Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula

Transkriptio

1 Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu Karstula

2 Vesiensuojelu turvemaiden hakkuissa Turvemaiden hakkuissa käytetään mahdollisimman vähän maastovaurioita aiheuttavaa kalustoa Mikäli em. kalustoa ei ole saatavilla, turvemaiden ojalinja- ja harvennushakkuut tulisi ajoittaa talvikauteen Turvemaiden uudistushakkuut tulisi ajoittaa ojien kunnostamisen yhteyteen

3 Kunnostusojituksen vesiensuojelu Kohdevalinta Taloudellinen kannattavuus Maastosuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Kaivutyön toteutus Ojien koko

4 Tärkeiden elinympäristöjen tilaa ei muuteta

5 Kunnostusojituksen suunnittelu Suometsänhoitosuunnitelma Kustannusarvio Osakasluettelo Ympäristöviranomaisen lausunto Mahdolliset ympäristöluvat Ojitussopimus Ojitusluvat Kartta Ojaluettelo Vesiensuojelusuunnitelma Rahoitushakemus Toteutussopimus

6 Ojasuunnitelmakartta 2012

7 Valuma-alueen määrittely Valuma-alueen rajaus merkitty punaisella viivalla Valuma-alueen rajaus on tärkeä vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa Uudet paikkatietosovellukset

8 Veden virtaussuuntien kuvaaminen paikkatiedon avulla Virtausreitit uomien valuma-alueet <VALUE> 0-2 ha 2-5 ha 5-10 ha ha ha 50 - ha tilarajat

9 Suositeltava kaivusyvyys kuivatusojissa Turvekerroksen paksuus, m Kaivusyvyys yleensä, m < 0,30 0,30-0,80 > 0,80 0,60 0,90 0,70 1,00 0,80 1,10

10 Vesiensuojelu kunnostusojituksessa Ojakohtaista kiintoaineskuormaa voidaan vähentää jättämällä ojaan kaivu- tai perkauskatkoja ja kaivamalla lietekuoppia noin 100 metrin välein

11 Laskeutusaltaat Mitoitus arvioidun vesimäärän perusteella Maaperä otetaan huomioon

12 Laskeutusaltaalla saadaan kiinni karkeaa kiintoainesta

13 Laskeutusaltaan toimintaperiaate

14 Laskeutusaltaan muoto Suositeltava altaan muoto ylhäältä päin. Vesipinnan laajuus on mitoitusvirtaamasta riippuen 3-8 m 2 /ha

15 Laskeutusaltaan toimintaperiaate Lähde: Paasonen-Kivekäs ym. 2009

16 Laskeutumisnopeus ja laskeutumisaika Lähde: Paasonen-Kivekäs ym. 2009

17 Laskeutusaltaan toimintaperiaate Laskeutusaltaan toimivuus ja hiukkasen pidättyminen altaaseen. Laskeutusaltaan mitoitusexcel kaikkien toimijoiden käyttöön

18 Laskeutusaltaan mitoitus Mitoitusvaluma arvioidaan Seunan (1983) virtaamamallien perusteella valuma-alueen pinta-ala korkeus mpy puuston määrä m 3 /ha Virtausnopeus enintään 1 cm/s Viipymä altaassa vähintään 1 tunti Yläpuolinen valuma-alue enintään 50 ha Allaspinta-ala tulisi olla 3-8 m 2 /valuma-alue ha Lietetilavuus tulisi olla 2-5 m 3 /valuma-alue ha

19 Laskeutusaltaan mitoitus Laskeutusaltaiden mitoitus vesimäärän perusteella. Mitoitus pitkille kapeille altaille pysäyttämään hienoa hietaa tai sitä karkeampaa maa-ainesta. Hanke numero: ALLAS VALUMA- KORKEUS ALUE MPY PUUSTO LASKE ALTAAN MITAT MAAN PINNALLA ALTAAN ALTAAN PURKUOJAN SEINÄ- LIETEVARA KOKONAIS LEVEYS PITUUS SYVYYS SYVYYS MIN KALTEVUUS TILAVUUS ALTAAN MITOITUSSUOSITUKSET ALTAAN PINTA-ALA MAX MIN LIETE- TILAVUUS NRO HA M M3/HA M M M M 1 : X M M3 M2 M2 M2 M3 M ,0 15,3 2,0 0,3 0,75 1, ,0 35,7 2,0 0,3 0,75 0, ,0 13,0 2,0 0,3 0,75 1, TYHJENNÄ

20 Virtaamansäätö vesiensuojelumenetelmänä Kuvat Hannu Marttila ja Juha Jämsén

21 Virtaamansäädössä käytettävän putkipadon putkielementti Kuvassa on yksi malli supistavasta kulmayhteestä. Tärkeää on, että kulman avulla putken suu saadaan tippumaan selvästi veden pinnan alapuolelle. Tämä on tärkeää, koska kulman tarkoituksena on vesimäärän rajoittamisen lisäksi myös estää veden pinnalla liikkuvien roskien pääsy putkeen ja estää näin putken tukkeutuminen

22 Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi turvemetsien ojitusalueille. Nomogrammin ylempi viiva on tarkoitettu kohteille, joiden valuma-alue on lähes kokonaan ojitettu tai kohteille joissa rakenteen kohdalla esiintyy alapuolista padotusta. Alempi viiva on tarkoitettu ojitusalueille, joilla on myös yläpuolista (ei ojitettua) valuma-aluetta

23 Paikkatiedon hyödyntäminen virtaamansäädön suunnittelussa Vesiensuojelun suunnittelun lähtökohtana ovat ojien ja vesiensuojelurakenteiden valuma-alueet. Laserkeilausaineistoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun muassa arvioitaessa putkipatojen padotusvaikutuksia tai ojien eroosioherkkyyksiä Veden korkeus ojassa maksimipadotuksella padotus valuma-alueen raja Ojat

24 Putkipadolla säädelty laskeutusallas Tulva-aikainen tilanne, jossa padotus ylettyy altaan lisäksi osittain myös yläpuoleiselle ojitusalueelle. Putkipatoa suositellaan laskeutusaltaiden yhteyteen, koska näin saadaan altaiden laskeutustilavuus säädettyä ja hyödynnettyä täysimääräisesti

25 Kaavakuva putkipadon asentamisesta Putken asennuskorkeus määritellään siten, että sekä altaan mitoitusohjeet sekä yläpuoleisen ojaston kuivatusteho säilyvät riittävinä

26 Muita patoratkaisuja V-pato. Kiviset pohjapadot ovat maisemallisesti kauniita elementtejä. Tällaisissa padoissa myös kalojen kulku on mahdollista

27 Pohjapadot

28 Pohja- ja settipadot

29

30 Pintavalutuskenttä

31 Kiintoaineksen pidättymisen riippuvuus pintavalutuskentän pinta-alasta

32 Pintavalutus Pintavalutuskentät, suojavyöhykkeet, kaivu- ja perkauskatkot, kosteikot Pintavalutuskenttä vaatii hyvää suunnittelua Kaltevuus-/kuivatusongelmat ensisijassa pintavalutuskentän käytön tai sijoituspaikan esteenä Pintavalutuskentän suunnittelussa on tärkeätä tietää pintavalutuskentän hyötyalan (maksimivedenpeittämän alan) suhde valuma-alueen kokoon Tämän tiedon avulla pystytään arvioimaan pintavalutuskentän teho erityisesti kiintoaineksen pidätyksessä Jatkossa suositellaan käytettäväksi pintavalutusta, vaikka pintavalutuksen hyötyala ja samalla puhdistusteho olisi pienikin kentän pinta-alan suhde valuma-alueeseen on tärkeä selvittää, jotta puhdistusteho voidaan arvioida (ks. käyrä)

33 Pintavalutuskenttä Pintavalutus edellyttää hyvää suunnittelua

34

35 Esimerkki vesistön rantaan sijoitetusta pintavalutuskentästä

36

37 Kosteikot

38 HOVIN KOSTEIKKO VIHDISSÄ

39 Torsanjoen kosteikko, Ruokolahti Kuvat: Seppo Repo, Suomen metsäkeskus ja Samuli Joensuu, Tapio

40 Lannoitus ja vesiensuojelu Purojen reunoille m, Muiden vesistöjen rannalle vähintään 50 m leveä lannoittamaton alue Pohjavesialueilla ei suositella lannoituksia Lannoitus sulaan maahan Uudet lannoitteet Tuhka Maalevitys etusijalle Levitystasaisuuden tarkkailu Hyödynnetään pintavalutusta Kipsin mahdollisuudet katsottava

41 Koneyrittäjän muistilista Noudatetaan yleis- ja työmaaohjeita Ensin tehdään vesiensuojelurakenteet Eroosioherkät ja teknisesti vaikeat kohteet kaivetaan kuivana ajankohtana Luonnonpurojen ylityksiä vältetään ja ylitykset tehdään vain merkityistä kohdista Vesistöjen ja ojien ylityspaikat siivotaan Koneilla ei liikuta pintavalutuskentillä tai suojakaistoilla Jäteöljyt hävitetään asianmukaisesti Vesiensuojelun puutteista yhteys työn teettäjään Koneet ja laitteet pidetään kunnossa ja varustetaan öljynimeytysmatolla Öljyastiat suojataan Laajasta öljyvahingosta palokunnalle tai poliisille

42 Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto Aineisto löytyy Tapion Metsävastaa -sivuilta ensuojelusivut/metsatalouden_vesiensuojelu_2012.p df ja Taso-hankkeen sivuilta &lan=fi