teknisen tukihenkilöstön (mm. laboratoriohenkilöstö) on jätetty palvelukeskuksen ulkopuolelle osaksi ko. laitoksen/tiedekunnan henkilöstöä. Kuvateknisistä syistä mallikuvissa erillislaitoksilla tarkoitetaan kaikkia erillislaitoksia, ei vain yhtä. MALLI 1: Yliopistopalvelut ja kolme tai neljä palvelukeskusta Mallissa palvelut rakentuvat yliopistopalveluista ja 3-4 palvelukeskuksesta, jotka ovat useamman tiedekunnan / yksikön yhteisiä. Palvelukeskuksilla on päällikkö, joka vastaa palvelukeskuksen toiminnasta. Tässä mallissa palvelukeskuksissa hoidetaan kaikkien palvelukokonaisuuksien operatiiviset tehtävät, joissa volyymi on yliopistotasolla riittävän suuri. Yliopistopalveluissa hoidetaan palveluiden kokonaisohjaus sekä ne tehtävät, joiden vaatima htv-volyymi on niin pieni, ettei niitä kannata hajauttaa palvelukeskuksiin. Lisäksi yliopistopalveluissa olisi erityisasiantuntemusta vaativia tehtäviä, jotka palvelevat koko yliopistoa. Mallissa on arvioitava uudelleen yliopistopalveluiden sisäinen rakenne ja tehtävä työnjako yliopistopalveluiden ja palvelukeskusten välillä. Lisäksi on laadittava yhteiset tavoitteet ja toimintatavat sekä varmistettava niiden noudattaminen. Esimiesrakenteen osalta mallissa on kaksi vaihtoehtoa, joiden ero on, että jälkimmäisessä vaihtoehdossa tukipalveluhenkilökuntaa on myös osana laitoksen tai pienen tiedekunnan henkilökuntaa laitosjohtajan tai dekaanin sisällöllisessä työnohjauksessa ja laitosten tukihenkilöstöä hyödynnetään laitoksen ja tiedekunnan näkökulmasta mahdollisuuksien mukaan yli laitosrajojen (mahdollistaa sijaistukset ja työkuormien jakamisen). Tämä tarkoittaa akateemisten johtajien laaja-alaista perehtymistä hallinnolliseen johtamiseen. Molemmissa malleissa osa palvelukeskuksissa tarjottavista palveluista hoidetaan fyysisesti lähellä palveluntarvitsijoita (esim. opiskelijat, laitosjohtajat). Lähipalvelukäsitettä ei kuitenkaan tule yhdistää rakenteeseen.
9 9 Vaihtoehto A: Alla olevassa kuvassa PAKE 1 ja PAKE 2 ovat joko erillisiä (neljä palvelukeskusta) tai yhdessä (kolme palvelukeskusta). YLIOPISTOPALVELUT PAKE 1 PAKE 2 PAKE 3 PAKE 4 PAKE 1 & 2 TDK TDK TDK TDK TDK TDK TDK ERILLIS LAITOS Vahvuudet - Samanlaisten toimintatapojen löytäminen ja yhtenäisten prosessien toteuttaminen samankokoisissa palvelukeskuksissa - Toiminnasta lähtevät palvelut - Palvelukeskuksien hallintohenkilöstö identifioituu asiakkaidensa koulutusaloihin - Yksikön johtaja neuvottelee yhden yhteyshenkilön kanssa palveluista - Laitosten johtajat vapautuvat tukipalveluhenkilöstön esimiesvastuusta ja tukipalveluiden sisällöllisestä ohjauksesta Mahdollisuudet - Muun henkilöstön voimavarojen tehokkaampi käyttö ja palvelujen laadun parantaminen - Kustannusten läpinäkyvyys (palvelujen yksikkökohtainen kustannusrakenne) - Henkilöstön osaamisen syventäminen - Eläköitymiset eivät automaattisesti johda uuden henkilön rekrytoimiseen, koska tehtäviä voidaan hoitaa yli laitosrajojen silloin, kun prosessit ja tehtävänkuvat on selkeästi määritelty. - Malli mahdollistaa sijaistukset mikäli palvelukeskus on riittävän suuri. Heikkoudet - Yhteistoiminnan varmistaminen palvelukeskusten välillä ja suhteessa yliopistopalveluihin (yliopistopalvelut eivät voi toimia eri tavoilla suhteessa eri palvelukeskuksiin) - Tiedon jakaminen palvelukeskusten välillä ja yliopistopalvelujen ja palvelukeskusten välillä - Yksittäinen palvelukeskus ei kestä suunnittelemattomia poissaoloja ellei se ole riittävän suuri. - Toimintamallin kustannusten läpinäkyvyys on haasteellista jo tuotannossa, kuten myös toimintojen kehittämiseen suunnattavien resurssin kohdentuminen Uhat - Palvelukeskukset eriytyvät toimintatavoiltaan ja odottavat erilaisia palveluja yliopistopalveluilta, jolloin ei ole yliopiston tapaa hoitaa prosesseja - Ristiriita virallisen esimiesjärjestelmän ja sisällöllisen työnohjauksen välillä - Päällekkäiset toiminnot ja päällekkäiset vastuut jatkuvat ja tulee lisää kustannuksia (huom: ei ainoastaan palvelukeskuksissa, vaan yliopistopalveluiden sisällä myös) - akateemiset johtajat vapautuvat tukipalveluhenkilöstön esimiesvastuusta, mutta samalla tukipalveluhenkilöstö irtaantuu henkisesti akateemisesta henkilökunnasta - Laitosjohtaja ei saa itse määrittelemäänsä palvelutasoa, vaan palvelutaso ja sen tavoitteet määritellään yhteisesti.
10 10 Vaihtoehto B Alla olevassa kuvassa PAKE 1 ja PAKE 2 ovat joko erillisiä (neljä palvelukeskusta) tai yhdessä (kolme palvelukeskusta). Malli B vastaa hyvin pitkälle nykyistä MLTK:n ja ITK:n toimintamallia, jossa laitostasolla hoidetaan ydintoimintaa tukevia tehtäviä ja yhteisessä palvelukeskuksessa kaikille yhteisiä palveluita. Vastaavasti esimerkiksi HTK:ssa laitosten ydintoimintaa tukevia tehtäviä hoidetaan tällä hetkellä laitostasolla ilman, että laitoksen johtaja on organisatorinen esimies. Erillislaitoksista osa toimii jo nyt mallin 1 A mukaisesti. Malli B toisi siis muutoksen yksiköihin, jotka ovat organisatorisesti keskittäneet henkilökunnan palvelukeskuksiin. YLIOPISTOPALVELUT PAKE 1 PAKE 2 PAKE 3 PAKE 4 PAKE 1 & 2 X X X X X X X X X X X X X X X X X TDK TDK TDK TDK TDK TDK TDK ERILLIS LAITOS x Tuki- ja palveluhenkilökuntaa laitoksilla
11 11 MLTK:n volyymeihin ja laitosrakenteeseen pohjautuva palvelukeskusmalli: Malli 1 B-vaihtoehdon palvelukeskusmalli avattuna tarkemmin Toimialakokon aisuudet TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGINEN KEHITTÄMINEN OPINTOPALVELUT TALOUS- JA HENKILÖSTÖ-PALVELUT VIESTINTÄ TUTKIMUKSEN TUKIPALVELUT Palvelukeskuks en keskitetyt palvelut TOIMINNAN KEHITTÄMINEN SEKÄ TIEDON HAKU JA ANALYSOINTI Opintopalveluiden keskitetyt tehtävät Talous- ja henkilöstöpalveluiden keskitetyt tehtävät VIESTINTÄ PROJEKTI- JA TUTKIMUSTOIMINTA Projekti- ja tutkimustoiminnan tuen keskitetyt tehtävät LAITEHANKINNAT Tätä ei ole välttämättä joka palvelukeskuksessa! TIEDEKUNTA /LAITOS Palvelukeskukse n laitostason ja pienempien tiedekuntien tiedekuntatason palvelut Opintopalveluiden yksikkötason tehtävät Talous- ja henkilöstöpalveluiden yksikkötason tehtävät Projekti- ja tutkimustoiminnan tuen yksikkötason tehtävät Henkilöstö n. 600 Opiskelijoita n Rahoitus n. 50 M Vahvuudet - Samanlaisten toimintatapojen löytäminen ja yhtenäisten prosessien toteuttaminen helpompaa, kun on vähemmän ja suurin piirtein samankokoisia palvelukeskuksia - Hallintohenkilöstöllä mahdollisuus identifioitua tieteen- ja koulutusaloihin, vrt. laitoksen henki - Laitosjohtajalla mahdollisuus resurssoida työajankäytöllä tukipalveluita sekä osallistua henkilöstövalintoihin - Yksikön johtaja neuvottelee yhden yhteyshenkilön kanssa palveluista - Johtamisen tuki toteutuu yliopisto-, tiedekunta- ja laitostasolla Heikkoudet - Pirstaleisuus: yhteistoiminnan varmistaminen palvelukeskusten välillä, palvelukeskuksen ja yksikön välillä sekä molempien em. suhde yliopistopalveluihin (yliopistopalvelut eivät voi toimia eri tavoilla suhteessa eri palvelukeskuksiin) - Pirstaleisuus: tiedon jakaminen palvelukeskusten välillä, palvelukeskuksen ja yksikön välillä sekä yliopistopalvelujen ja em. molempien yksiköiden ja yliopistopalveluiden välillä - Päällekkäisiä esimiesrakenteita - Akateemisessa johtamisvastuussa olevien henkilöiden työaikaa menee tukipalveluiden esimiestehtäviin. - Palveluissa sisällöllisesti monta työnjohtoa (ajankäyttö) - Toimintamallin kustannusten läpinäkyvyys on haasteellista jo tuotannossa, kuten myös toimintojen kehittämiseen suunnattavien resurssin kohdentuminen - Laitosjohtaja ei voi vapaasti päättää tukitoiminnan tavoitteista
12 12 Mahdollisuudet - Sijaistukset ja oikeiden resurssien löytäminen oikeisiin tehtäviin yksittäisen yksikön sisällä - Yhdelle henkilölle voidaan yhdistää monen toimialan tehtäviä - Mahdollista rakentaa laitokselta suoraan linkki yopalveluiden vastuualueisiin (vastuut ja tehtävät määriteltävä) - Laitosjohtajalla on mahdollisuus määritellä palvelutaso - Muun henkilöstön voimavarojen tehokkaampi käyttö ja palvelujen laadun parantaminen Uhat - Palvelukeskukset eriytyvät toimintatavoiltaan ja odottavat erilaisia palveluja yliopistopalveluilta, jolloin ei ole yliopiston tapaa hoitaa prosesseja - Ristiriita virallisen esimiesjärjestelmän ja sisällöllisen työnohjauksen välillä - Pirstaleinen esimiesjärjestelmä ja sitä kautta mahdollisesti syntyvä ristiriitainen ohjeistus. Jos henkilöllä on monta esimiestä (esim. laitoksen johtaja ja palvelukeskuksen johtaja, kenen ohjeiden mukaan toimitaan, mikäli on ristiriitatilanne) - Päällekkäiset toiminnot ja päällekkäiset vastuut jatkuvat ja tulee lisää kustannuksia (huom: ei ainoastaan palvelukeskuksissa, vaan yliopistopalveluiden sisällä myös) - Yliopiston johtamisjärjestelmän kehityksen suunnan muuttuminen akateemista johtamista tukevasta enemmän hallinnolliseen johtamiseen yksikkötasolla - Yksiköissä oleva tukihenkilöstö ei identifioidu omaan ammattiryhmäänsä MALLI 2: Yhtenäiset palvelualakohtaiset palvelut Tämä malli edellyttää nykyisen rakenteen purkamista. Koko tukihenkilöstö on yhtä tukipalvelukokonaisuutta ja organisatorisesti osa yliopistopalveluja. Palveluita järjestetään kuitenkin aivan samalla tavalla kootusti lähipalveluina. Suurin ero palvelukeskusmalliin on, että tukipalveluiden esimiesjärjestelmä ja sisällöllinen ohjaus on palvelualapohjainen. Järjestelmään rakennetaan tuki dekaaneille, laitosten johtajille ja erillislaitosten johtajille yliopiston strategisen johtamisen tueksi. Toiminnan ohjaus ja strateginen johtaminen kootaan useiden henkilöiden tehtävänkuvista yhdeksi, kaikkia johtajia tukevaksi toiminnaksi. Yliopistopalvelut koostuvat palvelualoista, jotka läpileikkaavat organisaation tarkoituksenmukaisissa palveluissa lähipalveluinakin kaikilla tasoilla. Mallissa on määriteltävä yliopistopalvelujen rakenne, palvelualat ja vastuut. PALVELUKOKONAISUUS A PALVELUKOKONAISUUS B PALVELUKOKONAISUUS C PALVELUKOKONAISUUS D PALVELUKOKONAISUUS E TDK TDK TDK TDK TDK TDK TDK ERILLIS LAITOS
13 13 Vahvuudet - Resurssijousto - Tasalaatuiset palvelut kaikille - Yhteiset toimintatavat ja prosessit - Nykyistä selkeämmät vastuut ja toimenkuvat - Yksikköjen johtajien ei tarvitse huolehtia hallinnon johtamisesta - Ammattijohtajuus (substanssijohtajuus) - Sijaistukset ja oikeiden resurssien löytäminen oikeisiin tehtäviin - lähituki dekaaneille ja laitosten johtajille järjestettävissä työnjaollisesti - Joustava: tiedekuntarakenteen mahdollinen muuttaminen ei aiheuta palvelurakenteen uudelleen organisoitumista - Kustannusten läpinäkyvyys palveluprosesseittain selkeää, myös toimintojen kehittämispanosten suuntaamiseen liittyen Heikkoudet - Yhteistoiminnan varmistaminen eri palvelualojen kesken, mm. palvelukokonaisuuksien rajapinnat ja yhteydet toisiinsa - Tiedon jakaminen palvelualojen välillä - Yksikön johtaja ei voi itse määritellä palveluja (oltava yhteisesti tiedossa olevat ja sovitut tavoitteet, joita palvelut tukevat) Mahdollisuudet - Muun henkilöstön voimavarojen tehokkaampi käyttö ja palvelujen laadun parantaminen - Tukihenkilöstön osaamisen syventäminen - Kustannusten läpinäkyvyys - Organisoituminen tehtävien sisältöjen kautta. - Palvelualan sisällöllinen kehittäminen ja tehostaminen sekä nykyaikaisten toimintamallien hyödyntäminen. - Tukipalvelujen järjestäminen kokonaisuutena tukemaan yliopiston yhteisten tavoitteiden toteuttamista. Uhat - Palvelualojen siiloutuminen (päällekkäisyydet ja katveet) - Kokonaisuuden hallinta kärsii yksikkötasolla, yksikön johtamisen tuen pirstaleisuus - Kapeat tehtävänkuvat - Yksikkötasolla ei olla mukana henkilöstön rekrytoinnissa - Hallintohenkilöstö ei identifioidu mihinkään tieteentai koulutusalaan. - Kehittämisessä keskitytään liikaa tukipalveluihin erillisenä toimintona eikä osana yksiköiden toimintaa ja tuloksen tekemistä. - Uutta mallia ei pystytä perustelemaan riittävän selkeästi suhteessa nykytilaan (tavoite ei ole selvä) ja johto (ylin johto, tiedekunnat / yksiköt) ei sitoudu uuden mallin käyttöönottoon. 7. Suosituksia jatkotoimenpiteiksi Rehtori lähettää väliraportin tiedekuntien, erillislaitosten ja yliopistopalveluiden johdolle lausunnolle. Esitetyistä malleista tulisi valita yksi malli, jota yliopiston johto sitoutuu viemään eteenpäin ja vastuuttamaan toimijat. Kaikissa malleissa turvataan lähipalvelut, joten lähipalvelu-käsitettä ei tule rinnastaa tukipalveluiden organisaatiorakenteeseen. Yliopiston johdon tulee asettaa tavoitteet ja antaa työryhmän jatkotyölle toimintaohjeet. Jatkotyössä otetaan huomioon julkistetun maan hallitusohjelman leikkaukset korkeakouluille ja hallitusohjelman liitteessä olevat kannanotot korkeakoulujen säästövelvoitteista:
14 14 Työryhmän näkemyksen mukaan syksyn aikana jatketaan palveluiden ydinprosessien ja niiden aliprosessien määrittelyä. Näin voidaan karsia ei-ydintoimintaa tukevat palvelut ja toiminnot pois, dokumentoida vastuujaot sekä kehittää mm. dokumenttienhallintaa. Tässä huomioidaan laatuarvioinnissa esille nousseet kehittämiskohteet palveluiden osalta ja laaditaan aikataulutettu suunnitelma näiden parantamiseksi. Työryhmän tueksi nimetään eri osa-alueille alaryhmiä, joille asetetaan selkeät aikataulut ja tavoitteet (aikataulutus, tavoitteet) sekä nimetään vastuullinen projektipäällikkö (i.e. vähintään osa-aikainen). Yliopiston johtoryhmä toimii projektin ohjausryhmänä. rviointi_raportti
Rakenneuudistuksen tilanne Humpake
Rakenneuudistuksen tilanne 16.3.2016 Humpake YT-menettely Hallitus valtuutti kokouksessaan 26.1.2016 rehtorin käynnistämään YT-menettelyn linjapäätöksensä mukaisesti. Neuvotteluissa käsiteltiin rakenteellisen
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2013
Työhyvinvointikysely 2013 22.11.2013 Henkilöstöpalvelut Ulla Huttunen Toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti JY:ssa 23.9.- 6.10.2013 Kysely uudistui vuonna 2013 kysymysten määrä väheni (62 -> 43) Uudet
LisätiedotUusi palveluorganisaatio -projektin tilannekatsaus
Antti Savolainen 7.12.2015 Uusi palveluorganisaatio -projektin tilannekatsaus Hallituksen 15.12. kokouksessa on käsittelyssä esitys Yliopiston tavoiteohjelmaksi. Siinä on yhtenä tavoitteena, että yliopiston
LisätiedotKielten organisointi ammattikorkeakouluissa
Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa Vastaajat Vastaukset 21 AMKista Kielikeskusmalli 3 AMKissa Koordinointimalli / Yliopettajamalli 8 AMKissa Tiimi- ja koulutusalakohtaisesti organisoidut 3 AMKissa
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS
TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA AVOIMEN YLIOPISTON SOPIMUSNEUVOTTELU. Maanantai klo , Rehtoraatin kokoushuone, Kärki
Liite 2, avoimen yliopiston johtokunnan kokous 13.12.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA AVOIMEN YLIOPISTON SOPIMUSNEUVOTTELU Maanantai 21.11.2016 klo 8.30 9.30, Rehtoraatin kokoushuone,
LisätiedotYhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020
Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa
LisätiedotLaatuvastaavien perehdytys
Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän
LisätiedotTAUSTAA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON UUDEN JOHTÖSÄÄNNÖN VALMISTELULLE
TAUSTAA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON UUDEN JOHTÖSÄÄNNÖN VALMISTELULLE Yleistä Eduskunnalle annetun yliopistolakiuudistuksen keskeinen tavoite on parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä. Tavoitteeseen pääsemiseksi
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotKeskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012
Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano
LisätiedotKieku- henkilöstöhallinnon toimintamallin tarkentaminen palvelussuhteen hallinnassa
Kieku- henkilöstöhallinnon toimintamallin tarkentaminen palvelussuhteen hallinnassa Perustelut toimintamallin tarkentamiselle ja tarkennetun toimintamallin käyttöönotto Lasse Skog Valtiokonttori 17.9.2013
LisätiedotLAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN
LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotOpetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto
Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen
LisätiedotKansainvälistymisen valtavirtaistuminen: nousu vai tuho? Francesca Cucinotta Minna Koutaniemi, pj Irinja Paakkanen
Kansainvälistymisen valtavirtaistuminen: nousu vai tuho? Francesca Cucinotta Minna Koutaniemi, pj Irinja Paakkanen Kansainvälisten palveluiden rooli ja tehtävät muutoksessa Maisteriohjelmien palvelut,
LisätiedotPALVELUKESKUS
- Palvelukeskus vastuualue hoitaa Jyväskylän yliopiston talousja henkilöstöhallinnon, hankehallinnon ja sihteeritoimintojen tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä yliopiston tiedekuntien, laitosten, erillislaitosten,
LisätiedotMiksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?
Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten
LisätiedotMitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos
Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa
LisätiedotTaloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki
Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYSLISTA 4/2016. Kokous: Keskiviikko 13.4.2016 klo 8.15 Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HALLITUKSEN ESITYSLISTA 4/2016 Kokous: Keskiviikko 13.4.2016 klo 8.15 Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6 Läsnä: Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff, puheenjohtaja
LisätiedotPerusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö
Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen
LisätiedotValtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotTulkkaustoiminta Jyväskylän yliopistossa! Viittomakielen keskus! Avoimet ovet !
Tulkkaustoiminta Jyväskylän yliopistossa! Viittomakielen keskus! Avoimet ovet 25.4.2014! Jyväskylän yliopiston organisaatio! YLIOPISTOKOLLEGIO! HALLITUS! REHTORI! YLIOPISTOPALVELUT! TIEDEKUNNAT! ERILLISLAITOKSET!
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotKieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?
Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotKonsernirakenne. POPmaakunta
Konsernirakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan konsernirakenne LOPULLINEN päätös rakenteesta on saatava maakuntavaltuustossa alkuvuodesta 2019 JOTTA muu valmistelu pystytään toteuttamaan hallitusti ja tehokkaasti
LisätiedotONION-hanke. Tiivistelmä
ONION-hanke Tiivistelmä ONION-HANKE 2013 aloitettu ONION-hanke hahmotti, OYS ervalle kokonaisvaltaista tietojärjestelmäarkkitehtuuria ja vaihtoehtoisia toteutustapoja sille. Työhön kuului: ❶ ❷ Nykytilan
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotKustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet
Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle
LisätiedotKopo-koulutus. 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
Kopo-koulutus 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Mikä on kopo-vastaava? Kopo valvoo, että opiskelijan oikeudet
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotTurun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015
Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi
LisätiedotTulevaisuuden palvelusetelit
Tulevaisuuden palvelusetelit 16.8.2018 Palvelusetelit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet Sotella tai ilman Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen Kunnan roolin vieminen kohti järjestäjää monituottajamallin
LisätiedotOpetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti
Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Palvelutuotannon tietojärjestelmäratkaisut Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto
LisätiedotPalvelukeskusvalmistelun tilanne
Palvelukeskusvalmistelun tilanne Sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta 23.2.2017 Urpo Karjalainen 1 13.12.2016 ICT palvelukeskus maakunnille 2 13.12.2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Palvelukeskusten perustamisella
LisätiedotOulun yliopiston hallitus Kokouskutsu/esityslista
Oulun yliopiston hallituksen puhelinkokous 5.9.2019 Kokous: 9/2019 Oulun yliopiston hallitus Kokouskutsu/esityslista Aika: Torstai 5.9.2019 klo 8.00 9.00 Hallituksen jäsenet: Murto, Risto, toimitusjohtaja,
LisätiedotHelsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON JOHTOSÄÄNTÖ hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Kirjaston tehtävä... 2 2 Hallinto... 2 3 Johtokunnan vastuut ja tehtävät... 2 4 Johtokunnan
LisätiedotLapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen
Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotHalloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014
Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja
LisätiedotMÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009
Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa
Lisätiedot1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:
PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä
LisätiedotHENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.
HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle
LisätiedotOnnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen
Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,
LisätiedotStrategia prosessista käytäntöön!
Strategia prosessista käytäntöön! Kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, TtM Maire Ahopelto, Kainuun sote Hyve-johtamisen kartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Kainuun osahankkeen tavoitteet
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotCertia-asiakkuus ja Jyväskylän yliopiston sisäiset prosessit. Henkilöstöhallinto
Certia-asiakkuus ja Jyväskylän yliopiston sisäiset prosessit Henkilöstöhallinto Tiedotustilaisuus 20.4.2009 Mitä merkitsee Jyväskylän yliopiston siirtyminen Certian asiakkaaksi? Kuinka henkilöstö- ja taloushallinnon
LisätiedotJyväskylän yliopiston tutkijakoulu
Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta
LisätiedotHenkilöstöjohtamisen rooli reformin
Henkilöstöjohtamisen rooli reformin toteuttamisessa Johtaminen, säästöt ja henkilöstö Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä 28.10.2015 Riikka-Maria Yli-Suomu, puheenjohtaja, AMKE:n HRMD-verkosto
LisätiedotAloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?
Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,
LisätiedotVastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)
Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan
LisätiedotPerhe- ja sosiaalipalvelut
Esiselvitys Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja
LisätiedotTietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen
Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen Matti Lattu tietotekniikkapäällikkö Tietotekniikkaosasto Tietotekniikkapalveluiden työnjako Helsingin yliopistossa ennen vuotta 2007
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotREHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto
REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto UUDISTUVA YLIOPISTO VASTAA VAIKUTTAVUUDEN HAASTEESEEN Rehtori Matti Manninen Agora-päivä kokonaisrahoitus noin 210 M 7 tiedekuntaa
LisätiedotJOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa
JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotKokous: Perjantai klo 9.00 Hallituksen kokoushuone, päärakennus, Seminaarinmäki
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HALLITUKSEN ESITYSLISTA 2/2019 Kokous: Perjantai 15.2.2019 klo 9.00 Hallituksen kokoushuone, päärakennus, Seminaarinmäki Läsnä: Kansleri emerita Krista Varantola, puheenjohtaja Pääekonomisti
LisätiedotKansainvälistyvä ammatillinen osaaminen
Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen puheenjohtajana yksikön, päällikkö Mika Saarinen, CIMO alustajana ja havainnoijana, opetusneuvos Hanna Autere, OPH Hyvät käytännöt ja toimintamallit (1) Kansainvälistyminen
LisätiedotKEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN
KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotKokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta
Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki
LisätiedotHallituksen esitys uudeksi laiksi Syyttäjälaitoksesta. Lausunnonantajan lausunto. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto lausunto
Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Lausunto 30.08.2017 Asia: 1/66/2016 Hallituksen esitys uudeksi laiksi Syyttäjälaitoksesta Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
LisätiedotHenkilöstökysely
Henkilöstökysely 2017 15.11.2017 Vastausprosentti kouluittain Yliopiston vastausprosentti oli 61%, 2327 vastaajaa. 205 193 221 361 367 401 579 Vastausprosentti henkilöstöryhmittäin Yliopiston vastausprosentti
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotKansalliskirjaston ATThankkeet
Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,
LisätiedotTalousteemaryhmän väliraportti
Talousteemaryhmän väliraportti 23.2.2017 28.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman toteutuminen, tehtävä 1 Teemaryhmän tehtävät, tekijät ja aikataulu Tehtävä 1 Seurata ja tukea valtakunnallisen
LisätiedotUusia tuulia henkilöstöjohtamisen tueksi haasteita ja mahdollisuuksia. Valtio Expo klo Markku Kivioja, Valtiokonttori
Uusia tuulia henkilöstöjohtamisen tueksi haasteita ja mahdollisuuksia Valtio Expo 8.5.2018 klo 11 12 Markku Kivioja, Valtiokonttori Uskallammeko onnistua? Henkilöstöjohtamisen tahtotilasta toimeenpanoon
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Palvelukeskus. Helsingin kaupungin Palvelukeskus-liikelaitoksen toimintasääntö alkaen.
HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Helsingin kaupungin -liikelaitoksen toimintasääntö 1.7.2017 alkaen. 1 Toimiala ja organisaatio 1.1 -liikelaitos osana keskushallintoa -liikelaitos huolehtii palvelutoiminnan
LisätiedotKÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI
KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET
LisätiedotHENKILÖSTÖ- RAKENTEEN KEHITYS Q1/2010 Q3-2014
HENKILÖSTÖ- RAKENTEEN KEHITYS Q1/21 Q3-214 HENKILÖSTÖLUKUMÄÄRÄN RAPORTOINTI Henkilöstölukumäärä on vuosineljänneksen viimeisen päivän poikkileikkaustilanne. Raportille otetaan mukaan kyseisenä päivänä
LisätiedotKONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)
YHTEINEN KEITTIÖ HANKKEEN OSAPROJEKTI: KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) PROJEKTISUUNNITELMA 1. PROJEKTIN TAUSTATIEDOT... 3 2. YHTEINEN KEITTIÖ-HANKE
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotKoulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula
Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotKoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat
KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12.2016 Työpajassa 30.11. tunnistettiin maakuntaan siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien toiminnallisia yhteyksiä. Tuloksena syntyvä visualisointi toimitetaan
LisätiedotMaA Joachim Kratochvil Koulutuspoliittinen asiantuntija Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
MaA103 1.12.2015 Joachim Kratochvil Koulutuspoliittinen asiantuntija Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Hallinnon opiskelijaedustaja (halloped). Kaikkien kausi alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017 Jokaisella
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
LisätiedotHenkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen
Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen 7.3.2008 Soile Väänänen soile.vaananen@adm.jyu.fi Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen Yliopiston palvelukeskushanke Aiheuttaa hallintotehtävien
LisätiedotYHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN
YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotPirkanmaa2019 Henkilöstöteemaryhmän raportti
Pirkanmaa2019 Henkilöstöteemaryhmän raportti Yhteiset asiat projektiryhmä 23.5.2017 Raija Ruoranen 30.5.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Kokonaisuutena työryhmälle
LisätiedotKorkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen
Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen
LisätiedotHallinnon keskittäminen osana yliopiston sopeuttamis- ja kehittämissuunnitelmaa. Koponeuvosto
Hallinnon keskittäminen osana yliopiston sopeuttamis- ja kehittämissuunnitelmaa Koponeuvosto 10.5.2016 Tausta Halrake (vuosi 2013): Tavoitteena oli, että tulevien henkilöstön poistumien yhteydessä toimintoja
LisätiedotTYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA. Maakuntafoorum Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen
TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA Maakuntafoorum 19.9.2018 Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen Varautumisen linjaukset helmikuu 2017 sote- ja maakuntauudistukseen Muutoksen kohteena Vantaalla noin 3 500
LisätiedotEDUNVALVONTAKARTOITUS 2013
EDUNVALVONTAKARTOITUS 2013 HALLITUS Ei tiedekuntaedustusta, 2 op. KOLLEGIO 30 yhteisön jäsentä REHTORI JOHTORYHMÄ Dekaanit, 1 yo-kunnan edustaja KESKUS- HALLINTO DEKAANI TIEDEKUNNAN JOHTOKUNTA TIEDEKUNTA-
LisätiedotKURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?
KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille
LisätiedotOPERATIIVINEN SOPIMUS 2017
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: toiminnot Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön
LisätiedotTilannekatsaus
Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos
Lisätiedot