RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2015

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

2 LÄHETE RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Laitinen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Everstiluutnantti Jaakko Hamunen JAKELU A + E + RVLpääll + RVLappääll + RVL YT-lautakunta+ Kompassi+ Netra Sisäministeri Ministerin erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot ja yksiköt Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (28) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) VTV (Johtava tilintarkastaja Elina Rautavalta) Valtiokonttori (2) VM (Neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo)

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajaturvallisuuden ylläpitäminen... 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 5 Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot... 5 Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa... 6 Rajavalvonta... 7 Rajojen valvonta... 8 Rajatarkastukset... 8 Rikostorjunta... 8 Panokset ja tehokkuus Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen... 9 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 9 Itärajan rajanylityspaikat... 9 Lentoasemien rajanylityspaikat Satamien rajanylityspaikat Merellisen turvallisuuden lisääminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Meripelastus Merellinen ympäristönsuojelu Panokset ja tehokkuus Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Panokset ja tehokkuus Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Turvallisuuden tunne Viranomaisavun antaminen Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Materiaalihallinto Tietohallinto Toimitilahallinto Alustoimiala Kaupallinen toimiala Viestintä Säädösvalmistelu Suunnittelu- ja taloushallinto Tutkimus- ja kehittämistoiminta Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteinen toiminta... 21

4 2.1.9 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN HENKILÖSTÖN TILAA KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Henkilötyövuodet Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Ikärakenne Koulutusrakenne Lähtö- ja tulovaihtuvuus HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Työvoimakustannukset Työajan käyttö Perhevapaiden käyttö Koulutukseen osallistuminen TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Työtyytyväisyys Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT RAHOITUKSEN RAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI VALTUUDET TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI TASEEN ANALYYSI MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ Palkat (toimintamenot) Muut toimintamenot Investointimenot SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERINNÄT TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Liite 5 Henkilöstökulujen erittely Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset... 58

5 Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Liite 15 Velan muutokset Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Muut liitteet Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset Työajankäyttö Rajojen valvonta Partiointi Ilma-aluspartiointi Vartioaluspartiointi Tekninen valvonta Rajatapahtumat raja- ja merialueella Muut suoritteet raja- ja merialueella Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä Havainnot ja jatkotoimenpiteet Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset Jatkotoimenpiteet Meriturvallisuus ja pelastustoimi Pelastus- ja avustussuoritteet Sotilaallinen maanpuolustus Koulutusvuorokaudet ALLEKIRJOITUKSET... 77

6 S i v u 1 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Rajavartiolaitoksen esikunta Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Laitinen Henkilöstöosasto Osastopäällikkö Lippueamiraali Markku Hassinen Raja- ja meriosasto Osastopäällikkö Prikaatikenraali Pasi Kostamovaara Teknillinen osasto Osastopäällikkö Eversti Jarmo Vainikka Oikeudellinen Osasto Osastopäällikkö Hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto Suunnittelu- ja talousyksikkö Yksikönpäällikkö Everstiluutnantti Jaakko Hamunen Kaakkois-Suomen rajavartiosto Eversti Ismo Kurki Pohjois-Karjalan rajavartiosto Eversti Olli Lampinen Suomenlahden merivartiosto Kommodori Tom Hanén Länsi-Suomen merivartiosto Kommodori Jukka Savolainen Kainuun rajavartiosto Eversti Matti Sarasmaa Vartiolentolaivue Eversti Antti Pesari Lapin rajavartiosto Eversti Jari Tolppanen Raja- ja merivartiokoulu Eversti Pasi Tolvanen

7 S i v u 2 TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Suomen turvallisuusympäristö on edelleen vaikeutunut. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu jatkui. Ukrainan kriisiin ei ole näkyvissä pysyvää ratkaisua. Jännitteet Itämeren alueella säilyivät. Laajamittaiseen laittomaan maahantuloon on liittynyt järjestäytynyttä rikollisuutta ja muita turvallisuusuhkia. Terrorististen väkivallantekojen uhka on kohonnut myös Suomessa. Loppuvuodesta itärajalla alkoi erittäin poikkeuksellinen tilanne. Aiemmasta poiketen Venäjän viranomaiset eivät enää estäneet saapumista Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoille puutteellisin maahantuloedellytyksin. Pelkästään näillä rajanylityspaikoilla turvapaikkaa haki loppuvuoden aikana lähes 700 henkilöä. Turvapaikkaa hakeneiden joukossa on sekä Venäjää kauttakulkumaana käyttäneitä että pitkään Venäjällä oleskelleita ulkomaalaisia. Turvapaikkaa hakeneet edustavat yli 30 eri kansallisuutta. Laiton maahantulo on kytköksissä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jonka saama rikoshyöty on huomattava. Ilmiö on Euroopankin mittakaavassa merkittävä. Itärajalla turvapaikan hakijat saatiin alusta alkaen hallitusti turvapaikkaprosessiin. Laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvistä rikoksista aloitettiin esitutkinnat. Rajavartiolaitos piti tiiviin keskusteluyhteyden Venäjän rajaviranomaisiin kaikilla tasoilla. Vuoden aikana järjestettiin useita maiden rajaviranomaisten johtotason tapaamisia. Myös Lapin alueella rajavaltuutettuyhteistyötä tiivistettiin. Venäjä piti loppuvuodesta itärajan muilta osin vakaana. EU:n ulkorajoilla havaittujen laittomien rajanylitysten määrä nousi vuonna ennätyksellisen korkealle tasolle. Laittomia rajanylityksiä ulkorajoilla oli noin 1,8 miljoonaa (2014: ). Itäisen Välimeren reitillä Turkista Kreikkaan saapui lähes miljoona henkilöä. Kasvun taustalla vaikuttavat erityisesti Syyrian ja Irakin sodat sekä Libyan epävakaus. Eurooppalaiset mekanismit ovat olleet riittämättömiä hallitsemaan tilannetta. Tästä on seurannut ennen näkemätön kansainvaellus EU:n sisällä. Jäsenmaat ovat vahvistaneet rajojaan ja palauttaneet valvontaa sisärajoille. Rajavartiolaitos osallistui tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan sisärajoilla, tuki turvapaikkatutkintaa, palautuksia sekä muiden viranomaisten suunnittelua ja johtamista. Rajavartiolaitoksessa varauduttiin sisärajatarkastusten palautukseen. Laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvät rikostutkinnat lähes kaksinkertaistuivat. Tutkintoja aloitettiin 226 kappaletta (2014: 121). Rajanylitysliikenne väheni itärajalla mutta kasvoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajanylityksiä ulkorajalla oli yhteensä 14,1 miljoonaa. Suomen ja Venäjän rajalla rajan ylitti vuoden aikana yhteensä 9,2 miljoonaa matkustajaa. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen laajennukset ja niitä hyödyntävä tarkastusmalli otettiin käyttöön vuoden alussa. Merellinen turvallisuus pysyi vuoden 2014 tasolla meripelastuksen osalta. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste oli suuronnettomuuksiin varautumisessa ja meripelastuksen toimintamallien kehittämisessä. Aluspäästötapausten määrä nousi merkittävästi aikaisemmasta. Samalla niiden selvitystaso laski. Suuri osa päästöhavainnoista on pieniä satamaalueilla sattuneita päästöjä. Merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien operatiivisen johtovastuun siirron suunnittelu sisäministeriön hallinnonalalle aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisiajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana Suomen puolustusjärjestelmää. Koulutusvuorokausien määrää nostettiin kasvattamalla varusmiessaapumiserien vahvuutta ja lisäämällä kertausharjoituksia. Varauduttiin hybridiuhkien tunnistamiseen ja torjuntaan. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet EU:ssa ovat olleet yhdennetyn ulkorajavalvonnan sekä meripolitiikan toimeenpano ja sen kehittäminen. Rajavartiolaitos toimi Euroopan rannikkovar-

8 S i v u 3 tiostofoorumin puheenjohtajana. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä on pidetty niin EUjäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Rajavartiolaitos on ollut mukana useissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa johtaen hankkeita tai osallistuen niihin. Rajavartiolaitos lisäsi osallistumistaan rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimiin operaatioihin ulkorajatilanteen hallitsemiseksi. Henkilöstön lisäksi operaatioihin lähetettiin muun muassa valvontalentokone ja partiovene. Valmisteltiin vartiolaiva Merikarhun lähettäminen Kreikkaan vuoden 2016 alusta lukien. EU:n Älykkäät Rajat -pilottiprojekti toteutettiin Vaalimaalla ja Helsingin satamassa. Projektia esiteltiin jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, komission ja eu-lisan edustajille. Rajavartiolaitos panosti arktisen alueen yhteistyöhön muun muassa osallistumalla aktiivisesti arktisen rannikkovartioyhteistyön käynnistämiseen ja Arktisen neuvoston toimintaan lento- ja meripelastustoiminnan kehittämiseksi. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain valmistelemiseksi asetettiin säädöshanke. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle Rajavartiolaitos toteutti vartio- ja ilma-aluskaluston investointiohjelmaa. Kaksi uutta AS 332 SuperPuma -meripelastushelikopteria otettiin vastaan vuoden lopussa ja koneet tulevat operatiiviseen käyttöön 2016 kesällä. Kolmen vanhemman SuperPuma-koneen perusparannus etenee suunnitelman mukaan. Ensimmäisen koneen perusparannus alkoi vuoden lopulla. Kevyen venekaluston evaluointivene otettiin käyttöön loppuvuodesta. Siirrettävää teknistä valvontaa lisättiin itärajalla ja uusittiin kiinteää teknistä valvontaa merialueella. Rajavartiolaitos jatkoi talouden sopeuttamisohjelmansa toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna Rajavartiolaitokselle vuoteen 2012 mennessä kohdistetut säästövelvoitteet. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt suunnitellusti. Vuonna 2014 lakkautettiin neljä rajavartioasemaa ja koulutuskeskus. Lisäksi keskitettiin teknillisen toimialan ja taloushallinnon tehtävät sekä osa henkilöstöhallinnon tehtävistä. Vuonna vakiinnutettiin toiminta edellisen vuoden mittavien muutosten jälkeen ja suunniteltiin toteutettu esikuntien organisaation keventäminen. Sopeuttamisohjelma ei sisällä vuosien 2014 ja kehyspäätösten leikkauksia. Näiden leikkausten toimeenpano joudutaan aloittamaan päällekkäin nykyisen sopeuttamisohjelman kanssa, mikäli rahoituskehys säilyy ennallaan. Turvallisuustilanne on muuttunut huonompaan suuntaan, eikä näköpiirissä ole nopeaa käännettä parempaan. Tilanteen kehittymisen ennustettavuus on heikentynyt. Rajaturvallisuustilanne itärajalla on voimakkaasti riippuvainen Venäjän halusta ja kyvystä säilyttää vakaa ja rauhallinen tila. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin kohdistetut leikkaukset heikentävät itsenäisen ja uskottavan rajaturvallisuuden ylläpitoa. Kyky hallita nykyistä vaikeampi rajatilanne on huonontunut. Rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävän edellyttämä kriisivalmius on niin ikään laskenut. Nykyisessä turvallisuustilanteessa on välttämätöntä ylläpitää uskottava ja itsenäinen rajan vartiointi sekä varmistua valtakunnan rajan koskemattomuudesta. Itärajan valvonnan vähentäminen on pysäytettävä ja palautettava vuoden 2012 tasolle. Rajavartiolaitos palauttaa 50 rajavartijan työpanoksen rajanylityspaikoilta itärajan vartiointiin hyödyntäen henkilöstön siirtovelvollisuutta. Lisäksi itärajan vartiointiin on välttämätöntä saada 160 rajavartijan pysyvä lisäys vuoteen 2019 mennessä. Tämä mahdollistaisi itärajan valvonnan palauttamisen vain vuoden 2012 tasolle. Mikäli itärajan turvallisuustilanne ei parane, näiden toimenpiteiden lisäksi on varauduttava merkittävään valvontahenkilöstön lisäykseen nopealla aikataululla.

9 S i v u 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOK- SET JA LAADUNHALLINTA 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLI- SUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille. Tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa sekä yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Sma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 111,5 107,8 103,9 103,5 Vaikuttavuus (ind) 97,6 98,2 95,5 96,2 Vaikuttavuus (1-5) 4,0 4,1 4,0 4,0 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,1 4,1 3,9 4,0 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,7 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,2 4,5 4,0 3,9 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,6 3,8 3,9 4,1 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon 3,3 3,4 3,2 3,3 harvaan asutuille alueille (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) 125,4 117,5 112,4 110,7 Kustannusvaikuttavuus, kustannukset/painotetut 1,2612 1,3466 1,4071 1,4292 suoritteet (abs) Painotetut suoritteet (1000 kpl) resurssoinnin perusteella Kustannukset, ko vuoden hintatasossa (milj. euroa) 253,3 250,3 244,6 257,0 Laatu ja palvelukyky (ind) 97,6 98,2 95,5 96,2 Tuottavuus ind 134,2 127,7 117,4 119,5 Taloudellisuus ind 125,4 117,5 112,4 110,7 Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus laski suunnitellusti vuoden 2014 tasosta. Myös vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus laskivat vuodesta 2014 lähes suunnitelman mukaisesti. Kustannusvaikuttavuutta heikensi painotettujen suoritteiden määrän lasku ja kustannusten nousu. Painotettujen suoritteiden määrään vaikuttivat muutokset rajavalvonnan, rajatarkastusten rikostorjunnan ja sotilaallisen maanpuolustuksen loppusuoritteiden määrissä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaikuttavuusindeksi lasketaan viidestä osa-alueesta. Kullakin osa-alueella on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen osaalueen tunnusluvun. Osa-alueiden painotetuista tunnusluvuista muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku. Rajavartiolaitos päivitti tuloksellisuuden laskentajärjestelmäänsä vuoden alusta alkaen. Tässä yhteydessä otettiin käyttöön yksittäisiä uusia mittareita ja päivitettiin joidenkin tunnuslukujen laskentatapaa. Tässä asiakirjassa esitettävät tiedot myös vuosilta 2013 ja 2014 on laskettu päivitetyllä mittaristolla. Mikäli yksittäiselle mittarille ei ole laskettavissa arvoa, sen arvona on esitetty taulukoissa luku nolla ja sitä ei huomioida laskennassa.

10 S i v u Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen ulkorajavalvonta on tehokas ja uskottava. Rajavartiolaitos on johtava rajaturvallisuusviranomainen ja luotettava yhteistyökumppani, jonka toiminta vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja torjuu tehokkaasti rajat ylittävän laittoman maahantuloon liittyvän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan yhdessä muiden PTR-viranomaisten kanssa. Euroopan unionin rajaturvallisuusjärjestelmä on yhdenmukainen. Huolimatta laajasta laittomasta maahantulosta ja muusta turvallisuustilanteen muutoksesta rajaturvallisuuden tunnusluku pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Väheneviä resursseja keskitettiin tärkeimpiin tehtäviin. Siirrettävää teknistä valvontaa lisättiin itärajalla ja kiinteää valvontaa uudistettiin merialueella. Rajanylitysliikenne väheni itärajalla mutta kasvoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajojen valvonnan, rajatarkastuksien ja rikostorjunnan laadussa ja palvelukyvyssä tapahtui vain vähäisiä muutoksia. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Sma Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,1 4,1 3,9 4,0 Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden toiminnalla ennalta estetään luvatonta maahantuloa ja siihen liittyvää ihmiskauppaa lähtöalueilla. Yhdyshenkilöiden toiminnalla tuetaan myös muiden EU-maiden toimintaa. Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainvälisiin rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintaan parantaa EU:n ja Suomen rajaturvallisuutta. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 3,9 3,8 4,4 Yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuus (1-5) 4,9 3,5 3,5 4,5 Kokemus yhdyshenkilötoiminnan onnistumisesta (1-5) Tuotokset 3,9 4,3 4,0 4,3 Yhdyshenkilötoiminnan perusteella estetyt luvattomat rajanylitykset (kpl) Operaatiovuorokaudet Frontex (kpl) Operaatiovuorokaudet muut (kpl) Operaatiovuorokaudet harjoitukset (kpl) Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden työn tuloksena on estetty ennalta maahanpääsyä Suomeen tai Suomen myöntämien viisumien avulla muihin Schengen-maihin. Rajavartiolaitos osallistui vuonna Frontexin koordinoimiin rajaturvallisuusoperaatioihin EU:n maa- ja meriulkorajoilla sekä lentoasemilla yhteensä noin 11,5 henkilötyövuoden kokonaispanoksella. Yksittäisistä operaatioista merkittävin oli Egeanmerellä toimeenpantu operaatio Poseidon Sea, johon Rajavartiolaitos osallistui noin seitsemän kuukauden ajan partiovenekalustolla miehistöineen. Kyseisen operaation päätavoitteena oli torjua Kreikkaan ja Kreikan kautta muualle Euroopan unionin alueelle suuntautuvaa laitonta maahantuloa. Lisäksi Rajavartiolaitoksen valvontalentokone osallistui operaatioihin Välimeren alueella kahden kuukauden ajan. Rajavartiolaitos osallistui koirapartioilla maarajaoperaatioihin Unkarissa ja Bulgariassa. Rajavartiolaitoksen asiantuntijoita työskenteli haastattelutehtävissä ja asiakirja-asiantuntijoina laittoman maahantulon painopistealueilla Kaakkois-Euroopassa ja keskisen Välimeren reitillä.

11 S i v u 6 Kansainvälisen toiminnan operaatiovuorokausia ei ole aikaisemmin esitetty tilinpäätöksessä. Osallistuminen rajaturvallisuusvirasto Frontexin operaatioihin lisääntyi selvästi vuodesta Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on ennalta estää tehokkaasti Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpitää tilannekuvaa lähialueelta ja varmistaa sujuva rajanylitysliikenne. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 5,0 5,0 3,5 4,2 Rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuus (1-5) 5,0 5,0 3,5 5,0 Yhteisten riskianalyysien laatu (1-5) 0,0 0,0 3,5 3,4 Tuotokset Rajanaapuriyhteistyö (kpl) Itärajan poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen operatiivista rajaturvallisuusyhteistyötä Venäjän kanssa tiivistettiin suunnitellusta. Vuoden aikana järjestettiin useita rajaviranomaisten johtotason tapaamisia. Myös Lapin alueella rajavaltuutettuyhteistyötä tiivistettiin. Vuoden aikana toteutettiin yhteiset riskinanalyysit ja vaihdettiin säännöllisesti tietoja laittoman maahantulon ja rikollisuuden torjumiseksi. Huolimatta aiemman käytännön muutoksesta sallia ilman maahantuloedellytyksiä olevien tulo Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoille Venäjä piti loppuvuodesta itärajan muilta osin vakaana. Kolmikantainen yhteistyö Suomen, Viron ja Venäjän rajaviranomaisten välillä ei toteutunut täysin suunnitellusti Viron pidättäydyttyä puheenjohtajakaudellaan johtotason rajaturvallisuusyhteistyöstä Venäjän kanssa. Yhteistyön jatkuminen on tärkeää Itämeren alueen rajaturvallisuuden kannalta. Rajavartiolaitos järjesti johtotason tapaamisen loppuvuonna yhteistyön jatkumisen varmistamiseksi Suomen puheenjohtajuuskaudella Kolmikantainen rajaturvallisuusyhteistyö Suomen, Norjan ja Venäjän kanssa on sujunut vuosisuunnitelman mukaisesti. Rajavartiolaitoksen johto on tavannut vuoden aikana Viron ja Latvian rajaviranomaisten johtoa. Tapaamisissa on sovittu tiedonvaihdon tehostamisesta ja rikostorjuntayhteistyön lisäämisestä.

12 S i v u 7 Rajavalvonta Suomen rajavalvonta on järjestetty tehokkaasti. Rajavalvonnan tilannetietoisuus mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. Kaikki Schengen alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan. Luvattomat rajanylitykset ja muu laiton toiminta paljastetaan rajanylityspaikkojen välialueilla. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti. Rajavalvonta Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,1 4,0 4,0 3,9 Rajatarkastusten kattavuus: Saapuva (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastusten kattavuus: Lähtevä (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatilannekuvan laatu (1-5) 3,8 3,9 3,8 3,9 Rajatarkastusten laatu (1-5) 2,3 1,8 2,4 1,8 Rajatapahtumien estäminen (1-5) 4,1 4,0 4,1 3,9 Rajatapahtumien paljastaminen (1-5) 3,2 2,7 3,2 4,0 Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (1-5) 4,2 4,6 4,1 5,0 Rajanylittäjien näkemys rajaturvallisuuden 4,1 4,4 4,1 4,4 tasosta (1-5) Rajatarkastusten oikeusturva (1-5) 5,0 5,0 4,9 5,0 Rikoslakirikosten selvitystaso (1-5) 4,2 4,2 4,3 4,3 Laittoman maahantulon järjestämisten ja 2,7 3,1 4,4 2,8 ihmiskaupparikosten selvitystaso (1-5) Rikostorjunnan oikeusturva (1-5) 4,9 5,0 4,8 4,9 Rajojen valvonnan valmius ja reagointikyky (1-5) 4,3 3,7 3,5 3,5 Rajojen valvonnan suorituskyky (1-5) 0,0 0,0 0,0 0,0 Rajojen valvonnan kohdentuminen (1-5) 0,0 0,0 3,5 3,0 Tuotokset Partiointi (h) Tekninen valvonta (h) Rajojenvalvonnan tarkastukset (kpl) Rajatarkastukset (milj.hlöä) 17,8 16,0 17,2 13,8 Tullitarkastukset (hlöä) Pääsyn epäämiset (hlöä) Käännyttämispäätös (kpl) Myönnetyt viisumit (kpl) Vastaanotetut turvapaikkahakemukset (hlöä) Rikosilmoitus (R-ilmoitus) (kpl) Valtionrajarikos (kpl) Väärennysrikos (kpl) Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) Muu rikos tai rikkomus (kpl) Rikesakko (kpl) Rangaistusvaatimusilmoitus (kpl) Pakkokeino (kpl) Huomautus (kpl)

13 S i v u 8 Rajojen valvonta Tilanne maasto- ja meriulkorajalla säilyi vakaana. Luvattomien rajanylitysten ja alueloukkausten kokonaismäärä laski jonkin verran vuodesta Vähäisemmät rajajärjestyssopimuksen rikkomukset sen sijaan lisääntyivät. Rajojen valvonnan laatu on pystytty ylläpitämään. Luvattomien rajanylittäjien määrä painopistesuunnissa on vähentynyt. Henkilökuntaa pystyttiin kohdentamaan rajojen valvontaan. Partiotuntikertymää on pystytty hieman kasvattamaan. Rajavartiolaitos osallistui tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan sisärajoilla, tuki turvapaikkatutkintaa, palautuksia sekä muiden viranomaisten suunnittelua ja johtamista. Rajavartiolaitoksessa varauduttiin sisärajatarkastusten palautukseen ja laittomien maahantulijoiden tulon lisääntymiseen itärajalla. Itärajalla turvapaikan hakijat saatiin hallitusti turvapaikkaprosessiin. Tekninen valvonta on lisääntynyt merkittävästi itärajalla siirrettävien valvontajärjestelmien käytön lisääntymisen ja Suomenlahdella merialueen valvonnan täydentämisen vuoksi. Ilmasta suoritetun valvonnan kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Tarkastusten määrä kasvoi johtuen erityisesti tehostetun ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä tehdyistä tarkastuksista. Rajojen valvonnan suorituskykyä arvioivan mittarin rakentaminen on kesken ja siksi mittarille ei ole toistaiseksi arvoa. Rajojen valvonnan kohdentuminen -mittarille laskettiin arvo ensimmäisen kerran vuodelle. Rajatarkastukset Rajavartiolaitos on tehnyt henkilöiden rajatarkastukset valvomillaan rajanylityspaikoilla Schengen-säännösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden rajanylitysmäärä väheni viime vuoden aikana, ja oli noin 2 milj. rajanylitystä vähemmän kuin vuonna 2014 (-12,7 %). Suurin syy liikenteen määrän laskuun on Venäjän heikko taloudellinen tilanne, joka vähentää venäläisten matkustajien rajanylityksiä kaikissa liikennemuodoissa. Suomen ja Venäjän välisten maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 9,2 milj. henkilöä (-19 %). Venäläisten matkustajien määrä väheni edellisvuodesta (-34 %). Vaalimaa oli itärajan vilkkain rajanylityspaikka. Rajavartiolaitoksen tarkastusvastuulla olevassa ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä tarkastettiin 4,6 milj. matkustajaa (+4 %). Helsingin satamassa rajatarkastuksia tehtiin noin matkustajalle (-17 %), josta viisumivelvollisten matkustajien osuus oli 78 %. Ulkorajoilla käännytettävien henkilöiden määrät vähenivät edellisestä vuodesta (-33 %). Rajalla turvapaikkaa haki vuonna yhteensä henkilöä (+424 %). Rikostorjunta Rajavartiolaitos ennaltaehkäisee, paljastaa ja selvittää vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on Schengen-ulkorajat ylittävässä liikenteessä. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on ennalta estetty rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Vuonna tutkintaan tulleiden laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten määrä on kasvanut voimakkaasti (+85 %). Myös valtionrajarikosten (+54 %) ja väärennysrikosten määrät kasvoivat (+37 %). Ennätysmääriin kasvanutta laitonta maahantuloa tapahtui sisärajojen ja itärajan rajanylityspaikkojen kautta. Laittomaan maahantuloon liittyvien esitutkintojen määrän kasvun myötä laittoman maahantulon järjestämisrikosten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso kääntyi laskuun. Rajavartiolaitos on vuoden

14 S i v u 9 aikana tiivistänyt kansallista ja rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä, tiedonvaihtoa ja rikostiedustelua laittoman maahantuloon liittyvän rikollisuuden torjumiseksi. Havaittujen rikosten kokonaismäärässä ei tapahtunut oleellista muutosta vuodesta Muiden rikosten tai rikkomusten määrän lasku johtuu tilastointimuutoksesta. Panokset ja tehokkuus Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Sma Kustannukset (milj. ) ko vuoden hintatasossa 235,0 228,9 227,7 230,8 Henkilötyövuodet Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Rajaturvallisuuden ylläpitämisen kustannukset nousivat vaikka henkilötyövuosikertymä laski. Kustannusten nousun suurin syy on panostus vanhentuneen kaluston ja materiaalin uusimiseen. Tämä näkyy suorina vuosikustannuksina sekä poistojen kasvuna. Henkilötyövuosissa laskua tapahtui erityisesti rajatarkastuksissa, kun henkilöstöä siirrettiin rajojen valvontaan. Tuottavuuden ja taloudellisuuden tunnusluvut heikkenivät selvästi suunniteltua vähemmän. Rajojen valvonnassa painotettujen suoritteiden määrää nosti erilaisten tarkastusten lisääntyminen sekä teknillisen valvonnan lisääminen. Rajatarkastuksissa painotettujen suoritteiden määrää laski itärajan rajanylitysliikenteen väheneminen. Rikostorjunnan suoritteiden kokonaismäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen rajanylityspaikat ovat tehokkaat. Sujuva rajaliikenne edistää ihmisten kanssakäymistä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Rajanylitysliikenteen sujuvuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Liikenteen määrän lasku paransi entisestään jo hyvällä tasolla ollutta Rajavartiolaitoksen toimista aiheutuvaa odotusaikaa rajanylityspaikoilla. Samaan aikaan kuitenkin rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen heikkeni hiukan. Itärajan rajanylityspaikat Sma Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,7 Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta.

15 S i v u 10 Itärajan rajanylityspaikat Rajanylitys Rajavartiolaitoksen valvomilla itärajan rajanylityspaikoilla oli vuotta 2014 sujuvampaa. Syynä tähän olivat vähentynyt rajanylitysliikenne sekä vuoden alussa käyttöön otetut rajanylityspaikkojen laajennusten ja kaistatarkastuksiin perustuvan rajatarkastusprosessin käyttöönotto Kaakkois-Suomessa. Lentoasemien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 10 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta. Rajanylitys Rajavartiolaitoksen valvomilla lentoliikenteen rajanylityspaikoilla oli vuotta 2014 sujuvampaa vaikka liikenne kasvoi noin 4 %. Liikenteen sujuvoituminen johtui rajatarkastusautomaattien lisääntyneestä käytöstä. Satamien rajanylityspaikat Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,8 4,8 4,7 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet 4,8 5,0 5,0 5,0 (1-5) Rajatarkastuksen sujuvuus kokonaisaika (1-5) 0,0 0,0 4,7 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen 4,1 4,4 4,4 4,2 sujuvuuteen (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 0,0 0,0 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) Rajatarkastusten sujuvuus kokonaisaika (min) Rajatarkastuksia/vrk (kpl) Lentoasemien rajanylityspaikat Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,7 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet 5,0 5,0 5,0 5,0 (1-5) Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen 4,1 4,4 4,4 4,2 sujuvuuteen (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 0,0 0,0 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) Rajatarkastuksia/vrk (kpl) Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta.

16 S i v u 11 Rajanylitys Rajavartiolaitoksen valvomilla satamien rajanylityspaikoilla oli viime vuotta sujuvampaa. Rajatarkastusten asiakaspalvelua ei ole mitattu Helsingin satamassa johtuen liikenteen vähäisestä määrästä. Joka toinen vuosi tehtävä kysely tehdään seuraavan kerran vuonna Merellisen turvallisuuden lisääminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksen johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta välitön, rikosten ennaltaehkäisy- ja selvittämiskyky hyvä ja panos merellisen ympäristön suojelemiseksi merkittävä. Veneily ja muu vapaa-ajanvietto rannikolla ja saaristossa on turvallista. Merellisen turvallisuuden tilanne on pysynyt vuoden 2014 tasolla meripelastuksen osalta. Merellisen ympäristön suojelussa aluspäästötapausten selvitystaso laski selvästi huomattavasti lisääntyneiden aluspäästötapausten vuoksi. Iso osa tapauksista tapahtui satamaalueilla, joissa päästäjän yksilöiminen ei aina ollut mahdollista. Lisäksi osa tutkinnoista jatkuu vuoden 2016 puolelle. Tästä syystä merellisen turvallisuuden kokonaistunnusluku laski. Meripelastus Satamien rajanylityspaikat Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,5 4,8 4,5 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet 4,7 4,5 5,0 4,7 (1-5) Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen 4,1 4,4 4,4 4,2 sujuvuuteen (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 0,0 0,0 4,5 0,0 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) Rajatarkastuksia/vrk (kpl) Sma Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,2 4,5 4,0 3,9 Merivartiostoissa on jatkuva johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmius meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan apua. Muiden meripelastusviranomaisten voimavarat hyödynnetään. Meripelastuksen osaaminen varmistetaan koulutuksella, katselmoinneilla ja tarkastuksilla.

17 S i v u 12 Meripelastus Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 4,5 4,1 4,5 Meripelastusavun saapuminen 4,9 4,9 4,2 5,0 onnettomuuspaikalle (1-5) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,6 3,9 3,5 3,9 Tuotokset Etsinnät merialue (kpl) Meripelastustehtävät (kpl) Meripelastuksen ensihoitotehtävä (kpl) Merialueen avustustehtävä (kpl) Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) Pelastettu henkilö (kpl) Estetty onnettomuus (kpl) Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava ja Rajavartiolaitoksella on vielä toistaiseksi käytössään suorituskykyinen kalusto. Merellisen turvallisuuden haasteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alusliikenne Suomenlahdella on säilynyt vilkkaana. Merivartiostot ylläpitivät jatkuvaa meripelastustoimen johtamisvalmiutta sekä päivystivät meripelastuksen hätäradioliikennettä. Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisin kyettiin osoittamaan apua. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste on ollut suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niiden hallinnassa sekä meripelastukseen liittyvien yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Vuonna 2012 valmistuneen merellisen varautumissuunnitelman jalkauttaminen jatkuu edelleen. Meripelastukseen liittyvät tehtävät vähenivät vuonna pitkälti kylmän ja sateisen alkukesän vuoksi. Meripelastus- ja avustustehtävistä valtaosa kohdistui aikaisempien vuosien tapaan huviveneisiin. Menehtyneitä oli tarkasteluajanjaksolla 18 henkilöä, mikä alittaa 2000-luvun keskiarvon. Hätätilanteissa ensimmäinen Rajavartiolaitoksen johtama meripelastusyksikkö on ollut onnettomuuspaikalla keskimäärin 25 minuutissa. Meripelastustapahtumiin johtaneista syistä 59 % on johtunut inhimillisistä tekijöistä kuten merimiestaidollinen virhe, sairaskohtaus tai tapaturma. Tekniset syyt ovat liittyneet 35 %:iin ja ympäristötekijät 6 %:iin meripelastustapauksista. Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastusyksiköiden käyttötunnit vähenivät vuonna. Suurimpana syynä laskuun voidaan pitää tehtävämäärien laskua. Meripelastuksen johtamiseen on käytetty yhteensä hieman yli tuntia. Meripelastukseen on käytetty eri toimijoiden meripelastusyksiköitä yhteensä tuntia. Rajavartiolaitoksen yksiköiden käyttö muodostaa tästä 75 %. Toiseksi suurin toimija ovat vapaaehtoiset meripelastajat, joiden osuus on noin 18 %. Merellinen ympäristönsuojelu Merellinen ympäristön valvonta sekä ympäristörikosten selvittäminen ja tutkinta ennalta ehkäisevät tehokkaasti merellisen ympäristön saastumista. Valmius avomerellä tapahtuvaan öljy- ja kemikaalitorjuntaan on Rajavartiolaitoksen osalta hyvä.

18 S i v u 13 Merellisen ympäristön suojelu Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 0,0 3,5 1,6 Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 3,9 0,0 3,5 1,6 Tuotokset Vuoden aikana Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 66 öljypäästöä (2014: 39) Suomen merialueilla. Valtaosa toimintavuonna havaituista päästöistä tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa ja ne olivat määrältään erittäin pieniä. Öljypäästövalvonnan painopistealueet ovat talousvyöhyke ja aluemeri. Näillä tapahtuneet päästöt ovat viimevuosien tapaan pysyneet vähäisinä. Vuonna aloitettiin yhdeksän hallinnollista öljypäästötutkintaa öljypäästömaksun edellytysten selvittämiseksi. Kaikki päästöt olivat päästetyn öljyn määrällä arvioiden pieniä ja suurelta osin satama-alueella tapahtuneita. Öljypäästömaksupäätöksiä tehtiin kaksi kappaletta, joista toisen tutkinta oli aloitettu vuonna 2011 ja toisen. Molemmissa tapauksissa päätettiin maksun määräämättä jättämisestä. Osassa tapauksista tutkinta päätettiin, koska päästäjää ei voitu yksilöidä. Viiden tapauksen osalta tutkinta jatkuu edelleen vuonna Toimintavuonna aloitettiin myös kolmen alusöljypäästötapauksen esitutkinta. Yhdessä tapauksessa annettiin rangaistusvaatimus rangaistusmääräysmenettelyssä ja kahden muun tapauksen tutkinta jatkuu vuonna Panokset ja tehokkuus Aluspäästötapausten määrä (kpl) Merellisen turvallisuuden lisääminen Sma Kustannukset (milj. ) ko vuoden hintatasossa 7,7 10,7 6,6 12,0 Henkilötyövuodet Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Merellisen turvallisuuden kustannusten nousun suurin syy on panostus vanhentuneen kaluston ja materiaalin uusimiseen. Tämä näkyi suorina vuosikustannuksina sekä poistojen kasvuna. Pienempi osuus kustannusten kasvusta johtui henkilötyövuosimäärän noususta. Tuottavuus ja taloudellisuus laskivat, koska henkilötyövuodet ja kustannukset nousivat enemmän kuin painotetut suoritteet. Suurin vaikutus painotettujen suoritteiden määrään oli etsintöjen ja meripelastustapahtumien määrän laskulla Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rajavartiolaitoksella on hyvä valmius osallistua valtakunnan puolustamiseen. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin olosuhteissa Sma Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen ( 3,6 3,8 3,9 4,1 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen kasvoi vuoden 2014 tasosta. Varusmiesja reserviläiskoulutuksen määriä kasvatettiin. Aikaisempaa suurempi osuus koulutetuista

19 S i v u 14 varusmiehistä ja reserviläisistä voitiin sijoittaa Rajavartiolaitoksen reserviin. Tämä nosti sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistumisen tunnuslukua. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Rajavartiolaitoksella on ajanmukaiset puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen rauhan aikana on jatkuvaa. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 4,1 4,2 4,0 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,5 3,5 4,1 3,9 Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisiajan valmiuksien ylläpito ja kehittäminen toteutui suunnitellusti vuonna ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Rajavartiolaitoksen henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset on koulutettu kriisiajan tehtäviin ja sijoitettu rajajoukkoihin. Sotilaallisen maanpuolustuksen koulutusvuorokaudet nousivat verrattuna vuoteen Asevelvollisten koulutusvuorokausien määrää nostivat järjestettyjen kertausharjoitusten määrän lisääntyminen sekä varusmiessaapumiserien vahvuuden nosto. Joukkotuotanto toteutui ennakoitua paremmin. Henkilöstö voitiin sijoittaa rajajoukkoihin. Myös henkilöstön koulutusvuorokausien määrä kasvoi lisääntyneiden kertausharjoitusten vuoksi. Henkilöstön koulutusvuorokausia ei ole esitetty tilinpäätöksessä aiemmin. Panokset ja tehokkuus Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,8 4,5 Materiaalivalmius (1-5) 3,7 4,1 3,8 3,7 Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,3 3,5 3,6 4,3 Koulutettavuus (1-5) 3,0 3,0 3,1 4,3 Sijoitettavuus (1-5) 3,4 3,8 4,0 5,0 Koulutus (1-5) 3,6 3,8 3,8 3,7 Tuotokset Koulutusvuorokaudet asevelvolliset (kpl) Koulutusvuorokaudet henkilöstö (kpl) Järjestetyt kertausharjoitukset (kpl) Itse järjestetyt sotilaallisen maanpuolustuksen koulutustilaisuudet (kpl) Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen Sma Kustannukset (milj. ) ko vuoden hintatasossa 10,6 10,7 10,3 14,1 Henkilötyövuodet 115,0 115, ,5 Tuottavuus ind Taloudellisuus ind

20 S i v u 15 Sotilaallisen maanpuolustuksen kustannukset ja henkilötyövuodet nousivat selvästi. Syynä tähän oli lisääntynyt kertausharjoitustoiminta. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat huomattavasti painotettujen suoritteiden lisääntyessä. Keskeisin syy oli koulutusvuorokausien määrän kasvu Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa. Rajavartiolaitos toimii perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen lähellä ihmistä. Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) Rajavartiolaitoksen osallistuminen rajaseudun ja rannikon harvaan asuttujen alueiden viranomaispalvelujen tuottamisessa laski suunnitellusti vuoden 2014 tasosta Rajavartiolaitoksen keskittyessä ydintehtäviinsä. Turvallisuuden tunne Rajaseudun ja saariston ihmiset ja sidosryhmät kokevat Rajavartiolaitoksen toiminnan lisäävän turvallisuutta. Rajavartiolaitos on tavoitettavissa. Harvaanasutun alueen asukkaiden turvallisuuden tunne on laskenut. Muiden viranomaisten näkemys Rajavartiolaitoksen merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle on selvästi kansalaisten näkemystä korkeammalla tasolla. Viranomaisavun antaminen Sma 3,3 3,4 3,2 3,3 Turvallisuuden tunne Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,2 3,3 3,1 3,2 Partioinnin kattavuus maarajalla (1-5) 3,0 3,0 3,0 3,0 Partioinnin kattavuus merirajalla (1-5) 3,0 3,0 3,0 3,0 Harva-alueen asukkaiden kokemus (1-5) 3,4 3,4 3,3 3,1 Harva-alueen viranomaisten näkemys (1-5) 3,6 4,1 3,5 4,1 Rajavartiolaitos tuottaa ydintehtävien ohessa monialaista viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille. Ilma-aluksilla tuetaan muita vastuuviranomaisia tarvittaessa koko valtakunnan alueella. Painopiste on kiireellisissä Rajavartiolaitoksen erityisosaamista tai -materiaalia vaativissa tehtävissä.

21 S i v u 16 Viranomaisavun antaminen Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,6 3,9 3,5 3,8 Rajavartiolaitoksen antama viranomaisapu (1-5) 3,6 3,9 3,5 3,8 Tuotokset Yhteistoimintapartiot (h) Turvallisuuspalvelut harva-alueilla (poliisi- ja virkaaputehtävät) (kpl) Etsinnät maa-alue (kpl) Pelastustehtävät maa-alue (kpl) Ensihoitotehtävät (pl. meripelastukseen liittyvät) (kpl) Avustustehtävä maa-alue (kpl) Muu pelastussuorite maa-alue (kpl) Viranomaisavun antamisen laatu ja palvelukyky laski ennakoitua vähemmän. Tehtävämäärät ovat pienentyneet ja yhteistoimintapartiotunnit vähentyneet.

22 S i v u Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Kehityshankkeisiin osallistuminen edellytti aiempaa voimakkaampaa priorisointia. Kustannustehokkuuden parantamiseksi tehdyt tukipalveluiden uudelleen järjestelyt saatiin vakiinnutettua ja palvelun laadun parantamiseen tähtäävät jatkotoimenpiteet käynnistettyä. Kerätyt kokemukset ja asiakaspalautteet hyödynnetään palvelun kehittämiseksi. Materiaalihallinto Materiaalihallinnon painopiste oli operatiivisen liikkuvuuden turvaamisessa sekä asevelvollisten koulutuksen tukemisessa. Vuoden aikana vakiinnutettiin teknillinen yhteistoiminta puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen sekä Rajavartiolaitosta tukevien joukko-osastojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi aloitettiin yhteistyösopimuksen valmistelu Logistiikkalaitoksen kanssa. Materiaalihankinnat toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Rajavartiolaitoksen virkavaatetuksen uudistamisessa aloitettiin viimeisen asukokonaisuuden, maastopartiointiin soveltuvan ajoasun, kehittäminen yhdessä sopimustoimittajan kanssa. Uuden partioasun käyttöönotto aloitettiin itärajalla. Tietohallinto Tietohallintoa kehitetään huomioiden Rajavartiolaitoksen strategia ja johdon linjaukset. Kaikki tietohallinnon hankkeet perustuvat kokonaisarkkitehtuurilähtöisesti toiminnan vaatimuksiin. Uudet hankkeet toteutettiin projekti- ja hankehallintamallilla. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin laatimalla sisäministeriön puitteissa nykytilan kuvaukset. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten yhteisten tietojärjestelmähankkeiden toimeenpanoon. Suurin osa Rajavartiolaitoksen perustietoteknisistä palveluista hankittiin HALTIK:lta ja niitä kehitettiin yhdessä HALTIK:n kanssa. Muut kuin HALTIK:n palveluihin kuuluvat perustietotekniset palvelut luovutettiin Valtorin tuotantovastuulle. Valmistauduttiin HALTIK:n siirtymiseen osaksi Valtoria ja toteutettiin toimialasidonnaisten tehtävien palauttaminen HALTIK:sta takaisin Rajavartiolaitoksen vastuulle. Merkittävimmät operatiiviset tietojärjestelmät toimivat hallinnon turvallisuusverkossa ja kaikki toimipisteet on liitetty turvallisuusverkkoon. Rajojen valvonnassa käytettävää teknistä valvontajärjestelmä ylläpidettiin ja kehitettiin. Itärajalle hankittiin siirrettävää valvontalaitteistoa. Merialueen tutkia uusittiin. Rajojen valvonnan analyysi, suunnittelu ja tilanteenseuranta tietojärjestelmä RASTI otettiin tuotantokäyttöön keväällä. Rajatarkastuksissa käytettävän tekniikan osalta Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti EU:n Älykkäät rajat -hankkeen valmisteluun ja toteutti hankkeen pilotoinnin Helsingin satamassa ja Vaalimaalla. Toimitilahallinto Onttolan alueen peruskorjaus- ja kehittämishankkeen suunnittelu jatkuu vuonna 2016 ruokalan perusparannuksen valmistuttua. Senaatti-kiinteistöt on varautunut vuosien investointikehyksessään hankkeen rahoitukseen. Immolan alueen kehittämissuunnitelman periaatteet valmistuivat joulukuussa ja hankkeen toteuttaminen aloitetaan vuoden 2016 aikana ruokalan perusparannuksella. Senaattikiinteistöt on varautunut vuosien investointikehyksessään hankkeen rahoitukseen.

23 S i v u 18 Rajavartiolaitoksen pääkaupunkiseudun toimitilahankkeen rakentaminen on viivästynyt ja muutto toimitiloihin toteutuu vuoden 2016 toukokuun alusta alkaen. Hanke on osa Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelmaa ja hillitsee jatkossa vuokramenojen kasvua. Vartiolentolaivueen Helsinki-Vantaan lentotukikohdan rakentamisesta järjestetään toinen urakkalaskentakierros kustannusarvion ylittymisestä johtuen. Tavoiteaikatauluna lentotukikohdan valmistumiselle on edelleen vuoden 2016 loppu. Alustoimiala Ulkovartiolaiva Turvan eri ominaisuudet ja suorituskyvyt otettiin vuoden aikana täysimääräisesti käyttöön. Vuoden aikana aluksen järjestelmät ja laitteet on säädetty ja henkilöstön koulutusta on järjestetty. Alusta on täydennetty erilaisilla varustehankinnoilla. Alus on ollut suunnitellusti operatiivisessa käytössä. Käynnistettiin uuden NV-15E kovapohjaisen kumiveneen evaluointi. Evaluoinnin perusteella tehdään ratkaisut venesarjan hankkimisesta merivartioasemien käyttöön. PV-281 partiovene varustettiin ja lähetettiin Frontex-operaatioon Kreikan saaristoon. Vene varustettiin muun muassa ylimääräisellä sivuponttonilla. Tämä paransi merkittävästi aluksen pelastuskykyä. Merivene MIV-15E veneen ja kalustolautan evaluointiversion hankintaa ei kyetty toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa. Saadut tarjoukset eivät täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia. Uudet tarjoukset saadaan 2016 helmikuussa. Vartiolaiva Merikarhu varustettiin syksyn aikana tulevaa Frontex-operaatiota varten. Alukseen hankittiin muun muassa varaosia ja erityislaitteita. Alukseen hankittiin myös uusi valmiusvene tehostamaan aluksen kykyä operoida vaihtelevissa ja vaativissa tehtävissä Välimerellä. Muun aluskaluston huoltotoimenpiteet toteutettiin suunnitellusti. Kaupallinen toimiala Viestintä Voimaan tulleet uudet julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT) huomioitiin Rajavartiolaitoksen hankinnoissa. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti vuonna turvallisuusviranomaisten hankintaverkostoon. Hankintaverkoston tarkoituksena on informaation ja parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä yhteishankinta-kilpailutusten järjestäminen. Viestinnän painopiste oli Rajavartiolaitoksen toimenpiteissä laajan laittoman maahantulon hallitsemiseksi. Julkisuudessa oli esillä erityisesti Venäjältä itärajan pohjoisille rajanylityspaikoille tulleet turvapaikanhakijat, Rajavartiolaitoksen osallistuminen tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan sisärajoilla, valmius rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sisärajoille sekä laittoman maahantuloon liittyvien rikosten esitutkinnat. Rajavartiolaitoksen tiedotuksessa painotettiin myös säästötoimenpiteiden aiheuttaman resurssivajeen vaikutuksia rajaturvallisuuden hallintaan ja varautumiseen. Myös alueloukkausepäilyt, venäläisen moottoripyöräkerhon liikkuminen ja Rajavartiolaitoksen osallistuminen Frontex-operaatioihin saivat vuoden aikana paljon julkisuutta. Vartiolaiva Turva esittäytyi kesän aikana yleisölle ja tiedotusvälineille Suomessa Open Ship -tapahtumissa ja Saksassa World Maritime Rescue -tapahtumassa. Rajavartiolaitoksessa lisättiin sosiaalisen median käyttöä viestintäkanavana.

24 S i v u 19 Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen säädösvalmistelussa huomioidaan sisäministeriön yhteiset ja omat säädösvalmistelun laadun parantamista koskevat tulostavoitteet. Rajavartiolaitoksella on kattava tiedonkeräysjärjestelmä sitä koskevien säädösten toimivuudesta ja muutostarpeista. Hanke Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain valmistelemiseksi asetettiin maaliskuussa. Uuteen lakiin siirrettäisiin nykyisin rajavartiolaissa olevat Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa koskevat säännökset. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2017 ja laki tulisi voimaan vuonna Sisäministeriö ja ympäristöministeriö asettivat syyskuussa työryhmän selvittämään merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien torjunnan operatiivisen johtovastuun siirtämistä sisäministeriölle hallitusohjelman mukaisesti. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa Selvitystyön perusteella on tarkoitus laatia hallituksen esitys siirron toteuttamisen edellyttämistä säädösmuutoksista hallituskauden kuluessa. Rajavartiolaitos on jatkanut aktiivista ja ennakoivaa vaikuttamista Euroopan unionin säädösvalmisteluun. Älykkäät Rajat -paketin käsittelyä ja uusittavan lainsäädäntöehdotuksen valmistelua edistettiin esittelemällä Euroopan parlamentille, komissiolle ja laajoista tietojärjestelmistä vastaavalle EU:n virastolle rajatarkastusten toimeenpanoa Suomessa maa- ja merirajoilla sekä lentokentillä. Pakettiin liittyvä pilotointi toteutettiin Suomessa. Komissio antoi joulukuussa ehdotukset Euroopan raja- ja merivartiojärjestelmän perustamisesta ja Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta rajatarkastusten tehostamiseksi ulkorajoilla. Suunnittelu- ja taloushallinto Rajavartiolaitos on jatkanut talouden sopeuttamisohjelman toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa. Sopeuttamisohjelma ei sisällä vuosien 2014 ja kehyspäätösten leikkauksia. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmällä on tuotettu säädösten, määräysten sekä Rajavartiolaitoksen johtamisen edellyttämät tarpeelliset ja ajantasaiset tiedot. Taloushallinnon toimintojen keskittäminen valtakunnalliseen johtoon toteutettiin vuoden 2014 alusta alkaen. Toimintamalli on todettu toimivaksi ja resursseja säästäväksi. Tilivuoden aikana on otettu käyttöön myös valtion hankinnasta maksuun prosessin automaatioastetta nostavia toimintoja kuten sopimuskohdistus- ja tiliöintikooditoiminnallisuus. Rajavartiolaitoksen laskuista 15 % (4 732 kpl) tuli jo valmiiksi tiliöitynä. Rajavartiolaitos päivitti tuloksellisuuden laskentajärjestelmäänsä vuoden alusta alkaen. Tässä yhteydessä otettiin käyttöön yksittäisiä uusia mittareita ja päivitettiin joidenkin mittareiden laskentatapaa. Muutos toteutettiin siten, että historiatieto on vertailukelpoista vuoteen 2009 saakka. Muutaman yksittäisen uuden tai muuttuneen mittarin osalta ei historiatietoa ole saatavilla ennen vuotta. Näiden mittareiden nolla-arvoja ei huomioida laskennassa. Uudistuksella keskitettiin suunnittelua ja vähennettiin hallintoon kuluvaa työaikaa. Talousarvioin ulkopuolista rahoitusta on hyödynnetty aktiivisesti. EU:n ulkorajarahaston ohjelmakausi päättyi kesällä. Rajavalvonnan ja -tarkastusten parantamiseen kohdistuneet hankkeet tarkastuksineen saatettiin päätökseen syksyn aikana. EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston toimeenpano käynnistyi ensimmäisellä haulla lokakuussa Rajavartiolaitos jätti rahoitushakemuksen 14 hankkeeseen. Lisäksi Rajavartiolaitos on ollut mukana useassa muulla EU-rahoituksella toteutettavassa kehittämishankkeessa (mm. FP7 - tutkimuksen puiteohjelma ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto). Ulkoasiainministeriö on tukenut IBA-rahoituksella merellisen toimintaympäristön hankkeita.

25 S i v u 20 Rajavartiolaitoksessa jatkettiin edellisvuonna käyttöön otetun riskienhallinnan toimintamallin jalkauttamista. Vuonna riskien arviointi toteutettiin strategisista päämääristä merellisen turvallisuuden lisäämisen sekä kriisivalmiuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen osalta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Rajavartiolaitos osallistui konsortion jäsenenä Euroopan unionin rahoittamiin tutkimushankkeisiin. Rajatarkastusten automatisointia tutkivassa ja kehittävässä FastPasstutkimushankeessa (vuodet ) siirryttiin demonstraatiovaiheeseen. Hanketta jatketaan Rajavartiolaitoksessa arvioimalla demonstraatioita rajaviranomaisten näkökulmasta. BODEGA-hankkeessa ( ) tutkittiin inhimillisiä tekijöitä rajavartijan työssä kirjallisuuskatsauksen, työpajan ja Älykkäät rajat -skenaarioiden mallintamisen kautta. Hanke jatkuu skenaarioiden mallintamisella, kenttätutkimuksilla ja loppukäyttäjätyöpajoilla. Rajavartiolaitos johti älykästä videovalvontajärjestelmää kehittävän EWISA-hankkeen ensimmäisen työpaketin työskentelyn. Työpaketin tuloksena laadittiin järjestelmän vaatimusmäärittely ja tehtiin markkinakartoitus. EWISA-hanke on Romanian rajapoliisin vetämä EU:n nelivuotinen FP7 -hanke ja se jatkuu vuoteen 2018 saakka. Kansainvälisellä tasolla osallistuttiin Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston yhteistyöhön. Suomen Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajaviranomaisten välisessä koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen alatyöryhmässä Rajavartiolaitoksen hankevastuilla toteutettiin kolme tutkimushanketta julkaisuineen. Rajavartiolaitos vastasi projektipäällikkyydestä sisäministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa "Sisäisen turvallisuuden strategian yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja siihen liittyvät indikaattorit". Hanke liittyi sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Siihen osallistui myös poliisin, pelastustoimen, Kriisinhallintakeskuksen, maahanmuuttohallinnon ja Hätäkeskuslaitoksen edustajat. Työ valmistui määräajassa. Rajavartiolaitoksen toimintaympäristötutkimuksen ensimmäinen vaihe päättyi marraskuussa kahden tutkimusraportin julkaisemiseen. Aloitetussa jatkohankkeessa tutkitun tiedon perusteella arvioidaan rajaturvallisuuden toimintaympäristön ja uhkakuvien muutoksia esimerkiksi arktisen rajaturvallisuuden ja rannikkovartiostotoiminnan näkökulmasta. Raja- ja merivartiokoulun julkaisusarjassa julkaistiin seitsemään kirjaan koottuna yhteensä yhdeksän julkaisua Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtiokonttorin määräyksen (VK/1078/00.01./2014, ) mukaan kustannusvastaavuuslaskelmien eri osa-alueiden esittämisvelvollisuuden raja on nostettu miljoonaan euroon. Tästä syystä kustannusvastaavuuslaskelmat esitetään vain ilma-alusten sairaankuljetusten sekä yhteisrahoitteisen toiminnan osalta. Vuoteen 2013 saakka esitettyjen kustannusvastaavuuslaskelmien tuotot olivat viisumien ja muiden lupien osalta euroa ja vuokraustoiminnan osalta euroa. Sairaankuljetukset, ilma-alukset Kustannusvastaavuuslaskelmien laskentatapa on ollut käytössä Rajavartiolaitoksessa 1990-luvun lopulta. Kustannukset kohdennetaan ilma-alusten konekohtaisen lentotuntimäärän perusteella. Kulut on eritelty palkkoihin ja muihin toimintamenoihin. Muuta kululajikohtaista erittelyä ei ole saatavilla. Vuonna sairaankuljetusten lukumäärä eri ilma-aluksilla oli yhteensä 153 tuntia (2014:158 tuntia). Laskutus tehdään jokaiselta alkavalta viideltätoista minuutilta.

26 S i v u 21 Vuonna käytössä olleen suoriteasetuksen (998/2013) hinnat on laskettu vuoden 2012 toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden kustannusvastaavuuslaskelma on ylijääminen seuraavista kertaluonteisista syistä: Vuoden kokonaislentotuntimäärä on noin 200 tuntia suurempi kuin maksuasetuksen hintoja laskettaessa arvioitiin. Tämä laskee toteutuneiden sairaankuljetusten tuntikohtaista kustannusta. Maksuasetuksen korkoprosenttina on käytetty vuoden 2012 efektiivistä korkokantaa 2,1%. Vuonna korkoprosentti oli 0,6. Vuodelta 2014 siirtyi laskutettavaksi vuodelle noin euron kuljetukset. Vartiolentolaivueen vuodelle suunnitelluista menoista siirtyi yli 1,5 milj. euroa vuodelle Vuonna 2012 Rajavartiolaitoksen kulutusmenot olivat 6,3 milj. euroa suuremmat kuin vuonna. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Sairaankuljetustoiminta (ilma-alus) Kustannukset/tuotot Tavoite Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Sairaankuljetukset Maksullisen palvelutoiminnan tuotot sairaank uljetustuotot ilma-aluk silla Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä: Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä: Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: Kokonaiskustannukset yhteensä: Kustannusvastaavuus (tuotot-kust) Kustannusvastaavuus % 100 % 161 % 103 % 100 % (monta % tuotot kattavat kustannuksista) Suoriteasetuksen päivitys ja hintojen tarkistus valmisteltiin loppuvuonna Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteista toimintaa seurataan projektit ja hankkeet -tililuokassa. Hankekoodille kirjataan sekä tulot että erilliskulut. Arvonlisäverot on kirjattu projektille ja tukikelpoisesta palaumasta on vastaava osuus tuloutettu sekalaisiin tuloihin momentille

27 S i v u 22 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien tuotoissa on Rajavartiolaitokselle saadut rahoitusosuudet eri hankkeisiin (joko toimintamenomomentille tuloutetut tai kirjausoikeudella momentille saadut). Kuluissa on näitä hankkeita vastaavat menot. Kuluissa on mukana myös käyttöomaisuushankinnat. Suurin osa Rajavartiolaitoksen ulkopuolisesta rahoituksesta kohdistuu EU:n ulkorajarahastohankkeissa Rajavartiolaitoksen omaisuuden hankintaan (esim. partioajoneuvot, helikopterit, maa- ja merirajan valvontalaitteet, rajanylityspaikkojen kehittäminen). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on EU:n ulkorajarahastohankkeiden osalta tehty maksuperusteella eikä kuluja vastaavia tuloja ole viety siirtosaamisiksi, koska hankkeiden rahoitusta ei ole vahvistettu tai rahoitus vahvistetaan lopullisesti vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Muiden hankkeiden osalta tulot on kirjattu suoriteperusteella. EU:n ulkorajarahastohankkeiden tuottoja ovat olleet vuoden 2013 vuosiohjelmasta maa- ja merirajan tekninen valvonta euroa, automaattiset rajatarkastuslinjastot euroa sekä maastoliikkuvuuden parantaminen euroa. Nämä erät on tuloutettu toimintamenomomentille. Kirjausoikeus momentille saatiin AB/B412 helikoptereiden uusimiseen euroa. Yhteisrahoitteisissa hankkeissa on edellä mainittujen EU:n ulkorajarahastohankkeiden lisäksi mukana muun muassa FastPass-hanke sekä New Delhin ja Abujan yhdyshenkilöprojektit. Yhdyshenkilöhankkeet ovat Rajavartiolaitoksen hankkeita, joissa Rajavartiolaitos asettaa yhdyshenkilön asemamaahan ja ulkoministeriö osallistuu kustannusten korvaamiseen. FastPass-hankkeessa kehitetään yhä luotettavampaa teknologiaa matkustajan tunnistamiseksi lentoasemilla ja muilla rajanylityspaikoilla. Hankkeen vetovastuu on Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ja kyse on EU-rahoitteisesta hankkeesta. VTT koordinoi myös eurooppalaista rajavalvontaa edistävää Bodega-hanketta, jonka pääpaino on inhimillisten tekijöiden huomioimisessa niin viranomaisten kuin matkustajienkin näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on tehostaa ja yhtenäistää erilaisia automaattisia rajatarkastusjärjestelmiä eettisistä lähtökohdista. Laskelmassa on mukana myös ulkoministeriön rahoituksella (kirjausoikeus momentille Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö) rahoitettuina hankkeina onnettomuusaluksien riskiarvio- ja laivapalotoimintamallien kehittäminen sekä itäliikenteen kehitykseen vaikuttavat tekijät. Euroopan komission rahoittamia hankkeita ovat lisäksi Romanian poliisin johtama EWISA-hanke, jonka tavoitteena on lisätä videovalvonnan älykkyyttä ja käytettävyyttä osana valvonta- ja tilannekuvajärjestelmiä. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaan puiteohjelmaan kuuluvassa ECGFAN Academy Network -hankkeessa pyritään muun muassa luomaan verkosto rannikkovartiostotoimintoihin liittyvien oppilaitosten välille. Hanke on Rajavartiolaitoksen johtama. Rajavartiolaitos osallistuu myös komission rahoittamaan FP puiteohjelmaan kuuluvaan EUCISE2020-projektiin, jossa ensisijaisena tavoitteena on kehittää ja toteuttaa testiympäristö aiemmissa hankkeissa ja EU:n strategisissa asiakirjoissa ehdotettujen merellisen toimintaympäristön tietojen vaihdon parantamiseksi koko EU:ssa. Frontex-operaatioita ei ole käsitelty yhteisrahoitteisina hankkeina, koska kyse on EU:n ja Suomen välisestä yhteistoiminnasta ja Rajavartiolaitos saa korvauksen panoksestaan yhteisiin operaatioihin.

28 S i v u 23 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Toimiala: Rajavartiolaitos Tavoite euma euma euma Kustannukset/ tuotot TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset kustannusvastaavuus -% 14 % 25 % 52 % 10 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on huomioitu tukitoimintojen kustannuksina 5 %:n yleiskustannuslisä (arvio) sekä poistoina ja korkoina 1 % (arvio) Rajavartiolaitoksen vuosittaisista poistoista ja koroista. Muina erilliskuluina on ilmoitettu arvonlisäveromenot ja tiliryhmän 12-kulut. Tavoitteena on esitetty Rajavartiolaitoksen tulo- ja menosäännössä esitetty arvio rahastojen/ulkopuolisen rahoituksen palaumista Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista Vuoden aikana päivitettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille Suunnitelmassa otettiin huomioon vuoden alussa voimaan tulleet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien muutokset. Vuoden 2016 rajavartijan peruskurssille pyrittiin suunnitelman mukaisesti rekrytoimaan 20 % naisia naisrajavartijoiden kokonaismäärän lisäämiseksi. Rekrytoinnissa käytettiin positiivista erityiskohtelua antamalla naishakijoille lisäpiste vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta sekä laskemalla 12 minuutin juoksutestin vaatimusrajoja naisten osalta. Pääsykokeiden perusteella kurssille hyväksytyistä 26 % oli naisia.

29 S i v u HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian 2022 mukaisesti Rajavartiolaitoksessa on luotettava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallinen. Itärajan rajojen valvonnan vahventamiseksi siirrettiin 25 henkilön työpanos rajatarkastuksista rajojen valvontaan. Hajautettu työ mahdollistettiin Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden esikunnissa työskenteleville johto- ja asiantuntijatehtävissä toimiville virkamiehille. Työaikajoustojen tehostamiseksi Rajavartiolaitoksen esikunnassa sekä Raja- ja merivartiokoulussa kokeiltiin etätyön soveltuvuutta mahdollistamalla etätyön tekeminen niin ikään johto- ja asiantuntijatehtävissä toimiville. Rajavartiolaitoksen palvelukseen valmistui Maanpuolustuskorkeakoulusta 22 sotatieteiden kandidaattia ja rajavartijan peruskurssilta 59 rajavartijaa. Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksessa työskenteli yhteensä henkilöä, joista upseereita oli 312 (11,3 %), opistoupseereita 261 (9,4 %), erikoisupseereita 38 (1,4 %), rajaja merivartijoita (63,8 %) sekä siviilivirassa palvelevia 393 (14,2 %). 3.2 HENKILÖSTÖN TILAA KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen euma 2013 euma 2014 euma Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 12,6 6,6 5,3 Lähtövaihtuvuus (%) 0,3 0,2 0,8 Kenttäkelpoisuus (1-5) 4,4 4,4 4,4 Fyysinen kunto (1-5) 4,3 4,3 4,3 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,6 9,9 9,2 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,8 0,6 0,6 Työilmapiiri (1-5) 3,5 3,5 3,5 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 39,7 40,0 39,4 Koulutustasoindeksi 4,2 4,2 3,9 Sukupuolijakauma (% naisia) 12,6 13,0 13,6

30 S i v u HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Toimiala:_Rajavartiolaitos Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti henkilötyövuotta (2014: 2 685) Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma % osuus 2014 % osuus % osuus Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä, joista miehiä (86 %) ja naisia 376 (14 %). Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 68 %. Vakituisesta henkilöstöstä upseereita on noin 11 %, opistoupseereita noin 9 %, raja- ja merivartijoita yhteensä noin 64 %, erikoisupseereita noin 1 % ja siviilivirkamiehiä noin 14 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 5 %. % vert.ed. vuoteen 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatu ,3 henkilöstömäärä ,5 naiset , , ,5 4,7 miehet , , ,5-0,1 vakinaiset , , ,2 0,4 naiset , , ,6 5,1 miehet , , ,6-0,3 määräaikaiset 46 1,7 52 1,9 48 1,7-7,7 naiset 26 0,9 31 1,1 27 1,0-12,9 miehet 20 0,7 21 0,8 21 0,8 0,0 kokoaikaiset , , ,5 0,2 naiset , , ,0 4,7 miehet , , ,5-0,5 osa-aikaiset 35 1,3 40 1,4 43 1,5 7,5 naiset 19 0,7 19 0,7 16 0,6-15,8 miehet 16 0,6 21 0,8 27 1,0 28,6 keski-ikä 39,7 40,0 39,4-1,5 naiset 44,5 44,3 42,8-3,4 miehet 39,1 39,4 38,9-1,3 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta% 76,4 76,9 76,9 0,0 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi ,1 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta , , ,9 0,2 välilliset työvoimakustannukset ,5 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 68,9 66,5 61,6-7,4 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi 3,49 3,46 3,46 0,0 lähtövaihtuvuus % 0,3 0,2 0,8 300,0 tulovaihtuvuus % 4,3 4,2 4,3 2,4 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,0 0,07 0,13 sairauspoissaolot työpäivää/htv 8,6 9,9 9,2-7,1 työterveyshuolto /htv ,9 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv ,7 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,2 4,2 3,9-7,1 naiset 4,30 4,30 4,00-7,0 miehet 4,20 4,10 3,80-7,3 koulutus ja kehittäminen /htv koulutuspanostus työpäivää/htv 12,6 6,6 5,3-19,7

31 S i v u Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (39,4) laski viime vuodesta (40,0) muutaman vuoden nousun jälkeen. Lasku johtuu henkilöstön rekrytoinnista. Keski-ikä on varsin matala johtuen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen miesten keski-ikä (38,8 vuotta) on selvästi naisten keski-ikää (42,8 vuotta) matalampi. Suurin henkilöstöryhmä (33,0 %) iän perusteella oli vuotiaat. Henkilöstön ikärakenne mies nainen yhteensä Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna oli 3,9.

32 S i v u 27 Henkilöstön koulutusaste Mies Nainen Yhteensä Koulutusastejakauma on edellisvuosien kaltainen. Selkeästi suurin osuus on keskiasteen koulutuksen saaneet henkilöt. Syynä tähän on raja- ja merivartijoiden suuri osuus (64 %) henkilöstöstä Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 4,9 % (137 henkilöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,8 %. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma kasvoi 15,1 % (2014: 4,3 %). 160 Lähtövaihtuvuus A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen poistuma (A+B+C) E. Muu poistuma F. Poistuma yhteensä (D+E)

33 S i v u HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLU- KUJA Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 171 milj. euroa, mikä on henkilötyövuotta kohti laskettuna noin euroa. Työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohti ovat pysyneet viimevuotisella tasolla. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ jakauma Vert. edell. vuoteen I. Palkkasumma , , ,00 75,4 % 0,4 % II. Tehdyn työajan palkat , , ,10 60,2 % 0,2 % A. Välilliset palkat , , ,90 15,2 % 1,0 % B. Sosiaaliturva , , ,30 22,0 % - 4,5 % C. Muut välilliset kustannukset , , ,90 2,6 % 34,5 % III. Välilliset työvoimakustannukset , , ,20 39,8 % -7,1 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä , , ,30 100,0 % -0,5 % Työvoimakustannukset/HTV ,0 % Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (ydintoimintoihin, ohjaustoimintoihin ja tukitoimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lkm x työpäivän pituus) kasvoi 0,15 % edellisvuodesta. Ei tehdyn vuosityöajan (vuosilomat, sairaudet, tapaturmat ja muut palkalliset vapaapäivät) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski 0,5 % edellisen vuoden tasosta. TYÖAJAN KÄYTTÖ vuosimuutos (% säännöllisestä vuosityöajasta) %-yksikköä Tehty vuosityöaika 76,4 76,9 76,9 0,2 Koulutus 5,0 4,0 4,7 17,5 Ei tehty vuosityöaika 18,6 18,9 18,4 1,61

34 S i v u Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavasti: Perhevapaiden käyttö (työpäivää) mies nainen yhteensä Vuosimuutos % Vuosimuutos % Vuosimuutos % Erityisäitiysloma , , ,7 Äitiys/vanhempainloma , , ,7 Isyysloma , , ,8 Hoitovapaa , , ,9 Osittainen hoitovapaa , , ,8 Lapsen vaikea sairaus , , ,7 Pakottavat perhesyyt , , ,0 Tilapäinen hoitovapaa , , ,7 Kaikki yhteensä , , ,7 Miehet käyttivät perhevapaapäiviä eniten osittaiseen hoitovapaaseen ja isyyslomaan. Naisilla vastaavasti osittaisesta hoitovapaasta ja äitiyslomasta/vanhempainlomasta kertyi eniten perhevapaita. Vuoden 2014 luvut eivät sisällä kaikkia pidettyjä perhevapaita. Luvussa ovat mukana Kieku-järjestelmään siirtymisen jälkeen kirjatut perhevapaat Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti toimintakertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille alla olevan taulukon mukaisesti: KURSSEILLE OSALLISTUMINEN Kurssille osallistuneet Kurssit miehiä naisia Yleisesikuntaupseerikurssi 58 (alkanut, valmistuu 2017) 2 0 Yleisupseerikurssi 57 (alkanut 2014 valmistunut ) 2 0 Esiupseerikurssi 67 (alkanut 2014, valmistunut ) 7 0 Sotatieteiden maisterikurssi 4 (alkanut 2013, valmistunut ) 8 0 Sotatieteiden maisterikurssi 5 (alkanut 2014, valmistuu 2016) 6 0 Sotatieteiden maisterikurssi 6 (alkanut, valmistuu 2017) 9 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi 99. KadK ja 82. MEK (valmistunut ) 21 1 Sotatieteiden kandidaattikurssi 100. KadK ja 83. MEK (valmistuu 2016) 21 1 Rajavartijan peruskurssi Yhteensä TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Työtyytyväisyys Rajavartiolaitoksessa ei järjestetty vuonna työtyytyväisyyskyselyä. Edellinen kysely järjestettiin vuonna 2014, jolloin työtyytyväisyysindeksiksi tuli 3,46. Miehillä indeksiksi tuli

35 S i v u 30 3,45 ja naisilla indeksiksi tuli 3,54. Työtyytyväisyysindeksi laski kolme sadasosaa edellisen vuoden kyselystä. Tyytyväisyys lisääntyi eniten tiedonkulussa (+0,02) ja heikentyi eniten palkkauksessa (-0,07). Vahvimpana osa-alueena koettiin edelleen työilmapiiri ja työyhteisö (3,96). Heikoimmaksi osa-alueeksi koettiin palkkaus (2,99). Rajavartiolaitoksessa järjestetään seuraava työtyytyväisyyskysely vuonna Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Vuonna kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti koko Rajavartiolaitoksen osalta oli 88,4 %. Vaihtelu hallintoyksiköiden välillä oli 65,8-99,1 %. Kenttäkelpoisuusluokan keskiarvo oli 4,4. Vuonna hallintoyksiöiden keskiarvot vaihtelivat välillä 4,3-4,7. Tarkasteltaessa henkilökohtaista kuntoindeksiä (HKI) ikäryhmittäin oli heikoin keskiarvo 3,8 nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat. Vuonna paras HKI oli ikäryhmissä ja vuotiaat, joissa molemmissa HKI keskiarvo 4,5. Luvuissa ei ole muutosta edelliseen vuoteen. Rajatarkastustehtävissä toimivien henkilöiden henkilökohtainen kuntoindeksi oli heikoin 3,9 keskiarvolla (2014: 3,7) Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää. Henkilötyövuotta kohden poissaolopäiviä kertyi 9,2 päivää. Tässä luvussa ei ole huomioitu palkattomia sairauspäiviä, joita oli 455 vrk. SAIRAUSPOISSAOLOJEN KEHITYS muutos Sairauspäiviä ,9 % Sairaustapauksia ,0 % Sairauspäiviä/ htv 8,6 9,9 9,2-7,1%

36 Sairauspoissaolojaksot, kpl S i v u 31 Sairauspoissaolojen jakaantuminen pv 2 pv 3 pv 4-10 pv pv pv pv yli 130 pv Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää. Niiden määrä väheni edellisestä vuodesta 7,5 %. Tapaturmien aiheuttamia sairaustapauksia oli kuitenkin enemmän kuin viime vuonna, mutta niistä aiheutuvat poissaolot olivat lyhyempiä. Tämän johdosta sairauspäiviä henkilötyövuotta kohti (0,6) oli saman verran kuin vuonna Työtapaturmien aiheuttamien sairauspoissaolopäivien määrän lasku on sen verran pieni, että muutos ei näy kyseisessä mittarissa. TAPATURMAPOISSAOLOJEN KEHITYS muutos Sairauspäiviä ,5 % Sairaustapauksia ,1 % Sairauspäiviä/ htv 0,8 0,6 0,6 0 % Tapaturmapoissaolojen jakaantuminen pv 2 pv 3 pv 4-10 pv pv pv pv yli 130 pv

37 S i v u TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT 4.1 RAHOITUKSEN RAKENNE Rajavartiolaitoksen rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tulot kattavat vain noin 4,2 % Rajavartiolaitoksen menoista. Rajavartiolaitos on saanut vuoden aikana 2,8 milj. euroa käyttöoikeutena investointihankkeisiin sisäministeriön momentilta Ulkorajarahasto. Lisäksi sisäministeriö maksoi toimintamenomomentilta rahoitettavien EU:n ulkorajarahastohankkeiden maksuosuuksia 2 milj. euroa. Tästä 1,4 milj. euroa tuloutettiin toimintamenomomentille. Loppuosa oli arvonlisäveron osuutta, joka tuloutettiin sekalaisiin tuloihin. Momentilta Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut on maksettu euroa COSPAS-SARSAT (maailmanlaajuisia tietoliikennesatelliittien välityskapasiteetteja käyttävä meripelastusorganisaatio) jäsenmaksuosuuksia. Momentilla Eräät avustukset on maksettu meripelastusseuroille avustukset osallistumisesta meripelastustoimintaan ( euroa). Momentti otettiin uutena talousarvioon. Määrärahat siirrettiin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan momentilta Lästimaksuista suoritettavat avustukset ( euroa) ja työ- ja elinkeinoministeriön momentilta Eräät merimiespalvelut (7 000 euroa) Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin. Täydentävässä talousarvioesityksessä Rajavartiolaitoksen toimintamenoista siirrettiin nämä määrärahat omalle momentilleen Eräät avustukset. Valtioneuvoston kanslia myönsi kirjausoikeuden määrärahaan momentille Euroopan unionin kansallisen asiantuntijoiden palkkaus ( euroa). Rajavartiolaitoksen virkamies on työskennellyt komission sisäasioiden pääosastolla. Ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö -momentilta myönnettiin Rajavartiolaitokselle yhteensä euron määrärahaa onnettomuusaluksien riskiarvion (Vessel Triage II) jatkohankkeelle. Siirtomäärärahamomenteilta ja jatkuivat laivapalotoimintamallien kehittäminen itämerellä (MIRG) sekä itäliikenteen kehitykseen vaikuttavien tekijöiden hankkeet (yhteensä euroa). Valtiovarainministeriö myönsi euroa koulutuskorvausta ammatillisen osaamisen ja kehittämisen tukeen momentilta Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta määrärahapäätöksiä työllistettävien palkkauksiin momentille saatiin yhteensä euroa. Momentilta maksettiin kymmenen työllisyysvaroin palkatun henkilön kuluja yhteensä euroa. Henkilöt oli palkattu Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin kiinteistönhoito-, varasto-, opastaja- ja ravitsemispalvelutehtäviin. 4.2 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI Muihin sekalaisiin tuloihin momentille on tuloutettu suurimpana eränä ulkorajarahastohankkeiden arvonlisäverojen osuudet ( euroa). Siirrettyjä määrärahoja on peruutettu 18,077 milj. euroa uudelleen budjetointien vuoksi. Nämä erät on raportoitu toisaalla tässä asiakirjassa. Yhteenveto momentin talous- ja lisätalousarvioista (talousarvion tilijaottelun tarkkuus) Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Toimintamenot TAE yhteensä Rajavartiolaitoksen toimintamenot 1. LTAE Itärajan valvonnan tehostaminen Yhteensä

38 S i v u 33 Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Ilma- ja vartioalusten hankinta TAE SuperPuma modifigaatio ja G-huolto TAE Ulkovartiolaivan varustaminen TAE Kahden AB/B412 helikopterin yhdenmuk LTAE Viranomaisveneen uudelleen budjetointi LTAE Helikopterihankkeen uudelleen budjetointi Yhteensä Vuoden talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille myönnettiin nettomäärärahaa 229,8 milj. euroa. Vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioissa toimintamenoihin myönnettiin 1,9 milj. euroa itärajan valvonnan tehostamiseen muuttuneen turvallisuusympäristön vuoksi. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän noin 7,5 milj. euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden aikana noin 10,1 milj. euroa (2014: 8,9 milj. euroa). Toimintamenomomentin tuloutuksista yhteistoiminnan tuottoja on 3,3 milj. euroa (2014: 2,5 milj. euroa). Nämä ovat pääosin EU:lta saatuja Frontex-operaatioiden ja matkakustannusten korvauksien yhteistoiminnan tuottoja (2,1 milj. euroa) sekä yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja tietojärjestelmien ylläpitomaksuja ja kehittämismenoja. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista (2,3 milj. euroa) merkittävimmät erät ovat EU:n ulkorajarahaston rahoitusosuudet (1,4 milj. euroa) ja muut EU- ja ENPI-hankkeet (0,9 milj. euroa). Rajavartiolaitoksen tavanomaisista tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (0,8 milj. euroa) sekä ilma-alusten sairaankuljetustulot (1,9 milj. euroa). Muut tuotot koostuu huutokauppatuloista (0,3 milj. euroa), muonitustuloista (0,23 milj. euroa) ja viisumituloista (0,07 milj. euroa). Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2016 yhteensä 26,9 milj. euroa (2014: 28,2 milj. euroa). Siirtyvistä toimintamenojen määrärahoista oli sidottu lähinnä pitkäkestoisiin tieto- ja valvontajärjestelmähankkeisiin, kiinteistöhankkeisiin sekä alus- ja ilma-alushankkeisiin yhteensä noin 14,1 milj. euroa (2014: 16,5 milj. euroa). Siirtyvän erän suuruus on 11,1 % (2014: 12,3 %, 2013: 12,3 %) bruttotoimintamenoista. Vuoden talousarviossa ilma- ja vartioalushankintoihin momentille myönnettiin yhteensä 12,3 milj. euroa. Ilma- ja vartioalusmomentin rahoitus kohdistui helikopterihankintaan, ulkovartiolaiva Turvan varustamiseen sekä kahden AB/B412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen. Ulkovartiolaiva Turvan varustamiseen myönnettiin 3 milj. euron määräraha vuoden talousarviossa. Määräraha oli vartiolaivan hankinnan viivästymisen johdosta pidätettyä sakkomaksua, joka budjetoitiin ulkovartiolaivan lisävarustamiseen. Varustaminen jatkuu vuodelle Määrärahaa käytettiin 0,1 milj. euroa. Vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille ilma- ja vartioalusten hankinta myönnettiin 2,5 milj. euron määräraha uudelleen budjetointina merellisen konseptiveneen hankintaan. Vastaava määräraha peruutettiin vuoden 2013 määrärahasta. Rajavartiolaitos sai vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa 2,5 milj. euron rahoituksen merellisen viranomaisveneen ( ) konseptiveneen hankintaan. Ensimmäisessä tarjouskilpailussa ei saatu yhtään tarjouspyynnön vaatimukset täyttävää ja käytettävissä olevaan rahoituksen sopivaa tarjousta. Rajavartiolaitos järjesti uuden tarjouspyyntökierroksen. Konseptiveneen valmistuminen siirtyy vuodelle Vuoden neljännessä lisätalousarviossa momentille myönnettiin uudelleen budjetointina 15,5 milj. euroa. Määräraha on tarkoitettu Super Puma helikoptereiden han-

39 S i v u 34 kintaan. Vastaava määräraha peruutettiin vuoden 2013 määrärahasta. Ilmaalukset -määrärahaa käytettiin kahden uuden helikopterin hankintamenojen maksamiseen 13,4 milj. euroa. Helikopterit on vastaanotettu joulukuussa, lentäjiä koulutetaan ja koneet otetaan operatiiviseen käyttöön kesällä Lisäksi ulkorajarahaston momenteilta maksettiin helikoptereiden tukikelpoisia menoja 2,8 milj. euroa. Ilma-alukset -määrärahaa käytettiin myös Rajavartiolaitoksen kahden AS332 helikopterin pakollisiin laajoihin G-huoltoihin ja modifikaatioon. Huoltojen yhteydessä koptereiden vanhentuneet laitteet ja järjestelmät päivitetään siten, että koptereiden käyttöikä jatkuu merkittävästi. Hankintamenoja maksettiin euroa. Dornier-siirtomääräraha ( ) on tarkoitettu Rajavartiolaitoksen kahden valvontalentokoneen valvontajärjestelmien (II-vaihe) uusimiseen. Valvontalentokoneen tutkakaluston toimitus on viivästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Kahden AB/B412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen ( ) myönnettiin 4,6 milj. euron määräraha vuoden 2013 talousarviossa. Hankkeen kuluja maksettiin 0,6 milj. euroa. Tarjouskilpailussa todettiin, ettei rahoitus riitä tarjouspyynnön mukaisiin töihin. Hankkeesta järjestettiin toinen tarjouskilpailukierros, jonka tulokset ovat käytettävissä alkuvuodesta Hankkeesta aiheutuu menoja vuoteen 2017 saakka. 4.3 VALTUUDET Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot ja käytetyt valtuudet. Valtuus euma Arvio Valtuus Ta-menot Ta-menot Kaikki yht Ulkopuolinen Valtuus nro Valtuus nimi määrä rahoitus AB/B 412 helikoptereiden uusiminen SuperPuma AS322 modifikaatio ja G-huollot YHTEENSÄ Vuoden 2011 talousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 62 milj. euron tilausvaltuus AB/B 412 helikoptereiden uusimiseen. Valtuus uusittiin vuoden 2012 talousarviossa ja hankintasopimus (57,3 milj. euroa) tehtiin Korvaavat kaksi Super Puma helikopteria tulevat operatiiviseen käyttöön kesällä Hankkeeseen on saatu myös EU:n ulkorajarahaston rahoitusta yhteensä 11,6 milj. euroa, joka aikanaan vähentää investointimomentin käyttöä. Käyttämättä jäävä siirtomääräraha tullaan peruuttamaan. Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin tilausvaltuus kolmen AS332 Super Puma meripelastushelikopterin modifikaatioon ja G-huoltoon. Hanke ajoittuu vuosille ja sen kokonaiskustannusarvio on 33,7 milj. euroa. Valtuus uusittiin vuoden 2013 talousarviossa ja 29,7 milj. euron hankintasopimus allekirjoitettiin Hankinta etenee suunnitelman mukaan. Ensimmäisen koneen työt alkoivat vuoden lopulla. 4.4 TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI Tuotto- ja kululaskelman merkittävin muutos edelliseen vuoteen oli tulojen kertymän kasvu 1,9 milj. eurolla (+20,3 %). Yhteistoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat 0,88 milj. euroa (+14,7 %). Näihin eriin kirjataan tuotot EU-hankkeista ja Frontexoperaatioista sekä tuotot EU:n ulkorajarahasto-osuuksista sekä tuotot yhteistyöviranomaisilta. Erityisesti EU-hankkeissa tuottojen vuosittainen vaihtelu on suurta. Maksullisen toiminnan tuotot nousivat 52 % johtuen ilma-alusten sairaankuljetustulojen kasvusta. Vuokrat ja käyttökorvaukset laskivat 7 %. Vuokratuottojen pieneneminen johtuu palvelussuhdeasuntojen määrän vähentymisestä.

40 S i v u 35 Toiminnan kulut kasvoivat 2,7 %. Tavanomaista suurempi vaihto-omaisuuden muutos johtuu siitä, että vartiolaivojen tankeissa olevia polttoaineita ei enää käsitelty vaihtoomaisuutena, kuten aikaisemmin oli virheellisesti tehty. Lisäksi Kokkolan merivartioaseman polttoainesäiliö on poistettu käytöstä. Henkilöstökulujen lasku johtuu pääosin työnantajan eläke- ja sosiaaliturvamaksujen alenemisesta. Työnantajan eläkemaksu laski 0,48 prosenttiyksikköä ja sosiaaliturvamaksu 0,06 prosenttiyksikköä. Vuokrat nousivat 4 %. Palveluiden ostot lisääntyivät 16 %. Suurin vaikuttava tekijä tässä ryhmässä oli kuljetusvälineiden, koneiden ja laitteiden sekä muiden korjaus- ja kunnossapitopalveluiden kustannusten nousu. Muut kulut (7,9 milj. euroa) kasvoivat 3,7 %. Tässä ryhmässä suurin nousu johtui ulkomaan matkustuspalveluiden, ulkomaan päivärahojen ja majoituspalveluiden kasvusta 28,7 % (1,75 milj. euroa). Kotimaan päivärahoissa näkyy myös kustannusten aikataulumuutos asevelvollisten päivärahojen siirroissa (raportoitu liitteessä 5). Lisäksi muissa kuluissa on Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnan ulkomaan kulut ja paikalliskorotukset. Kotimaan päivärahat sisältävät myös partiomatkojen päivärahoja 1,7 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön -tilin kautta on aktivoitu taseeseen Hiienvaaran katos Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Rahoituskulujen vuoden suuri määrä ( euroa) johtuu viivästyneistä laskujen maksatuksista, joista suurin osa kohdistui Senaatti-kiinteistöille. Rajavartiolaitoksen taloushallinto organisoitiin uudestaan vuoden 2014 alusta. Vuoden aikana toiminta on saatu vakiinnutettua, mikä näkyy rahoituskulujen pienenemisenä. Viivästyssakkoja on maksettu, mikäli laskua ei ole pystytty tarkastamaan ajoissa puuttuvan vastaanoton vuoksi tai sitä ei ole hyväksytty ajoissa. Satunnaisiin tuottoihin ( euroa) on kirjattu merkittävimpinä erinä Suomen Erillisverkot Oy:n osakkeiden ja osuuksien kirjaus käyttöomaisuuteen ( euroa) siltä osin, kun yhtiölle siirrettävä käyttömateriaali ei ollut Rajavartiolaitoksen taseessa. Lisäksi satunnaisissa tuotoissa on helikopterihankinnan puutteista johtuvia kompensaatioita ( euroa) sekä ulkovartiolaivaan hankitun nosturin myöhästymissakko ( euroa). Satunnaisiin kuluihin on kirjattu maksetut vahingonkorvaukset sekä muut maksetut korvaukset ( euroa). Käyttötalouden kuluissa on maksetut avustukset suoritetuista meripelastustehtävistä meripelastusseuroille sekä kansainvälisen järjestön jäsenmaksuosuudet. 4.5 TASEEN ANALYYSI Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo (246,1 milj. euroa) nousi edellisestä vuodesta 1,8 %. Aineellisista hyödykkeistä kuljetusvälineet (autot, laivat ja vesikuljetusvälineet sekä ilma-alukset) muodostavat merkittävimmän osuuden (157,9 milj. euroa) Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuudesta. Tähän erään aktivoitiin suurimpina erinä tilikauden aikana 78 autoa, moottorikelkkaa tai maastoajoneuvoa (2,6 milj. euroa), vartiolaiva Turvan nosturi (0,35 milj. euroa), koulualus Eckerön kunnostus (0,1 milj. euroa) sekä maa- ja merirajan valvontalaitteistoja (1,8 milj. euroa). Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 12,7 milj. euroa (2014: 14,5 milj. euroa). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin valmiina tilikauden aikana yhteensä rakennelmia noin 0,6 milj. euroa. Valmistuneet rakennelmat olivat kaistatarkastustiloja, valvontamajoja, katoksia, tankkausasemia, polttoainesäiliöitä ja kelkkavarasto. Kiinteistötaseesta poistettiin Hoikkajärven partiomaja ja sauna sekä Airiston sauna. Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa (63,9 milj. euroa) on muun muassa keskeneräinen Super Puman modifikaatio (5,4 milj. euroa), kaksi keskeneräistä helikopteria varusteluineen (54,4 milj. euroa), kevyen aluskaluston nopean veneen evaluointialus (0,3 milj. euroa), kelluva merivartioasema (0,9 milj. euroa) ja Onttolan ampumaradan kehittäminen (1,6 milj. euroa). Lisäksi keskeneräisinä on erilaisia maa- ja merirajan valvontajärjestelmien keskeneräisiä hankkeita (0,4 milj. euroa).

41 S i v u 36 Myyntisaamisten (0,9 milj. euroa) kasvu johtuu muun muassa siitä, että Tullilta on laskutettu tilivuoden aikana vuoden 2013 aluspolttoaineveron palautukset. Lisäksi ryhmässä on suuria sairaankuljetuslaskutuksia Kansaneläkelaitokselta. Siirtosaamiset (0,4 milj. euroa) sisältävät etukäteen maksettuja ja vuodelle 2016 kuuluvia eriä. Muissa lyhytaikaisissa saamisissa (0,7 milj. euroa) on muut kuin maksullisen palvelutoiminnan saatavat. Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat (6,5 milj. euroa) sisältää ulkovartiolaiva Turvan takuuaikaisen vakuuden ja korjausvakuuden sekä helikopterihankkeen korjausvakuusmaksun. Saaduissa ennakkomaksuissa (0,8 milj. euroa) on Euroopan komission ja Teknologian tutkimuskeskuksen rahoittamien hankkeiden ennakkorahoitusta. Siirtovelkojen (21 milj. euroa) kautta on kirjattu suurimpana eränä lomapalkkavelka ja 0,07 milj. euroa tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluvia eriä sen jälkeen, kun ostoreskontra sulkeutui. Erä on vuoden takaista saldoa pienempi, koska ostoreskontran ja kirjanpidon sulkemisen väliin jäi vain yksi työpäivä. 4.6 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ ,53; 29 % Palkat Muut toimintamenot ,41; 71 % Rajavartiolaitoksen kassamenot (netto)

42 S i v u 37 Palkat (toimintamenot) Saldo 2014 Muutos % Muutos TOIMINNAN KULUT , ,64 0,2 % ,77 Henkilöstökulut , ,20 0,2 % , Virkasuhteisten varsinaiset palkat , ,09-0,3 % , Virkasuhteisten työaika- ja , ,54 4,4 % ,98 suoriteperusteiset lisät Virkasuhteisten ylityökorvaukset , ,60-6,3 % , Virkasuhteisten varallaolokorvaukset , ,41 6,8 % , Virkasuhteisten lomarahat , ,46-0,7 % , Virkasuhteisten lomarahavapaat , ,81 23,7 % ,00 (palkanlaskenta) Virkasuhteisten lomakorvaukset , ,14 5,3 % , Virkasuhteisten sairausaikalisä , ,54-6,4 % , Virkasuhteisten vuosilomalisä , ,48 0,0 % 541, Virkasuhteisten matkapäiväkorvaukset , ,00-40,5 % , Virkasuhteisten muut korvaukset ja lisät , ,29 47,4 % , Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset , ,76-5,3 % ,24 palautukset Virkasuhteisten palkkiot , ,23-2,2 % , Työnantajan sosiaaliturvamaksut , ,47-2,4 % , Eläkemaksut , ,00-1,3 % , Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset , ,28-16,0 % 5 213,16 sosiaaliturvamaksujen palautukset Tapaturmamaksut , ,18 9,6 % , Muut työnantajan sosiaalivakuutusmaksut -3,42 0,00-3,42 Muut kulut , ,44-7,2 % , Muut kustannusten korvaukset 0, , , Ulkomaan paikalliskorotus puoliso- ja , ,98 26,8 % ,07 lapsikorotu Ulkomaan olosuhdekorvaus puoliso-ja , ,50 37,0 % ,00 lapsikorotuks Ulkomaan muuttokorvaus 0, ,00-100,0 % ,00 Kaikki yhteensä , ,64 0,2 % ,77 Palkkamenot ovat 71 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Palkkamenojen kasvu pysyi maltillisena johtuen pääosin työnantajan sivukulujen laskemisesta. Eläkemaksu aleni 0,48%:a ja sosiaaliturvamaksu 0,06%:a. Rajavartiolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet olivat ja laskivat vuodesta 2014 kuusi henkilötyövuotta. Muut kustannusten korvaukset ovat yhdyshenkilöille maksettuja olosuhde- ja paikalliskorvauslisiä. Virkasuhteisten lomarahavapaat -tilin debet saldo johtuu Kieku-järjestelmään tehdystä ratkaisusta, jossa lomarahan vapaaksi vaihtaminen vähentää tilin (virkasuhteisten lomarahat) saldoa ja tilille (virkasuhteisten lomarahavapaat) kirjautuu lomarahavapaan osuus virkamiehen poissaoloajan palkasta. Muut korvaukset ja lisät sisältävät euroa sotilaallisten harjoitusten vuoksi maksettuja harjoituspäivärahoja. Pääosa kuluista syntyy asevelvollisten koulutuksesta. Kustannusten nousu liittyy lisääntyneeseen kertausharjoitustoimintaan.

43 S i v u 38 Muut toimintamenot Saldo 2014 Muutos % Muutos YDINTOIMINNOT YHTEENSÄ , ,59-99,4 % ,35 OHJAUSTOIMINNOT YHTEENSÄ 0, ,46-100,0 % ,46 TUKITOIMINNOT YHTEENSÄ , ,62 10,6 % , Matkustaminen ,02 0,00 0,0 % , Partiomatkojen päivärahat , ,75 7,2 % , Osallistuminen EU-/KV-hankkeisiin ,96 0,00 0,0 % , Yleishallinto ja johtaminen , ,59-80,9 % , Hallinnolliset päätökset 0,00 147,27-100,0 % -147, Sidosryhmäyhteistyö/ edustaminen , ,71-17,9 % , Henkilöstön kehittäminen 0, ,99-100,0 % , Palkan- ja palkkionlaskenta , ,35-17,9 % , Palvelussuhteen hallinta , ,18-9,4 % , Rekrytointi ja yleisperehdyttäminen , ,34-26,3 % , Valmentautuminen-urheilu 786, ,06-94,4 % , Kenttäkelpoisuus 1 716, ,00-91,8 % , Kuntoutus 0, ,00-100,0 % , Työterveyshuolto , ,28 10,7 % , Työsuojelu 656, ,19-97,9 % , Työhyvinvointi ja virkistystoiminta , ,21 113,2 % , x, x Koulutus yhteensä , ,37 5,9 % , Muut henkilöstöhallinnon tehtävät , ,87-64,6 % , Palkkausjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen 0, ,09-100,0 % , Yhteistoiminta , ,91-19,6 % , Luottamusmiestoiminta 0, ,46-100,0 % , x Taloushallinto yhteensä , ,07-0,5 % , Tarkastustoiminta 3 364, ,21-89,7 % , IT-hallinto ja arkkitehtuuri , ,16 341,6 % , Tietoverkkopalvelut , ,06 3,1 % , Aluepalvelut 0, ,61-100,0 % , Puhe- ja viestintäpalvelut , ,55 24,8 % , Työasemapalvelut , ,01 9,6 % , Käyttöpalvelut , ,22-167,6 % , Radioverkkopalvelut , ,86 7,9 % , Perustietotekniikka ja käyttäjätuki ,77 417, ,9 % , , x Ydintoimintojen tietojärj yhteensä , ,32-24,9 % , Maarajavalv.tekn yll , ,39-34,3 % , Rajatark.tekn ylläpi , ,22-44,1 % , ULKONET ylläpito/huo , ,72 230,4 % , Rajavartiotoim tj yl , ,89-32,2 % , Merirajatekn.ylläpit , ,67-17,0 % , Rikostorjuntajär yll , ,24-17,8 % , Sot.maanpuol.järj.yl , ,87 52,7 % , Ilma-alus/valvjärj.y ,04 0,00 0,0 % , Ydintoimintojen tiet , ,32-71,0 % , , x Tukitoimintojen tietojärj yhteensä , ,34 0,4 % 5 874, Muu tietohallinto , ,29-16,7 % , Tietopalvelu , ,86 115,2 % , x, x Viestintä yhteensä , ,26-41,7 % , Oikeudelliset palvelut 2 925, ,94-86,2 % , , x Kiinteistöhallinto yhteensä , ,76 5,4 % , Palvelussuhdeasunnot , ,80-10,6 % , Muu kiint. hoito ja kunnossapito , ,42 2,5 % , Käyttö- ja huoltotoiminta , ,56-52,2 % , Ulkoalueiden hoito , ,14 52,0 % , Siivous , ,01 0,1 % 1 221, Vuosikorjaustoiminta , ,92 22,4 % , Kunnossapitotoiminta , ,95 235,0 % , Uudisrakentaminen , ,53 17,6 % , Perusparannustoiminta 0, ,61-100,0 % , Kiinteistöhallinto , ,82-11,4 % , Toimistopalvelut , ,47 20,8 % , , x Logistiikka yhteensä , ,27 15,4 % , x Alustoiminta yhteensä , ,70 2,5 % , x Ilma-alustoiminta yhteensä , ,75 37,8 % , , x Kuljetusvälinetoiminta yhteensä , ,82 13,2 % , Hankintatoimi 490, ,79-82,6 % , Matkahallinto 9 399, ,92-23,7 % , Turvallisuus ja riskienhallinta , ,57 11,2 % , Ympäristönsuojelu , , ,0 % , Muonitustoiminta , ,29 7,1 % , Varasto- ja vaatetuspalvelut , ,50 13,6 % , Koiratoiminta , ,22 8,8 % , Voimankäyttö/suojavälineet , ,26 25,6 % , Sukellustoiminta ,22 0,00 0,0 % , Valmiusjoukkuetoiminta ,96 0,00 0,0 % , Muut tukitoiminnot , ,83 74,1 % , Kohdentamaton työ , ,71 13,4 % ,91 Kaikki yhteensä , ,96 3,1 % ,57

44 S i v u 39 Muut toimintamenot ovat 29 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Taulukon vuoden 2014 saraketta on oikaistu partiomatkojen päivärahojen, tulojen osalta ja työterveyshuollon palautusten osalta, jotta vuosien summat ovat vertailukelpoisia keskenään. Vuoden alusta Rajavartiolaitoksen kaikki tulot on kirjattu avoimelle toiminnolle. Tulojen erottelu on tehty suoritteen avulla, kun vuonna 2014 tulot kirjattiin kullekin toiminnolle. Partiomatkojen päivärahat kirjattiin vuonna 2014 ydintoimintoihin. Vuonna on tiliöintikäytäntöä lisäksi muutettu siten, että ydin- ja ohjaustoiminnoille ei kohdennu muuta kuin työaikaa. Tämän lisäksi käyttöön on otettu muutama uusi toiminto (matkustaminen, sukellus- ja valmiusjoukkuetoiminta). Toimintamenoista Rajavartiolaitoksen edustuskuluihin kului euroa. Vuoden 2014 suurempi edustusmenojen määrä johtui pääosin Rajavartiolaitoksen 95. juhlavuodesta. Palkan- ja palkkionlaskennan toiminnossa ero johtuu toiminnolle vuonna 2014 kirjatusta Palkeiden tasauslaskusta. Työhyvinvointi- ja virkistystoiminta toiminnon kulujen kasvu johtuu kirjaustavan muutoksesta. Vuonna 2014 työpaikkaruokailun tuki kirjattiin muuhun henkilöstöhallintoon ( ). Vuonna se on kirjattu Valtiokonttorin ohjauksen mukaan työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan. Työpaikkaruokailun tukeminen on suurin erä tässä ryhmässä ( euroa). Toimintojen kulut sisältävät atk-palveluiden ostojen palvelumaksut Haltikilta. Ydintoimintojen tietojärjestelmien kulujen lasku johtuu vuosittaisista hankintoihin liittyvistä vaihteluista. Vuonna 2014 tehtiin merkittävästi enemmän maarajavalvontatekniikkaan ja valvontajärjestelmiin sekä rajatarkastustekniikkaan liittyviä korjaus- ja hankintatöitä kuin vuonna. Suurin osa näistä töistä liittyi EU:n ulkorajarahaston vuosiohjelman toteutukseen. Tietopalveluiden ( ) kulujen kasvu johtuu tulkkaus- ja käännöspalveluiden kulujen noususta. Tulkkaus- ja käännöskulut olivat yhteensä euroa. Kustannuksia nostivat kansainväliset rikostutkinnat ja turvapaikanhakijoiden lisääntyminen. Kiinteistöhallinnon uudisrakentamisen kulut sisältävät muun muassa kelluvan merivartioaseman rakentamisen ja Onttolan ampumaradan rakentamisen ja kehittämisen sekä pääkaupunkiseudun toimitilaratkaisun kuluja. Toimistopalvelut toiminnon ero sisältää kirjaustavan muutoksen. Vuonna toiminnolle on kirjattu postipalvelut. Vuonna 2014 ne ovat olleet toiminnolla Kuljetusvälinetoiminnan ja -huollon kulujen kasvu johtuu vuosittaisesta hankintoihin liittyvistä vaihtelusta. Vuonna on hankittu yhteensä 78 kuljetusvälinettä (ajoneuvot, moottorikelkat, maastoajoneuvot). Ilma-alustoiminnon kulujen lasku ja vuosittainen vaihtelu johtuu ilma-aluksille tehtävien määräaikaishuoltojen ajoituksesta. Turvallisuus ja riskienhallintatoiminnolla suurin osa on kiinteistöturvallisuuteen liittyviä kuluja. Muonitustoiminnan kulujen kasvu johtuu pääosin varusmieskoulutukseen liittyvien taistelumuonien kallistumisesta. Tähän toimintoon sisältyvä aineiden ja tarvikkeiden osuus on 1,3 milj. euroa. Taistelumuonien osuus oli euroa. Varasto- ja vaatetuspalveluiden kulujen nousu johtuu pääosin jo vuonna 2013 aloitetusta rajavartiovaatetuksen uusimisesta. Osa vaatetushankinnoista siirtyi vuodelle. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille kirjatut tulot on kirjattu avoimelle toiminnolle. Tulojen yksityiskohtainen seuranta tehdään liikekirjanpidon tilin ja suoritteen avulla.

45 S i v u 40 Muut toimintamenot toiminnoittain Logistiikka, alustoiminta 10,01% Logistiikka, ilma - alustoiminta 8,44% Logistiikka, kuljetusvälinetoiminta 6,04% Muonitustoiminta 1,76% Varasto- ja vaatetuspalvelut 1,54% Muut tukitoiminnot 1,29% Muu 3,06% Ydin- ja ohjaustoiminnot 0,03% Kiinteistöhallinto 32,54% Johtaminen 6,95% Henkilöstöhallinto 7,44% Taloushallinto 0,38% Muu tietohallinto 13,18% Ydintoimintojen tietojärjestelmät 7,34% Rajavartiolaitoksen työaika (71 %) kirjataan operatiivisille ydintoiminnoille. Muut toimintamenot kohdennetaan tukitoiminnoille, koska menojen jako ydintoiminnoille lisäisi laskujen käsittelyyn kuluvaa hallinnollista työtä ja monimutkaistaisi kustannusten seurantaa. Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden seurannassa tukitoimintojen kustannukset vyörytetään ydintoiminnoille kirjatun työajan suhteessa. Investointimenot Talousarviotili 2014 Muutos Muutos % x % Investointimenojen lasku aiheutui pääosin ulkovartiolaivan maksuerien vähentymisestä vuodesta SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 5.1 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Rajavartiolaitoksessa sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa Rajavartiolaitoksen päällikkö. Rajavartiolaitoksen päällikkö on määrännyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet ja vastuut Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirjassa RVLPAK A.21. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonnan järjestelyt pohjautuvat COSO-viitekehykseen ja riskienhallinnan toteutus ISO 31000:2009 standardiin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kytketty osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Riskienhallintaa tehdään Rajavartiolaitoksessa kaikilla tasoilla. Strateginen riskien arviointi tehdään arvioimalla riskejä Rajavartiolaitoksen strategisten päämäärien ja toimintaedellytysten suhteen. Strateginen riskien arviointi kattaa koko Rajavartiolaitoksen toiminnan ja ra-

46 S i v u 41 kenteet. Toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä tehdään myös kehityshankkeiden riskiarvioinnit ja suunnitellaan sisäisen valvonnan toimenpiteet. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt toimeenpanevat Rajavartiolaitoksen esikunnan määrittämät valvontatoimet, valvovat niiden toimeenpanoa ja raportoivat niistä. Hallintoyksiköt vastaavat oman toiminnan riskien arvioinnista sekä hallinta- ja valvontatoimien suunnittelusta, toimeenpanosta ja seurannasta. Riskienhallinnassa hyödynnetään sisäministeriön linjauksen mukaisesti sähköistä Granite ERSM -riskienhallintajärjestelmää. 5.2 SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Laillisuusvalvonta on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja se on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu ylimpien laillisuusvalvojien sekä Rajavartiolaitoksen oman laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Rajavartiolaitoksen sisäisestä laillisuusvalvonnasta laaditaan vuosittain oma raporttinsa. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa on otettu huomioon sisäministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työ. 5.3 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET Rajavartiolaitoksen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan vahvuuksina ovat erityisesti sotilaallinen koulutus ja johtamisjärjestelmä. Johtajina ja asiantuntijoina toimivan päällystön koulutukseen kuluu olennaisena elementtinä uhkien ja riskien arviointi osana jatkuvaa tilanteenarviointia, niiden perusteella laaditut toimintasuunnitelmat ja tinkimätön pyrkiminen tavoitteisiin. Sotilasjohtamisen periaatteen mukaan johtamisesta valtaosa on valvontaa. Sisäinen tarkastustoiminta taas on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa. Esikuntien tehtäviksi on myös säädetty alayksiköihin kohdistuvia valvonta- ja tarkastustehtäviä. Rajavartiolaitoksen esikunta valvoo Rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaista suorittamista ja tarkastaa alaistensa hallintoyksiköiden toimintaa. Hallintoyksikön esikunta valvoo puolestaan hallintoyksikön sekä sen paikallisten ja toiminnallisten yksiköiden toimintaa. Vuoden aikana päivitettiin riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskeva Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirja RVLPAK A.21. Strateginen riskien arviointi käsitti vuonna 2014 strategisista päämääristä rajaturvallisuuden ylläpitämisen. Vuonna riskien arviointi toteutettiin merellisen turvallisuuden lisäämisen sekä kriisivalmiuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen osalta. Riskien arvioinnin yhteydessä on myös seurattu aiemmin arvioitujen riskien käsittelytilannetta ja tehty tarvittavia muutoksia riskitasoihin ja hallintatoimenpiteisiin. Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä uhkaavien riskien käsittelyssä ja seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin painopistealueisiin ja niiden mukaisiin riskeihin: 1) Riittävät voimavarat ja toiminnan kehittäminen 2) Koordinoitu kriisiviestintä 3) Ajantasaiset normit ja sopimukset 4) Rajavartiolaitoksen tehtävissä vaadittava osaaminen ja osaamislähtöinen koulutus Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä koskevien riskien riskitasot ilmenevät lukumäärittäin seuraavasta riskikartasta.

47 S i v u 42 Rajavartiolaitoksen tulossuunnitelman ja Rajavartiolaitoksen esikunnan työsuunnitelman valmistelun yhteydessä arvioitiin kehityshankkeiden ja toimenpiteiden riskit ja suunniteltiin riskienhallintatoimenpiteet. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkökokouksessa on säännöllisesti arvioitu ajankohtaisia riskejä ja suunniteltu niiden hallintatoimenpiteitä. Rajavartiolaitoksen esikunnan tarkastussuunnitelma on toteutunut. Hallintoyksiköt toteuttivat omat sisäisen valvonnan toimenpiteensä ja raportoivat niistä. Sisäisen valvonta ja riskienhallinta on Rajavartiolaitoksessa järjestetty systemaattisesti ja kattavasti. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yleisesti hyväksyttyihin viitekehyksiin. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan määräykset ovat ajantasaiset. Sotilaallisesti järjestetty organisaatio tukee Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista, vastuiden selkeää jakamista sekä tulosvastuuta. Sisäisen valvonnan riskiperusteisuutta tulisi painottaa nykyistä enemmän erityisesti Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä. Ennaltaehkäisevien ja ohjaavien toimien mieltäminen osaksi sisäistä valvontaa tasapainottaisi sisäisen valvonnan toimenpiteiden jakaumaa. 5.4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää talousarvioasetuksen 69 :n vaatimukset. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat riskiperusteisuuden painottaminen sekä ennaltaehkäisevien ja ohjaavien toimenpiteiden näkyväksi teko osana sisäistä valvontaa. 6. ARVIOINTIEN TULOKSET Rajavartiolaitoksessa ei toteutettu vuonna sen organisaation tai toiminnan ulkoista tuloksellisuuden ja toiminnan vaikuttavuuden kokonaisarviointia. 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERIN- NÄT Toimintavuoden aikana ei ole ilmennyt Rajavartiolaitoksen omaisuuteen kohdistuvia väärinkäytöksiä. Palkan kautta on peritty takaisin yhteensä noin euroa. Suurin takaisinperinnän syy oli takautuvasti voimaan tulleet suoritusarvioinnit (noin 60 henkilöä). Takaisinperintää ovat aiheuttaneet myös järjestelmä- sekä tallennusvirheet. Lisäksi virkamiehet ovat hakeneet palkan maksuvapautuksia Valtiokonttorista yhteensä seitsemässä tapauksessa ja näistä kolme on myönnetty (3 753 euroa). Aiheettomasti maksetut matkalaskuihin liittyvät ateriaja kulukorvaukset on peritty takaisin palkkajärjestelmän kautta tai henkilöt ovat palauttaneet summat suoraan Rajavartiolaitoksen tilille.

48 S i v u 43 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT Rajavartiolaitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio eutuma % 11. Verot ja veronluontoiset tulot , ,22 0, Arvonlisävero , ,22 0, Sekalaiset tulot , ,08 0, Sisäasianministeriön hallinnonalan muut tulot ,00 0 0,00 0, Muut tulot ,00 0 0,00 0, Siirrettyjen määrärahojen peruutukset , ,00 0, Muut sekalaiset tulot , ,08 0, Tuloarviotilit yhteensä , ,30 0,00 100

49 S i v u 44 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2014 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , ,01 0, Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , ,01 0,00 (siirtomääräraha 2 v) 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala , , , , , , , , Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö , , , , , , , ,51 (Siirtomääräraha 3v) 26. Sisäministeriön hallinnonala , , , , , , , , , EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen 0,00 0 0,00 0,00 0, , , ,91 0,00 hallintaan (siirtomääräraha 3 v) Ulkorajarahasto (KPY) 0,00 0 0,00 0,00 0, , , ,91 0, Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot , , ,40 0,00 (arviomääräraha) Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 0, , ,00 0, Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet , , , ,84 ulkomaille (arviomääräraha) Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) , , , , , , , , Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) , , , , , , , , Ilma-alusten hankinta (KPY) 0, , , , , , , , Viranomaisveneen hankinta (KPY) 0, , , , , ,00 0, , Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) 0, , , ,00 0, , , , Kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden 0, , , ,00 0, , , ,95 varaosavaraston yhdenmukaistaminen Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen (KPY) ,00 0 0,00 0,00 0, , ,00 0, , Valtiovarainministeriön hallinnonala 0, , , ,40 0, Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 0, , , ,40 0, Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala , ,25 0, ,25 0, , ,25 0, Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) , ,25 0, ,25 0, , ,25 0, Palkkatuettu työ, valtionhallinto , ,25 0, ,25 0, , ,25 0, Palkkaukset (KPY) ,45 0,00 0,00 0,00 0, Muut menot (KPY) 2 895,56 0,00 0,00 0,00 0,00 Määrärahatilit yhteensä , , , , , , , , ,85

50 S i v u 45 Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Vuoden valtuudet Uusitut Valtuudet valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämät Uusittavis tä sa n+1 TA:ssa Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 Talousarviomenot n Määrärahatarve n+1 Määrärahatarve n+2 Määrärahatarve n+3 Määrärahatarve myöhemmi n Määrärahatarve yhteensä Ilma- ja vartioalusten hankinta Aikaisempien vuosien valtuudet korkotuki- tms. valtuudet 4) Vuonna käytettävissä olleet valtuudet korkotuki- tms. valtuudet 4) Yhteensä Aikaisempien vuosien valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) Vuonna käytettävissä olleet valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) ) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. 4) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia.

51 S i v u 46 TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,47 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,47 Muut toiminnan tuotot , , , ,17 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,98 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,74 Henkilöstökulut , ,57 Vuokrat , ,48 Palvelujen ostot , ,92 Muut kulut , ,72 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,92 Poistot , ,27 Sisäiset kulut , , , ,71 JÄÄMÄ I , ,54 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1 570, ,86 Rahoituskulut , , , ,16 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,63 Satunnaiset kulut , , , ,18 JÄÄMÄ II , ,52 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä 0,00 0, , ,00 Kulut Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille ,00 0,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille , ,29 Siirtotalouden kulujen palautukset 0, ,16 0, ,29 JÄÄMÄ III , ,81 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,04 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,35 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,16

52 S i v u 47 TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,52 Muut pitkävaikutteiset menot , ,34 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,48 0, ,86 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,46 Rakennukset , ,18 Rakennelmat , ,65 Koneet ja laitteet , ,51 Kalusteet , ,56 Muut aineelliset hyödykkeet , ,97 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,60 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 100,91 100,91 100,91 100,91 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET , ,37 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,03 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 1 800, , , ,01 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,61 Siirtosaamiset , ,64 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,83 Ennakkomaksut , , , ,26 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 224, , , ,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,87

53 S i v u 48 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,40 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,14 Pääoman siirrot , ,15 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,25 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,25 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat , ,40 Saadut ennakot , ,95 Ostovelat , ,27 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,63 Edelleen tilitettävät erät , ,63 Siirtovelat , ,04 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,62 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,62 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,87

54 S i v u 49 LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna Rajavartiolaitoksen käytössä olevaan talousarvioon lisättiin vuonna uusi määräraha Eräät avustukset. Määrärahalla maksettiin Suomen meripelastusseuralle ja Ahvenanmaan meripelastusyhdistykselle meripelastustoiminnan avustusta yhteensä euroa. 2) Valuuttakurssi, jolla ulkomaanrahamääräiset velat ja saamiset sekä muut sitoumukset on muutettu Suomen rahaksi Ulkomaanrahamääräiset velat eivät ole olennaisia, joten niitä ei ole muutettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Velat on viety kirjanpitoon tapahtuman syntymispäivän mukaiseen valuuttakurssiin euroiksi muutettuna ja syntyvät kurssierot on käsitelty maksuperusteisesti. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja niiden muutokset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita. Tilipäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. Palkat on kirjattu kirjanpitoon maksuperusteella vuodesta 2013 alkaen. Tilinpäätöksen aikataulu on kiristynyt ja tämä on vaikuttanut muun muassa siirtovelkojen kautta laskujen kohdistamiseen päättyvälle tilivuodelle. Siirtovelkojen saldo on huomattavasti pienempi vuoteen 2014 verrattuna. Tilivuoden aikana otettiin käyttöön uusi käyttöomaisuusluokka vesikuljetusvälineille (poistoaika 15 vuotta). Tähän ryhmään siirrettiin aikaisemmin 7 vuoden poistoajalla olleet partioveneet, ilmatyynyalukset sekä rannikkovartioveneet. Tilinpäätöksen 2014 liitteessä 7 kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot on ollut mukana koko Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuus, kun ko. liite vuodelta on tehty siten, että mukana on vain kirjanpitoarvollinen omaisuus. Liitettä 7 on jouduttu korjaamaan käsin valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmän raportoinnin virheiden vuoksi. Aikaisempina vuosina vartiolaivojen tankeissa olevat polttoaineet on ilmoitettu vaihto-omaisuutena. Vuonna näin ei ole tehty. Asevelvollisten päivärahojen kasvu johtuu Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen yhteisesti sovitusta kulujen siirtoaikataulun muutoksesta. Vuosi sisältää kuudentoista kuukauden päivärahakulut (ml. syys-joulukuu 2014). Jatkossa kulut kohdentuvat kokonaisuudessaan maksun mukaiselle tilikaudelle. Kulut on raportoitu tarkemmin liitteen 5 yhteydessä.

55 S i v u 50 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut sekä talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Rajavartiolaitos luovutti valtioneuvoston kanslialle Suomen Erillisverkot Oy:n osakkeet ja osuudet luovutettavaksi edelleen ao. yhtiölle. Rajavartiolaitos muodosti apporttina osakkeet ja osuudet viestiasemien käyttöomaisuudesta, valokaapeleista ja muusta käyttömateriaalista. Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden ja Suomen valtion luovutuskirjassa sovitun nettomaisuuden välinen erotus on kirjattu Rajavartiolaitoksen omaisuudeksi satunnaisten tuottojen kautta, yhteensä euroa. Erotus muodostui pääasiassa valokaapeleista, jotka eivät olleet taseessa. Luovutettujen osakkeiden ja osuuksien siirtoarvo Valtioneuvoston kanslialle oli euroa. 5) Selvitys tiedoista, jotka eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen Ei ilmoitettavaa 6) Selvitys tilinpäätöksen jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Ei ilmoitettavaa

56 S i v u 51 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot , , , ,97 Rajavartiolaitoksen Bruttotulot , , , ,03 toimintamenot Nettomenot , , , ,00 0, , , , ,63

57 S i v u 52 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosi Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 26. Sisäministeriön hallinnonala ,00 Vuosi , Ilma-alusten hankinta (KPY) , Viranomaisveneen hankinta (KPY) ,00 Pääluokat yhteensä ,00 Vuosi ,00 Molemmat peruutukset johtuivat hankkeiden viivästymisestä ja määrärahojen uudelleen budjetoinnista kuluvalle vuodelle. Viranomaisveneen osalta talousarviotilin alkusaldo 1.1. oli euroa. Hankkeen kuluina oli maksettu vuonna 2014 tärkeimpien alusteknisten ratkaisujen katsauksesta. Koska talousarviossa oli kirjattu peruutettavaksi 2,5 milj. euroa, korjattiin vuoden 2014 kulu euroa kuluvan vuoden talousarviomomentille. Liite 5 Henkilöstökulujen erittely 2014 Henkilöstökulut , ,21 Palkat ja palkkiot , ,50 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,71 Henkilösivukulut , ,36 Eläkekulut , ,97 Muut henkilösivukulut , ,39 Yhteensä , ,57 Johdon palkat ja palkkiot, josta ,44 0,00 - tulosperusteiset erät Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 260, ,00 Johto 2 780,00 Muu henkilöstö 480, ,00

58 S i v u 53 Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita euroa (2014: euroa). Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja euroa (2014: euroa). Asevelvollisten päivärahojen kasvu johtuu Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen yhteisesti sovitusta kulujen siirtoaikataulun muutoksesta. Vuosi sisältää vuoden kulut ja neljä kuukautta (syys-joulukuu) vuoden 2014 kuluja. Päivärahat ovat Puolustusvoimien talousarviomeno mutta Rajavartiolaitoksen kuluerä. Jatkossa kulut kohdentuvat kokonaisuudessaan kyseiselle tilikaudelle. Asevelvollisten kulut siirretään yhteishankinnoista aiheutuvat menonsiirrot -tilin kautta. Johdon palkat raportoidaan ensimmäistä kertaa tilinpäätöksessä. Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuuslaji ja -tili (Kieku-tili) Kieku käyttöomaisuusluokka 112 Aineettomat oikeudet Ostetut atk-ohjelmistot ( ) ostetut atk-ohjelmistot 5 v Liittymismaksut ( ) liittymismaksut 10 v Muut aineettomat oikeudet ( ) muut aineettomat oikeudet 5 v 114 Muut pitkävaikutteiset menot Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 5 v ( ) itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 10 v Muut pitkävaikutteiset menot ( ) muut pitkävaikutteiset menot 10 v 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut aineettomasta käyttöomaisuudesta ( ) Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat ( ) käyttöomaisuushankinnat, ei poistoja keskeneräiset aineettomat 120 Maa- ja vesialueet Metsäalueet ( ) metsäalueet, ei poistoja Muut maa- ja vesialueet ( ) muut maa- ja vesialueet, ei poistoja 121 Rakennusmaa- ja vesialueet Maa-alueet ( ) maa-alueet, ei poistoja Muut rakennusmaa- ja vesialueet muut rakennusmaa- ja vesialueet, ( ) ei poistoja 122 Rakennukset Asuinrakennukset ( ) asuinrakennukset 40 v Toimistorakennukset ( ) toimistorakennukset 40 v Teollisuusrakennukset ( ) teollisuusrakennukset 30 v Varastorakennukset ( ) varastorakennukset 20 v Muut rakennukset ( ) muut rakennukset 30 v 123 Rakennelmat Rakennelmat ( ) rakennelmat 15 v Koneet ja laitteet Autot ja muut maakuljetusvälineet ( ) autot ja muut maakuljetusväl. 5 v autot ja muut maakuljetusväl. 10 v Laivat ja muut vesikuljetusvälineet ( ) Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet ( ) laivat ja muut vesikuljetusväl. 7 v laivat ja muut vesikuljetusväl. 30 v (ulkovartio- ja raskaat ja kevyet rannikkolaivat) laivat ja muut vesikuljetusväl. 15 v (partioveneet, rannikkovartioveneet, ilmatyynyalukset) lentokoneet ja muut ilmakuljetusväl. 7 v (ilma-alusten varamoottorit ja vaihteistot) lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet 25 v

59 S i v u Raskaat työkoneet ( ) Kevyet työkoneet ( ) Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet ( ) Toimistokoneet ja laitteet ( ) Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet ( ) Audiovisuaaliset koneet ja laitteet ( ) Laboratoriolaitteet ja kalusteet ( ) Muut tutkimuslaitteet ( ) Muut koneet ja laitteet ( ) 127 Kalusteet Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet ( ) Muut kalusteet ( ) 128 Muut aineelliset hyödykkeet Taide-esineet ( ) Muut aineelliset hyödykkeet ( ) 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Muut osakkeet ( ) Muut osuudet ( ) raskaat työkoneet 7 v kevyet työkoneet 7 v atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 3 v toimistokoneet ja -laitteet 5 v puhelinkeskukset ja viestintälait. 5 v audiovisuaaliset koneet ja lait. 5 v laboratoriolaitteet ja kalusteet 5 v muut tutkimuslaitteet 5 v muut koneet ja laitteet 5 v asuinhuoneisto- ja toimistokal. 5 v muut kalusteet 5 v taide-esineet, ei poistoja muut aineelliset hyödykkeet 5 v muut osakkeet, ei poistoja muut osuudet, ei poistoja

60 S i v u 55 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 112 Aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno , ,46 0, ,15 Lisäykset , , , ,34 Vähennykset 0, , , ,80 Hankintameno , , , ,69 Kertyneet poistot , ,12 0, ,29 Vähennysten kertyneet poistot 0, ,80 0, ,80 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,06 0, ,62 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0, ,10 0, ,10 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,48 0, ,21 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , Maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaa- ja vesialueet Aineelliset hyödykkeet 122 Rakennukset 123 Rakennelmat Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Yhteensä Hankintameno , , , , , , ,46 Lisäykset 0,00 0, , , ,63 0, ,16 Vähennykset 0,00 0, ,22 0, ,28 0, ,50 Hankintameno , , , , , , ,12 Kertyneet poistot ,00 0, , , , , ,10 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0, ,19 0, ,01 0, ,20 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0, , , , , ,14 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0, ,04 0, ,45 0, ,49 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0, , , , , ,53 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,59

61 S i v u Muut aineelliset hyödykkeet 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut aineelliset hyödykkeet 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno , ,27 100, ,83 Lisäykset 0, , , ,95 Vähennykset , , , ,53 Hankintameno , ,70 100, ,25 Kertyneet poistot ,68 0,00 0, ,68 Vähennysten kertyneet poistot 2 691,01 0,00 0, ,01 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot ,34 0,00 0, ,34 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot ,01 0,00 0, ,01 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,02 0,00 0, ,02 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,70 100, ,23

62 S i v u 57 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.

63 S i v u 58 Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit Kappale Markkinaarvo määrä Kirjanpitoarvo Omistusosuus % Myyntioikeuksien osingot* Saadut alaraja % Markkinaarvo Kirjanpito arvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 100,91 0,00 100,91 Suvisaariston vesiosuuskunta 1 0,00 100,91 0,0 0,00 0,00 0,00 100,91 Osakkeet ja osuudet yhteensä 100,91 0,00 100,91 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Rajavartiolaitoksella ei ole oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.

64 S i v u 59 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Muut monivuotiset vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt Talousarviomenot Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä , , , , , ,47 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella Talousarviomenot Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä... 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut sopimukset ja sitoumukset yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut monivuotiset vastuut yhteensä , , , , , ,47

65 S i v u 60 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 15 Velan muutokset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Muihin satunnaisiin tuottoihin (0,8 milj. euroa) on kirjattu suurimpana eränä helikopteri- ja ulkovartiolaivan nosturihankintaan liittyvät viivästyssakkokompensaatiot, Suomen Erillisverkko Oy:n oman pääoman korotus sekä Imatran rajatarkastusaseman palovahinkokorvaus. Rajavartiolaitos on maksanut vahingonkorvauksina ja muina maksettuina korvauksina pääsääntöisesti Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvahingoista korvauksia ulkopuolisille tahoille. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: 1. Määrärahaa saa käyttää myös meripelastuslain 1145/ nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen sekä Rajavartiolaitoksen ilma-alusten rajaturvallisuustehtävistä (ml. meripelastus) johtuvien lennonvarmistuspalvelujen ja meripelastustoimeen liittyvän lentopelastuksen hälytys- ja johtamistoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Finavialle. Meripelastusseuroille on maksettu korvauksia yhteensä euroa. Finavialle on maksettu korvauksia Turun lennonjohdon aukiolosta yhteensä euroa. 2. Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien rakennusten ja muiden rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevien rajavalvontaan ja koulutukseen käytettävien rakennusten ja rakenteiden perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden aikana toimintamenomomentilta on rahoitettu rakennusten ja rakenteiden peruskorjauksia tai uudisrakennushankkeita yhteensä 2,8 milj. eurolla. Kiinteistötaseeseen aktivoitiin valmiina tilikauden aikana yhteensä rakennelmia noin 0,6 milj. euroa, kaistatarkastustiloja, valvontamajoja, katoksia, tankkausasemia, polttoainesäiliöitä sekä kelkkavarasto.

66 S i v u 61 Keskeneräisiksi hankkeiksi jäivät Onttolan ampumaradan rakentaminen ja kelluva merivartioasema. 3. Rajavartiolain 578/ nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Palvelussuhdeasunnoista perityt vuokrat ja muut tuotot olivat yhteensä euroa. Palvelussuhdeasuntojen suorat erilliskustannukset olivat yhteensä euroa. 4. EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. Vuoden aikana on Rajavartiolaitoksen toimintamenoista rahoitettu EUhankkeisiin liittyviä kuluja yhteensä 10,9 milj. euroa. Kyseessä on toimintamenomomentilta rahoitettavat EU:n ulkorajarahaston vuoden 2013 vuosiohjelman mukaiset Rajavartiolaitoksen hankkeet: maa- ja merirajan tekninen valvonta, maastoliikkuvuuden parantaminen ja kolmansien maiden kansalaisten ABC-linjastojen pilotointi. Mukana on myös EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin operaatiot ja EU-hankkeet, joihin Rajavartiolaitos on osallistunut. Ulkorajarahastohankkeet ovat aina Rajavartiolaitoksen perustoimintaan liittyviä hankkeita, jotka toteutettaisiin joka tapauksessa omalla talousarviorahoituksella. Ulkorajarahaston vuosiohjelman 2013 hankkeiden osalta toimintamenomomentille on tuloutettu yhteensä 1,4 milj. euroa rahaston maksuosuuksia. Frontex-operaatiot ovat EU:n sisäisiä yhteisoperaatioita EU:n rajaturvallisuuden lisäämiseksi. 5. Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen. Kotkan kaupungin Kymenlaakson museolle maksettiin euroa museon määräaikaisen työntekijän luettelointi- ja kuvaustyökustannuksia. 6. Meripelastustoiminnan tukeminen Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentilta ei ole maksettu meripelastustoiminnan tukia vuonna. Meripelastustoiminnan avustukset budjetoitiin omana määrärahanaan vuoden alusta sisäministeriön momentille Lisäksi Rajavartiolaitoksen investointimomentin ( ) päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus: Momentille voidaan myös tulouttaa sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia. Investointimomentille on tuloutettu helikopterihankinnan puutteista johtuvia hyvityksiä yhteensä euroa. Rajavartiolaitoksen saatavia on poistettu tileistä euroa tilivuoden aikana seuraavasti: Rahoitustuottosaaminen 6,18 euroa Eläköityneen virkamiehen avoinna ollut matkaennakko 10,50 euroa. Kahden sairaankuljetussaamisen tileistä poisto euroa. Kela ei korvannut kuljetuksia puuttuvien lääkärikonsultaatioiden vuoksi.

67 tuntia Ko vuoden hintatasossa (milj. ) (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) S i v u 62 2 Muut liitteet 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Työajankäyttö Rajojen valvonta Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Rajojen valvonta

68 partiotuntia partiotuntia S i v u Rajojen valvonta Partiointi Kokonaismäärä YHTEENSÄ Yhteistoimintapartiot UAS-partiointi Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Vartiolaiva (vast) Lentokone Helikopteri Jalka-, mtp-, kelkka-, auto (vast) koira Jalka-, mtp-, kelkka-, auto (vast.) Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

69 partiotuntia tuntia S i v u 64 Ilma-aluspartiointi Hallintoyksiköittäin valvonta-ajan jakauma YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR Vartioaluspartiointi Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV

70 valvontatuntia valvontatuntia S i v u 65 Tekninen valvonta Kokonaismäärä 1) YHTEENSÄ Muu tekninen valvonta Siirrettävä valvontajärjestelmä Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta ) Tilastoitaviin kohteisiin on lisätty siirrettävät valvontajärjestelmät sekä muu tekninen valvonta vuoden alusta lähtien Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

71 kpl kpl S i v u 66 Rajatapahtumat raja- ja merialueella 45 Luvattomat rajanylitykset (hlö, ilma-alus, alus) YHTEENSÄ kolmannes kolmannes kolmannes Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

72 kpl kpl S i v u Rajajärjestyssopimuksen rikkomukset (hlöt, kotieläimet, muut) YHTEENSÄ kolmannes kolmannes kolmannes Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

73 kpl kpl S i v u 68 Muut suoritteet raja- ja merialueella Tarkastukset YHTEENSÄ kolmannes kolmannes kolmannes Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

74 kpl S i v u 69 Lajeittain YHTEENSÄ Muu tarkastus 700 Ulkomaalaisvalvontaan liitt tark Öljynäytteenottotarkastus Ympäristösuojelusäännöksiin liitt tark Luonnonsuojelusäännöksiin liitt tark Maastoliikennesäännöksiin liitt tark Tieliikennesäännöksiin liitt tark Tullitarkastus Vesiliikennesäännöksiin liitt tark Kalastussäännöksiin liitt tark Metsästyssäännöksiin liitt tark Rajavyöhykesäännöksiin liitt tark

75 hlöä hlöä S i v u Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne YHTEENSÄ Viisumivapaat Viisumivelvolliset Lentoliikenne Rajanylityspaikka lentoliikenteessä

76 S i v u 71 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA Raja-Jooseppi Salla Kuusamo Vartius Inari Niirala Parikkala Imatra Nuijamaa Vainikkala Vaalimaa YHTEENSÄ LENTOASEMAT Enontekiö Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Seinäjoen lentoasema 82 Tampere-Pirkkala Turku Vaasa YHTEENSÄ SATAMAT Helsinki Kotka Turku Naantali Maarianhamina Pori Rauma Kalajoki Kokkola Tornio Saimaan Kanava (Nuijamaa) Lappeenranta Huvialusliikenne Muu YHTEENSÄ

77 S i v u 72 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA Karigasniemi Kilpisjärvi Kivilompolo Nuorgami Näätämö Utsjoki Aavasaksa Karesuvanto Kolari Muonio Pello Tornio YHTEENSÄ LENTOASEMAT Helsinki-Vantaa Ivalo Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kruunupyy Kuusamo Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Turku Vaasa YHTEENSÄ SATAMAT Eckerö Hanko 293 Helsinki Kalajoki 7 Långnäs Maarianhamina Turku Vaasa Kemi YHTEENSÄ

78 kpl S i v u 73 Havainnot ja jatkotoimenpiteet YHTEENSÄ Vastaanotetut turvapaikkaanomukset Myönnetyt viisumit Pääsyn epääminen ja käännyttäminen Kokonaismäärä Käännytysperusteet vuonna Tuomittu vankeusrangaistus tai rikosepäily 2 % Tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin 2 % Muut 9 % Ei voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa 49 % Oleskelu 90 päivää EU:n alueella 180 päivän jakson aikana 6 % Ei asiakirjoja oleskelun tarkoituksen ja olosuhteiden osoittamiseksi 4 % Sisäinen turvallisuus, kansanterveys, kansainväliset suhteet 16 % Maahantuloedellytysten puuttuminen 12 %

79 kpl S i v u Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset 3000 Hallintoyksiköittäin K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL YHTEENSÄ () Muut Ympäristö- ja luonnonvararikokset Vesiliikennejuopumus Rattijuopumus Valtiorajarikokset Alueloukkaus Väärennösrikokset Laittoman maahantulon järjestäminen Ihmiskauppa Jatkotoimenpiteet Huomautus 9 % Valvontailmoitus 4 % R-ilmoitus 12 % S-ilmoitus 36 % Rikesakko 6 % Rangaistusvaatimusilmoitus 33 %