Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa"

Transkriptio

1 Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Ravinteiden riittävyys Vesiensuojelu Mika Nieminen

2 Ravinteiden riittävyys Yleensä huuhtoutuminen vähäistä ravinnevaroihin ja laskeumaan verrattuna Ojitus kuitenkin muuttaa suon emäskationien (Ca, Mg, K) nielusta niiden lähteeksi ennen ojitusta (miner.) suon tuottama happamuus neutraloituu kivennäismailta tulevien vesien vaikutuksesta ojitus katkaisee yhteyden kivennäismaihin suo alkaa "pumpata" emäskationeja valumavesiin huuhtoutumisen merkitys voi olla jopa samaa suuruusluokka kuin puuston ravinteidenoton turpeen painuminen ja maatuminen kuitenkin kompensoivat ravinnepoistumia laskeuma tuo ravinnelisää

3 Ravinteiden riittävyys Verrattuna turpeen ravinnevaroihin erityisesti kaliumin huuhtoutuminen hakkuissa ja ojituksissa voi kuitenkin muodostua ongelmaksi Uudisojitus: Ahtiainen (1990) Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarjaa: 12 kg/3vuotta (Suopuro) Kunnostusojitus: Joensuu ym (Mesuve), Suomen ympäristö 816: <2v. 1,4 kg/ha/v 2-5 v. 0,9 kg/ha/v 6-10 v. 0,6 kg/ha/v >10 kg/ha

4 Hakkuun vaikutus kaliumhuuhtoumiin Ahtiainen 1990 (Murtopuro): Turvemaan (70%) + kivennäismaan avohakkuuta 283 ha, ojitusta 12 km, korjuu kelirikkoaikaan, voimakas vettyminen: 1. vuosi 17,8 kg/ha 2. vuosi 16,2 kg/ha 3. vuosi 10,5 kg/ha Yht. 44,5 kg/ha Hakkuut: Nieminen (1999), Metlan tiedonantoja 745: Rehevät korvet 1-3 kg/ha/vuosi, karut rämeet 1-2 kg/ha/v Yhdessä muiden häviöiden (hakkuupoistuma) kanssa uudis- ja kunnostusojituksen ja hakkuun aiheuttama huuhtoutuma voi muodostua ravinnetaloudelliseksi ongelmaksi silloin, kun kaliumia on vähän

5 Onko kaliumin puutos yhteydessä alunamaiden esiintymiseen? Ojitus aiheutti sulfidin hapettumisen sulfaatiksi ja sulfaatin huuhtoutumisen. Sulfaatin (SO 4 2- ) vastaionina huuhtoutui kaliumia (K + ). Kaliumin puutteen alueellisuus ja yhteys alunamaiden esiintymiseen pitäisi selvittää

6 Turvemaiden metsänhoitosuositukset ja kaliumin riittävyys Metsikön uudistaminen: "Paksuturpeisilla mustikka- ja puolukkaturvekangas II:n kasvupaikoilla, joilla puiden juuristo ei ulotu turpeen painumisen jälkeenkään kivennäismaahan, joudutaan varautumaan noin 20 vuoden välein toistuviin kalium- tai fosfori-kalium -lannoituksiin." "Kaliumin puutoksen vuoksi investointi voi mennä täysin hukkaan, jos ravinnetasapainon ylläpidosta ei huolehdita." Eikö 20 vuoden välein lannoittaminen ole hukkainvestointi? 1 X metsään 0 X takaisin Toimenpidekelpoisuus (uudistamiskelpoinen/hylättävä) kasvupaikan kaliumpuutehistorian perusteella

7 Vesiensuojelu Mihin pitää kiinnittää huomiota vesistöjen suojelemiseksi? Mitä uutta voitaisiin ehkä tehdä vesistöjen suojelemiseksi? Kunnostusojitus Hakkuut Lannoitus

8 Kunnostusojitus aiheuttaa lähinnä kiintoainekuormitusta! Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Vuosi 4 Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Vuosi

9 Kiintoainekuormitus vallitsevana metsätalouden vesissä Metsätalouden osuus kokonaisfosforikuormituksesta 8-9% Tästä kiintoaineen fosforia suurin osa Leville käyttökelpoista vain 3,1 % Jos kiintoaineen pääsy vesistöihin saadaan torjuttua, fosforia ei metsäalueilta juuri huuhtoudu!

10 Kiintoainekuormituksen torjuminen Puuston tilavuus, m 3 ha -1 Vältä vähämerkityksellistä /tarpeetonta ojitusta! Kun puustoa E-Suomessa n. 125 M 3 /ha ja P-Suomessa 150 M 3 /ha, puuston vedenotto pitää pohjaveden riittävän syvällä (35-40 cm), vaikka ojat olisivat tukossa Kunnostustarpeen (VMI10) pieneneminen kun puuston tilavuus otetaan huomioon Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi (Etelä) Rannikko - etelä Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi (Etelä) Väheneminen % pinta-alasta Vedenpinnan taso maanpinnasta, cm -100 M ittaushavainto M alliennuste Ennustettu havaintojen yläraja Metsäkeskuskohtainen kunnostusojitustarve Ei kunnostustarvetta Kunnostustarve Rannikko - etelä Rannikko - Pohjanmaa Kunnostustarve, ha (VMI) Metsäkeskus Metsäkeskus

11 Jos ojitat... Vältä syviä, mineraalimaahan ulottuvia ojia Pyri välttämään valtaojien perkuuta Käytä pintavalutusta (etsi sopivia kohteita muualtakin kuin vesistön välittömästä läheisyydestä) Laskeutusaltaat pidättävät vain karkean kiintoaineen

12 Hakkuut turv la kuormittavat selvästi enemmän kuin kangasmaiden hakkuut a) 8 Ruotsinkylä vuotuiset b) 0.25 N kg ha -1 a Vesijako vuotuiset Uppland keskiarvo (hakkuu) Uppland keskiarvo (hakkuu ja ojitus) Turvemaat Kangasmaat P kg ha -1 a Aika toimenpiteestä a Aika toimenpiteestä a Hakkuut lisääntyvät nykyisin n. 8 milj. M 3 tulevaisuudessa potentiaali jopa 20 milj. M 3 Vesistöjen ravinnekuormitus tulee lisääntymään?

13 Miten hakkuun vesistökuormitusta voitaisiin torjua? Huuhtoutuva fosfori on todennäköisesti hakkuutähteistä peräisin Hakkuutähteiden korjuu Typen osalta ei ehkä merkittävää vesiensuojelullista hyötyä Hakkuutähteiden ja kantojen korjuun ravinnetaloudelliset ja vesistövaikutukset suurelta osin vielä tutkimatta P, mg/l hakkuu

14

15 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

16

17

18 Lannoituksen vesistökuormitus Fosforia ei huuhtoudu, jos lannoitteita ei joudu ojiin Tuloksia >20 alueelta mg l -1 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Lannoitus Rauta-PK v. 2004

19 Fosforin huuhtoutuminen tuhkalannoitettujen alueiden hakkuissa Fosfori pidättyy raudan ja alumiinin kanssa Pidättymistä tehostavat: Maan korkeat Al- ja Fe-pitoisuudet F e O F e O H 2 O H 2 O H Spesifinen adsorptio Spesifinen adsorptio Pidättymistä heikentävät: Humuksen ja metallien kompleksit 3 H + O H 0 Tuhka parantaa turpeen P-pidätystä a) nostamalla Al- ja Fe-pitoisuutta, b) koska tuhkan kalkitusvaikutus purkaa metalli-humuskomplekseja Tuhkalannoituksen jälkeen koittavat hakkuut: Onko voimistuneesta P-pidätyksestä edelleen hyötyä? F e O F e O H O H 3 OH - F e O F e O O O

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu Mika Nieminen ja Erkki Ahti Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutukset e e m t a Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu puuston kasvun parantamiseksi. Metsänparannustoiminnan on arvioitu

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa

Lisätiedot

Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua

Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua Sakari Sarkkola, Mika Nieminen, Hannu Hökkä, Anu Hynninen, Ari Laurén, Martti Vuollekoski, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Erkki Ahti, Jukka Laine SUO-HYDRO -hanke Tavoitteena

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden

Lisätiedot

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla 1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen Terveyslannoitus 13.1. 2014 Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola Anna Saarsalmi Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Terveyslannoitus,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Turvemailla oleva puusto

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt

Lisätiedot

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin

Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään valistuneisiin arvauksiin? Pitkät

Lisätiedot

Suometsien hoidon organisointimallit. Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo

Suometsien hoidon organisointimallit. Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo Suometsien hoidon organisointimallit Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista 1.12.2009 Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Teemat: Taustaa metsätalouden vesistökuormituksen kehittämiselle TASO- hankkeen rooli ja tuloksia metsätalouden vesiensuojelun

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla Pohjavesityöpaja 16.5.2017 Samuli Joensuu Metsätalous pohjavesialueella Metsätalous on pääsääntöisesti turvallisinta maankäyttöä pohjavesialueilla muihin

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Vantaa 12.04.2011 Mikko Moilanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Puusta

Lisätiedot

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Käsiteltävät asiat: Päätehakkuiden aiheuttama vesistökuormitus ja sen syntymekanismit Kuormituksen suuruus

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2013 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012 22.5.2013 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Heikkotuottoiset ojitusalueet Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Rauta ja fosfori turvemaissa Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Miksi rauta ja vesistöt kiinnostavat? Rauta vaikutta forsforin esiintymiseen, pidättymisen, ja kulkeutumiseen

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Turvepeltojen ympäristöhaasteet Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän

Lisätiedot

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Biotalouspäivät 21.9. 2017 Turku Prof Hannu Ilvesniemi Luke Kuva:Erkki Oksanen Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet 17.9.2017 Hannu

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

BIOTALOUS - FA Forest Oy

BIOTALOUS - FA Forest Oy BIOTALOUS - FA Forest Oy 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 30 25 20 15 10 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 T-4000 fill-r B300 PK3000 LV Hlö 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Sampo, Imatra Edistämispalvelujen päällikkö Seppo Repo Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall Suometsän hoito Hämeenlinna 04.05.2017 Miriam Stenvall Suometsän hoito Kartoitetaan kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen puuston tilaa (mm. hoito- ja hakkuutyöt), kasvupaikan ravinnetilannetta,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,

Lisätiedot

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin Energiapuun korjuun vaikutus metsiin Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Torstai, 19. huhtikuuta 2012 Hannu Ilvesniemi Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko Jäppilätalo

Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko Jäppilätalo Ohjelma: Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko 26.4.2017 Jäppilätalo 18.00 Kahvi ja aloitussanat 18.10 Metsätalouden toimenpiteet projektipäällikkö Riikka Salomaa,

Lisätiedot