Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Transkriptio

1 Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen

2 Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun perin ollut veden kyllästämää, jolloin sulfidipitoiset kerrokset ovat neutraaleja. Neutraaleista sulfidipitoisista kerroksista käytetään nimitystä potentiaalinen hapan sulfaattimaa. Sulfidipitoisten kerrosten hapettuessa kuivumisen seurauksena muodostuu happoja, jotka aiheuttavat voimakasta happamoitumista ja metallien liukenemista maaperässä. Tällöin puhutaan todellisesta happamasta sulfaattimaasta. Metsätalouden käytännöille ei ole olemassa yhtenäisiä suosituksia, on pidetty alueellisena ongelmana < ei ole tunnettu riskialueiden esiintymisen laajuutta eikä merkitystä

3 Litorinameren ylin ranta Suomessa Susanne Åberg, pro gradu,2013, HY Merenpohjan sulfidisedimentit, muodostuivat Litorinamerikaudella noin vuotta sitten.

4 Haitat vesistöille Vesien kemiallisen ja ekologisen tilan huononeminen. Happamuuspiikit voivat aiheuttaa laajoja kalakuolemia ja pitkäaikaista vesistön tilan huononemista.

5 Vuonna 2011 maa- ja metsätalous- & ympäristöministeriöltä happamien sulfaattimaiden strategia Haittojen syntymisen ehkäisy Haittojen torjunta Kartoitus ja luokittelu Neuvonnan ja tiedottamisen lisääminen Huomioiminen lainsäädännössä, ohjelmissa, maankäytön suunnittelussa ja tukijärjestelmissä

6 Metsäojitettu hapan sulfaattimaa Ohut turvekerros Aikaisemmin kuivatettu, hapettunut kerros (THS, ph 2,5 3) Kuva: Peter Edén, GTK Uusi ojitus on paljastanut tummaa, alkuperäistä sulfidisedimenttiä (PHS, ph 6 7) Veden ph 3

7 Metsäojitettu hapan sulfaattimaa

8 Metsätalous: Haittojen syntymisen ehkäisy Riskialueiden tunnistaminen Huomiointi toimenpiteiden yhteydessä Kunnostusojitus kuivatussyvyys Maanmuokkaus muokkaussyvyys, kuivatustarve

9 Riskialueiden tunnistaminen GTK:n tietokanta Riskiluokat potentiaalisen happaman sulfaattimaan esiintymisestä Esiintymissyvyyden mukaan Perusteellisempi ennakkosuunnittelu maastossa Tunnistaminen kaivun aikana?

10

11 Sulfidit ovat Pohjanmaan alueella pääosin tummia/mustia monosulfideja (FeS), mutta yleisimmin sulfidit ovat pyriitti muodossa (FeS 2 ) usein ei värieroa hapettuneen ja pelkistyneen välillä Kuva: PAHA-hanke, Kokkolan kaupunki

12 Tunnistaminen maastossa Tunnistettavuus vaihtelee

13 Metsätalouden riskit Aina kun maaperää kuivatetaan Kunnostusojitus Maanmuokkaus metsänuudistamisen yhteydessä Jos maaperä soistunut, käytetään mätästystä tehdään pienialaista kuivatusta ja vesien johtamista

14 Kunnostusojitus Kunnostusojituksessa parannetaan ojaverkoston vedenkuljetuskykyä siten, että pohjavesi ei nouse kasvukaudella puiden juuristokerrokseen Parantaa kasvua / estää kasvun taantuman Perataan vanhoja ojia tai kaivetaan uusia

15 Riskit kunnostusojituksessa Turve on alkuperäisen ojituksen tuloksena painunut ja perkausojat ulottuvat aiempaa syvemmälle Ojanpohjat ulottuvat turpeen alaiseen happamaan maakerrokseen Ojan luiskat hapettuvat heti kaivun jälkeen

16 Tunnistaminen maastossa

17 Riskit kunnostusojituksessa Luiskien lähialue saralla hapettuu, koska kuivuu tehokkaimmin Pohjavesi alenee koko saralla ja hapettaa kivennäismaata turpeen alla Ylös nostetut kaivumassat hapettuvat

18 Haittojen ehkäisy - kunnostusojitus Onko todellista lisäkuivatuksen tarvetta? Yli 125 m3/ha puusto pitää kasvupaikan kuivana Jos turve huonosti vettä johtavaa, perkauksen hyöty vähäinen

19 Haittojen ehkäisy - kunnostusojitus Matalampi kuivatussyvyys Perkauksessa tavoitellaan 0,9 m ojasyvyyttä Kokeissa jopa 0,4 m Minimitavoite: pohjavesi cm loppukesällä Käytännössä ojat tehdään kuitenkin yli 0,9 m syviksi lietekuopat! Valtaojat?! Kapeampi sarkaleveys?

20 Haittojen ehkäisy - kunnostusojitus Kaivukatkot ja pohjapadot Hidastamaan veden virtausta Estämään ylitehokasta kuivatusta Kaivumassojen peittäminen turpeella Estää hapettumisen Ravinnetalouden parantaminen tuhkalla?

21 Haittojen ehkäisy - kunnostusojitus Syvät vesiensuojelurakenteet: laskeutusallas, lietekuopat pintavalutus, kaivukatkot Laskeutusaltaan pohjasta noussutta hapanta sulfaattimaata

22 Haittojen ehkäisy - maanmuokkaus Ohutturpeisten soiden ja veden vaivaamien kivennäismaiden mätästysmuokkaus Nostetaan maata mättäiksi ja kaivetaan samalla kuivatusojaa pintamaa kuivuu Muodostetaan taimelle kuiva kasvualusta, joka on myös lämpimämpi ja vähentää pintakasvillisuuden kilpailua

23 Haittojen ehkäisy - maanmuokkaus Onko tarvetta kuivatusojille? Ojia ei johdeta suoraan sarkaojiin Voidaanko muokata kevyemmin - laikutus? Matala kaivusyvyys mättäissä pysytään turvemaassa Kääntömätästys > ojitus/naveromätästys

24 Haittojen ehkäisy - maanmuokkaus Hapan sulfaattimaa (kivennäismaa) on huono taimien kasvualusta (Kubin 2000): Viidessä vuodessa viljelyn jälkeen taimien kuolleisuus 80-90% Parhaiten menestyi hieskoivu Taimien pituuskasvu 40-60% siitä, mitä kivennäismaan pellolla Muokkaus ja viljely ei kannata

25 Aiheutuneiden haittojen torjunta Ei tunneta kovin hyvin metsätaloudessa Ojanpenkereisiin kohdistuvat torjuntatoimet: kalkitus? tuhka? Pohjapatorakennelmilla vedenpinnan tason nosto? m u u t a (kalkkipadot ojissa)? Soiden ennallistaminen

26 Kunnostusojituksen toteuttaminen alueilla, joilla sulfidipitoisten sedimenttien esiintymisen riski on suuri Prosessikaavio

27

28 TOTEUTUS Kaivu aloitetaan valtaojista Kaivun yhteydessä havaitaan muuttumattomia tai osittain hapettuneita sulfidipitoisia kerroksia Yhteydenotto suunnitelman laatijaan Suunnitelman tarkennus Miten paljon suunnitelmaa voidaan muuttaa ilman Elykeskukseen palauttamista? Kaivuutyön toteuttajan vastuu?

29 Kiitos