Käsky id (2) 20 RVLDno/2013/42 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö

Transkriptio

1 Käsky id (2) 20 RVLDno/2013/42 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö [Viitetiedot] RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2014 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella, rajaliikenteen kasvu, Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän ja meripolitiikan kehittyminen sekä hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi. Rajavartiolaitoksen tärkeimmät haasteet ovat rajaliikenteen kasvun hallinta sekä talouden ja toiminnan sopeuttaminen pieneneviin resursseihin. Schengen-alueen yhtenäisyyden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden turvaaminen on Suomelle tärkeää. Luotettava rajavalvonta on keskeinen osa Schengenin vapaan liikkuvuuden toteutusta. Suomen kaakkoisen itärajan valvonnassa ylläpidetään nykyiset voimavarat. Muulla itärajan osuudella kompensoidaan henkilöstövoimavarojen vähennystä kehittämällä uudistuvaan valvontatekniikkaan sekä hyvään liikkuvuuteen ja lähtövalmiuteen perustuvaa toimintamallia. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti. Suomi panostaa venäläisten kasvavan ostovoiman hyödyntämiseen ja tulevan EU-Venäjä viisumivapauden vaikutusten hallintaan. Itärajan henkilöliikenteen arvioidaan kasvan yli 20 miljoonaan rajanylittäjään 2010-luvulla. Myös Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkorajaliikenne kasvaa. Hallitus on päättänyt merkittävistä investointeja rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Rajavartiolaitos voi toimeenpanna myönnetyillä lisäresursseilla itärajan suurten rajanylityspaikkojen ja pääkaupunkiseudun rajanylityspaikkojen kehittämisen hallituskauden aikana. Seuraavan hallituksen päätettäväks i tulee nyt mahdollisesti kesken jääneet investoinnit sekä EU-Venäjän viisumivapauden vaikutuksiin varautuminen. Suomenlahdesta on tullut yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmalla. Venäjän investoinnit Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin satamiin lisää mm. öljy- ja kemikaalikuljetuksia Suomenlahdella. Helsingin ja Tallinnan välillä on kesäisin useita kymmeniä matkustaja-alusten vuoroja yhden päivän aikana. Huvialusliikenne on vilkasta. Rajavartiolaitos varautuu hallitsemaan merellisiä turvallisuusriskejä tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten merellisten viranomaisten kanssa. Johtamisvalmius ja toimintavalmius pidetään korkeana. Ilma-alus- ja aluskaluston sekä merialueen teknisen valvontajärjestelmän pitämiseksi ajanmukaisena tehdään merkittäviä investointeja. Uusi monitoiminen ulkovartiolaiva otetaan käyttöön vuonna Sisäasiainministeriö Inrikesministeriet Ministry of the Interior Rajavartiolaitoksen esikunta Staben för gränsbevakningsväsendet Headquarters of the Finnish Border Guard PL 3 (Panimokatu 1), HELSINKI PB 3 (Bryggerigatan 1), HELSINGFORS PO Box 3 (Panimokatu 1), FI HELSINKI Puhelin , Faksi Telefon , Fax Phone +358 (0) , Fax +358 (0)

2 id (2) EU:n meripolitiikan toimeenpanoon sekä yhteisen eurooppalaisen tietojenvaihtoympäristön määrittelyyn ja käyttöönottoon osallistutaan aktiivisesti. Rajavartiolaitos toimeenpanee talouden sopeuttamisohjelman hallituksen säästövelvoitteiden ja määrärahavähennysten sekä kustannustason nousun vaikutusten hallitsemiseksi. Sopeuttamistarve on noin 28 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna (noin 13 % toimintamenoista). Pääosa säästötoimenpiteistä toimeenpannaan etupainoisesti vuoden 2014 aikana. Säästövaikutukset syntyvät täysimääräisesti vasta suunnittelukauden lopussa. Sopeuttamisohjelman toimeenpano etenee tärkeimmiltä osin suunnitelman mukaan. Rajavartiolaitoksen toiminta keskittyy aikaisempaakin selvemmin Suomen rajaturvallisuuden ydinalueille kaakkoiselle ulkorajalle sekä Suomenlahdelle. Vähennykset tehdään siten, että riskit hallitaan. Vuoden 2014 aikana tapahtuvat tärkeimmät muutokset ovat koulun toimintojen kes kittäminen Imatralle, vartioasemien yhdistäminen Lapissa, hallinnon ja teknisten palvelujen toimintamallin uudistus sekä pääkaupunkiseudun toimitilaratkaisut. Työn tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen on tärkeää. Henkilöstön työkyvyn edistäminen sekä työaikajohtamisen mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen on tärkeää. Tulossuunnitelma 2014 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa ja se on käsitelty Rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakunnassa Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt linjaukset ovat Rajavartiolaitoksen sisäisiä suunnitteluperusteita, jotka täydentävät sisäasiainministeriön hallinnonalan tulossuunnitelman Rajavartiolaitosta koskevaa osuutta. Toiminta - ja taloussuunnitelmassa esitetyt ehdotukset ovat Rajavartiolaitoksen kannanottoja, johon sisäasiainministeriö ei ole ottanut kantaa. Rajavartiolaitoksen päällikön sijainen Kontra-amiraali Matti Möttönen Raja- ja meriosaston päällikkö Kenraalimajuri Mikko Kirjavainen Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asiankäsittelyjärjestelmässä. Rajavartiolaitos klo Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. LIITTEET JAKELU TIEDOKSI Seuraavalla sivulla A+F+Kompassi Valtiontalouden tarkastusvirasto SM:n talousyksikkö

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS SISÄLLYSLUETTELO Liite 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2014/ Ympäristöanalyysi Toiminnan vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Toiminta-ajatus Tunnuslause, visio ja arvot Toiminnan päämäärät ja keskeiset hankkeet Liite 2 RAJOJEN VALVONTA Liite 3 RAJATARKASTUKSET Liite 4 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET Liite 5 MERITURVALLISUUS- JA PELASTUSTOIMI Liite 6 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Liite 7 HENKILÖSTÖHALLINTO Henkilöstöjohtaminen Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto Viestintä Koulutus Liite 8 TEKNILLINEN TOIMIALA Materiaalihallinto Tietohallinto Toimitilahallinto Alustoimiala Kaupallinen toimiala Liite 9 SUUNNITTELUALA- JA TALOUSHALLINTO Liite 10 RISKIEN HALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA Liite 11 SÄÄDÖSVALMISTELU Liite 12 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

4 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2014/ YMPÄRISTÖANALYYSI Perusteellinen turvaluokiteltu (TLL III) analyysi laaditaan strategisen riskianalyysiin liittyen ja jaetaan erillisenä aineistona ** Ulkoiset tekijät Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön tärkeimmät muutostekijät ovat Venäjä, Euroopan unioni ja Itämeri sekä talouden kehitys. Venäjä on järjestänyt Suomen vastaisen rajan valvontansa tehokkaasti. Laiton maahantulo säilynee Suomen ja Venäjän rajalla hallittavana. Itämeri on Venäjän energiaja rahtikuljetusten pääreitti. Pietarin satamahankkeet lisäävät Itämeren strategista merkitystä Venäjälle. Arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntäminen ja uusien kulkuväylien avautuminen edellyttää Venäjältä merkittäviä lisäpanostuksia. Venäjän rajaturvallisuuden haasteet ovat suurimmat Venäjän epävakailla etelärajoilla. Henkilöliikenne Suomen ja Venäjän rajalla kasvaa. Itärajalla kasvu on ollut keskimäärin 15 % vuodessa neljän viimeisen vuoden aikana. Rajanylittäjistä noin 75 % on venäläisiä. Kasvun syitä ovat olleet Venäjän väestön ostovoiman kehitys sekä viisumien saannin helpottuminen. Venäjän talouden mahdollinen taantuma vähentäisi matkustamista väliaikaisesti. Pietarin ja Helsingin välinen matkustaja-alusliikenne on vakiintunut ja sen arvioidaan kasvavan. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen vilkkain kansainvälinen rajanylityspaikka. Finnairin tavoitteena on lisätä kaukoliikenteen vuoroja ja avata uusia reittejä. Lentoaseman terminaalisuudistus tulee lisäämään sen kapasiteettia. Kasvava rajaliikenne on Suomelle sekä mahdollisuus että haaste. Venäläisten ostovoiman kasvulla ja matkailulla on merkittävä vaikutus Suomen kansantaloudelle. EU:n ja Venäjän viisumivapaus tulee lisäämään rajaliikennettä merkittävästi, koska Venäjän tai Suomen kansalaisen ei tarvitse hakea maksullista viisumia. Rajatarkastajien tehtävät ja erilaiset jatkotoimenpiteet lisääntyvät, kun viisuminhakuprosessiin kuulunut maahanpääsyn edellytysten ennakkotarkastus poistuu. Lentoyhtiöiden lisätessä Venäjän ja Kaukoidän lentovuorojaan kasvaa laittoman maahantulon ja muun rajat ylittävän monialarikollisuuden paine. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan epävakaa tilanne vaikuttaa pitkään Euroopan turvallisuuteen. Yhä suuremman ihmismäärän pyrkimyksenä on päästä osalliseksi EU-maiden paremmasta elintasosta ja turvallisuudesta. Osa maahantulijoista turvautuu laittomiin maahantulon keinoihin. EU:n rajaturvallisuuden suurimmat haasteet säilyvät Välimeren alueella. Heijastevaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Venäjältä ja erityisesti Valko-Venäjältä Baltian maihin kohdistuva laiton maahantulo on kasvanut. Myös Baltian maiden kautta Suomeen ja muihin Pohjoismaihin kohdistuva laiton maahantulo on lisääntynyt. Sisärajojen yli Suomeen suuntautuva laiton maahantulo on volyymiltaan suurempaa kuin ulkorajoilla. Laiton maahantulo sisärajoillakin liittyy usein muuhun kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Suomenlahdesta on kehittynyt yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Venäjän investoinnit Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin satamiin lisäävät mm. öljy- ja kemikaalikuljetuksia Suomenlahdella. Kesäisin huvialusliikenne sekä Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-alusliikenne säilyvät vilkkaana. Alusliikenteen kasvu rasittaa meren ekologiaa ja lisää vakavan kemikaali- ja öljyonnettomuuden riskiä. EU:n tavoitteena on meripolitiikan vahvistaminen. Rannikkovartioviranomaisten yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tiivistetään. Tietoteknisiä järjestelmiä kehitetään tietojen vaihdon tiivistämiseksi ja tilannekuvan muodostamiseksi. Itämeren alueella jatketaan

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS merellistä rajaturvallisuusyhteistyötä. Tavoitteena on viranomaisten operatiivisen yhteistyön kehittäminen ja sujuva tietojenvaihto yli sektorirajojen. Ihmisten vapaa liikkuvuus Euroopassa perustuu toimivaan Schengen-järjestelmään. EU:n yhdennetyn ulkorajavalvonnan kehittäminen ja toimeenpano etenee. Suomessa vakiinnutetaan EU:n ulkorajojen rajavalvontajärjestelmään (EUROSUR) kuuluvat toiminnot kansallisessa koordinointikeskuksessa (NCC). Tulevina vuosina valmistaudutaan ottamaan käyttöön Smart Borders pakettiin kuuluvat EU:n laajuiset tietotekniset järjestelmät. EU:n rajaturvallisuusviraston rooli EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusmallin toimeenpanossa korostuu. EU:n rajaturvallisuusviraston toimintakenttä laajenee mm. kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Välimeren alueen EU maiden tilanne ja erityisesti Kreikan epävakaus voivat heijastaa vaikutuksensa EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittymiseen. EU:n haasteena on kilpailukyky globaaleilla markkinoilla. Vaikka EU on toistaiseksi selvinnyt yhteisvaluutta euron ja talouden pahimmista kriiseistä, epävarmuus vaikuttaa EU:n jäsenmaiden talouteen pitkään. Haasteisiin ei ole löytymässä nopeaa tai helppoa ratkaisua. Vaihtoehtona on esitetty euroalueen maiden talousintegraation vahvistamista. On mahdollista, että kansallisten intressien vahvistuminen ja keskinäinen epäluottamus johtaa päinvastaiseen suuntaan. Ihmisten elintason lasku ja tyytymättömyys harjoitettua politiikkaa kohtaan voivat johtaa levottomuuksiin ja turvallisuuden heikkenemiseen. ** Sisäiset tekijät Suomen talouden haasteet ovat pitkälti rakenteellisia. Julkishallinnon menot ovat liian suuret. Teollisuuden rakennemuutos on ollut nopeaa ja yritysten kilpailukyky on heikentynyt. Lisäksi maailmantalouden heilahdukset vaikuttavat nopeasti viennistä riippuvaisen Suomen talouteen. Hallituksen päämääränä on pysäyttää valtion velkaantuminen, nujertaa kestävyysvaje ja luoda edellytyksiä yritysten kilpailukyvyn kehittymiselle. Suomen talouspolitiikka on nojannut arvioon maltillisesta talouskasvusta. Hallitus on päättänyt nyt noin viiden miljardin euron sopeuttamistoimista sekä käynnistänyt rakenteellisten uudistusten suunnittelun ja toimeenpanon. Talouden taantuma tai ennakoitua hitaampi kasvu voi aiheuttaa tarpeen päättää lisäsopeuttamistoimista. Julkinen talouden tasapainottaminen säilyy Suomen haasteena pitkään. Valtio pyrkii tehostamaan toimintaansa mm. uudistamalla hallintoa sekä kannustamalla viranomaisia yhteistyöhön ja resurssien yhteiskäyttöön. Tavoitteena on pitää Suomi turvallisena maana ja viranomaiset toimintakykyisinä. Kustannustason nousun ja määrärahaleikkausten vaikutusten hallinta on viranomaisille suuri haaste. Viranomaisten muutosvalmius on tärkeää, jotta toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus voidaan ylläpitää. Suomi panostaa venäläisten kasvavan ostovoiman hyödyntämiseen ja tulevan EU- Venäjä viisumivapauden vaikutusten hallintaan. Hallitus on päättänyt tehdä merkittäviä investointeja rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Nyt myönnetyillä lisäresursseilla voidaan toimeenpanna itärajan suurten rajanylityspaikkojen sekä pääkaupunkiseudun rajanylityspaikkojen kehittäminen hallituskauden aikana. Seuraavan hallituksen päätettäväksi tulee nyt mahdollisesti kesken jääneet investoinnit sekä EU-Venäjän viisumivapauden vaikutuksiin varautuminen. Toimintaympäristön muutos ja supistuva määrärahakehys asettavat Rajavartiolaitoksen suuren haasteen eteen. Rajavartiolaitos toimeenpanee talouden sopeuttamisohjelman, jossa hallitaan kehysleikkausten ja kustannusten kasvun vaikutukset. Talouden tasapainottaminen edellyttää merkittävää henkilöstön vähentämistä hallinnosta ja tukitoiminnoista sekä rauhallisemmilta rajaosuuksilta. Työvoiman joustavaa käyttöä on tehostettava. Toimitila-, kaluston käyttö- ja ylläpito- sekä ICT-kustannuksia on vähennettävä.

6 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA KUSTANNUSVASTAAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tunnusluku/mittari 2012 Tot 2013 Sma 2013 Arvio 2014 Sma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) Vaikuttavuus (ind) Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 3,9 3,9 3,9 3,9 - Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen 4,6 4,6 4,6 4,6 (1-5) - Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja 3,9 3,4 3,9 3,4 rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) - Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-4,3 4,2 4,2 4,2 5) - Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen 3,9 3,8 3,8 3,8 (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) Painotetut suoritteet (1 000 kpl) Kustannukset (milj. euroa) 245,7 244,8 244,8 247,6 4. TUNNUSLAUSE, VISIO 2022 JA ARVOT Tunnuslause Rajavartiolaitos - turvana kaikissa oloissa Visio 2022 Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden viranomainen, joka lisää ihmisten, ympäristön ja valtion turvallisuutta tehokkaasti. Turvallisuuden takeena on luotettava ja ammattitaitoinen henkilöstö, sotilaallisesti järjestetty organisaatio sekä toimintavarma ja kehittynyt tekniikka. Arvot Luotettavuus, ammattitaito ja yhteistyökyky 5. TOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT JA KESKEISIMMÄT HANKKEET ** Toiminnan päämäärät Ihmisten vapaa liikkuvuus Euroopassa perustuu toimivaan Schengen järjestelmään. Suomi antaa vahvan panoksen EU:n yhdenmukaisen ja tehokkaan ulkorajavalvonnan toimeenpanossa ja kehittämisessä. EU-lainsäädännön, yhteisten toimintamallien ja tekniikan kehittämistä sekä käyttöönottoa jäsenmaissa edistetään. Euroopan rajaturvallisuuden haasteet ovat suurimmat Välimeren alueella. Rajavartiolaitos osallistuu EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) koordinoimaan yhteistyöhön henkilöstöllä ja kalustolla. Rajavartiolaitos osallistuu EU:n rajatilannekuvaa ja toimintavalmiutta kehittävään EUROSUR-yhteistyöhön vakiinnuttamalla kansallisen koordinointikeskuksensa (NCC) toiminnan ko. asetuksen mukaiseksi. Suomella on tehokas rajaturvallisuusjärjestelmä. Kasvava rajaliikenne lisää Rajavartiolaitoksen tehtäviä. Rajanylityspakat itärajalla, Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Helsingin satamassa uudistetaan ja varustetaan. Rajatarkastajia lisätään noin 160

7 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS henkilötyövuodella suunnittelukaudella. Rajatarkastusten toimintamallia kehitetään ja biometriikkaan perustuvien tarkastuslaitteiden käyttöä lisätään. Samalla Suomi varautuu tulevaan EU:n ja Venäjän viisumivapauteen. Venäjän ja muiden keskeisten maiden kanssa kehitetään toimenpiteitä, jotka edistävät vakaata rajatilannetta. Rikostorjunta pidetään tehokkaana, mikä ennaltaehkäisee ja torjuu rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan Itämeren pitäminen turvallisena on Suomelle tärkeää. Kasvava alusliikenne lisää monialaisen merellisen onnettomuuden riskiä. Rajavartiolaitoksen jatkuva johtamisvalmius, kattava valvontajärjestelmä sekä uudistuva alus- ja ilma-aluskalusto parantavat valmiuksia onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Rajavartiolaitoksen valmiutta avomeriöljyntorjunnan sekä muiden merellisten turvallisuustehtävien johtamisessa kehitetään. Itämeren maiden yhteisvastuullisuutta riskien hallinnassa edistetään. EU:n meripolitiikan kehittämiseen osallistutaan aktiivisesti. Rajavartiolaitoksen hyvä valmius ja nopea toimeenpanokyky kaikissa turvallisuustilanteissa ylläpidetään. Asevelvolliset koulutetaan korkeatasoisesti. Rajajoukkojen kykyä erikoisjoukkotoimintaan ja tiedusteluun valtakunnan puolustamiseksi kehitetään. Rajavartiolaitoksen rooli siviilikriisinhallinnassa tarkennetaan valmistuvan siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian mukaisesti huomioiden mm. siviilikriisinhallinnan kansallinen osaamiskeskusyhteistyö. Vartiostoja kehitetään operatiivisina johtoportaina. Hallinnon ja tukipalvelujen toimintamalli uudistetaan. Työvoiman joustavaa käyttöä ja tuottavuutta edistäviä toimintamalleja lisätään. Rajavartiolaitoksen osaaminen rajaturvallisuudessa ja meripelastuksessa ylläpidetään kansainvälisesti korkeatasoisena. Rajavartiolaitos toimeenpanee talouden sopeuttamisohjelman, jossa toimeenpannaan hallituksen säästövelvoitteet, määrärahavähennykset ja hallitaan kustannustason nousun vaikutus. Sopeuttamistarve on vuonna 2017 noin 28 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna. Henkilöstömenoja vähennetään noin 19 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin 300 HTV:n pysyvää vähennystä luonnollista poistumaa hyödyntäen. Muiden toimintamenojen noin 9 milj. euron pysyvä vähennys syntyy, kun toimintoja keskitetään halvempiin toimitiloihin sekä ilma- ja vartioaluskaluston käyttöperiaatteita uudistetaan. Rajavartiolaitos toiminta keskittyy aikaisempaa selvemmin ydintehtäviin. Voimavarat keskittyvät aikaisempaa enemmän Suomen kannalta tärkeimmillä alueille kaakkoisrajalle, pääkaupunkiseudulle ja Suomenlahden ja Pohjois-Itämeren alueelle. Muilla alueilla kustannussäästöjen aikaansaaminen on välttämätöntä. Voimavaroja vähennetään hallinnon lisäksi Lapista, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjanlahdelta. Riskien hallintaa edesauttaa vakaa ja rauhallinen rajatilanne. Vähennysten vaikutusta kompensoi hyvä tilannekuva ja operatiivisen liikkuvuuden kehittyminen. Uudistuva ilma-alusja aluskalusto parantaa suorituskykyä painopistealueilla. Muutoksessa pidetään huolta henkilöstöstä. ** Keskeisimmät hankkeet EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän toimeenpano Rajaliikenteen kasvun hallinta ja EU-Venäjä viisumivapauteen varautuminen Merellisen turvallisuuden vahvistaminen Rajojen valvonnan suorituskyvyn ylläpito Rajavartiolainsäädäntöä ja rikostorjuntaa koskevien lainsäädäntöuudistusten toimeenpano Talouden sopeuttamisohjelman toimeenpano

8 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 2 TULOSALUE 1 RAJOJEN VALVONTA 1. MERKITTÄVIMMÄT RAJOJEN VALVONTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Kansainvälinen - EU:n ulkorajavalvonnan velvoitteet ja Euroopan rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) kehittäminen sekä sisärajoihin kohdistuva laittoman maahantulon ja muun rikollisuuden paine - Operatiivisen turvallisuusyhteistyön laajeneminen ja syveneminen Frontexin ja muiden EU:n virastojen kanssa sekä Itämeren maiden kesken ml. Itämeren alueen rajavalvontayhteistyö (BSRBCC) - EU:n yhdennetyn meripolitiikan vaikutukset erityisesti yhteisen merialueen tiedonvaihtoympäristön luomiseen (CISE) ja rannikkovartiostotoimintoihin (ECGFF) liittyen - Venäjän rajavartiopalvelun toimintakyvyn säilyminen hyvänä. Toiminnan keskittäminen painopistesuunnalle Kaakkois-Suomen vastaiselle rajalle ja valvonnan heikkeneminen sivusuunnilla. - Kansainväliset kriisit ja Venäjän maahanmuuttopolitiikan tiukentuminen voivat aiheuttaa siirtolaisten liikehdintää kohti Suomea. - laittoman maahantulon kasvu Baltian maihin, mahdolliset heijastusvaikutukset sisärajojen kautta Pohjoismaihin, ml. Suomeen. - Venäjän halu kehittää paikallisia yhteistyöjärjestelyjä ja meritilannekuvayhteistyö Kansallinen - Merellisten viranomaisten kansallisen toiminnan kehittäminen huomioiden kansainväliset hankkeet ja kytkennät muihin kansallisiin toimijoihin (PTR ja muut toimijat). - Merellisen ympäristönsuojelun rajallinen torjuntakapasiteetti suuriin öljy- ja kemikaalionnettomuuksiin liittyen - Öljyntorjunnan viranomaisyhteistyön kehittäminen ja selkeyttäminen avomereltä rantaviivaan asti - Väestö keskittyy edelleen alueellisiin keskuksiin ja syrjäseutujen autioituminen jatkuu - Tiivistyvä viranomaisyhteistyö ja yhteiset tietojärjestelmähankkeet - PTR -yhteistoiminnan uudistetut yleiset toimintarakenteet sekä rikostiedustelu- ja - analyysitoiminnan toiminnalliset rakenteet otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Toimeenpannaan talouden sopeuttamisohjelman vähennykset ja kehittämistoimet - Vähennetään rajojen valvonnan voimavaroja vuoden 2011 tasosta LR:ssa, KR:ssa ja P-KR:ssa noin 40 % ja Pohjanlahdella noin 25 %. - Vähennetään voimavaroja sisärajalta. - Keskitetään rajojen valvonnan hallintoa vartiostojen esikuntiin - Toimeenpannaan merellisten turvallisuustehtävien muutosta - Luodaan perusteet RVL:n venekaluston kehittämiselle - Uusiutuvan lentosuorituskyvyn käytön vakiinnuttaminen ja helikopterihankinnat - Vartiolentolaivueen organisaatiouudistus - Miehittämättömien ilma-alusten mahdollinen käyttö (UAS) - Tarkastellaan johtokeskustoimintoja valtakunnallisesti huomioiden NCC Finlandin tehtävät 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset kyetään havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni. \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2014\rvl_ts_tts_lopulli nen\rmos_l2_rajojen_valvonta_luonnos 1.doc

9 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Toistuva rajaturvallisuuteen liittyvä laiton toiminta kyetään paljastamaan myös muualla rajaalueella. Pidetään yllä kykyä rajaturvallisuustilanteiden hallintaan. 3. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista ja vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. 4. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 5. Rajojen valvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitetasot on esitetty kohdassa Rajavartiolaitoksella on omatoiminen valmius käynnistää öljyntorjuntatoimenpiteet ja osallistua niiden suorittamiseen yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. 7. Ylläpidetään viranomaisten yhteistyötä harvaanasuttujen alueiden turvallisuudesta huolehtimiseksi sekä osallistutaan aktiivisesti tätä tavoitetta tukeviin tietojärjestelmähankkeisiin. 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Rajojen valvonnan päämääränä on laittoman maahantulon ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset on kyettävä havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni raja-alueella. Toistuva laiton toiminta tulee kyetä paljastamaan myös muualla raja-alueella. Luvattomat rajanylitykset on selvitettävä luotettavasti siten, että kaikista tarvittavista jatkotoimenpiteistä voidaan päättää viivytyksettä tavoite 2013 arvio 2013 sma 2014 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) josta itärajalla Tekninen valvonta Tarkastukset Rajavyöhykeluvat Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virka-aputehtävät) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 114,9 115,1 110,6 105,4 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 4,5 4,3 4,5 Rajatapahtumien estäminen (%) 93,5 % 98,4 % 95,4 % 98,7 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 76,9 % 92,6 % 87,6 % 92,6 % Tilannekuvan laatu 3,6 3,9 3,9 3,9 4. KEHITTÄMISHANKKEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET Kehitetään itärajalle kustannustehokas ja luotettava rajojen valvontamalli. Valvonta perustuu uudistuvan teknisen valvonnan hyödyntämiseen sekä vaikutuskyky hyvään liikkuvuuteen ja lähtövalmiuteen. Valmistellaan rajojen valvonnan konsepti Lapissa toiminnot keskitetään neljälle rajavartioasemalle 2014 alusta alkaen. Siilastuvan, Utsjoen, Virtaniemen ja Karhutunturin rajavartioasemista luovutaan. Rajavartiolaitos on merialueen keskeisin operatiivinen turvallisuusviranomainen ja vastaa kokonaisuudessaan merellisen sisäisen turvallisuuden ylläpitämisestä. Tavoitetilaan pääsemiseksi vaikutetaan aktiivisesti osallistumalla mm. meriliikennestrategian valmisteluun, EU:n meripolitiikkaa käsitteleviin työryhmiin, Itämeren alueen yhteistyöfoorumeihin sekä tavoitetta tukeviin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin.

10 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Valmistellaan lentotoiminnan käyttöperiaatteet. Pyritään tunnistamaan mahdollisia synergiaetuja sekä kytkemään lentotoimintaa nykyistä kustannustehokkaammin osaksi maa- ja merirajojen turvallisuustehtävien konsepteja. Samalla arvioidaan ilma-aluksiin liittyvää sensoritekniikkaa ja niiden kehittämistä tehtäviä tehokkaasti tukevalla tavalla. Kehitetään EU:n EUROSUR-asetuksen vaatimukset täyttävän rajaturvallisuuden kansallisen koordinointikeskuksen (NCC) toiminnallista kokonaisuutta. Osallistutaan PTR-strategian ja sopimusten päivittämiseen sekä uudistetun rakenteen vakiinnuttamiseen. Osallistutaan EU:n meripolitiikan valmisteluun ja toimeenpanoon. Varaudutaan European Coast Guard Function's Forum pysyvän sihteeristön perustamiseen.

11 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 3 TULOSALUE 2 RAJATARKASTUKSET 1. MERKITTÄVIMMÄT RAJATARKASTUKSIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Suunnittelukaudella korostuu varautuminen EU:n ja Venäjän väliseen mahdolliseen viisumivapauteen. Tärkein suunnitteluperuste on edelleen kasvava rajaliikenne. Kuluvan vuosikymmenen lopulla on varauduttava ja kyettävä huolehtimaan merkittävästi nykyistä suuremman ulkorajaliikenteen turvallisista rajatarkastuksista ja liikenteen sujuvuudesta. Muita keskeisiä suunnitteluun vaikuttavia seikkoja ovat; Ulkoinen toimintaympäristö - Varautuminen EU:n ja Venäjän väliseen mahdolliseen viisumivapauteen - Rajatarkastusten toteuttaminen Schengenin rajasäännöstön mukaisesti - EU:n rajaturvallisuushankkeet (VIS, Entry/Exit, RTP) - Venäjän rajapolitiikka ja Rajavartiopalvelun käytännön toiminta - Suomen ja Venäjän hallitusten välisen talouskomission alaisen rajaliikennetyöryhmän koordinaatiotyön vaikutukset - Venäjän rajojen varusteluviraston (Rosgranitsa) infrastruktuurihankkeiden ja toiminnallisten kehittämishankkeiden toimeenpano - Venäjän ja Suomen välisen alus- ja ilma-alusliikenteen kasvuun varautuminen Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Rajanylitysliikenteen sujuvuuden turvaaminen ja lisääntyvän rikollisuuden paljastaminen rajanylityspaikoilla - Rajatarkastusprosessien ja -taktiikan kehittäminen/yhtenäistäminen - Rajaylityspaikkojen infrastruktuurien kehittäminen - Rajatarkastusten edellyttämien henkilöstövoimavarojen varmistaminen - Rajatarkastusten osittaisten automatisointien jatkaminen pl. itäraja - Kannettavien rajatarkastuslaitteiden käytön laajentaminen - Biometriikan hyödyntämisen jatkaminen ja laajentaminen - Ennalta saatavia matkustaja- ja miehistöluettelotietojen hyödyntäminen rajatarkastuksissa - Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän pilotointi ja käyttöönotto 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin rajasäännöstön mukainen rajatarkastus. Valmius rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sisärajoille pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla poikkeustilanteita lukuun ottamatta ovat enintään 10 min. 3. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan ja estetään. 4. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty kohdassa TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisä-

12 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS rajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa ja hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta. RAJATARKASTUKSET: 2012 tavoite 2013 arvio 2013 sma 2014 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 16,5 18,0 17,6 19,2 Tullitarkastukset (hlöä) Käännyttämispäätös Myönnetyt viisumit Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin Vastaanotetut turvapaikkahakemukset Vastaanotetut kiintiöpakolaiset Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano Panokset Kustannukset (milj. euroa) 96,2 96,2 100,7 106,3 Henkilötyövuodet*) Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,3 4,3 4,3 4,3 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 94,1 % 93,1 % 93,3 % 93,2 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,1 Oikeusturva (%) 99,9 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 4. KEHITTÄMISHANKKEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET Kehitetään rajatarkastusten toimintamallia ja luoda nykyistä rajatarkastusprosessia tehokkaampi konsepti. Kehitetään rajanylityspaikkojen infrastruktuuria vastaamaan kustannustehokkaasti kasvavaan rajanylitysliikenteeseen ja tukemaan itärajan uutta rajatarkastusmallia. Rajanylityspaikat varustellaan tavoitetilan toimintamallia tukevalla tietotekniikalla. Vahvennetaan rajatarkastuksia noin 160 henkilötyövuodella. Käynnistetään automatisoitujen rajatarkastuslaitteiden jatkokehittäminen. Hankkeessa huomioidaan kansallisten tarpeiden lisäksi EU:n lainsäädäntö, EU:n Älykkäät rajat -ohjelman aikataulu sekä käynnissä oleva FastPass -tutkimushanke. Luodaan Rajavartiolaitokseen yksi valtakunnallisesti keskitetty toimija, joka käsittelee kaikkien ulkorajan ylittävien matkustajien ennalta saatavat matkustajatiedot. Osallistutaan maahanmuuttoviraston, poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnan vakiinnuttamiseen (MPR-yhteistyö). \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2014\rvl_ts_tts_lopullinen\rmos_l3_rajatarkastukset_luo nnos1.docx

13 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 4 TULOSALUE 3 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTA- TOIMENPITEET 1. MERKITTÄVIMMÄT RIKOSTORJUNTAAN, HALLINNOLLISIIN MAKSUSEU- RAAMUKSIIN JA VALVONTATOIMENPITEISIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö - Laittomaan maahantuloon liittyvät rikokset, niihin liittyvät asiakirjaväärennykset sekä ihmiskauppaan liittyvät rikokset ovat laajoja ja tutkinnallisesti vaativia sekä pitkäkestoisia rikoskokonaisuuksia. Suomen ollessa kohdemaana tapauksissa paljastuu aiempaa useammin liitännäisrikoksia, kuten työrikoksia ja talousrikoksia. - Schengen-sisärajojen kautta tapahtuva laiton maahantulo Suomeen on kasvussa suunnittelukaudella. - Laiton maahantulo Baltian ulkorajojen kautta lisääntyy edelleen. Osa laittomasti Baltiaan saapuneista henkilöistä pyrkinee sisärajojen kautta myös Suomeen. - Välimeren alueen epävakaana jatkuva tilanne voi aiheuttaa myös Suomeen kohdistuvaa laittoman maahantulon painetta erityisesti lentoliikenteen ja sisärajojen kautta. - Lentoliikenteessä kasvavan ongelman laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvissä rikoksissa muodostavat Turkki, Venäjä ja Aasian maat. - Etenkin Liettuasta, Latviasta, Virosta, Romaniasta mutta myös Puolasta ja Bulgariasta lähtöisin olevien ammattimaisten omaisuusrikollisten aktiivinen tilauksiin perustuva toiminta Suomessa jatkuu ja lisääntynee edelleen aiheuttaen kasvavan tarpeen PTR-viranomaisten tehokkaalle yhteistyölle ja reaaliaikaiselle tietojen vaihdolle. Rikoshyötyä kanavoituu ulkomaille. - EU:n ja Venäjän välinen mahdollinen viisumivapaus. Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan valtakunnallisesti keskitetty ohjaus ja koordinointi ylläpitävät erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan tehokasta ennaltaehkäisyä ja torjuntaa. - Toimintavuoden alusta voimaan tulevan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistuksen sekä siihen liittyvien tietojärjestelmien uudistamisen (erityisesti VIT- JA) vaikutukset toimintatapoihin. - Poliisin hallintorakenteen uudistuksen vaikutukset. 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvällä rikostorjunnalla ehkäistään, paljastetaan ja selvitetään erityisesti Rajavartiolaitoksen valvoman Schengen-ulkorajan ylittäviä laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia tiiviissä yhteistyössä muiden PTR-viranomaisten kanssa. 2. Vartiostot huolehtivat omassa valvontatoiminnassaan esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista, epäillyistä luonnonvararikoksista sekä ratti- ja vesiliikennejuopumuksista. 3. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaedellytyksistä huolehditaan osana laadukasta, ennakoivaa ja jatkuvana prosessina toimivaa säädösvalmistelua. 4. Merellinen ympäristönsuojelun valvonta on kattavaa ja sitä suoritetaan muun muassa alusöljypäästöjen havaitsemiseksi ja todentamiseksi merialueilla sekä pääs-

14 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS tön aiheuttajan vastuuseen saattamiseksi määräämällä hallinnollinen öljypäästömaksu. Rajavartiolaitos suorittaa myös korkeatasoisen alusöljypäästöjen esitutkinnan. 5. Rajavartiolaitoksen toiminnassa laatuvaatimukset varmistetaan tehokkaalla laillisuusvalvonnalla, kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä huolehditaan toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvasta. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty kohdassa TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTA-TOIMENPITEET: 2012 tavoite 2013 arvio 2013 sma 2014 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) Valtionrajarikos (kpl) Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) Muu rikos (kpl) Rikesakko Rangaistusvaatimusilmoitus Pakkokeino Huomautus Päätös alusöljypäästöasiassa Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa Turvaamistoimenpide Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) Valvontailmoitus Panokset kustannukset (milj. euroa) 16,7 16,7 17,9 18,4 Henkilötyövuodet 189,0 188, Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,2 4,4 4,3 4,4 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 82 % 87 % 80 % 87 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 46 % 66 % 56 % 65 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 79 % 84 % 84 % 84 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) 70 % 67 % 66 % 67 % Oikeusturva (%) 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,9 % 4. KEHITTÄMISHANKKEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET Seurataan rajavartiolainsäädännön tarkistamista koskevien lainsäädäntömuutosten täytäntöönpanoa ja vaikutusten toteutumista.

15 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS Seurataan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistuksen ja säädösmuutosten toimeenpanoa Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa. Jatketaan tarvittaessa lainsäädäntöuudistuksen koulutusta. Kehitetään rikostorjunta- ja esitutkintayhteistyötä Venäjän viranomaisten ja erityisesti turvallisuuspalvelun kanssa. Vakiinnutetaan PTR-viranomaisten uuden rikostiedustelu- ja analyysirakenteen toiminta. Otetaan käyttöön PTR-viranomaisten kohdevalintamenettely. Otetaan käyttöön Vitja-toiminnanohjausjärjestelmä. Kehitetään rikostorjunnan tietojärjestelmien laillisuusvalvontaa.

16 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 5 TULOSALUE 4 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI 1. MERKITTÄVIMMÄT MERITURVALLISUUTEEN JA PELASTUSTOIMEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Meriliikenne - Itämeren alusliikenteen määrä jatkaa jälleen kasvua taantuman taittuessa, joka lisää myös risteävän liikenteen määrää Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella - vaarallisten aineiden kuljetusten kasvu lisää meri- ja ympäristöonnettomuuksien (monialaonnettomuuksien) todennäköisyyttä - Itämerelle rakennetun kaasuputken huolto- ja kunnossapitotyöt lisäävät merionnettomuuksien riskiä Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä - EU:n liikennepolitiikan sekä kansallisen meristrategian vaikutukset Meripelastustoimi - Meripelastustoimen kansainvälinen yhteistoiminta on tiivistä ja sen avulla vaikutetaan aktiivisesti kansallisella poikkihallinnollisella yhteistyöllä kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päätöksiin, EU:n meripolitiikan toimeenpanoon sekä kansalliseen meristrategiaan. - Merellisen monialaonnettomuuden hallinnan parantamiseen itämerellä tähtäävä IBA -hanke luo pohjan Suomessa kehitettyjen merellisien laivaonnettomuuksien pelastustoimissa käytettävien yhteistyömallien käyttöönottamiselle (MIRG SOP) Viron ja Ruotsin suuntaan sekä tiivistää kansainvälistä yhteistoimintaa niiden kehittämiseksi. - Merellisiin monialaonnettomuuksiin varautumisen yhteistoiminnan painopiste on laaditun varautumissuunnitelman (MoMeVa) jalkauttamisessa ja sen periaatteiden sisällyttäminen alueellisessa valmiussuunnittelussa ja vaste-toiminnan yhtenäistämisessä. - Itämeristrategian ja kansallisen meristrategian vaikutukset - Pelastustoimen yksiköiden käytön kehittäminen meripelastustoimen erityistilanteissa - Rajavartiolaitoksen meripelastuksen sidosryhmien kalustohankkeiden mahdollistama toiminnan kehittäminen - Merivartiostojen tehtävänkäsittely- ja johtokeskustyöskentelyohjeen käyttöönottamisella yhdenmukaistetaan meripelastustoimen johtamisen prosesseja molemmissa meripelastuksen johtokeskuksissa Pelastus- ja lääkintätoimi ja lentopelastuspalvelu - tiivistyvä yhteistyö poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa - tiivistyvä yhteistyö Norjan ja Ruotsin poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa - terveydenhuoltolain ja pelastuslain kokonaisuudistus - Hätäkeskuslaitoksen TOTI- ja Poliisihallituksen KEJO-hankkeet Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Meripelastustoimi - Rajavartiolaitoksen kalustohankkeiden mahdollistama toiminnan kehittäminen ja lisääntyneen suorituskyvyn kustannustehokas hyödyntäminen - Meripelastustoimen palvelutason arviointijärjestelmän vaikutukset - RVL:n meripelastussovelluksen jatkokehittäminen - Yhteistoimintasopimuksen tarve SMPS:n kanssa - RMVK:n merellisen koulutuksen uudelleenjärjestelyt ja meripelastustoimen johtajakoulutuksen kehittäminen - RIB-veneiden uusiminen selvitystyön perusteella ja tavoitteena yhdenmukaisen sarjan tilaaminen (malli PV08 tilaus)

17 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Pelastustoimi, ensihoito- ja lentopelastuspalvelu - RVL:n voimavarojen käyttö etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviin harvaan asutuilla saaristo- ja raja-alueilla huomioiden muun muassa terveydenhuoltolain kokonaisuudistus ja siihen liittyvien valtakunnallisesti yhdenmukaisten ensihoitosopimusten tekeminen sairaanhoitopiirien kanssa - Meri- ja lentopelastukseen liittyvän kansallisen yhteistyön kehittäminen 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Meripelastussuunnitelmat päivitetään valtakunnallisen Monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen yhteistyösuunnitelman (MoMoVa) kanssa yhteensopiviksi. 2. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Meripelastuksen johtokeskuksissa Turussa ja Helsingissä ylläpidetään Baltic ACO -toimintamallin (lentotoiminnan koordinointi onnettomuustilanteessa) mukaista kykyä. 3. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan viipymättä apua. 4. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella, yhdenmukaistamalla salihenkilöstön toimintatapoja sekä vaikuttamalla sidosryhmiin. 5. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. 6. Vakiinnutetaan meripelastustoimen palvelutasoarviointijärjestelmä ja jatketaan systemaattisen meripelastusyksiköiden katselmointijärjestelmän käyttöönottamista. 7. Pelastustoimen ja lentopelastuspalvelun etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua. 8. Osallistutaan aktiivisesti kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n ja Euroopan Unionin meripelastusta, meriturvallisuutta ja meripolitiikkaa koskevaan toimintaan sekä keskeisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. 9. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusjärjestelmä on toimiva sekä poikkeamaraportointi, analysointi ja dokumentointi kattavaa 10. Otetaan meripelastustoimen katselmointijärjestelmä käyttöön 11. Aloitetaan kahdenvälisten lento- ja meripelastussopimuksia täydentävien pöytäkirjojen päivittäminen Viron, Ruotsin ja Venäjän kanssa. 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIEDOT Meripelastustoimen kokonaiskoordinoinnin päämääränä on osoittaa pystyä osoittamaan kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja läheltä piti tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustoimea ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä. Tulosmittareissa arvioidaan kullekin palvelutasoalueelle kohdentuneita suoritteita. MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI tavoite 2013 arvio 2013 sma Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) Meri 68 - Maa 156

18 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Pelastustehtävät (kpl) Meri Maa 105 Sairaankuljetus (kpl) Meri 48 - Maa 361 Avustustehtävä (kpl) Meri Maa 38 Muu pelastussuorite (kpl) Meri Maa 196 Päivystyspalvelu ja meripelastuksen työaika (tuntia) Meripelastuksen johtokeskukset Muut meripelastusyksiköt Meripelastuksen varallaolo Pelastettu henkilö (kpl) Estetty onnettomuus (kpl) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 7,5 6,6 5,3 6,5 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 4,2 3,8 4,2 Johtamisen laatu (1-5) 0,0 4,0 0,0 4,0 Yksiköiden valmius (1-5) 0,0 4,5 0,0 4,5 Meritilannekuva (1-5) 3,5 3,8 3,8 3,8 4. KEHITTÄMISHANKKEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET Jatketaan meripelastuksen johtamiskoulutuksen sisällön kehittämistä ja lisätään Suomessa annettavan meripelastuksen johtamiskoulutuksen kansainvälistä tunnettavuutta. Päivitetään alueelliseen yhteistoimintaan liittyvät keskeiset yhteistyösuunnitelmat Monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen yhteistyösuunnitelmassa (MoMeVa) mainittujen periaatteiden mukaisesti. Päivitetään Baltic ACO manuaali vastaamaan Kansainvälisien siviili-ilmailujärjestön ja kansainvälisen merenkulkujärjestön suosituksia. Luodaan työskentelyedellytykset ja toimintamallit johtokeskuksissa työskenteleville ACO -työpareille sekä saatetaan loppuun Finavian lennonjohtajien ACO -peruskoulutus. Kehitetään alusonnettomuuksissa luokittelujärjestelmä, jonka avulla tehostetaan onnettomuusalukseen kohdennettavien pelastustoimien ratkaisumallien valintoja. Valmistellaan operatiivinen toimintaohje merellisten kemikaalionnettomuuksien varalta (vrt 2012 valmistunut TOKEVA). Kehitetään merellisten suuronnettomuuksien valtakunnallinen evakuointijärjestelyiden prosessimalli yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, kuntaliiton ja sisäministeriön osastojen kanssa. Uudistetaan Turkuun sijoitetut kaksimoottoriset Super Puma meripelastushelikopterit. Korvataan Helsinkiin sijoitetut kolme kaksimoottorista helikopteria kahdella uudella Super Puma meripelastushelikopterilla. Nostetaan meripelastushelikopterien miehistöjen suorituskyky ensihoitotasolle.

19 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 6 TULOSALUE 5 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 1. MERKITTÄVIMMÄT SOTILAALLISEEN MAANPUOLUSTUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Kansalliset turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut ja puolustussuunnittelua määrittävien uhkakuvien muutokset - Valtioneuvosten selonteko ja hallitusohjelma, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyt linjaukset. - Puolustusvoimauudistus Puolustusvoimien operatiivisten suunnitelmien ja joukkorakenteen uusiminen - FINGOP suunnittelukierroksen toteuttaminen - Joukkorakenteen 2015 mukaisten joukkojen kehittäminen. Materiaali- ja tietojärjestelmähankkeet - Tärkeimpien rajajoukkojen materiaalin kehittämishankkeet - Puolustusvoimien alueellisten joukkojen kehittämishankkeet - Puolustusvoimien tietojärjestelmien kehittäminen ja päivitykset Tilannekuva- ja johtamisjärjestelmäyhteistyön kehittäminen - Normaaliolojen tilannekuvayhteistyön tiivistyminen tietojärjestelmähankkeiden avulla ja valmistautuminen poikkeusoloihin Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Rajajoukkojen kokonaisuudistus - Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toteuttaminen osana Puolustusvoimien joukkorakenne 2015 kehittämistä. Uusitun ja tiivistyneen puolustusjärjestelmän vaatimukset aktiiviselle suunnittelulle ja harjoittelulle - Maavoimien uudistuneen taistelutavan huomioiminen suunnittelussa ja harjoittelussa - Rajajoukkojen ja esikuntien tehtävien ja käyttöperiaatteiden yhteensovittaminen ja kehittäminen uusitussa puolustusjärjestelmässä. Varusmieskoulutuksen joukkotuotanto kolmessa koulutusyksikössä - Koulutuksen ja koulutusympäristön kehittäminen vastaamaan uudistuvaa joukkorakennetta ja taistelutapaa, erityisesti johtamis- ja tietojärjestelmät huomioiden. 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Nykyiset puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius, sotavarustus sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään ja kehitetään suunnittelukierroksen ja materiaalihankkeiden avulla. 2. Varusmieskoulutuksessa tuotetaan rajajoukkoihin sijoituskelvollisia asevelvollisia. 3. Rajajoukkojen reservin harjoitukset järjestetään joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. Rajavartiomiesten tulee kyetä toimimaan sijoitustensa mukaisissa operatiivisissa tehtävissä ja kouluttamaan johtoonsa tulevat reserviläiset. 4. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan.

20 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS Osallistutaan Puolustusvoimien tilannekuva- ja johtamisjärjestelmien käyttöön. 6. Sotilaallisen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitetaso on esitetty kohdassa 3. ALUEVALVONTAAN LIITTYVÄT TULOSTAVOITTEET TA 1:LLÄ (osana rajavalvontaa) 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS: 2012 tavoite 2013 arvio 2013 sma 2014 Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet Panokset Kustannukset (mil. euroa) 10,5 10,1 10,3 11,1 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky 3,9 3,9 3,8 3,9 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,7 3,6 3,7 Sijoitettavuus (%) 78 % 86 % 79 % 81 % Koulutettavuus (%) 93 % 93 % 91 % 94 % Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,6 4,6 Koulutus (1-5) 3,7 3,8 3,7 3,7 Materiaalivalmius (1-5) 3,7 3,5 3,6 3,6 4. KEHITTÄMISHANKKEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET Kehitetään rajajoukkoja siten, että niiden kokoonpano ja käyttöperiaatteet soveltuvat entistä tehokkaammin maanpuolustuksen uudistuneeseen taistelutapaan ja kehittyvään joukkorakenteeseen. Parannetaan ja edelleen kehitetään raja- ja merivartiostojen kykyä erikois- ja vastaerikoisjoukkotoimintaan sekä tiedusteluun.

21 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 7 SISÄISET TOIMINNOT Henkilöstöjohtaminen 1. MERKITTÄVIMMÄT HENKILÖSTÖJOHTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Vaikuttavat tekijät on esitetty alaliitteissä TULOSTAVOITTEET Tulostavoitteet on esitetty alaliitteissä KEHITTÄMISHANKKEET Kehittämishankkeet on esitetty alaliitteissä

22 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 7.1 Henkilöstöhallinto HENKILÖSTÖJOHTAMINEN 1. MERKITTÄVIMMÄT HENKILÖSTÖJOHTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT - rajaliikenteen kasvun aiheuttama henkilötyövuosien tarve painopistealueilla sekä Rajavartiolaitoksen kokonaisresurssien väheneminen ja niiden kohdentaminen tehtävien mukaisesti - henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja johtaminen vaatii tarkkaa kokonaiskoordinaatiota ja kaikkien toimialojen yhteistyötä - henkilöstön joustavan käytön ja tehokkaan työaikajohtamisen tarve lisääntyy ja osaamisen johtaminen korostuu - KIEKUn käyttöönotto ja madallettavat ratkaisuoikeudet tukevat työyksiköiden esimiehiä tuottavassa käytännön henkilöstöjohtamisessa - Rajavartiolaitoksen keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut - upseerien jatko- ja täydennyskoulutuksen ja rajavartijan peruskurssin uudistaminen - SM:n hallinnonalan yhteisen asianhallintajärjestelmän kehittäminen ja RVL:n siirtyminen sähköiseen arkistointiin 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Rajavartiolaitoksen henkilöstön määrä, rakenne, sijoittuminen ja osaaminen vastaavat tehtäviä. 2. RVL:n keskitettyjen hallinto- ja tukipalveluiden uusi toimintamalli on vakiinnutettu käyttöön. 3. KIEKU on vakiinnutettu käyttöön. 4. Työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta kehitetään aktiivisella työnantajatoiminnalla ja hyödyntämällä työaikajohtamisen mahdollisuuksia. 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen tot 2012 sma 2013 arvio 2013 sma 2014 Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 12,8 12,5 12,3 10,7 Lähtövaihtuvuus (%) 0,4 % 0,3 % 0,6 % 0,6 % Kenttäkelpoisuus (1-5) - 4,4 4,4 4,4 Fyysinen kunto (1-5) - 4,4 4,3 4,3 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,7 8,0 9,1 8,3 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,9 0,7 1,0 0,8 Työilmapiiri (1-5) 3,5 3,6 3,5 3,6 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 39,6 39,0 39,4 39,9 Koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 4,1 Sukupuolijakauma (% naisia) 12,4 % 13,0 % 12,5 % 10,9 % \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2014\rvl_ts_tts_lopullinen\kky_henkos_l7_1_hen kjoht.doc

23 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS PALVELUKSEENOTTO, SIIRROT JA KOMENNUKSET Upseereiden rekrytointi kurssin nro 98/81 99/82 100/83 101/84 102/85 103/86 104/87 105/88 106/89 Upseeri Rv-linja K-SR 2* P-KR KR LR RMVK 1* Mv-linja SLMV LSMV VLLV ohjaajalinja lentotekn *) Luvut kuvaavat upseereiden määrän lisäystä. Tämän liittyy kahden upseerin siirto RMVK:lta K:SR:oon Kolme valmistuvaa kandia aloittaa RMVK:lla syksyllä Lukuihin sisältyy vuosittain viestiopintosuunnalta valmistuva sotatieteiden kandidaatti (2014 LR, 2015 P-KR, 2016 RMVK, 2017 LR, 2018 P-KR, 2019 RMVK) Rajavartijoiden tulo hallintoyksikköön koulutettuna Rajavartijan peruskurssi - K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV 10 - VLLV 2 RVL:n rahoitus Lisärahoitus *) Yhteensä Rajavartiolaitos sai kehyspäätöksessä maaliskuussa 2013 lisärahoitusta noin 13 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä. Lisärahoituksella rekrytoidaan 160 rajatarkastajaa (punaisella) vuosina Hallintoyksiköiden tarpeisiin verrattuna vajetta jää kehyskauden loppupuolella: K-SR : 15 rajavartijaa / 2017 ja 13 rajavartijaa / 2018 P-KR : 12 rajavartijaa / 2018 Rajaliikenteen kasvusta aiheutuva vaje voidaan näillä näkymin kattaa vain lisärahoituksella, jonka esittämisestä päätetään myöhemmin erikseen.

24 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS RAJAVARTIOLAITOKSEN HENKILÖTYÖVUODET Alla olevassa taulukossa on Rajavartiolaitoksen ja hallintoyksiköiden henkilötyövuosikehys: HTV RVLE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VLLV RMVK Yhteensä Kainuun rajavartiosto ja Pohjois-Karjalan rajavartiosto tukevat Kaakkois-Suomen rajavartioston rajatarkastuksia komennuksin vuonna Lapin rajavartiosto ja Kainuun rajavartiosto tukevat Suomenlahden merivartiostoa komennuksin vuonna Komennusvelvoitteet ovat: Jakso Aika K-SR SLMV Yht. 6/ LR 4 4 7/ LR 4 4 8/ LR / KR 10 +P-KR 5 LR 20 + KR / KR 10+ P-KR 5 LR 20 + KR / KR 10+ P-KR 5 LR 20 + KR / KR 10+ P-KR 5 LR 20 + KR / KR 10 LR / LR / LR / LR / LR 4 4 1/ LR KEHITTÄMISHANKKEET Kehitetään tavoite- ja kehityskeskustelujen sisältöä tukemaan aiempaa paremmin Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian mukaisten päämäärien saavuttamista. Kehitetään palkkausjärjestelmää kokonaisuutena ottamaan nykyistä paremmin huomioon toiminnan ja kokoonpanon muutokset ja siten tukemaan Rajavartiolaitoksen tuloksellisuutta, urasuunnittelua ja henkilöstöpolitiikkaa. Kehitetään työaikasopimusta ja muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevaa sopimusta helpottamaan henkilöstövoimavarojen kohdentamista operatiivisten tarpeiden kulloinkin edellyttämällä tavalla. Tarkistetaan Rajavartiolaitoksen pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelma. Osallistutaan sisäministeriön johtamaan ASDO 2:n kehittämistyöhön, jonka tavoitteena on kehittää käyttäjäystävällisempi asianhallintajärjestelmä.

25 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Laaditaan Arkistolaitoksen ohjeiden mukainen tiedonohjaussuunnitelma, joka on keskeinen edellytys sähköisen arkistoinnin luvan saannille. Lisätään henkilöstön osallistumista RVL:n toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden suunnitteluun sekä toimeenpanoon.

26 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 7.2 Henkilöstöjohtaminen TYÖHYVINVOINTI, TYÖTURVALLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO 1. MERKITTÄVIMMÄT TEKIJÄT - terveyden ja työkyvyn säilyttäminen - Rajavartiolaitoksen hallinto- ja tukipalveluiden uusi toimintamalli - Rajavartiolaitoksen tehtävät edellyttävät monipuolista osaamista, riittävää työkykyä ja hyvää turvallisuustietoutta 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Rajavartiolaitoksen henkilökunta on työkykyistä ja työhönsä tyytyväistä 2. Rajavartiolaitoksen työhyvinvointimalli on käytössä 3. Henkilöstön työympäristö on turvallinen 4. Rajavartiolaitoksen työpaikat ovat savuttomia 3. TULOSMITTARIT Tulosmittarit ovat kohdassa henkilöstöjohtaminen. 4. KEHITTÄMINEN JA SUUNNITTELUPERUSTEET Päivitetään Rajavartiolaitoksen työhyvinvointimalli. Selvitetään asetuksen 48/2005 edellyttämä työntekijöiden mahdollinen altistuminen tärinälle ja sen mukaisesti tunnistetaan tärinää aiheuttavat tekijät. Kehitetään työyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, tuetaan oman työn hallintaa ja parannetaan työyhteisön tuloksellisuutta. Vakiinnutetaan työterveyshuollon päivitetty toimintamalli. Kilpailutetaan työterveyspalvelut. Ennaltaehkäiseviä menetelmiä kehitetään.

27 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 7.3 Henkilöstöjohtaminen VIESTINTÄ 1. MERKITTÄVIMMÄT VIESTINTÄÄN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö - Rajavartiolaitokselta odotetaan aktiivista, avointa ja tasapuolista tiedottamista. - Mahdollinen EU-Venäjä -viisumivapaus ja sen käytännön vaikutukset. Jatkuva kiinnostus EU:n ulkorajaan ja maahanmuuttoasioihin. - Kansalaisten odotukset kohdistuvat rajaliikenteen sujuvuuteen ja ulkorajan turvallisuuteen sekä Rajavartiolaitoksen henkilökunnan palveluasenteisiin. - Rajavartiolaitoksen julkisuuskuvaa ja tunnettuutta rajaturvallisuuden asiantuntijana, monialaisena merellisenä viranomaisena sekä yhteistyökykyisenä sisäisen turvallisuuden toimijana tulee ylläpitää ja vahvistaa. - Viestinnässä korostetaan organisaation ja toimintatapojen kehittämisen merkitystä. Talouden sopeuttamisohjelman edellyttämät toimenpiteet on suunniteltu tarkkaan harkiten niin, että keskeiset toiminnot tärkeimmillä painopistealueilla turvataan. Suuria investointeja, kuten UVL10, tehdään ihmisten, ympäristön ja valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi ja niitä käytetään yli viranomaisrajojen. - Rajavartiolaitos osallistuu Suomen puolustamiseen ja Rajavartiolaitoksen sotilaallinen suorituskyky on korkeatasoista. - Rajavartiolaitos osallistuu Suomi Areena 2014 tapahtumaan Porissa heinäkuussa. Valtakunnallista näkyvyyttä keräävän tapahtuman pääteemana on merellinen turvallisuus. Sisäinen toimintaympäristö - Viestinnällä tulee saattaa toimintaamme ja tarpeisiimme vaikuttavat tosiasiat ensisijaisesti Rajavartiolaitoksen henkilöstön tietoon hyvän muutosviestinnän periaatteiden mukaisesti. Tämä on tärkeää, kun julkista keskustelua käydään julkishallinnon säästökohteista sekä viranomaisten toiminnasta ja tehtävistä. - Viestintä tukee operatiivisia tehtäviä tuottamalla niihin lisäarvoa; ei tiedoteta vain sattuneesta tapahtumasta, vaan mitä Rajavartiolaitos on ydintoimintojensa mukaisesti asiassa tehnyt. - Korostetaan työntekijöiden vastuullista roolia omien tehtäväalueidensa viestinnässä ja Rajavartiolaitoksen julkisuuskuvan luomisessa. Ammattitaitoinen, asiallinen ja kohtelias käytös yhdistettynä siistiin ulkoasuun vaikuttavat Rajavartiolaitoksesta välittyvään kuvaan ja viestivät arvoistamme. - Rajavartiolaitoksen 95. juhlavuosi: Valtakunnalliset ja paikalliset tapahtumat sekä ensimmäisen päällikön, kenraaliluutnantti Fredrik Järnströmin elämäkerran julkaisu. - Uuden ulkovartiolaivan käyttöönotto - Rajavartiolaitoksen uudet toimitilat pääkaupunkiseudulla

28 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS VIESTINNÄN TULOSTAVOITTEET 1. Rajavartiolaitoksen julkisuuskuvan ylläpito ja kehittäminen. Muutoksen keskellä Rajavartiolaitoksesta välittyy kuva toimintaympäristön vaatimuksiin sopeutuvana kehittymiskykyisenä perustehtävänsä luotettavasti hoitavana organisaationa. 2. Sähköisen viestinnän jatkuvalla kehittämisellä parannetaan kansalaisten ja oman henkilöstön tiedonsaantimahdollisuuksia ja tiedon kulun reaaliaikaisuutta. 3. Organisaation muutosviestintään kiinnitetään erityistä huomiota tavoitteena henkilöstön mukana pitäminen muutoshankkeisiin kaikissa vaiheissa. Vastuu tiedottamisesta kuuluu sille, jonka tehtäviin, toimintaan tai hankkeeseen asia kuuluu. 3. KEHITTÄMISHANKKEET Viestinnän uusi toimintamalli vakiinnutetaan osaksi Rajavartiolaitoksen esikunnan osastojen ja hallintoyksiköiden suunnittelua ja toimintaa. Päivitetään Rajavartiolaitoksen kriisiviestintäsuunnitelmat. Kehitetään valtakunnallista rekrytointiviestintää Raja- ja merivartiokoulun toimeenpanemana.

29 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 7.4 RAJAVARTIOLAITOKSEN KOULUTUS 1. MERKITTÄVIMMÄT KOULUTUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Upseerien jatko- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen sekä perustutkinnon uudistaminen vuoteen 2015 mennessä. Opetuksen laadunvalvonta ja opetuksen laadun arvioinnit. Rajavartiolaitoksen toiminnan kansainvälistyminen ja Euroopan unionin koulutusyhteistyön syveneminen. Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Koulutusjärjestelmän ja opetuksen sisältöjen kehittäminen RVL:n strategian 2022 ja henkilöstöstrategian mukaisesti. Koulutuksen pedagoginen kehittäminen RMVK:n pedagogisen strategian sekä opetuksen jatkuvan parantamisen toimintamallin mukaisesti. Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelman toimeenpano. Muutokset rajavalvonnan, merellisten onnettomuus- ja uhkatilanteiden hallinnan sekä sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäväkentässä. 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Rajavartiolaitoksessa annettava koulutus on laadukasta. 2. Rajavartiolaitoksen toteuttama koulutus ja henkilöstön laaja-alainen osaamispohja antavat valmiudet Rajavartiolaitoksen ydintehtäviin ja mahdollistavat erikoistumisen. 3. Rajavartiolaitoksessa koulutus tuotetaan tehokkaasti ja tarveharkinnan pohjalta ottaen huomioon työssä oppiminen. 4. Rajavartiolaitoksen oppimis- ja koulutusympäristöt ja -välineet vastaavat nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. 5. Raja- ja merivartiokoulun pedagoginen strategia ja pedagoginen ohjelma ovat ajan tasalla ja ne ohjaavat koulun opetuksen kehittämistä ja sen johtamista. Opetuksen jatkuvan parantamisen toimintamalli vakiinnutetaan osaksi koulun jokapäiväistä toimintaa ja opetuksen palautejärjestelmän käyttöä tehostetaan. 6. Raja- ja merivartiokoulun rooli Frontexin kumppanuusoppilaitoksena (Partnership Academy) rajaturvallisuuden ydinalueilla on vahva. Koulutus- ja tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa tukee rajaturvallisuuden kehittymistä. \\KSRRVLSRV010\vol1$\projekti\rvlrmvguhallin\ESPKK\Suunnitteluala\tulossuunnittelu\TTS /KKY_RMVK_L7_4_koulutus

30 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA tot 2012 sma 2013 arv 2013 sma 2014 Koulutus ja tutkimus Tuotokset Koulutusvuorokaudet Perus- ja jatkokursseilta valmistuneet Tutkimusten/referee -julkaisujen määrä Opinnäytetöiden (YO, KK, AMK) määrä Muiden julkaisujen määrä Oppaiden määrä Panokset Kustannukset (milj. euroa) 8,2 7,7 7,5 7,2 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind 65,1 67,5 71,6 89,2 Taloudellisuus ind 65,3 75,5 72,0 95,9 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,6 3,6 3,6 3,7 Välitön palaute opiskelijakyselyistä koskien substanssia, pedagogiikkaa ja opetusmenetelmiä 3,8 3,9 3,9 4,0 Opettajien ammatillinen taso erikseen arvioituna 4,2 4,2 4,2 4,2 Opiskelijoille toimeenpantavat kokeet, näyttökokeet, muut testit; Välitön palaute oppimisesta 3,5 3,5 3,5 3,5 Viivästetty palaute opetuksen vastaavuudesta ydintoiminnan tarpeisiin 3,2 3,3 3,3 3,4 Opinnäytteiden arvosanajakauma 3,2 3,5 3,5 3,5 Tietopalvelun asiakastyytyväisyys 4,5 4,0 4,0 4,0 4. KEHITTÄMISHANKKEET Keskitetään pääosa koulun toiminnoista Imatralle. Osallistutaan oppilaitosten koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämistä koskevaan sisäministeriön selvitykseen. Kehitetään Rajavartiolaitoksen koulutusjärjestelmää. Valmistellaan venäjänkielen koulutusjärjestelmä.

31 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE PALKATUN HENKILÖSTÖN KOULUTUS UPSEERIT; PERUS- JA JATKO- Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä KOULUTUS Huom 101/84 102/85 103/86 104/87 105/88 Kurssien numerot SK JA SM yhteensä Hallintoyksiköt eivät esitä! Sotatieteiden kandidaatin tutkinto Aloituspaikkojen lukumäärä - meri; merivartio-opintosuunta maa; rajavartio-opintosuunta maa; johtamisjärjestelmäopintosuunta ilma; ohjaaja-opintosuunta ilma; ilma-alustekninen opintosuunta Sotatieteiden maisterin tutkinto Hallintoyksiköt eivät esitä! - yhteinen rajavartio-opintosuunta Kandeista noin 60% SMK:lle pl. ilma - maa valittu (-10 valm) - meri valittu (-11 valm) - ilma voi hakea 12 kand (-12 valm) Opintosuuntien paikkamäärät ovat suuntaa-antavia voi hakea 15 kand (-13 valm) Maistereiden yhteismäärää ja opintosuuntien määriä voi hakea 13 kand (-14 valm) tarkastetaan vuosittain hakijoiden ja RVL:n tarpeen perusteella. Esiupseerikurssit uusimuotoinen EUK 2017, enimmäismääriä. - Rajavartiolinja (MSL) kadk 87, mek 70 ja aik valm - Rajavartiolinja (MESL) kadk 88 ja mek 71 ja aik valm - Rajavartiolinja (ISL) kadk 89 ja mek 72 ja aik valm Yleisesikuntaupseerikurssit uusimuotoinen YEK , pääsykoe, enimmäismääriä. - Rajavartiolinja (MSL) X X -- X EUK 66:lta (RVL 10 opiskelijaa) - Rajavartiolinja (MESL) X X -- X (RVL 7 hakijaa) - Rajavartiolinja (ISL) X X -- X kadk 90, mek 73 ja aik valm UPSEERIT; Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä TÄYDENNYSKOULUTUS Huom Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi Ylemmän johdon kurssi ei RVL 2 ei RVL 2 ei RVL Ylemmän päällystön kurssi 4 ei RVL 5 ei RVL 5 Tstoskomentaja- kurssi Hallyks esitykset, kts suunperusteet! RAJA- JA MERIVARTIJAT Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä Kurssi Huom Merivartiotäydennyskoulutettavat Jatkokurssit suomenkielinen ruotsinkielinen Tarpeen mukaan Mestarikurssit : K-SR 7, P-KR 1, KR 1, LR 2, SLMV 3, LSMV 2 SIVIILIHENKILÖSTÖ Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä Huom Peruskurssi Hallintoyksiköiden esitykset EUK:lle 2014 suunnittellut (* ilmoitettu myös YEK58 pääsykokeeseen): MSL: Ainoa Asko, Henttonen Sami*, Kauppila Mikko, Kovanen Jan-Petri* MESL: Hirvi Mikko*, Puustinen Ville, Salli Petteri*, Suutarinen Mika, Sydänoja Jyrki ja Laukka Anna-Maija* (mikäli palaa vv:lta) ISL: Paloniitty Riku, Kähkönen Antti

32 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 8 TEKNILLINEN TOIMIALA 1. MERKITTÄVIMMÄT TEKNILLISEEN TOIMIALAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Vaikuttavat tekijät on esitetty alaliitteissä TULOSTAVOITTEET Tulostavoitteet on esitetty alaliitteissä KEHITTÄMISHANKKEET Uudistetaan teknisten palvelujen toimintamalli osana henkilöstö- ja taloushallinnon uudistusta. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköille ja sidosryhmille tuotetaan teknillisen alan palvelut kustannustehokkaasti ja turvallisesti myös tulevaisuudessa. Alan resurssien valtakunnallista suunnittelua, ohjausta ja käyttöä kehitetään. Toimialojen erityisosaamisen säilyminen ja kehittäminen varmistetaan.

33 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 8.1 Sisäiset toiminnot MATERIAALIHALLINTO 1. MERKITTÄVIMMÄT MATERIAALIHALLINTOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Valtiokonsernin ICT-ratkaisut - Sonet on RVL:n käytössä suunnittelukaudella - KIEKU:n käyttöönotto - Luodaan valmiuksia materiaalijärjestelmän uudistamiselle - Sopimusten ja tilausten hallintajärjestelmät otetaan käyttöön (Sohvi,TILHA) Strategiset kumppanuudet ja verkottuminen - Millog, Hansel, PTK, Leijona Catering, Puolustusvoimien materiaalitoimintojen järjestelyt Erityisseurattavan ja räjähdeainemateriaalin valvontavastuu - Asetus sotilasräjähteistä ja sotilasräjähdemääräys 2011 (SRM) Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Teknillisen toimialan uudistuksen toimeenpano - Hallintoyksiköiden tarvitsemat materiaalialan palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti uudessa toimintamallissa. Materiaalin elinkaaren huomioiminen investoinneissa ja huollon ohjauksessa - Hankintojen suunnittelussa määritetään materiaalin ja palvelujen elinkaari - Strategisten kumppaneiden mahdollisuudet vastata elinkaaresta käsitellään osana hankintaa. 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Kalustohankinnat perustuvat hallintoyksiköiden toiminnalliseen tarpeeseen ja hankinnat toimeenpannaan hankintakäskyn mukaisesti. 2. Käytönohjaus ja käyttöönoton koulutus sisältyy elinkaarenhallintaan, osaaminen on hyvällä tasolla. 3. Toiminnan kannalta kriittinen materiaali on määritetty ja toiminnan jatkuvuuteen on varauduttu. 4. Keskitetty palvelutuotanto on otettu käyttöön, määräykset ja ohjeet ovat uuden toimintamallin mukaisesti uusittu sekä prosessit ja ratkaisuoikeudet ovat määritetty. 5. Asevelvollisuuslain perusteella annettavan koulutusmateriaalin määrä ja laatu vastaavat vaatimuksia. 6. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvällä tasolla. 3. KEHITTÄMISHANKKEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET Toimeenpannaan uusi palvelutuotantomalli. Toimeenpannaan virkavaateuudistus. Toimeenpannaan merivartioinnin suoja- ja pelastamisvarustuksen uudistus.

34 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 8.2 Teknillinen toimiala TIETOHALLINNON ALA 1. MERKITTÄVIMMÄT TIETOHALLINTOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Valtion yhteiset ICT palvelut sekä VM:n yleinen tietohallinnon ohjaus - Erica, Toivo, Vitja, Kejo, SM:n yhteiset palvelut; voimavarojen sitoutuminen, RVL:n toiminnallisten tarpeiden huomioiminen em. hankkeissa sekä hankkeiden huomioiminen RVL:n toiminnassa. - Sopeutuminen valtion kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti yhteisten palvelujen käyttöön, koskee lähinnä tukipalvelujen järjestelmiä ja käyttöpalveluja - Muutokset tietojärjestelmien käyttö- ja ylläpitopalveluiden palveluntarjoajissa - Merkittävä sopeutuminen kustannusten leikkausvelvoitteisiin Euroopan unionin piirissä tehtävä tietohallinto- ja järjestelmätyö, käyttöönotettavat järjestelmät ja integraatio kansallisiin järjestelmiin Tietoaineiston saatavuuden parantaminen ja uudelleen käytön edistäminen - Julkisen ja saataville asetettavan tietoaineiston tunnistaminen Tietoturvallisuusasetuksen velvoitteet - Korotetun tason tietoturvavaatimusten täyttäminen mennessä - Kansallisten ja kansainvälisten tietojärjestelmien auditoinnit ja toteutus valtionhallinnon ohjeiden mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. (3. taso). - Kiristyvät tietoturvakäytännöt Hallinnon turvallisuusverkkohanke - Tietoverkon palveluoperaattoriratkaisun vaikutukset - Turvallisuusverkon määräysten ja käytänteiden omaksuminen ja huomioiminen Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmissä - Monen käyttöjärjestelmän ympäristön ylläpito siirtymäkauden ajan. - Langattomien verkkoratkaisujen hyödyntämismahdollisuudet kehittyvät TUVEympäristössä suunnittelukaudella. Teknologinen kehitys - Osallistuminen kansalliseen ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Omien resurssien kohdistaminen Rajavartiolaitoksen kannalta merkittävimpiin hankkeisiin. - UAV-tekniikan operatiivinen käyttöönotto - siirrettävien valvontajärjestelmien käyttöönotto suunnittelukauden alkupuolella EU-normien ja järjestelmäkehityksen vaikutukset RVL:n toimintaan - Entry-Exit ja RTP (Registered Traveller Programme) toteutuminen vasta vuosikymmenen lopulla Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Rajavartiolaitoksen voimavarat edellyttävät suunnittelukaudella tietohallintotehtävien toteuttamista nykyistä pienemmin resurssein. Onnistuminen edellyttää hyvin suunniteltua organisaatiorakennetta, vastuun delegoimista, vahvaa paikallisjohtamista sekä nykyisten tehtävien supistamista siirtämällä toimialariippumattomia tehtäviä valtionhallinnon yhteisille palveluntuottajille sekä tarpeettomien palveluiden ja tehtävien karsintaa.

35 - Tietohallintoalalla eläköityy huomattava määrä henkilöstöä suunnittelukaudella. Suhteessa alan henkilövahvuuksiin eläköitymiset painottuvat alueellisesti. Osaamisen siirtämisen lisäksi eläköitymisen alueellinen kohdistuminen asettaa haasteita tietohallintotehtävien tehokkaalle organisoimiselle suunnittelukaudella. - Merkittävien tietohallintoon tai tietoturvallisuuteen liittyvien palvelu- ja järjestelmähankkeiden toimeenpano organisoidaan ja johdetaan keskitetysti ja koordinoidusti. Hankkeet sitovat myös hallintoyksiköiden voimavaroja. 2. TULOSTAVOITTEET 1. Tietohallinto toteuttaa Rajavartiolaitoksen strategiaa ja johdon linjaamia tavoitteita. Asetetut tavoitteet toimeenpannaan kustannustehokkaasti arkkitehtuurinäkökulmat huomioiden. Toimeenpanoa koordinoidaan aktiivisella projekti- ja hankehallinnalla. Toimeenpanon resursointi, ml. henkilöstövoimavarat, on sidottu toiminnan ja talouden suunnitteluprosessiin. 2. Tietohallinnon toiminta perustuu kokonaisarkkitehtuurilähtöiseen lähestymistapaan, missä lähtökohtana on toiminnallinen kokonaisuus, mikä muodostuu toimintaarkkitehtuurista sekä tätä tukevista tieto-, tietojärjestelmä- sekä teknologia arkkitehtuureista. 3. Tietotekniikan palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Tietotekniikan palvelut on jaoteltu palvelukokonaisuuksiin ja palvelun tuotannon eri toteutustapoja voidaan käyttää monipuolisesti ja tarvittaessa ulkoistaa kumppaneille. Kehitetään kykyä ostaa tietotekniikkapalveluita. 4. Tieto- ja valvontajärjestelmät täyttävät niille asetetut vaatimukset. Järjestelmien käytettävyys ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Järjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö sitovat vähemmän voimavaroja kuin perinteiset työskentelytavat. 5. Tietoturvallisuustoiminta takaa tietoaineiston ja -järjestelmien käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden asetettujen vaatimustasojen mukaisesti. Toiminta on suunnitelmallista ja perustuu ajantasaiseen riskianalyysiin. Henkilöstön tietoturvallisuuskoulutus ja -tietoisuus on hyvällä tasolla. Valtionhallinnon tietoturvahankkeiden vaatimukset täytetään. 6. Sisäinen asiakastyytyväisyys pidetään hyvällä tasolla. 3. KEHITTÄMISHANKKEET Otetaan vuosikymmenen lopussa käyttöön EU:n maahantulon ja maastapoistumisen sähköinen kirjaaminen - ENTRY-EXIT sekä rekisteröityjen matkustajien rajatarkastusmenettelyt (RTP - registered travellers program). Hankkeella luodaan valmius kolmansien maiden kansalaisten joustavammille kustannustehokkaille rajatarkastuksille. Lisätään rajatarkastusten automatisointia ja kehitetään automatisoituja tarkastuksia (ml keskitetty hallinta). Käynnistetään rajatarkastusautomatiikan uudistamiseen liittyvät toimenpiteet. Hankkeessa hyödynnetään Raja- ja Merivartiokoulun johtaman FastPass hankkeen tuloksia. Kehitetään kaistatarkastuksiin sopivat tarkastuslaitteet, kehitetään mobiilitarkastuslaitteita ja toimeenpannaan maarajojen rajatarkastusinfrastruktuurin uudistumisesta johtuvat laitehankinnat Uudistetaan maarajan teknisen valvontajärjestelmän ohjelmisto. Arvioidaan ja mahdollisesti määritellään Eurosur:n liitynnät kansallisiin järjestelmiin ja toteutetaan tarvittava automaatio järjestelmien väliseen tiedonsiirtoon Kehitetään EU:n rannikkovartiostoyhteistyötä ja osallistutaan EU:n merialueen viranomaisten yhteisen tietojenvaihtoympäristön kehittämiseen

36 Luodaan konsepti lentävien sensorien käytölle rajavalvonnassa. Rakennetaan pilottiympäristö ja myöhemmässä vaiheessa laajennetaan teknistä ympäristöä. Kehitetään älykästä videovalvontatekniikkaa rajavartiolaitoksen valvontajärjestelmiin. Tekniikalla mm vähennetään johtokeskuksiin ohjautuvia virhehälytyksiä. Hanketta rahoitetaan EU:n FP7 -puiteohjelmasta. Toimeenpannaan Rajavartiolaitoksen kokonaisarkkitehtuurityö, jossa kuvataan organisaation rakenne ja osien väliset suhteet sekä organisaation toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät. Parannetaan tietoaineiston saatavuutta ja edistetään niiden uudelleen käyttöä. Valmistellaan toteutussuunnitelma nykyisten meripelastuskeskusten puhelinvaihteiden korvaamiseksi Hätäkeskuslaitoksessa käytössä olevalla puhelinjärjestelmällä yhteistyössä HALTIKin ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Pienennetään ICT-menoja hallinnonalalle asetettujen säästötavoitteiden saavuttamiseksi. Luovutaan Rajavartiolaitoksen omistamista tietoliikenneyhteyksistä ja ylläpito siirretään TUVE operaattorille.

37 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE Teknillinen toimiala TIETOHALLINNON ALA 1. Hankkeet Rajavartiolaitoksella on omalla vastuullaan vain ydintoimintoja suoraan tukevia järjestelmiä, jotka on sijoitettu TUVE-infraan ja hyödyntävät järkevällä tavalla palveluna saatavaa virtualisoitua palvelinalustakapasiteettia sekä sovellusylläpitoa. Muut kuin ydintoimintoja suoraan tukevat järjestelmät ostetaan palveluina valtion yhteisiä palveluja hyödyntäen tai kaupallisilta toimijoilta kustannustehokkaimmalla järjestelyllä toteutettuna. Rajavartiolaitoksella on käytössään tehtävien tarpeiden mukaiset kustannustehokkaat päätelaitteet sekä työasemat, joita ylläpidetään palveluna. Kukin päätelaite ja työasema mahdollistaa kaikki sillä tarkoituksenmukaisuusperiaatteen mukaisesti määritetyt työtehtävät täysimääräisesti siten, että yksittäisten normityötehtävien suoritus on mahdollista yhdellä päätelaitteella/työasemalla. Päätelaitteet ja työasemat eivät ole sidottuja paikkaan, vaan mobiilius on mahdollista työtehtävien tekemisen vaatimusten mukaisesti. Työasemaympäristössä tulee saada hallinnonalan (tai TORI-palvelun) yhteinen työasema-alusta, joka profiloituu käyttäjän tehtävän mukaiseksi kirjautumisen yhteydessä.

38

39

40 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 8.3 Teknillinen toimiala KIINTEISTÖNPITO 1. MERKITTÄVIMMÄT KIINTEISTÖNPITOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Valtiokonsernin ohjaus (mm. toimitilastrategia, energiatehokkuussuunnitelma) Ulkopuolisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen Kiinteistönpidon kustannustason jatkuva nousu Rajanylityspaikkojen liikennemäärien kasvun sekä toiminnallisten tarpeiden huomiointi suunnittelussa Valtionhallinnon toimitilaturvallisuusmääräykset Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Kiinteistönpidon toiminnan ja taloudenohjausjärjestelmän roolin korostuminen tilahallinnassa ja tilakustannuksien hallinnassa. Sopeuttamisohjelman vaikutukset toimipisteiden ja toimitilojen määrään ja sijaintiin. Tukipalveluiden keskitetty johtaminen RAJAVARTIOLAITOKSEN KIINTEISTÖNPIDON TULOSTAVOITTEET 1. Kiinteistöt ja rakenteiden määrä ja laatu vastaavat toiminnan tarpeita ja niiden kustannukset sisältyvät investointiohjelmaan sekä ylläpitobudjettiin. 2. Hankkeet toteutetaan toiminnallisten tilatarpeiden mukaisena hyväksytyssä aikataulussa ja laajuudessa. 3. Varmistetaan, että vuokravaikutteiset rakennushankkeet toteutetaan laadukkaasti ja elinkaarikustannuksiltaan edullisesti hyväksytyn rahoituksen mukaisesti. 4. Kiinteistönpidon kustannustehokkuutta parannetaan keskittämällä kiinteistöhallintoa ja hyödyntämällä toimitilatarvemitoituksien tuloksia. 5. Toimitilojen tehokkuuden seuranta sekä erikseen määritettyjen tilojen käyttöasteen seuranta ovat käytössä. 2. KEHITTÄMISHANKKEET Keskitetään pääkaupunkiseudun esikunnat ja johtokeskukset kustannustehokkaaseen toimitilaan. Toimeenpannaan talouden sopeuttamisohjelman mukaiset toimitilajärjestelyt Länsi- Suomen merivartiostossa, Suomenlahden merivartiostossa ja Lapin rajavartiostossa. Hankitaan vartiolentolaivueelle toimivat ja kustannustehokkaat toimitilat Helsingistä ja Turusta. Hankitaan 1-tasan ja 1 ½ - tasan rajatarkastustiloja itärajan rajanylityspaikoille ja Helsingin satamaan Vaalimaan rajanylityspaikalle rakennetaan uuden rajatarkastustoimintamallin mukainen infrastruktuuri Imatran rajanylityspaikalle rakennetaan uuden rajatarkastustoimintamallin mukainen infrastruktuuri Nuijamaan rajanylityspaikalle rakennetaan uuden rajatarkastustoimintamallin mukainen infrastruktuuri

41 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Niiralan rajanylityspaikalle rakennetaan uuden rajatarkastustoimintamallin mukainen infrastruktuuri. Raja-Jooseppiin rakennetaan uuden rajatarkastustoimintamallin mukainen uusi rajanylityspaikkakokonaisuus. Närsäkkälän partiotukikohta peruskorjataan. Kehitetään ja rakennetaan Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnalle sekä raja- ja merivartiokoululle toimivat ja kustannustehokkaat toimitilaratkaisut. Tuetaan merivartiostoja alusten tukeutumisjärjestelyjen suunnittelussa, vaihtoehtoratkaisujen vertailussa ja sopimusneuvotteluissa.

42 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 8.4 Teknillinen toimiala ALUSALA 1. MERKITTÄVIMMÄT ALUSALAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Kehittyneen teknologian kasvava osuus uusissa alustyypeissä. Korkea integraatioaste. Hallitusohjelman investointivelvoitteet Tarve huomioida viranomaisyhteistyön tarpeet ja mahdollisuudet alusalan hankkeissa Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Kaluston käytettävyyden ja turvallisuuden jatkuva ylläpitovaatimus. Katsastustoiminnan muutokset - Uuden RVLEPAK C 19:n antamat katsastusperiaatteet - Katsastuksen ja alushuollon rajapinnan uudelleenmäärittelytarve Alushankkeiden toteutusvelvoitteet - Rajavartiolaitoksen Strategia 2022 mukaiset toimenpiteet ja hankinnat - PV 08 partiovenesarjan takuuvaiheen toimenpiteet - Ulkovartiolaiva 2010 (UVL 10) hankkeen toteutus ja käyttöönottovaihe. - Kouluveneiden hankinnan toteutus - SRIB veneiden hankinnan toteutus - Merivene 15 viranomaisten yhteiskäyttökonseptin laatiminen ja konseptiveneen suunnittelu. Voimavarojen vapauttaminen tukitoiminnoista operatiiviseen toimintaan - Hallintoyksiköiden tarvitsemat palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Alushuollon ja teknisen katsastustoiminnan uudet vastuurajat - Alushuollon sisäisten vastuiden ja valtuutusten uudelleenmääritystarve - Alushuollon ohjeistuksen ja työvälineiden kehittämistarve - Huoltosopimusten kokonaistarkastelu 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Suunnitellut kalusto-, järjestelmä- ja palveluhankkeet ovat hyväksytysti aikataulun mukaisesti vastaanotettu. Alusten ja meripelastuskaluston käytettävyys on varmistettu taloudellisesti ja tehokkaasti. Tekniikasta johtuvat keskeytyspäivät on minimoitu. 2. Alusalan henkilöstöllä on tarvittava asiantuntemus. Osaaminen vastaa alusalan tehtäviä. Alushuolto on toteutettu tuottavasti ja taloudellisesti. 3. Asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla. 4. Viranomaisyhteistyön mahdollisuudet on hyödynnetty. 3. KEHITTÄMISHANKKEET Otetaan vastaan uusi ulkovartiolaiva Turva ja saatetaan se täysimittaisesti operatiiviseen käyttöön takuuajan puitteissa. Hankitaan merellisen monitoimisen viranomaisveneen konseptiversio ja suunnitellaan sarjaveneen hankinta.

43 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Otetaan käyttöön kaksi erikoisvarusteista SRIB-venettä rajavartiolaitoksen ja poliisin erikoistoimintaosastojen merellisen liikkuvuuden parantamiseksi. Hankitaan Raja- ja merivartiokoulun käyttöön perusmerenkulkukoulutukseen soveltuva alus. Korvataan vanhentunut nopeavenekalusto. Partiovene 08-sarjan takuunalaisin aluksiin teetetään takuuaikaan liittyvät takuuhuollot ja -reklamaatiotyöt hallintoyksiköiden laatiman huoltokierron mukaisesti. Otetaan käyttöön alushuollon uusi keskitetty toimintamalli.

44 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2014 JA TTS LIITE 8.4