RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2014"

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

2 LÄHETE 2/21/ RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Laitinen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Everstiluutnantti Jaakko Hamunen JAKELU A + E + RVLpääll + RVLappääll + RVL YT-lautakunta+ Kompassi+ Netra Styks (10) Sisäministeri Sisäministeriön valtiosihteeri Ministerin erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot ja yksiköt SM, hallinto- ja kehittämisyksikkö (6) Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (28) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) VTV (Johtava tilintarkastaja Elina Rautavalta) Valtiokonttori (2) VM (Neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo)

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTOS VUODELTA RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 7 RAJOJEN VALVONTA... 7 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 7 RAJATARKASTUKSET... 8 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 8 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOIMENPITEET Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS JA KRIISIVALMIUS Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite SISÄISET TOIMINNOT Teknillisen toimialan yleiskatsaus Materiaalihallinto Tietohallinto Toimitilahallinto Alustoimiala Kaupallinen toimiala Viestintä Säädösvalmistelu Suunnitteluala ja taloushallinto Tutkimus- ja kehittämistoiminta MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS Sairaankuljetustoiminta, ilma-alukset YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN HENKILÖSTÖN TILAA KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Henkilötyövuodet Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Ikärakenne Koulutusrakenne Lähtö- ja tulovaihtuvuus HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJAN KÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Työvoimakustannukset Työajan käyttö Perhevapaiden käyttö Koulutukseen osallistuminen TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Työilmapiiri Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Työkyky TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT... 30

4 RAHOITUKSEN RAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI VALTUUDET TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI TASEEN ANALYYSI MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA TULOKSET SISÄISEN VALVONNAN VAHVISTUSLAUSUMA JA KEHITTÄMISTARPEET ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT TUOTTO- JA KULULASKELMAT TASE LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEET Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Liite 5 Henkilöstökulujen erittely Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Liite 15 Velan muutokset Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot MUUT LIITTEET Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset Työajankäyttö Rajojen valvonta Partiointi Ilma-aluspartiointi Vartioaluspartiointi Kiinteä valvonta Rajatapahtumat raja- ja merialueella Muut suoritteet raja- ja merialueella Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä Havainnot ja jatkotoimenpiteet Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset Jatkotoimenpiteet... 73

5 5.2.5 Meriturvallisuus ja pelastustoimi Pelastus- ja avustussuoritteet Sotilaallinen maanpuolustus Koulutusvuorokaudet ALLEKIRJOITUKSET... 76

6 1 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Lp-amir M Hassinen RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenrm I LAITINEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr P KOSTAMOVAARA TEKNOS Osastopäällikkö Ev J VAINIKKA OIKOS Osastopäällikkö Hallitusneuvos A-P KOIVISTO STYKS Yksikön päällikkö Evl J HAMUNEN K-SR Komentaja Ev T KAAKINEN SLMV Komentaja Komdri T HANÉN RMVK Johtaja Ev P TOLVANEN P-KR Komentaja Ev O LAMPINEN LSMV Komentaja Komdri ja J SAVOLAINEN VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI ja LR Komentaja Ev J TOLPPANEN ja RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

7 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Suomen turvallisuusympäristö on vuoden kuluessa muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Ukrainan kriisi sekä Venäjän ja lännen vastakkainasettelu heijastuivat myös Suomen lähialueelle. Selvimmin tämä näkyi Itämerellä. Kiristynyt poliittinen tilanne heijastui myös rajayhteistyöhön Baltian alueella muun muassa viivästyttäen Viron ja Venäjän rajasopimuksen ratifiointia. Ukrainan kriisi ei ole toistaiseksi heijastunut Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyöhön, joka on jatkunut koko kriisin aikana ilman häiriöitä. Rajaturvallisuustilanteen ennustettavuus on kuitenkin selvästi heikentynyt. EU:n ulkorajoilla havaittujen laittomien rajanylitysten määrä rajanylityspaikkojen ulkopuolella oli vuonna ennätyksellisen korkealla tasolla. Laittomia rajanylityksiä oli noin (2013: ). Kasvu on ollut voimakasta koko Välimeren alueella, erityisesti niin sanotun keskisen Välimeren reitillä Libyasta Italiaan. Kasvu johtuu muun muassa Libyan tilanteen epävakaudesta ja kyvyttömyydestä estää siirtolaisia kuljettavien alusten lähtöjä maasta, laittoman maahantulon reittien aktivoitumisesta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Syyrian sisällissodan ja Irakin konfliktin aiheuttamista väestöliikkeistä sekä Euroopan vetovoimasta. Laittoman maahantulon tilanne Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla ja niiden välisillä alueilla sekä sisärajoilla on säilynyt toistaiseksi vakaana. Schengen-ulkorajan rajanylityspaikoilla paljastettujen laittoman maahantulon tapausten määrä nousi hieman vuoden 2013 tasosta rajanylitysliikenteen määrän laskusta huolimatta. Laittoman maahantulon järjestämiseen liittyviä rikostutkintoja aloitettiin 121 kappaletta (2013: 113). Schengenin ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä laittoman maahantulon riski on suurin Turkin ja Kaukoidän lennoilla. Kolmansista maista saapuvien kauttakulkulentojen viisumivapauden hyväksikäyttö laittomassa maahantulossa on jatkunut edelleen. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla kokonaisliikennemäärä kääntyi laskuun. Rajanylityksiä oli yhteensä 16,2 miljoonaa, joka on noin 1,6 miljoonaa rajanylitystä vähemmän kuin vuonna 2013 (-8,8 %). Rajaliikenne väheni erityisesti Suomen ja Venäjän rajalla, jossa rajan ylitti vuoden aikana yhteensä 11,4 miljoonaa matkustajaa. Rajanylitysten kokonaismäärän lasku johtui Venäjän taloustilanteesta ja ruplan arvon heikkenemisestä seuranneesta venäläisten rajanylittäjien määrän vähenemisestä. Lentoasemien ulkorajaliikenne sen sijaan kasvoi noin kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Helsingin satamassa rajatarkastusten kokonaismäärä väheni johtuen osaltaan Suomen ja Venäjän väliä liikennöivien aluksien siirrosta Mustallemerelle Sotshin olympialaisten ajaksi. Merellinen turvallisuus pysyi vuoden 2013 tasolla. Meripelastustehtävien määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste oli suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niiden hallinnassa sekä meripelastukseen liittyvien yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Kansainvälinen meripelastusyhteistyö jatkui aktiivisena ja painottui Rajavartiolaitoksen koordinoimiin hankkeisiin erityisesti Itämeren alueella. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana Suomen puolustusjärjestelmää. Myös rajajoukkojen valmius ja materiaalitaso kehittyivät. Koulutusvuorokausien määrää nostettiin kasvattamalla varusmiessaapumiserien vahvuutta. Rajavartiolainsäädännön tarkistamishanke saatiin päätökseen, kun eduskunta hyväksyi kesäkuussa hallituksen esityksen rajavartiolain muuttamiseksi. Lakimuutokset tulivat voimaan pääosin lokakuussa. Rajavartiolaitoksella on käynnissä laaja vartio- ja ilma-aluskaluston investointiohjelma. Vuonna otettiin vastaan viimeinen vene 23 partioveneen sarjasta ja ulkovartiolaiva Turva. Ulko-

8 3 vartiolaiva Turvan valmistuminen viivästyi lopulta noin viisi kuukautta toimittajasta johtuvista syistä. Merivene hankkeen ja kevyen venekaluston evaluointiveneiden tarjouskilpailut käynnistettiin loppuvuodesta. Kansainvälisen toiminnan painopisteet ovat olleet viranomaisyhteistyö Venäjän rajavartiopalvelun kanssa, Itämeren alueen rajavalvontayhteistyö sekä EU-yhteistyö. Vuoden kestävä Euroopan rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuus otettiin vastaan Italialta syksyllä. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet ovat olleet yhdennetyn ulkorajavalvonnan sekä meripolitiikan toimeenpano ja sen kehittäminen. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä on pidetty niin EU-jäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Rajavartiolaitos on osallistunut Suomen rajaturvallisuutta vahvistaviin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ja kehittänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoaan. Euroopan unionin rajaturvallisuuden operatiivinen yhteistyö tiivistyi entisestään Välimeren vaikean tilanteen vuoksi. Rajavartiolaitos lisäsi osallistumistaan rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimiin operaatioihin ja osallistui vuoden aikana aktiivisesti erityisesti eteläisen Euroopan rajoilla järjestettyihin operaatioihin. Rajavartiolaitos vakiinnutti ja kehitti edelleen eurooppalaisen rajojenvalvontajärjestelmän (EUROSUR) toimintojaan. Rajavartiolaitos on ollut mukana useissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa johtaen hankkeita tai osallistuen niihin. Hankkeet ovat liittyneet muun muassa meripelastuksen toimintamallien ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon kehittämiseen. Rajavartiolaitos on joutunut jatkamaan talouden sopeuttamisohjelmansa toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa. Vuonna lakkautettiin Lapin rajavartioston Utsjoen, Siilastuvan, Karhutunturin ja Virtaniemen rajavartioasemat sekä Raja- ja merivartiokoulun Espoon koulutuskeskus. Lakkautettavien yksiköiden toiminnot siirtyivät muihin Rajavartiolaitoksen yksiköihin. Osana sopeuttamisohjelmaa myös Rajavartiolaitoksen teknillisen toimialan, taloushallinnon ja osa henkilöstöhallinnon tukipalveluista keskitettiin vuoden alusta. Sopeuttamisohjelma ei sisällä tehdyn kehyspäätöksen leikkauksia. Rajavartiolaitoksen merkittävin haaste koko 2000-luvun on ollut rajaliikenteen kasvu. Nyt itärajan liikenteen kasvu on tilapäisesti pysähtynyt Venäjän taloudellisen tilanteen johdosta. Talouden elpyessä liikenne lähtee kuitenkin välittömästi kasvuun. Keskeisimmät laajennushankkeet Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla valmistuivat vuoden aikana ja rakenteiden osalta suurimmat itärajan rajanylityspaikat ovat valmiina vastaamaan rajanylitysliikenteen muutoksiin. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut selvästi huonompaan suuntaan, eikä näköpiirissä ole nopeaa käännettä parempaan. Tilanteen kehittymisen ennustettavuus on heikentynyt. Rajaturvallisuustilanne itärajalla on voimakkaasti riippuvainen Venäjän halusta ja kyvystä säilyttää vakaa ja rauhallinen tila. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin kohdistetut ja suunnitellut leikkaukset heikentävät itsenäisen ja uskottavan rajaturvallisuuden ylläpitoa. Kyky hallita nykyistä vaikeampi rajatilanne on huonontunut. Rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävän edellyttämä kriisivalmius on niin ikään laskenut. Kielteinen resurssikehitys johtaa myös meripelastuskyvyn heikkenemiseen erityisesti Pohjanlahden alueella. Itärajan valvonnan vähentäminen on pysäytettävä ja palautettava vuoden 2012 tasolle. Tämä edellyttää 140 henkilötyövuoden lisäresurssia vuoteen 2019 mennessä.

9 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on i) ylläpitää rajaturvallisuutta, ii) varmistaa sujuva rajaliikenne, iii) tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, iv) lisätä merellistä turvallisuutta ja v) osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) Vaikuttavuus (ind) Kustannusvaikuttavuus (ind) Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus laski vuoden 2013 tasosta. Vaikuttavuus nousi hiukan mutta kustannusvaikuttavuus heikkeni. Kustannusvaikuttavuutta heikensi kustannustason nousu ja painotettujen suoritteiden määrän lasku. Painotettujen suoritteiden määrään vaikuttivat eniten muutokset rajavalvonnan ja rajatarkastusten loppusuoritteiden määrissä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaikuttavuusindeksi lasketaan viidestä (i - v) osa-alueesta. Kullakin vaikuttavuuden osatekijällä on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen vaikuttavuuden osatekijän tunnusluvun. Vaikuttavuuksien osatekijöiden painotetuista tunnusluvuista puolestaan muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 3,9 3,9 3,9 3,9 Yhdyshenkilöiden toiminnan perusteella estetyt luvattomat maahantulot (1-5) 5,0 5,0 4,7 5,0 Arvio yhdyshenkilöiden toiminnan onnistumisesta (1-5) 3,9 3,9 4,0 4,3 Rajanaapuriyhteistyön seurauksena estämät/havaitsemat/paljastamat oikeudettomat rajanylitykset Schengen-ulkorajalla (kpl) Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatilannekuvan laatu (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,1 Rajatarkastusten laatu (%) 94,0 % 96,3 % 93,2 % 94,7 % Rajatapahtumien estäminen (%) 94 % 88 % 99 % 87 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 77 % 73 % 93 % 65 % Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (%) 0,01 % 0,01 % 0,01 % 0,01 % Koettu rajaturvallisuus (1-5) 4,1 4,1 4,0 4,4 Rajaturvallisuus pysyi kokonaisuudessaan vuoden 2013 tasolla. Vähenevät resurssit jouduttiin keskittämään painopistealueille, joilla rajatapahtumien estämisprosentti pysyi ennallaan. Partioinnin määrää on jouduttu vähentämään painopistealueiden ulkopuolella, jossa rajatapahtumien paljastamisprosentti laski, kun tapahtumista aikaisempaa suurempi osa jäi havaitsematta asetetussa määräajassa. Laittoman maahantulon kokonaispaineeseen tai muuhun laittomaan toimintaan liittyen Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnan kautta on pystytty estämään vuoden aikana yhteensä henkilön pääsy Suomeen tai Suomen myöntämien viisumien avulla muihin Schengenmaihin. Määrä puolittui vuoteen 2013 verrattuna. Merkittävä vähennys tilastossa selittyy viisumihakemusten määrän romahduksella Venäjän edustustoissa.

10 5 Operatiivinen yhteistoiminta naapurimaiden viranomaisten kanssa on ollut tuloksellista. Yhteistyön seurauksena on estetty, havaittu tai paljastettu 525 oikeudetonta rajanylitystä maastorajalla ja rajanylityspaikoilla. Venäjän rajavartiopalvelu on ilmoittanut ottaneensa vuoden aikana kiinni Suomen vastaisella rajalla noin 300 laittoman maahantulon yrittäjää, mikä on samaa luokkaa kuin aiempina vuosina. Lähialueella laittoman maahantulon paine on edelleen ollut Suomen rajoja suurempaa erityisesti Baltian maiden ja Puolan vastaisilla rajoilla. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,6 4,6 4,6 4,7 Rajatarkastusten sujuvuus (min) Koettu rajatarkastusten sujuvuus (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,4 Rajanylitysliikenteen sujuvuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra) 2013 käynnistyneet laajennus- ja muutostyöt valmistuivat keskeisimmiltä osin vuoden loppuun mennessä. Töiden valmistuminen ja uuden rajatarkastusmallin käyttöönotto paransivat liikenteen sujuvuutta. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) 3,9 4,0 3,4 4,0 RVL:n miehitettyjen toimipisteiden kattavuus (1-5) 3,7 3,7 3,7 3,9 Partioinnin kattavuus maarajalla (%) 0,90 % 0,87 % 0,83 % 0,81 % Partioinnin kattavuus merirajalla (%) 7,07 % 7,07 % 7,56 % 6,86 % RVL:n antama viranomaisapu / kokonaistarve (%) 100 % 100 % 75 % 100 % RVL:n merkitys koetulle turvallisuudelle harvaan asutulla alueella (1-5) 3,4 3,4 3,3 3,4 Viranomaisten näkemys RVL:n merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle (1-5) 3,6 3,6 3,6 4,1 Rajavartiolaitoksen osallistuminen rajaseudun ja rannikon harvaan asuttujen alueiden viranomaispalvelujen tuottamisessa pysyi vuoden 2013 tasolla. Partioinnin kattavuus ja partiotuntimäärät itärajalla ja merirajalla vähenivät Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti. Merirajalla partioinnin kattavuutta laski myös edellisiä vuosia vähäisempi ilmaaluspartiointi. Valvontalentokoneiden partiotuntimäärää Suomessa laskivat koneiden vikaantumiset sekä niiden käyttö Euroopan Unionin rajaturvallisuusviraston operaatioissa Välimeren alueella. Resurssien vähetessä muiden viranomaisten odotukset Rajavartiolaitosta kohtaan harvaan asutun alueen turvallisuuspalvelujen tuottajana ovat kasvaneet. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,3 4,4 4,2 4,5 Meripelastusyksiköiden merialueen peittoaste (%) % - Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle tavoiteajassa (1-5) 4,8 4,9 4,7 4,9 Aluspäästötapausten määrä suhteessa liikennemäärän (%) 0,2 % 0,1 % 0,2 % 0,2 % Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,5 3,5 3,5 3,9

11 6 Merellisen turvallisuuden tilanne on pysynyt vuoden 2013 tasolla. Rajavartiolaitoksen osuus meripelastustehtävien suorittajana on säilynyt lähes ennallaan. Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle tavoiteajassa parani hiukan. Hätätapauksista 86 %:ssa apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa, kun tavoiteaikana on tunti. Meripelastusyksiköiden merialueen peittoastetta ei voida arvioida, koska meripelastuksen palvelutason arviointijärjestelmän käyttöönottaminen on yksiköiden katselmoimisen osalta vielä kesken. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,9 3,8 3,8 4,0 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,5 3,7 3,5 Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,6 4,6 Koulutus (1-5) 3,7 3,6 3,7 3,8 Sotavarustus (1-5) 3,7 3,7 3,6 4,1 Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana puolustusjärjestelmää. Myös rajajoukkojen valmius ja materiaalitaso kehittyivät. Koulutusvuorokausien määrää nostettiin kasvattamalla varusmiessaapumiserien vahvuutta. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Kustannusvaikuttavuus (ind) Painotetut suoritteet (1000 kpl) Kustannukset (milj. euroa) 245,7 253,3 247,6 250,3 Rajavartiolaitoksen kustannusvaikuttavuus laski selvästi vuodesta Kustannuksia lisäsi yleinen kustannustason nousu sekä poistojen kasvu noin 3 milj. eurolla vuodesta Poistojen määrää nostaa uuden alus- ja ilma-aluskaluston käyttöönotto, suurimpana yksittäisenä kokonaisuutena ulkovartiolaiva Turva. Painotettujen suoritteiden kokonaismäärä laski selvästi. Tähän vaikuttivat eniten muutokset rajavalvonnan ja rajatarkastusten loppusuoritteiden määrissä.

12 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajojen valvonta Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajojen valvonnan päämääränä on laittoman maahantulon ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset on kyettävä havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni raja-alueella. Toistuva laiton toiminta tulee kyetä paljastamaan myös muualla raja-alueella. Luvattomat rajanylitykset on selvitettävä luotettavasti siten, että kaikista tarvittavista jatkotoimenpiteistä voidaan päättää viivytyksettä. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) josta itärajalla Tekninen valvonta Tarkastukset Rajavyöhykeluvat Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virkaaputehtävät) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 114,9 113,6 106,8 106,2 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 3,6 4,5 3,5 Rajatapahtumien estäminen (%) 93,5 % 87,5 % 98,7 % 87,2 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 76,9 % 73,3 % 92,6 % 64,7 % Tilannekuvan laatu 3,6 3,6 3,9 4,1 Rajojen valvonnan tehtävät on hoidettu pienemmin voimavaroin kuin vuonna Partiotuntimäärä on vähentynyt, koska voimavaroja on vähennetty Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti. Samasta syystä partioinnin kattavuus on laskenut. Ilma-aluksilla suoritettujen partiotuntien määrä Suomen maa- ja merialueen valvontatehtävissä on laskenut noin 250 tuntia. Virka-aputehtävien lentotunnit lisääntyivät 45 tunnilla. Valvontalentokoneilla lennettiin aikaisempaa enemmän Frontexin rajaturvallisuusoperaatioissa, yhteensä 286 lentotuntia. Tehostuneet partiokäytännöt ovat nostaneet tarkastusten määrää vuodesta Teknisen valvonnan kattavuus on pysynyt vuoden 2013 tasolla. Rajavartiolaitos toteutti rajojen valvonnan kustannustehokkaasti. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat vuodesta Vähenevät resurssit jouduttiin keskittämään painopistealueille, joilla rajatapahtumien estämisprosentti pysyi ennallaan. Partioinnin määrää on jouduttu vähentämään painopistealueiden ulkopuolella, jossa rajatapahtumien paljastamisprosentti laski, kun tapahtumista aikaisempaa suurempi osa jäi havaitsematta asetetussa määräajassa. Kaikki rajatapahtumat itärajalla on käsitelty loppuun rajavaltuutettujen kesken.

13 8 Rajaturvallisuustilanne itärajalla on vahvasti riippuvainen Venäjän halusta ja kyvystä säilyttää vakaa ja rauhallinen tila. Ennustettavuuden heiketessä itsenäisesti hoidetun uskottavan ulkorajojen valvonnan merkitys korostuu. Rajatarkastukset Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 16,5 17,8 19,2 16,2 Tullitarkastukset (hlöä) Käännyttämispäätös Myönnetyt viisumit Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin Vastaanotetut turvapaikkahakemukset Vastaanotetut kiintiöpakolaiset Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano Panokset Kustannukset (milj. euroa) 96,2 103,1 105,7 104,5 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,3 4,5 4,3 4,4 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 94,0 % 96,3 % 93,2 % 94,7 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,4 Oikeusturva (%) 99,9 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajavartiolaitos on järjestänyt henkilöiden rajatarkastukset valvomillaan rajanylityspaikoilla Schengen-säännösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden rajanylitysmäärä väheni viime vuoden aikana, ja oli noin 1,6 milj. rajanylitystä vähemmän kuin vuonna 2013 (- 8,8 %). Suomen ja Venäjän välisestä henkilöliikenteestä pääosa (yli 70 %) kulkee maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta ja loput laiva- sekä lentoliikenteen rajanylityspaikkojen kautta. Viime vuonna Suomen ja Venäjän välisten maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 11,4 milj. henkilöä (-12,1 %). Näistä matkustajista kolmannen maiden kansalaisia oli noin 8,4 milj. henkilöä, joista noin 97 % oli venäläisiä matkustajia. Venäläisten matkustajien määrä väheni edellisvuodesta (-16,6 %). Suurin rajanylitysliikenteen muutos kohdistui Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkoihin. Vaalimaa palasi itärajan vilkkaimmaksi rajanylityspaikaksi ohi Nuijamaan. Liikenne väheni myös kaikilla pohjoisemmilla rajanylityspaikoilla pois lukien Kuusamon rajanylityspaikka. Niiralan rajanylityspaikalla rajanylitysten määrä pysyi ennallaan.

14 9 Rajanylitykset raideliikenteessä Helsingin ja Pietarin välillä vähenivät vuonna. Rajavartiolaitoksen tarkastusvastuulla olevassa ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä tarkastettiin 4,45 milj. matkustajaa (+ 2,2 %). Rajatarkastusten määrä väheni Helsingin satamassa, johtuen pääosin reittiliikenteen alusten kaksi kuukautta kestäneestä liikennöintikatkoksesta Sotshin olympialaisiin liittyen. Rajatarkastuksia suoritettiin noin matkustajalle (-21 %), josta viisumivelvollisten matkustajien osuus oli 78 %. Ulkorajoilla käännytettävien henkilöiden määrä väheni (-4 %). Suhteutettuna rajanylitysliikenteen kokonaismäärään käännytysten määrä oli edelleen varsin vähäinen. Rajalla turvapaikkaa hakeneiden määrä kasvoi edellisvuoden tasosta (+27 %). Somalialaiset, irakilaiset, albanialaiset sekä tuntematonta kansalaisuutta olevat turvapaikanhakijat muodostivat suurimmat hakijaryhmät. Turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä Suomessa kasvoi 13 % edellisvuodesta. Somalialaisten ja ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti edellisvuodesta. Rajatarkastusten tuottavuus ja taloudellisuus laskivat vuonna. Syynä tähän oli rajatarkastusten määrän väheneminen. Vuodesta 2009 ulkorajatarkastusten määrä on kuitenkin noussut noin 48 %, rajatarkastusten tuottavuus 37 % ja taloudellisuus 26 %. Toiminnan laadun ja palvelukyvyn kokonaistunnusluku laski vuodesta Kokonaistunnusluvun muutos johtui rajatarkastusten laadun tunnusluvun laskusta. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra) 2013 käynnistyneet laajennus- ja muutostyöt valmistuivat keskeisimmiltä osin vuoden loppuun mennessä. Töiden valmistuminen ja uuden rajatarkastusmallin käyttöönotto paransivat liikenteen sujuvuutta.

15 10 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) Valtionrajarikos (kpl) Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) Muu rikos tai rikkomus (kpl) Rikesakko Rangaistusvaatimusilmoitus Pakkokeino Huomautus Päätös alusöljypäästöasiassa Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa Turvaamistoimenpide Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) Valvontailmoitus Panokset Kustannukset (milj. euroa) 16,7 18,3 18,0 18,2 Henkilötyövuodet 189, Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,2 4,3 4,4 4,3 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 82 % 81 % 87 % 82 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 46 % 44 % 65 % 54 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 5,0 5,0 5,0 - Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 79 % 75 % 84 % 80 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) 70 % 83 % 67 % 85 % Oikeusturva (%) 99,9 % 100,0 % 99,9 % 100,0 % Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on ennalta estetty rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Tutkintaan tulleiden laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten määrä on kasvanut noin 5 % edellisen vuoden tasosta. Valtionrajarikosten määrä on pysynyt ennallaan. Sen sijaan matkustusasiakirjoihin kohdistuvien väärennysten määrä on jatkanut laskuaan (-19 %). Tämä johtuu osaltaan matkustusasiakirjojen väärentämistä vaikeuttavien turvatekijöiden kehittymisestä. Väärennykset kohdistuvatkin yhä useammin muihin asiakirjoihin. Myös toiselle henkilölle kuuluvien asiakirjojen käyttö laittomassa maahantulossa on lisääntynyt. Toimivalla nelitasoisella maahanpääsyn valvontamallilla on kyetty pitämään Suomeen kohdistuvan laittoman maahantulon ja siihen liittyvien rikosten kasvu maltillisena.

16 11 Rajanylitysliikenteen laskun myötä rajatarkastuksissa havaittujen muiden rikkomusten määrä on kääntynyt laskuun. Myös rajavalvonnassa havaittujen rikkomusten määrä on kääntynyt laskuun. Edellä mainitut seikat vaikuttavat osaltaan toiminnan tuottavuuteen ja taloudellisuuteen sitä laskevasti. Liikenteenharjoittajan seuraamusmaksujen määrä kasvoi voimakkaasti edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua selittää osaltaan alalla aloittaneiden uusien toiminnanharjoittajien vielä vakiintumattomat toimintatavat. Lisäksi edellisen vuoden tapauksia siirtyi osin ratkaistavaksi vuoden puolella. Toiminnan laadun ja palvelukyvyn kokonaistunnusluku pysyi edellisen vuoden tasolla. Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten määrä nousi 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Viimeisimpien vuosien laittoman maahantulon järjestämisen selvitystasot osoittavat sen, että riittävän näytön hankkiminen rikosprosessissa on edelleen erittäin haastavaa. Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso kääntyi kuitenkin selvään nousuun. Esitutkintaresursseja sitoutuu jatkossakin laajojen ja pitkäkestoisten rikosten tutkintaan. Vuoden aikana Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 39 öljypäästöä (2013: 28) Suomen merialueilla. Valtaosa toimintavuonna havaituista päästöistä tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa ja ne olivat määrältään erittäin pieniä. Öljypäästövalvonnan painopistealueella talousvyöhykkeellä sekä aluemerellä tapahtuneet päästöt ovat viimevuosina edelleen vähentyneet. Vuonna aloitettiin kolme hallinnollista öljypäästötutkintaa öljypäästömaksun edellytysten selvittämiseksi. Vuoden ensimmäinen hallinnolliseen tutkintaan johtanut öljypäästö havaittiin lokakuussa ja kaksi seuraavaa joulukuussa. Aluspäästötapausten selvitystasolle ei voitu laskea tunnuslukua, koska loppuvuodesta aloitettuja tutkintoja ei saatu päätökseen vuoden aikana.

17 12 Meriturvallisuus ja pelastustoimi Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja läheltä piti tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustoimea ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) Etsinnät merialue(kpl) Etsinnät maa-alue (kpl) Pelastustehtävät (kpl) Meripelastustehtävät (kpl) Muut pelastustehtävät (kpl) Sairaankuljetus (kpl) Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) Maa-alueen sairaankuljetus (kpl) Avustustehtävä (kpl) Merialueen avustustehtävä (kpl) Maa-alueen avustustehtävä (kpl) Muu pelastussuorite (kpl) Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) Muu maa-alueen pelastussuorite (kpl) Merialueella pelastettu henkilö (kpl) Merialueella estetty onnettomuus (kpl) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 7,5 7,7 6,4 10,7 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 3,5 4,2 4,1 Johtamisen laatu (1-5) 0,0 0,0 4,0 0,0 Yksiköiden valmius (1-5) 0,0 0,0 4,5 0,0 Meritilannekuva (1-5) 3,5 3,5 3,8 4,1 Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava ja Rajavartiolaitoksella on vielä toistaiseksi käytössään suorituskykyinen kalusto. Merellisen turvallisuuden haasteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alusliikenne Suomenlahdella on säilynyt vilkkaana. Merivartiostot ylläpitivät jatkuvaa meripelastustoimen johtamisvalmiutta sekä päivystivät jatkuvasti meripelastuksen hätäradioliikennettä. Meripelastustehtävien määrä on ollut lievässä nousussa ja kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Hätätapauksista 86 %:ssa apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Meripelastukseen liittyvät tehtävät lisääntyivät vuonna. Meripelastus- ja avustustehtävistä valtaosa kohdistui aikaisempien vuosien tapaan huviveneisiin. Menehtyneitä oli tarkasteluajanjaksolla 21 henkilöä, mikä ylittää luvun keskiarvon. Poikkeuksellista useammassakin ihmishenkiä vaatineissa veneilyonnettomuuksissa oli se, etteivät hätään joutuneet pystyneet itse hälyttämään apua.

18 13 Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastusyksiköiden käyttötunnit kasvoivat vuonna. Syynä kasvuun ovat lisääntyneen tehtävämäärän lisäksi myös merellisten yksiköiden käytettävyydessä tapahtuneet muutokset ja niiden suuremmat toiminta-alueet sekä uusien toimintamallien käyttöönottaminen. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste on ollut suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niiden hallinnassa sekä meripelastukseen liittyvien yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Vuonna 2012 valmistuneen merellisen varautumissuunnitelman jalkauttaminen jatkuu edelleen. Tuottavuus ja taloudellisuus heikkenivät selvästi, koska henkilötyövuodet ja kustannukset kasvoivat suoritteiden määrän pysyessä vuoden 2013 tasolla. Johtamisen laatua ja yksiköiden valmiutta ei voitu arvioida, koska meripelastuksen palvelutason arviointijärjestelmän käyttöönotto on yksiköiden katselmoimisen osalta vielä kesken. Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisivalmius Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia. Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet Panokset Kustannukset (mil. euroa) 10,5 10,6 10,7 10,7 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 3,7 3,9 3,9 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,5 3,7 3,5 Sijoitettavuus (%) 78 % 73 % 82 % 76 % Koulutettavuus (%) 93 % 84 % 93 % 84 % Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,6 4,6 Koulutus (1-5) 3,7 3,6 3,7 3,8 Materiaalivalmius (1-5) 3,7 3,7 3,6 4,1 Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksien kehittäminen eteni suunnitellusti vuonna ja asetetut tavoitteet pääosin saavutettiin. Sotilaallisen maanpuolustuksen koulutusvuorokaudet nousivat verrattuna vuoteen Koulutusvuorokausien määrää nosti varusmiessaapumiserien vahvuuden kasvu. Kertausharjoitusten koulutusvuorokausimäärä laski edelleen vuodesta Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat vuodesta 2013, koska samoilla henkilöstöresursseilla ja kustannuksilla tuotettiin enemmän koulutusvuorokausia.

19 14 Toiminnan laadun kokonaistunnusluku nousi hiukan vuodesta Varusmiesten sijoitettavuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluksen keskeyttäneiden määrä nousi samassa suhteessa, kuin saapumiserien kokoa kasvatettiin. Koulutus annettiin tinkimättä suorituskykyvaatimuksista. Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen teknillisellä toimialalla siirryttiin keskitettyyn tukipalveluiden tuottamiseen Rajavartiolaitoksen esikunnan johdossa. Tavoitteena on parantaa sisäistä kustannus-tehokkuutta, vaikka tehdyt toimenpiteet eivät riitä kattamaan ulkoista kustannusten nousupainetta. Toimialakohtaisten tukipalveluiden jatkokehittäminen toteutetaan saatujen kokemusten valossa. Materiaalihallinto Rajavartiolaitoksen toiminnalliseen tarpeeseen perustuvat hankinnat toimeenpantiin hankintakäskyn ja -ohjeiden mukaisesti. Toiminnan kannalta kriittisen materiaalin määrittelyä jatkettiin osana koko Rajavartiolaitoksen oman materiaalin materiaalikartoitusta. Materiaalialan tilannekuvaa kartoitettiin selvittämällä materiaalien teknistä kuntoa. Rajavartiolaitoksessa otettiin käyttöön uusi virkavaatetus, joka sisälsi muun muassa uuden kenttävaatetuksen ja palvelusasun. Muun vaatetuksen, kuten partioasun, osalta uudistamista jatketaan vuoden 2015 aikana. Tietohallinto Tietohallintoa kehitettiin huomioiden Rajavartiolaitoksen strategia sekä johdon linjaukset. Tavoitteet toteutuivat kilpailutuksia ja yhteistyöratkaisuja hyödyntäen. Uudet hankkeet toteutettiin projekti- ja hankehallintamallilla. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin laatimalla sisäministeriön puitteissa nykytilan kuvaukset. Kaikki tietohallinnon hankkeet perustuvat kokonaisarkkitehtuurilähtöisesti toiminnan vaatimuksiin. Aloitettiin toimenpiteet tietoturvallisuuden korotetun tason vaatimuksien saavuttamiseksi. Rajavartiolaitoksen perustietotekniset palvelut hankittiin HALTIK:lta ja niitä kehitettiin yhdessä HALTIK:n kanssa laaditun palvelusopimuksen mukaisesti. Merkittävimmät operatiiviset tietojärjestelmät toimivat hallinnon turvallisuusverkossa (TUVE) ja kaikki toimipisteet on liitetty turvallisuusverkkoon. Tietojärjestelmiä kehitettiin SIS II (Schengenin tietojärjestelmä) käyttöönoton ja rajaliikenteen edellyttämällä tavalla. Rajojen valvonnassa käytettävää teknistä valvontajärjestelmää ylläpidettiin operatiivisen toiminnan vaatimusten mukaisesti. Uusia sensoreita testattiin ja järjestelmän tietoliikennelaitteistoja uusittiin. Rajatarkastuksissa käytettävän tekniikan osalta Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti EU:n Älykkäät rajat -hankkeen valmisteluun. Tähän liittyen Helsingin satamassa käynnistettiin vuoden kesällä viisumivelvollisten kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastustoiminnan automatisointikokeilu. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten yhteisten tietojärjestelmähankkeiden toimeenpanoon. Valtiohallinnon yhteinen talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmä, Kieku, otettiin käyttöön huhtikuussa.

20 15 Toimitilahallinto Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra) 2013 käynnistyneet laajennus- ja muutostyöt valmistuivat keskeisimmiltä osin vuoden loppuun mennessä. Kokonaisuudessaan hankkeet valmistuvat vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. Immolan ja Onttolan alueiden peruskorjaus- ja kehittämishankkeiden aloitus siirtyi vuodelle 2015 vuokraneuvottelujen ja toimitilaratkaisujen valinnan pitkittymisestä johtuen. Rajavartiolaitos solmi vuokrasopimuksen pääkaupunkiseudun uusista toimitiloista Toimitilaan muuttavat vuoden 2016 alusta alkaen Rajavartiolaitoksen esikunta, Suomenlahden merivartioston esikunta ja Suomenlahden merivartioston johtokeskus. Samaan kiinteistöön tulee sijoittumaan myös Liikenneviraston meriliikennekeskus. Hanke tuo kustannussäästöjä ja on siten osa Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelmaa. Rajavartiolaitos jatkoi toimitilojen, asuntojen ja maa-alueiden määrän vähentämistä: irtisanomalla Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolan asuinkerrostalon 23:n vuokrasopimuksen irtisanomalla Länsi-Suomen merivartiostossa Kokkolan merivartioaseman vuokrasopimuksen ja muuttamalla Kokkolan satama-alueelle halvempiin ja tilatehokkuudeltaan parempiin toimitiloihin. Alustoimiala Uusi ulkovartiolaiva Turva (UVL10-hanke) luovutettiin Rajavartiolaitokselle Alus otettiin loppukesällä operatiiviseen käyttöön. Henkilöstön koulutusta tullaan jatkamaan myös vuonna Operatiivisessa toiminnassa sekä eri harjoituksissa kerättyjen kokemusten perusteella alukselle asetetut keskeisimmät suorituskykyvaatimukset on kyetty saavuttamaan. Partiovenehanke (PV 08) saatiin päätökseen, kun sarjan 23. partiovene otettiin vastaan. SRIB-hankkeen (Special Rigid Inflatable Boat) kahden veneen toimitukset toteutuivat kevään aikana ja alukset otettiin operatiiviseen käyttöön. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi hankinnasta tehdyn valituksen joulukuussa. Vuonna 2013 myydyt Telkkä-luokan alukset Telkkä ja Tiira luovutettiin norjalaiselle ostajalle. Kaupallinen toimiala Vuonna aloitettiin ensimmäisen puolustus- ja turvallisuushankinnoista (PUTU-laki) annetun lain mukainen kilpailutus. Voimaan tulleet uudet julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (JY- SE) huomioitiin. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti vuonna käynnistyneeseen turvallisuusviranomaisten hankintaverkostoon. Hankintaverkoston tarkoituksena on informaation ja parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä yhteishankinta-kilpailutusten järjestäminen. Yhteistyöfoorumia on tarkoitus edelleen kehittää vuoden 2015 aikana.

21 16 Viestintä Rajavartiolaitoksen viestinnässä näkyi eri tavoin Rajavartiolaitoksen 95. juhlavuosi. Juhlavuoden päätilaisuutta Säätytalolla kunnioitti läsnäolollaan myös tasavallan presidentti. Toukokuussa julkaistiin Rajavartiolaitoksen ensimmäisen päällikön, kenraalimajuri Fredrik Ferdinand Järnströmin elämänkerta. Rajavartiolaitoksen vuoden viestintäsuunnitelman mukaisesti toteutettiin mm. Rajavartiolaitoksen venäjänkieliset nettisivut. Sivustojen avaaminen noteerattiin myös venäläisessä mediassa ja palaute oli erittäin positiivista. Merelliset toiminnot saivat runsaasti julkisuutta vartiolaiva Turvan myötä. Kesän aikana Turva esittäytyi yleisölle Open Ship- tapahtumissa Porissa, Kotkassa, Maarianhaminassa, Turussa, Hangossa ja Helsingissä. Vierailijoita aluksella kävi lähes Tasavallan presidentti tutustui alukseen lokakuussa. Vuoden aikana tiedotettiin aktiivisesti meripelastuksen uudesta hälytysnumerosta Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen säädösvalmistelussa on huomioitu sekä sisäministeriön yhteiset että omat säädösvalmistelun laadun parantamista koskevat tulostavoitteet. Rajavartiolaitoksella on kattava tiedonkeräysjärjestelmä sitä koskevien säädösten toimivuudesta ja muutostarpeista. Rajavartiolainsäädännön tarkistamishanke saatiin päätökseen vuonna. Ensimmäisessä osassa hanketta hallitus antoi syyskuussa 2013 eduskunnalle esityksen rajavartiolaitoksen hallintolain ja rajavartiolaitoksen henkilötietolain muuttamisesta. Muutokset tulivat voimaan Hanke jatkui tammikuussa eduskunnalle annetulla hallituksen esityksellä rajavartiolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lakimuutokset tulivat voimaan ja Rajavartiolaitos on jatkanut aktiivista ja ennakoivaa vaikuttamista Euroopan unionin säädösvalmisteluun. Älykkäät Rajat - paketin käsittelyä ja jäsenmaiden haasteiden ymmärrystä on edistetty esittelemällä komissiolle ja laajoista tietojärjestelmistä vastaavalle EU:n virastolle (eu-lisa) rajatarkastusten toimeenpanoa Suomessa maa- ja merirajoilla sekä lentokentillä. Pakettiin liittyvän ja eu-lisa:n käynnistämän pilottiprojektin suunnitteluun osallistuttiin sekä operatiivisella että teknisellä asiantuntemuksella. Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa toimivalla Rajavartiolaitoksen edustajalla on ollut keskeinen rooli vaikuttamisessa erityisesti Euroopan parlamenttiin. Suunnitteluala ja taloushallinto Rajavartiolaitos on jatkanut talouden sopeuttamisohjelman toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa. Vuonna lakkautettiin Lapin rajavartioston Utsjoen, Siilastuvan, Karhutunturin ja Virtaniemen rajavartioasemat sekä Raja- ja merivartiokoulun Espoon koulutuskeskus. Lakkautettavien yksiköiden toiminnot siirtyivät muihin Rajavartiolaitoksen yksiköihin. Osana sopeuttamisohjelmaa myös Rajavartiolaitoksen teknillisen toimialan, taloushallinnon ja osa henkilöstöhallinnon tukipalveluista keskitettiin vuoden alusta. Sopeuttamisohjelmaan liittyen rajavartijakurssin oppilaan asema muutettiin virkamiehestä oppilaaksi vuoden kurssista alkaen. Sopeuttamisohjelma ei sisällä tehdyn kehyspäätöksen leikkauksia. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmällä on tuotettu säädösten, määräysten sekä Rajavartiolaitoksen johtamisen edellyttämät tarpeelliset ja ajantasaiset tiedot. Taloushallinnon uudistus ja taloushallinnon toimintojen keskittäminen valtakunnalliseen johtoon toteutettiin vuoden alusta alkaen. Toimintamalli on todettu toimivaksi ja resursseja säästäväksi.

22 17 Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tapahtuneet useat, osin päällekkäiset ja Rajavartiolaitoksesta riippumattomat tietojärjestelmämuutokset aiheuttivat viivästyksiä laskujen käsittelyssä syksyyn asti. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmän uudistus otettiin käyttöön vuoden aikana. Samassa aikataulussa päivitettiin Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskentajärjestelmää. Uudistuksilla keskitettiin suunnittelua ja vähennettiin hallintoon kuluvaa työaikaa. Vuonna Rajavartiolaitoksessa otettiin käyttöön riskienhallinnan uudistettu toimintamalli. Malli keskittyy strategisen tason riskienhallintaan ja se sisältää sisäisen valvonnan osana kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Toimintamallin mukainen riskienhallinta on olennainen osa Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden johtamista ja suunnitteluprosessia, hankkeiden johtamista sekä Rajavartiolaitoksen toiminnan seurantaa. Vuonna toimintamallin mukainen riskienhallinta toteutettiin strategisista päämääristä rajaturvallisuuden ylläpitämisen osalta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Vuoden 2013 alussa käynnistynyttä rajatarkastusten automatisointia kehittävää EU-rahoitteista FastPass-hanketta toteutettiin läpi vuoden. Syyskuussa käynnistyi EU:n rahoittama nelivuotinen FP7 tutkimushanke (EWISA), jonka tavoitteena on videovalvonnan älykkyyden kehittäminen. Rajavartiolaitos osallistuu hankkeeseen konsortion jäsenenä. Suomen ja Venäjän välisen tutkimusyhteistyön alalla järjestettiin Suomessa yksi tieteellinen seminaari yhdessä siviiliyliopiston kanssa. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti sisäministeriön tutkimustoiminnan työryhmän ja ohjausryhmän toimintaan. Kansainvälisellä tasolla osallistuttiin Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston (Frontex) yhteistyöhön. Raja- ja merivartiokoulun julkaisusarjassa ilmestyi vuonna yksi julkaisu. Raportoitujen julkaisujen kokonaismäärä oli kolme. Rajavartiolaitoksen tutkimustoiminnan verkottumista toteutettiin muun muassa osallistumalla kansainvälisen, kilpaillun tutkimusrahoituksen hakuun BODEGA-hankehakemuksen konsortion jäsenenä. Sisäministeriön tutkimusrahoitushaussa saatiin rahoitus hankkeelle "Sisäisen turvallisuuden strategian vaikuttavuus ja siihen liittyvät indikaattorit" vuodelle Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtiokonttorin määräyksen (VK/1078/00.01/, ) mukaan kustannusvastaavuuslaskelmien eri osa-alueiden esittämisvelvollisuuden rajaa on nostettu miljoonaan euroon. Tästä syystä kustannusvastaavuuslaskelmat esitetään vain ilma-alusten sairaankuljetusten sekä yhteisrahoitteisen toiminnan osalta. Aikaisemmin Rajavartiolaitos on esittänyt toimintakertomuksessa myös vuokraustoiminnan ja viisumitulojen kustannusvastaavuuslaskelman. Vuokraustoiminnan tuotot olivat vuonna yhteensä euroa (-2,4 %) ja tulot viisumeista ja muista luvista ja päätöksistä yhteensä euroa (-9,2 %). Sairaankuljetustoiminta, ilma-alukset Kustannusvastaavuuslaskelman laskentatapa on ollut käytössä Rajavartiolaitoksessa 1990-luvun lopulta. Kustannukset kohdennetaan ilma-alusten konekohtaisen henkilötyövuosimäärän perusteella. Kulut on eritelty palkkoihin ja muihin toimintamenoihin. Muuta kululajikohtaista erittelyä ei ole saatavilla. Vuoden sairaankuljetusten lukumäärä nousi 158 kappaleeseen (78 kpl/2013).

23 18 Korkoprosentti on laskenut 0,8 %:iin tippuen 0,4 % vuodesta Ilma-alusten sairaankuljetusten laskutusaika on kuusi kuukautta. Tästä syystä vuodelle kohdistuvia sairaankuljetuslentoja on laskutettu vuoden 2015 puolella yhteensä euroa, eikä näitä tuloja ole kohdennettu vuoteen. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Sairaankuljetustoiminta (ilma-alus) Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Sairaankuljetukset Maksullisen palvelutoiminnan tuotot sairaank uljetustuotot ilma-aluk silla Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä: Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä: Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: Kokonaiskustannukset yhteensä: Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus % 103 % 100 % 93 % (monta % tuotot kattavat kustannuksista) Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteinen toiminta seurataan projektit ja hankkeet -tililuokassa, jolloin hankekoodille kirjataan sekä tulot että erilliskulut. Arvonlisäverot on kirjattu projektille ja tukikelpoisesta palaumasta vastaava osuus on tuloutettu sekalaisiin tuloihin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa tuotoissa on Rajavartiolaitokselle saadut rahoitusosuudet (joko toimintamenomomentille tuloutetut tai kirjausoikeudella momentille saadut) eri hankkeisiin sekä kuluissa näitä hankkeita vastaavat menot. Kuluissa on mukana myös investointihankkeisiin kohdennetut keskeneräiset käyttöomaisuushankinnat, sillä suurin osa Rajavartiolaitoksen ulkopuolisesta rahoituksesta kohdistuu EU:n ulkorajarahastohankkeissa Rajavartiolaitoksen omaisuuden hankintaan (esim. ulkovartiolaiva, partioajoneuvot, helikopterit, maa- ja merirajan valvontalaitteet, rajanylityspaikan kehittäminen). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on EU:n ulkorajarahastohankkeiden osalta tehty maksuperusteella eikä kuluja vastaavia tuloja ole viety siirtosaamisiksi, koska hankkeiden rahoitusta ei ole vahvistettu tai rahoitus vahvistetaan lopullisesti vasta hankkeen päättymisen jälkeen.

24 19 EU:n ulkorajarahastohankkeiden tuottoja ovat olleet vuoden 2013 vuosiohjelmasta maa- ja merirajan tekninen valvonta ( euroa), automaattiset rajatarkastuslinjastot ( euroa) sekä maastoliikkuvuuden parantaminen ( euroa). Nämä erät on tuloutettu toimintamenomomentille. Kirjausoikeus momentille saatiin AB/B412 helikoptereiden uusimiseen ( euroa). Kansallisesta öljysuojarahastosta on saatu rahoitusta ulkovartiolaivaan ( euroa). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Rajavartiolaitos TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0, , Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset kustannusvastaavuus -% 81 % 10 % 52 % Yhteisrahoitteisissa hankkeissa on edellä mainittujen lisäksi mukana muun muassa Fast Pass-, New Delhi-, Abuja- yhdyshenkilö ja Cooperation project -projektit. Fast Pass hankkeessa kehitetään yhä luotettavampaa teknologiaa matkustajan tunnistamiseksi lentoasemilla ja muilla rajanylityspaikoilla. Hankkeen vetovastuu on Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ja kyse on EUrahoitteisesta hankkeesta. Yhdyshenkilöhankkeet ovat ulkoministeriön hankkeita, joissa Rajavartiolaitos on kumppani asettaen yhdyshenkilön asemamaahan. Cooperation -projektissa rahoitetaan eurooppalaisen merellisen tiedonvaihdon sisältöä, kustannuksia ja hyötynäkökulmia ja projekti on myös EU:n rahoittama hanke. Lisäksi mukana on muun muassa ulkoministeriön rahoituksella (kirjausoikeus momentille Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö) rahoitettuina hankkeina onnettomuusaluksien riskiarvio ja merellisten monialaonnettomuuksien hallinta itämerellä. Imatran rajanylityspaikan kehittämistä on rahoitettu ENPI -rahoituksella (Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline).

25 20 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on huomioitu tukitoimintojen kustannuksina 5 % yleiskustannuslisänä (arvio) sekä poistoina ja korkoina 1 % Rajavartiolaitoksen vuosittaisista poistoista ja koroista (arvio). Muina erilliskuluina on ilmoitettu arvonlisäveromenot ja tiliryhmän 12-kulut. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelmista. Taulukossa on mukana myös laskelma Rajavartiolaitoksen vuokraustoiminnan kustannusvastaavuudesta. Julkisoikeudellisissa suoritteissa on ilma-alusten kustannusvastaavuuslaskelman lisäksi mukana myös viisumien ja muiden lupien kustannusvastaavuuslaskelmat vaikka kyseisiä laskelmia ei ole esitetty toisaalla tässä asiakirjassa. Eri vuosien tiedot ovat näin vertailukelpoisia keskenään. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Julkisoikeudelliset suoritteet (ilma-alus sairaankuljetus, Rajavartiolaitos viisumit, muut luvat ja päätökset) tot tavoite RVLL 578/2005 perusteella annetut suoritteet (palv.asunnot) tot tavoite TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 - henkilöstökustannukset ,6 - vuokrat ,8 - palvelujen ostot ,2 - muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset ,1 - poistot ,4 - korot ,47 - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

26 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstöjohtaminen Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian 2022 mukaisesti Rajavartiolaitoksessa on luotettava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallista. Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian sekä voimavarastrategian toimeenpanemiseksi päivitettiin Rajavartiolaitoksen henkilöstösuunnitelma. Henkilöstösuunnitelma 2023 vahvistettiin helmikuussa. Vuonna toteutettiin ensimmäinen rajavartijan peruskurssi palkattomana. Opiskelijoiden opintososiaaliset edut vastaavat upseeriksi opiskelevien kadettien etuisuuksia. Rajavartiolaitoksen palvelukseen valmistui rajavartijan peruskurssilta 79 rajavartijaa ja Maanpuolustuskorkeakoulusta 21 sotatieteiden kandidaattia. Rajavartiolaitoksen hallinto- ja tukipalvelut keskitettiin Rajavartiolaitoksen esikuntaan 1.1. alkaen. Raja- ja merivartiokoulun toiminnot keskitettiin Imatralle 1.6. mennessä. Kieku -järjestelmä otettiin käyttöön Rajavartiolaitoksessa Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksessa oli yhteensä henkilöä, joista upseereita oli 303 (11%), opistoupseereita 300 (11%), erikoisupseereita 39 (1%), raja- ja merivartijoita (63%) sekä siviilivirassa palvelevia 389 (14%). Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite Toteuma Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 12,8 12,6 10,4 6,6 Lähtövaihtuvuus (%) 0,4 % 0,3 % 0,6 % 0,2 % Kenttäkelpoisuus (1-5) - 4,4 4,4 4,4 Fyysinen kunto (1-5) - 4,3 4,4 4,3 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,7 8,6 8,6 9,2 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,9 0,8 0,8 0,6 Työilmapiiri (1-5) 3,5 3,5 3,6 3,5 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 39,6 39,7 39,3 40,0 Koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 4,2 Sukupuolijakauma (% naisia) 12,4 % 12,6 % 9,8 % 13,0 Ammattitaidon ylläpidossa tapahtuneen huomattavan laskun selittää rajavartijan peruskurssiin opiskelijan aseman muutos. Vuonna 2013 opiskelijat olivat virassa, ja heidän opiskelusta laskettiin koulutusvuorokausia. Vuoden alusta aloittanut peruskurssi ei ollut nimitettynä virkaan opiskelun ajaksi.

27 22 Henkilöstön määrää kuvaavat tunnusluvut SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2012 Toimiala: Rajavartiolaitos % osuus 2013 % osuus % osuus vert. ed. vuoteen (%) 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatut) ,3 henkilöstömäärä ,3 naiset , , ,0 3,2 miehet , , ,0-0,1 vakinaiset , , ,3 0,3 naiset , , ,0 3,1 miehet , , ,3-0,1 määräaikaiset 37 1,3 46 1,7 52 1,9 13,0 naiset 21 0,8 26 0,9 31 1,1 19,2 miehet 16 0,6 20 0,7 21 0,8 5,0 kokoaikaiset , , ,8 0,3 naiset , , ,5 4,6 miehet , , ,3-0,3 osa-aikaiset 43 1,5 35 1,3 40 1,4 14,3 naiset 21 0,8 19 0,7 19 0,7 0,0 miehet 22 0,8 16 0,6 21 0,8 31,3 keski-ikä 39,6 39,7 40,0 0,8 naiset 45,6 44,5 44,3-0,4 miehet 38,7 39,1 39,4 0,8 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 75,8 76,4 76,9 0,7 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi ,7 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta , , ,0-0,9 välilliset työvoimakustannukset ,3 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 73,0 68,9 66,5-3,5 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi - 3,49 3,46-0,9 lähtövaihtuvuus % 0,4 0,3 0,2-33,3 tulovaihtuvuus % 4,1 4,3 4,2-2,3 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöstöstä % 0,1 0,0 0,07 sairauspoissaolot työpäivää/htv 8,7 8,6 9,2 7,0 työterveyshuolto /htv ,2 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv ,7 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 0,0 naiset 4,30 4,30 4,30 0,0 miehet 4,20 4,20 4,10-2,4 koulutus ja kehittäminen /htv ,7 koulutuspanostus työpäivää/htv 12,8 12,6 6,6-47,6 Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti (2013: 2 748) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 63 henkilötyövuotta. Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä, joista miehiä (87 %) ja naisia 359 (13 %). Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 69 %. Vakituisesta henkilöstöstä upseereita on noin 11 %, opistoupseereita noin 11 %, raja- ja merivartijoita yhteensä noin 63 %, erikoisupseereita noin 1 % ja siviilivirkamiehiä noin 14 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 4 %.

28 23 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä nousi jälleen lievästi, 39,7 vuodesta 40,0 vuoteen. Keski-ikä on varsin matala johtuen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen miesten keski-ikä (39,4 vuotta) on selvästi naisten keskiikää (44,3 vuotta) matalampi. Suurin henkilöstöryhmä (33,0 %) iän perusteella oli vuotiaat. Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna pysyi arvossa 4,2.

29 24 Koulutusastejakauma on edellisvuosien kaltainen. Selkeästi suurin osuus on keskiasteen koulutuksen saaneet henkilöt. Syynä tähän on rajavartijoiden suuri osuus (63 %) henkilöstöstä. Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 4,3 % (119 henkilöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,2 %. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma ja lähtövaihtuvuus pienenivät (2013: 5,3 % ja 0,3 %) Lähtövaihtuvuus

30 25 Henkilöstökustannuksia ja työajan käyttöä kuvaavia tunnuslukuja Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 171 milj. euroa, mikä on henkilötyövuotta kohti laskettuna noin euroa. Työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohti nousivat edellisvuodesta 4,1 %. Henkilötyövuoden hintaa kasvattivat sopimusten mukainen palkkojen nousu, sosiaaliturvamaksujen nousu sekä palkallisen rajavartijan peruskurssin poistuminen. Kurssilaisten muita virkamiehiä pienempi palkka laski vielä 2013 koko Rajavartiolaitoksen henkilötyövuoden keskimääräistä hintaa. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ jakauma Vert. edell. vuoteen I. Palkkasumma , , ,20 75,1 % -0,2 % II. Tehdyn työajan palkat , , ,60 60,1 % 4,5 % A. Välilliset palkat , , ,60 15,0 % -15,3 % B. Sosiaaliturva , , ,36 23,0 % 10,8 % C. Muut välilliset kustannukset , , ,09 1,9 % -19,6 % III. Välilliset työvoimakustannukset , , ,05 39,9 % -2,3 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä , , ,65 100,0 % 1,7 % Työvoimakustannukset/HTV ,1 % Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lkm x työpäivän pituus) kasvoi 0,65 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Ei tehdyn vuosityöajan (vuosilomat, sairaudet, tapaturmat ja muut palkalliset vapaapäivät) osuus säännöllisestä vuosityöajasta nousi 1,6 % edellisen vuoden tasosta.

31 26 TYÖAJAN KÄYTTÖ vuosimuutos (% säännöllisestä vuosityöajasta) %-yksikköä Tehty vuosityöaika 75,8 76,4 76,9 0,65 Koulutus 5,1 5,0 4,0-20,00 Ei tehty vuosityöaika 19 18,6 18,9 1,61 Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavan taulukon mukaisesti: Perhevapaiden käyttö (työpäivää) mies nainen yhteensä Vuosimuutos % Vuosimuutos % Vuosimuutos % Erityisäitiysloma , , ,4 Äitiys/vanhempainloma , , ,7 Isyysloma , , ,5 Hoitovapaa , , ,4 Osittainen hoitovapaa , , ,2 Lapsen vaikea sairaus , , ,0 Pakottavat perhesyyt , , ,0 Tilapäinen hoitovapaa , , ,4 Kaikki yhteensä , , ,7 Miesten käyttivät perhevapaapäiviä eniten osittaiseen hoitovapaaseen ja isyyslomaan. Naisilla vastaavasti osittaisesta hoitovapaasta ja äitiyslomasta/vanhempainlomasta kertyi eniten perhevapaita. Edelliseen vuoteen verrattuna perhevapaiden käyttö laski 30,7 %. Voimakasta laskua tapahtui sekä miesten että naisten osalta. Molempien sukupuolten osalta suurin lasku tapahtui äitiys/vanhempainloman ja osittaisen hoitovapaan kohdalla. Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti toimintakertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille alla olevan taulukon mukaisesti: Kurssille osallistuneet Kurssit miehiä naisia Yleisesikuntaupseerikurssi 57 (alkanut, päättyy 2015) 2 0 Esiupseerikurssi 66 (alkanut 2013, päättynyt ) 9 1 Esiupseerikurssi 67 (alkanut, päättyy 2015) 7 0 Sotatieteiden maisterikurssi 4 (alkanut 2013, päättyy 2015) 8 0 Sotatieteiden maisterikurssi 5 (alkanut, päättyy 2016) 6 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi 98. KadK ja 81. MEK (valmistunut ) 16 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi 99. KadK ja 82. MEK (valmistuu 2015) 21 1 Mestarikurssi Rajavartijan peruskurssi Yhteensä

32 27 Työhyvinvointia kuvaavat tunnusluvut Työilmapiiri Vuoden työhyvinvointikyselyn työtyytyväisyysindeksiksi tuli 3,46. Tulos laski kolme sadasosaa edellisen vuoden kyselystä. Tyytyväisyys lisääntyi eniten tiedonkulussa (+0,02) ja heikentyi eniten palkkauksessa (-0,07). Vahvimpana osa-alueena koettiin edelleen työilmapiiri ja työyhteisö (3,96). Heikoimmaksi osa-alueeksi koettiin palkkaus (2,99). Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Vuonna kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti koko Rajavartiolaitoksen osalta oli 88 % (2013: 79 %). Vaihtelu hallintoyksiköiden välillä oli %. Kenttäkelpoisuusluokan keskiarvo oli 4,4 eli sama kuin vuonna Vuonna hallintoyksiöiden keskiarvot vaihtelivat välillä 4,3 ja 4,7. Tarkasteltaessa henkilökohtaista kuntoindeksiä (HKI) ikäryhmittäin on heikoin keskiarvo nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat (: 3,8, 2013: 4,2). Vuonna ikäryhmän vuotiaat HKI on paras (: 4,6, 2013: 4,4). Rajatarkastustehtävissä toimivien henkilöiden henkilökohtainen kuntoindeksi oli heikoin (: 3,7, 2013: 3,9). Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää (helmikuu - joulukuu). Vaikka tässä luvussa ei ole tammikuun sairauspoissaoloja, on luku 5,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosia kohden poissaolopäiviä kertyi 9,2 päivää. Nousu johtuu pidempien, 4-45 päivää kestäneiden sairauspoissaolojen lisääntymisestä. Rajavartiolaitoksessa toteutettujen organisaatiomuutoksen oletetaan vaikuttaneen edellä mainittuun pitkien sairauspoissaolojen lisääntymiseen.

33 28 Sairauspoissaolojen kehitys muutos Sairauspäiviä ,1 % Sairaustapauksia ,5 % Sairauspäiviä/htv 8,9 8,7 8,7 8,6 9,2 7,0 % Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää. Niiden määrä väheni edellisestä vuodesta 18,6 %. Tapaturmien aiheuttamia sairaustapauksia oli kuitenkin enemmän kuin viime vuonna, mutta niistä aiheutuvat poissaolot olivat lyhyempiä. Tämän johdosta sairauspäiviä henkilötyövuotta kohti kertyi 0,6, joka on pienempi tulos kuin vuonna Työtapaturmien aiheuttamien sairauspoissaolopäivien määrä on laskenut työtapaturmien ehkäisyyn kohdennettujen toimenpiteiden johdosta. Tapaturmapoissaolojen kehitys muutos Sairauspäiviä ,6 % Sairaustapauksia ,5 % Sairauspäiviä/htv 0,7 0,9 0,9 0,8 0, %

34 29 Työkyky Henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä työkyky- ja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden aikana terveystarkastuksia tehtiin 737 kappaletta. Tarkastetuista 679 henkilöä palautti työkykyindeksikyselyn. Vastausten perusteella 92 % vastanneista kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi, kohtalaiseksi noin 5 % ja huonoksi 1 %. Vuonna 2011 käyttöön otettu varhaisen välittämisen mallin tavoitteena on löytää työkyvyn tukea tarvitsevat työntekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kohtalaista ja huonoa työkykyä kokevat henkilöt ovat työterveyshuollon seurannassa ja kuntouttavien toimenpiteiden piirissä. Vuonna kuntoutustuen saajia oli 17. Määrä on sama kuin vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kaksi henkilöä.

35 TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rahoituksen rakenne Rajavartiolaitoksen rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tulot kattavat vain noin 3,7 % Rajavartiolaitoksen menoista. Rajavartiolaitos on saanut vuoden aikana 5,8 milj. euroa käyttöoikeutena investointihankkeisiin sisäministeriön momenteilta Ulkorajarahasto. Lisäksi sisäministeriö maksoi toimintamenomomentilla rahoitettavien hankkeiden ulkorajarahastohankkeiden maksuosuuksia 2,1 milj. euroa. Öljysuojarahasto maksoi 10 milj. euron rahoitusosuuden ulkovartiolaiva Turvaan. Ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö -momenteilta ja myönnettiin Rajavartiolaitokselle yhteensä euroa määrärahaa merellisten monialaonnettomuuksien hallinnan (BSMIR), onnettomuusaluksien riskiarvion (Vessel Triage), laivapalotoimintamallien kehittämisen itämerellä (MIRG) sekä itäliikenteen kehitykseen vaikuttavien tekijöiden hankkeisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta määrärahapäätöksiä työllistettävien palkkauksiin saatiin yhteensä euroa. Valtioneuvoston kanslia myönsi määrärahaan Euroopan unionin kansallisen asiantuntijoiden palkkaus kirjausoikeuden yhteensä euroa. Talousarvion toteutumisen analyysi Yhteenveto momentin talous- ja lisätalousarvioista Momentit TAE/LTAE Euroa Selite TAE yhteensä Rajavartiolaitoksen toimintamenot Ilma- ja vartioalusten hankinta TAE 0 Ei myönnettyä määrärahaa LTAE Dornier määrärahan uudelleen budjetointi Vuoden talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille myönnettiin nettomäärärahaa 229,5 milj. euroa. Ilma- ja vartioalushankintoihin momentille ei myönnetty määrärahaa. Ilma- ja vartioalusmomentit pidettiin kuitenkin talousarvion tilijaottelussa valtuuksien vuoksi. Vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioissa momentille ilma- ja vartioalusten hankintaan myönnettiin euron määräraha uudelleen budjetointina. Määräraha on tarkoitettu Dornier valvontalentokoneiden valvontatekniikan uudistamishankkeen toiseen vaiheeseen. Hanke on viivästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä ja jäljellä oleva määräraha peruutettiin ja budjetoitiin uutena määrärahana vuodelle. Sisäministeriön muihin tuloihin tuloutettiin 10 milj. euroa öljysuojarahaston rahoitusosuutena vartiolaiva Turvaan. Edellisiltä vuosilta siirtyneitä määrärahoja peruutettiin yhteensä 11 milj. euroa. Peruutukset on raportoitu liitteessä 4. Työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta maksettiin 13 työllisyysvaroin palkatun henkilön kuluja yhteensä euroa. Henkilöt oli palkattu Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin kiinteistönhoito-, siivous-, opastaja- ja ravitsemispalvelutehtäviin. Momentin muut menot käyttö euroa on kohdistunut työllistettävän matkakuluihin.

36 31 Ulkorajarahaston momenteilta maksettiin helikoptereiden tukikelpoisia menoja 5,8 milj. euroa. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille -momentilta maksettiin Cospas-Sarsat ohjelman jäsenmaksuja euroa. Toimintamenoja siirtyi vuodelle yhteensä 28,2 milj. euroa (2013: 28,9 milj. euroa). Siirtyvistä toimintamenojen määrärahoista on sidottu eri hankkeisiin yhteensä noin 16,5 milj. euroa (2013: 16,6 milj. euroa). Suurimpia kokonaisuuksia tästä ovat mm. Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen toimialan valtakunnalliset kehittämishankkeet sekä Vartiolentolaivueen hankinnat. Siirtyvän erän suuruus on 12,3 % (2013: 12,3 %, 2012: 11,9 %) bruttotoimintamenoista. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän noin 7,5 milj. euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden aikana noin 8,9 milj. euroa (2013: 7 milj. euroa). Toimintamenomomentin tuloutuksista yhteistoiminnan tuottoja on 2,5 milj. euroa (2013: 1,59 milj. euroa). Nämä ovat pääosin EU:lta saatuja Frontex -operaatioiden ja matkakustannusten korvauksien yhteistoiminnan tuottoja (2,1 milj. euroa), yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitomaksuja ja kehittämismenoja sekä varusmiesten laskutettuja kuluja (0,34 milj. euroa). Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista (3 milj. euroa) merkittävimmät erät ovat ulkorajarahaston rahoitusosuudet (2,1 milj. euroa) ja muut EU- ja ENPI - hankkeet (0,7 milj. euroa). Rajavartiolaitoksen tavanomaisista tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (0,93 milj. euroa), ilma-alusten sairaankuljetustulot (1,35 milj. euroa) ja muut tuotot, joka sisältää huutokauppatulot (0,3 milj. euroa), muonitustulot (0,17 milj. euroa) ja viisumitulot (0,06 milj. euroa). Ilma-alukset -määrärahaa käytettiin kahden uuden helikopterin hankintamenojen maksamiseen 14,4 milj. euroa. Päättyneellä tilikaudella vastaanotettiin viimeinen partiovene. Partioveneen maksuja suoritettiin 0,18 milj. euroa. Jäljelle jäänyt määräraha 2,7 milj. euroa peruutettiin. Määrärahaa jäi jäljelle, koska hanke oli budjetoitu talousarvioon täysimääräisenä ja hankkeeseen on hankintavuosien aikana saatu EU:n ulkorajarahastosta rahoitusta (kirjausoikeus momentille ). Rajavartiolaitos sai vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa 2,5 milj. euron rahoituksen merellisen viranomaisveneen konseptiveneen hankintaan. Ensimmäisen tarjouskilpailun lopputuloksena ei saatu yhtään vaatimukset täyttävää ja hinnaltaan käytettävissä olevaan rahoituksen sopivaa tarjousta. Rajavartiolaitoksen on järjestettävä uusi tarjouspyyntökierros kevään 2015 aikana ja konseptiveneen valmistuminen tulee siirtymään vuodelle Vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa myönnettiin Rajavartiolaitokselle tilausvaltuus yhden ulkovartiolaivan hankintaan sekä 3 milj. euroa laivan suunnitteluun ja hankinnan valmisteluun. Tilausvaltuus uusittiin vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa sekä vuoden 2011 talousarviossa sekä korotettiin vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa. Rajavartiolaitos allekirjoitti ulkovartiolaivan hankintasopimuksen Tilikaudelle kirjattiin ulkovartiolaivan talousarviokuluja 6,8 milj. euroa. Hankinta ajoittui vuosille 2009 ja sen kokonaiskustannusarvio oli 97 milj. euroa. Laivan myöhästyneen toimituksen vuoksi rakentajatelakka maksoi sopimuksen mukaisesti 3 milj. euroa viivästyssakkoa. Ulkovartiolaiva vastaanotettiin Vartiolaiva Turvaan saatiin yhteensä 13 milj. euroa öljysuojarahaston rahoitusta vuosien 2013 ja aikana. Viivästyssakkomaksun käyttämiseen ulkovartiolaivan varustamiseen myönnettiin valtuus ensimmäisessä lisätalousarviossa. Samalla määräraha peruutettiin. Määräraha 3 milj. euroa myönnettiin vuoden 2015 talousarviossa. Vuonna myönnettyä valtuutta ei uusittu vuodelle 2015.

37 32 Dornier siirtomääräraha ( ) on tarkoitettu Rajavartiolaitoksen kahden valvontalentokoneen valvontajärjestelmien (II-vaihe) uusimiseen. Määrärahaa peruutettiin ja uudelleen budjetoitiin vuodelle toimituksen viivästymisen vuoksi. Kahden AB/B412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistaminen ( ) määräraha peruutettiin ja budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015 osaksi ilma-alushankintoja. Valtuudet Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa), käytetyt valtuudet Valtuus nro Valtuus määrä Tot ARVIO Tamenot Kaikki yht Ulkopuolinen rahoitus Valtuus nimi Ta-menot Partioveneiden hankinta, 10 kpl (2010) Ulkovartiolaivan hankinta (2011) Helikoptereiden hankinta SuperPuma AS322 modifikaatio ja G-huollot YHTEENSÄ Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 9,2 milj. euron tilausvaltuus kymmenen partioveneen hankintaan. Kyseessä oli vuoden 2008 partiovenevaltuuden lisähankintaoikeudesta. Partiovenehanke päättyi vuonna. Vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 97 milj. euron tilausvaltuus ulkovartiolaivan hankintaan. Ulkovartiolaivan 95,8 milj. euron hankintasopimus allekirjoitettiin Ulkovartiolaivahanke päättyi vuonna. Vuoden 2011 talousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 62 milj. euron tilausvaltuus AB/B412 helikoptereiden uusimiseen. Valtuus uusittiin vuoden 2012 talousarviossa ja hankintasopimus, 57,3 milj. euroa tehtiin Helikopterit toimitetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeeseen haettiin myös EU-ulkorajarahaston rahoitusta. Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin tilausvaltuus kolmen AS332 Super Puma meripelastushelikopterin modifikaatioon ja G-huoltoon liittyen. Hanke ajoittuu vuosille ja sen kokonaiskustannusarvio on 33,7 milj. euroa. Valtuus uusittiin vuoden 2013 talousarviossa ja 29,7 milj. euron hankintasopimus allekirjoitettiin Hankinnasta aiheutuu menoja vuoteen 2019 saakka. Vuoden talousarviossa uusittua ulkovartiolaivan valtuutta (0,3 milj. euroa) ja uutta ulkovartiolaivan varustaminen (3 milj. euroa) valtuutta ei ole käytetty tilivuoden aikana. Ensimmäinen oli alkuperäisestä valtuudesta käyttämättä jäänyt osa ja jälkimmäinen vartiolaiva Turvan varustamiseen ja toiminnallisiin muutostarpeisiin tarkoitettu hankintavaltuus siltä osin mitä alkuperäisestä hankintatilauksen yhteydessä jouduttiin karsimaan sopimuksesta kustannussyistä. Vartiolaiva Turvan varustamisen 3 milj. euron määräraha on budjetoitu talousarvioon vuodelle 2015 eikä sitä käsitellä valtuutena. Tuotto- ja kululaskelman analyysi Tuotto- ja kululaskelman merkittävimmät muutokset verrattuna edelliseen vuoteen oli tulojen kertymän kasvu 1,5 milj. eurolla (+19,8 %), joka pääosin johtui yhteistoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvusta. Näihin eriin kirjataan tuotot EU-hankkeista ja Frontex -operaatioista

38 33 sekä tuotot ulkorajarahasto-osuuksista sekä tuotot yhteistyöviranomaisilta. Erityisesti EU-hankkeissa tuottojen vuosittainen vaihtelu on suurta. Maksullisen toiminnan tuotot laskivat 12,6 % johtuen sairaankuljetustulojen laskusta. Vuokrat ja käyttökorvaukset pysyivät ennallaan. Toiminnan kulut laskivat 1,2 %. Valmistus omaan käyttöön -tilin kautta on aktivoitu taseeseen Inarin rajanylityspaikan kelkkavarasto. Muiden kulujen taso on nyt päättyvällä tilikaudella tavanomaisella tasolla. Ero edelliseen vuoteen muiden kulujen osalta johtuu vuonna 2013 vartiolaiva Tavin, Telkän ja Tiiran poistamisesta kirjanpidosta myyntitappiotilin (9,6 milj. euroa) kautta. Rahoitustuotoissa on vääränpuoleinen saldo (3 733 euroa). Tämä johtuu edelliseen tilikauteen kohdistuvasta ja tehdystä korjauksesta, jossa ulosotosta saatua pääomaa oli kokonaisuudessaan kirjattu rahoitustuotoksi myös pääoman osalta. Kirjaukset on korjattu vuoden kirjanpitoon. Rahoituskulujen suuri määrä ( euroa) johtuu viivästyneistä laskujen maksatuksista, joista suurin osa kohdistuu Senaatti-kiinteistöille. Rajavartiolaitoksen taloushallinto organisoitiin uudestaan vuoden alusta. Samalla vaihdettiin laskujen sähköinen käsittelyjärjestelmä Rondo R8:aan. Vaihto tehtiin uudestaan Kiekun käyttöönoton yhteydessä Järjestelmän vaihdot aiheuttivat molemmissa tapauksissa laskujen käsittelyn ja maksatusten viivästymisiä. Senaatti-kiinteistöiltä saatiin lupa maksujen viivästymiseen mutta viivästyskorkojen kera. Satunnaisiin tuottoihin ( euroa) on kirjattu merkittävimpänä eränä ulkovartiolaivan viivästymisestä johtuva sopimussakko (3 milj. euroa). Satunnaisiin kuluihin on kirjattu maksetut vahingonkorvaukset sekä muut maksetut korvaukset ( euroa). Nämä erät on eritelty tarkemmin liitteessä 17. Siirtotalouden tuotoissa (10 milj. euroa) on öljysuojarahaston maksama rahoitusosuus ulkovartiolaivan hankintaan. Taseen analyysi Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo (241,7 milj. euroa) nousi edellisestä vuodesta 11,3 %. Aineellisista hyödykkeistä laivat ja vesikuljetusvälineet sekä ilma-alukset muodostavat merkittävimmän osuuden (166,9 milj. euroa) Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuudesta. Tähän erään aktivoitiin suurimpina erinä tilikauden aikana vartiolaiva Turva (96,1 milj. euroa), partiovene (1 milj. euroa), kaksi nopeaa venettä (1,4 milj. euroa), 95 kappaletta kuljetusvälineitä (1,8 milj. euroa) sekä maa- ja merirajan valvontalaitteistoa. Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 14,5 milj. euroa (2013: 13,6 milj. euroa). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin valmiina tilikauden aikana yhteensä noin 2,9 milj. euroa toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Valmistuneita hankkeita olivat Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kehittäminen, Pohjois-Karjalan rajavartioston harjoitusalueen kehittämishankkeet sekä Lapin rajavartioston tarkastustilat, partiomajat ja varastot. Rajavartiolaitos myi tilivuoden aikana Parikkalan Valon osakkeet. Myynti on raportoitu liitteessä 17. Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa (46,2 milj. euroa) on muun muassa keskeneräinen nosturi ulkovartiolaivaan ( euroa), Super Puman modifikaatio (5,4 milj. euroa) ja kaksi keskeneräistä helikopteria varusteluineen (40,2 milj. euroa). Lisäksi erässä on keskeneräinen rakennushanke Inarin kelkkavarasto ( euroa) ja maa- ja merirajan valvontajärjestelmien keskeneräisiä hankkeita. Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat (5,3 milj. euroa) sisältää ulkovartiolaiva Turvan takuuaikaisen vakuuden ja korjausvakuuden. Siirtosaamiset ovat nyt normaalilla tasolla ja sisältävät etukäteen maksettuja, vuodelle 2015 kuuluvia eriä kun vuoden 2013 saldoissa oli saatavana vartiolaivojen Telkkä ja Tiira myyntisaaminen (3 milj. euroa). Muissa lyhytaikaisissa saamisissa on myyntireskontran kautta laskutettavat muut kuin maksullisen palvelutoiminnan vuodelle kuuluvat erät.

39 34 Saaduissa ennakkomaksuissa (1,2 milj. euroa) on Euroopan komission rahoittaman Fast Pass -hankkeen sekä Ewisa -hankkeiden ennakkorahoitusta sekä Suomen ympäristökeskuksen rahoittama ennakkomaksu ulkovartiolaiva Turvan nosturihankintaan. Siirtovelkojen (0,3 milj. euroa) kautta on kirjattu tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluvia eriä sen jälkeen, kun ostoreskontra sulkeutui. Määrärahojen käyttö Rajavartiolaitoksen kassamenot (netto)

40 35 Palkat Saldo 2013 Muutos % Muutos Tuotto- ja kululaskelma ja tase / kpy tilitaso , ,18 1,2 % ,46 TOIMINNAN TUOTOT ,00-100,0 % 2 916, Yhteistoim. kust. korv. valtion virastoilta ,00-100,0 % 2 916,00 TOIMINNAN KULUT , ,18 1,3 % ,46 Henkilöstökulut , ,26 1,3 % , Virkasuhteisten varsinaiset palkat , ,78-1,0 % , Virkasuhteisten työaika- ja suoriteperusteiset lisät , ,86 6,2 % , Virkasuhteisten ylityökorvaukset , ,60 5,1 % , Virkasuhteisten varallaolokorvaukset , ,31 5,4 % , Virkasuhteisten lomarahat , ,93-3,9 % , Virkasuhteisten lomarahavapaat , ,90 229,6 % , Virkasuhteisten lomakorvaukset , ,74 45,2 % , Virkasuhteisten sairausaikalisä , ,27 6,3 % , Virkasuhteisten vuosilomalisä , ,38-0,6 % , Virkasuhteisten matkapäiväkorvaukset ,00 100,0 % , Virkasuhteisten muut korvaukset ja lisät , ,28 90,8 % , Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset palautukset , ,19-3,6 % , Virkasuhteisten palkkiot , ,70 47,5 % , Ulkopuolisten palkkiot 206,03-100,0 % -206, Työnantajan sosiaaliturvamaksut , ,15 5,3 % , Eläkemaksut , ,02 2,4 % , Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset sosiaaliturvamaksujen , ,34 1,3 % -412, Tapaturmamaksut , ,64 4,4 % ,54 Muut kulut , ,92 0,8 % 2 230, Muut kustannusten korvaukset , ,92-75,8 % , Ulkomaan paikalliskorotus puoliso- ja lapsikorotukset ,98 100,0 % , Ulkomaan olosuhdekorvaus puoliso-ja lapsikorotukset ,50 100,0 % , Ulkomaan muuttokorvaus ,00 100,0 % ,00 Kaikki yhteensä , ,18 1,3 % ,46 Palkkamenot ovat 71 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Palkkamenot kasvoivat 1,3 % edellisestä vuodesta. Rajavartiolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet laskivat vuodesta 2013 yhteensä 62,9 henkilötyövuotta. Palkkoihin kohdistuneet tuotot vuonna 2013 ovat harjoittelijoista saatuja palkkakorvauksia. Vuonna tuottoja ei ole kohdistettu palkkoihin. Muut kustannusten korvaukset ovat yhdyshenkilöille maksettuja olosuhde ja paikalliskorvauslisiä. Virkasuhteisten lomarahavapaat -tilin debet saldo (vertaa vuoden 2013 kredit-saldoon), johtuu Kieku-järjestelmään tehdystä ratkaisusta, jossa lomarahan vapaaksi vaihtaminen vähentää tilin

41 (virkasuhteisten lomarahat) saldoa ja tilille (virkasuhteisten lomarahavapaat) kirjautuu lomarahavapaan osuus virkamiehen poissaoloajan palkasta. Muut korvaukset ja lisät sisältävät euroa asevelvollisten koulutukseen liittyviä sotaharjoitusten vuoksi maksettuja lisiä ja harjoituspäivärahoja. Vuonna 2013 harjoituspäivärahat on kirjattu muihin toimintamenoihin. Tilillä muut korvaukset ja lisät on lisäksi tammimaaliskuussa maksetut matkapäiväkorvaukset, joita konversiossa ei ole voitu erotella omalle Kieku-tililleen Kiekuun ei ole voitu luoda kaikilta osin samanlaista seurantaa palkkakulujen osalta mitä se oli vanhassa järjestelmässä, joten esim. virkasuhteisten palkkioiden tarkempi erittely ei ole mahdollista vuodelta, sillä kaikki palkkiot on kirjattu toiminnolle avoin toiminto / kohdentamaton työ. Muut toimintamenot (netto) Saldo Riviotsikot 2013 Muutos % Muutos Ydintoiminnot , ,67-26,4 % ,92 Ohjaustoiminnot , ,81-0,5 % ,31 Tukitoiminnot , ,98 4,3 % , Yleishallinto ja johtaminen , ,90-10,3 % , Hallinnolliset päätökset 147, ,69-93,4 % , Sidosryhmäyhteistyö , ,88 12,6 % , Henkilöstön kehittäminen 3 504, ,31-40,2 % , Palkan- ja palkkionlaskenta , ,50 33,3 % , Palvelussuhteen hallinta , ,90 20,8 % , Rekrytointi , ,76-11,3 % , Valmentautuminenurheilu , ,05-57,8 % , Kenttäkelpoisuus , ,42-10,6 % , Kuntoutus 6 776, ,80-25,3 % , Virkistystoiminta ,70 675, ,7 % , Työterveyshuolto , ,32-10,3 % , Työsuojelu , ,29 67,2 % , Työhyvinvointi , ,06-93,2 % , Koulutus opettajana , ,20-29,6 % , Koulutus oppilaana , ,46 5,3 % , Muu osaamisen kehittäminen , ,93 80,4 % , Muut henkilöstöhallinnon tehtävät , ,74 18,7 % , Palkkausjärjestelmän kehittäminen , ,61 36,5 % 4 984, Yhteistoiminta , ,27 58,5 % , Luottamusmiestoiminta , ,59 6,4 % 1 023, Tulojen käsittely , ,14 9,0 % 3 949, Menojen käsittely , ,97 5,8 % , Kirjanpito , ,22 96,8 % , Muut taloushallinnon tehtävät , ,24-59,1 % , Tarkastustoiminta , ,80 44,6 % ,41

42 37 Saldo Riviotsikot 2013 Muutos % Muutos IT-hallinto ja arkkitehtuuri , ,45-13,5 % , Tietoverkkopalvelut , ,82 39,7 % , Aluepalvelut , ,09 709,4 % , Puhe- ja viestintäpalvelut , ,20-35,1 % , Työasemapalvelut , ,02-7,9 % , Käyttöpalvelut , ,84-319,0 % , Radioverkkopalvelut , ,07 4,1 % , Perustietotekniikka 417, ,44-96,0 % , Ydintoimintojen tietojärj , ,48-0,3 % , Tukitoimintojen tietojärj , ,94 61,9 % , Muu tietohallinto , ,49-15,4 % , Tietopalvelu , ,45 28,2 % , Ulkoinen viestintä , ,04 21,7 % , Oikeudenhoito ja kurinpito ,04 23, ,3 % , Edunvalvonta 136,90 894,20-84,7 % -757, Oikeudelliset palvelut , ,76-318,4 % , Palvelussuhdeasunnot , ,58-3,9 % , Muu kiint. hoito , ,62 0,9 % , Käyttö- ja huoltotoiminta , ,18 42,8 % , Ulkoalueiden hoito , ,70 11,4 % , Siivous , ,28-6,8 % , Vuosikorjaustoiminta , ,63-54,8 % , Kunnossapitotoiminta , ,12 80,7 % , Uudisrakentaminen , ,83 11,5 % , Perusparannustoiminta , ,46-57,0 % , Kiinteistöhallinto , ,45 26,7 % , Toimistopalvelut , ,65-35,9 % , Kuljetusvälinetoim/huolto , ,98 16,2 % , Ilma-alustoiminta/-huolto , ,82-17,5 % , Alustoiminta/-huolto , ,77 58,2 % , Logistiikka , ,70 140,3 % , Hankintatoimi 2 810, ,10 0,7 % 19, Matkahallinto , ,45 10,0 % 1 122, Turvallisuus ja riskienhallinta , ,62 58,9 % , Ympäristönsuojelu 1 350, ,00-92,6 % , Muonitustoiminta , ,67 64,6 % , Varasto ja vaatetuspalvelut , ,27-36,4 % , Koiratoiminta , ,06 3,0 % , Voimankäyttö ja suojavälineet , ,21-52,2 % , Muut tukitoiminnot , ,97 5,7 % , Kohdentamaton työ , ,98 99,4 % ,61 Kaikki yhteensä , ,48 0,8 % ,48 Muut toimintamenot ovat 29 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista (+0,8 %). Toimintamenoista Rajavartiolaitoksen edustuskuluihin ja sidosryhmämuistamiseen kului euroa (+12,6 %). Kasvu johtui pääosin Rajavartiolaitoksen 95. juhlavuodesta.

43 38 Henkilöstöhallinnon toimintojen kulujen nousu johtuu pääosin Kiekun käyttöönotosta ja siitä, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa tehtävä palkanlaskennan ja palvelussuhteen hallinnan työ on SAP-tietojärjestelmässä monimutkaista ja näkyy Rajavartiolaitokselle kasvavana laskutettavana kuluna. Palkanlaskennan kuluja on lisäksi kompensoitu vuoden palvelusopimuksessa valtiovarainministeriön määrärahalla yhteensä euroa. Virkistystoiminnan kulujen kasvu ja työhyvinvoinnin kulujen lasku johtuu vuoden alussa otetusta linjauksesta, jossa virkistystoimintaan kirjataan henkilöstölle hankitut kulttuurisetelit ja virkistyspäivien kulut työhyvinvointitoiminnon sijaan. Koulutus opettajana -toiminnon kulujen lasku johtuu siitä, että virkasuhteisille ei makseta opetustuntipalkkioita. Koulutus oppilaana -kulut ovat kasvaneet muun muassa siksi, että rajavartioiden peruskurssin vahvuus oli kaksinkertainen edellisen vuoden alkavaan kurssiin verrattuna. Tukitoimintojen tietojärjestelmäkulujen nousu ( euroa) johtuu Kieku-tietojärjestelmän kustannuksista. Puhe- ja viestintäpalveluiden kulujen lasku johtuu liittymisestä valtion yhteiseen puhelinpalveluun (0295*), joka on laskenut puheluiden hintoja. Lisäksi vuoden 2013 kuluissa on erillisiä mukana järjestelmäostoja vartiolaiva Turvaan ja meripelastukseen liittyen. Kuljetusvälinetoiminnan ja -huollon kulujen kasvu johtuu vuosittaisesta hankintoihin liittyvistä vaihtelusta, jossa ajoneuvo- ja kuljetuskalustoa hankitaan sykleissä. Vuonna on hankittu yhteensä 95 kuljetusvälinettä (ajoneuvot, moottorikelkat, maastoajoneuvot). Alustoiminnon kuluja on kasvattanut muun muassa kahden nopean veneen hankinta (yhteensä 1,4 milj. euroa). Toiminnolle on kirjattuja omaisuushankintoja yhteensä 2,1 milj. euroa. Ilma-alustoiminnon kulujen lasku ja vuosittainen vaihtelu johtuu ilma-aluksille tehtävien määräaikaishuoltojen ajoituksesta. Turvallisuus ja riskienhallintatoiminnolla suurin osa ( euroa) on kiinteistöturvallisuuteen liittyviä kuluja. Muonitustoiminnan kulujen kasvu johtuu ruuan hinnan noususta (noin + 5 %). Tähän toimintoon sisältyvä aineiden ja tarvikkeiden osuus on 1,2 milj. euroa. Vuoden alusta rajavartijoiden peruskurssilaiset ovat olleet opiskelussaan oppilaan asemassa ja Rajavartiolaitos on vastannut oppilaiden ruokailusta. Vuonna 2013 oppilaat olivat Rajavartiolaitoksen virkamiehiä eikä ruokailukustannuksia tällöin ollut. Lisäksi vuonna on hankittu taistelumuonia noin eurolla ennakoiden uutta sopimusta vuodelle Varasto- ja vaatetuspalveluiden kulujen lasku johtuu pääosin jo vuonna 2013 toteutuneesta rajavartiovaatetuksen uusimisesta. Lisäksi osa vaatetushankinnoista on siirtynyt vuodelle Voimankäyttö- ja suojavälineiden osalta suojaliivien kilpailutus ja sopimuksen laadinta tehtiin vuonna mutta varsinainen hankinta ajoittuu vasta vuodelle Avoimeen toimintoon on kirjattu toimintamenomomentille tuloutetut EU-hankkeiden ja ulkorajarahasto-osuudet sekä omaisuuden myyntituotot. Investointimenot Talousarviotili 2013 Muutos Muutos % x ,53-53 % Investointimenojen lasku aiheutui ulkovartiolaivan maksuerien vähentymisestä vuodesta 2013.

44 39 Muut toimintamenot toiminnoittain (netto) Muut tukitoiminnot 1,9 % Muonitus 1,6 % Ydintoiminnot 2,3 % Johtaminen 0,7 % Henkilöstöhallinto 7,5 % Tieto- ja valvontajärj./muu tietohallinto 24,9 % Kiinteistöhallinto 33,7 % Muut 1,8 % Vaatetus 1,5 % Logistiikka 24,0 % Rajavartiolaitoksen työajasta pääosa kirjataan ydintoiminnoille. Muista toimintamenoista pääosa kohdennetaan muille kuin ydintoiminnoille, koska menojen jako ydintoiminnoille lisäisi laskujen käsittelyyn kuluvaa hallinnollista työtä ja monimutkaistaisi kustannusten seurantaa.

45 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Rajavartiolaitoksessa Vuonna käyttöön otettu Rajavartiolaitoksen riskienhallinnan uudistettu toimintamalli on strategialähtöinen kattaen koko toiminnan ja rakenteet. Toimintamallin päämääränä on hallita Rajavartiolaitoksen strategisten päämäärien ja samalla yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista sekä niiden mukaista tuloksellisempaa ja tehokkaampaa toimintaa uhkaavat riskit. Toimintamallin erityistavoitteena on tehostaa Rajavartiolaitoksen sisäistä valvontaa riskiperustaiseksi. Toimintamallissa noudatetaan ISO 31000:2009 -riskienhallintastandardin mukaista riskienhallintaprosessia Rajavartiolaitoksen toimintaan soveltaen. Mallin eri vaiheissa hyödynnetään sisäministeriön linjauksen mukaisesti sähköistä Granite ERSM -riskienhallintajärjestelmää (Enterprise Risk and Security Management) ja siihen perustuvaa riskienhallintamallia Rajavartiolaitoksen tarpeisiin muokattuna. Vuonna toimintamallin mukainen riskienhallinta toteutettiin strategisista päämääristä rajaturvallisuuden ylläpitämisen osalta. Arvioinnin tuloksena nousivat esiin seuraavat riskien käsittelyn painopistealueet ja niiden mukaiset riskit: 1) Riittävät voimavarat 2) Ajantasaiset ja oikein mitoitetut suorituskyky- ja osaamisvaatimukset sekä osaamislähtöinen koulutus 3) Innovatiivinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Sisäinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Laillisuusvalvonta on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja se on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu ylimpien laillisuusvalvojien sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan että hallintoyksiköiden oman laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Rajavartiolaitoksen sisäisestä laillisuusvalvonnasta laaditaan vuosittain oma raporttinsa. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa on huomioitu sisäministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työ. Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Rajavartiolaitoksen vuoden sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan arviointi tehtiin sisäministeriön yhteisellä arviointilomakkeella. Arviointi perustuu Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkökokouksen näkemykseen. Yllä mainittu riskienhallinnan uuden toimintamallin mukainen arviointi otetaan käyttöön tilinpäätöksessä vuodesta 2015 alkaen. Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi, keskiarvot

46 41 Arviointialue Sisäinen toimintaympäristö 4,4 4,5 4,6 Valvontatoimenpiteet ja kontrollit 3,6 3,7 4,0 Tavoitteiden asettaminen 4,7 4,7 4,8 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 4,9 4,9 5,0 Riskien tunnistaminen ja arviointi 3,4 3,8 4,5 Muu selvitystoiminta 3,6 3,6 3,8 Taulukko: Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi perustuu COSO-ERM viitekehykseen. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Vuonna riskienhallinnan toimintamallin mukainen riskien arviointi Rajavartiolaitoksen esikunnassa ei kaikilta osin toteutunut strategisella tasolla. Sisäisen valvonnan toimenpiteiden riskiperustaisessa suunnittelussa havaittiin vuonna kehitettävää. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämistarpeita koskevat toimenpiteet ovat jo käynnissä tai ne on suunniteltu aloitettavan vuoden 2015 aikana. Samalla arvioidaan tarpeet riippumattoman ja objektiivisen sisäisen tarkastuksen perustamiselle. Arviointien tulokset Rajavartiolaitoksessa ei toteutettu vuonna sen organisaatiosta tai toiminnasta tehtyä ulkoista tuloksellisuuden ja toiminnan vaikuttavuuden kokonaisarviointia YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuoden aikana ei ole ilmennyt Rajavartiolaitoksen omaisuuteen kohdistuvia väärinkäytöksiä.

47 42 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT Rajavartiolaitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluontoiset tulot , ,36 0, Arvonlisävero , ,36 0, Sekalaiset tulot , ,38 0, Sisäasianministeriön hallinnonalan muut tulot , ,00 0, Muut tulot , ,00 0, Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot 585,15 0 0,00 0, Muut tulot 585,15 0 0,00 0, Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 0, ,94 0, Muut sekalaiset tulot 0, ,44 0, Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 899,52 0 0,00 0, Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden 1 899,52 0 0,00 0, nettomyyntitulot Osinkotulot, pääomanpalautukset ja 1 899,52 0 0,00 0, osakkeiden nettomyyntitulot Tuloarviotilit yhteensä , ,74 0,00 100

48 43 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , ,43 0, Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , ,43 0,00 (siirtomääräraha 2 v) 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala , , , ,00 0, , , , , Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö , , , ,00 0, , , , ,51 (Siirtomääräraha 3v) 26. Sisäministeriön hallinnonala , , , , , , , , , EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen ,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , ,91 0,00 hallintaan (siirtomääräraha 3 v) Ulkorajarahasto (KPY) ,00 0 0,00 0,00 0, , , ,91 0, Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot , , ,53 0,00 (arviomääräraha) Kansainvälisten järj. jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille , , , ,71 (arviomääräraha) Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) , , , ,00 0, , , , , Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) , , , ,00 0, , , , , Ilma-alusten hankinta (KPY) ,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , , , Viranomaisveneen hankinta (KPY) ,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , , , Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) ,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , ,00 0, Kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden ,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 0,00 0,00 varaosavaraston yhdenmukaistaminen Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen 0, , , ,00 0,00 0, , , ,00 (KPY) 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala , ,01 0, ,01 0,00 0, , ,01 0, Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) , ,01 0, ,01 0,00 0, , ,01 0, Palkkatuettu työ, valtionhallinto , ,01 0, ,01 0,00 0, , ,01 0, Palkkaukset (KPY) , ,45 0, ,45 0,00 0, , ,45 0, Muut menot (KPY) 0, ,56 0, ,56 0,00 0, , ,56 0,00 Määrärahatilit yhteensä , , , , , , , , ,99

49 44 Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Ilma- ja vartioalusten hankinta Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa +1 TA:ssa Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Talousarviomenot Määrärahatarve +1 Määrärahatarve +2 Määrärahatarve +3 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Aikaisempien vuosien valtuudet korkotuki- tms. valtuudet 4) talonrakennushankevaltuudet 5) Vuonna käytettävissä olleet valtuudet korkotuki- tms. valtuudet 4) talonrakennushankevaltuudet 5) Yhteensä Aikaisempien vuosien valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) talonrakennushankevaltuudet 5) Vuonna käytettävissä olleet valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) talonrakennushankevaltuudet 5) ) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. 4) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia. 5) Talousarviolain 10 :n 2 momentissa säädetyn laajuus- tai kustannusarvion perusteella myönnetyt valtuudet. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää talonrakennushankevaltuuksia.

50 45 3. TUOTTO- JA KULULASKELMAT TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,00 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,86 Muut toiminnan tuotot , , , ,82 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,05 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,34 Henkilöstökulut , ,92 Vuokrat , ,16 Palvelujen ostot , ,15 Muut kulut , ,87 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,20 Poistot , ,07 Sisäiset kulut , , , ,98 JÄÄMÄ I , ,16 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,74 Rahoituskulut , , , ,75 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,30 Satunnaiset kulut , , , ,04 JÄÄMÄ II , ,37 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä , , , ,00 Kulut Kunnille 0, ,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille , ,73 Siirtotalouden kulujen palautukset 0, ,29 0, ,73 JÄÄMÄ III , ,10 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,93 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,87 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,97

51 46 4. TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,62 Muut pitkävaikutteiset menot , ,83 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,21 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,46 Rakennukset , ,52 Rakennelmat , ,87 Koneet ja laitteet , ,19 Kalusteet , ,03 Muut aineelliset hyödykkeet , ,31 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,03 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 100,91 100, , ,51 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET , ,75 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,29 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 6 313, , , ,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,98 Siirtosaamiset , ,22 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,53 Ennakkomaksut , , , ,78 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 224, , , ,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,27 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,02

52 47 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,40 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,76 Pääoman siirrot , ,59 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,26 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,26 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat , ,42 Saadut ennakot , ,17 Ostovelat , ,07 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,97 Edelleen tilitettävät erät , ,31 Siirtovelat , ,57 Muut lyhytaikaiset velat 4 206, , , ,76 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,76 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,02

53 48 5. LIITETIEDOT 5.1 Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna Budjetoinnissa ei ole tapahtunut muutoksia. 2) Valuuttakurssi, jolla ulkomaanrahamääräiset velat ja saamiset sekä muut sitoumukset on muutettu Suomen rahaksi Ulkomaanrahamääräiset velat eivät ole olennaisia, joten niitä ei ole muutettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Velat on viety kirjanpitoon tapahtuman syntymispäivän mukaiseen valuuttakurssiin euroiksi muutettuna ja syntyvät kurssierot on käsitelty maksuperusteisesti. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja niiden muutokset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeista. Tilipäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. Rajavartiolaitos aloitti Kieku-tietojärjestelmän käytön 1.4. ja käyttöomaisuudessa siirryttiin käyttämään valtion yhteiseen järjestelmään määriteltyjä poistoaikoja ja -tapoja. Rajavartiolaitoksen poistoajat ja -tavat muuttuivat muiden aineettomien oikeuksien ja rakennusvarallisuuden osalta. Muutokset on raportoitu liitteen 6 yhteydessä. Vuoden ostoreskontran sulkeuduttua päättyvän vuoden ostolaskuja kohdennettiin muistiotositteiden ja siirtovelkojen kautta vuodelle, mikäli laskun summa oli merkittävä tai kulu kohdentui yhteisrahoitteiseen toimintaan, omaisuuteen tai valmistuviin hankkeisiin. Tilinpäätöksen kiireaikataulun vuoksi Senaatti-kiinteistöjen siirtosaamisia ja -velkoja ei kohdennettu päättyvään tilivuoteen edellisten tilinpäätösten tapaan. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut sekä talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Vuoden kirjanpitoon on kirjattu hyvityksiä ja oikaisuja vanhojen arvonlisäverokantojen mukaisille arvonlisäverokulutileille, saatujen vahingonkorvausten sekä korkotuottojen tilille. Nämä oikaisut näkyvät kirjanpidossa vääränpuoleisina saldoina. Tilikaudelle 2013 kuuluvina kuluina korjauksina on tehty sisäisen laskennan projektikorjauksia ulkorajarahastohankkeille. Kirjanpidosta on oikaistu joitakin tilinpäätöksen 2013 siirtosaamisia ja -velkoja. 5) Selvitys tiedoista, jotka eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen Palkkakulujen kohdentamisperuste muutettiin maksuperusteiseksi vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Nyt tilinpäätöksessä kohdentamisperusteen jatkuessa maksuperusteisena. Palkkojen kirjaus on tasannut seurannan ja vuoden palkkakulut ovat vertailukelpoisia vuoteen Tilinpäätöksen liite 7 kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot ei ole vertailukelpoinen edellisen tilikauden vastaavaan liitteeseen, joka tehtiin käsin useasta eri järjestelmästä ja siten, että hankintahinnaksi on poimittu käsin vanhempien omaisuuserien tilanteen hankintahinta. Kieku-konversiossa Rajavartiolaitoksen omaisuus vietiin Kiekuun sellaisenaan (hankintahinta, kumulatiiviset poistot) ja esimerkiksi vanhoissa omaisuuserissä (jotka ovat hankittuja ennen ) hankintahintana on todellinen hankintahinta eikä tilanne Rajavartiolaitoksella oli vuonna 2013 käytössä kiinteistövarallisuuden osalta eri poistoajat ja menojäännösarvot (30 40 %) kuin Kie-

54 49 kussa. Konversiossa rakennusten toteutuneet kumulatiiviset poistot siirrettiin Kiekuun kaavalla, jotta konversion Kiekuun tuomat omaisuuserien saldot täsmäisivät kirjanpitoon Lisäksi liite 7 on aikaisemmin esitetty osana sisäministeriön kirjanpitoyksikköä ja vuonna 2013 Rajavartiolaitos kirjanpitoyksikön osalta siten, että omaisuudessa on ollut mukana kaikki käytössä olevat hyödykkeet vaikka ne olisivat olleet loppuun poistettu. Poikkeava esitystapa tehtiin sen vuoksi, että Personec käyttöomaisuuskirjanpito ei tukenut vaadittua raportointia, jossa liitteeseen otetaan mukaan vain hyödykkeet, joilla on kirjanpitoarvoa. 6) Selvitys tilinpäätöksen jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Ei ilmoitettavaa.

55 50 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Bruttotulot 1 899,52 0 0,00 0, Osinkotulot, pääoman- Bruttomenot 0,00 0 0,00 0, palautukset ja osakkeiden Nettotulot 1 899,52 0 0,00 0, nettomyyntitulot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot , , , ,27 Rajavartiolaitoksen Bruttotulot , , , ,67 toimintamenot Nettomenot , , , ,00 0, , , , ,57

56 51 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Rajavartiolaitos on peruuttanut seuraavat siirretyt määrärahat tilivuoden aikana: Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 26. Sisäministeriön hallinnonala ,94 Vuosi , Partioveneiden hankinta , Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen ,00 Vuosi , Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) ,28 Kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistaminen (KPY) ,00 Pääluokat yhteensä ,94 Vuosi ,66 Vuosi ,28 - Partioveneiden hankinta peruutettiin hankkeen valmistuttua. Määrärahaa jäi käyttämättä, sillä hankkeeseen saatiin määräraha talousarviossa täysimääräisesti. Määrärahaa jäi jäljelle hankevuosina saadun ulkorajarahastorahoituksen vuoksi (kirjaus- ja käyttöoikeus momentille ). - Dornier- valvontajärjestelmän uusiminen määräraha peruutettiin, koska hanke on myöhästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Määräraha budjetoitiin uudelleen vuodelle Ulkovartiolaivan määrärahaa jäi käyttämättä, koska hankkeen viivästymisestä johtuva sopimussakko pidätettiin maksuista. - Kahden AB/B412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistaminen määräraha peruutettiin ja budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015 osaksi ilmaalushankintoja. Liite 5 Henkilöstökulujen erittely 2013 Henkilöstökulut , ,25 Palkat ja palkkiot , ,66 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,41 Henkilösivukulut , ,67 Eläkekulut , ,93 Muut henkilösivukulut , ,74 Yhteensä , ,92 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 2 480, ,00

57 52 Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita euroa (2013: euroa). Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja euroa (2013: euroa). Johdon palkkoja ja palkkioita ei ole eritelty, koska Rajavartiolaitoksen palkkajärjestelmään ei ole tehty valtion palkkaluokituksen tehtäväluokitustason 1 tarkoittamaa määrittelyä johtoon kuuluvista henkilöistä. Määrittely tehdään vuonna Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuuslaji ja -tili (Kieku-tili) 112 Aineettomat oikeudet Ostetut atk-ohjelmistot ( ) Liittymismaksut ( ) Muut aineettomat oikeudet ( ) 114 Muut pitkävaikutteiset menot Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat ( ) Muut pitkävaikutteiset menot ( ) 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut aineettomasta käyttöomaisuudesta ( ) Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat ( ) 120 Maa- ja vesialueet Metsäalueet ( ) Muut maa- ja vesialueet ( ) 121 Rakennusmaa- ja vesialueet Maa-alueet ( ) Muut rakennusmaa- ja vesialueet ( ) 122 Rakennukset Asuinrakennukset ( ) Toimistorakennukset ( ) Teollisuusrakennukset ( ) Varastorakennukset ( ) Muut rakennukset ( ) Kieku käyttöomaisuusluokka ostetut atk-ohjelmistot 5 v liittymismaksut 10 v muut aineettomat oikeudet 5 v itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 5 v itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 10 v muut pitkävaikutteiset menot 10 v keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat, ei poistoja metsäalueet, ei poistoja muut maa- ja vesialueet, ei poistoja maa-alueet, ei poistoja muut rakennusmaa- ja vesialueet, ei poistoja asuinrakennukset 40 v toimistorakennukset 40 v teollisuusrakennukset 30 v varastorakennukset 20 v muut rakennukset 30 v 123 Rakennelmat Rakennelmat ( ) rakennelmat 15 v Koneet ja laitteet Autot ja muut maakuljetusvälineet ( ) autot ja muut maakuljetusväl. 5 v autot ja muut maakuljetusväl. 10 v Laivat ja muut vesikuljetusvälineet ( ) Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet ( ) Raskaat työkoneet ( ) Kevyet työkoneet ( ) Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet ( ) Toimistokoneet ja laitteet ( ) Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet ( ) Audiovisuaaliset koneet ja laitteet ( ) Laboratoriolaitteet ja kalusteet ( ) laivat ja muut vesikuljetusväl. 7 v laivat ja muut vesikuljetusväl. 30 v (ulkovartio- ja raskaat ja kevyet rannikkolaivat) lentokoneet ja muut ilmakuljetusväl. 7 v (ilma-alusten varamoottorit ja vaihteistot) lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet 25 v raskaat työkoneet 7 v kevyet työkoneet 7 v atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 3 v toimistokoneet ja -laitteet 5 v puhelinkeskukset ja viestintälait. 5 v audiovisuaaliset koneet ja lait. 5 v laboratoriolaitteet ja kalusteet 5 v

58 Muut tutkimuslaitteet ( ) Muut koneet ja laitteet ( ) 127 Kalusteet Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet ( ) Muut kalusteet ( ) 128 Muut aineelliset hyödykkeet Taide-esineet ( ) Muut aineelliset hyödykkeet ( ) 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Muut osakkeet ( ) Muut osuudet ( ) muut tutkimuslaitteet 5 v muut koneet ja laitteet 5 v asuinhuoneisto- ja toimistokal. 5 v muut kalusteet 5 v taide-esineet, ei poistoja muut aineelliset hyödykkeet 5 v muut osakkeet, ei poistoja muut osuudet, ei poistoja Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet muuttuivat vuoden alusta Rajavartiolaitoksen aloittaessa Kiekun käytön Vuoden poistot laskettiin kokonaisuudessaan Kiekussa Kiekuun määriteltyjen poistoaikojen ja -tapojen mukaan, eikä konversiossa tuotuun omaisuuteen viety poikkeavia pitoaikoja. Aineettomien oikeuksien ja rakennusvarallisuuden poistoajat ja -tavat muuttuivat seuraavasti: Tili Tilin nimi Poistoaika 2013 Poistoaika Kiekussa Muut aineettomat oikeudet 10 v 5 v Metsäalueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Muut rakennusmaa ja ei poistoaikaa ei poistoaikaa metsäalueet Maa-alueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Muut rakennusmaa ja ei poistoaikaa ei poistoaikaa metsäalueet Asuinrakennukset 50 v, menojäännös 30 % 40 v, menojäännös 0 % Toimistorakennukset 40 v, menojäännös 40 % 40 v, menojäännös 0 % Teollisuusrakennukset 40 v, menojäännös 40 % 30 v, menojäännös 0 % Varastorakennukset 40 v, menojäännös 40 % 20 v, menojäännös 0 % Muut rakennukset 40 v, menojäännös 40 % 30 v, menojäännös 0 % Rakennelmat 10 v, menojäännös 0 % 15 v, menojäännös 0 %

59 54 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 112 Aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno , , , ,72 Lisäykset , ,91 0, ,32 Vähennykset ,40 0, , ,16 Hankintameno , ,64 0, ,88 Kertyneet poistot , ,90 0, ,51 Vähennysten kertyneet poistot ,00 0,00 0, ,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,40 0, ,51 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,30 0, ,02 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,34 0, ,86 Yhteensä 120 Maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaa- ja vesialueet Aineelliset hyödykkeet 122 Rakennukset 123 Rakennelmat Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Yhteensä Hankintameno , , , , , , ,13 Lisäykset 0,00 0, , , , , ,03 Vähennykset 0,00 0,00 0, , , , ,33 Hankintameno , , , , , , ,83 Kertyneet poistot ,00 0, , , , , ,06 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0, , , , ,51 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0, , , , , ,92 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0, , , , , ,47 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,36

60 Muut aineelliset hyödykkeet 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut aineelliset hyödykkeet 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Hankintameno , , , ,09 Lisäykset 0, ,51 0, ,51 Vähennykset , , , ,50 Hankintameno , ,27 100, ,10 Kertyneet poistot ,62 0,00 0, ,62 Vähennysten kertyneet poistot 3 150,01 0,00 0, ,01 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot ,34 0,00 0, ,34 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,95 0,00 0, ,95 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,27 100, ,15 Yhteensä

61 56 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista , , ,04 Osingot 0, , ,52 Rahoitustuottosaamisten tileistäpoistot -381,02 0,00-381,02 Rahoitustuotot valtiolta 0,00 2,02-2,02 Rahoitustuotot yhteensä , , ,60 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä ,66 923, ,31 Muut rahoituskulut 744,64 613,64 131,00 Rahoituskulut yhteensä , , ,31 Netto , , ,91 Rahoitustuottojen väärän puoleinen saldo johtuu edelliselle tilikaudelle kohdistuvasta korjauksesta, jossa oikaistiin vuonna 2013 saatuja ulosottoviraston tilityksiä. Tilitykset oli kohdennettu vuonna 2013 kaikki korkotuloiksi vaikka olivat sisältäneet myös pääoman lyhennyksiä. Pääoman lyhennyksen osuus oli 3 934,96 ja koron osuus 1 150,19, nämä on oikaistu vuoden kirjanpitoon. Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.

62 57 Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kappale määrä Kirjanpitoarvo Omistusosuu s % Myyntioikeuks ien alaraja % Saadut osingot* Markkinaarvo Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 100,91 0, ,51 Parikkalan Valo 0 0,00 0,00 0,0 0,00 0,00 0, ,60 Suvisaariston vesiosuuskunta 1 0,00 100,91 0,0 0,00 0,00 0,00 100,91 Osakkeet ja osuudet yhteensä 100,91 0, ,51 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Rajavartiolaitoksella ei ole oman pääoman ehtoisia sijoituksia. *) Parikkalan valon osakkeiden myyntiselvitys liitteessä 17. Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.

63 58 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä , , , , , ,34 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot Talousarviomenot Määrärahatarve +1 Määrärahatarve +1 Määrärahatarve +2 Määrärahatarve +2 Määrärahatarve +3 Määrärahatarve +3 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Määrärahatarve yhteensä Muut sopimukset ja sitoumukset... 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vuoden tilinpäätöksen tavanomaisten sopimusten ja sitoumusten tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisten vuosien tietoihin. Vuoden osalta raportoinnissa on siirrytty sopimusnumerokohtaiseen raportointiin, kun aikaisempina vuosina raportointi on ollut kiinteistökohtaista. Yhdessä sopimuksessa voi olla useampia kiinteistöjä, jolloin euron raja-arvon ylitys täyttyy aikaisemmin kuin yksittäisessä kiinteistökohtaisessa raportoinnissa. Muutetulla raportointitavalla tulevien vuosien määrärahatarve on luotettavampaa, koska liite kattaa merkittävästi suuremman osan Rajavartiolaitoksen vuokrakohteista. Talousarviomenojen taso vuonna on samalla tasolla kuin vuonna 2013.

64 59 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 15 Velan muutokset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Rajavartiolaitos myi tilikauden aikana Parikkalan valon osakkeet ja osuudet, yhteensä kappaletta, arvoltaan ,60 euroa. Myyntihinta oli euroa, joka tuloutettiin Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille. Osakkeet ovat liittyneet välittömästi Rajavartiolaitoksen tehtävien hoitamiseen. Satunnaisiin tuottoihin on muihin saatuihin vahingonkorvauksiin kirjattu tuotot palvelussopimusrikkomuksesta sekä perättömästä ilmoituksesta. Lisäksi muihin satunnaisiin tuottoihin on kirjattu suurimpana eränä ulkovartiolaivan hankintaan liittyvä viivästyssakko 3 milj. euroa. Rajavartiolaitos on maksanut vahingonkorvauksina ja muina maksettuina korvauksina Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvaurioista ulkopuolisille tahoille sekä työtuomioistuimen kuluja. Muina satunnaisina kuluina on maksettu sopimussakko sekä kirjattu yhden henkilön maksuvapautus. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: 1. Määrärahaa saa käyttää myös meripelastuslain 1145/ nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen sekä Rajavartiolaitoksen ilma-alusten rajaturvallisuustehtävistä (ml. meripelastus) johtuvien lennonvarmistuspalvelujen ja meripelastustoimeen liittyvän lentopelastuksen hälytys ja johtamistoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Finavialle. Meripelastusseuroille on maksettu korvauksia yhteensä euroa. Finavialle on maksettu korvauksia Turun lennonjohdon aukiolosta yhteensä euroa. 2. Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien rakennusten ja muiden rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevien rajavalvontaan ja koulutukseen käytettävien rakennusten ja rakenteiden perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden aikana toimintamenomomentilta on rahoitettu rakennusten ja rakenteiden peruskorjauksia tai uudisrakennushankkeita yhteensä eurolla. Valmiiseen rakennusomaisuuteen aktivoitiin yhteensä euroa. Näitä olivat Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kehittäminen, Pohjois-Karjalan rajavartioston harjoitusalueen kehittämishankkeet sekä Lapin rajavartioston tarkastustilat, partiomajat ja varastot. Keskeneräisiksi hankkeiksi jäivät Onttolan ampumaradan ympäristörakentaminen ja Inarin rajanylityspaikan kelkkavarasto.

65 60 3. Rajavartiolain 578/ nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Vuokrat ja muut tuotot yhteensä euroa. Kustannukset yhteensä euroa. Vuokraustoiminnan tuotot kattavat 39 % kustannuksista. 4. EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. Vuoden aikana on Rajavartiolaitoksen toimintamenoista rahoitettu EU-hankkeisiin liittyviä kuluja yhteensä 6,1 milj. euroa. Kyseessä on toimintamenomomentilta rahoitettavat ulkorajarahaston vuoden 2013 vuosiohjelman mukaiset Rajavartiolaitoksen hankkeet: maa- ja merirajan tekninen valvonta, maastoliikkuvuuden parantaminen ja kolmansien maiden kansalaisten ABC-linjastojen pilotointi sekä lisäksi ENPI -hankkeena Kaakkois- Suomen rajavartioston Imatran rajanylityspaikan kehittäminen. Mukana on myös EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin operaatiot ja joitakin pienempiä EU-hankkeita. Ulkorajarahasto- ja ENPI -hankkeet ovat aina Rajavartiolaitoksen perustoimintaan liittyviä hankkeita, jotka toteutettaisiin joka tapauksessa omalla talousarviorahoituksella. Ulkorajarahaston vuosiohjelman 2013 hankkeiden osalta toimintamenomomentille on tuloutettu yhteensä 2,1 milj. euroa rahaston ensimmäisiä maksuosuuksia. Frontex-operaatiot ovat EU:n sisäisiä yhteisoperaatioita EU:n rajaturvallisuuden lisäämiseksi. 5. Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen. Kotkan kaupungin Kymenlaakson museolle maksettiin euroa museolaiva Telkän kustannuksia. Rajavartiolaitoksen saatavia on poistettu tileistä euroa tilivuoden aikana seuraavasti: Vanhoja huoneenvuokra-, vuokra- ja rahoitustuottosaatavia sekä Kansaneläkelaitoksen sairaankuljetuksen saatava (RVLDno//604, 24.3.) 4 506,55 euroa, joita ei useasta yrityksestä huolimatta ole saatu perittyä. Yksityinen henkilö (todettu varattomuus), palkkasaatava (RVLDno//604, 8.12.) 5 559,16 euroa.

66 tuntia Ko vuoden hintatasossa (milj. ) (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Muut liitteet Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Rajojen valvonta Työajankäyttö Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Rajojen valvonta OPERATIIVINEN TOIMINTA YHTEENSÄ 61,8 % 62,6 % 62,6 % 63,4 % 62,8 % Rajojen valvonta 29,9 % 29,4 % 28,1 % 27,2 % 25,6 % Rajatarkastus 22,0 % 22,9 % 24,5 % 25,8 % 26,2 % Rikostorjunta 4,0 % 3,9 % 4,2 % 4,6 % 4,6 % Meri- ja pelastustoimi 1,9 % 2,0 % 1,9 % 1,9 % 2,7 % Kansainvälinen toiminta 1,1 % 1,3 % 1,1 % 1,2 % 1,1 % Sotilaallinen maanpuolustus 3,0 % 3,1 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % SISÄINEN TOIMINTA YHTEENSÄ 38,2 % 37,4 % 37,4 % 36,6 % 37,2 % KAIKKI YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

67 partiotuntia partiotuntia Rajojen valvonta Partiointi Kokonaismäärä PARTIOINTI YHTEENSÄ Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Vartiolaiva (vast) Lentokone Helikopteri Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto (vast) koira Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto (vast.) Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

68 partiotuntia tuntia 63 Ilma-aluspartiointi Hallintoyksiköittäin valvonta-ajan valvonta-ajan jakauma RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR Vartioaluspartiointi Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV

69 valvontatuntia valvontatuntia 64 Kiinteä valvonta Kokonaismäärä KIINTEÄ VALVONTA YHT Kiinteä vedenalainen valvonta valvontatuntia Kiinteä valvontajärjestelmä valvontatuntia Tutkavalvonta valvontatuntia Optinen valvonta valvontatuntia Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

70 kpl kpl 65 Rajatapahtumat raja- ja merialueella Luvattomat rajanylitykset (hlö, ilma-alus, alus) YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

71 kpl kpl 66 Rajajärjestyssopimuksen rikkomukset (hlöt, kotieläimet, muut) YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

72 kpl kpl 67 Muut suoritteet raja- ja merialueella Tarkastukset YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

73 kpl 68 Lajeittain YHTEENSÄ Ulkomaalaisvalvontaan liittyvät tark Öljynäytteenottotarkastus Ympäristösuojelusäännöksiin liittyvät tark Luonnonsuojelusäännöksiin liittyvät tark Maastoliikennesäännöksiin liittyvät tark Tieliikennesäännöksiin liittyvät tark Tullitark Vesiliikennesäännöksiin liittyvät tark Kalastussäännöksiin liittyvät tark Metsästyssäännöksiin liittyvät tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvät tark

74 hlöä hlöä Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne Kaikki yhteensä Viisumivapaat Viisumivelvolliset Lentoliikenne Rajanylityspaikka lentoliikenteessä

75 70 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA Virtaniemi 134 Raja-Jooseppi Salla Kuusamo Vartius Inari Niirala Parikkala Imatra Nuijamaa Vainikkala Vaalimaa YHTEENSÄ LENTOASEMAT Enontekiö Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä 89 Kajaani Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kruunupyy Kuopio 166 Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Mikkeli 47 Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna 19 Tampere-Pirkkala Turku Vaasa YHTEENSÄ SATAMAT HELSINKI KOTKA TURKU NAANTALI MAARIANHAMINA PORI RAUMA KALAJOKI KOKKOLA TORNIO SAIMAAN KANAVA (NUIJAMAA) LAPPEENRANTA HUVIALUSLIIKENNE MUU YHTEENSÄ

76 71 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA Karigasniemi Kilpisjärvi Kivilompolo Nuorgami Näätämö Utsjoki Aavasaksa Karesuvanto Kolari Muonio Pello Tornio YHTEENSÄ LENTOASEMAT Enontekiö 15 Helsinki-Vantaa Ivalo Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kruunupyy Kuusamo Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Turku Vaasa YHTEENSÄ SATAMAT ECKERÖ HELSINKI LÅNGNÄS MAARIANHAMINA TURKU VAASA YHTEENSÄ

77 kpl 72 Havainnot ja jatkotoimenpiteet YHTEENSÄ Vastaanotetut turvapaikkaanomukset Myönnetyt viisumit Pääsyn epääminen ja käännyttäminen Kokonaismäärä Käännytysperusteet vuonna Tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin Oleskelu 90 päivää EU:n 2 % alueella 180 päivän jakson aikana 3 % Tuomittu vankeusrangaistus tai rikosepäily 2 % Muut 7 % Ei asiakirjoja oleskelun tarkoituksen ja olosuhteiden osoittamiseksi 4 % Sisäinen turvallisuus, kansanterveys, kansainväliset suhteet 10 % Maahantuloedellytysten puuttuminen 13 % Ei voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa 59 %

78 kpl Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset Hallintoyksiköittäin K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Yhteensä vuonna Muut Ympäristö- ja luonnonvararikokset Vesiliikennejuopumus Rattijuopumus Valtiorajarikokset Alueloukkaus Väärennösrikokset Laittoman maahantulon järjestäminen Ihmiskauppa Jatkotoimenpiteet Huomautus 7 % Valvontailmoitus 4 % R-ilmoitus 11 % S-ilmoitus 34 % Rikesakko 7 % Rangaistusvaatimusilmoitus 37 %

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousesitys 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 228 479 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa rajavartiolaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena

Lisätiedot

20. Rajavartiolaitos

20. Rajavartiolaitos Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja meripelastuksen asiantuntija. Rajavartiolaitoksen ydintoiminnot

Lisätiedot

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos toimii sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos toimii sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA Ilkka Herranen Rajavartiolaitoksen organisaatio Rajavartiolaitoksen päällikkö ~230 esikunta rajavartioasema merivartioasema

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Asiakirjayhdistelmä 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa rajavartiolaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Rajavartiolaitos

Asiakirjayhdistelmä Rajavartiolaitos 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja meripelastuksen asiantuntija, joka tuottaa yhteiskunnalle välttämättömiä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

2 Muut liitteet. 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö. Kustannukset. Työajankäyttö. Sivu 62. Sotilaallinen maanpuolustus. Kansainvälinen.

2 Muut liitteet. 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö. Kustannukset. Työajankäyttö. Sivu 62. Sotilaallinen maanpuolustus. Kansainvälinen. Sivu 62 2 Muut liitteet 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset 3 25 2 15 1 5 Työajankäyttö 211 212 213 214 215 Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2016

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2016 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS LÄHETE 28.2.2017 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa Rajaturvallisuusseminaari 6.4.2016 Eversti Vesa Blomqvist Rajavartiolaitos vesa.blomqvist@raja.fi

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 9.4A 13.05.2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS -KARJALAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKER-

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/03 9.4A 23.5.2003 Kauppa- ja teollisuusministeriö Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2015

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2015 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS LÄHETE.2.2016 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta RAJAVARTIOLAITOS Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta Vuodet 2010-2013 Wegelius Mika 21.3.2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kuukausittainen tarkastelu... 3 3. Tarkastelu viikonpäivittäin...

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013. 999/2013 Sisäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013. 999/2013 Sisäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013 999/2013 Sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja-kielloista annetun

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

32% Maahanmuuttoviraston vuosi Eniten lisääntyivät kansalaisuushakemukset

32% Maahanmuuttoviraston vuosi Eniten lisääntyivät kansalaisuushakemukset Maahanmuuttoviraston vuosi Vireille tulleiden asioiden määrä kasvoi lähes 4 000:lla kohoten lähes 54 000:een. Päätöksiä tehtiin 5,6 % enemmän kuin asioita tuli vireille. Vuonna mediaa kiinnosti erityisesti

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2016 COM(2016) 120 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOKSELLISUUDEN KEHITYS JA SIIHEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT VUOSINA

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOKSELLISUUDEN KEHITYS JA SIIHEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT VUOSINA RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOKSELLISUUDEN KEHITYS JA SIIHEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT VUOSINA 1995 2001 ESIPUHE Tulosohjaukseen siirtyminen 1990-luvun alkupuolella edellytti valtion virastoilta ja laitoksilta aikaisempaa

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 229 000 euroa. 1)

Lisätiedot

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta OULU_Tunnus16 1/ (5) OULUN POLIISILAITOS, vuoden tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 11925 11065 12248 12 185

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Taloushallinnon kevätseminaari 3. 4.6.2015 Laskentapäällikkö Kati Korpi Taloushallinnon volyymitiedot (vuosi 2014) Volyymitieto Lukumäärä Ostolaskuja 3

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.2.2014 COM(2014) 74 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Asetuksen (EY) N:o 1931/2006 muuttamisesta siten, että Kaliningradin alue ja tietyt Puolan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Lähete RVL (2) 20 RVLDno/2016/9 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö

Lähete RVL (2) 20 RVLDno/2016/9 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö Lähete RVL169937 1 (2) 20 RVLDno//9 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 21.12. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA - Rajavartiolaitoksen toimintaan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

U 1/2016 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Schengenin rajasäännöstön muutos)

U 1/2016 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Schengenin rajasäännöstön muutos) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Schengenin rajasäännöstön muutos) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola 27.4.2016 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUKSEN (HAL- TIK) TEHTÄVIEN JA TOIMINTOJEN SIIRTÄMISESTÄ VALTION TIETO- JA VIES-

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Valmiuspäällikkö Jori Nordström 26.9.2012 Esitys 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA 65 meri- ja järvipelastusasemaa 58 jäsenyhdistystä 1780 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa 153

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja - kielloista annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Sisäministeriön päätöksen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017 KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 edellisenä vuonna käynnistyneellä yhteistyöhankkeella Kuntaliiton kanssa. Projektipäällikkönä toimi Piia Vähäsalo.

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/03 23.5.2003 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

5750/1/17 REV 1 rir/msu/pt 1 DG D 1 A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 6. helmikuuta 2017 (OR. en) 5750/1/17 REV 1

5750/1/17 REV 1 rir/msu/pt 1 DG D 1 A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 6. helmikuuta 2017 (OR. en) 5750/1/17 REV 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0014 (NLE) 5750/1/17 REV 1 SCH-EVAL 35 FRONT 37 COMIX 70 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö id4753782 1 (2) 00 RVLDno/2016/931 Sisäministeriö Rajavartio--osasto 21.04.2016 SM015:00/2016

Lausuntopyyntö id4753782 1 (2) 00 RVLDno/2016/931 Sisäministeriö Rajavartio--osasto 21.04.2016 SM015:00/2016 Lausuntopyyntö id4753782 1 (2) 00 RVLDno/2016/931 Sisäministeriö Rajavartio--osasto 21.04.2016 SM015:00/2016 Jakelussa mainitut Rajavartiolaitoksen tilaa tai aluetta koskevia liikkumisrajoituksia tai kieltoja

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM KVY Everhall Tony(SM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM KVY Everhall Tony(SM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2016-00198 KVY Everhall Tony(SM) 12.04.2016 Asia Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot